TERVEYDENHUOLTOHENKILÖSTÖN TERVEYS TYÖSSÄ

Transkriptio

1 TERVEYDENHUOLTOHENKILÖSTÖN TERVEYS TYÖSSÄ TULE-näkökulma Paula Salo PsT, Erikoistutkija Psykososiaaliset tekijät -kärkitutkimusyksikkö Työterveyslaitos

2 Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimus 10 kaupunkia Kunta10-tutkimus t tkim Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus 6 sh-piiriä 20 % kunta-alan henkilöstöstä Oulu Pohjois-Pohjanmaan shp Vaasan shp Virrat Nokia Naantali Raisio Turku Tampere Valkeakoski Vantaa Espoo Varsinais- Suomen shp Pirkanmaan shp Kanta-Hämeen shp HUS (Jorvi, Hyks)

3 Tutkimusasetelma 1. kysely (otos) -K8 (N=7732, 67%) -Sair (N=9216,73%) 2. kysely (kaikki) -K10 (N=32299,67%) -Sair (N=16299,67%) 3. kysely (kaikki) -K10 (N=32 197,65%) -Sair (N=15 879,69%) 4. kysely (kaikki) -K10 (38 612, 70%) -Sair (14 053, 72%) Välikysely -K10 (N=34 418, 69%) Lähteneiden kysely (N=8 780, 68%) Lähteneiden kysely Rekisteriaineisto: Työpaikan piirteet Rakenteelliset muutokset Hyvinvointi ja terveys (sairauspoissaolot, eläkkeet, taudit, lääkekäyttö, kuolema)

4 Sairauspoissaolot Aineistona Kunta10-tutkimuskuntien tutkimuskuntien ja Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksen kokoaikainen henkilöstö työvuotta ( miesten ja naisten) sairauslomapäivää ( sairausvuotta) sairauspoissaoloihin 5,9% työajasta Kunta10: Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski, Virrat Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus: Kanta-Hämeen, Varsinais-Suomen, Vaasan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirit.

5 Sairauslomapäivät kunta-alalla päivää ä / tehty ty yövuosi Kunta 10 Sh-piirit

6 Sairauslomapäivät kunta-alalla sukupuolen mukaan päivää ä / tehty ty yövuosi Naiset Miehet

7 Sairauslomapäivät kunta-alalla ikäryhmän mukaan päivää ä / tehty ty yövuosi v v v v

8 Sairauslomapäivät kunta-alan ammateissa yhteensä pv/työvuosi päällikkö tekn.er erit.asiantuntija a lääkäri aineopettaja luokanopettaja ltopettaja erit.opettaja kirj.hoitaja psykol.&terap sos.työntek kulttuuri muu erit.astunt t tek kn.asiantuntija fysioterapeutti i sairaanhoitaja osastosihteeri i muto uu asiantuntija toim.työntekijä keittäjä lastenhoitaja perhepäivähoit lähihoitaja hammashoitaja kodinhoitaja a palomies muu palvelutyö puistotyö rakennustyö koneenh hoit&kuljettaja laitosapulainen n siivooja keittiöapulainen n kiin inteistönhoitaja aä muu työntekijä 0

9 Naisten sairauspoissaolot syyn mukaan (KELAn korvaamat poissaolopäivät p kunnissa 2005) 2% 3 %2 %1 %1 %1 %4 % TULE Psyy Tapat 3 % 4 % 37 % 5 % 7 % 10 % Kasvain Neu Aisti Raskaus Virtsa Heng Iho Sydän Maha Endokr 20 % Muu

10 Miesten sairauspoissaolot syyn mukaan (KELAn korvaamat poissaolopäivät p kunnissa 2005) 4 % TULE 3 % 1 %1 1 % %1 %3 % 3% Psyy Tapat CVD 4% 40 % Kasvain 7 % 16 % 16 % GI Neu Heng Aisti Iho Endokr Virtsa Muu

11 Naisten sairauspoissaolot syyn mukaan ammateittain (KELAn korvaamat poissaolopäivät ät kunnissa 2005) 100 % 80 % Muu Kasvain 60 % Sydän Tapat 40 % 20 % Muu psyy Depressio TULE 0 % lääk ääkäri tekijä ettaja päällik llikkö entarhanopett ettaja so osiaalityönte tekijä toim oimistotyönte ettaja eritopett lasten opett sairaanhoit oitaja lastenhoi oitaja perushoit oitaja kodinhoit oitaja keit ittäjä työnte tekijä laitosapulain ainen

12 Työkyvyttömyyteen vaikuttavia tekijöitä Kova työkuormitus lisää poissaoloriskiä Henkilöstön kokema oikeudenmukainen johtaminen yhteydessä vähäisempiin poissaoloihin Univaikeudet ik ennustavat t työkyvyttömyyttä ttö ttä

13 Sairaalaosaston ylikuormitus ja henkilöstön alkava masennuslääkekäyttö 3,00 2,50 2, ,50 1,55 1,76 1,96 2,52 1,00 0,50 0,00 0 % 1-5% 5-10% >10% Keskimääräinen ylikuormitus edeltäneen 6 kk aikana (Virtanen et al. Am J Psychiatry 2008)

14 Päätöksentekoperiaatteet ja terveys Riskisuhde*/ odds ratio* 1, , , , , ,80 0, ,76 Koettu oikeudenmukaisuus matalin neljännes korkein neljännes 0,60 0,56 0,40 0,44 0,20 0,00 Heikentynyt itsearvioitu terveys Psyykkinen rasitus Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimus Pitkät poissaolot Lyhyet poissaolot *vakioitu demografiset tekijät ja perinteiset terveysriskit (Elovainio ym. Am J Public Health 2002)

15 Unettomuus Diagnostiset kriteerit (DSM-IV) Vaikeus nukahtaa Vaikeus ylläpitää unta Herääminen liian aikaisin aamulla Virkistämätön uni Vaikeuksia vähintään 3 yönä viikossa Jatkunut vähintään 1 kk

16 Unettomuus ja työkyvyttömyys työntekijää (keski-ikä 44.4, 80% naisia) Työkyvyttömyys syittäin työkyvyttömäksi (yli 90 päivän sairausloma tai tk-eläke) Keskimääräinen seuranta-aika 3.3 vuotta - Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Mielenterveyshäiriöt Pahanlaatuinen kasvain Sydän- ja verisuonisairaudet Neurologiset sairaudet 172 Paluu työhön (58%) palasi töihin seurannan aikana Keskimääräinen seuranta-aika 2 vuotta - Työkyvyttömyys kesti keskimäärin 169 päivää ( )

17 Miksi univaikeudet ennustavat työkyvyttömyyttä? Yleiset mekanismit Univaje? Heikentynyt vastustuskyky Stressihormonin lisääntyminen Autonomisen hermoston säätelyn häiriöt iöt Aineenvaihdunnan muutokset TULE-ongelmat Tulehduksellinen tila? Aineenvaihdunnan häiriöt? Herkistyminen kivulle? Mielenterveysongelmat Tulehduksellinen tila? Herkistyminen kivulle? Ahdistuneisuus ja psyykkinen rasittuneisuus?

18 Niska- ja selkäkuntoutuksen vaikuttavuus on years) (rates/100 pers absence spells Very long sickness Years in relation to rehabilitation The back pain rehabilitees (n=250) The neck pain rehabilitees (n=133) The nonrehabilitees (n=23 379) Suoyrjö, Hinkka, Oksanen, Kivimäki, Klaukka, Pentti, & Vahtera. Occupational and Environmental Medicine 2007.