Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo

Transkriptio

1 Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo Tasa-arvoaamiainen arvoaamiainen Erikoistutkija Tapio Bergholm (kiitokset Antti Saloniemi, Pekka Myrskylä, Noora Järnefelt, Lasse Tarkiainen, Tiina Pensola et kumpp. aineistoista)

2 Tasa-arvon määritelmä Sukupuolten tasa-arvolla tarkoitetaan naisten ja miesten yhtäläisiä oikeuksia ja mahdollisuuksia yhteiskunnassa ja työelämässä. Tasa-arvo on yhdenvertaista kohtelua ja yhtäläisten edellytysten luomista. Tasa-arvon arvon edellytyksenä on sukupuoleen perustuvan syrjinnän poistaminen, myös sen yhdistyessä muihin syrjinnän muotoihin. Sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen kuuluu vallan ja resurssien oikeudenmukainen jakaminen sekä naisten ja miesten erilaisten toimintatapojen ja tarpeiden yhtäläinen arvostaminen. Tasa-arvon tavoittelu on jatkuvaa toimintaa sukupuolten tosiasiallisen tasa-arvon toteuttamiseksi.

3 1200 Työllisyyden rakennemuutos ja sukupuoli Miehet alku Miehet jalostus Miehet palvelu Naiset alku Naiset jalostus Naiset palvelu

4 800 MIESTEN TYÖLLISYYS TOIMIALOITTAIN palvelu jalostus alkutuotanto

5 1200 NAISTEN TYÖLLISYYS TOIMIALOITTAIN palvelu jalostus alkutuotanto

6 Koulutuksen sukupuoliongelma l vuotiaista nuorista noin vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa naisia noin miehiä noin Miehiä valmistuu naisia enemmän vain ammatillisesta koulutuksesta Ylioppilas-, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnoissa selvä naisenemmistö

7 vuotiaat joilla vain peruskoulu/kansalaiskoulu l k l (naiset=punainen, miehet=sininen) %

8 Syrjäytyneisyys, koulutus, sukupuoli vuotiaat kaikkiaan , joista syrjäytyneitä (5 %) naisia i 36 % (18 470) miehiä 67 % (32871) Vain peruskoulun suorittaneet vuotiaat , joista syrjäytyneitä (12,6 %) Lähde: Pekka Myrskylä: Hukassa Keitä ovat syrjäytyneet t nuoret, EVA analyysi no

9 Kaavio 11. Työllisyysaste ikäluokittain vuonna Naiset 1970 Miehet Ikä

10 90,0 Työllisyysaste ikäluokittain ,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 Naiset Miehet 20,0 10,0 0,

11

12 Eloonjäämiskäyrät 25-vuotiaille 65 vuoden ikään eräissä naisten ja miesten korkean ja alhaisen kuolleisuuden ammateissa naiset miehet Lastentarhanope t-tajat Opettajat Arkkitehdit ym. Poliisit it Elossa olevien määrä Sairaanhoitajat Myyjät Sihteerit Tarjoilijat Vastaanoton/ vaihteen hoitajat Lääkärit ja hammaslääkärit Koneteknikot Myyjät Ajoneuvonkuljettajat Rakennustyöntekijät Kodinhoit. ja henk.koht.avust Ikä Ikä Lähde: Tiina Pensola ym.

13 Onko sukupuoli aina suurin tasa-arvo-ongelma? Terveyseroissa sukupuolen mukaan tarkasteltuna kehitys myönteistä = miesten ja naisten elinajat lähestyvät toisiaan Samaan aikaan terveyserot t parhaiten ansaitsevien i ja heikoimmin ansaitsevien välillä on kasvanut niin miesten kuin naisten joukossa vuosina (Tarkiainen et al.jech 2012) Naiset ylin tulokymmenes / alin tulokymmenes 39 3,9 68 6,8 Miehet ylin tulokymmenes / alin tulokymmenes 74 7,4 12,5

14 Koulutus-, terveys- ja työllisyysvajeista huolimatta Monilla miehillä menee hyvin

15 Väestöllinen tasa-arvo edistyy!

16 Suomen väestö Miehet Miehet Naiset

17 Suomen väestö Suomen väestö Miehet Naiset

18 Isyysvapaiden käyttö lisääntynyt yt ripeästi Isien osuus vanhempainpäivärahapäivistä vuosina %:sta 9 %:iin. Vuonna 2012 vanhempainpäivärahaa sai isää. Yhteensä vanhempainpäivärahapäivää. ä h ää Vuonna isälle yhteensä päivää. Vuonna 2002 isät olivat vapaalla keskimäärin 16 päivää ja vuonna 2012 keskimäärin 24 päivää. Korvattujen päivien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2002 vuoteen Lakimuutos 2013 alkaen ei vielä ole vauhdittanut muutosta

19 Vanhempainrahapäivien sukupuolijako k Muutos naiset miehet ,59 % 9,06 % 9,57 % 1,98 %

20 Työllisten työtunnit (1000 tuntia) Miehet Naiset

21 Työllisyystodennäköisyyden ö syyde muutos Lähde: Järnefelt, Noora ja Nurminen, Markku (2013) Työllisen ajan odotteet Suomessa 2000-luvulla. Julkaisussa Järnefelt N, Kautto M, Nurminen M ja Salonen J (2013): Työurien pituuden kehitys 2000-luvulla. Eläketurvakeskuksen raportteja 01/2013, s Aineisto: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus, vuositiedot ja Kuolemansyytilasto, vuositiedot. Työllisyystodennäköisyydet laskettu Davisin menetelmällä.

22 Iäkkäiden ä miesten työllisyys parantunut a ut 0.30 Työllisyystodenäköisyyden muutos vuodesta 2000 vuoteen 2010 yksivuotisikäryhmittäin (2000 = 0.0) yyden muutos Työllis syystodennäköis Naiset Miehet

23 100,0 Matalapalkkaisten osuus ikäryhmittäin vuonna ,0 80,0 70,0 60,0 50,0 Naiset 2000 ja alle Naiset 1800 ja alle Miehet 2000 ja alle Miehet 1800 ja alle 40,0 30,0 20,0 10,0 0,

24 Matalapalkkaisten lukumäärä ikäryhmittäin vuonna 2011 Naiset 2000 ja alle Naiset 1800 ja alle Miehet 2000 ja alle Miehet 1800 ja alle