HYVINVOIVAT YHTEISÖT MAAKUNNAN ELINVOIMAA VAHVISTAMASSA

Transkriptio

1 TUOMO LUKKARI MUUTOSAGENTTI - OPETUSJOHTAJA tuomo.lukkari@pohjois-pohjanmaa.fi tuomo.lukkari@ii.fi HYVINVOIVAT YHTEISÖT MAAKUNNAN ELINVOIMAA VAHVISTAMASSA

2 MAAKUNNAN ELINVOIMA MAAKUNTA = NO SE MISSÄ ON NIIN KU IHIMISIÄ JA TALOJA NIIN JA AINAKIN MEIJÄN ISÄ SANO KUN OLI TIESSÄ KESÄLLÄ SEMMONEN MONTTU ETTÄ PITTÄÄ SOITTAA KUNTAAN NIIN KÄYVÄT LAITTAN SIIHEN JOTAKIN. NII OISKO SE MAAKUNTA SITTE SE. (Saana, 7 vuotta) ELINVOIMA = JOILLAKI ON PALJON VOIMAA, AINAKI RATTORISSA ON. NII ELIMIÄ ON AINAKI SYDÄN JA MAKSA. NIIN JOS ON TOSI VOIMAKAS ELIN NIIN SITTE ON ELINVOIMAA. (Atte, 8 vuotta.)

3 MAAKUNNAN ELINVOIMA Pohjois-Pohjanmaa on Suomen tulevaisuuden maakunta. On sitten kyse elinvoimasta tai digitaalisuudesta, tämä on kuitenkin ennen kaikkea lasten ja nuorten maakunta. Tämä on valtava voimavara. Lapsi- ja perhemyönteisyys on tärkeä asia. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko

4 LAPE - KEHITTÄMISEN PERUSAJATUS Hyvinvointia voidaan kokonaisuuden kannalta vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvu- ja kehitysympäristöissä varhaiskasvatuksessa, koulussa, harrastuksissa ja kodeissa tulee kyetä nykyistä paremmin tunnistamaan ja vastaamaan niihin tuen ja palvelun tarpeisiin, joilla voidaan varhaisessa vaiheessa tukea hyvinvointia ja ehkäistä ongelmien vaikeutuminen. MILLAISIA ROOLEJA KASVU- JA KEHITYSYMPÄRISTÖISSÄ TARVITAAN? MITEN VARHAINEN TUKI RAKENTUU? MITÄ KUMPPANUUKSIA PITÄÄ RAKENTAA?

5 MIKÄ MERKITYS HYVINVOIVALLA TYÖYHTEISÖLLÄ ON? MIKÄ MERKITYS HYVINVOIVALLA YHTEISÖLLÄ ON LAPSELLE?

6 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA VOIDAAN EDISTÄÄ YHTEISÖISSÄ (VARHAISKASVATUS JA KOULU) - Positiivisen kohtaamisen kautta - Yhteisön omilla toimilla - Osallisuudella - Hyvän vahvistamisella - Oppilashuollon keinoilla - Yhteisillä toimintatavoilla - Vanhemmuutta tukemalla - Yhteensovittavalla johtamisella - Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden avulla - Kolmannen sektorin ja perhekeskuksen yhteistyöllä

7 MIKSI HYVINVOINTIA VOIDAAN VAIKUTTAVIMMIN EDISTÄÄ KOULUSSA JA VARHAISKASVATUKSESSA? - Kohdataan kaikki lapset ja nuoret - Aikaresurssi (vs. terveydenhoitaja) - Vahva yhteisö - Haasteet tulevat ilmi ryhmätoiminnoissa - Luontainen kasvu- ja kehitysympäristö - Tuen ja avun järjestäminen tarkoituksenmukaista - Osaaminen ja tietoisuus vahvaa

8 MITÄ KOULUIHIN JA VARHAISKASVATUKSEN YMPÄRISTÖIHIN TULISI RAKENTAA? - Hyvinvointijohtaminen - Verkostoituminen ja konkreettinen tuki - Aikaa ja panostusta kohtaamiseen - Työpareja yli kaikkien rajojen - Sosiaali- ja terveystoimijat osaksi arkea - Kulttuuri, nuorisotyö ja liikuntapalvelut yhteisölliseen työhön - Kolmas sektori mukaan yhteisöihin - Toimintatavat selkeiksi ja ihmislähtöisiksi - Osallisuuden portaat - Työhyvinvointi keskiöön

9 HYVINVOIVAN KASVUYHTEISÖN PERUSTA I Henkilöstön työn ja jaksamisen tukeminen Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen Tuki- ja etenemisprosessien sujuvoittaminen Oppilashuollon kehittäminen Moniammatillisen työn toteuttaminen Johtamisen kehittäminen ja tukeminen Vahvuuksien ja hyvän näkeminen YKSILÖLLISET JA YHTEISÖLLISET TOIMET

10 HYVINVOIVAN KASVUYHTEISÖN PERUSTA II Pahoinvoinnin poistamisesta hyvinvoinnin edistämiseen Poislähettämisestä läsnäoloon Myöhäisestä puuttumisesta varhaiseen välittämiseen Lapsen etu on kunnan ja maakunnan etu Palvelujen karkoitus on helposti saavutettavissa Koulun ja varhaiskasvatuksen ja niissä työskentelevien rooleja on tarkasteltava HUOLEN PORTAAT

11 HYVIN- VOIVA KASVU- TOIMIJA- JA PALVELU- VERKKO YHTEISÖLLINEN HYVINVOINTITYÖ HYVINVOINTI- ARKI YHTEISÖ HUOLTAJAT PERHEKESKUS SOTE-KESKUS OT-KESKUS MAAKUNNAN LIIKELAITOS YKSITYISET TOIMIJAT JÄRJESTÖT OPPILASHUOLTO MIELENTERVEYS FYYSINEN TERVEYS TOIMINTAKYKY TURVALLISUUS VAHVUUKSIEN TUKEMINEN TERVEET ELÄMÄNTAVAT ELÄMÄNHALLINTA TULEVAISUUSORIENTAATIO KOHTAAMINEN PALVELUOHJAUS SUJUVAT KOKONAISUUDET ARJEN APU JA TUKI ENNAKOITAVUUS TIETOJEN HYÖDYNTÄMINEN ROOLIEN HAHMOTTAMINEN POSITIIVISET KOKEMUKSET

12 Alueellinen aluekoordinaattorien Tuella tehty kehittämistyö Alueellisten/koulu-kohtaisten mallien Implementointi ja juurrutus Jne. Maakunnallinen yhteinen kehittämistyö Hyvinvoiva kasvuyhteisö -mallin kehittämisprosessi Aloitusseminaari , Oulu Muutoksen johtaminen, hyvinvointi vaka yksikössä, koulussa tai oppilaitoksessa -> eväitä kehittämistyön käynnistämiselle Sivistysjohtajat, rehtorit, vaka johtajat, Muut asiasta kiinnostuneet toimijat Väliseminaari 3.5., Oulu Hyvinvoivan kasvuyhteisön sisältöjen tueksi mm. positiivinen pedagogiikka (Kaisa Vuorinen), sisältö täsmentyy Muutosjohtamisen koulutus alueilla, kesto x Päätösseminaari loppuvuosi 2018 Maakunnallisen hyvinvointikoulun työmallin ja rakenteiden esittely, Hyvät käytännöt esiin, toiminnan juurruttaminen, suunnittelu kesken. Työpaja 1, syys 2017 Kehittämisen johtaminen Miten sisällytämme kehittämistyön yksikön arkeen ja vahvistamme yhdessä tekemisen kulttuuria? Työpaja 2, talvi 2018 Huoltajat ja oppilaat aktiiviesti osallistumaan hyvinvointiarjen suunnitteluun ja toteutukseen Mitä hyvinvointi koulussamme, vakayksikössämme tai oppilaitoksessamme on? Miten sitä yhdessä edistämme? Työpaja 3, kevät 2018 Palvelu ja perhekeskusverkko sekä 3. sektori kumppaneina Miten palveluverkko tukee hyvinvointia? Millaisin käytännöin turvataan palvelujen sujuva saanti? Miten vastaamme yhdessä lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin? Työpaja 4, syys 2018 Yhteisöllinen oppilashuolto ja vaka:n hyvinvointityö on yhteinen tehtävä Miten toteutamme yhteisöllistä oppilahuoltoa/hyvinvointityötä, jotta se edistää hyvinvointiarkea? Työpaja 5, talvi 2018 Hyvinvointi yhteisenä tavoitteena Miten toimimme, jotta alueen toimijat muodostavat perheiden hyvinvointia tukevan verkoston? Yksikkökohtaista hyvinvointia edistävää toimintaa ja asennoitumista osana normaalia arkea

13 MILLAINEN ON YHTEISÖ, JOSSA VOIDAAN HYVIN? Mitä hyvinvointi tarkoittaa? Mistä hyvinvointi koostuu? Mitä hyvinvoinnin tekijöitä löytyy - fyysisistä toimintaympäristöistä - toimintatavoista ja käytänteistä - sosiaalisuudesta ja ryhmädynamiikasta - osallisuudesta ja valinnan mahdollisuuksista - toisista ihmisistä ja kohtaamisista - liikunnasta ja yhdessä tekemisestä

14 TYÖMAAILMA VOIMAVARANA Tehtävään liittyviä voimavaroja ovat työn palkitsevuus, kehittävyys ja monipuolisuus. Työn järjestämiseen liittyviä voimavaroja ovat vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, työroolien ja tavoitteiden selkeys sekä työaikojen joustavuus. Työyhteisön vuorovaikutukseen liittyviä voimavaroja ovat esimiehen ja työyhteisön tuki, oikeudenmukaisuus ja johtamisen selkeät käytännöt, arkinen huomaavaisuus, ystävällisyys, palaute ja arvostus sekä muiden kokema työn imu. Organisaatioon liittyviä voimavaroja ovat työn varmuus, innovatiiviset toimintatavat, työpaikan ilmapiiri, työn ja muun elämän yhteensovittamista tukevat asenteet ja käytännöt.

15 YHTEISÖ VOIMAVARANA Tehtäviin liittyviä voimavaroja ovat työn palkitsevuus, kehittävyys ja monipuolisuus. Yhteisön toimintaan liittyviä voimavaroja ovat vaikutusmahdollisuudet omaan tekemiseen, roolien ja tavoitteiden selkeys sekä joustavuus. Yhteisön vuorovaikutukseen liittyviä voimavaroja ovat opettajan/kasvattajan ja yhteisön tuki, oikeudenmukaisuus ja johtamisen selkeät käytännöt, arkinen huomaavaisuus, ystävällisyys, palaute ja arvostus sekä muiden kokema työn imu. Yhteisöön liittyviä voimavaroja ovat varmuus, innovatiiviset toimintatavat, ilmapiiri, toiminnan ja muun elämän yhteensovittamista tukevat asenteet ja käytännöt.

16 KYKY SELVIYTYÄ Resilienssi on saanut suomen kielessä monta määritelmää: joustavuus, mukautumiskykyisyys, kyky toipua ja kehittyä pettymysten jälkeen, sopeutuminen ennakoimattomiin muutoksiin. Yksilön resilienssin muodostavat toisaalta synnynnäiset ominaisuudet eli geenit, mutta erityisesti koko elämän historia ihmissuhteineen ja kokemuksineen. Resilienssiä lisäävät tekijät: Hyvät ihmissuhteet, tunneäly, kyvykkyys, optimismi ja selviytymistaidot.

17 KYKY SELVIYTYÄ HYVINVOIVASSA YHTEISÖSSÄ YKSILÖLLINEN JA YHTEINEN RESILIENSSI KASVAA. Resilienssiä lisäävät tekijät: Hyvät ihmissuhteet, tunneäly, kyvykkyys, optimismi ja selviytymistaidot.

18 HYVINVOIVAN YHTEISÖN MENESTYSTEKIJÖITÄ HYVINVOIVA YHTEISÖ JÄÄ UTOPIAKSI, JOS Lasten ja nuorten hyvinvointi jää koulun/varhaiskasvatuksen vastuulle Lasten ja nuorten hyvinvointi jää oppilashuollon väen vastuulle Lasten ja nuorten hyvinvointi jää sote toimijoiden vastuulle LAPE toimijoiden rooleja ja toimintatapoja ei kehitetä Johtamista ja siihen liittyviä rakenteita ei uskalleta hahmottaa ja toteuttaa uudella tavalla Toiminta ei pohjaudu ihmisiin ja heidän tarpeisiinsa

19 HYVINVOIVAN YHTEISÖN MENESTYSTEKIJÖITÄ Ymmärretään, mitä on yhteinen hyvinvointi ja mistä se koostuu Ymmärretään, mitä on oma hyvinvointi ja mistä se koostuu Ymmärretään, mitä on rakentava vuorovaikutus ja mistä se koostuu Ymmärretään, mitä on varhainen välittäminen ja mistä se koostuu Ymmärretään, mikä merkitys on hyvän vahvistamisella ja mitä se on arjessa Näitä aktivoimalla, syntyy paljon työssä ja elämässä kannattalevia asioita.

20 HYVINVOIVAN YHTEISÖN MENESTYSTEKIJÖITÄ

21 HYVINVOIVAN YHTEISÖN MENESTYSTEKIJÖITÄ EN OLE NIINKÄÄN HUOLISSANI VALINNANVAPAUDEN TOTEUTUMISESTA, RYHMÄKOKOIHIN LIITTYVISTÄ PAINEISTA, SALASSAPITÖSÄÄNNÖKSISTÄ TAI SILTAAMISTOIMISTA. MINUA HUOLETTAA TILANNE, JOSSA UUPUNUT JA VAILLE TOIMIVAA ARJEN TUKEA JÄÄVÄ KASVATTAJA TAI OPETTAJA KOHTAA ESIMERKIKSI TUNNE-ELÄMÄN TAI MIELENTERVEYDEN HAASTEISTA KÄRSIVIÄ LAPSIA JA NUORIA.

22 YKSI YHTEINEN TEHTÄVÄ: KESKITTÄÄ VOIMAVARAT, OSAAMINEN JA TUKI SIIHEN, ETTÄ KOULUJEN JA PÄIVÄKOTIEN IHMISET JAKSAISIVAT JA HEILLÄ OLISI AIKAA KYSYÄ: MITÄ SINULLE KUULUU?

23 KIITOS! Jos jäisi kohtaamatta se mitä kohden olen kulkenut. Laulamatta se laulu jota kukaan ei koskaan kuule. Vaikenematta se vaitiolo, Joka puhuisi, lopulta puhuisi enemmän kuin kaikki nämä sanat. -Lassi Nummi-