Rahoitusmarkkinoiden julkinen sääntely ja valvonta - Velkakriisin vaikutus finanssimarkkinoihin ja toimenpiteet uusien finanssikriisien estämiseksi

Transkriptio

1 Rahoitusmarkkinoiden julkinen sääntely ja valvonta - Velkakriisin vaikutus finanssimarkkinoihin ja toimenpiteet uusien finanssikriisien estämiseksi Jukka Vesala Jyväskylän yliopisto, Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Jukka Vesala

2 Teemat Finanssikriisistä velkakriisiin Velkakriisin vaikutukset finanssisektoriin EU:n valvontaviranomaisten toiminta velkakriisissä Finanssisääntelyn ja -valvonnan tehostaminen Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 1

3 Finanssikriisistä velkakriisiin Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 2

4 Erityisesti Yhdysvaltojen finanssijärjestelmä siirtyi luo ja hajauta malliin 2000-luvun alkupuolella Aika Kotitalous - Perii palkkion - Ei pysyvää suhdetta Luottoriskivakuuttaja - Antaa vakuutuksella lisäturvaa - Perii palkkion Asuntovelalliset joutuvat maksuvaikeuksiin, liikkeeseen laskettujen arvopapereiden arvo laskee INVESTOINTIPANKKI Luottoluokittaja Erillisyhtiö - Paketoi luoton muiden vaateiden kanssa - Siirtää erillisyhtiöön - Investointipankin johto kerää muhkeat palkkiot - Perii palkkion konsultoinnista ja luottoluokituksista - Voi muuttaa luokituksia myöhemmin - Laskee liikkeeseen omaisuusvakuudellisia jvk-lainoja Jvk-viipale 1 Jvk-viipale 2... Jvk-viipale n ASUNTOLUOTTO- PANKKI - Myöntää luoton - Perii palkkion - Myy luoton eteenpäin Asuntolaina- myyntimies - Ottaa luoton - Sitoutuu velanhoitoon hyvin pitkäksi ajaksi Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Sijoittajat - Kantavat tappiot arvopapereiden arvon laskusta 3

5 Finanssikriisiin paljon eri syitä (Sub-prime kriisi ) Makrotaloudelliset tekijät / liiallinen velkaantuminen: Yhdysvalloissa asuntojen hinnat nousivat voimakkaasti muodostaen kuplan; keskeinen syy (jälkikäteen arvioiden) oli liian löysä rahapolitiikka Globaalit vaihtotaseen epätasapainot: kehittyvät taloudet pyrkivät välttämään velkaantumista; Yhdysvaltojen likvidit markkinat olivat luonnollinen sijoituskohde Yhteinen teema finanssikriiseissä: liiallinen velkaantuminen, joka on pitkäaikainen prosessi ja alkaa silloin kun asiat ovat hyvin Rahoitusalan yritysten oma riskienhallinta ja sisäinen valvonta sekä kannustinjärjestelmät puutteellisia: Ylimmällä johdolla ei ollut aina tietoa tai selvää valintaa riskinotosta Palkkausjärjestelmät suosivat liiallista lyhyen tähtäyksen riskinottoa Monimutkaisten tuotteiden riskinmittaus ja hinnoittelu epäonnistuivat Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 4

6 Finanssikriisiin paljon eri syitä (Sub-prime kriisi ) Markkinakuri (omistajien ja ennen muuta velkojien harjoittama yrityksen riskinoton kontrolli) ei toiminut: Puutteellinen läpinäkyvyys sijoittajille Luottoluokittajien intressikonfliktit Suurilla velkojilla ei oikeasti merkittävää tappioriskiä Suuret pankit hyötyvät asemastaan too-big-to-fail pankkeina merkittävästi jälleenrahoituksen hinnassa Viranomaisvalvonnan ja sääntelyn puutteet: Finanssikriisi osoitti katvealueita vakavaraisuuden ja likviditeetin sääntelyssä ja sääntelyjärjestelmän merkittävän myötäsyklisyyden Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan vaatimukset eivät olleet riittävän vaativia Valvonta ei aina ollut riittävän syvällistä (verifioivaa) Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 5

7 Kuinka paljon varallisuushinnat voivat laskea ja miten käy reaalitaloudelle finanssikriiseissä? Muutokset 14 pankkikriisissä*, keskiarvot Kumulatiivinen muutos, % Kesto, vuosia Asuntojen hinnat Osakekurssit Työttömyys, %-yks BKT henkeä kohti Asuntojen hintojen ja osakekurssien muutos on ollut varsin yhtenäistä kriiseissä, työttömyyden ja BKT:n muutos vaihtelee kriisistä toiseen enemmän Julkisen velan reaalinen määrä kasvaa rajusti: toisen maailmansodan jälkeisissä kriiseissä keskimäärin +86 % *: Argentiina 2001, Columbia 1998, Hong Kong 1997, Indonesia 1997, Korea 1997, Malesia 1997, Filippiinit 1997, Thaimaa 1997, Japani 1992, Suomi 1991, Ruotsi 1991, Norja 1987, Espanja 1977, Yhdysvallat 1929 Huom: Asuntojen hintojen muutos, kesto ilman Japani 1992 Lähde: The Economist ja Reinhardt & Rogoff 2009 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 6

8 finanssikriisin vaikutukset makrotalouteen erittäin negatiiviset Työttömyys, % työvoimasta % 12 Euroalue Yhdysvallat Japani Suomi Ensin finanssikriisi, sitten Euroopassa velkakriisi Lähteet: BLS, Eurostat, Bloomberg ja Tilastokeskus @Työttömyys% (FI) Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Jukka Vesala 7

9 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Jukka Vesala 8

10 Euroopassakin monet pankit joutuivat turvautumaan valtion tukeen (valtion tuen osuus ydinpääomasta 9/2011) 60 bln EUR 50 bln EUR 40 bln EUR 30 bln EUR 20 bln EUR 10 bln EUR 0 bln EUR 12 % 17 % 9 % 38 % 5 % 8 % 68 % 12 % 12 % 41 % 23 % 19 % 65 % 52 % 61 % 72 % 20 % 44 % 36 % 26 % 29 % 86 % 61 % 52 % 97 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Common equity Hybrids as of CT1 (rhs) Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Jukka Vesala 9

11 Valtion velan kasvu hallitsematonta monessa maassa % 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 Julkinen velka, % BKT:sta Lähde: EU:n komission talousennuste, syksy 2011 ja aiemmat julkaisut luvut ennakollisia ja ennuste Kreikka Irlanti Italia Portugali Belgia euroalue Iso-Britannia Ranska EU Saksa Itävalta Espanja Hollanti Suomi Tanska Ruotsi Viro Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Jukka Vesala 10

12 Valtioiden viitelainojen korkoerot heijastaneet velkakriisin etenemistä Seitsemän maan valtion joukkovelkakirjalainan korkoero Saksaan (10 vuotta) % Kreikka Portugali Irlanti Espanja Italia Ranska Suomi Vuosi 2012: Kreikan 2. tukipaketin ehdoista sopimus, EKP:n pitkät luotto-operaatiot (12/2011 ja 2/2012) Kreikan julkinen vaje 2009 paljastuu kaksinkertaiseksi verrattuna aiemmin kerrottuun, lokakuu 2009 Kreikalle 1. tukipaketti, toukokuu 2010 Portugalille tukipaketti, huhtikuu 2011 Irlannille tukipaketti, marraskuu 2010 Kreikalle päätös 2. tukipaketista, heinäkuu 2011 Kreikan julkisen velan PSI toteutuu, maaliskuu Lähde: Bloomberg Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 11

13 Velkakriisin vaikutukset finanssisektoriin Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 12

14 Valtioiden ongelmat levinneet rahoitusmarkkinoille ja reaalitalouteen Valtioiden velkakriisi Pelko velkakriisin syvenemisestä ja laajenemisesta Rahoitusmarkkinoiden normaali toiminta vaikeutunut Pankkien markkinaehtoinen varainhankinta haasteellista Riski luotonannon supistumisesta Riski osakemarkkinoiden volatiliteetin uudelleen voimistumisesta Reaalitalous Taantuva talous, luottotappiot lisääntyvät Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 13

15 Valtioiden velkaongelmat hidastavat kasvua Bruttokansantuotteen määrän muutos vuositasolla % 8,0 Suomi Ruotsi Saksa euroalue EU 27 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-10, ennuste Lähde: EU:n komissio, helmikuu 2012, Interim Forecast 2012 ennuste Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Jukka Vesala 14

16 Pankkien riskitilanne vaihtelee maittain Pankkiluotot yrityksille (muutos joulukuuhun 2010 nähden) Useissa maissa pankkien taseissa olevien varojen arvostukseen kohdistuu edelleen epäluottamusta Epävarmuus heijastuu mm. pankkien alhaisina arvostuksina osakemarkkinoilla Erityisesti kiinteistöhintoihin, valtiolainoihin ja reaalitalouden kehitykseen liittyvä epävarmuus varjostaa pankkeja Joissakin euromaissa luotonannon kasvu on tällä hetkellä negatiivinen Pankkisektorin ja yksittäisten ongelmapankkien rakennejärjestelyt ovat edelleen menossa useissa maissa Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 15

17 Euroalueen pankkien pitkäaikainen varainhankinta oli vaikeuksissa etenkin syksyllä mrd. Euroalueen rahalaitosten pitkäaikaisten velkakirjojen liikkeeseenlaskut kuukausittain 60 mrd. 40 mrd. 20 mrd. 0 mrd. -20 mrd. -40 mrd. -60 mrd Uudet liikkeeseenlaskut vähennettynä lunastuksilla Liukuva 12kk keskiarvo Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Jukka Vesala Lähde: Suomen Pankki, EKP 16

18 Riski-indikaattorit kehittyneet markkinoilla myönteiseen suuntaan viime aikoina Eurooppalaisten pankkien luottoriskihinnat Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority EKP:n poikkeukselliset 3v operaatiot ovat parantaneet tilannetta rahoitusmarkkinoilla EKP:n tarjoamalla rahoituksella on pystytty pienentämään pankkien jälleenrahoituksen riskejä Myös Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) pääomitusvaatimukset ovat lisänneet sijoittajien luottamusta pankkeihin EU:n valtioiden velkaongelmien jatkuminen edelleen keskeinen uhka pankkien varainhankinnalle ja muille riskeille 17

19 Velkakriisin aiheuttamat riskit edelleen merkittäviä EKP:n toimet ovat tuoneet aikaa kriisinhallintaan Epäluottamuksen leviäminen muihin GIIPS-maihin vaikuttaisi laajasti rahoitusmarkkinoihin ja reaalitalouteen Pankkien luotonantokyky riippuu niiden kyvystä hankkia rahoitusta Pankkien valtionlainasaamiset pääosin kotimaasta; monen maan pankeilla kuitenkin merkittäviä saamisia Italiasta ja Espanjasta Suomalainen finanssisektori ja reaalitalous ovat kärsineet kriisin heijastusvaikutuksista, vaikka Suomen finanssisektorilla saamiset GIIPS-maista ovat maltilliset. Esimerkiksi: Suomalaispankkien varainhankinnan kustannukset ovat nousseet merkittävästi verrattuna kriisiä edeltävään aikaan Markkinaepävarmuus on heijastunut työeläketuottoihin: 2011 vuosituotto 3,0 % (-15,1 % 2008) Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 18

20 Suurten eurooppalaisten pankkien valtionlainasaamiset GIIPS-maista 250 % Suhteessa pankkien ydinvakavaraisuuspääomaan syyskuussa % 150 % 100 % 50 % 0 % Irlanti Kreikka Portugali Espanja Italia Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Jukka Vesala *Kreikan tiedot ajankohdasta 6/2011 Lähde: EBA 19

21 Suomen finanssisektorin tilanne Suorat saamiset ja sijoitukset suurimmissa ongelmissa olevista maista ( reunavaltiot ) ovat pieniä Matala korkotaso aiheuttaa kannattavuuspaineita pankeille Heikentyvä makrotaloudellinen kehitys kasvattaa pankkien luottoriskejä nykyiseltä matalalta tasolta Rahoituskustannukset nousseet suomalaisillekin pankeille, suomalaisten pankkien likviditeettiasema on vakaa Pankkien vakavaraisuus on hyvä Työeläkevakuutusyhtiöiden vakavaraisuustilanne tyydyttävä, se reagoi herkästi sijoitusmarkkinoiden heiluntaan Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus tyydyttävä, vahinkovakuutusyhtiöiden vahva Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 20

22 EU:n uusi valvontajärjestelmä ja sen toiminta velkakriisissä Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 21

23 EU:n finanssivalvonnan uusi järjestelmä Finanssimarkkinoiden makrovakauden valvonnan tehostaminen Tehokas makro- ja mikrovalvonnan koordinaatio ESRB (Euroopan järjestelmäriskikomitea) ja EU-valvojat (EBA, EIOPA ja ESMA) aloittivat vuoden 2011 alussa EU-valvojien tavoitteena Edistää finanssimarkkinoiden vakautta Tiivistää EU:n integraatiota Tehostaa ja tiivistää EU:n finanssivalvojien yhteistyötä Parantaa asiakkaansuojaa finanssimarkkinoilla Kansallisen makrovakausvalvonnan organisointi ja välineet Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 22

24 EU:n uusi finanssivalvonnan rakenne alkaen Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 23

25 EU-valvojien toimet finanssimarkkinoiden vakauttamiseksi Tavoitteena sijoittajien, tallettajien ja markkinaosapuolten luottamuksen palauttaminen finanssisektoriin ja pankkien luotonantokyvyn turvaaminen Euroopan pankkivalvontaviranomainen (EBA) arvioi pankkien valtiosaamisten riskit markkina-arvojen perusteella (syksy 2011) Suurimmille pankeille (71 kpl) ydinpääoman tavoitetasoksi 9 %, kun valtioriskit on huomioitu Lisäpääomatarve yhteensä 114,7 miljardia euroa Tavoite saavutettava EBA ja kansalliset valvoja seuraavat pääomitussuunnitelmien toteuttamista Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) selvitti valtioriskisaamisten (Kreikka) arvostamista ESMAn julkisti kannanoton valtioriskisaamisten arvostamisesta Tavoitteena mahdollisimman yhtenäinen arvostaminen pankkien ja vakuutusyhtiöiden (IFRS-) tilinpäätöksissä 2011 ESMA ja kansalliset valvojat seuraavat valtioriskisaamisten arvostamista ja tietojen julkistamista Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 24

26 EBAn joulukuussa 2011 vahvistama pääomatarve pankeittain EUR 114,7 mrd (sisältäen EUR 30 mrd kreikkalaisille pankeille) SANTANDER (ES) UNICREDIT (IT) BBVA (ES) DEXIA (BE) COMMERZBANK (DE) BPCE (FR) BANCA MONTE DEI PASCHI DI SIENA (IT) DEUTSCHE BANK (DE) BANCO POPOLARE (IT) BANCO POPULAR (ES) Norddeutsche Landesbank (DE) SOCIETE GENERALE (FR) BCP (PT) Raiffeisen (AT) MARFIN POPULAR BANK (CY) CAIXA GERAL DE DEPÓSITOS (PT) ESPÍRITO SANTO (PT) BANK OF CYPRUS (CY) DnB NOR (NO) Landesbank Hessen-Thüringen (DE) BNP PARIBAS (FR) UBI BANCA (IT) Banco BPI (PT) BFA BANKIA (ES) Österreichische Volksbank (AT) Erste (AT) LA CAIXA (ES) DZ BANK (DE) NOVA LJUBLJANSKA BANKA (Sl) WestLB AG (DE) SNS BANK (NL) 3,7 3,3 3,2 2,7 2,6 2,5 2,1 2,1 2,1 2,0 1,8 1,6 1,6 1,5 1,5 1,5 1,4 1,4 1,3 1,1 0,7 0,6 0,4 0,3 0,2 0,2 6,3 6,3 5,3 8,0 15, mrd. euroa Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 25

27 Finanssisääntelyn ja valvontarakenteiden uudistaminen Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 26

28 Finanssikriisi paljasti heikkouksia finanssisääntelyssä, valvonnassa ja pankkien riskienhallinnassa Finanssijärjestelmän kokonaisriskien (ns. systeemiriskien) arviointi ja rajoittaminen heikkoa Erittäin monimutkaiset tuotteet ja markkinoiden läpinäkymättömyys Vakavaraisuuspääomat riittämättömiä tappioiden kattamiseen Likviditeettiriskeihin kohdistettiin liian vähän huomiota Riskien hallinnassa ja sisäisessä valvonnassa merkittäviä puutteita Kriisitilanteiden ratkaisuun heikot valmiudet Sääntelyn ulkopuolisten toimijoiden aiheuttamat riskit aliarvioitiin Käynnistetty mittavia sääntelyhankkeita havaittujen ongelmien korjaamiseksi globaalilla ja EU:n tasolla Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 27

29 Globaalit sääntelyuudistukset vaikuttavat eurooppalaiseen finanssisääntelyyn ja valvontaan G20/FSB Kansainvälisen yhteistyön lisääminen Järjestelmäriskit Vakavaraisuus Riskienhallinta Kriisinhallinta Baselin komitea Pankkien vakavaraisuus ja likviditeetti (Basel III) Kriisinhallinta EU Valvontarakenteiden uudistus Pankkien ja vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntely (CRR/CRDIV, Solvenssi II) Luottoluokituslaitosten valvonta Arvopaperisääntely Kriisinhallinta Suomi EU-sääntelyn käyttöönotto EU:n valvontajärjestelmään osallistuminen Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Jukka Vesala 28

30 Sääntelyyn huomattavia muutoksia Vakavaraisuus ja riskienhallinta Arvopaperimarkkinat Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuus- ja likviditeettiriskisääntelyn uudistus Basel III ( ) Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden uusi riskiperusteinen vakavaraisuuskehikko Solvenssi II (2014) Raportointi lyhyeksi myynnistä ja kattamattoman lyhyeksi myynnin kielto (2012) Johdannaiskauppojen raportointi, keskusvastapuolimääritys ja riskienhallinta ( ) Yhteissijoitusyritysten (mm. suojarahastot, kiinteistörahastot, pääoma-rahastot) toiminnan sääntely (2013) Keskenään kilpailevien sijoitustuotteiden myynti ja markkinointi ( ) Arvopaperimarkkinadirektiivien uudelleenarviointi ( ) Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 29

31 Pankkien sääntelyuudistuksen (Basel III) keskeinen sisältö Pankkien pääomarakenteen laadun parantaminen (2013) Vakavaraisuusvaatimusten nostaminen asteittain Uusia lisävaatimuksia (vakavaraisuuspuskurit) ( ) Systeemisesti merkittäviä suuria pankkeja koskevat lisävaatimukset (mahdollisesti 2013) Uudet likviditeettivaatimukset (2015 alkaen) Yksinkertaisen vähimmäisomavaraisuusasteen käyttöönotto (2019) Uutta EU-sääntelyä luotettavalle hallinnolle asetettavista vaatimuksista ja valvojien sanktiomahdollisuuksista (2013) EU-lainsäädäntöä koskeva uusi puheenjohtajamaan Tanskan kompromissiehdotus parasta aikaa EU:n neuvoston työryhmän ja parlamentin käsittelyssä Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 30

32 Pankkien vakavaraisuuden vahvistaminen (tämän hetkinen kompromissiehdotus EU:ssa) Tuleva sääntely Pankkikohtainen lisäpääomavaatimus Nykytila Systeemiriskipuskuri % tai yli (ydinpääomaeriä) Pankkikohtainen lisäpääomavaatimus Rajoituksen alainen huonompilaatuinen pääoma (Tier 2) Rajoituksen alainen pääoma (Tier 1) Ydinpääoma (Core Tier 1) --- 8% --- 4% --- 2% Vastasyklinen puskuri Yleinen pääomaa säilyttävä puskuri Omat varat ,5% (tai yli) (ydinpääomaeriä) --- 2,5% (ydinpääomaeriä) --- 8,0% (josta ydinpääomavaatimus 4,5 %) Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Jukka Vesala 31

33 Uusi EU:n riskiperusteinen vakavaraisuuskehikko henki- ja vahinkovakuutusyhtiöille (Solvenssi II) Siirrytään markkinaehtoiseen vakavaraisuuslaskentaan Sekä sijoitukset että vastuuvelka arvostetaan markkina-arvoon Kaikille merkittäville riskeille lasketaan erillinen pääomavaatimus (vakuutustekniset riskit, markkinariskit, vastapuoliriski) Korostetaan yhtiön hallituksen vastuuta ja luotettavan hallinnon merkitystä Vakavaraisuusvaatimukset kiristyvät merkittävästi henkivakuutusyhtiöissä Parantaa toisaalta riskien hallintaa merkittävästi Lisää kannustimia tase-erien suojaamiseen johdannaisilla Ei koske Suomen työeläkevakuutuslaitoksia Työeläkelaitosten sääntelyä uudistetaan STM:n työryhmissä huomioiden Solvenssi II -vaatimukset Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 32

34 Uusia toimijoita ja toimintoja arvopaperimarkkinasääntelyn piiriin Finanssikriisin seurauksena sääntelyn ulkopuolella olleita toimintoja tuotu sääntelyn piiriin Sääntelyn soveltamisalasta (erityisesti kokorajat) riippuu, kuinka paljon velvoitteita suomalaisille toimijoille aiheutuu Johdannaismarkkinoita koskevalla sääntelyllä edistetään riskikeskittymien tunnistamista Keskusvastapuolimäärityksen kynnysarvot vielä avoinna merkittävä vaikutus muihin kuin finanssialan yrityksiin Eläkejärjestelyillä mahdollisuus hakea kolmen vuoden vapautusta keskusvastapuolimäärityksestä Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan sääntelyn tavoitteena varmistaa, että kaikki systeemisesti merkittävät toimijat ovat sääntelyn ja valvonnan piirissä Suomen kannalta keskeistä erityisesti soveltamisalan rajoitukset Lyhyeksi myyntiä koskeva raportointi tukee markkinoiden avoimuutta Suomessa ei aiempaa sääntelyä, vaikutusten odotetaan olevan kohtuullisen vähäiset Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 33

35 Arvopaperimarkkinoiden ja sijoitustuotteiden läpinäkyvyyttä ja myynnin menettelytapoja kehitetään Keskenään kilpailevat sijoitustuotteet samalle viivalle tiedonantovelvollisuuksien ja myynnin menettelytapojen suhteen Keskenään kilpailevia tuotteita esim. sijoitusrahastot, indeksilainat, sijoitussidonnaiset vakuutukset ja strukturoidut talletukset Tärkeää tuotteiden ja niiden kulujen läpinäkyvyys Pörssiyhtiöitä, kauppapaikkoja ja sijoituspalveluyrityksiä koskevaa sääntelyä uusitaan (arvopaperimarkkinadirektiivien uudelleenarviointi) Suomen kannalta tärkeää erityisesti sääntelyn oikeasuhtaisuus ja listautumiskynnyksen alentaminen Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 34

36 Luottoluokittajia koskeva sääntely ja valvonta Finanssikriisi osoitti, että luottoluokittajien toiminnassa ei saa muodostua intressikonflikteja Luottoluokituslaitosten rekisteröintiä ja valvontaa koskeva EU-asetus voimaan 2010 EU:n luokituslaitokset ESMAn välittömään valvontaan 2011 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 35

37 EU:n finanssikriisien hallinnan sääntelyn kokonaisuudistus valmisteilla rakenteellisia rajoitteita pohditaan EU:n komission valmistelussa on ehdotus kriisinhallintadirektiiviksi Välineitä ja valtuuksia varhaiseen puuttumiseen kriisiyhtiöiden toimintaan Merkittävimmille yhtiöille ennakkosuunnitelmat kriisitilanteiden varalta Tallettajilla edelleen vahva suoja, omistajien vastuun toteutuminen konkurssitilanteissa Bail-in -velkainstrumentit (mahdollisuus velkojen mitätöintiin kriisitilanteessa) Veronmaksajille suoraan koituvien kustannusten minimointi Pääjohtaja Liikasen työryhmä selvittää pankkien liiketoimintarajoitusten tarvetta myös EU:n sääntelykehikossa Tavoitteena turvata reaalitalouden kannalta tarpeellisten rahoituspalvelujen jatkuvuus sekä vähentää tarvetta julkisen sektorin pelastusoperaatioille Englannissa edetään Independent Banking Commissionin suositusten pohjalta (syyskuu 2011) Suoja-aidat vähittäispankkitoiminnan ympärille Vakavaraisuusvaatimusten tiukentaminen ja tehokkaat kriisinhallintamekanismit Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 36

38 Ovatko toimenpiteet riittäviä ja oikein mitoitettuja? Nykyisestä tilanteesta ulospääsyssä edelleen riskejä Valtioiden velkaongelmien ratkaisu oleellista pankkisektorin pääomitussuunnitelmien ohella Keskeistä sijoittajien luottamuksen palautuminen ja pankkien varainhankinnan toimivuus pidemmällä aikavälillä ESRB:llä merkittävä tehtävä EU-tason kriisien ennalta ehkäisyssä Sääntelyuudistukset ovat tarpeellisia, mutta liiallista kiristystä vältettävä taloudellisen kasvun kustannuksella Viranomaissääntelyllä ei voida estää kaikkia tulevia kriisejä, finanssialan yritysten oman riskienhallinnan merkitystä ei saa unohtaa Valvontaa yhtenäistettävä edelleen EU:ssa ja eri sektoreiden välillä Sääntelyn toteuttamisessa noudatettava suhteellisuusperiaatetta Eri kokoiset toimijat, erilaiset liiketoimintamallit Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 37

39 Tärkeää tehostaa myös kansainvälistä valvontayhteistyötä EU-valvojilla merkittävä rooli sääntelyssä ja finanssijärjestelmän riskien arvioinnissa Kansalliset finanssivalvojat Päivittäinen valvonta EU:n sääntelyn kansallinen toimeenpano Valvojakollegiot Kaikki merkittävät cross-border ryhmittymät Finanssimarkkinoiden kriisitilanteet Tiivis yhteistyö ja EU-valvojien ja kansallisten valvojien kesken Yhteisten toimenpiteiden tehokas koordinointi Järjestelmäriskikomitea (ESRB) tehostaa keskuspankkien ja valvojien yhteistyötä ja kehittää nk. makrovakausvalvontaa Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 38

40 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Jukka Vesala