Valvontaympäristö muuttuu -

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valvontaympäristö muuttuu -"

Transkriptio

1 Valvontaympäristö muuttuu - Muuttuuko valvonta? Aktuaaritoiminnan Kehittämissäätiön syysseminaari Jukka Vesala

2 Finanssikriisi mullistanut valvontaympäristön

3 Sääntely ja valvonta osaksi kriisinratkaisua Makrovakausvalvonta Yhtenäistetty valvonta Finanssikriisi, velkakriisi k i Pankkiunioni Laajat sääntelyreformit

4 Julkisen talouden ongelmat levinneet finanssimarkkinoille ja reaalitalouteen Valtiot: Velkaongelmia monessa euroalueen maassa Reaalitalous: l Finanssimarkkinat: Näkymät heikot Sijoittajien epäluottamus, heikentynyt pankkijärjestelmä

5 Pankkien ja valtioiden välinen kytkös edelleen tiivis Valtionlainasaamiset suurissa pankeissa suhteessa ensisijaisiin omiin varoihin, % Italia 6/2012 Italia 12/2011 Espanja 6/2012 Espanja 12/2011 Portugali 6/2012 Portugali 12/2011 Irlanti 6/2012 Irlanti 12/2011 Kypros 6/2012 Kypros 12/2011 Sk Saksa 6/2012 Saksa 12/2011 Ranska 6/2012 Ranska 12/2011 Hollanti 6/2012 Hollanti 12/2011 Britannia 6/2012 Britannia 12/2011 Suomi 6/2012 Suomi 12/2011 Italia Espanja Portugali Irlanti Kreikka 0,0 % 50,0 % 100,0 % 150,0 % 200,0 % Reunamaiden suurissa pankeissa saamiset kotivaltiolta kasvoivat alkuvuonna 2012 Kyproksen suurten pankkien saamiset Kreikan valtiolta vähentyneet murto- osaan 2012 aikana Lähde: EBA Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Jukka Vesala

6 Pankkien rahoituskustannukset seuraavat kotimaan valtionlainariskin hinnoittelua Valtioiden luottoriskin hintoja Peruspistettä 700 Pankkien katettujen joukkolainojen j riskilisät Peruspistettä Espanjalaisten ja Italialaisten emissioiden keskiarvo Espanja Italia Saksalaisten emissioiden keskiarvo Saksa Suomi Suomalaisten emissioiden i id keskiarvo Lähde: Bloomberg, viimeinen havainto

7 Sääntely suosii edelleen valtioriskiä!? Valtionlainoihin liittyvä riski ei riittävästi tule esiin sääntelyssä; itse asiassa suositaan valtionlainariskien kasvattamista Pankkisektorilla nolla- tai hyvin alhainen riskipaino valtionlainoille vakavaraisuusvaatimuksissa Valtionlainasaamisia ei lueta mukaan suuriin riskikeskittymiin Tulevassa Basel III -likviditeettisääntelyssä valtion liikkeelle laskemat joukkovelkakirjalainat luetaan korkealaatuisiksi likvideiksi varoiksi Suunnitellussa Solvenssi II sääntelyssä ä valtionlainoissa l i i ei huomioida id valtion luottoluokitusta, ainoastaan korkoriski Sijoittajavastuun toteuttaminen pankkien liikkeeseen laskemissa velkainstrumenteissa ( bail-in in ) Dilemma: Miten kuitenkin turvata valtioiden rahoitus?

8 Makrovakausvalvonta perinteisen mikro- valvonnan rinnalle

9 Makro- ja mikrovalvonta Makrovalvonta Kohteena koko rahoitusjärjestelmän vakaus ja sitä uhkaavat systeemiriskit: a) Aiheutuvat: t - Keskinäisistä riskeistä finanssialalla (tartunta) Pankki B Pankki A - Altistumisesta samoille riskeille b) Voimistuvat: - Yhtiöiden omista toimista i t (esim. pakkomyyntikierre) - Reaalitalouden ja finanssijärjestelmän välisistä kytkennöistä tä Pankki B Pankki A Pankki C HÄIRIÖ Pankki C HÄIRIÖ Pankki D Pankki D Mikrovalvonta Kohteena yksittäisen rahoituslaitoksen vakavaraisuus ja riskit HÄIRIÖ HÄIRIÖ HÄIRIÖ Pankki A HÄIRIÖ HÄIRIÖ Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Jukka Vesala

10 Järjestelmäriskien kasvu ja uudet makrovakausvälineet Riskinoton ja velkaantumisen kasvu Riskit alkavat toteutua Ylivelkaantuminen, liiallinen riskinotto, varallisuushintakuplat Syöksy Pitkä tasainen kehitys Noususuhdanne vahvistuu Ylikuumeneminen Makrovakausvälineet CRD4: Pääomapuskurit SII: CCP, pidennetyt toipumisajat Kansallisesti: LTV katto Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Jukka Vesala Kuoppa Uusi, pitkä tasainen kehitys, kun kokemukset muistetaan Toipuminen Finanssikriisi Aika

11 EU:n finanssivalvonnan rakenne (ennen pankkiunionia)

12 Pankkiunionin valmistelu - Pyrkimys tasalaatuiseen valvontaan

13 Miksi pankkiunioni? Tavoitteena yhtenäinen ja laadukas valvonta luottamuksen palauttamiseksi euroalueen pankkisektoriin Sijoittajien epäluottamus heikentää edelleen pankkisektorin toimintakykyä Valvonnan epäonnistumiset heikentäneet luottamusta Pyrkimyksenä myös valtioiden ja pankkien välisen haitallisen kytköksen heikentäminen Valtioiden id rahoitusongelmat t heijastuvat t suoraan pankkisektoriin kt ii Pankkituki voi johtaa valtion ylivelkaantumiseen ja heikkoon talouskehitykseen (esim. Irlanti) Valvonnan keskittäminen ja yhtenäistäminen ei kuitenkaan yksinään riitä katkaisemaan kytköstä Valtioiden tarvitsema rahoitus ja sääntelymuutokset päinvastoin vahvistavat kytköstä Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Jukka Vesala

14 Pankkiunioniehdotukset ja valmistelun eteneminen Neuvoston asetus valmisteilla yhteisen valvontamekanismin (Single Supervisory Mechanism SSM) perustamisesta Yhteinen Asetus mahdollisesti voimaan valvontamekanismi EKP:lle merkittäviä tehtäviä vastata valvonnasta SSM:n puitteissa Mahdollisesti suuret pankit ja kaikki pankit Yhteinen kriisinratkaisu mekanismi EU:n kriisinhallintadirektiiviehdotus tulossa voimaan mahdollisesti Kriisinratkaisuvälineitä kansalliselle tasolle, sijoittajien vastuu lisääntyy Kriisinratkaisut rahoitetaan kansallisesti, ei keskitettyä ratkaisua taakanjakoon Yhtenäistetty talletussuoja Yhtenäisestä talletussuojasta ei ole tehty esitystä Kansallisia eroja talletussuojajärjestelmissä, mikä vaikeuttaa siirtymistä keskitettyyn talletussuojaan ja yhteisvastuuseen

15 Yhteinen valvontamekanismi Valvojakollegiot EKP:n pankkivalvonta Merkittävät päätösvaltuudet Merkittävät valvontavaltuudet Yhteiset valvontamenetelmät Kansallisten valvojien ohjeistaminen Valvontayhteistyö EBA (pankit: lsääntely?) EIOPA (vakuutussektori) ESMA (arvopaperimarkkinat) ESRB (systeemiriskit) Kansalliset valvojat Delegoidut valmistelu ja päätösvaltuudet Operatiivinen valvonta Yhteistoiminta EKP:n kanssa Yhteistoiminta: EBA, ESMA, EIOPA ja ESRB Kaikki muut valvontatehtävät Valvottavat Valvottavia koskevat päätökset keskitetyn valvonnan prosessien mukaisesti Mahdollisesti yhteisiä tarkastuksia; EKP ja kansalliset valvojat Uudet valvonnan yhteistyöjärjestelyt (EKP valvojakollegioissa) Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Jukka Vesala

16 Merkittäviä myönteisiä vaikutuksia valvonnan yhtenäistämisestä EU:n pankkisektorin tilanne on edelleen haavoittuva merkittävien taseriskien vuoksi, eivätkä jälleenrahoitus ja pääomahuolto toimi normaalisti Pankkien tilanne ja taseiden laatu vaihtelevat maittain ja pankeittain Valvonnan laatu paranee, kun euroalueella noudatetaan kattavasti yhtenäisiä valvonnan kriteereitä ja käytänteitä Euroalueen finanssisektoria uhkaaviin riskeihin voidaan puuttua voimallisesti Euroopan pankkiviranomaiselle (EBA) ei myönnetty vahvoja välineitä esim. puuttua riskipankkien toimintaan Systeemisesti merkittävien, ylikansallisten pankkien valvonta tehostuu Koti- ja isäntävaltion valvontavastuut yhdentyvät keskitetyssä valvontamekanismissa

17 Valvonnan tehokkuus ja toimivuus Valvonnan päätöksenteon ja toteutuksen vastuut Vastuiden tulee olla selkeästi määriteltyjä Valvontatehtävien delegoinnin tulee olla selkeää Finanssivalvonnalla riittävät toimivaltuudet Päätöksenteko- ja valvontaprosessien tehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus Huomioitava pankin koko ja vaikutus systeemiriskiin Huomioitava valvontapäätösten suuri määrä ja luonne Kansallisten markkinoiden erityispiirteet ja vakausriskit tulee huomioida makrovakausvalvonnassa

18 Solvenssi II - Markkinaehtoisuus koetuksella

19 Solvenssi II:n alkuperäiset periaatteet uudelleentarkastelussa Alkuperäisenä lähtökohtana markkinaehtoisuus Sijoitukset Vastuuvelka Voimaantulon aikataulua ja sääntelymallia on jouduttu tarkistamaan Finanssikriisin ja matalan koron ympäristön vaikutukset Ruotsissa asetettiin korkokäyrälle lattia Tanska ja Hollanti lievensivät kansallisia vaatimuksiaan, mm. korkokäyrän pitkien maturiteettien ekstrapolointia muutettiin Tarve uudelle vakavaraisuussääntelylle ei ole kuitenkaan poistunut!

20 Solvenssi II:n markkinaehtoinen tase Omat perusvarat Jälleenvakuutuksen osuus Muu omaisuus Omat lisävarat Muut velat Hyväksyttävät omat varat Sijoitukset Vastuuvelka Vastaavaa Vastattavaa

21 Miten turvata mahdollisuus tarjota tuotteita, joissa pitkäaikaisia takuita? Erityinen ongelma Solvenssi II:ssa vakuutusyhtiöiden pitkäaikaisten, korkotakuita sisältävien vastuiden käsittely Vastuuvelan kasvu matalan koron ympäristössä Vakavaraisuusvaatimusten volatiliteetti Esillä on ollut useita vaihtoehtoisia ratkaisuja, joita vielä testataan nk. LTGA-vaikuttavuusarviolla Riskittömän korkokäyrän muoto Riskittömän korkokäyrän mukauttaminen (MA = Matching Adjustement) Siirtymäsäännökset Erityisissä markkinatilanteissa vastasyklisen preemion (CCP tekijän) ja pidennettyjen toipumisaikojen käyttöönotto ( equity dampenerin lisäksi) Fiva on pitänyt tärkeänä, että MA:ta käytettäessä Vastuiden ja varojen vastaavuuden tulee toteutua maturiteeteittain Vastuut tulee kattaa todellisilla korvamerkityillä varoilla Mukauttamisen kohteena voi olla vain tietyt tarkkaan rajatut vastuut Luottoriskin ja takaisinostoriskin oikea huomioonottaminen Ratkaisun tulee olla läpinäkyvä Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Jukka Vesala

22 Diskonttaus merkittävin tekijä vastuuvelassa Korkokäyrä korko riippuu diskontattavan erän ajankohdasta Korkokäyrän muodolla ja erityisesti hännällä suuri merkitys Ekstrapolointi alkaa viimeinen likvidi piste UFR: ultimate forward rate =korkokäyrän päätearvo 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 % maturiteetti Ylempi korkokäyrä: QIS5 harjoitus Alempi korkokäyrä: Lokakuun lopun 2012 korkokäyrä, ekstrapoloitu lineaarisesti

23 Korkokäyrien mukautukset Sekä matching adjustment (MA) että vastasyklinen preemio (CCP) muuttavat vastuuvelkaa Niitä ei saa soveltaa samanaikaisesti i Vastasyklinen preemio on aina positiivinen, mutta MA voi olla myös negatiivinen MA vastuuvelkaan vaikuttavat t sijoitusten it t luottoluokitukseen l k ja sen laskuun liittyvät riskit (kuitenkin käytössä minimi) Kun on kerran valinnut MA:n, sitä tulee jatkossakin soveltaa (eräin poikkeusjärjestelyin) jeste MA-vastuuvelkaan kelpaavista vastuista ja MA-sijoitusten laadulle asetettavista vaatimuksista erilaisia näkemyksiä Vastasyklinen preemio määräytyy nk. referenssikannan (representative portfolio) pohjalta. Mukautuksista huolimatta valvojat saavat tiedon markkinaehtoisesta vastuusta

24 Joustoelementit Solvenssi II maailmassa (ehdotus) Omat perusvarat Jälleenvakuutuksen osuus Muu omaisuus Omat lisävarat Hyväksyttävät omat varat Equity dampener Muut sijoitukset Muut velat Muu vastuuvelka Vastasyklinen preemio MA-sijoitukset MA-vastuuvelka Matching adjustment Vastaavaa Vastattavaa

25 Siirtymäsäännökset Siirtymäsäännökset helpottavat sopeutumista uusiin vaatimuksiin Siirtymäaika

26 Mitä jatkossa maksaa pitkäaikainen sijoittaminen Komissio on pyytänyt EIOPAa tutkimaan onko nykyisen taloudellisen tilanteen valossa tarpeen tarkistaa tai alentaa SII pääomavaatimuksia tiettyjen pitkän tähtäimen sijoitusten osalta Infrastruktuurin rahoittaminen, pienten ja keskisuurten yritysten rahoitus, sosiaalisesti vastuulliset sijoitukset ja reaalitalouden pitkän tähtäimen rahoitus Vastaus toimitettava mennessä Vakuutussektori on merkittävä rahoituskanava Euroopan vakuutussektorin kt varat 2010 lopussa yli mrd SII ja CRR/CRD sääntelyn yhteensopivuus Kannustaako SII lyhytaikaisempiin sijoituksiin? Pankkisektorin liikkeeseen laskemien papereiden kysyntä? Päätös on poliittinen, mutta sen tulisi olla läpinäkyvä Valvonnan edellytys Sisäisten mallien arvioinnissa edellytys Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Jukka Vesala

27 EIOPA:n vaikutusvallan kasvu yhtenäinen valvonta orastaa myös vakuutuspuolella Jo pelkkä riskittömän koron määrääminen sisältää harkintaa Vastasyklisen preemion käytöstä päättänee EIOPA yhdessä ESRB:n kanssa Kansallinen valvoja voi esittää pyynnön määrittää vastasyklisen preemion Vastasyklinen preemio määriteltävä Läpinäkyvästi äk ä i Turvaavasti Luotettavasti Objektiivisesti ADLT-kriteeri (toimivat, syvät, likvidit ja läpinäkyvät markkinat)

28 EIOPA jatkaa sääntelyn valmistelemista ja yhtenäisen valvontakulttuurin luomista Standardien ja ohjeiden valmistelua jatketaan Vielä puuttuvien osien valmistelu Valmiiden osien laadunvarmistus Yhtenäisyys, kieliasu, suhteellisuusperiaate EIOPA julkaisi Raportointia ja ORSAa koskevaa ohjeistusta kesällä Vaikka sääntelyyn on vielä tulossa joitain muutoksia, nämä ovat jo hyvä pohja valmistelulle yhtiöissä Ensimmäinen EIOPA:n kolmostason ohje on julkaistu kaikilla virallisilla kielillä Ohjeet valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä

29 Solvenssi II neuvottelut tauolla Pitkäaikaisia takuita koskevan vaikuttavuusanalyysin sisällöstä ja toteuttamisesta keskustellaan edelleen Toteuttaminen siirtyy vuodelle 2013, valmista 06/2013 Trilogeja jatketaan todennäköisesti vasta kun vaikuttavuusarvion tulokset selvillä Avoimena lisäksi mm. valtuutussäännöksiä koskevat kohdat Halukkuutta avata myös muita kysymyksiä! Voimaantulo voisi olla mahdollinen 2015? Olisi tärkeää säilyttää momentum ja hyvä valmistautuminen t i Solvenssi II:een! Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Jukka Vesala

30 Kiitos!

Taloustoimitusten taustatilaisuudet

Taloustoimitusten taustatilaisuudet Taloustoimitusten taustatilaisuudet Kevätkausi 2013 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 10.6.2013 Finanssivalvonta Sisältö Pankkiunioni Enimmäisluototusaste makrovakaustyökaluna

Lisätiedot

Euroopan yhteinen pankkivalvonta: mikä muuttuu Suomessa?

Euroopan yhteinen pankkivalvonta: mikä muuttuu Suomessa? Euroopan yhteinen pankkivalvonta: mikä muuttuu Suomessa? Studia monetaria, Suomen Pankin rahamuseo 29.4.2014 Johtaja Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 29.4.2014 Eurooppalaisen

Lisätiedot

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön S I R P A P I E T I K Ä I N E N E U R O P A R L A M E N T A A R I K K O 2 0 1 4 Single rule book Pankkiunioni

Lisätiedot

Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön

Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön Osuuspankkien ylimmän johdon strategiapäivät 30.9.2010 Pentti Hakkarainen VALVONTA FINANSSIKRIISI MAKSUT (vakausmaksu, pankkivero) SÄÄNTELY 2 Valvonta EU-taso EJRN

Lisätiedot

Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus. Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen

Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus. Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 13.10.2015 Anneli Tuominen Esityksen

Lisätiedot

Pankkiunionin merkitys Suomessa Pentti Hakkarainen Rahoituksen ajankohtaisseminaari Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 15.5.2014.

Pankkiunionin merkitys Suomessa Pentti Hakkarainen Rahoituksen ajankohtaisseminaari Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 15.5.2014. Pankkiunionin merkitys Suomessa Pentti Hakkarainen Rahoituksen ajankohtaisseminaari Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 15.5.2014 Julkinen 1 Pankit välttämättömiä Pankeilla on erityinen rooli yhteiskunnassa,

Lisätiedot

Eurooppalainen valvonnan vaikuttaja

Eurooppalainen valvonnan vaikuttaja Eurooppalainen valvonnan vaikuttaja Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 2015 Miksi Finanssivalvonta on olemassa? Finanssivalvonta työskentelee sen puolesta, että asiakkaat

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 1.4.2015 Agenda Euroopan ja Suomen finanssisektorien riskit Suomen finanssisektorin tila Sääntelyn vaikutukset #finanssisektori Finanssivalvonta

Lisätiedot

Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa

Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa Kommenttipuheenvuoro: Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 18.11.2009 Apulaisjohtaja Jukka Vesala Finanssivalvonta Finansinspektionen

Lisätiedot

Kattavan arvion tulokset

Kattavan arvion tulokset Kattavan arvion tulokset 26.10.2014 Kattavan arvion tulokset Pääomavajeita havaittiin 25 pankissa, yhteensä 25 miljardia euroa Tasearvion tuloksena 48 miljardin euron heikennys tase-erien arvoihin Tasearvion

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 12.9.2012 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 12.9.2012 Finanssivalvonta Euroopan finanssisektorin riskit Finanssivalvonta

Lisätiedot

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen?

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen? Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen? Sampo Alhonsuo Finanssivalvonta 24.3.2015 Suomen Pankin Rahamuseo Sisältö 3. Makrovakausvälineet: mitä

Lisätiedot

Kuka hyötyy pankkiunionista? Pentti Hakkarainen Studia Monetaria, Rahamuseo

Kuka hyötyy pankkiunionista? Pentti Hakkarainen Studia Monetaria, Rahamuseo Kuka hyötyy pankkiunionista? Pentti Hakkarainen Studia Monetaria, Rahamuseo 8.4.2014 1 Pankit välttämättömiä Pankeilla on erityinen rooli yhteiskunnassa, mutta toisaalta haavoittuva liiketoimintamalli;

Lisätiedot

Velkakriisin vaikutukset Suomen finanssisektoriin ja eurooppalaisen valvonnan haasteet

Velkakriisin vaikutukset Suomen finanssisektoriin ja eurooppalaisen valvonnan haasteet Velkakriisin vaikutukset Suomen finanssisektoriin ja eurooppalaisen valvonnan haasteet Finanssivalvonnan julkinen kuuleminen 14.10.2011 Anneli Tuominen, johtaja Velkakriisin seuraukset 1 Velkakriisi uhkaa

Lisätiedot

Uusien EU:n finanssivalvontaviranomaisten ensimmäinen vuosi velkakriisin keskellä Studia monetaria luento 14.2.2012

Uusien EU:n finanssivalvontaviranomaisten ensimmäinen vuosi velkakriisin keskellä Studia monetaria luento 14.2.2012 Uusien EU:n finanssivalvontaviranomaisten ensimmäinen vuosi velkakriisin keskellä Studia monetaria luento 14.2.2012 Jukka Vesala Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 14.2.2012

Lisätiedot

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 22.11.2012 Sampo Alhonsuo Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden julkinen sääntely ja valvonta - Velkakriisin vaikutus finanssimarkkinoihin ja toimenpiteet uusien finanssikriisien estämiseksi

Rahoitusmarkkinoiden julkinen sääntely ja valvonta - Velkakriisin vaikutus finanssimarkkinoihin ja toimenpiteet uusien finanssikriisien estämiseksi Rahoitusmarkkinoiden julkinen sääntely ja valvonta - Velkakriisin vaikutus finanssimarkkinoihin ja toimenpiteet uusien finanssikriisien estämiseksi Jukka Vesala Jyväskylän yliopisto, 22.3.2012 Finanssivalvonta

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Tommi Mattila Konttorinjohtaja, Hämeenlinnan yrityskonttori 23/10/2014 Talouden kehitys ja muutokset finanssimarkkinoilla nostavat pankkien kustannuksia

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 14.4.2011 14.4.2011 Aiheet Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 1/2011 Solvenssi II:n vaikuttavuustutkimuksen tulokset suomalaisille vakuutusyhtiöille

Lisätiedot

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen. Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen. Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4. Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.2007 Pasi Laaksonen Vastuuvelka Solvenssi II: kehikossa Vastuuvelka

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1 Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 30.9.2014 Agenda Euroopan finanssisektorin riskit Suomen finanssisektorin tila Suomen finanssisektorin riskit Yhteisen pankkivalvontamekanismin

Lisätiedot

Finanssilaitosten valvonta Systeemiriski vs. vakuutettujen etujen turvaaminen. Matti Koivu, 29.11.2011

Finanssilaitosten valvonta Systeemiriski vs. vakuutettujen etujen turvaaminen. Matti Koivu, 29.11.2011 Finanssilaitosten valvonta Systeemiriski vs. vakuutettujen etujen turvaaminen Matti Koivu, 29.11.2011 Agenda Finanssivalvonnan toiminnan tavoitteet ja niiden saavuttaminen Pankkien ja vakuutuslaitosten

Lisätiedot

EIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä

EIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä EIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä Vakuutusalan IV Eurooppapäivä-seminaari Pohjola 8.5.2012 Erja Rautanen 8.5.2012 Erja Rautanen EU:n finanssivalvontajärjestelmä

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu

Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu 19.1.2016 1 Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu 20.1.2016 2 Vanha malli julkinen tuki ja tapauskohtaiset ratkaisut 20.1.2016 3 Suomen pankkikriisi 1991 1994 Taustalla rahoitusmarkkinoiden

Lisätiedot

ONKO FINANSSI-KRIISI JO OHI? Piia-Noora Kauppi Keski-Uudenmaan Elinkeinoseminaari 28.10.2014

ONKO FINANSSI-KRIISI JO OHI? Piia-Noora Kauppi Keski-Uudenmaan Elinkeinoseminaari 28.10.2014 ONKO FINANSSI-KRIISI JO OHI? Piia-Noora Kauppi Keski-Uudenmaan Elinkeinoseminaari 28.10.2014 1 2 KAIKKI SUOMALAISET OVAT FINANSSIALAN ASIAKKAITA FINANSSIALAN KESKUSLIITTO Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä,

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot

Lyhyeksimyynti mitä ja miksi?

Lyhyeksimyynti mitä ja miksi? Lyhyeksimyynti mitä ja miksi? Vero 2014 12.3.2014 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen Valvoo mm. pankkeja,

Lisätiedot

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 4.4.2014 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 4.4.2014 Agenda Euroopan finanssisektorin riskit Suomen finanssisektorin

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Euroalueen talous ja EKP:n rahapolitiikka

Euroalueen talous ja EKP:n rahapolitiikka Suomen Pankki Euroalueen talous ja EKP:n rahapolitiikka Eduskunnan talousvaliokunnan julkinen kuuleminen 1 Esityksen sisältö I. EKP:n rahapolitiikka II. Rahoitusjärjestelmän vakaus III. Suomen talous 2

Lisätiedot

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 22.11.2012 Sampo Alhonsuo Sisältö 1. Taustaa mikro- ja makrovakausanalyysille 2. Makrovakaus:

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ. Veli-Matti Mattila Pääekonomisti

PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ. Veli-Matti Mattila Pääekonomisti PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ Veli-Matti Mattila Pääekonomisti 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Yritysrahoituksen keskeiset piirteet eri maissa ennen finanssi- ja velkakriisiä Fokus: yksityinen velkamuotoinen

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Pankkikriisit noudattavat samaa kaavaa Pankkikriisien yleisestä anatomiasta

Pankkikriisit noudattavat samaa kaavaa Pankkikriisien yleisestä anatomiasta Pankkikriisit noudattavat samaa kaavaa Pankkikriisien yleisestä anatomiasta Suomen Pankin rahamuseo 10.1.2013, Tieteiden yö Sampo Alhonsuo/Finanssivalvonta Sisältö Kuinka laaja ilmiö on systeeminen pankkikriisi?

Lisätiedot

Euro & talous 2/2014 Rahoitusjärjestelmän vakaus

Euro & talous 2/2014 Rahoitusjärjestelmän vakaus Euro & talous 2/214 Rahoitusjärjestelmän vakaus Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja 15.5.214 Talous- ja luottosuhdanteisiin liittyvät riskit Rahoituksen saatavuuden paraneminen tukee euroalueen

Lisätiedot

CRD 4 -sääntelypaketin keskeinen sisältö valvovan viranomaisen näkökulmasta

CRD 4 -sääntelypaketin keskeinen sisältö valvovan viranomaisen näkökulmasta CRD 4 -sääntelypaketin keskeinen sisältö valvovan viranomaisen näkökulmasta FINVA-seminaari 27.10.2011: Basel III ja pankkien vakavaraisuus Jukka Vesala, apulaisjohtaja Agenda Mitä uutta valvonnan kannalta?

Lisätiedot

Finanssivalvonta Tavoitteet ja tehtävät

Finanssivalvonta Tavoitteet ja tehtävät Finanssivalvonta Tavoitteet ja tehtävät Studia monetaria 6.10.2009 Anneli Tuominen FINANSSIVALVONTA 1 Sisältö Miksi sääntelyä ja valvontaa? Finanssikriisin opetukset valvonnalle Valvonnan uudistaminen

Lisätiedot

Euroopan talousnäkymät

Euroopan talousnäkymät Sixten Korkman, ETLA TAF-seminaari Suomi vuonna 2025, Helsingin Messukeskus, 27.1.2012 Euroopan talousnäkymät 1. Missä mennään? 2. Mistä lähdettiin liikkeelle? 3. Mikä meni pieleen? 4. Minkälaisen rahaliiton

Lisätiedot

LTG-vaikuttavuusanalyysi. Valvottavatapaaminen 14.2.2013

LTG-vaikuttavuusanalyysi. Valvottavatapaaminen 14.2.2013 LTG-vaikuttavuusanalyysi Valvottavatapaaminen 14.2.2013 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 14.2.2013 LTGA 14.2.2013 klo 13 17 1. Tilaisuuden avaus 2. Vaikuttavuusarvion

Lisätiedot

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Markkinoista 20.3.2014 2 Eonia 20.3.2014 3 Regulaatio muokkaa markkinoita 20.3.2014 4 Tehokkaat markkinat fantasiaa? Täydellisen tehokkaita

Lisätiedot

Rahoitusjärjestelmän vakaus

Rahoitusjärjestelmän vakaus Rahoitusjärjestelmän vakaus Euroalueen rahoitusmarkkinat ovat edelleen vakautuneet ja rahoituksen saatavuus on parantunut alkuvuonna. Tämä on helpottanut valtioiden velkakriisin hoitoa ja pankkien varainhankintaa.

Lisätiedot

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Mikä on riskitön korko ja pääoman tuottovaatimus Suomen Aktuaariyhdistys 13.10.2008 Pasi Laaksonen Yleistä Mikäli vastuuvelka on ei-suojattavissa (non-hedgeable)

Lisätiedot

Suomen taloudesta, rahapolitiikasta ja rahoitusvakaudesta

Suomen taloudesta, rahapolitiikasta ja rahoitusvakaudesta Suomen Pankki Suomen taloudesta, rahapolitiikasta ja rahoitusvakaudesta 10.12. 2015 klo 11.00 1 Talouden tulonmuodostus vähentynyt, rahoitus nojaa entistä enemmän velanottoon Viisi tärkeää muutosta: 2

Lisätiedot

Rahoitusjärjestelmän vakaus ja järjestelmäriskit

Rahoitusjärjestelmän vakaus ja järjestelmäriskit Rahoitusjärjestelmän vakaus ja järjestelmäriskit Jukka Vauhkonen Suomen Pankki Suomen Riskienhallintayhdistys 14.4.2010 1 Sisältö 1) Kuinka rahoituskriisit syntyvät? 2) Järjestelmäriskit, myötäsyklisyys

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina Erkki Liikanen Suomen Pankki Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina 25.3.2015 Julkinen 1 Näkymät vuoden 2014 lopulla Julkinen 2 Eurojärjestelmän ennuste joulukuussa 2014: BKT: 2015: 1,0 % 2016: 1,5

Lisätiedot

Pankkisektori Suomessa

Pankkisektori Suomessa Pankkisektori Suomessa 18.9.2015 Pauli Kariniemi Talousvaliokunnan kuuleminen Rahoitusmarkkinaosasto/Pankki- ja rahoitusyksikkö Sisältö Tilannekuva Sääntelyn ajankohtaiskatsaus Mitä tavoitellaan? Mitä

Lisätiedot

Matalan koron vaikutukset 20.3.2014

Matalan koron vaikutukset 20.3.2014 Matalan koron vaikutukset 20.3.2014 Missä voitot missä riskit missä ratkaisut Luottamuksen lisääminen finanssimarkkinoihin Euroopan vakausmekanismin rakentaminen Pankkiunoinin (SSM, SRM ja yhteinen talletussuoja)

Lisätiedot

Euro & talous 2/2013: Rahoitusjärjestelmän vakaus

Euro & talous 2/2013: Rahoitusjärjestelmän vakaus Euro & talous 2/213: Rahoitusjärjestelmän vakaus Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 23.5.213 1 Vakausjulkaisun teemat Kansainvälinen toimintaympäristö Kotimainen toimintaympäristö ja finanssisektori

Lisätiedot

Yrityskauppa-ilta. Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen

Yrityskauppa-ilta. Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen Yrityskauppa-ilta Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen Maailman talouskasvu Nordea Marketsin ennusteet 5% 4,7% 4% 3% 2% 1,9% 2,4% 1,8% 1,6% 2,2% 2,1% 1,6% 1,7% 2,4% 1% 0% -1% 0,8% 0,4% 0,2% -0,5% -0,3% 2010

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet : tasoitusvastuu

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet : tasoitusvastuu 1 Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet : tasoitusvastuu Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.2007 Markku Miettinen 2 Esityksen sisältö Taustaa tasoitusvastuujärjestelmästä ja

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 27.9.2011 Velkakriisi uhkaa koko euroalueen rahoitusjärjestelmää ja reaalitalouden kasvua 1. Julkinen velka 2. Finanssimarkkinat Pankkien rahoitus

Lisätiedot

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Miksi pankkeja säännellään? Miten pankkeja säännellään? Mistä nykyisissä

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Esityksen rakenne: 1. EKP:n rahapolitiikan peruskehikko. 2. EKP:n toimet finanssikriisin eri vaiheissa. 3. Euroalueen talouden tila tällä hetkellä. 4.

Lisätiedot

Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat

Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat Suomen arvo-osuusjärjestelmä 2 vuotta Juhlaseminaari 1.5.212 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Päätalousalueiden kehitys eritahtista

Lisätiedot

Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12.

Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12. Muistio 1 (6) Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12.2014 1 Tausta Rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä ovat

Lisätiedot

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Studia Generalia luento 3.11.2014 Turku Esityksen rakenne: 1. EKP:n rahapolitiikan peruskehikko. 2. EKP:n toimet finanssikriisin eri vaiheissa. 3. Euroalueen

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Finanssikriisi ja riskien hallinta valvojan näkökulma Varman riskienhallintaseminaari, 23.9.2009

Finanssikriisi ja riskien hallinta valvojan näkökulma Varman riskienhallintaseminaari, 23.9.2009 Finanssikriisi ja riskien hallinta valvojan näkökulma Varman riskienhallintaseminaari, Jukka Vesala, apulaisjohtaja Finanssivalvonta Teemat I. Finanssikriisi ja sen opetukset Kriisin taustatekijät Riskienhallinnan

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden julkinen sääntely ja valvonta

Rahoitusmarkkinoiden julkinen sääntely ja valvonta Rahoitusmarkkinoiden julkinen sääntely ja valvonta Jyväskylän yliopisto 10.2.2010 Apulaisjohtaja Jukka Vesala 10.2.2010 Jukka Vesala Teemat I. Finanssikriisi ja sen opetukset II. Kriisin taustatekijät:

Lisätiedot

Finanssikriisi syyskuussa 2012 jäsenmaiden ja EKP:n työnjako

Finanssikriisi syyskuussa 2012 jäsenmaiden ja EKP:n työnjako Finanssikriisi syyskuussa 2012 jäsenmaiden ja EKP:n työnjako Eduskunnan talousvaliokunnan järjestämä Suomen Pankin julkinen kuuleminen 21.9.2012 Pääjohtaja Erkki Liikanen 21.9.2012 Erkki Liikanen Suomen

Lisätiedot

Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa

Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa Vesa Vihriälä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sisältö Eurooppa maailmataloudessa Lähiajan näkymät Miksi eurokriisi niin sitkeä? Miten tästä eteenpäin? Kriisi ja Suomi Eurooppa

Lisätiedot

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Liite 1 Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Euroopan talouskriisi ja Suomi 1. Mihin suuntaan EMU on kehittymässä? 2. Onko euroalue ajautumassa umpikujaan? 3. Suomen tuottavuuskuoppa 4.

Lisätiedot

Ohjeet pitkäaikaisten takaustoimenpiteiden täytäntöönpanoon

Ohjeet pitkäaikaisten takaustoimenpiteiden täytäntöönpanoon EIOPA-BoS-15/111 FI Ohjeet pitkäaikaisten takaustoimenpiteiden täytäntöönpanoon EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1-60327 Frankfurt Germany - Tel. + 49 69-951119-20; Fax. + 49 69-951119-19; email:

Lisätiedot

Markkina- ja vastapuoliriski

Markkina- ja vastapuoliriski Markkina- ja vastapuoliriski Aktuaariyhdistys 14.4.2010 Kai Niemi 4/23/10 / 1 Yleistä Perustuu pitkälti CEIOPS:n antamiin ehdotuksiin komissiolle 2. tason ohjeistuksesta Riskien vaikutus lasketaan delta-nav-periaatteella

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Suomen Kauppakeskusyhdistyksen vuosiseminaari Kansallismuseon auditorio Helsinki 25.10.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Eräiden maiden kokonaistuotanto

Lisätiedot

Euroalueen velkakriisi ja Suomi. Sixten Korkman, 1.11.2012 VATT

Euroalueen velkakriisi ja Suomi. Sixten Korkman, 1.11.2012 VATT Euroalueen velkakriisi ja Suomi Sixten Korkman, 1.11.2012 VATT Euroalue on syvällä suossa, vaarana on Eurooppa-laajuinen pankkikriisi talouden lama (ei vain taantuma) sosiaalisten ongelmien vaikeutuminen

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 28.9.2015 Agenda Euroopan ja Suomen finanssisektorien riskit Suomen finanssisektorin tila Työeläkeyhtiöiden rahoittaman työhyvinvointitoiminnan

Lisätiedot

Lyhyeksimyynti mitä ja miksi?

Lyhyeksimyynti mitä ja miksi? Lyhyeksimyynti mitä ja miksi? Sijoitus Invest 2014, Wanha Satama 13.11.2014 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Lyhyeksimyyntiasetus tuli voimaan 1.11.2012 Sovelletaan kaikkiin

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat. Rahatalouden perusasioita II

Rahoitusmarkkinat. Rahatalouden perusasioita II Rahoitusmarkkinat Rahatalouden perusasioita II Ekonomisti Jarmo Pesola (jarmo.pesola@bof.fi) Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Studia Monetaria 29.11.2011 29.11.2011 Jarmo Pesola Rahoitusmarkkinat,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

KANNANOTTOPYYNTÖ: LUONNOS EKP:N YVM-KEHYSASETUKSEKSI KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA

KANNANOTTOPYYNTÖ: LUONNOS EKP:N YVM-KEHYSASETUKSEKSI KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA KANNANOTTOPYYNTÖ: LUONNOS EKP:N YVM-KEHYSASETUKSEKSI KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA 1 MILLOIN EKP RYHTYY VALVOMAAN PANKKEJA? EKP:n pankkivalvontavastuu alkaa 4.11.2014. Yhteisen pankkivalvontamekanismin perustamista

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus. Studia Monetaria 15.2.2011. Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus

Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus. Studia Monetaria 15.2.2011. Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus Studia Monetaria 15.2.2011 Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus Suomen valtionvelka Tilaisuus, Esittäjä 2 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0

Lisätiedot

Pentti Hakkarainen Suomen Pankki. Rahoitusjärjestelmän vakaus. Euro & talous 2/2015 21.5.2015. Julkinen

Pentti Hakkarainen Suomen Pankki. Rahoitusjärjestelmän vakaus. Euro & talous 2/2015 21.5.2015. Julkinen Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Rahoitusjärjestelmän vakaus Euro & talous 2/2015 21.5.2015 Julkinen 1 Vakausarviota uudistettu Julkaisu Suomen Pankin uudella Euro & talous -sivustolla Koostuu pääkirjoituksesta,

Lisätiedot

UB Korkosalkku. Toimintakertomus tammikuu kesäkuu 2013

UB Korkosalkku. Toimintakertomus tammikuu kesäkuu 2013 UB Korkosalkku Toimintakertomus tammikuu kesäkuu 2013 Markkinat Euroopan korkomarkkina on jo pitkään ollut pääosin kahden muuttujan armoilla: euroalueen velkaongelman ja sitä seuranneen pankkikriisin sekä

Lisätiedot

Vakavaraisuus- ja likviditeettisääntelyn tilannekatsaus. XBRL Suomi, 25.3.2013

Vakavaraisuus- ja likviditeettisääntelyn tilannekatsaus. XBRL Suomi, 25.3.2013 Vakavaraisuus- ja likviditeettisääntelyn tilannekatsaus XBRL Suomi, 25.3.2013 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 25.3.2013 Pankkisektorin viranomaisraportointi murroksessa

Lisätiedot

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 11.2.2015 Esa Jokivuolle Suomen Pankki

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 11.2.2015 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 11.2.2015 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Miksi pankkeja säännellään? Miten pankkeja säännellään? Mistä nykyisissä

Lisätiedot

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Pentti Hakkarainen 16.3.2015 Taustaa makrovakausvälineiden käytölle Finanssikriisin opetus: pelkkä

Lisätiedot

Säästäjän vaihtoehdot. Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012

Säästäjän vaihtoehdot. Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Säästäjän vaihtoehdot Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 14.11.2012 Terhi Lambert-Karjalainen Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen

Lisätiedot

RAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset

RAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900 1. Hyödykeraha Miten seuraavat asiat sopisivat hyödykerahaksi? Tarkastele asiaa rahan kolmen perusominaisuuden valossa! (1 piste/hyödyke) Vaihtovirta (230 V) Hyvä arvon mitta,

Lisätiedot

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin

Lisätiedot

Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla

Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankki 20.4.2010 1 Teemat: Valtioiden velkaantuminen markkinoiden keskeisen huomion kohteena Vuoden ensimmäisten kuukausien

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011. toimistopäällikkö Tuomas Välimäki

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011. toimistopäällikkö Tuomas Välimäki Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011 toimistopäällikkö Tuomas Välimäki 1 Esityksen rakenne: 1. Rahapolitiikan toimeenpanon pohja:

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot