KOHTI YHTEISTÄ HYVINVOINTIA

Transkriptio

1 TUOMO LUKKARI MUUTOSAGENTTI - OULU tuomo.lukkari@pohjois-pohjanmaa.fi KOHTI YHTEISTÄ HYVINVOINTIA NÄKÖKULMIA JA KULMANÄKÖÄ ALUEELLINEN KEHITTÄMISPÄIVÄ 2 OULU

2 KOULUTUSPÄIVÄN RAKENNE (PÄIVÄ 2) TYÖYHTEISÖN PERUSKEMIAA Yksilön ja yhteisön hyvinvointi Johtamisen roolit Työn merkitykset ja ulottuvuudet RAKENTAVA VUOROVAIKUTUS Miten rakennan ja johdan hyvää vuorovaikutusta? Vuorovaikutuksen kehittäminen Erilaisuuden sietäminen ja hyödyntäminen MUUTOKSEN PERUSKEMIAA Miten muutokset saadaan liikkeelle? Mistä apua haastaviin tilanteisiin? Muutosten kautta kohti yhtenäistä toimintakulttuuria

3 KOULUTUSPÄIVÄN RAKENNE (PÄIVÄ 2) TYÖYHTEISÖN PERUSKEMIAA (Kahvi ja ) Osuus klo ja RAKENTAVA VUOROVAIKUTUS (Tauko ) Osuus ja MUUTOKSEN PERUSKEMIAA (Tauko ) Osuus klo ja

4 TYÖN MERKITYS ON MUUTTUNUT JA MUUTTUU EDELLEEN. TOIMEENTULON RIITTÄVYYS SOSIAALINEN VERKOSTO ASEMA JA ETUISUUDET VAIKUTTAMIS- MAHDOLLISUUDET MIELENKIINTO TYÖYHTEISÖN MERKITYS IHMISTEN VÄLILLÄ VAIHTELEE SUURESTI. ONKO ENITEN MUUTTUNUT IHMINEN, YHTEISKUNTA VAI TYÖ? MILLAISTA ON TULEVAISUUDEN TYÖ? MITEN TYÖHÖN LIITTYVISTÄ ASIOISTA SOVITAAN? HÄVIÄTKÖ VAI KOROSTUVATKO YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROT?

5 TYÖMAAILMAN KUORMITTAVUUS Henkinen kuormittavuus liian suuret tai pienet vaatimukset, yhteistyövaikeudet, toimintatavat. Fyysinen kuormittavuus hankalat ja staattiset työasennot, huonot välineet, työolosuhteet tai tilat, liiallinen tai liian vähäinen kuormitus. Psykososiaalinen kuormittavuus muutokset, työn järjestelyt, työn sisällöt sekä työyhteisön sosiaalinen toimimattomuus. Lähde: Työturvallisuuskeskus

6 KUORMITTAVUUTTA VOI TORJUA Kuormittumista ennaltaehkäisee, jos esimies panostaa tarkoituksenmukaiseen koulutukseen huolehtii, ettei kuormita yksipuolisesti parhaita resurssejaan kehittää jatkuvasti työtä, työoloja ja työympäristöä antaa arvostusta ja tukea antaa palautetta onnistumisista, mutta myös rakentavaa palautetta kehittämistä tai korjaamista tarvitsevista asioista keskustelee avoimesti, tiedottaa tehokkaasti painottaa ryhmän onnistumista yhteisvastuullisesti

7 TYÖMAAILMA VOIMAVARANA Tehtävään liittyviä voimavaroja ovat työn palkitsevuus, kehittävyys ja monipuolisuus. Työn järjestämiseen liittyviä voimavaroja ovat vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, työroolien ja tavoitteiden selkeys sekä työaikojen joustavuus. Työyhteisön vuorovaikutukseen liittyviä voimavaroja ovat esimiehen ja työyhteisön tuki, oikeudenmukaisuus ja johtamisen selkeät käytännöt, arkinen huomaavaisuus, ystävällisyys, palaute ja arvostus sekä muiden kokema työn imu. Organisaatioon liittyviä voimavaroja ovat työn varmuus, innovatiiviset toimintatavat, työpaikan ilmapiiri, työn ja muun elämän yhteensovittamista tukevat asenteet ja käytännöt.

8 KYKY SELVIYTYÄ Resilienssi on saanut suomen kielessä monta määritelmää: joustavuus, mukautumiskykyisyys, kyky toipua ja kehittyä pettymysten jälkeen, sopeutuminen ennakoimattomiin muutoksiin. Yksilön resilienssin muodostavat toisaalta synnynnäiset ominaisuudet eli geenit, mutta erityisesti koko elämän historia ihmissuhteineen ja kokemuksineen. Resilienssiä lisäävät tekijät: Hyvät ihmissuhteet, tunneäly, kyvykkyys, optimismi ja selviytymistaidot.

9 PAINEISSA I

10 ORIENTAATIO MITKÄ OVAT MIELESTÄSI - JOHTAJAN KOLME TÄRKEINTÄ TEHTÄVÄÄ? - JOHTAJAN KOLME TÄRKEINTÄ OMINAISUUTTA?

11 ORIENTAATIO MITKÄ OVAT MIELESTÄSI - KOLME ENITEN AIKAA VIEVÄÄ TEHTÄVÄÄSI? - KOLME SINUN VAHVUUTTASI?

12 HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI MITEN JOHDETAAN JA JOHTAMISESSA TOTEUTETAAN - ilmapiirin luomista - vuorovaikutussuhteita ja kohtaamista - varhaista välittämistä - terveydellisten olosuhteiden rakentumista - osallisuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia - tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta

13 HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI MITEN HENKILÖSTÖSTÄ PIDETÄÄN HUOLTA? - tavoitettavuus ja kuuleminen - vastuun kantaminen ja päätösprosessit - luotettavuus ja ennakoitavuus - tasapuolisuus ja yksilöllinen huomiointi - toimiva vuorovaikutus - palautteen antaminen - arjen tukeminen ja rinnalla kulkeminen - kehittyminen ja itsensä likoon laittaminen

14 JOHTAMISEN MONET KASVOT

15 PERINTEINEN ASIAJOHTAMINEN Työlistat, resurssit, tilaukset ja tehtävät hoidetaan Budjetit, tapahtumat, puheet ja lupaukset pidetään Ensimmäisenä ollaan työpaikalla ja viimeisenä lähdetään Oman organisaation etua ajetaan Päätökset tehdään nopeasti ja pannaan toimeen heti Alaisille annetaan selkeät ohjeet, raamit ja tavoitteet Huolehditaan töiden tekemisestä ja perusprosesseista

16 PERINTEINEN ASIAJOHTAMINEN TOIMIIKO JA RIITTÄÄKÖ PERINTEINEN JOHTAMISKULTTUURI NYT? TOIMIIKO JA RIITTÄÄKÖ SE TULEVAISUUDESSA? MISTÄ VOIMME JA HALUAMME LUOPUA?

17 JOHTAMISEN MONET KASVOT 1. Henkilöstöjohtaminen 2. Talousjohtaminen 3. Turvallisuusjohtaminen 4. Hyvinvointijohtaminen 5. Strateginen johtaminen 6. Yhteistoimintajohtaminen 7. Itsensä johtaminen 8. Operatiivinen johtaminen 9. Organisaation johtaminen 10. Jaettu johtaminen

18 JOHTAMINEN JA MUUTOS MIKSI JOHTAMINEN MUUTTUU JA MITEN SE MUUTTUU? 1. PERUSTYÖ JA SEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU 2. TARVE KOKONAISUUKSIEN HALLINTAAN 3. HYVINVOINTIROOLI KOROSTUU 4. YHTÄ PROFESSIOTA KOSKEVA NORMISTO EI ANNA TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ LAAJA-ALAISEEN TYÖHÖN

19 ESIMIEHEN TEHTÄVÄT Esimiehen tehtävänä on saada joukkonsa motivoitumaan organisaation tavoitteisiin. Entistä tärkeämmäksi nouseekin vuorovaikutteisuus: kuunteleminen, kannustaminen ja luottamuksen rakentaminen. Myös tunnejohtaminen eli tunteiden havainnoiminen on nousemassa johtamisen kulmakiveksi. Esimiehen on myös osattava nähdä tulevaisuuden suuret linjat ja osattava luoda edellytykset uudistumiselle. Jaettu tai voimaannuttava johtaminen antaa tilaa erilaisuudelle ja inspiroi innovatiivisuutta, organisaation selviytymisen elinehtoa. Modernin johtamisen tutkimuksesta on noussut esille tärkeäksi havaittu ominaisuus: optimismin johtaminen. Esimiehen optimistisuus siirtyy työntekijöihin. (Työterveyslaitos, Helsingin Yliopisto, Johtamisen ammattikorkeakoulu)

20 YHTEENSOVITTAVA JOHTAMINEN YHTEENSOVITTAVASSA JOHTAMISESSA o NÄHDÄÄN OMA TYÖ JA ORGANISAATIO OSANA LAAJEMPAA KOKONAISUUTTA o LÖYDETÄÄN KUMPPANUUKSIA JA YHTEISIÄ TAVOITTEITA MUIDEN TOIMIJOIDEN JA ORGANISAATIOIDEN KANSSA o JAETAAN ROOLEJA JA VASTUUTA UUSILLA, TARKOITUKSENMUKAISILLA TAVOILLA o KOHDENNETAAN RESURSSIT, PROSESSIT JA TOIMINTA TAVOITTEIDEN, EI ORGANISAATIOIDEN MUKAAN o VAADITAAN KYKYÄ UUDISTUA, JOUSTAA JA LÖYTÄÄ RATKAISUJA o JOHTAMISEN KEHITTÄMINEN ON JATKUVAA JA VÄLTTÄMÄTÖNTÄ

21 PERINTEINEN JOHTAMINEN JA YHTEENSOVITTAVA JOHTAMINEN PERINTEISEN JOHTAMISEN TOIMINTAKULTTUURI Johtajalla paljon operatiivisia tehtäviä Vastuita voidaan delegoida Toiminta painottuu työyhteisöön, sen tavoitteisiin ja työhön Professiot korostuvat Perustyö ja perusprosessit toiminnan keskiössä YHTEENSOVITTAVAN JOHTAMISEN TOIMINTAKULTTURI Johtaja toimii verkostoissa Vastuita jaetaan jopa organisaation ulkopuolelle Toiminta lähtee yhteisistä tavoitteista Roolit korostuvat Perustyö ja perusprosessit toiminnan keskiössä

22 YHTEENSOVITTAVA JOHTAMINEN MITÄ TÄMÄ VAATII - MINULTA JOHTAJANA JA OMALTA JOHTAJUUDELTANI? - HENKILÖSTÖLTÄ JA TOIMINTAKULTTUURILTA? - KUMPPANUUKSILTA, VERKOSTOILTA JA MUILTA TOIMIJOILTA? KENELLE JOHTAMINEN OIKEASTAAN KUULUU? VOIKO SITÄ RAJATA?

23 PAINEISSA II

24 MITKÄ TAVOITTEET OHJAAVAT SINUN JOHTAMISTASI?

25 Johtajana sinun tulisi aina aloittaa sieltä, missä ihminen on, ennen kuin yrität johtaa häntä sinne, minne toivot hänen menevän. - Jim Rohn -

26 MIKÄ SAA MEIDÄT LIIKKEELLE? MITEN MEISTÄ TULEE JOUKKUE, JOKA PYRKII YHTEISEEN SUUNTAAN?

27 MUUTOKSEN TUNNISTAMINEN JA LÄHTÖKOHDAT Mitä muutos on? Kenen tehtävä on tunnistaa muutostarve? Kenen tehtävä on lähteä toteuttamaan muutosta? Ketkä ovat muutoksen tekijöitä?

28 MUUTOSTARPEET SISÄLLÖLLINEN MUUTOSTARVE SUBJEKTINEN MUUTOSTARVE PROSESSINEN MUUTOSTARVE OHJATTU MUUTOSTARVE KATASTROFINEN MUUTOSTARVE

29 MIKÄ MAHDOLLISTAA MUUTOKSEN? Muutokseen on perustelut, jotka kaikki ymmärtävät. Kehittäminen ja prosessi nähdään, koetaan ja toteutetaan yhteisenä asiana. Muutosta johdetaan, seurataan ja arvioidaan. Tavoitteet ovat realistisia ja yhdessä sovittuja. Muutoksella saadaan aikaan sellaista, missä nähdään olevan hyvää. Hyvässä muutosprosessissa tarvitaan visionäärejä, kriitikkoja, tekijöitä ja toteuttajia, motivoijia ja myönteisen ajattelun mestareita, huumoria ja hyvää tuuria.

30 MITEN MUUTOS MITATAAN? OULUN OMAHOIDON SYSTEEMISEN MUUTOKSEN KUVAUS (2007)

31 MITÄ EMME USEIN HUOMIOI, KUN PYRIMME MUUTOKSIIN? MUUTOS VAATII SUUNNITTELUA JA HYVÄN PROSESSIN. MUUTOS MITTAA IHMISYYTTÄMME, TILANNETTAMME JA YHTEISÖÄMME. MUUTOKSEN ETENEMISEN KANNALTA OLENNAISTA ON TUNNISTAA VASTAVOIMAT JA TYÖSTÄÄ NIITÄ.

32 AJATTELEMMEKO JA TOIMIMMEKO TODELLA ERI TAVOIN?

33 MITKÄ TEKIJÄT VAIKUTTAVAT MINUN TYÖHÖNI JA TOIMINTAANI SEKÄ MUUTOSHALUKKUUTEEN? persoona työhistoria arvot ja ideologiat kokemukset työyhteisöistä ystävät ja verkostot yhteistyön sujuvuus esimiehen ja kollegoiden tuki vaikuttamisen mahdollisuudet mielenkiinnon kohteet välineet ja materiaalitomat kontekstit ja elämäntilanne säännöt, ohjeet ja toimintatavat oma etu

34 MITEN VIEN MUUTOSTA ETEENPÄIN? MIETI NÄMÄ ENSIN o KETKÄ OVAT AVAINHENKILÖT? KETÄ HALUAT ENSISIJAISESTI SAADA MUKAAN? o MILLE POHJALLE KANNATTAA RAKENTAA? MISTÄ ALOITETAAN? o MILLAISIA YHTEISIÄ KESKUSTELUJA TARVITAAN? o MITEN PROSESSIA TOTEUTETAAN TYÖYHTEISÖN KANSSA? o MITÄ EI KANNATA TEHDÄ? MISTÄ PITÄÄ LUOPUA? o KANNATTAISIKO TEHDÄ YHDESSÄ JONKINLAINEN SUUNNITELMA? o MITÄ TÄMÄ VAATII? MITÄ TÄMÄ ANTAA?

35 MUUTOS ON USEIN VAIN LÄPIHUUTOJUTTU

36 VAIKEIMMAT MUUTOKSET Muutokset, jotka vaikuttavat hierarkiaan (joko näkyvään tai näkymättömään) Muutokset, joiden tarve pohjautuu subjektivisiin kokemuksiin Muutokset, joissa pitää muuttaa toimintakäytäntöjä vain osalle yhteisöä Muutokset muutoinkin kuormittuneessa tilanteessa Muutokset, jotka liittyvät johtamisen haasteisiin tai siihen liittyviin vuorovaikutussuhteisiin MUUTOKSET, NIIDEN PROSESSIT, ONNISTUMISET JA EPÄONNISTUMISET VAIKUTTAVAT JA NÄKYVÄT TYÖYHTEISÖSSÄ JA SEN JÄSENISSÄ MONIN TAVOIN JA USEIN PITKÄN AIKAA.

37 KOHTI YHTEISTÄ HYVINVOINTIA - MISTÄ LIIKKEELLE? LÄHDEMMEKÖ SUUNNITTELUSSA RAKENTAMAAN - Hyvinvointia lisäävää toimintaa? - Korjaavaa ja sitä nopeuttavaa toimintaa? - Tavoitteita ja mahdollisuuksia? - Vahvistamaan olemassa olevaa ja toimivaa? - Uutta toimintakulttuuria? - Arkea sujuvoittavia toimintatapoja? - Tarpeita vastaavia ratkaisuja? STRATEGIAT SUUNNITELMAT - TOIMINTA

38 LOPUKSI Männyt, kristallipakkanen, totuus. Totuus niin paljon tuuheampi kuin nuorena tiesin. Ei mikään ylihuominen mistelinoksa löydettäväksi sankarillisen etsinnän palkintona vaan metsä puineen päivineen. -Lassi Nummi

39 KIITOS! thl.fi stm.fi