Tehtävä 1. Kestävän muotoilun tehtäväpaketti koululaisille. Tärkeimmät ja turhimmat

Transkriptio

1 Kestävän mutilun tehtäväpaketti kululaisille Tähän tehtäväpakettiin n kttu 4 erilaista tutteisiin ja mutiluun liittyvää tehtävää. Tehtävien avulla vidaan käydä läpi kestävän kehityksen teemaa tutesuunnittelun ja kulutuksen näkökulmasta. Tehtävät spivat erityisesti 3-6 lukkalaisille. Tehtävät vidaan tteuttaa järjestyksessä, jllin saadaan kattava näkemys kestävän mutilun teemaan, mutta ne vidaan tteuttaa myös yksittäisinä itsenäisinä tehtävinä. Kaksi ensimmäistä tehtävää tarkastelevat teemaa tereettisemmasta lähtökhdasta. Ne auttavat phtimaan yhdessä kestävän kulutuksen käsitettä ja sen tteutumista massa elämässä. Klmas tehtävä jhdattelee innstavasti ja käytännönläheisesti mutilun maailmaan ja viimeisessä tehtävässä päästään j yksityiskhtaisemmin käsiksi erilaisiin tutesuunnittelun vaiheisiin ja tekniikihin. Klme ensimmäistä tehtävää vidaan tteuttaa yhden ppitunnin aikana, mutta viimeinen tehtävä vaatii pidemmän tteutusajan. Tehtävä 1 Tärkeimmät ja turhimmat Tärkeimmät ja turhimmat -tehtävän avulla vidaan miettiä kestävän kulutuksen teemaa man arkielämän valintjen kautta. Kats tulstettava tiedst: Tärkeimmät ja turhimmat Kest: 1 ppitunti

2 Tehtävä: Jkainen ppilas saa man taulukn, jhn hän kirjittaa klme tärkeintä maa tai perheen mistamaa tavaraa, ja klme turhinta, jista lisi helpp lupua. Taulukn kysymyksiin vastaaminen auttaa arviimaan valittujen tavariden tärkeyttä ja turhuutta, sekä ymmärtämään miksi tute n suunniteltu ja miksi se n hankittu. Seuraavaksi valituista tavarista keskustellaan pienryhmissä. Keskustelun phjalta ryhmän tulisi valita kk ryhmän turhin ja tärkein tavara ja perustella valinta kk lukalle. Miksi tutteesta lisi helpp tai vaikea lupua? Lukan turhimmat ja tarpeellisimmat tavarat kirjataan ylös, minkä jälkeen keskustellaan vielä yhdessä valituista tavarista. Tehtävän phjalta käydään keskustelu tarpeellisuudesta ja turhuudesta. Apuna vi käyttää esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: millaisia tarpeellisimmat? millaisia livat perustelut? millaisia asiita livat turhimmat? millaisia livat turhuuden perustelut? lik ryhmässä vaikea löytää yhteistä turhinta tai tarpeellisinta? Miksi? vik tavarista lla haittaa? Millaista? millaisista asiista luvumme, kun kulutamme paljn? (vapaa-aika, ihmissuhteet?) Alkuvalmisteluja: Ennen tehtävän tekemistä n syytä käydä yhdessä läpi mitä tavaralla tarkitetaan. Tavara tarkittaa siis yksittäistä perheen tai ppilaan mistamaa tellisesti valmistettua esinettä, kuten aut, sänky tai TV. Tavariksi ei lasketa esimerkiksi rukaa tai rahaa. Lähde: Tehtävä n svellus Sumen lunnnsujeluliitn sivuilta löytyvän Kestävien valintjen tait - ektehkkuus ja khtuus kulussa ppimateriaalin tehtävästä. Oppimateriaalipaketista löytyy hyvää tieta kestävästä kulutuksesta sekä teemaan spivaa tehtävämateriaalia.

3 Tehtävä 2 Elinkaarisarjakuva Elinkaarisarjakuva -tehtävässä ppilaat piirtävät sarjakuvan valitsemansa tutteen elämästä. Se auttaa heitä hahmttamaan mistä tutteet tulevat, mihin ne päätyvät käytön jälkeen, ja kuinka paljn työtä, energiaa ja raaka-aineita tutteen valmistamiseen kuluu. Kats tulstettava tiedst: Elinkaarisarjakuvan phja Kest: 1 ppitunti Tehtävä: Piirrä seitsemän ruudun sarjakuva valitsemasi esineen elämästä. Valitse jkin esine (nukke, sukka ym.). Mieti alla levia kysymyksiä. Jkaisen kysymyksen perässä n numer. Piirrä tai kirjita numerituun ruutuun kysymyksen vastaus. Kun let piirtänyt kaikki kuvat, n sinulla valmis sarjakuva esineesi elämästä. Anna vielä sarjakuvallesi tsikk. Kerr kuvien avulla esineesi elämästä parillesi. Kysymyksiä esineen elämästä: Minkä esineen valitsit? Piirrä se klmanteen (3) ruutuun. Mistä raaka-aineista ja materiaalista esine n pääasiassa tehty? (1) Missä ja miten esine valmistetaan? (2) Miten esine pääsee myyntiin? Pakataank esine, miten se kuljetetaan? (4) Mistä ja miten esine hankitaan? (5) Miten esinettä käytetään? (6) Mihin esine päätyy, kun sitä ei enää tarvita? Kierrätykseen, tisten esineiden raakaaineeksi vai kaatpaikalle? (7)

4 Alkuvalmisteluja: Ennen tehtävän tekemistä n syytä käydä yhdessä läpi jnkin tutteen elinkaari. Alla n yksi esimerkki siitä, miten kysymysten vastauksista saadaan ruutuun piirrettävän kuvan aihe: Minkä esineen valitsit? KIRJA Mistä raaka-aineista ja materiaalista esine n pääasiassa tehty? PUU, PAPERI Missä ja miten esine valmistetaan? PAPERITEHDAS, KIRJAPAINO Miten esine pääsee myyntiin? Pakataank esine, miten se kuljetetaan? PAKKAAMINEN / KULJETUS ESIM. KUORMA-AUTOLLA Mistä ja miten esine hankitaan? KIRJAKAUPPA / KIRJASTO Miten sitä käytetään? LUKEMINEN Mihin esine päätyy? Kiertn sellaisenaan, raaka-aineeksi vai kaatpaikalle? PAPERINKERÄYS / KIRPPUTORI / KIERRÄTYSKESKUS Lähde: Tehtävä n svellus Pirkanmaan Jätehulln sivuilta löytyvästä ppimateriaalista. Sivustlta löytyy myös muita kululaisille suunnattuja kierrätysteemaan spivia tehtäviä. Tehtävä 3 Trninrakennuskisa Trninrakennus n tehtävä, jssa ppilaat pääsevät testaamaan maa ngelmanratkaisu- ja materiaalinkäsittelytaitaan. Tehtävä tteutetaan käyttäen ainastaan saksia, paperia ja paperiliimapuikkja. Paperi n yksinkertainen mallinrakennusmateriaali, mikä spii helpn kierrätettävyytensä vuksi hyvin kestävän mutilun teemaan.

5 Kest: 1 ppitunti Tehtävä: Rakenna parin kanssa viidestä paperiarkista mahdllisimman KORKEA trni, jka pysyy pystyssä tukematta. Rakennusaikaa n 15 minuuttia. Alkuvalmisteluja: Ennen tehtävän alittamista vidaan yhdessä miettiä millä eri tavin paperia n ttuttu käsittelemään (taittelu, liimaaminen, leikkaaminen..) ja mitä erilaisia gemetrisiä mutja ja sia paperista saisi rakennettua (karti, lieriö, klmi..). Lisäksi ppilaita vi kehttaa miettimään minkä mutisia tutut krkeat trnit vat (Eiffel-trni, vesitrni, pilvenpiirtäjät..) ja miten paperista tehtyjä sia visi yhdistää tisiinsa (liimaaminen, viillt, suikaleet..). Ohjeiden annn jälkeen jkaiselle parille jaetaan 5 kpl A4 -kkista kpipaperia, sakset ja paperiliimapuikt. Työskentelyaika n 15 minuuttia, minkä jälkeen mitataan krkein trni ja tarkastellaan erilaisia syntyneitä ratkaisuja ja niiden timivuutta annetun suunnittelutehtävän kannalta. Tehtävä 4 Oma tute Oma tute -tehtävässä ppilaat pääsevät suunnittelemaan man tutteen kestävän kehityksen teeman puitteissa. Tehtävän sit pettavat ppilaille suunnitteluprsessin eri vaiheita ja menetelmiä. Ideintivaihe tteutetaan ryhmissä, millä varmistetaan ideiden runsaus ja mnipulisuus. Tehtävä n seitsemänvaiheinen ja jkainen khta n avattu tarkemmin alla. Tteutuksesta riippuen tehtävään vi käyttää aikaa neljästä ppitunnista ylöspäin. Kest: 4-6 ppituntia 1. TARVE 2. IDEOINTI 3. VALINTA 4. LUONNOKSET 5. MALLINRAKENNUS 6. TUOTEJULISTE 7. ESITTELY

6 1. TARVE Oppilaat miettivät yhdessä jnkin tarpeen, jhn lähtevät ideimaan tutetta. Suunnittelutehtävä vidaan antaa myös valmiina (esim. LIIKUNTAVÄLINE VÄLITUNNILLE). Tarvelähtökhta n kestävän mutilun teeman kannalta leellinen, sillä uusilla esineillä tulisi aina lla jkin pätevä syy, miksi sitä lähdetään suunnittelemaan. Uuden tutteen tulisikin siis lla jllain lailla aikaisempaa parempi tai sen tulisi ratkaista jkin ngelma tai uusi tarve. 2. IDEOINTI Ideintivaiheessa ppilaat ideivat pienryhmissä (3-5) lyhyessä ajassa mahdllisimman mnta ideaa annetusta teemasta (esim. LIIKUNTAVÄLINE VÄLITUNNILLE). Ideinti tteutetaan Mind Map tyyliin, kirjittamalla A3 kkiselle paperille. Ideat esitetään lyhyesti parilla sanalla (esim. itsestään pyörivä hyppynaru tai liikkuva kiipeilyseinä). Aikaa annetaan 15 minuuttia ja ennen alittamista n hyvä painttaa, että ideita n tarkitus tuttaa npeasti mahdllisimman paljn (esim. vähintään 20 ideaa) ja että kaikki ideat kelpaavat. Js ideita ei meinaa syntyä, vidaan ensin kirjittaa ylös kaikki j nykyisin lemassa levat valitun teeman mukaiset tutteet (esim. trampliini, kengurukeppi, kiipeilyseinä, tikkataulu, jalkapall..) ja sen jälkeen alkaa yhdistellä näitä ideita keskenään uusiksi yhdistelmiksi (esim. tikkataulun mutinen jalkapallkenttä tai kimmisa kiipeilyseinä). 3. VALINTA Tästä eteenpäin ppilaat jatkavat suunnittelua yksilötyönä. Aluksi he valitsevat ryhmänsä tuttamista ideista yhden itselleen mieluisimman, jta lähtevät työstämään eteenpäin. Ei haittaa vaikka useampi ryhmän jäsen valitsee saman idean, sillä tteutuksista tulee kuitenkin yksilölliset. Valintakriteerinä vidaan käyttää man mieltymyksen lisäksi sitä, nk tuteidea kestävän kehityksen teemaa tukeva. Tässä vaiheessa kannattaa samalla arviida sitä, nk valittu idea ikeasti tteuttamiskelpinen ja tehtävänannn mukainen. 4. LUONNOKSET Idean valinnan jälkeen ppilaat lähtevät lunnstelemaan maa visitaan tutteesta. Lunnstelu tteutetaan A3 kkiselle paperille, jlle vi piirtää useita kuvia, jissa tute tai sen sat näkyvät eri suunnista. Js jku innstuu piirtämään tutteesta erilaisia versiita, vi lunnsteluun käyttää enemmänkin paperia. Suuri paperikk n kuitenkin hyvä, jtta eri piirrkset ja idean kehittyminen n helpsti nähtävillä. Samalla ppilaille kannattaa j kerta mitä materiaaleja mallinrakennuksessa n tarkitus käyttää, jllin maan piirrkseen vi kirjittaa ylös mistä materiaaleista aik lähteä rakentamaan pienismallia.

7 5. MALLINRAKENNUS Mallinrakennusvaiheessa ppilaat tteuttavat pienismallin lunnstelemastaan tutteesta. Mallinrakennukseen vi käyttää melkein mitä vain materiaaleja ja tehtävän vi rajata niin, että malli tulee rakentaa jstain tietyistä materiaalista, tai sitten materiaaleja vi käyttää vapaasti. Hyviä kulusta löytyviä ja helpsti työstettäviä mallinrakennusmateriaaleja vat esimerkiksi: kartnki ja pahvi rautalanka ja piipunrassit helmet, styrx- ja massapallt, höyhenet ym. pienesineet lanka ja kangas fli ja muvikelmu erilaiset puutikut Lisäksi n hyvä varata erilaisiin materiaaleihin spivia työvälineitä: kuumaliimapistleja katkaisupihdit sakset yleisliimaa pitkiä viivittimia mattpuukkja tai muita teräviä veitsiä Ennen mallinrakennuksen alittamista n hyvä kerta, paljnk rakentamiseen n tarkitus käyttää aikaa. Npean hahmmallin, jka ilmentää vain esineen mutja ilman turhia yksityiskhtia ja värien käyttöä, saa tehtyä yhdessä tai kahdessa ppitunnissa. Tarkemman mallin tekn vi varata aikaa jpa neljä ppituntia, jllin työ n tarkitus tehdä viimeistellymmin ja malleissa vi lla esimerkiksi timivia sia tai ne vidaan maalata akryylimaaleilla. 6. TUOTEJULISTE Kun malli n valmis, tehdään sille tutejuliste, jka kuvastaa tutteen parhaita pulia. Juliste tteutetaan A3 kkiselle paperille halutulla tekniikalla. Tekn vi käyttää esim. tusseja, värikyniä ja väripapereita. Julisteen idea n kerta tutteen minaisuuksista selkeästi ja psitiivisessa valssa. Se vi sisältää keksittyjä käyttäjäkkemustekstejä tai piirrettyjä kuvia tutteen käytöstä. Se vi myös sisältää tarinaa tutteen taustasta tai käytöstä esim. sarjakuvamudssa. Js tutteen suunnittelussa n humiitu kestävän kehityksen teemja, n niitä syytä krstaa myös tutejulisteessa. Lisäksi tutteelle n hyvä keksiä iskevä nimi ja tuda se näyttävästi esiin julisteessa. 7. ESITTELY Valmiin tutteen esittely tteutetaan pienismallin ja tutejulisteen avulla. Oppilaat kertvat ensin vurtellen tutteestaan, minkä jälkeen tutteista ja niiden minaisuuksista vidaan keskustella yhdessä. Samalla vidaan käydä läpi mallinrakennuksen materiaaliratkaisuja ja prjektin aikana vastaan tulleita ngelmakhtia ja nnistumishetkiä. Esittelykierrksen jälkeen tutteista vi järjestää näyttelyn, jssa mallit saadaan julisteiden avulla näyttävästi esille.