ONKO FINANSSI-KRIISI JO OHI? Piia-Noora Kauppi Keski-Uudenmaan Elinkeinoseminaari

Transkriptio

1 ONKO FINANSSI-KRIISI JO OHI? Piia-Noora Kauppi Keski-Uudenmaan Elinkeinoseminaari

2 2 KAIKKI SUOMALAISET OVAT FINANSSIALAN ASIAKKAITA

3 FINANSSIALAN KESKUSLIITTO Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat terveellä liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia. Edustamme pankkeja vakuutusyhtiöitä työeläkeyhtiöitä rahoitusyhtiöitä arvopaperinvälittäjiä sijoitusrahastoyhtiöitä ja finanssialan työnantajia. Osa jäsenistä hoitaa myös lakisääteisiä sosiaaliturvaan kuuluvia vakuutuksia. 3

4 4 FINANSSIALA UUDEN KASVUN JA HYVINVOINNIN MOOTTORINA

5 FINANSSIMARKKINOIDEN RAKENNE SUOMESSA

6 LUOTTOLAITOSTEN VARAINHANKINTA JA LAINAT YLEISÖLLE - RAHA EI MAKAA TILEILLÄ

7 LUOTTOLAITOSTEN LAINAT YRITYKSILLE*, KANNAN VUOSIKASVU % 7 *ml. asuntoyhteisöt

8 Kreikka Kypros Portugali Slovenia Irlanti Italia Espanja Euroalue Viro Slovakia Hollanti Saksa Belgia Ranska Suomi Itävalta SUOMESSA YRITYKSET SAAVAT MUUTA EUROALUETTA EDULLISEMPAA LAINAA % 8 *ml. asuntoyhteisöt

9 FINANSSIALA KANTAA VASTUUNSA Suomeen maksetut verot vuonna 2012 Maksetut yhteisöverot Milj. EUR Vakuutusmaksuvero 660 Nordea* 208 OP-Pohjola-ryhmä 149 Talletuspankkien maksamat yhteisöverot Vakuutusyhtiöiden välittömät verot (yhteisöverot) Bayer 112 Fortum 96 UPM-kymmene 83 ABB 68 Sampo Group** 68 Muiden luottolaitosten maksamat yhteisöverot Muut vakuutusyhtiöiden maksamat veroluonteiset maksut Sijoituspalveluyritysten maksamat yhteisöverot Rahastoyhtiöiden maksamat yhteisöverot Miljoonaa euroa Kesko ja Rautakesko 65 Elisa 58 Sandvik Mining and Construction 49 S-ryhmä 47 Danske Bank 39 Metsä Fibre 38 Aktia*** 34 Metsä Board 27 Lähteet: Verohallinto, yhteisöverot 2012 ja Helsingin Sanomat , Op-Pohjola -ryhmän vuoden 2012 tilinpäätöstiedot 9

10 10 PANKKIUNIONI ALOITTAA

11 PANKKITESTIT LÄHTÖLAUKAUS PANKKIUNIONILLE Kattavassa arviossa selvitettiin pankkien taseiden kunto ja stressattiin niiden vakavaraisuutta ennen EKP:n valvonnan käynnistymistä. 11 Tavoitteet: Tunnistaa ongelmat ja haavoittuvuudet pankkien taseissa yhdenmukaisin menetelmin Lisätä läpinäkyvyyttä ja parantaa informaation laatua pankkien tilasta Vahvistaa luottamusta euroalueen pankkeja kohtaan =) Pääomavajeita havaittiin 25 pankissa, 25 miljardia euroa.

12 Arviointiin osallistui 130 euroalueen pankkia. Taseiden loppusumma 22 tuhatta miljardia euroa, eli 81,6 % koko euroalueen pankkisektorin yhteenlasketusta taseesta Tasearvio kattoi 57 % kohdepankkien riskipainotetuista saamisista Tasearvion kohteena olevat luottosalkut valittiin riskiperusteisesti Suomesta olivat mukana: Danske Bank Oyj konserni Nordea Pankki Suomi konserni OP-Pohjola-ryhmä. 12

13 SUOMALAISET PANKIT LÄPÄISIVÄT TESTIN KIRKKAASTI Suomalaispankit säilyttivät vakavaraisuutensa hyvällä tasolla myös heikon talouskehityksen skenaariossa. Suomalaispankkien vakavaraisuus ylitti selvästi arviossa asetetut vakavaraisuusrajat. Heikon talouskehityksen skenaariossa suomalaispankkien ydinvakavaraisuus säilyi korkeammalla tasolla kuin arvioitujen pankkien keskimäärin ja vakavaraisuuden pudotus oli keskimääräistä tasoa. 13

14 KATTAVAN ARVION VAIKUTUS SUOMALAISPANKKIEN YDINVAKAVARAISUUTEEN (CET1%) 14

15 ARVIOITA PANKKITESTEISTÄ Hienoa taloutemme kannalta, että Suomen pankit selvittivät testit. Aikaisemmat harjoitukset saatettiin tehdä höttöpääoman päälle Fivan johtaja Anneli Tuominen Valtiovarainministeri Antti Rinne Reputtaneiden pankkien pääoman tarve on niin pieni, että se pystytään todennäköisesti paikkaamaan yksityisiltä sijoittajilta saatavilla pääomaruiskeilla. Ex-komissaari Olli Rehn 15

16 KRIISIEN VARALLE KERÄTYN VERON KOHTALO 1,2 miljardia 270 milj. Pankkiveroa eurooppalaiseen yhteisvastuuseen 170 milj. kriisirahastoon 100 milj. valtion kassaan 16

17 PANKKIUNIONI ON TARPEEN Nyt uhkana on ylisääntely, joka tukahduttaa kasvun. Suomalaisen pankkiasiakkaan etu on, että meillä on EU-tasolla yhteiset pelisäännöt, yhdenmukainen valvonta ja laadukas sijoittajansuoja. Ylisäännellyt finanssimarkkinat eivät synnytä työtä ja yrittäjyyttä. 17

18 PANKKIEN PÄÄOMAVAATIMUKSET KASVAVAT 18 Lähde: Fiva

19 EU-SÄÄNTELYN MÄÄRÄ MONINKERTAISTUU: ESIMERKKINÄ VAKAVARAISUUSUUDISTUS (CRD IV) EU-valvojien sääntely Asetus Direktiivi Nykyisin Jatkossa 19 Arvio sivumääristä

20 TOIMIVAT FINANSSIMARKKINAT SYNNYTTÄVÄT TYÖTÄ JA YRITTÄJYYTTÄ Uuden sääntelyn tehtailu lopetettava Ylisääntely tukahduttaa kasvun nostamalla rahoi tuksen hintaa ja heikentämällä sen saatavuutta. Kansalliset lisävaatimukset heikentävät Suomen kilpailukykyä. Pankkitoimintoja ei pidä pilkkoa Erityisesti markkinatakaustoi minnan eriyttäminen muusta pankkitoiminnasta haittaisi yritysten arvo paperimuotoista varainhan kintaa markkinoilta ja nostaisi sen kustannuksia. Rakennerajoitukset iski sivät kipeästi etenkin Pohjoismaihin. 20

21 TOIMIVAT FINANSSIMARKKINAT SYNNYTTÄVÄT TYÖTÄ JA YRITTÄJYYTTÄ Ei lisää uusia kustannusrasitteita finanssialalle Lisärasitteet finanssialalle vaarantaisivat toi mintojen säilymisen Suomessa sekä nostaisivat yri tys ten ja kotitalouksien rahoituksen hintaa. Rahoitusmarkkinavero lisäisi rahoituksen väli tyksen kustannuksia. Verolla olisi suora, alentava vaiku tus suomalaisten työeläkevarojen tuottoi hin. Pk-yritysten luottojen riskipainolievennyksiä jatkettava Rahoituksen turvaamiseksi pk-yritysten luottojen riskipaino-lievennyksiä on jatkettava pankkien vakavaraisuusvaatimuksissa EU:ssa. Riskipaino lievennykset laskevat kustannuksia koko EU:n alu eella. 21

22 FINANSSIALA UUDEN KASVUN JA HYVINVOINNIN MOOTTORINA Nyt ei pidä luoda yhtään enempää epävarmuutta. Pankit tarvitsevat työrauhan, jotta ne voivat viedä jo päätetyt mittavat sääntelyuudistukset läpi! 22

23 YHTEENVETO VIIMEAIKAISESTA KEHITYKSESTÄ Euroopan velkakriisi ja sen hoitotoimet heijastuneet voimakkaasti euroalueen finanssialaan, etenkin pankkeihin Pankit valmistautuvat sääntelyuudistusten voimaantuloon EKP:n kattava arviointi lisäsi luottamusta finanssialaan Suomen pankkien tilanne säilynyt vakaana Yrityksille myönnettyjen pankkilainojen määrä jatkanut kasvuaan Suomessa, euroalueella lainakanta supistunut Finanssiala toiminut Suomessa kriisin aikana ulkoisen häiriön vaimentajana ei vahvistajana, kuten monissa Euroopan maissa 23