Valvontaympäristö muuttuu -

Transkriptio

1 Valvontaympäristö muuttuu - Muuttuuko valvonta? Aktuaaritoiminnan Kehittämissäätiön syysseminaari Jukka Vesala

2 Finanssikriisi mullistanut valvontaympäristön

3 Sääntely ja valvonta osaksi kriisinratkaisua Makrovakausvalvonta Yhtenäistetty valvonta Finanssikriisi, velkakriisi k i Pankkiunioni Laajat sääntelyreformit

4 Julkisen talouden ongelmat levinneet finanssimarkkinoille ja reaalitalouteen Valtiot: Velkaongelmia monessa euroalueen maassa Reaalitalous: l Finanssimarkkinat: Näkymät heikot Sijoittajien epäluottamus, heikentynyt pankkijärjestelmä

5 Pankkien ja valtioiden välinen kytkös edelleen tiivis Valtionlainasaamiset suurissa pankeissa suhteessa ensisijaisiin omiin varoihin, % Italia 6/2012 Italia 12/2011 Espanja 6/2012 Espanja 12/2011 Portugali 6/2012 Portugali 12/2011 Irlanti 6/2012 Irlanti 12/2011 Kypros 6/2012 Kypros 12/2011 Sk Saksa 6/2012 Saksa 12/2011 Ranska 6/2012 Ranska 12/2011 Hollanti 6/2012 Hollanti 12/2011 Britannia 6/2012 Britannia 12/2011 Suomi 6/2012 Suomi 12/2011 Italia Espanja Portugali Irlanti Kreikka 0,0 % 50,0 % 100,0 % 150,0 % 200,0 % Reunamaiden suurissa pankeissa saamiset kotivaltiolta kasvoivat alkuvuonna 2012 Kyproksen suurten pankkien saamiset Kreikan valtiolta vähentyneet murto- osaan 2012 aikana Lähde: EBA Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Jukka Vesala

6 Pankkien rahoituskustannukset seuraavat kotimaan valtionlainariskin hinnoittelua Valtioiden luottoriskin hintoja Peruspistettä 700 Pankkien katettujen joukkolainojen j riskilisät Peruspistettä Espanjalaisten ja Italialaisten emissioiden keskiarvo Espanja Italia Saksalaisten emissioiden keskiarvo Saksa Suomi Suomalaisten emissioiden i id keskiarvo Lähde: Bloomberg, viimeinen havainto

7 Sääntely suosii edelleen valtioriskiä!? Valtionlainoihin liittyvä riski ei riittävästi tule esiin sääntelyssä; itse asiassa suositaan valtionlainariskien kasvattamista Pankkisektorilla nolla- tai hyvin alhainen riskipaino valtionlainoille vakavaraisuusvaatimuksissa Valtionlainasaamisia ei lueta mukaan suuriin riskikeskittymiin Tulevassa Basel III -likviditeettisääntelyssä valtion liikkeelle laskemat joukkovelkakirjalainat luetaan korkealaatuisiksi likvideiksi varoiksi Suunnitellussa Solvenssi II sääntelyssä ä valtionlainoissa l i i ei huomioida id valtion luottoluokitusta, ainoastaan korkoriski Sijoittajavastuun toteuttaminen pankkien liikkeeseen laskemissa velkainstrumenteissa ( bail-in in ) Dilemma: Miten kuitenkin turvata valtioiden rahoitus?

8 Makrovakausvalvonta perinteisen mikro- valvonnan rinnalle

9 Makro- ja mikrovalvonta Makrovalvonta Kohteena koko rahoitusjärjestelmän vakaus ja sitä uhkaavat systeemiriskit: a) Aiheutuvat: t - Keskinäisistä riskeistä finanssialalla (tartunta) Pankki B Pankki A - Altistumisesta samoille riskeille b) Voimistuvat: - Yhtiöiden omista toimista i t (esim. pakkomyyntikierre) - Reaalitalouden ja finanssijärjestelmän välisistä kytkennöistä tä Pankki B Pankki A Pankki C HÄIRIÖ Pankki C HÄIRIÖ Pankki D Pankki D Mikrovalvonta Kohteena yksittäisen rahoituslaitoksen vakavaraisuus ja riskit HÄIRIÖ HÄIRIÖ HÄIRIÖ Pankki A HÄIRIÖ HÄIRIÖ Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Jukka Vesala

10 Järjestelmäriskien kasvu ja uudet makrovakausvälineet Riskinoton ja velkaantumisen kasvu Riskit alkavat toteutua Ylivelkaantuminen, liiallinen riskinotto, varallisuushintakuplat Syöksy Pitkä tasainen kehitys Noususuhdanne vahvistuu Ylikuumeneminen Makrovakausvälineet CRD4: Pääomapuskurit SII: CCP, pidennetyt toipumisajat Kansallisesti: LTV katto Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Jukka Vesala Kuoppa Uusi, pitkä tasainen kehitys, kun kokemukset muistetaan Toipuminen Finanssikriisi Aika

11 EU:n finanssivalvonnan rakenne (ennen pankkiunionia)

12 Pankkiunionin valmistelu - Pyrkimys tasalaatuiseen valvontaan

13 Miksi pankkiunioni? Tavoitteena yhtenäinen ja laadukas valvonta luottamuksen palauttamiseksi euroalueen pankkisektoriin Sijoittajien epäluottamus heikentää edelleen pankkisektorin toimintakykyä Valvonnan epäonnistumiset heikentäneet luottamusta Pyrkimyksenä myös valtioiden ja pankkien välisen haitallisen kytköksen heikentäminen Valtioiden id rahoitusongelmat t heijastuvat t suoraan pankkisektoriin kt ii Pankkituki voi johtaa valtion ylivelkaantumiseen ja heikkoon talouskehitykseen (esim. Irlanti) Valvonnan keskittäminen ja yhtenäistäminen ei kuitenkaan yksinään riitä katkaisemaan kytköstä Valtioiden tarvitsema rahoitus ja sääntelymuutokset päinvastoin vahvistavat kytköstä Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Jukka Vesala

14 Pankkiunioniehdotukset ja valmistelun eteneminen Neuvoston asetus valmisteilla yhteisen valvontamekanismin (Single Supervisory Mechanism SSM) perustamisesta Yhteinen Asetus mahdollisesti voimaan valvontamekanismi EKP:lle merkittäviä tehtäviä vastata valvonnasta SSM:n puitteissa Mahdollisesti suuret pankit ja kaikki pankit Yhteinen kriisinratkaisu mekanismi EU:n kriisinhallintadirektiiviehdotus tulossa voimaan mahdollisesti Kriisinratkaisuvälineitä kansalliselle tasolle, sijoittajien vastuu lisääntyy Kriisinratkaisut rahoitetaan kansallisesti, ei keskitettyä ratkaisua taakanjakoon Yhtenäistetty talletussuoja Yhtenäisestä talletussuojasta ei ole tehty esitystä Kansallisia eroja talletussuojajärjestelmissä, mikä vaikeuttaa siirtymistä keskitettyyn talletussuojaan ja yhteisvastuuseen

15 Yhteinen valvontamekanismi Valvojakollegiot EKP:n pankkivalvonta Merkittävät päätösvaltuudet Merkittävät valvontavaltuudet Yhteiset valvontamenetelmät Kansallisten valvojien ohjeistaminen Valvontayhteistyö EBA (pankit: lsääntely?) EIOPA (vakuutussektori) ESMA (arvopaperimarkkinat) ESRB (systeemiriskit) Kansalliset valvojat Delegoidut valmistelu ja päätösvaltuudet Operatiivinen valvonta Yhteistoiminta EKP:n kanssa Yhteistoiminta: EBA, ESMA, EIOPA ja ESRB Kaikki muut valvontatehtävät Valvottavat Valvottavia koskevat päätökset keskitetyn valvonnan prosessien mukaisesti Mahdollisesti yhteisiä tarkastuksia; EKP ja kansalliset valvojat Uudet valvonnan yhteistyöjärjestelyt (EKP valvojakollegioissa) Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Jukka Vesala

16 Merkittäviä myönteisiä vaikutuksia valvonnan yhtenäistämisestä EU:n pankkisektorin tilanne on edelleen haavoittuva merkittävien taseriskien vuoksi, eivätkä jälleenrahoitus ja pääomahuolto toimi normaalisti Pankkien tilanne ja taseiden laatu vaihtelevat maittain ja pankeittain Valvonnan laatu paranee, kun euroalueella noudatetaan kattavasti yhtenäisiä valvonnan kriteereitä ja käytänteitä Euroalueen finanssisektoria uhkaaviin riskeihin voidaan puuttua voimallisesti Euroopan pankkiviranomaiselle (EBA) ei myönnetty vahvoja välineitä esim. puuttua riskipankkien toimintaan Systeemisesti merkittävien, ylikansallisten pankkien valvonta tehostuu Koti- ja isäntävaltion valvontavastuut yhdentyvät keskitetyssä valvontamekanismissa

17 Valvonnan tehokkuus ja toimivuus Valvonnan päätöksenteon ja toteutuksen vastuut Vastuiden tulee olla selkeästi määriteltyjä Valvontatehtävien delegoinnin tulee olla selkeää Finanssivalvonnalla riittävät toimivaltuudet Päätöksenteko- ja valvontaprosessien tehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus Huomioitava pankin koko ja vaikutus systeemiriskiin Huomioitava valvontapäätösten suuri määrä ja luonne Kansallisten markkinoiden erityispiirteet ja vakausriskit tulee huomioida makrovakausvalvonnassa

18 Solvenssi II - Markkinaehtoisuus koetuksella

19 Solvenssi II:n alkuperäiset periaatteet uudelleentarkastelussa Alkuperäisenä lähtökohtana markkinaehtoisuus Sijoitukset Vastuuvelka Voimaantulon aikataulua ja sääntelymallia on jouduttu tarkistamaan Finanssikriisin ja matalan koron ympäristön vaikutukset Ruotsissa asetettiin korkokäyrälle lattia Tanska ja Hollanti lievensivät kansallisia vaatimuksiaan, mm. korkokäyrän pitkien maturiteettien ekstrapolointia muutettiin Tarve uudelle vakavaraisuussääntelylle ei ole kuitenkaan poistunut!

20 Solvenssi II:n markkinaehtoinen tase Omat perusvarat Jälleenvakuutuksen osuus Muu omaisuus Omat lisävarat Muut velat Hyväksyttävät omat varat Sijoitukset Vastuuvelka Vastaavaa Vastattavaa

21 Miten turvata mahdollisuus tarjota tuotteita, joissa pitkäaikaisia takuita? Erityinen ongelma Solvenssi II:ssa vakuutusyhtiöiden pitkäaikaisten, korkotakuita sisältävien vastuiden käsittely Vastuuvelan kasvu matalan koron ympäristössä Vakavaraisuusvaatimusten volatiliteetti Esillä on ollut useita vaihtoehtoisia ratkaisuja, joita vielä testataan nk. LTGA-vaikuttavuusarviolla Riskittömän korkokäyrän muoto Riskittömän korkokäyrän mukauttaminen (MA = Matching Adjustement) Siirtymäsäännökset Erityisissä markkinatilanteissa vastasyklisen preemion (CCP tekijän) ja pidennettyjen toipumisaikojen käyttöönotto ( equity dampenerin lisäksi) Fiva on pitänyt tärkeänä, että MA:ta käytettäessä Vastuiden ja varojen vastaavuuden tulee toteutua maturiteeteittain Vastuut tulee kattaa todellisilla korvamerkityillä varoilla Mukauttamisen kohteena voi olla vain tietyt tarkkaan rajatut vastuut Luottoriskin ja takaisinostoriskin oikea huomioonottaminen Ratkaisun tulee olla läpinäkyvä Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Jukka Vesala

22 Diskonttaus merkittävin tekijä vastuuvelassa Korkokäyrä korko riippuu diskontattavan erän ajankohdasta Korkokäyrän muodolla ja erityisesti hännällä suuri merkitys Ekstrapolointi alkaa viimeinen likvidi piste UFR: ultimate forward rate =korkokäyrän päätearvo 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 % maturiteetti Ylempi korkokäyrä: QIS5 harjoitus Alempi korkokäyrä: Lokakuun lopun 2012 korkokäyrä, ekstrapoloitu lineaarisesti

23 Korkokäyrien mukautukset Sekä matching adjustment (MA) että vastasyklinen preemio (CCP) muuttavat vastuuvelkaa Niitä ei saa soveltaa samanaikaisesti i Vastasyklinen preemio on aina positiivinen, mutta MA voi olla myös negatiivinen MA vastuuvelkaan vaikuttavat t sijoitusten it t luottoluokitukseen l k ja sen laskuun liittyvät riskit (kuitenkin käytössä minimi) Kun on kerran valinnut MA:n, sitä tulee jatkossakin soveltaa (eräin poikkeusjärjestelyin) jeste MA-vastuuvelkaan kelpaavista vastuista ja MA-sijoitusten laadulle asetettavista vaatimuksista erilaisia näkemyksiä Vastasyklinen preemio määräytyy nk. referenssikannan (representative portfolio) pohjalta. Mukautuksista huolimatta valvojat saavat tiedon markkinaehtoisesta vastuusta

24 Joustoelementit Solvenssi II maailmassa (ehdotus) Omat perusvarat Jälleenvakuutuksen osuus Muu omaisuus Omat lisävarat Hyväksyttävät omat varat Equity dampener Muut sijoitukset Muut velat Muu vastuuvelka Vastasyklinen preemio MA-sijoitukset MA-vastuuvelka Matching adjustment Vastaavaa Vastattavaa

25 Siirtymäsäännökset Siirtymäsäännökset helpottavat sopeutumista uusiin vaatimuksiin Siirtymäaika

26 Mitä jatkossa maksaa pitkäaikainen sijoittaminen Komissio on pyytänyt EIOPAa tutkimaan onko nykyisen taloudellisen tilanteen valossa tarpeen tarkistaa tai alentaa SII pääomavaatimuksia tiettyjen pitkän tähtäimen sijoitusten osalta Infrastruktuurin rahoittaminen, pienten ja keskisuurten yritysten rahoitus, sosiaalisesti vastuulliset sijoitukset ja reaalitalouden pitkän tähtäimen rahoitus Vastaus toimitettava mennessä Vakuutussektori on merkittävä rahoituskanava Euroopan vakuutussektorin kt varat 2010 lopussa yli mrd SII ja CRR/CRD sääntelyn yhteensopivuus Kannustaako SII lyhytaikaisempiin sijoituksiin? Pankkisektorin liikkeeseen laskemien papereiden kysyntä? Päätös on poliittinen, mutta sen tulisi olla läpinäkyvä Valvonnan edellytys Sisäisten mallien arvioinnissa edellytys Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Jukka Vesala

27 EIOPA:n vaikutusvallan kasvu yhtenäinen valvonta orastaa myös vakuutuspuolella Jo pelkkä riskittömän koron määrääminen sisältää harkintaa Vastasyklisen preemion käytöstä päättänee EIOPA yhdessä ESRB:n kanssa Kansallinen valvoja voi esittää pyynnön määrittää vastasyklisen preemion Vastasyklinen preemio määriteltävä Läpinäkyvästi äk ä i Turvaavasti Luotettavasti Objektiivisesti ADLT-kriteeri (toimivat, syvät, likvidit ja läpinäkyvät markkinat)

28 EIOPA jatkaa sääntelyn valmistelemista ja yhtenäisen valvontakulttuurin luomista Standardien ja ohjeiden valmistelua jatketaan Vielä puuttuvien osien valmistelu Valmiiden osien laadunvarmistus Yhtenäisyys, kieliasu, suhteellisuusperiaate EIOPA julkaisi Raportointia ja ORSAa koskevaa ohjeistusta kesällä Vaikka sääntelyyn on vielä tulossa joitain muutoksia, nämä ovat jo hyvä pohja valmistelulle yhtiöissä Ensimmäinen EIOPA:n kolmostason ohje on julkaistu kaikilla virallisilla kielillä Ohjeet valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä

29 Solvenssi II neuvottelut tauolla Pitkäaikaisia takuita koskevan vaikuttavuusanalyysin sisällöstä ja toteuttamisesta keskustellaan edelleen Toteuttaminen siirtyy vuodelle 2013, valmista 06/2013 Trilogeja jatketaan todennäköisesti vasta kun vaikuttavuusarvion tulokset selvillä Avoimena lisäksi mm. valtuutussäännöksiä koskevat kohdat Halukkuutta avata myös muita kysymyksiä! Voimaantulo voisi olla mahdollinen 2015? Olisi tärkeää säilyttää momentum ja hyvä valmistautuminen t i Solvenssi II:een! Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Jukka Vesala

30 Kiitos!