Uusien EU:n finanssivalvontaviranomaisten ensimmäinen vuosi velkakriisin keskellä Studia monetaria luento

Transkriptio

1 Uusien EU:n finanssivalvontaviranomaisten ensimmäinen vuosi velkakriisin keskellä Studia monetaria luento Jukka Vesala Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Finanssivalvonta

2 Sisältö EU:n valvontaviranomaisten tavoitteet ja tehtävät Euroopan velkakriisin eteneminen ja vaikutukset EU:n valvontaviranomaisten toiminta finanssimarkkinoiden vakauttamiseksi EU-valvojien ajankohtaiset painopisteet 1

3 EU:n finanssivalvontaviranomaisten tavoitteet 1. Edistää finanssimarkkinoiden vakautta Kattava ja säännöllinen EU:n finanssisektorin riskien arviointi Hyvän riskienhallinnan turvaaminen sääntelyllä ja valvonnalla Finanssisektorin kriisinhallintatoimien tehostaminen 2. Tiivistää EU:n integraatiota Yhtenäinen ja tehokas sääntely Yhdenmukaiset valvontakäytänteet 3. Tehostaa ja tiivistää EU:n finanssivalvojien yhteistyötä Erityisesti merkittävien yli rajojen toimivien finanssikonsernien valvonta Sektoreiden välisen valvontayhteistyön parantaminen Valvontakollegioiden toiminnan kehittäminen Valvojien ja keskuspankkien yhteistyön edistäminen 4. Parantaa asiakkaansuojaa finanssimarkkinoilla Esim. finanssi-innovaatioiden seuranta ja tarvittaessa puuttuminen niihin 2

4 EU:n finanssivalvonnan rakenne alkaen 3

5 Finanssivalvojien työnjako EU-valvojat Sitovien määräysten valmistelu Ohjeiden ja suositusten antaminen Finanssijärjestelmän riskien arviointi Asiakkaansuojan edistäminen Valvontakäytänteiden yhtenäistäminen Kansalliset finanssivalvojat Päivittäinen valvonta EU:n sääntelyn kansallinen toimeenpano Finanssimarkkinoiden kriisitilanteissa Kansalliset valvojat: edelleen ensisijaiset toimi- ja päätösvaltuudet EU:n valvontaviranomaiset : Kansallisten valvojien toimien yhteensovittaminen Syvässä eurooppalaisessa kriisissä (ministerineuvoston toteama kriisitilanne) voivat tehdä suoraan finanssilaitoksia tai kansallisia valvojia koskevia päätöksiä 4

6 Euroopan velkakriisin eteneminen ja vaikutukset Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Finanssivalvonta

7 Ongelman ydin: hallitsematon valtion velan kasvu monessa maassa % 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 Julkinen velka, % BKT:sta Lähde: EU:n komission talousennuste, syksy 2011 ja aiemmat julkaisut luvut ennakollisia ja ennuste Kreikka Irlanti Italia Portugali Belgia euroalue Iso-Britannia Ranska EU Saksa Itävalta Espanja Hollanti Suomi Tanska Ruotsi Viro 6

8 Valtioiden viitelainojen korkoerot velkakriisin kuumemittarina Kuuden maan valtion joukkovelkakirjalainan korkoero Saksaan (10 vuotta) % Kreikan julkinen velka 2009 paljastui kaksinkertaiseksi suhteessa aiemmin kerrottuun, lokakuu 2009 Kreikka Portugali Irlanti* Italia Espanja Suomi Kreikalle 1. tukipaketti, toukokuu 2010 Irlannille tukipaketti, marraskuu 2010 Portugalille tukipaketti, huhtikuu 2011 Kreikalle 2. tukipaketti, heinäkuu 2011 EU-johtajien 14. huippukokous, lokakuu : Kreikan 2. tukipaketin ehtojen neuvottelua, EKP:n pitkät rahamarkkinaoperaatiot /10 04/10 07/10 10/10 01/11 04/11 07/11 10/11 01/12 Lähde: Bloomberg. 10 v. korkoerot Saksaan *IE 9v.korko 7

9 Valtioiden ongelmat levinneet rahoitusmarkkinoille ja reaalitalouteen Valtioiden velkakriisi Pelko velkakriisin syvenemisestä ja laajenemisesta Rahoitusmarkkinoiden normaali toiminta vaikeutunut Pankkien varainhankinta vaikeutunut Arvopaperimarkkinoiden riskit kasvaneet Reaalitalous Taantuva talous, luottotappiot lisääntyvät 8

10 Paha taantuma finanssikriisin jälkeen, nyt velkaongelmat hidastavat kasvua Bruttokansantuoteen määrän muutos vuositasolla % 8,0 Suomi Ruotsi Saksa euroalue EU 27 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-10, ennuste Lähde: EU:n komission ennuste, syksy ennuste 2013 ennuste 9

11 Velkakriisi vähentänyt jvk-emissioita tuntuvasti kaikilla sektoreilla ja nostanut pankkien rahoituskustannuksia Velkapapereiden nettoliikkeeseenlaskut ja vuosikeskiarvot Eurooppalaisten pankkien luottoriskihintoja % Alpha Banco Comercial Bank of Ireland Unicredit Mrd USD Euroalue Yhdysvallat Japani Muut maat /10 04/10 07/10 10/10 01/11 04/11 07/11 10/11 01/12 Lähde: Bloomberg 5v CDS-hintoja RBS Banco Santander Raiffeisen Rahoitussektori (Eurooppa) Deutsche Bank Nordea 10

12 Velkakriisi vaikuttanut negatiivisesti osakemarkkinoihin ja vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnan tuottoihin Osakekurssit Euroopassa ja Suomessa vuodesta 2007 Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnan tuotot Suomessa vuonna 2011 Ind = Suomi (OMX HEX Cap) Eurooppa (Eurostoxx 600) Lähde: Bloomberg % Vahinkovakutuusyhtiöt Henkivakutuusyhtiöt Työeläkevakutuusyhtiöt Q2 Q3 Q4 Lähteet: Finanssivalvonnan laskelmat, TELA 11

13 Suomen finanssisektorin tilanne Suorat saamiset ja sijoitukset suurimmissa ongelmissa olevista maista ( reunavaltiot ) ovat pieniä Matala korkotaso aiheuttaa kannattavuuspaineita pankeille Heikentyvä makrotaloudellinen kehitys kasvattaa pankkien luottoriskejä nykyiseltä matalalta tasolta Rahoituskustannukset nousseet suomalaisillekin pankeille, suomalaisten pankkien likviditeettiasema on vakaa Pankkien vakavaraisuus on hyvä Työeläkevakuutusyhtiöiden vakavaraisuustilanne tyydyttävä, se reagoi herkästi sijoitusmarkkinoiden heiluntaan Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus tyydyttävä, vahinkovakuutusyhtiöiden vahva 12

14 EU:n valvontaviranomaisten toiminta finanssimarkkinoiden vakauttamiseksi Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Finanssivalvonta

15 Pankkien suojautuminen velkakriisin vaikutuksilta EBAn stressitesti keväällä 2011 Pankkien ydinpääoman (Common Tier1) tulisi olla vähintään 5 % riskipainotetuista saamisista Valtioiden velkakriisi syveni Markkinoiden luottamus EU:n pankkisektoriin ei palautunut Pankkien varainhankinnan kustannukset kasvoivat Pankkien likviditeettiongelmat jatkuivat Uhkana pankkien luotonannon supistuminen ja sen seurauksena talouden taantuman syveneminen Osakekurssien lasku heikensi vakuutuslaitosten sijoitusten arvoa Valtiosaamisten riskeistä oli markkinoilla puutteellista tietoa Sijoittajien ja muiden markkinaosapuolten vaikea saada oikeaa kuvaa riskeistä EBAn stressitestissä runsaasti vertailukelpoista informaatiota EBA arvioi pankkien valtiosaamisten riskit uudelleen syksyllä 2011 Suurimpien pankkien (71) valtiolainasaamisten riskien arviointi markkinaarvojen perusteella Arvion perusteella saatiin uusi vakavaraisuuden tavoitetaso ja arvio pankkien tarvitsemasta lisäpääomasta 14

16 Saamiset GIIPS-valtioilta merkittäviä useiden maiden pankeille 180 mrd. EBAn pääomalaskelmaan osallistuneiden pankkien suorat saamiset GIIPS-valtioilta 9/ % 160 mrd. 160 % Suorat saamiset GIIPS-valtioilta 140 mrd. 120 mrd. 100 mrd. 80 mrd. 60 mrd. 40 mrd. 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 mrd. 20 % 0 mrd. HU PL NO MT FI SI SE DK AT LU CY NL GB IE PT BE FR DE IT ES Pankin kotimaa 0 % Irlanti Kreikka Portugali Espanja Italia Suhteessa pankkien Core Tier 1 -varoihin (oik.) 15

17 Määräaikainen lisäpääomavaatimus suurimmille pankeille joulukuussa 2011 Tavoitteena luottamuksen palauttaminen pankkisektoriin Pankkien ydinvakavaraisuuden (Core Tier 1) tavoitteeksi 9% Valtioriskisaamisten pääomatarve on otettu huomioon Tavoite koskee 71 suurinta eurooppalaista pankkia Vakavaraisuussuhde pyrittävä nostamaan pääomaa lisäämällä, ei reaalitalouden kannalta tärkeää luotonantoa pienentämällä Pankkien lisäpääoman tarve yhteensä 114,7 miljardia euroa Kreikkalaisten pankkien osuus 30 miljardia euroa Muiden eurooppalaisten pankkien (31 kpl) osuus 84,7 miljardia euroa Pääoma ensisijaisesti yksityisiltä sijoittajilta Kansalliset valvojat seuraavat pankkien tilannetta Lisäpääomaa tarvitsevat pankit toimittivat suunnitelmansa pääoman hankkimiseksi tammikuussa; seurantatiedoissa vain vähän luotonannon supistamista Likviditeettitilanteen seuranta jatkuu tiiviinä Valvojat seuraavat pankkien luotonannon kehitystä Pyritään ehkäisemään luotonannon supistaminen 16

18 EBAn joulukuussa 2011 vahvistama pääomatarve pankeittain EUR 114,7 mrd (sisältäen EUR 30 mrd kreikkalaisille pankeille) SANTANDER (ES) UNICREDIT (IT) BBVA (ES) DEXIA (BE) COMMERZBANK (DE) BPCE (FR) BANCA MONTE DEI PASCHI DI SIENA (IT) DEUTSCHE BANK (DE) BANCO POPOLARE (IT) BANCO POPULAR (ES) Norddeutsche Landesbank (DE) SOCIETE GENERALE (FR) BCP (PT) Raiffeisen (AT) MARFIN POPULAR BANK (CY) CAIXA GERAL DE DEPÓSITOS (PT) ESPÍRITO SANTO (PT) BANK OF CYPRUS (CY) DnB NOR (NO) Landesbank Hessen-Thüringen (DE) BNP PARIBAS (FR) UBI BANCA (IT) Banco BPI (PT) BFA BANKIA (ES) Österreichische Volksbank (AT) Erste (AT) LA CAIXA (ES) DZ BANK (DE) NOVA LJUBLJANSKA BANKA (Sl) WestLB AG (DE) SNS BANK (NL) 3,7 3,3 3,2 2,7 2,6 2,5 2,1 2,1 2,1 2,0 1,8 1,6 1,6 1,5 1,5 1,5 1,4 1,4 1,3 1,1 0,7 0,6 0,4 0,3 0,2 0,2 6,3 6,3 5,3 8,0 15, mrd. euroa 17

19 EIOPAn vuoden 2011 stressitesteissä käytettiin Solvenssi II laskentamenetelmää EIOPA toteutti stressitestit yhteistyössä kansallisten valvojien kanssa Tavoitteena oli mitata koko sektorin stressinsietokykyä Markkinariskeihin, luottoriskiin ja vakuutusteknisiin riskeihin nähden Erillisenä testinä mitattiin valtiolainoihin liittyviä riskejä 13 eurooppalaista toimijaa ei täyttänyt minimipääomavaatimusta tiukimmassa stressiskenaariossa Henkivakuutussektorille alhainen korkotaso aiheuttaa ongelmia Syksyllä 2011 mitattiin erillisellä stressitestillä pitkäaikaisen matalan koron vaikutuksia 8 eurooppalaista toimijaa ei täyttänyt minimipääomavaatimusta tiukimmassa stressiskenaariossa Kokonaisuutena yhtiöt selvittivät stressitestit kuitenkin hyvin Euromääräisesti alitukset olivat melko vähäisiä Tuloksia käytetään hyödyksi päivittäisessä valvontatyössä Teija Korpiaho 18

20 Valtiosaamisten yhtenäinen ja avoin arvostaminen ESMAn selvitys valtioriskisaamisten (Kreikka) arvostamisesta Alkusyksystä tehty selvitys kohdistui otoksessa olevien pankkien osavuositilinpäätöksiin IFRS-tilinpäätösvaatimuksia sovellettu eri tavoin pankeissa ESMAn kannanotto valtioriskisaamisten arvostamisesta Tavoitteena mahdollisimman yhtenäinen valtiolainasaamisten arvostaminen pankkien ja vakuutusyhtiöiden (IFRS-) tilinpäätöksissä 2011 Tietoa julkistettava myös johdannaisriskeistä ESMAn kannanottojen seuranta ESMA ja kansalliset valvojat seuraavat valtioriskisaamisten arvostamista ja tietojen julkistamista 19

21 EU-valvojien ajankohtaiset painopisteet Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Finanssivalvonta

22 Globaalit sääntelyuudistukset vaikuttavat eurooppalaiseen finanssisääntelyyn ja valvontaan EU G20/FSB Järjestelmäriskit Vakavaraisuus Riskienhallinta Kriisinhallinta Baselin komitea Pankkien vakavaraisuus ja likviditeetti (Basel III) Kriisinhallinta Pankkien ja vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntely (CRR/CRDIV, Solvenssi II) Luottoluokituslaitosten valvonta Arvopaperimarkkinasääntely Kriisinhallinta Suomi EU-sääntelyn toimeenpano EU:n valvontajärjestelmään osallistuminen 21

23 EU:n pankkiviranomainen (EBA) Pankkien pääomistussuunnitelmien toteutumisen valvonta EU:n pankkisektorin tiivis seuranta Erityisesti likviditeetti Pankkien vakavaraisuus- ja likviditeettisääntely Yhteistyö EU-valmistelussa Sitovien määräysten valmistelu Uuden EU-lainsäädännön perusteella Erityisesti pankkien omiin varoihin liittyvät määräykset Jatkuva tietojen vaihto, analyysi ja riskien arviointi ESRB:n kanssa Valvontayhteistyön edistäminen Asiakkaansuojan valvonta 22

24 EU:n vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA) Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntelyn ja valvonnan uudistaminen (Solvenssi II) Asiakkaansuojaan liittyvä valvonta Vakuutussektorin riskien säännöllinen arviointi Finanssisektorin vakauteen vaikuttavat riskit Yhteistyö EBAn, ESMAn ja ESRB:n kanssa Valvontayhteistyön ja valvojien välisen tiedonvaihdon kehittäminen 23

25 EU:n arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) Valtioriskien yhtenäinen arvostaminen ja tietojen julkistaminen ESMAn ohjeiden valvonta Asiakkaan- ja sijoittajansuojaan liittyvä valvonta Finanssi-innovaatioiden valvonnan parantaminen Arvopaperimarkkinoiden EU-tason sääntelyhankkeet Mm. avoimuusdirektiivin muutokset, markkinoiden väärinkäytön sääntelyehdotukset, rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin uudelleenarviointi, johdannaismarkkinoiden sääntely Helpottaa pienten yhtiöiden velvoitteita pääomamarkkinoille tulon suhteen Sitovien määräysten valmistelu Luottoluokittajien valvonta 24

26 EU-valvojien työn vaikutukset Suomen finanssisektoriin Euroopan pankkisektorin vakaus on myös Suomen etu Finanssivalvonta osallistuu aktiivisesti EU:n valvontaviranomaisten toimintaan Pankki- ja vakuutussektorin vakavaraisuusvaatimusten uudistaminen Lyhyellä aikavälillä kustannusvaikutuksia, pidemmällä aikavälillä vakavaraisempi ja vakaampi finanssisektori Yhdenmukainen sääntely Edistää tasapuolisia kilpailuedellytyksiä EU:ssa Tehostaa erityisesti rajat ylittävien finanssikonsernien valvontaa Suomen finanssisektorin ominaispiirteiden huomiointi edelleen tärkeää Asiakkaansuojan parantaminen Erityisesti monimutkaisten sijoitustuotteiden asiakkaille aiheuttamien riskien valvontaa halutaan edistää Asiakasnäkökulman parempi huomiointi edistää myös markkinoiden yleistä vakautta 25

27 Finanssivalvonnan vaikuttaminen ja haasteet uusissa EU-valvojissa Board of Supervisors hallintoneuvosto ylin päättävä elin ESMA, varsinainen jäsen Anneli Tuominen ja varajäsen Jarmo Parkkonen EBA, varsinainen jäsen Jukka Vesala ja varajäsen Anneli Tuominen EIOPA, varsinainen jäsen Anneli Tuominen ja varajäsen Hely Salomaa Management Board Johtokunta valmisteleva ja hallinnoiva elin: EBAssa johtokunnan äänivaltaisena jäsenenä Jukka Vesala Finanssivalvonnalla valmisteluelimissä puheenjohtajuuksia Jäsenyydet kaikissa pysyvissä komiteoissa Haasteena vaikuttaa EU-valvojien sääntelyn sisältöön varhaisessa vaiheessa EU-valvojilla mittavat tietotarpeet EU-sääntelyn valmistelu (direktiivit, asetukset): Suomen kannalta keskeisissä asioissa vaikuttaminen yhteistyössä ministeriöiden kanssa Jatkuva tietojen vaihto: Finanssivalvonta, Suomen Pankki, ministeriöt ja finanssitoimiala 26

28 KIITOS! Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Finanssivalvonta