Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Transkriptio

1 Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

2 Agenda Euroopan finanssisektorin riskit Suomen finanssisektorin tila Suomen finanssisektorin riskit Yhteisen pankkivalvontamekanismin rakentaminen Ajankohtaista sijoittajansuojasta 1

3 Euroopan finanssisektorin riskit 2

4 Finanssisektorin riskit Euroopassa edelleen merkittäviä Riskit Pankkien taseiden kunto: luottosalkkujen laadun jatkuva heikkeneminen Markkinoiden volatiilisuus: riskilisien äkillinen leveneminen Makrotalous: vaimea kasvu ja korkea velkaantuminen Valtioiden velkaongelmat: politiikkauudistusten pysähtyminen Vakuutusyhtiöiden riskit: alhaisen korkotason ja varallisuushintojen laskun yhteisvaikutus Infrastruktuuri: markkina- ja tietotekniikkainfrastruktuurin operatiiviset riskit Taso ja muutos Keltainen väri: riski on keskitasoa Punainen väri: riski on kohonneella tasolla Nuoli, ylös: riski on lisääntynyt viimeisen puolen vuoden aikana Nuoli, alas: riski on vähentynyt viimeisen puolen vuoden aikana Nuoli, vaaka: riski on samalla tasolla kuin puoli vuotta sitten 3

5 Euroopan finanssi- ja velkakriisi rauhoittunut monien markkinaindikaattorien valossa Euroalueen ja Yhdysvaltain osakemarkkinoiden volatiliteetti Euroopan yritysten ja finanssisektorin luottoriskiindeksit joukkovelkakirjalainoille Euroalue Yhdysvallat Yritykset, korkean riskin luokka Yritykset, investointiluokka Finanssisektori Lähde: Bloomberg, viimeinen havainto Lähde: Bloomberg, viimeinen havainto

6 Maltillisesta elpymisestä huolimatta reaalitaloudessa edelleen paljon alasuuntaisia riskejä EU:n komission ennusteet bruttokansantuotteen kasvulle ja työttömyydelle 2014* % % 5,5 27,5 5,0 25,0 4,5 22,5 4,0 20,0 3,5 17,5 3,0 15,0 2,5 12,5 2,0 10,0 1,5 1,5 1,2 7,5 1,0 5,0 0,5 0,0 0,2 2,5 0,0 BKT:n kasvuennuste 2014, % (vasen asteikko) Työttömyysaste 2014, % (oikea asteikko) * Kuviosta puuttuvat Slovenia ja Kypros, joissa BKT supistuu ennusteessa 2014 Lähde: EU:n komission talousennuste

7 Suomen finanssisektorin tila 6

8 Finanssisektorin toimintaympäristö kaksijakoinen 2013 Heikko taloustilanne jatkunut jo pitkään Talous supistunut kaksi vuotta Suomen viennissä vaikeuksia Työttömyys nousussa Konkurssit nousu-uralla Matalat korot helpottivat velanhoitoa, mutta heikensivät korkokatetta Finanssimarkkinat kehittyivät positiivisesti tuottojen kannalta Osakekurssit nousivat Markkinariski-indikaattorit alenivat Euroopan velkakriisi helpottui 7

9 Pankkisektorin liiketulos laski vain maltillisesti ja vakavaraisuus säilyi hyvänä Pankkisektorin tuloserien muutos edellisvuodesta osatekijöittäin Pankkisektorin ydinvakavaraisuuden (Core Tier 1) muutos edellisvuodesta osatekijöittäin Korkokate % Palkkionetto % 15,5 % % - 1,6 % 14,8 % Kaupankäynti- ja sijoitus -53 Henkivakuutustoiminta 68 12% Vahinkovakuutustoiminta 92 Muut tuotot -27 8% Kulujen tulosvaikutus -76 4% Arvonalentumistappioiden tulosvaikutus Milj. euroa Lähde: Finanssivalvonta. 0% Ydinvakavaraisuus CT1 omien varojen (CT1) vuonna 2012 muutos Omien varojen vaateen muutos Ydinvakavaraisuus (CT1) vuonna 2013 Lähde: Finanssivalvonta 8

10 Pankit sopeuttaneet liiketoimintaansa matalan korkotason ympäristöön Pankkisektorin rahoituskatteen muutos Milj. euroa % 3% 2% 1% 0% Milj. euroa Pankkisektorin palkkiotuottojen ja kustannusten muutos % Johdannaisten vaikutus Korkokate, pl. johdannaisten nettotuotto 3kk euribor % (oik.) Lähde: Finanssivalvonta. Palkkiokulut Palkkiotuotot Lähde: Finanssivalvonta 9

11 Heikko taloustilanne heikensi luottokannan laatua Pankkisektorin arvonalentumistappioiden kehitys Milj. euroa ,50% Milj. euroa 800 Yritysten ja kotitalouksien järjestämättömien saamisten (JS) kehitys ,80% ,45% 0,40% 700 0,75% 700 0,35% 600 0,70% ,30% 0,25% ,65% 0,60% ,20% 0,15% 300 0,55% ,10% 200 0,50% Nordean sisäisen takauksen vaikutus Arvonalentumistappiot 0,05% 0,00% Arvonalentumistappiot suhteessa luotto ja takauskantaan (oik.) Lähde: Finanssivalvonta Yritykset ja asuntoyhteisöt JS Kotitaloudet JS Yritykset ja asuntoyhteisöt JS / luotto- ja takauskanta (oik.) Kotitaloudet JS / luotto- ja takauskanta (oik.) 10 0,45% 0,40% Lähde: Finanssivalvonta.

12 Henki- ja vahinkovakuutussektoreiden vakavaraisuudet ennallaan Henkivakuutussektorin vakavaraisuus hyvä 6 30% Vahinkovakuussektorin vakavaraisuus vahva 6 70% 5 25% 5 60% 4 20% 4 50% 40% 3 15% 3 30% 2 10% 2 20% 1 5% 1 10% % % Vakavaraisuusasema Riskiperusteinen vakavaraisuusasema Vakavaraisuusaste (oikea) Lähde: Finanssivalvonta. Vakavaraisuusasema Riskiperusteinen vakavaraisuusasema Vakavaraisuusaste (oikea) Lähde: Finanssivalvonta. 11

13 Henkivakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnan tuotot keskimäärin yli tuottovaateen 100 % Henkivakuutussektorin sijoitusjakauma 30 % Sijoitustoiminnan tuotot ja rahastokorko 90 % 80 % % 60 % % % 30 % % 10 % 0 % Rahamarkkina-sijoitukset Valtionlainat Muut korkosijoitukset Kiinteistösijoitukset Muut sijoitukset Osakesijoitukset rahastokorko 12 kk liukuva tuotto Sijoitukset yht. (oikea) Lähde: Finanssivalvonta. Lähde: Finanssivalvonta. 12

14 Toimintaympäristön kaksijakoisuus näkyy maksutulojen kehityksessä Henkivakuutuksen maksutulon kasvu tuotteittain 80% 60% 20% 18% 16% Vahinkovakuutuksen maksutulon kasvu tuotteittain 40% 20% 14% 12% 10% 0% -20% 8% 6% 4% 2% 0% Lakis. tapaturma Sairauskulu pakollinen liikennevak. yhteensä Lähde: Finanssivalvonta Lähde: Finanssivalvonta. 13

15 Työeläkeyhtiöiden sijoitustoiminnassa osakepaino nousi, sijoitustoiminnan tuotot ennallaan 120% 100% 80% Työeläkelaitosten riskikorjattu sijoitusjakauma (sisältää johdannaiset) 20% 15% 10% Työeläkelaitosten sijoitustoiminnan tuotot 60% 5% 40% 20% 0% -5% % -20% % -15% Osakesijoitukset Muut sijoitukset -20% Kiinteistösijoitukset Muut korkosijoitukset Valtionlainat Rahamarkkina-sijoitukset Lähde: Finanssivalvonta. Lähde: Finanssivalvonta. 14

16 Työeläkesektorin riskinkantokyky vahva Työeläkesektorin vakavaraisuuden kehitys Mrd. euroa ,6 2,8 2,9 2,8 3,0 2,6 2,6 2,6 2,4 2,3 2,3 2,6 2,5 2,5 2,5 2,5 2,1 2,0 2,1 2,1 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 10 1,0 5 0, ,0 Vakavaraisuuspääoma Vähimmäispääomavaatimus Riskiperusteinen vakavaraisuusraja Riskiperusteinen vakavaraisuusasema (oik.) Lähde: Finanssivalvonta. 15

17 Suomen finanssisektorin riskit 16

18 Suomen finanssisektorin keskeisimmät riskit Toimintaympäristön riskit Heikot talousnäkymät ja monia uhkatekijöitä talouskehitykselle Vaikutus valvottaviin Luottoriskien kasvu ja asiakkaiden lainahoitokyvyn heikkeneminen Rajoitetut mahdollisuudet terveen liiketoiminnan laajentamiseen Pankkien jälleenrahoituksen mahdollinen vaikeutuminen Matalan korkotason jatkuminen Pankkien korkokatteen kasvupotentiaali pieni Pitkien korkojen nopea nousu, riskilisien leveneminen Vakuutus- ja eläkelaitosten sijoitustoiminnassa vaikea löytää hyvin tuottavia sijoituskohteita Tuottohakuisuus jatkuu Korkoinstrumenttien hintojen lasku Pankkien pitkäaikaisen rahoituksen hinnan nousu Varallisuusarvoihin liittyvä epävarmuus Sijoitusten arvostustappiot Asuntohintojen mahdollisesta laskusta pankeille aiheutuvat välilliset vaikutukset IT-järjestelmiin liittyvät operatiivisten riskit Pankkien palvelujen tuottamisen ja ylläpitämisen vaarantuminen 17

19 Stressitestit testaavat luottamusta Euroopan finanssisektorin riskinkantokykyyn EBA/EKP:n stressitestit suurille eurooppalaisille pankeille EIOPAn stressitesti suurille eurooppalaisille henki- ja vahinkovakuutusyhtiöille Sekä EBA/EKP:n että EIOPAn stressitestien tulokset julkistetaan loka-marraskuussa Finanssivalvonnan kansallisilla stressitesteillä katetaan EU:n laajuisten stressitestien ulkopuolelle jäävät toimijat Kansalliseen valvontaan jäävät pankit (EBA-metodologia) Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöt, jotka eivät ole mukana EIOPAn stressitesteissä (EIOPA-metodologia) Työeläkeyhtiöt (soveltuvin osin EIOPA-skenaariot) Toteutus, aikataulu ja tulosten julkistaminen sovitetaan eurooppalaisiin stressitesteihin 18

20 Yhteisen pankkivalvontamekanismin rakentaminen 19

21 Yhteisen pankkivalvontamekanismin (SSM) perustaminen etenee Marraskuu 2013 EU:n asetus SSM:n toiminnasta astui voimaan Siirtymäaika Valvontaneuvosto aloittanut työnsä Pankkivalvonnan organisointi EKP:ssa meneillään SSM:n kehysasetus julkaistaan SSM:n valvonta- ja raportointimanuaalit käyttöön Yhteisten valvontaryhmien (JST) muodostaminen Valvontasuunnitelmat vuodelle 2015 Merkittävien pankkien kattava arviointi Marraskuu 2014 (12 kk asetuksen hyväksymisen jälkeen) SSM:n operatiivinen toiminta alkaa Merkittävien pankkien valvonta yhteistyössä EKP:n ja kansallisten valvojien kesken EKP:n vetovastuulla EKP voi ottaa suoraan valvontaansa minkä tahansa pankin 20

22 Valvonnan organisointi EKP:ssa EKP:n neuvosto Päätösten vahvistaminen Valvontaneuvosto (Supervisory Board) Puheenjohtaja Danièle Nouy DG Micro Prudential Supervision I Stefan Walter DG Micro Prudential Supervision II Ramôn Quintana DG Micro Prudential Supervision III Jukka Vesala DG Micro Prudential Supervision IV Korbinian Ibel Merkittävät pankit (n. 30) Merkittävät pankit (n. 90) Epäsuorassa valvonnassa olevat pankit (n. 3200) Kaikkia pankkeja koskevat yhteiset valvontatehtävät Secretariat Division Pedro Gustavo Teixeira Valvontaneuvoston työn tukeminen 21

23 Yhteistä pankkivalvontamekanismia edeltää saamisten laadun arviointi (AQR), stressitestit ja riskiarviointi Taseen saamisten laadun arviointi (AQR) Stressitesti Riskiarviointi (RAS) Toteutetaan kansallisten valvojien ja EKP:n yhteistyönä Luottosalkkuja arvioidaan yhteisen metodologian ja laatukriteereiden perusteella Suomesta arvioinnin kohteena: Danske Bank Suomi, Nordea Pankki Suomi, OP-Pohjola -ryhmä Ohjeistus, metodologia ja heikon kehityksen skenaario valmisteilla Perusskenaariossa vakavaraisuuden kynnysarvo 8 % (CET 1) Tärkeimpien riskien, kuten rahoitus- ja likviditeettiriskien sekä omavaraisuusasteen heikkenemiseen liittyvien riskien arviointi Määrällinen ja laadullinen analyysi 22

24 Eurooppalainen pankkivalvonta edellyttää vahvaa kansallista valvontaa jatkossakin Valvonta kansallisten valvojien ja EKP:n yhteistyönä Kansallisten valvojien rooli merkittävä SSM aiheuttaa muutoksia pankkisektorin vakavaraisuuden ja likviditeetin käytännön valvontaan, Finanssivalvonnan muu toiminta säilyy ennallaan Euroalueen yhteisen valvontamekanismin toiminnan rahoittavat valvonnan piiriin kuuluvat pankit Valvontamaksurakenne parhaillaan valmistelussa Yhteisen eurooppalaisen pankkivalvonnan pankkikohtaiset kustannukset eivät vielä tiedossa Pankkivalvonnan kokonaiskustannukset nousevat euromaissa 23

25 Ajankohtaista sijoittajansuojasta 24

26 Tuottohakuisuus ohjaa riskipitoisempiin sijoitustuotteisiin Matala korkotaso saanut asiakkaat hakemaan tuottoa riskipitoisemmista tuotteista Tuottohakuisuus tukenut osaltaan myös yrityslainamarkkinoiden ja joukkorahoituksen kasvua Riskitasoa ei aina välttämättä ymmärretä Myös myyntipuolella paineita kanavoida asiakkaiden varoja tuotteisiin, joissa korkeat palkkiot tai jotka vahvistavat toimijan omaa vakavaraisuutta Ylilyönneiltä ei ole vältytty asiakkaille on myyty tuotteita, joita heille ei olisi alun perin pitänyt myydä Pelkkä myyntitilanteen sääntely ei riitä asiakkaan etu otettava paremmin huomioon jo tuotekehitysprosesseissa 25

27 Mitä tuotekehityksessä tulisi ottaa huomioon? Kohderyhmä, sen tarpeet ja kyky ymmärtää tuotetta Tuotteen toimivuutta arvioitava etukäteen Simulaatiot Mahdollisten markkinahäiriöiden vaikutukset Kulut ja palkkiorakenteet läpinäkyviä Jakelukanavat tuotteen ja kohderyhmän mukaan Vastuu tuotekehityksestä ei pääty liikkeeseenlaskuun tuotteen toimivuutta seurattava läpi sen elinkaaren 26

28 Lopuksi 27

29 Suomen finanssisektorin tila kohtuullisen hyvä, toimintaympäristö varsin hauras ja riskit kasvussa Siksi Finanssivalvonta edellyttää valvottaviltaan: Riittäviä vakavaraisuuspuskureita Vahvaa panostusta riskienhallintaan suhteessa otettuihin riskeihin Tehostamistoimet eivät saa vaarantaa riskienhallinnan tasoa Ennakointia ja nopeaa reagointia riskitilanteen muutoksiin Asiakaskunnan taloudellisen tilanteen tarkkaa seurantaa Malttia ja asiallisia menettelytapoja markkinoinnissa Myynnin kohderyhmä sekä tuotteiden monimutkaisuuden ja riskillisyyden on oltava linjassa keskenään Maksujärjestelmien ja verkkopankkien toimintavarmuuden ja tietosuojan turvaamista 28