Uusien EU:n finanssivalvontaviranomaisten ensimmäinen vuosi velkakriisin keskellä Studia monetaria luento

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusien EU:n finanssivalvontaviranomaisten ensimmäinen vuosi velkakriisin keskellä Studia monetaria luento 14.2.2012"

Transkriptio

1 Uusien EU:n finanssivalvontaviranomaisten ensimmäinen vuosi velkakriisin keskellä Studia monetaria luento Jukka Vesala Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Finanssivalvonta

2 Sisältö EU:n valvontaviranomaisten tavoitteet ja tehtävät Euroopan velkakriisin eteneminen ja vaikutukset EU:n valvontaviranomaisten toiminta finanssimarkkinoiden vakauttamiseksi EU-valvojien ajankohtaiset painopisteet 1

3 EU:n finanssivalvontaviranomaisten tavoitteet 1. Edistää finanssimarkkinoiden vakautta Kattava ja säännöllinen EU:n finanssisektorin riskien arviointi Hyvän riskienhallinnan turvaaminen sääntelyllä ja valvonnalla Finanssisektorin kriisinhallintatoimien tehostaminen 2. Tiivistää EU:n integraatiota Yhtenäinen ja tehokas sääntely Yhdenmukaiset valvontakäytänteet 3. Tehostaa ja tiivistää EU:n finanssivalvojien yhteistyötä Erityisesti merkittävien yli rajojen toimivien finanssikonsernien valvonta Sektoreiden välisen valvontayhteistyön parantaminen Valvontakollegioiden toiminnan kehittäminen Valvojien ja keskuspankkien yhteistyön edistäminen 4. Parantaa asiakkaansuojaa finanssimarkkinoilla Esim. finanssi-innovaatioiden seuranta ja tarvittaessa puuttuminen niihin 2

4 EU:n finanssivalvonnan rakenne alkaen 3

5 Finanssivalvojien työnjako EU-valvojat Sitovien määräysten valmistelu Ohjeiden ja suositusten antaminen Finanssijärjestelmän riskien arviointi Asiakkaansuojan edistäminen Valvontakäytänteiden yhtenäistäminen Kansalliset finanssivalvojat Päivittäinen valvonta EU:n sääntelyn kansallinen toimeenpano Finanssimarkkinoiden kriisitilanteissa Kansalliset valvojat: edelleen ensisijaiset toimi- ja päätösvaltuudet EU:n valvontaviranomaiset : Kansallisten valvojien toimien yhteensovittaminen Syvässä eurooppalaisessa kriisissä (ministerineuvoston toteama kriisitilanne) voivat tehdä suoraan finanssilaitoksia tai kansallisia valvojia koskevia päätöksiä 4

6 Euroopan velkakriisin eteneminen ja vaikutukset Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Finanssivalvonta

7 Ongelman ydin: hallitsematon valtion velan kasvu monessa maassa % 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 Julkinen velka, % BKT:sta Lähde: EU:n komission talousennuste, syksy 2011 ja aiemmat julkaisut luvut ennakollisia ja ennuste Kreikka Irlanti Italia Portugali Belgia euroalue Iso-Britannia Ranska EU Saksa Itävalta Espanja Hollanti Suomi Tanska Ruotsi Viro 6

8 Valtioiden viitelainojen korkoerot velkakriisin kuumemittarina Kuuden maan valtion joukkovelkakirjalainan korkoero Saksaan (10 vuotta) % Kreikan julkinen velka 2009 paljastui kaksinkertaiseksi suhteessa aiemmin kerrottuun, lokakuu 2009 Kreikka Portugali Irlanti* Italia Espanja Suomi Kreikalle 1. tukipaketti, toukokuu 2010 Irlannille tukipaketti, marraskuu 2010 Portugalille tukipaketti, huhtikuu 2011 Kreikalle 2. tukipaketti, heinäkuu 2011 EU-johtajien 14. huippukokous, lokakuu : Kreikan 2. tukipaketin ehtojen neuvottelua, EKP:n pitkät rahamarkkinaoperaatiot /10 04/10 07/10 10/10 01/11 04/11 07/11 10/11 01/12 Lähde: Bloomberg. 10 v. korkoerot Saksaan *IE 9v.korko 7

9 Valtioiden ongelmat levinneet rahoitusmarkkinoille ja reaalitalouteen Valtioiden velkakriisi Pelko velkakriisin syvenemisestä ja laajenemisesta Rahoitusmarkkinoiden normaali toiminta vaikeutunut Pankkien varainhankinta vaikeutunut Arvopaperimarkkinoiden riskit kasvaneet Reaalitalous Taantuva talous, luottotappiot lisääntyvät 8

10 Paha taantuma finanssikriisin jälkeen, nyt velkaongelmat hidastavat kasvua Bruttokansantuoteen määrän muutos vuositasolla % 8,0 Suomi Ruotsi Saksa euroalue EU 27 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-10, ennuste Lähde: EU:n komission ennuste, syksy ennuste 2013 ennuste 9

11 Velkakriisi vähentänyt jvk-emissioita tuntuvasti kaikilla sektoreilla ja nostanut pankkien rahoituskustannuksia Velkapapereiden nettoliikkeeseenlaskut ja vuosikeskiarvot Eurooppalaisten pankkien luottoriskihintoja % Alpha Banco Comercial Bank of Ireland Unicredit Mrd USD Euroalue Yhdysvallat Japani Muut maat /10 04/10 07/10 10/10 01/11 04/11 07/11 10/11 01/12 Lähde: Bloomberg 5v CDS-hintoja RBS Banco Santander Raiffeisen Rahoitussektori (Eurooppa) Deutsche Bank Nordea 10

12 Velkakriisi vaikuttanut negatiivisesti osakemarkkinoihin ja vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnan tuottoihin Osakekurssit Euroopassa ja Suomessa vuodesta 2007 Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnan tuotot Suomessa vuonna 2011 Ind = Suomi (OMX HEX Cap) Eurooppa (Eurostoxx 600) Lähde: Bloomberg % Vahinkovakutuusyhtiöt Henkivakutuusyhtiöt Työeläkevakutuusyhtiöt Q2 Q3 Q4 Lähteet: Finanssivalvonnan laskelmat, TELA 11

13 Suomen finanssisektorin tilanne Suorat saamiset ja sijoitukset suurimmissa ongelmissa olevista maista ( reunavaltiot ) ovat pieniä Matala korkotaso aiheuttaa kannattavuuspaineita pankeille Heikentyvä makrotaloudellinen kehitys kasvattaa pankkien luottoriskejä nykyiseltä matalalta tasolta Rahoituskustannukset nousseet suomalaisillekin pankeille, suomalaisten pankkien likviditeettiasema on vakaa Pankkien vakavaraisuus on hyvä Työeläkevakuutusyhtiöiden vakavaraisuustilanne tyydyttävä, se reagoi herkästi sijoitusmarkkinoiden heiluntaan Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus tyydyttävä, vahinkovakuutusyhtiöiden vahva 12

14 EU:n valvontaviranomaisten toiminta finanssimarkkinoiden vakauttamiseksi Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Finanssivalvonta

15 Pankkien suojautuminen velkakriisin vaikutuksilta EBAn stressitesti keväällä 2011 Pankkien ydinpääoman (Common Tier1) tulisi olla vähintään 5 % riskipainotetuista saamisista Valtioiden velkakriisi syveni Markkinoiden luottamus EU:n pankkisektoriin ei palautunut Pankkien varainhankinnan kustannukset kasvoivat Pankkien likviditeettiongelmat jatkuivat Uhkana pankkien luotonannon supistuminen ja sen seurauksena talouden taantuman syveneminen Osakekurssien lasku heikensi vakuutuslaitosten sijoitusten arvoa Valtiosaamisten riskeistä oli markkinoilla puutteellista tietoa Sijoittajien ja muiden markkinaosapuolten vaikea saada oikeaa kuvaa riskeistä EBAn stressitestissä runsaasti vertailukelpoista informaatiota EBA arvioi pankkien valtiosaamisten riskit uudelleen syksyllä 2011 Suurimpien pankkien (71) valtiolainasaamisten riskien arviointi markkinaarvojen perusteella Arvion perusteella saatiin uusi vakavaraisuuden tavoitetaso ja arvio pankkien tarvitsemasta lisäpääomasta 14

16 Saamiset GIIPS-valtioilta merkittäviä useiden maiden pankeille 180 mrd. EBAn pääomalaskelmaan osallistuneiden pankkien suorat saamiset GIIPS-valtioilta 9/ % 160 mrd. 160 % Suorat saamiset GIIPS-valtioilta 140 mrd. 120 mrd. 100 mrd. 80 mrd. 60 mrd. 40 mrd. 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 mrd. 20 % 0 mrd. HU PL NO MT FI SI SE DK AT LU CY NL GB IE PT BE FR DE IT ES Pankin kotimaa 0 % Irlanti Kreikka Portugali Espanja Italia Suhteessa pankkien Core Tier 1 -varoihin (oik.) 15

17 Määräaikainen lisäpääomavaatimus suurimmille pankeille joulukuussa 2011 Tavoitteena luottamuksen palauttaminen pankkisektoriin Pankkien ydinvakavaraisuuden (Core Tier 1) tavoitteeksi 9% Valtioriskisaamisten pääomatarve on otettu huomioon Tavoite koskee 71 suurinta eurooppalaista pankkia Vakavaraisuussuhde pyrittävä nostamaan pääomaa lisäämällä, ei reaalitalouden kannalta tärkeää luotonantoa pienentämällä Pankkien lisäpääoman tarve yhteensä 114,7 miljardia euroa Kreikkalaisten pankkien osuus 30 miljardia euroa Muiden eurooppalaisten pankkien (31 kpl) osuus 84,7 miljardia euroa Pääoma ensisijaisesti yksityisiltä sijoittajilta Kansalliset valvojat seuraavat pankkien tilannetta Lisäpääomaa tarvitsevat pankit toimittivat suunnitelmansa pääoman hankkimiseksi tammikuussa; seurantatiedoissa vain vähän luotonannon supistamista Likviditeettitilanteen seuranta jatkuu tiiviinä Valvojat seuraavat pankkien luotonannon kehitystä Pyritään ehkäisemään luotonannon supistaminen 16

18 EBAn joulukuussa 2011 vahvistama pääomatarve pankeittain EUR 114,7 mrd (sisältäen EUR 30 mrd kreikkalaisille pankeille) SANTANDER (ES) UNICREDIT (IT) BBVA (ES) DEXIA (BE) COMMERZBANK (DE) BPCE (FR) BANCA MONTE DEI PASCHI DI SIENA (IT) DEUTSCHE BANK (DE) BANCO POPOLARE (IT) BANCO POPULAR (ES) Norddeutsche Landesbank (DE) SOCIETE GENERALE (FR) BCP (PT) Raiffeisen (AT) MARFIN POPULAR BANK (CY) CAIXA GERAL DE DEPÓSITOS (PT) ESPÍRITO SANTO (PT) BANK OF CYPRUS (CY) DnB NOR (NO) Landesbank Hessen-Thüringen (DE) BNP PARIBAS (FR) UBI BANCA (IT) Banco BPI (PT) BFA BANKIA (ES) Österreichische Volksbank (AT) Erste (AT) LA CAIXA (ES) DZ BANK (DE) NOVA LJUBLJANSKA BANKA (Sl) WestLB AG (DE) SNS BANK (NL) 3,7 3,3 3,2 2,7 2,6 2,5 2,1 2,1 2,1 2,0 1,8 1,6 1,6 1,5 1,5 1,5 1,4 1,4 1,3 1,1 0,7 0,6 0,4 0,3 0,2 0,2 6,3 6,3 5,3 8,0 15, mrd. euroa 17

19 EIOPAn vuoden 2011 stressitesteissä käytettiin Solvenssi II laskentamenetelmää EIOPA toteutti stressitestit yhteistyössä kansallisten valvojien kanssa Tavoitteena oli mitata koko sektorin stressinsietokykyä Markkinariskeihin, luottoriskiin ja vakuutusteknisiin riskeihin nähden Erillisenä testinä mitattiin valtiolainoihin liittyviä riskejä 13 eurooppalaista toimijaa ei täyttänyt minimipääomavaatimusta tiukimmassa stressiskenaariossa Henkivakuutussektorille alhainen korkotaso aiheuttaa ongelmia Syksyllä 2011 mitattiin erillisellä stressitestillä pitkäaikaisen matalan koron vaikutuksia 8 eurooppalaista toimijaa ei täyttänyt minimipääomavaatimusta tiukimmassa stressiskenaariossa Kokonaisuutena yhtiöt selvittivät stressitestit kuitenkin hyvin Euromääräisesti alitukset olivat melko vähäisiä Tuloksia käytetään hyödyksi päivittäisessä valvontatyössä Teija Korpiaho 18

20 Valtiosaamisten yhtenäinen ja avoin arvostaminen ESMAn selvitys valtioriskisaamisten (Kreikka) arvostamisesta Alkusyksystä tehty selvitys kohdistui otoksessa olevien pankkien osavuositilinpäätöksiin IFRS-tilinpäätösvaatimuksia sovellettu eri tavoin pankeissa ESMAn kannanotto valtioriskisaamisten arvostamisesta Tavoitteena mahdollisimman yhtenäinen valtiolainasaamisten arvostaminen pankkien ja vakuutusyhtiöiden (IFRS-) tilinpäätöksissä 2011 Tietoa julkistettava myös johdannaisriskeistä ESMAn kannanottojen seuranta ESMA ja kansalliset valvojat seuraavat valtioriskisaamisten arvostamista ja tietojen julkistamista 19

21 EU-valvojien ajankohtaiset painopisteet Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Finanssivalvonta

22 Globaalit sääntelyuudistukset vaikuttavat eurooppalaiseen finanssisääntelyyn ja valvontaan EU G20/FSB Järjestelmäriskit Vakavaraisuus Riskienhallinta Kriisinhallinta Baselin komitea Pankkien vakavaraisuus ja likviditeetti (Basel III) Kriisinhallinta Pankkien ja vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntely (CRR/CRDIV, Solvenssi II) Luottoluokituslaitosten valvonta Arvopaperimarkkinasääntely Kriisinhallinta Suomi EU-sääntelyn toimeenpano EU:n valvontajärjestelmään osallistuminen 21

23 EU:n pankkiviranomainen (EBA) Pankkien pääomistussuunnitelmien toteutumisen valvonta EU:n pankkisektorin tiivis seuranta Erityisesti likviditeetti Pankkien vakavaraisuus- ja likviditeettisääntely Yhteistyö EU-valmistelussa Sitovien määräysten valmistelu Uuden EU-lainsäädännön perusteella Erityisesti pankkien omiin varoihin liittyvät määräykset Jatkuva tietojen vaihto, analyysi ja riskien arviointi ESRB:n kanssa Valvontayhteistyön edistäminen Asiakkaansuojan valvonta 22

24 EU:n vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA) Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntelyn ja valvonnan uudistaminen (Solvenssi II) Asiakkaansuojaan liittyvä valvonta Vakuutussektorin riskien säännöllinen arviointi Finanssisektorin vakauteen vaikuttavat riskit Yhteistyö EBAn, ESMAn ja ESRB:n kanssa Valvontayhteistyön ja valvojien välisen tiedonvaihdon kehittäminen 23

25 EU:n arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) Valtioriskien yhtenäinen arvostaminen ja tietojen julkistaminen ESMAn ohjeiden valvonta Asiakkaan- ja sijoittajansuojaan liittyvä valvonta Finanssi-innovaatioiden valvonnan parantaminen Arvopaperimarkkinoiden EU-tason sääntelyhankkeet Mm. avoimuusdirektiivin muutokset, markkinoiden väärinkäytön sääntelyehdotukset, rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin uudelleenarviointi, johdannaismarkkinoiden sääntely Helpottaa pienten yhtiöiden velvoitteita pääomamarkkinoille tulon suhteen Sitovien määräysten valmistelu Luottoluokittajien valvonta 24

26 EU-valvojien työn vaikutukset Suomen finanssisektoriin Euroopan pankkisektorin vakaus on myös Suomen etu Finanssivalvonta osallistuu aktiivisesti EU:n valvontaviranomaisten toimintaan Pankki- ja vakuutussektorin vakavaraisuusvaatimusten uudistaminen Lyhyellä aikavälillä kustannusvaikutuksia, pidemmällä aikavälillä vakavaraisempi ja vakaampi finanssisektori Yhdenmukainen sääntely Edistää tasapuolisia kilpailuedellytyksiä EU:ssa Tehostaa erityisesti rajat ylittävien finanssikonsernien valvontaa Suomen finanssisektorin ominaispiirteiden huomiointi edelleen tärkeää Asiakkaansuojan parantaminen Erityisesti monimutkaisten sijoitustuotteiden asiakkaille aiheuttamien riskien valvontaa halutaan edistää Asiakasnäkökulman parempi huomiointi edistää myös markkinoiden yleistä vakautta 25

27 Finanssivalvonnan vaikuttaminen ja haasteet uusissa EU-valvojissa Board of Supervisors hallintoneuvosto ylin päättävä elin ESMA, varsinainen jäsen Anneli Tuominen ja varajäsen Jarmo Parkkonen EBA, varsinainen jäsen Jukka Vesala ja varajäsen Anneli Tuominen EIOPA, varsinainen jäsen Anneli Tuominen ja varajäsen Hely Salomaa Management Board Johtokunta valmisteleva ja hallinnoiva elin: EBAssa johtokunnan äänivaltaisena jäsenenä Jukka Vesala Finanssivalvonnalla valmisteluelimissä puheenjohtajuuksia Jäsenyydet kaikissa pysyvissä komiteoissa Haasteena vaikuttaa EU-valvojien sääntelyn sisältöön varhaisessa vaiheessa EU-valvojilla mittavat tietotarpeet EU-sääntelyn valmistelu (direktiivit, asetukset): Suomen kannalta keskeisissä asioissa vaikuttaminen yhteistyössä ministeriöiden kanssa Jatkuva tietojen vaihto: Finanssivalvonta, Suomen Pankki, ministeriöt ja finanssitoimiala 26

28 KIITOS! Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Finanssivalvonta

Eurooppalainen finanssivalvonta

Eurooppalainen finanssivalvonta Eurooppalainen finanssivalvonta Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 16.1.2012 EU:n valvontajärjestelmän tavoitteet 1. Finanssimarkkinoiden makrovakauden valvonnan tehostaminen

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden julkinen sääntely ja valvonta - Velkakriisin vaikutus finanssimarkkinoihin ja toimenpiteet uusien finanssikriisien estämiseksi

Rahoitusmarkkinoiden julkinen sääntely ja valvonta - Velkakriisin vaikutus finanssimarkkinoihin ja toimenpiteet uusien finanssikriisien estämiseksi Rahoitusmarkkinoiden julkinen sääntely ja valvonta - Velkakriisin vaikutus finanssimarkkinoihin ja toimenpiteet uusien finanssikriisien estämiseksi Jukka Vesala Jyväskylän yliopisto, 22.3.2012 Finanssivalvonta

Lisätiedot

Velkakriisin vaikutukset Suomen finanssisektoriin ja eurooppalaisen valvonnan haasteet

Velkakriisin vaikutukset Suomen finanssisektoriin ja eurooppalaisen valvonnan haasteet Velkakriisin vaikutukset Suomen finanssisektoriin ja eurooppalaisen valvonnan haasteet Finanssivalvonnan julkinen kuuleminen 14.10.2011 Anneli Tuominen, johtaja Velkakriisin seuraukset 1 Velkakriisi uhkaa

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Runsas vuosi finanssikriisiä mitkä ovat finanssialan tulevaisuuden haasteet?

Runsas vuosi finanssikriisiä mitkä ovat finanssialan tulevaisuuden haasteet? Runsas vuosi finanssikriisiä mitkä ovat finanssialan tulevaisuuden haasteet? Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Sampo Alhonsuo Sisältö Kolme sykliä ja Suomi Finanssisektori ja taantuma Tulevia haasteita Sampo

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

Uudet eurooppalaiset finanssivalvojat

Uudet eurooppalaiset finanssivalvojat Uudet eurooppalaiset finanssivalvojat Miksi? Mikä muuttuu? Sisältö Miksi EU:n finanssivalvonnan järjestelmä uudistettiin? EU:n uusi valvontajärjestelmä: tavoitteet ja rakenne uusien elimien asema, tehtävät

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/2011 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 19.9.2011 1 Aiheet Maailmantalouden näkymät heikentyneet Suomen Pankin maailmantalouden kasvuennustetta laskettu Riskit

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 12.9.2012 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 12.9.2012 Finanssivalvonta Euroopan finanssisektorin riskit Finanssivalvonta

Lisätiedot

Kattavan arvion tulokset

Kattavan arvion tulokset Kattavan arvion tulokset 26.10.2014 Kattavan arvion tulokset Pääomavajeita havaittiin 25 pankissa, yhteensä 25 miljardia euroa Tasearvion tuloksena 48 miljardin euron heikennys tase-erien arvoihin Tasearvion

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 14.4.2011 14.4.2011 Aiheet Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 1/2011 Solvenssi II:n vaikuttavuustutkimuksen tulokset suomalaisille vakuutusyhtiöille

Lisätiedot

Analyysiraportti. OP-Pohjola-ryhmän vakavaraisuus kestää eurooppalaisen stressitestin 23.7.2010

Analyysiraportti. OP-Pohjola-ryhmän vakavaraisuus kestää eurooppalaisen stressitestin 23.7.2010 23.7.2010 OP-Pohjola-ryhmän vakavaraisuus kestää eurooppalaisen stressitestin Euroopan pankkivalvojien komitea (CEBS) koordinoi kesä heinäkuussa yhteistyössä Euroopan keskuspankin, Euroopan komission ja

Lisätiedot

Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla

Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankki 20.4.2010 1 Teemat: Valtioiden velkaantuminen markkinoiden keskeisen huomion kohteena Vuoden ensimmäisten kuukausien

Lisätiedot

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Finanssikriisistä pankkiunioniin Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi

Lisätiedot

Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne

Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne Hallitusammattilaiset ry Suomen Pankissa 27.11.2008 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Pankki 6.11.2008 1 Kolmen kuukauden Libor-viitekorkoja

Lisätiedot

Mitä markkinadataa Finanssivalvonta seuraa? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama

Mitä markkinadataa Finanssivalvonta seuraa? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama Mitä markkinadataa Finanssivalvonta seuraa? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama Sisältö Taustaa Finanssivalvonnan markkinaseurannalle Korkokehitys Osakkeiden arvostustaso, kurssikehitys ja korrelaatiot

Lisätiedot

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma

Lisätiedot

Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus. Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen

Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus. Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 13.10.2015 Anneli Tuominen Esityksen

Lisätiedot

Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa

Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa Kommenttipuheenvuoro: Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 18.11.2009 Apulaisjohtaja Jukka Vesala Finanssivalvonta Finansinspektionen

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Suomen talous ja rahoitusmarkkinat: näkymät ja haasteet

Suomen talous ja rahoitusmarkkinat: näkymät ja haasteet Suomen talous ja rahoitusmarkkinat: näkymät ja haasteet Osuuspankkiviikon pääjuhla 4.10.2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Talouden näkymät 2 Edessä kasvun väliaikainen hidastuminen BKT:n kasvu keskeisillä

Lisätiedot

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä?

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Lainopillinen Yhdistys ry 8.3.2012 1 Työnjako hallitukset - keskuspankit Miksi poikkeuksellisiin

Lisätiedot

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Liite 1 Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Euroopan talouskriisi ja Suomi 1. Mihin suuntaan EMU on kehittymässä? 2. Onko euroalue ajautumassa umpikujaan? 3. Suomen tuottavuuskuoppa 4.

Lisätiedot

Finanssimarkkinoiden riskit ja valvonta

Finanssimarkkinoiden riskit ja valvonta Finanssimarkkinoiden riskit ja valvonta Liikesivistysrahaston vuosikokous 16.4.2008 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euroalueen

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat

Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat Suomen arvo-osuusjärjestelmä 2 vuotta Juhlaseminaari 1.5.212 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Päätalousalueiden kehitys eritahtista

Lisätiedot

Euro & talous 2/2012 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2012

Euro & talous 2/2012 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2012 Euro & talous 2/212 Rahoitusjärjestelmän vakaus 212 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 8.5.212 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Teemat 1) Suomen rahoitusjärjestelmän vakaustilanne

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Rahoitusjärjestelmän vakaus 2. Maailman ja Suomen talouden näkymät 3. Euroalueen inflaatio ja rahapolitiikka

Lisätiedot

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 12.5.2011 12.5.2011 Pentti Hakkarainen Teemat 1) Suomen ja muun Euroopan rahoitusjärjestelmän vakaustilanne

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 13 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Viime kuukausien aikana kehittyneiltä päätalousalueilta on saatu rohkaisevia merkkejä: pahin voi olla jo takana. Euroalueen tuotannon syksystä 11 jatkunut supistuminen

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi, Tampere 3.9.2018 1 Kriisien sarjan kuusi vaihetta reaalitalouden syvä taantuma valtionvelkakriisi

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Finanssilaitosten valvonta Systeemiriski vs. vakuutettujen etujen turvaaminen. Matti Koivu, 29.11.2011

Finanssilaitosten valvonta Systeemiriski vs. vakuutettujen etujen turvaaminen. Matti Koivu, 29.11.2011 Finanssilaitosten valvonta Systeemiriski vs. vakuutettujen etujen turvaaminen Matti Koivu, 29.11.2011 Agenda Finanssivalvonnan toiminnan tavoitteet ja niiden saavuttaminen Pankkien ja vakuutuslaitosten

Lisätiedot

Suositus. ensisijaisten omien varojen säilyttämisestä vakavaraisuusdirektiivin ja -asetuksen mukaiseen sääntelyyn siirryttäessä

Suositus. ensisijaisten omien varojen säilyttämisestä vakavaraisuusdirektiivin ja -asetuksen mukaiseen sääntelyyn siirryttäessä EPV/REC/2013/03 22. heinäkuuta 2013 Suositus ensisijaisten omien varojen säilyttämisestä vakavaraisuusdirektiivin ja -asetuksen mukaiseen sääntelyyn siirryttäessä Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä 3 2. EPV:n

Lisätiedot

Nordea siirtyy Suomeen ja pankkiunioniin - kriisinratkaisu ja talletussuoja

Nordea siirtyy Suomeen ja pankkiunioniin - kriisinratkaisu ja talletussuoja Johtokunnan jäsen Marja Nykänen Suomen Pankki Nordea siirtyy Suomeen ja pankkiunioniin - kriisinratkaisu ja talletussuoja 19.9.2017 1 Nordean siirtyminen Suomeen Nordean mahdolliseen tuloon varauduttu

Lisätiedot

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön S I R P A P I E T I K Ä I N E N E U R O P A R L A M E N T A A R I K K O 2 0 1 4 Single rule book Pankkiunioni

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa

Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa Helsingin seudun kauppakamari 16.11.2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Teemat 1. Finanssikriisin uusi vaihe uhkaa katkaista maailmantalouden

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus. Studia Monetaria 15.2.2011. Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus

Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus. Studia Monetaria 15.2.2011. Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus Studia Monetaria 15.2.2011 Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus Suomen valtionvelka Tilaisuus, Esittäjä 2 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0

Lisätiedot

Finanssikriisin jälkimainingit

Finanssikriisin jälkimainingit Finanssikriisin jälkimainingit Kunta-alan talous- ja rahoitusfoorumi Helsinki 10.2.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden tila Reaalitalous Kansainvälinen talous Suomi

Lisätiedot

Makrovakauspäätökset. Lehdistötilaisuus klo 15. Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

Makrovakauspäätökset. Lehdistötilaisuus klo 15. Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Makrovakauspäätökset Lehdistötilaisuus 29.6.2018 klo 15 Teemat Makrovakausvalvonta ja makrovakausvälineet Systeemisesti merkittävien luottolaitosten puskurit ja järjestelmäriskipuskuri Finanssivalvonnan

Lisätiedot

Valvontaympäristö muuttuu -

Valvontaympäristö muuttuu - Valvontaympäristö muuttuu - Muuttuuko valvonta? Aktuaaritoiminnan Kehittämissäätiön syysseminaari Jukka Vesala Finanssikriisi mullistanut valvontaympäristön Sääntely ja valvonta osaksi kriisinratkaisua

Lisätiedot

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Johtopäätökset Talouden kolmoisongelma (suhdannetilanne, talouden rakennemuutos sekä julkisen talouden

Lisätiedot

Lehdistötilaisuus FINANSSIVALVONTA

Lehdistötilaisuus FINANSSIVALVONTA Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 25.9.2009 FINANSSIVALVONTA 1 Luottamus pankkeihin palautunut finanssimarkkinoilla 600 500 400 300 Pohjoismaisten finanssikonsernien luottoriskilisiä

Lisätiedot

Taloustoimitusten taustatilaisuudet

Taloustoimitusten taustatilaisuudet Taloustoimitusten taustatilaisuudet Kevätkausi 2013 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 10.6.2013 Finanssivalvonta Sisältö Pankkiunioni Enimmäisluototusaste makrovakaustyökaluna

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

Euroopan yhteinen pankkivalvonta: mikä muuttuu Suomessa?

Euroopan yhteinen pankkivalvonta: mikä muuttuu Suomessa? Euroopan yhteinen pankkivalvonta: mikä muuttuu Suomessa? Studia monetaria, Suomen Pankin rahamuseo 29.4.2014 Johtaja Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 29.4.2014 Eurooppalaisen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kestääkö Suomen ja euroalueen talouskasvu epävarmuuden maailmassa?

Kestääkö Suomen ja euroalueen talouskasvu epävarmuuden maailmassa? Olli Rehn Suomen Pankki Kestääkö Suomen ja euroalueen talouskasvu epävarmuuden maailmassa? Suomen Pankin vuosikertomuksen 2018 julkaisutilaisuus 26.4.2019 26.4.2019 1 Maailmantalouden kasvu on hidastunut

Lisätiedot

Talouden näkymät vuosina

Talouden näkymät vuosina Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)

Lisätiedot

Millainen on suomalaisen finanssialan taloudellinen tila? Finanssisektori tuoreen tiedon valossa

Millainen on suomalaisen finanssialan taloudellinen tila? Finanssisektori tuoreen tiedon valossa Millainen on suomalaisen finanssialan taloudellinen tila? Finanssisektori tuoreen tiedon valossa Studia Monetaria luentosarja 13.4.2010, Suomen Pankin rahamuseo pääanalyytikko Sampo Alhonsuo 13.4.2010

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Vakavaraisuus meillä ja muualla Seija Lehtonen Matemaatikko

Vakavaraisuus meillä ja muualla Seija Lehtonen Matemaatikko Vakavaraisuus meillä ja muualla 22.5.2018 Seija Lehtonen Matemaatikko Twitter: @seija_lehtonen Vakavaraisuus meillä Yksityisten alojen työeläkerahan kiertokulku 2017, mrd. euroa (ennakkotieto) Työeläkemaksut

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 217 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-217 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Pankkisektori Suomessa

Pankkisektori Suomessa Pankkisektori Suomessa 18.9.2015 Pauli Kariniemi Talousvaliokunnan kuuleminen Rahoitusmarkkinaosasto/Pankki- ja rahoitusyksikkö Sisältö Tilannekuva Sääntelyn ajankohtaiskatsaus Mitä tavoitellaan? Mitä

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Suomen Kauppakeskusyhdistyksen vuosiseminaari Kansallismuseon auditorio Helsinki 25.10.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Eräiden maiden kokonaistuotanto

Lisätiedot

Kotitalouksien velkaantuneisuus. Elina Salminen, Analyytikko

Kotitalouksien velkaantuneisuus. Elina Salminen, Analyytikko Kotitalouksien velkaantuneisuus Elina Salminen, Analyytikko 19.4.2017 Lähde: Macrobond Kotitalouksien velkaantumisasteen kehitys maltillista 150 % % 12,5 125 10,0 7,5 100 5,0 75 2,5 50 0,0 25-2,5 0 2000

Lisätiedot

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Jouni Timonen Rahamuseo 13.11.2007 1 Neljä pääkysymystä markkinoiden levottomuuksista Mitä vuoden 2007 elokuussa pintaan nousseet rahamarkkinoiden

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 1.4.2015 Agenda Euroopan ja Suomen finanssisektorien riskit Suomen finanssisektorin tila Sääntelyn vaikutukset #finanssisektori Finanssivalvonta

Lisätiedot

Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus

Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus Eduskunnan talousvaliokunta 16.6.2016 Apulaisjohtaja Marja Nykänen Sisältö Euroopan ja Suomen finanssisektorin tila ja riskit Finanssivalvonnan toiminnan painopisteitä

Lisätiedot

PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ. Veli-Matti Mattila Pääekonomisti

PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ. Veli-Matti Mattila Pääekonomisti PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ Veli-Matti Mattila Pääekonomisti 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Yritysrahoituksen keskeiset piirteet eri maissa ennen finanssi- ja velkakriisiä Fokus: yksityinen velkamuotoinen

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Näkökohtia rahoitusmarkkinoiden valvonnasta ja listayhtiöiden tilinpäätösvalvonnasta finanssikriisin vaikutukset

Näkökohtia rahoitusmarkkinoiden valvonnasta ja listayhtiöiden tilinpäätösvalvonnasta finanssikriisin vaikutukset Näkökohtia rahoitusmarkkinoiden valvonnasta ja listayhtiöiden tilinpäätösvalvonnasta finanssikriisin vaikutukset KHT-päivä 11.12.2009 Johtaja Anneli Tuominen 11.12.2009 Sisältö Näkökohtia rahoitusmarkkinoiden

Lisätiedot

Finanssimarkkinoiden asiantuntijana Fivassa

Finanssimarkkinoiden asiantuntijana Fivassa Finanssimarkkinoiden asiantuntijana Fivassa Contact Forum 27.1.2011 Liisa Rajala ja Anton Tuomisalo Esityksen sisältö Lyhyesti Fivasta Käytännön esimerkkejä työstä Fivassa Analyytikko: Anton Tuomisalo

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 30.9.2014 Agenda Euroopan finanssisektorin riskit Suomen finanssisektorin tila Suomen finanssisektorin riskit Yhteisen pankkivalvontamekanismin

Lisätiedot

EIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä

EIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä EIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä Vakuutusalan IV Eurooppapäivä-seminaari Pohjola 8.5.2012 Erja Rautanen 8.5.2012 Erja Rautanen EU:n finanssivalvontajärjestelmä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana

Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana Studia Monetaria 1.11.211 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 4.4.2014 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 4.4.2014 Agenda Euroopan finanssisektorin riskit Suomen finanssisektorin

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät

Kansainvälisen talouden näkymät Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Elvyttävä talouspolitiikka vauhdittaa kasvua 1 Teemat Maailmantalouden näkymät ja riskit: Heikomman kehityksen riskit varjostavat noususuhdannetta

Lisätiedot

ONKO FINANSSI-KRIISI JO OHI? Piia-Noora Kauppi Keski-Uudenmaan Elinkeinoseminaari 28.10.2014

ONKO FINANSSI-KRIISI JO OHI? Piia-Noora Kauppi Keski-Uudenmaan Elinkeinoseminaari 28.10.2014 ONKO FINANSSI-KRIISI JO OHI? Piia-Noora Kauppi Keski-Uudenmaan Elinkeinoseminaari 28.10.2014 1 2 KAIKKI SUOMALAISET OVAT FINANSSIALAN ASIAKKAITA FINANSSIALAN KESKUSLIITTO Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä,

Lisätiedot

Vakavaraisuus meillä ja muualla Seija Lehtonen Matemaatikko

Vakavaraisuus meillä ja muualla Seija Lehtonen Matemaatikko Vakavaraisuus meillä ja muualla 25.9.2018 Seija Lehtonen Matemaatikko Twitter: @seija_lehtonen Tavoitteet Miten? Vakavaraisuus ja sen sääntely Suomessa ja muualla Mikä vaikuttaa? 2 Sisältö 1. Vakavaraisuus

Lisätiedot

Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana

Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana Pääjohtaja Erkki Liikanen 29.1.2009 1 BKT ennusteet vuodelle 2009 3.0 Konsensus IMF Euroopan komissio OECD % Yhdysvallat 3.0 % Euroalue 2.0 2.0

Lisätiedot

Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Euro & talous 4/21 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen Teemat Valtioiden velkakriisi ja Suomen rahoitusjärjestelmän vakaus Maailmantalouden näkymät Euroalueen taloustilanne

Lisätiedot