Toejoen koulun tietostrategia 2008-

Transkriptio

1 Tejen kulun tietstrategia 2008-

2 Sisällysluettel 1. Tejen kulun tiet- ja viestintästrategiavisi 2. Tejen kulun tiet- ja viestintästrategian tavitteet 3. Kulttuurianalyysi 4. Nykytilan kartitus 4.1. Tiettekniset resurssit 4.2. TAO (Tietkneavusteinen ppiminen / pettaminen) 4.3. Osaaminen 4.4. Ylläpit ja hallint 4.5. Rahitus 4.6. Ongelmia 5. Ptentiaaliset mahdllisuudet 5.1. Intranet-tyyppiset svellukset viestintään 5.2. Oppimateriaalin valmistus ja mukkaus 5.3. Oppimateriaalin yhteishankinnat 5.4. Virtuaalipetus 5.5. Opettajien tietkneen ktikäyttö 5.6. Kulun mat www-sivut 5.7. Oppilaiden mat www-sivut 5.8. Oppilaat tisten ppilaiden tukihenkilöinä 6. Tejen kulun tietstrategia 6.1. Nykytilan analyysi 6.2. Tavitteet 6.3. Strategiat ja painpisteiden määrittely 6.4. Keint 6.5. Tulevaisuuden mahdllisuudet ja kehityksen esteet

3 7. Tiettekniikan petussuunnitelma 7.1. Tietkneen ja hjelmistjen käyttö 7.2. Tietkneavusteinen petus 7.3. OPIT-ppimisympäristö 8. Tiivistelmä

4 1. TOEJOEN KOULUN TIETO- ja VIESTINTÄSTRATEGIAVISIO Oppilaat ja pettajat käyttävät tiettekniikkaa ppimisen ja pettamisen sana useimmissa ppiaineissa. 2. TOEJOEN KOULUN TIETO- ja VIESTINTÄSTRATEGIAN TAVOITTEET - ppilaat ja pettajat hallitsevat tietkneen ja tietknehjelmien käytön perusteet - tiettekniikan käyttöä petuksen sana tehstetaan - seurataan petusteknlgian kehitystä - tutustutaan erilaisiin petusteknisiin välineisiin - tietkneiden hjelmistkantaa päivitetään resurssien mukaan - lukkatyöasemia ja petusteknisiä laitteita hankitaan lisää resurssien mukaan - pettajia kannustetaan tiettekniseen lisäkulutukseen - Linux-käyttöjärjestelmän käyttöä Windwsin hella laajennetaan 3. KULTTUURIANALYYSI Opetuskäyttö Alue Edistävät timintatavat Estävät timintatavat Laitteist - asianmukainen Ohjelmistt - hyvät - timivat verkkyhteydet - Linuxin käyttööntt - matematiikan ja petettavien kielten hjelmat vat asianmukaiset ja niitä n tällä hetkellä riittävästi Oheislaitteet - kulussa n riittävä määrä tulstimia - käytettävissä datavideprjektrit ja skanneri - käytettävissä digitaalikamera ja -videkamera - laitteiden npea vanhentuminen - rahitus - lukkakhtaisia kneita n vielä liian vähän - jissakin laitteissa vanhat hjelmistt - rahitus - heislaitteiden asentamisessa (esim. datavideprjektri) ja käyttämisessä n jillakin ngelmia - rahitus (lisätarve mm. datavideprjektreista) - pettajat eivät ehdi riittävästi

5 Osaaminen ja taitjen hyödyntäminen - Smart Bard- elektrniset taulut - pettajat vat kuluttautuneet ahkerasti - hyvät tilat ja laitteistt innstavat käyttämään tutustua petushjelmiin - jtkut pettajat vat arkja hyödyntämään taitjaan, vaikka niitä lisikin - kurssittautumisen tarve n jatkuva - tiedn puute siitä, miten taitja hyödynnetään petuskäytössä (pedaggisen tuen tarve) Tiettekniikan tuki - massa kulussa erinmainen tuki ja ensiapu - pedaggisen tuen suhteen naapuriapu timii (jskin sitä visi lla enemmänkin) - tiettekniikkaa kulussa hitavan pettajan krvaus n aivan liian pieni! - Opetekistä saatava tuki hyvää Muuta - psitiivinen asenne tiettekniikkaan - hyvä tiettekniikan petustila - sähköpstisitteiden tulisi kaikilla kaupungin työntekijöillä lla samalta palvelimelta (pri.fi) - lukkatyöasemia riittävästi Hallintkäyttö Alue Edistävät timintatavat Estävät timintatavat Laitteist - asianmukainen - määrällisesti riittävä - laitteist kuitenkin vanhentuu npeasti Ohjelmist - timiva - hjelmistkanta vaihtunut usein Osaaminen - kulusihteerin saaminen hyvä - kulutustarve jatkuva - rehtrin saaminen hyvä - halu ppia uutta Tietturva - kytkimin ja palmuurein hidettu - tietämättömyys - hallintkne hallintverkssa Tiettekniikan tuki - kulun tiettekniikkavastaavalta saatava tuki hyvää - Opetekin tuki hyvää

6 4. NYKYTILAN KARTOITUS 4.1. Tiettekniset resurssit Tietliikennearkkitehtuuri Kulussamme n kiinteä LAN-yhteys (8 M) Cedunetin palvelimiin. kiinteä lähiverkk kahdessa kulurakennuksessa, jissa n lukkapetustilja, kulukirjast, kanslia ja pettajien työtilja (liikuntasalirakennuksessa, jssa teknisen työn lukka, väestönsuja ja rukala n langatn verkk). reititin. yksi tiedst- ja yksi hjelmistpalvelin. Cedunetin kautta Internet yhteys, tiednsiirtyhteydet ja sähköpstinluku. ktisivut Cedunetin Stka palvelimella Laitearkkitehtuuri ATK lukassa n tietkneita Tietkneita kulussa n nin 50, jista kaikki vat lähiverkssa. Lisäksi kulussamme n klme kannettavaa tietknetta, rehtrin tietkne, 2 pettajien työpisteen tietknetta ja kanslian hallinttietkne, jka ei le kytketty kulumme lähiverkkn vaan hallintverkkn tietturvasyistä. Kulussamme n neljä datavideprjektria, jita käytetään TT petuksessa (ja videnauhilla levien petushjelmien / -elkuvien esittämiseen). Käyttöjärjestelmä kulumme tietkneissa n Windws Vista, Windws XP, Windws 2002 tai Linux (muutamissa kneissa n vielä Windws 98, mutta nekin vat pistvurssa tulevina vusina) Kirjittimia kulussamme n: 6 laserkirjitinta (kansliassa värilaserkirjitin) 2 värimustesuihkukirjitinta Lisäksi kulussamme n yksi skanneri. Ohjelma-arkkitehtuuri Office 97, 2000, 2002, XP tai Vista n TT lukan ja muissa kulun työasemissa, pettajien työasemissa, rehtrin työasemassa ja kanslian hallinttietkneessa. Windws-kneissa n selaimena Explrer ja Linux-kneissa Firefx. WWW sivuja laaditaan Netscapen Cmpser hjelmalla ja MIcrsftin Frnt Page -hjelmalla. Sähköpstit luetaan Cedunetin pstinlukusivun kautta. TAO hjelmia (tietkneavusteinen petus) kulussamme n: Oppilasta harjittavat hjelmat: Alfa aapinen (verkkversi) Alfa englanti (verkkversi) Alfa-saksa (Drag) MOPPI matematiikka hjelma (verkkversi) EUROMOPPI matematiikka hjelma (verkkversi)

7 Lexia Tiedn lähteenä timivat hjelmat: erilaisia ppiainekhtaisia yksittäisiä erikishjelmia kuusi kappaletta (CD-ROM) kulukirjastn käytössä n CD-Facta -tietsanakirja (CD-ROM) internetin erilaiset hakupalvelimet Web-phjaiset hjelmat: Tietarkkitehtuuri Kulun hallintkneella n hallintn tarvittavat hjelmistt ja tiedstt. Hallinttietkne ei le kytketty kulun lähiverkkn vaan hallintverkkn tietturvasyistä. Salasanat k. kneeseen vat rehtrin ja kanslistin hallinnimia. Varmuuskpiinnit k. kneen tiedstista hitaa kanslisti ja autmatiikka. Oppilaat saavat tallentaa svittuun kansin kulun tiedstpalvelimelle sekä työasemaan. Opettajat tallentavat tiedstpalvelimelle miin kansiihinsa, jita he vivat käyttää kaikilta kulun työasemilta. Oppilailla n käyttäjätunnus Cedunetin palvelimelta ja sitä kautta sähköpstisite ja mahdlliset WWW sivut ja lisäksi OPITkäyttäjätunnukset sähköpsteineen. Oppilaat eivät saa käyttää kulun kneissa mia levykkeitään virusvaaran vuksi. Oppilastietkneiden käyttö n valvttua TAO (tietkneavusteinen petus = tietkneavusteinen ppiminen / pettaminen) - Kulussamme n ma tiettekniikan petussuunnitelma (khta 7.) - Opetus tapahtuu TT lukassa ja missa lukissa käyttäen eri petushjelmia ja integriden tietkneen käyttö ja sen eri sa-alueet pettajan spiviksi katsmiin ppiainesisältöihin. - Opetuksen alitusvaihe n 1.lukan keväällä ppilaiden lukutaidn ppimisesta riippuen. - Datavideprjektrin ja Smart Bardin käytön hallinta mahdllistaa pettajille uusia ja vaihtelevia tiettekniikan petus- ja käyttötapja. - Oppilaiden matimista ppimista tapahtuu lukkakneilla lukkakhtaisten välituntikäyttövurjen aikana, tiednetsinnässä ppituntien aikana ja kulun tiettekniikkakerhssa. - ATK lukassa ppiainekhtaisia erikishjelmia (vertaa edellä!).

8 4.3. Osaaminen 4.4. Ylläpit ja hallint - Oppilaat hallitsevat tietkneen käyttöä kvin vaihtelevasti. Kaikilla ppilailla ei le esimerkiksi mahdllisuutta ktnaan harjitella tietkneen käyttötaitja. - Opettajien taidt vat parantuneet psitiivisesti Opetusteknlgiakeskuksen tarjaman täsmäkulutuksen ansista. - Opettajista 100% hallitsee: - käyttöjärjestelmän ja tietkneen käytön - Wrdin peruskäytön - WWW selailun ja tiednhaun - sähköpstin käytön - TAO-hjelmat. - Opettajista 50% hallitsee lisäksi: - Pwerpintin ja Excelin peruskäytön. - Opettajista 50% hallitsee lisäksi: - tiettekniikan pettamisen. - Opettajista 5% hallitsee lisäksi: - WWW sivujen sisältötutannn - lähiverkn ylläpidn ja krjaukset / muutkset - tiettekniikan tukihenkilön tarvitsemat tiedt. - Yksi kulun pettajista hulehtii työasemien ja verkn ylläpidsta ja timinnasta. - Opetusteknlgiakeskuksessa timii tietkneiden ja heislaitteiden keskitetty hult, jnne kulun tiettekniikkavastaava henkilö hulehtii hullettavat laitteet. - Tarvittaessa lähiverkka tulee paikalle hultamaan Opetusteknlgiakeskuksen hulthenkilö. - TT-lukan käyttövaraukset hidetaan tasajakperiaatteella ts. kaikille petusryhmille ainakin yksi ppitunti viikssa. Kuudensille lukille pyritään järjestämään useampi TT-lukan käyttövur viikttain. Lisäksi lukka vi

9 4.5. Rahitus 4.5. Ongelmia varata TT-lukasta yhden kk päivän maan käyttöönsä. ATK-lukan varauslistaan n jätetty yksi kknainen työpäivä tyhjäksi em. varausta varten. - Hankinnissa avustaa Opetusteknlgiakeskuksen henkilöstö antamalla asiantuntevia neuvja ja surittamalla keskitettyjä hankintja. - Kulumme hankkii kneita erilaisilla tuilla, avustuksilla ja lahjituksilla; sekä mahdllisesti kulun vusittaisella raamirahalla 1-2 tietknetta vudessa ja tarvittavia heislaitteita ja tarvikkeita (esimerkiksi värikasetteja tulstimiin, dataprjektreita jne.). - Opettajien tietkneen ktikäytön kulut maksavat pettajat itse. - Opettajien itseluttamus tietkneen käyttötaitjensa suhteen n vaihtelevaa. Heitä lisi kannustettava käyttämään taitjaan ja kurssittautumaan lisää. - Kulumme musiikkilukka n samassa suurpetustilassa TT-lukan kanssa. Musiikkitunnit vievät san suurpetustilan käyttötunneista. Samanaikaispetus musiikkitunnin kanssa ei nnistu. Muiden ppiaineiden ppitunneilla ei ngelmaa le, kska esimerkiksi tinen lukan pulikas vi työskennellä hiljaisesti suurpetustilan pulikkaassa. - Tietkneita ei le lukkakäyttöön vielä tarpeeksi. - Opettajien tietkneen ktikäyttöä lisi jtenkin pystyttävä krvaamaan ja kannustamaan. - Tietknekannan suuresta kasvusta seuraa tietkneiden ja verkn ylläpitajan suuri kasvu. Kulun tukihenkilölle lisi varattava jstain lisäaikaa ylläpitää kulun tietverkka ja tietknelaitteista. - Opettajat eivät ehdi riittävästi tutustua TAO hjelmiin. - AJANPUUTE piskella itsenäisesti tietkneen käyttötaitja! - Palkkaus ei le ikeassa suhteessa ajankäyttöön. 5. POTENTIAALISET MAHDOLLISUUDET 5.1. Intranet tyyppiset svellukset viestintään - Kulukhtainen ja kaikkien kunnan kulujen yhteinen ilmitustaulu, jissa esimerkiksi tiedtetaan tapahtumista.

10 - Vanhemmille ma keskustelupalsta, jssa vanhemmat vivat keskustella ja ttaa kantaa kuluun ja kulunkäyntiin liittyviin asiihin Oppimateriaalin valmistus ja mukkaus - Kulun WWW-sivuilla levia linkkejä ppimateriaaleihin, ppimateriaalivinkkeihin ja petukseen spiviin sivustihin päivittää kulun tiettekniikkavastaava henkilö. - Uusia web-phjaisia petushjelmia tteutetaan ja suunnitellaan ideiden ja ennen kaikkea tarpeen phjalta Oppimateriaalin yhteishankinnat 5.4. Virtuaalipetus - TAO hjelmien yhteishankintaa kuluille n harkittava. - Kulumme ppilaat ja pettajat käyttävät OPIT-ppimisympäristöä Opettajien tietkneen ktikäyttö - Opettajien tietkneen ktikäyttöä harkittava tuettavaksi Kulun mat WWW-sivut - Kulun mia WWW sivuja ylläpidetään jatkuvasti ja mietitään uusia ideita. - Palautesivu kulun ktisivuilla lähinnä vanhempia varten Oppilaiden mat WWW sivut ja tietkneharrastus - Oppilaiden mien WWW sivujen tekemistä ja tietkneharrastusta innstettava (yleissivistävää ppimista; sivuilla itsessään ei varsinaista hyötykäyttöä) Oppilaat tisten ppilaiden tukihenkilöinä - Oppilaiden käyttöä tisten ppilaiden apuhenkilöinä tiettekniikkataitjen petuksessa / piskelussa jalstettava, vaikka asiaa n j paljn tteutettukin kulussamme. - Oppilaista lahjakkaimmat, innstuneimmat ja harrastuneimmat vivat timia jpa tiettekniikkavastaavan apuhenkilöinä. Asiaa n kkeiltu kulussamme j muutaman vuden ajan tdella hyvin tulksin. - Oppilastukihenkilöt saavat itse samalla arvkasta ppia!

11 6. TOEJOEN KOULUN TIETOSTRATEGIA 6.1. Nykytilan analyysi 6.2.Tavitteet Kulumme tietverkk n hyvässä kunnssa tämänhetkiseen tarpeeseen nähden. Viiden vuden peridilla katsttuna verkk tuskin vaatinee nrmaalien päivitysten (kuten palvelimet) lisäksi ainakaan rakenteellisia muutksia. Knekanta n khtuullinen varsinkin, js pystymme uusimaan 3-5 knetta vusittain seuraavien klmen vuden aikana (vusina ). Opetusteknlgisten laitteiden kuten dataprjektrien, dkumenttikameriden ja elektrnisten taulujen (Smart Bard) hankinnassa lemme päässeet hyvään alkuun, mutta niitä pyritään resurssien mukaan hankkimaan lisää. Ohjelmisttilanne n varsinkin TAO-hjelmien kannalta tällä hetkellä hyvä, jpa kiitettävä. Käytössämme n juuri tarvittava määrä TAO-hjelmia. Kulun maa sisäistä TT-tukea lisi saatava lisättyä, jtta pettajien hyvät taidt saataisiin vielä rhkeammin käyttöön. Nyt tiettekniikkavastaavan tehtäväalueeseen mahtuu ainastaan laitteistjen ylläpit, tulevaisuuden suunnittelu laitteistjen salta ja yksi pedaggisen tuen tunti. Tiettekniikkavastaavan pettajan tiettekniikkatehtävien hidn tuntimäärä n vain kvin vähäinen tehtäväkenttään nähden. Opetusteknlgiakeskuksen antama kurssitus / täsmäkulutus pettajille n tullut tarpeeseen, ja tivttavasti se myös jatkuu ainakin asiasta kiinnstuneimpien khdalla, jtta lisää ptentiaalia / saamista saadaan kerättyä kuluille. Kulun timinnassa petuskäytön keskeisimpiä tavitteita, jita tiettekniikka vi tukea, vat lukeminen ja sen pettelu, kirjittaminen ja sen pettelu, matematiikan piskelu, kielten piskelu sekä tiednhaku / -hankinta erilaisia prjekteja varten eri ppiaineissa. Kaikkia edellä mainittuja asiita n kulussamme kehitetty / kkeiltu / käytetty. TAO-hjelmat n hankittu juuri edellä mainittujen asiiden tukemiseksi. Uusien, spivien TAO-hjelmien ilmestymistä ja petusteknlgian kehitystä tulee seurata, lukkakneiden määrää tulee lisätä ja tietkneen käytön liittämistä jkaisen ppitunnin tarpeisiin kehittää (kunhan ensin saadaan hankittua riittävä määrä lukkakneita) humin ttaen kuitenkin laiteresurssit ja kulun käytössä leva raamiraha ja sen riittävyys myös tietknehankintihin, kska ppikirjat ja muu ppilaan kulun käynnin kannalta tärkeä perusvälineistö ajavat kuitenkin edelle ennen ensimmäistäkään tiettekniikkahanketta. Oppilaille n petettava ikeanlaisia petussuunnitelmassa mainittuja tietkneen käyttötapja.

12 Opettajien kuluttautumista n edesautettava, ja näin llen n tivttavaa, että Opetusteknlgiakeskuksen järjestämä täsmäkulutus jatkuu edes jssain mudssa / jllakin tavalla. 6.3.Strategiat ja painpisteiden määrittely 6.4. Keint - Jatkuvan kuluttautumisen ja tukitiminnan strategia Opettajien jatkuvaa kulutusta / kuluttautumista kannustetaan. Kukin pettaja kuluttautuu innstuksensa ja tietämyksensä mukaisella taslla (vrt. Opetusteknlgiakeskuksen täsmäkurssit). Kulun sisäisen TT-tuen kasvattaminen myös hjelmistpulelle pedaggiseen ja pettajien vaatimaan tukeen antamassaan tietkneavusteisessa petuksessa. Tässäkin asiassa vastaan tulee kulun tuntiresurssi. Tähän asti n töitä tehty suurella sydämellä, mutta työmäärä n kasvanut huimasti mm. meidän kulussamme. Tiettekniikkalaitteiden hankinnan suunnittelu / tteutus käytössä levien rahallisten resurssien puitteissa. - Tiettekniikka kdin ja kulun välisessä yhteistyössä OPIT-ppimisympäristön sveltuvuutta kdin ja kulun väliseen yhteistyöhön kartitetaan. Käyttöön n kkeiluna tulssa mm. reissuvihk. Kulun malle ktisivulle palaute- / keskustelusivu vanhempien käyttöön ja sen ylläpit niin kauan kuin keskustelu n asiallista eikä häiriköintiä esiinny. Jatkuva ktisivun päivittäminen, jsta hulehtii kulun tiettekniikkavastaava pettaja. - Tiettekniikan piskeluun innstumisen strategia Tietkneavusteisen petusta ja uusia petusmenetelmiä kehitetään ja kkeillaan suunnitelmallisesti. Lukkatietkneita ja petusteknisiä välineitä hankitaan ja päivitetään rahallisten resurssien puitteissa. a. Hankinnat, kustannusarvi vusitaslla ja rahitussuunnitelma Hankintjen salta pyrimme ylläpitämään verkkmme timivassa ja hyvässä kunnssa ja päivittämään sitä tarvittaessa. Laitekannan uusimistahti n riippuvainen kulun raamirahan riittävyydestä tietkneisiin ja niihin liittyviin tarvikkeisiin. Pyrimme kuitenkin varaamaan raamirahasta vusittain rahan 3-5 tietkneen tai muutamien petusteknisten laitteiden sta varten. Tulstimien ja muiden laitteiden vaatimat ylläpittarvikkeet (musteet, tulstuspaperit jne.) hankitaan tarpeen mukaan.

13 Muilta mahdllisilta rahituslähteiltä, kuten esimerkiksi Opetushallitus tai Prin kaupunki, tivmme saavamme jssain mudssa rahitusta, mutta tilannetta n seurattava jatkuvasti, mikäli jitain tukiprsesseja n tarjlla. Olemme saaneet jitain tietknelaitteistja tulstimineen lahjituksina, ja tamme edelleen lahjituksia vastaan, js jku spivia laitteistja tarjaa. Vusittainen kustannusarvi n kvasti riippuvainen edellä mainituista asiista, mutta kulun masta raamirahasta vidaan vusittain käyttää krkeintaan eura. TAO-hjelmiin vimme käyttää vusittain nin eura. b. Kulutus Opettajat sallistuvat tietknekursseille man innstuksensa, taittasnsa ja tarpeidensa mukaisesti. Kulun tiettekniikkavastaava pettaja neuv tarvittaessa pettajia mien resurssiensa puitteissa tärkeimpänä asianaan kuitenkin tietknelaitteistjen ja tietverkn ylläpit. c. Hallinnlliset järjestelyt kulun sisällä Mikäli kulun tuntikehyksessä n tarvittavan tuntipetuksen järjestämisen jälkeen varaa vidaan kulun tuntikehyksestä varata tiettekniikkavastaavalle pettajalle 1-3 viikktuntia tiettekniikkalaitteistjen ja tietverkn ylläpita ja muulle pettajakunnalle annettavaa tukea varten. Edellä mainittu tuntimäärä tullee lemaan seuraavien vusien aikana näillä tuntiresursseilla 1-2 viikktuntia, jka riittänee juuri ja juuri tietknelaitteistjen, tietverkn ja kulun ktisivun ylläpitn, mikäli laitteistjen käyttömäärä ei kvasti kasva (esimerkiksi iltakäyttö). Pedaggiseen tukeen tarvittaisiin muutama tunti. d. Kehitysprjektit ja -ajatukset Tietkneavusteista petusta kehitetään pettajakunnan taitjen kasvaessa jatkuvasti. OPIT-ppimisympäristön käyttöä jatketaan innkkaasti.opitppimisympäristö saattaa lla tulevaisuudessa hyvinkin tärkeä petus- ja ppiväline lukkien 1-6 ppilaille ja pettajille. Kulun maa linkkikkelmaa kehitetään jatkuvasti niin, että sinne etsitään jatkuvasti pettamista / ppimista edesauttavia / helpttavia linkkejä. Kululla mietitään tarpeeseen tulevia web-phjaisia svelluksia ja suunnitellaan ja tteutetaan ne Opetusteknlgiakeskuksen kanssa yhteistyössä. Oppilaista lahjakkaimmille tullaan antamaan vastuuta esimerkiksi 1.-3.lukkien ppilaiden apupettajina.

14 Elektrnisiin tauluihin /Snmart Bard) tutustumista ja niiden hankintaa jatketaan. Niiden käytöstä kerätään kkemuksia, jita pettajat jakavat keskeknään. Ehdtamme Opetusteknlgiakeskuksen rganisimaa TAO-hjelmien yhteishankintaa Tulevaisuuden mahdllisuudet ja kehityksen esteet a. Tulevaisuuden mahdllisuudet Tietstrategiassa mainituille järjestelyillä ja suunnitelmilla saavutetaan tietkneen lunteva käyttö päivittäisenä työvälineenä / apuvälineenä tiedn tuttamisessa ja hankinnassa / pettamisessa ja ppimisessa. Tärkeintä n, että pettajakunta sisäistää ppimansa tiedt ja taidt, jten liian npea vauhti tiettekniikan ppimisessa n vain haitaksi muiden töiden hessa. Tärkeintä n, että uusia tuulia haistellaan ja kehitystä seurataan. On kuitenkin aina arviitava uusista ideista saatava hyöty realistisesti, ettei mitään tehtäisi vain asian hienuden tai uutuuden vuksi vaan tdellisen tarpeen mukaan. Yhtenä ehdtuksena kulullamme n kaikkien Prin kaupungin kululaisten vanhemmille tarkitettu keskustelupalsta. Ehdtamme myös Opetusteknlgiakeskuksen rganisimaa TAO-hjelmien yhteishankintaa, mikäli spivia hjelmia / hjelmistja tulee markkinille. Pedaggista tukea pettajille tulee tulevaisuudessa painttaa humattavasti enemmän kuin itse tietknehjelmien käyttötaitjen piskelua. b. Kehityksen esteet Suurimpina kehityksen esteinä vat j edelläkin mainitut rahalliset resurssit, kulutus ja tiettekniikkavastaavien pettajien saaman krvauksen epäsuhta tehtyyn työmäärään nähden. J tähän mennessä kulu n saanut suuren tuntimäärän lahjituksena ilmaisena tehdyn työn mudssa. Hankintjen suunnitelmallisuus kärsii vusittain käytössä levan rahamäärän vaihtelusta. Kulun n kuitenkin ensisijaisesti hulehdittava perusvälineistön hankinnista (ppikirjat, viht jne.). Kulutuslautakunta / Prin kaupunki visi varata kullekin kululle vusittain per ppilas annettavan rahamäärän, jka käytettäisiin vain tietteknisten laitteiden hankintaan ja niiden ylläpitn. Näin kuluilla lisi yhtenäinen käytäntö. Kulutuksen jatkuminen keskitetysti vaikkapa Opetusteknlgiakeskuksen jhdlla lisi taattava, jttei sen puuttuminen jarruttaisi kehitystä. Tiettekniikkavastaavien pettajien palkkaus lisi saatava jllain tavalla ajan tasalle. Asiassa lisi humiitava kulujen vaihtelevat tietkneiden määrät ja pettajan tait hulehtia mm. lähiverksta vähentäen samalla Opetusteknlgiakeskuksen hulln työmäärää. On llut erinmaista, että suuren san esimerkiksi tietkneiden ja lähiverkn

15 vikatilanteista n krjannut kulun tiettekniikkavastaava pettaja heti vian ilmaannuttua. Näin n vältytty krjauksen dttelulta ja laitteistt n saatu heti taas käyttöön. Kehityssuunnittelu ja uusien ideiden tteuttaminen n jätetty palkkauksessa aivan humitta. 7. TIETOTEKNIIKAN OPETUSSUUNNITELMA Käytämme ja svellamme kulussamme Prin kaupungin kulutimen tietstrategian petussuunnitelmaa. Viimeisellä sivulla n Prin kulutimen tietstrategiaryhmän jäsenen, Ter Grönmarkin, laatima ja sisältöjä hyvin kuvaava kaavi, jka kattaa myös yläkulun lukat Tietkneen ja hjelmistjen käyttö Oppimisstrategia Oppilaat vat melk mtivituneita käyttämään tiettekniikkaa. Vastaanttkyky ja rhkeus takaavat sen, että suurin sa ppilaista sisäistää saamansa pit hyvinkin npeasti. Lisäksi ppilaiden ja piskelijiden itsenäinen tvt-tekniikan käyttö laajenee ja yleistyy kvaa vauhtia. Tiettekniikasta vat kiinnstuneita yhtä lailla sekä pjat että tytöt. Ongelmana n se, että ppilaat mieltävät tietkneet ennen kaikkea viihdyttäjinä ja pelikneina, ei niinkään ppimista tukevina laitteina. Lisäksi tvt tekniikan käyttöä leimaavat yleiset kulutustttumukset, kaupallisuus ja lyhytjänteisyys. Siksi kuluissa n kiinnitettävä erityistä humita tiettekniikan tarkituksenmukaisen käytön pettamiseen. Työskentelyn sisällöt, timinnan kuvaus ja petuksen aihe Tavitteet: 1-2 lukat - ppilas ppii käyttämään tietknetta ppimisen välineenä - ppilas saa käyttää eri hjelmia tarkituksenmukaisesti - ppilas saa työskennellä virtuaalisessa ppimisympäristössä (OPIT) - ppilas ppii hyödyntämään sähköpstia ja www-ympäristöä turvallisesti - ppilas harjaantuu arviimaan tieta ja tiedn alkuperää Oppilaat tutustuvat yhdessä pettajansa kanssa kulun laitteistn ja alkupetuksen valmiisiin petushjelmiin. Varmistetaan, että jkainen ppilas saa avata ja sulkea tietkneen ikeappisesti. Internetistä löytyy spivia tehtäviä j esi- ja alkupetukseen. OPIT avautuu ppilaille harjittelun ja ppimisen paikkana. Käyttötait - tietkneen käynnistäminen ja sulkeminen - hiiren ja näppäimistön peruskäyttö - tulstaminen (letustulstin)

16 - tallentaminen hjatusti (letuskansi) Timintakulttuuri - rauhallinen ja systemaattinen työskentely - salasanan käyttäminen hjatusti Ohjelmistn käyttötait - hjelmien käynnistäminen ja sulkeminen (pikakuvake / käynnistä valikk) - tekstinkäsittely- ja piirrshjelmien sekä selaimen alkeiskäyttö - www-sitteen avaaminen ja www-petusmateriaalin käyttö (OPIT) - sähköpstin alkeiskäyttö (OPIT) 3-4 lukat Oppilaan valmiudet tietkneen itsenäiseen käyttöön kehittyvät. Oppilas saa käyttää hjelmia rinnakkain ja hallitsee tallentamisen, tulstamisen sekä sähköpstin peruskäytön OPIT -ympäristössä. Oppilas muistaa vastuunsa yhteisen laitteistn kunnssa pysymisestä. Näppäimistön tullessa tutuksi harjitellaan hiiren ja srmijärjestelmän käyttöä. Käyttötait - tietkneen ja heislaitteistn nimistö ja käyttötarkitus - hiiren ja näppäimistön käyttö kehittyy mlemmat kädet (hiirenpainikkeet, erikismerkit) - heislaitteiden hallinta (tulstusvalinnat, skannerin hjattu käyttö) - tallentaminen (tallennusvälineet) ja kansirakenne (tallennus ja avaaminen) Timintakulttuuri - työskentelyssä tisten pastaminen - laite- ja verkkympäristön turvallisuus - salasanalla kirjautuminen itsenäisesti Ohjelmistn käyttötait - kahden hjelman yhteiskäyttö (hjelmaikkuniden käyttö)

17 - hyötyhjelmien käytön hallinta ja itsenäinen käyttö (mm. tekstinmukkaus, kuvan liittäminen tekstiin) - multimedia www-ympäristössä, hakukneiden käyttäminen hjatusti - sähköpstin itsenäinen käyttö (OPIT) 5-6 lukat Vidaan tteuttaa j laajjakin prjektitöitä eri ppiaineissa tiettekniikkaa apuna käyttäen. Internetiä hyödynnetään prjektien valmisteluissa ja OPIT ppimisympäristössä tetaan käyttöön media- ja prjektityökaluja. Esityshjelmien ja dataprjektrin alkeiskäytöllä elävöitetään esimerkiksi prjektitöiden esittämistä. Käyttötait - hiiren käytön mnipulisuus painikkeet, vierittäminen - dataprjektrin käyttö hjatusti, kuvamateriaalin siirtäminen tietkneelle (digikamera) - kpiinti, siirtäminen, pistaminen ja ryhmitteleminen tallennusvälineissä ja kansirakenteessa Timintakulttuuri - tietturva, tekijänikeus ja yksityisyyden suja - salasanan vaihtaminen, sujaaminen ja (kirjautumis)prfiilin mukkaus / hallinta (OPIT) Ohjelmistn käyttötait - hjelmien yhteiskäyttö - esitysgrafiikkahjelman käyttäminen - yleisimpien tiedstfrmaattien tunnistaminen - multimediasvellusten itsenäinen käyttäminen - hakuhjelmien itsenäinen käyttö (hakujen tekeminen) - ppimisympäristössä työskentely, mediateekki- ja prjektityökalujen käyttö (OPIT) - verkkkyselyyn vastaaminen

18 Tavitteena n, että siirtyessään peruspetuksen ylälukille ppilaalla n tiettekniset perustaidt: - ppilas n maksunut tietkneen peruskäyttötaidn (laitehallinta, heislaitehallinta ja perushjelmien käyttötait) - ppilas hallitsee hjelmien perus- ja yhteiskäytön (tekstinkäsittely, piirrshjelma / kuvankäsittely, laskentahjelma ja esityshjelma) - ppilas n maksunut tietteknisen viestinnän perustaidn (sähköpsti) ja hallitsee verkk-piskelun perustaidn (OPIT ympäristön avulla) Oppisisällöt n valittu hyvinkin tteutuskelpisiksi kkemuksen perusteella. Tietkneiden käyttöjärjestelminä vat Windws Vista, Windws XP, Windws 2002 ja Linux sekä muutamissa kneissa Windws Tietkneavusteinen petus Tietkneavusteista petusta käytetään kaikissa ppiaineissa, kuitenkin painttaen äidinkieleen ja matematiikkaan. Tietkne hjelmistineen n kuitenkin iva apuväline kaikissa ppiaineissa esimerkiksi laadittaessa esitelmiä ja kirjitettaessa kirjitelmia / tehtäviä puhtaaksi. Käytämme tietkneavusteisessa petuksessa hyväksemme seuraavia hjelmia / hjelmistja: - Alfa-aapinen / äidinkieli - Express / englanti - Express / saksa (Drag) - Lexia - EurMppi / matematiikka - Mppi / matematiikka - Gimp - Windws Wrd ja Open Office Writer - Web-selaimet - HTML Assistant / HTML-editri Lisäksi kulullamme n yksittäisiä CD-rmppuja: - Lunt - Histria - Tiede

19 - Egypti - Kaupunkilunt Kulukirjastn käytössä n CD-Facta-tietsanakirja (CD-ROM) OPIT-ppimisympäristö OPIT-ppimisympäristöä käytetään niin kulussa kuin ktnakin. Sen käyttö kasvaa ja "jalstuu" jatkuvasti. Myös palveluntuttaja tiedttaa uusista käyttömahdllisuuksista ja kuluttaa niiden käyttöön. 7. TIIVISTELMÄ Tejen kulun tiet- ja viestintästrategia painttaa seuraavia asiita: - Opettajien kuluttautumista tiettekniikan ja eri heislaitteiden hallintaan n edelleen kannustettava. Opetekin järjestämä täsmäkulutus n edelleen tärkeä sa pettajien tiettekniikkakulutusta. - Opettajien tiettekniikan taitjen ktiharjittelua n tuettava. Kululla n tätä varten käytössä kannettavia tietkneita. - Lahjakkaiden ppilaiden timimista tiettekniikan tukippilaina ja atkpettajan apuna kehitetään edelleen. - Atk-pettajalle pyritään varaamaan vusittain 1-3 vusiviikktunnin krvaus kulun tiettekniikka-asiiden hitamisesta. - Vusittain pyritään uusimaan 3-5 knetta tai vastaavalla rahasummalla petusteknisiä laitteita. - Kaikkiin lukkiin pyritään saamaan lisää tietkneita. - OPIT-ppimisympäristön käyttöä jatketaan. - Pedaggista tukea tulee kasvattaa! - "UUSIA TUULIA HAISTELLAAN!"

20 PORTAAT (peruspetus) - ppilaan tietteknisten valmiuksien ja petettavien taitjen kuvaus On humattava, että hjelmistn käyttötait karttuu tietkneen petuskäytön myötä. Ohjelmien ja svellusten varsinainen pettaminen ppisisällöittäin tapahtuu ylälukkien tiettekniikan valinnaisissa pinnissa. Prtaikk n jaettu tietkneen ja heislaitteiden käyttötaitn, timinta- ja työskentelytapaan sekä käytettävien hjelmien hallintaan. (kt) käyttötait (tk) timintakulttuuri (t) hjelmistn käyttötait 7 9 lukat - sujuva näppäimistön ja hiiren käyttö (kymmensrmijärjestelmä) (kt) - kuva-, ääni- ja videtiedstjen siirtäminen ja käsittely (kt) - heislaitteiden itsenäinen käyttö (tulstin, skanneri, dataprjektri) (kt) - laitteiden liittäminen (ja asentaminen) (kt) - tietturva, tekijänikeus ja yksityisyyden suja - henkilöprfiilin mukkaus, salasanan ylläpit - verkketiketti 5 6 lukat Www-sivut ja internet - hiiren käytön mnipulisuus painikkeet, vierittäminen - dataprjektrin käyttö hjatusti, kuvamateriaalin siirtäminen tietkneelle (digikamera) (kt) - kpiinti, siirtäminen, pistaminen ja ryhmitteleminen tallennusvälineissä ja kansirakenteeessa (kt) - tietturva, tekijänikeus ja yksityisyyden suja (tk) - salasanan vaihtaminen, sujaaminen ja (kirjautumis)prfiilin mukkaus / hallinta (OPIT) (tk) - hjelmien yhteiskäyttö (t) - esitysgrafiikkahjelman käyttäminen (t) - yleisimpien tiedstfrmaattien tunnistaminen (t) - multimediasvellusten itsenäinen käyttäminen (t) - hakuhjelmien itsenäinen käyttö (hakujen tekeminen) (t) - ppimisympäristössä työskentely, mediateekki- ja prjektityökalujen käyttö (OPIT) (t) - verkkkyselyyn vastaaminen (t) 3 4 lukat Esitysgrafiikka - tietkneen ja heislaitteistn nimistö ja käyttötarkitus (kt) - hiiren ja näppäimistön käyttö kehittyy mlemmat kädet (hiirenpainikkeet, erikismerkit) (kt) - heislaitteiden hallinta (tulstusvalinnat, skannerin hjattu käyttö) (kt) - tallentaminen (tallennusvälineet) ja kansirakenne (tallennus ja avaaminen) (kt) - työskentelyssä tisten pastaminen (tk) - laite- ja verkkympäristön turvallisuus (tk) - salasanalla kirjautuminen itsenäisesti (tk) - kahden hjelman yhteiskäyttö (hjelmaikkuniden käyttö) (t) - hyötyhjelmien käytön hallinta ja itsenäinen käyttö (mm. tekstinmukkaus, kuvan liittäminen tekstiin) (t) - multimedia www-ympäristössä, hakukneiden käyttäminen hjatusti (t) - sähköpstin itsenäinen käyttö (OPIT) (t) - sivustn suunnittelu - www-sivujen peruskäsitteet, HTML - sivueditrihjelman käyttö - linkkien mudstaminen - kuvien liittäminen - bjektien liittäminen (kuva, ääni, vide) - pdf-dkumenttien tekeminen ja julkaiseminen - sivujen ja resluutin testaaminen - sivujen/sivustn siirtäminen ja julkaiseminen - sivustn ylläpit - verkkjen tekniikka ja järjestelmien rakenne (TCP/IP, nimijärjestelmä, asiakas palvelin) - esitysmallin valinta, rakenne ja esityksen asetusten määrittäminen - työtilan valinta - esityksen mukkaus, dijen järjestely ja animinti - tekstien käsittely ja mutilu - piirttiminnt - kuvien lisääminen - bjektien käsittely Piirtäminen ja kuvankäsittely - tietknegrafiikan lajit ja käyttökhteet (vektri-, bittikarttagrafiikka) - vapaa piirt / piirttyökalut - tekstien mutilu - kuvien mukkaus ja bjektien käsittely - tulstus, tallentaminen, pakkaaminen ja kuvafrmaatit 1 2 lukat Tekstinkäsittely Taulukklaskenta - tietkneen käynnistäminen ja sulkeminen (kt) - hiiren ja näppäimistön peruskäyttö (kt) - tulstaminen (letustulstin) (kt) - tallentaminen hjatusti (letuskansi) (kt) - rauhallinen ja systemaattinen työskentely (tk) - salasanan käyttäminen hjatusti (tk) - hjelmien käynnistäminen ja sulkeminen (pikakuvake / käynnistä valikk) (t) - tekstinkäsittely- ja piirrshjelmien sekä selaimen alkeiskäyttö (t) - www-sitteen avaaminen ja wwwpetusmateriaalin käyttö (OPIT) (t) - sähköpstin alkeiskäyttö (OPIT) (t) - asettelu - mutilu - kielenhulttyökalut - taulukt - luettel - kuvan lisääminen, hyperlinkki - piirttiminnt - etsi/krvaa - taulukn luminen ja avaaminen - tietjen syöttäminen - laskeminen (kaava) - taulukiden mukkaus - ulkasun mukkaus - lajittelu - piirttiminnt - kaavilajit - tulstaminen - etsi/krvaa