PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KURENALAN KAUPPAPAIKAN KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KURENALAN KAUPPAPAIKAN KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITELMA

2 2

3 Sisältöluettelo Johdanto 1 KAUPAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT Kaupan palveluverkko Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa Kaupan palveluverkko ja yhdyskuntarakenne Kaupan sijainninohjaus Maankäyttö- ja rakennuslaki Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava Kaupan kehitystrendit Ostovoima ja liiketilan lisätarve Asukkaiden ostovoima Ulkokuntalaisten vapaa-ajan asukkaiden ostovoima Matkailijoiden ostovoima Valtatiellä 20 kulkevasta liikenteestä Pudasjärvellä pysähtyvien ostovoima Ostovoima yhteensä Liiketilan laskennallinen lisätarve Johtopäätökset Uusille kaupan palveluille on kysyntää Kurenalan kauppapaikka vastaa kysyntään ja vahvistaa Pudasjärven kaupallista vetovoimaa Kauppapaikan kaupallinen konsepti Kaupan toimijoiden haastattelu Itselliset kauppakadulla Kauppakadun maamerkit RAKENNEMALLIN VIIMEISTELYN SUUNNITTELUPERIAATTEET KAUPPAPAIKAN YLEISSUUNNITELMA Suositukset asemakaavoitusta varten Kehittämistoimet ja aikataulu Asemapiirros ja tilakaavio Esimerkkejä vetovoimaisista kauppapaikoista ja toimintakonsepteista Havainnekuvat, 3d mallit SUUNNITTELUN TAVOITTEET LIIKENNEVERKON VAIHTOEHDOT VE-1 Tonttiliittymä Kuusamontielle VE-2 Kiertoliittymä valtatielle ja uusi tie keskustaan VE-3 Rampit Valtatieltä Rimmintielle VE-4 Rinnakkaistie Valintapäätös KORTTELIEN RAKENNEVAIHTOEHDOT Erilaiset saarekkeet Keskustori ja puisto Oulun kauppahalli 3

4 Suunnittelua varten on perustettu ohjausryhmä, johon kuuluu kaupungin ja yrityselämän edustajia. Yrityselämän edustajia ovat: Marko Rautio - Pudasjärven yrittäjät pj, Rauno Kurtti - Syötteen yhteismarkkinointi, Matti Räisänen yrittäjä, Aila Helve yrittäjä. Pudasjärven kaupungin edustajia ovat: Timo Vähäkuopus - valt. pj., Kari Tykkyläinen - khall. varapj., Tuula Kuukasjärvi - elinkeinovaliokunnan pj., Tomi Timonen kaupunginjohtaja, Jorma Pietiläinen kehittämisjohtaja, Virpi Harilahti-Juola - kehittämisasiantuntija, Eero Talala - tekninen johtaja, Ritva Kinnula palvelusuunnittelija ja Markku Mattinen - maankäyttöinsinööri. Sweco Ympäristön Oulun toimistossa suunnittelua on ohjannut pääsuunnittelijana arkkitehti Riitta Yrjänheikki. Kaupallisen selvityksen on tehnyt FM Kimmo Koski. Vaihtoehtoisia ratkaisuja ovat suunnitelleet arkkitehti Elina Marjakangas ja tekn. kand. Mikko Korhonen, joka on myös laatinut havainnekuvat valokuvasovitteineen. Suunnittelu koostui kehittämisideoista ja konseptisuunnittelusta. Vaihtoehtoja pohdittiin laajasti ja luovasti, joiden pohjalta tilaaja muodosti tavoitteita ja näkemyksiä alueen kehittämisestä. Asemakaavan muutostyö voidaan käynnistää tämän ideoinnin pohjalta. Suunnittelun pohjaksi tehtiin kaupallinen selvitys, jossa arvioitiin kaupan tilatarpeita vuoteen 2030 mennessä. Ostovoiman kasvua arvioitaessa otettiin huomioon asukkaiden lisäksi loma-asukkaat, matkailijat ja valtatiellä kulkeva ostovoima. Kaupan sijoittumisesta alueelle laadittiin useita kaaviomaisia vaihtoehtoja, 4-5 kpl, joihin liittyi erilaiset liikennejärjestelyt, toiminnot, rakennusten sijainnit ja mitoitukset. Erityistä huomiota kiinnitetään selkeisiin kulkuyhteyksiin ja rakennuksen näkyvyyteen ja näyttävyyteen. Erilaisilla mitoituksilla haarukoitiin paikalle parhaiten sopivaa ja realistista rakentamisen määrää suhteessa keskustan muihin palveluihin. Vaihtoehdoista esitetään lyhyt vertailu- ja arviointitalulkko. Erityistä huomiota kiinnitetään viihtyisän ja luontevan jalankulkuympäristön luomiseen kaupan ympäristöön ja valtatien ilmeen muuttamiseen kaupunkimaiseksi bulevardiksi nykyisen läpiajotien sijaan. Kauppapaikan sijainti taajamarakenteessa, tarkastelualue. Johdanto Suunnittelualueella sijaitsee Kurenalan koulurakennus, jossa opetustoiminta päättyy kosteusongelmien takia ja kaupunki tulee luopumaan rakennuksista. Uusi hirsikoulukeskus valmistuu vuonna 2016, jolloin tämä alue voidaan ottaa uuteen käyttöön. Oleva koulurakennus tultaneen purkamaan, koska sille on vaikea löytää uutta käyttöä. Suunnittelun ohjausryhmä kokoontui 6 kertaa ja yleisötilaisuus pidettiin Tämän jälkeen ohjausryhmä teki suosituksen rakenneratkaisusta, joka esiteltiin kaupunginhallitukselle Aineistoon sisältyy 3-ulotteisia havainnekuvia alueen markkinointia varten. Tammikuussa 2015 päätettiin yleissuunnitelman viimeistelystä ja yleissuunnitelmaraportti valmistui helmikuussa Oulussa Riitta Yrjänheikki arkkitehti SAFA, YKS-177 4

5 1 KAUPAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT 1.1 Kaupan palveluverkko Päivittäistavarakauppa Pudasjärvellä toimi vuoden 2009 lopussa yhteensä 14 päivittäistavaramyymälää, joista valtaosa sijoittui keskustaan. Myymälät jakautuivat myymälätyypeittäin seuraavasti (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2011): - 3 isoa supermarkettia (myyntiala m 2 tai yli) - 2 isoa valintamyymälä ( m 2 ) - 4 pientä valintamyymälää ( m 2 ) - 3 pienmyymälää - 1 päivittäistavaroiden erikoismyymälä - 1 tavaratalo (M-tavaratalo) Päivittäistavaroiden vuoden 2009 myynnistä valtaosa (76 %) toteutui isoissa supermarketeissa. Valintaja pienmyymälöiden myyntiosuus oli 18 % ja tavaratalon 6 %. Vuonna 2012 kaupungissa oli päivittäistavarakaupan myymälöitä 12, joista 3 oli isoja supermarketteja, 8 valintamyymälöitä ja 1 päivittäistavaroiden erikoismyymälä ( Tällä hetkellä Pudasjärven keskustaajamassa toimii 5 päivittäistavaroita myyvää myymälää (K- ja S-marketit, M-tavaratalo, Perhemarket ja tehtaanmyymälä Kylmänen). Kerrosalaa näissä myymälöissä on yhteensä noin k- m 2. Pudasjärven päivittäistavarakaupan palvelutarjontaa voidaan pitää hyvänä suhteessa väestöpohjaan. Asukasmäärä yhtä myymälää kohti on selvästi alhaisempi kuin maakunnassa ja koko maassa keskimäärin. Myös palveluverkon kattavuus on parempi kuin maakunnassa keskimäärin. Päivittäistavarakaupan vetovoimaisuudesta kertoo positiivinen ostovoiman siirtymä, joka oli +20 % vuonna 2009 (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2013). Käytännössä tämä kertoo sen, että asukkaat käyttivät pääsääntöisesti oman kaupunkinsa päivittäistavaramyymälöitä, minkä lisäksi työmatkalaiset, matkailijat ja vapaa-ajan asukkaat toivat Pudasjärven päivittäistavaramyymälöihin ostoseuroja Erikoiskauppa Erikoiskaupan myymälämäärä Pudasjärvellä oli 28 vuonna Toimialoilla, jotka sisältävät pääosin tilaa vaativan erikoiskaupan myymälöitä (huonekalu-, kodintekniikka- ja rautakauppa sekä muu tilaa vaativa kauppa kuten puutarha-alan kauppa ja venekauppa) toimi yhteensä 5 myymälää. Muun eli ns. keskustahakuisen erikoiskaupan alalla toimi 23 myymälää. Muuhun erikoiskauppaan kuuluvat Alkot, apteekit, kosmetiikkamyymälät ym., muotikaupat, sekä ns. pienet erikoiskaupat kuten optikot, kelloliikkeet ja kukkakaupat. Vuonna 2012 erikoiskaupan myymälöitä oli toiminnassa yhteensä 25, joista tilaa vaativan erikoiskaupan myymälöitä oli 7 ja muun erikoiskaupan myymälöitä Tilaa vaativa erikoiskauppa yhteensä 5 7 Huonekalukauppa 1 1 Kodinkonekauppa 2 2 Rautakauppa 1 3 Muu tilaa vaativa erikoiskauppa 1 1 Muu erikoiskauppa yhteensä Alkot, apteekit ym. 2 3 Muotikauppa 3 0 Tietotekninen kauppa 1 1 Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Taulukko 1. Pudasjärven erikoiskaupan myymälät vuonna 2009 (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2011) ja vuonna 2012 ( Tällä hetkellä Pudasjärven keskustaajamassa toimii seuraavia erikoiskaupan myymälöitä (Pudasjärven kaupunki 2014): - Huonekaluliike - Puutavarakauppa - Rautakauppa - Autotarvikeliike - Huoltoasema (4 kpl) - Apteekki - Alko - Urheiluvälineliike - Maalausliike - Atk-liike (2 kpl) - Kirjakauppa Pudasjärven erikoiskaupan palvelutarjonta on päivittäistavarakauppaa heikompi. Asukasmäärä yhtä erikoiskaupan myymälää kohti on suurempi kuin maakunnassa ja koko maassa keskimäärin. Myös palveluverkon kattavuus on heikompi kuin maakunnassa keskimäärin. Tämä heijastuu myös ostovoiman siirtymässä, joka vuonna 2009 oli negatiivinen (-19 %). Pudasjärven asukkaiden erikoiskaupan asioinneista alle puolet suuntautuu oman kaupungin kauppoihin ja Suomen ympäristökeskuksen laatiman Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa -selvityksen mukaan Pudasjärvi kuuluukin Oulun asiointialueeseen. 5

6 1.2 Kaupan palveluverkko ja yhdyskuntarakenne Pudasjärven keskusta-alue sijaitsee keskeisesti suhteessa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja lähes puolet (48 %) kaupungin väestöstä asuu alle kolmen kilometrin etäisyydellä keskustasta (Pohjois- Pohjanmaan liitto 2013): - alle 1 km etäisyydellä noin asukasta - alle 2 km etäisyydellä noin asukasta - alle 3 km etäisyydellä noin asukasta Keskustatoimintojen alue mahdollistaa merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen, mikä vahvistaa nykyistä palveluverkkoa ja parantaa keskustan elinvoimaisuutta ja kehittämismahdollisuuksia. Keskustaan sijoittuvat palvelut ovat hyvin saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla, jolloin asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitat mahdollisimman vähäisiä (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2013). Pohjois-Pohjanmaan väestöstä lähes 70 % asuu tunnin ja reilu viidennes 1-2 tunnin ajomatkan päässä Oulun seudun kaupallisesta keskittymästä. Lähes 95 % asuu tunnin ja koko maakunnan väestö alle kahden tunnin ajoetäisyyden päähän maakuntakeskuksen tai lähimmän aluekeskuksen kaupallisista palveluista (kuva 3). Kuva 1. Pudasjärven keskustaajaman päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan myymälöitä (Pudasjärven kaupunki 2014). Kuva 2. Pudasjärven keskustan lähiasutus vuonna 2011 (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2013). 6

7 hyvät liikenneyhteydet ympäröiviltä asuinalueilta eri liikennemuodoilla. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset kaupallisten palvelujen tarjonnalle keskusta-alueilla ja toisaalta edistää keskusta-alueiden olemassa olevan palvelutarjonnan säilyttämistä ja kehitysmahdollisuuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 71a :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Säännöksiä sovelletaan myös olemassa olevan vähittäiskaupan myymälän merkittävään laajennukseen tai muuttamiseen vähittäiskaupan suuryksiköksi, vähittäiskaupan suuryksikön laajentamiseen sekä sellaisiin vähittäiskaupan myymäläkeskittymiin, jotka ovat vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Vähittäiskauppaa koskevat säännökset koskevat kaikkia kaupan toimialoja. Lakia sovelletaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan (esim. auto-, rauta-, kodinkone- ja huonekaluliikkeet) kuitenkin vasta neljän vuoden kuluttua lain voimaantulosta eli keväällä Kaupan sijainninohjaus Maankäyttö- ja rakennuslaki Kuva 3. Maakunta ja alueellisten sekä yli asukkaan kuntaja palvelukeskusten saavutettavuus tieverkolla (Pohjois- Pohjanmaan liitto 2013). Eduskunta hyväksyi esityksen maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevien säännösten muuttamisesta (HE 309/2010). Lakimuutos tuli voimaan huhtikuussa Lakimuutoksen keskeisenä tavoitteena on selkeyttää vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen tavoitteita ja periaatteita, vahvistaa seudullista näkökulmaa ja kokonaisvaltaista otetta kaupan palveluverkon kehittämisessä ja muutosten hallinnassa sekä yhdenmukaistaa kaupan ohjausta koskevat säännökset koskemaan kaikkia kaupan toimialoja. Vähittäiskaupan sijainnin ohjausta koskevien säännösten keskeisenä tavoitteena on kaupallisten palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset asuinalueiden kaupallisten palvelujen tarjonnalle ja pyrkiä vaikuttamaan olemassa olevien palvelujen säilymiseen. Kaupallisten palvelujen tulee olla mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Tavoitteena on asiointiliikenteestä aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentäminen. Toinen vähittäiskaupan sijainnin ohjauksen keskeinen tavoite on keskusta-alueiden aseman tukeminen kaupan sijaintipaikkana. Keskusta-alueilla on tyypillisesti monipuolinen palvelutarjonta, asutusta ja Maankäyttö- ja rakennuslain 71b :ssä on esitetty maakunta- ja yleiskaavalle vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset, joiden mukaan: - Suunnitellulla maankäytöllä ei saa olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Arvioitaessa suunnitteluratkaisun vaikutuksia keskustan kaupallisiin palveluihin otetaan huomioon muun muassa kaupan laatu. - Kaavassa osoitettavien kaupan alueiden on mahdollisuuksien mukaan oltava saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Tavoitteena on, että paljon liikennettä aiheuttavat vähittäiskaupan toiminnot (päivittäistavarakaupat ja kauppakeskukset) sijoittuisivat niin, että niihin on mahdollista päästä henkilöauton ohella myös joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. - Suunnitellun maankäytön on edistettävä sellaisen kaupan palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa korostuvat palvelujen etäisyys asutuksesta, mahdollisuus käyttää eri liikkumismuotoja ja muut seikat, jotka vaikuttavat liikenteen määrään (mm. kaupan laatu ja siitä aiheutuva asiointitiheys). Maankäyttö- ja rakennuslain 71c :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Keskusta-alueen ulkopuolelle soveltuvia ovat esimerkiksi toimialat, jotka eivät kilpaile keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa ja joiden sijoittaminen keskustaan on toiminnan luonteen ja ison tilatarpeen vuoksi vaikeaa. Myös toimialan tyypillinen asiointitiheys ja sitä kautta liikenteen määrä vaikuttaa arvioon. Maankäyttö ja rakennuslain 71d :n mukaan merkitykseltään seudullisen suuryksikön sijoittaminen maa-kuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Jos asemakaavassa halutaan osoittaa merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle, edellyttää se sitä, että maakuntakaavassa on sijoittamisen mahdollistava merkintä. Muiden vähittäiskaupan suuryksiköiden kohdalla tulee ottaa huomioon yleiskaavan ohjausvaikutus. 7

8 1.3.2 Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava Pohjois Pohjanmaan kaupan palveluverkon kehittämistavoitteita ovat: - Palveluiden saatavuuden turvaaminen eri väestöryhmille ja väestön ikääntymiseen varautuminen - Alueellisesti tasapainoisen palveluverkon kehittäminen - Kaupunkien/kuntien keskustojen kehittäminen kaupan ensisijaisina sijaintipaikkoina - Kaupan suuryksiköiden sijoittaminen niin, että ne tukevat muun yhdyskuntarakenteen kestävää kehitystä - Edellytyksien luominen toimivalle kilpailulle ja kaupan uusien sijoittumispaikkojen turvaaminen pitkällä aikajänteellä - kaupan kehittäminen vaikutusalueen omaan väestöpohjaan ja ostovoiman kehitykseen perustuen - Maakunnan kaupallisen vetovoiman vahvistaminen - Asiointimatkoista aiheutuvien haittojen minimoiminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen - Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksien edistäminen Päivittäistavarakaupan palveluverkon kehittämisen tavoitteena on kysynnän ja tarjonnan alueellinen tasapaino - myymälöiden koko tulee suhteuttaa keskuksen vaikutusalueen väestöpohjaan. Erikoiskaupassa tavoitteena on mahdollisimman monipuolinen tarjonta maakuntakeskuksessa, seutukuntien keskuksissa, kuntakeskuksissa sekä sellaisissa taajamissa, joissa on riittävä väestöpohja. Erikoiskaupan kehittämisessä otetaan huomioon eri alueiden ominaispiirteet. Pudasjärven keskusta on vaihemaakuntakaavassa osoitettu keskustatoimintojen alueena (C). Suunnittelumääräysten mukaan keskustatoimintojen alueen sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alue muodostaa toiminnallisesti yhtenäisen keskustahakuisiin toimintoihin painottuvan kokonaisuuden. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota ydinkeskustan rajautumiseen muuhun taajamaan nähden, alueelle sijoittuvien toimintojen määrittelyyn, liikennejärjestelyihin sekä keskusta alueen taajamakuvaan. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri ja luonnonperintöarvot säilyvät. Alueelle saa sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suuryksiköiden enimmäismitoitus Pudasjärvellä on k-m 2. Vaihemaakuntakaavaehdotuksessa annettujen vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevien yleisten suunnittelumääräysten mukaan vähittäiskaupan suuryksiköt on sijoitettava tukemaan yhdyskuntarakennetta. Suuryksiköiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon tasapainoisen palveluverkon kehittäminen, olemassa olevien keskustatoimintojen alueiden kaupalliset palvelut ja niiden toiminta ja kehitysedellytykset, yhdyskuntarakenteen muu kehitys sekä palveluiden hyvä saavutettavuus eri väestöryhmille. Pohjois Pohjanmaan maakuntakaavan alueella merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on päivittäistavarakaupassa k m² ja muussa vähittäiskaupassa k m² lukuun ottamatta Oulun seudun yhtenäistä taajamatoimintojen aluetta sekä Kuusamon, Raahen ja Ylivieskan 8 taajamatoimintojen alueita. Edellä esitettyjen kokorajojen alle jääviä kaupan suuryksiköitä voidaan suunnitella kunnan yleiskaavoituksella, vaikka maakuntakaavassa ei ole kaupan suuryksikön tai keskustatoimintojen merkintää. Vähittäiskaupan suuryksiön kohdemerkinnällä (km) osoitetaan merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumiskohteet keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Suunnittelumääräysten mukaan kohdemerkinnällä osoitettujen alueiden sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alueet muodostavat toiminnallisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Alueelle voidaan osoittaa yksi tai useampi merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä. Kaupan suuryksiköiden toteuttamisen ajoitus tulee sitoa muun yhdyskuntarakenteen ja toimivien liikenneyhteyksien toteuttamiseen. Alueille voidaan sijoittaa sellaista uutta vähittäiskauppaa, joka tukee ja vahvistaa palvelurakennetta keskustatoimintojen alueet huomioon ottaen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueiden saavutettavuuteen joukko ja kevyellä liikenteellä on kiinnitettävä erityistä huomiota. Pudasjärvelle ei ole osoitettu km-merkintöjä. Erikoiskaupan suuryksikön kohdemerkinnällä (km-1) osoitetaan merkitykseltään seudullisten tilaa vaativan tai muun keskustatoimintojen alueille soveltumattoman erikoiskaupan suuryksiköiden sijoittumiskohteet. Suunnittelumääräysten mukaan kohdemerkinnällä osoitettujen alueiden sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alueet muodostavat toiminnallisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Alueelle voidaan osoittaa yksi tai useampi merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä. Kaupan suuryksiköiden toteuttamisen ajoitus tulee sitoa muun yhdyskuntarakenteen ja toimivien liikenneyhteyksien toteuttamiseen. Alueille voidaan sijoittaa sellaista paljon tilaa vaativan erikoistavaran tai muuta erikoiskauppaa, joka ei kaupan laatu huomioon ottaen sovellu keskustatoimintojen alueille. Pudasjärvelle ei ole osoitettu km-1 - merkintöjä. 1.4 Kaupan kehitystrendit Päivittäistavarakaupassa hypermarketit ja isot supermarketit ovat olleet vahvoja tekijöitä ja ne säilyttävät asemansa myös lähitulevaisuudessa. Hypermarkettien koko ei kuitenkaan enää kasva oleellisesti ja markkinoille tulee myös aiempaa pienempiä hypermarketteja. Päivittäistavarakaupassa viime vuosien kehityspiirteisiin on kuulunut myös se, että on alettu perustaa uusia pienmyymälöitä, etenkin suurimmilla kaupunkiseuduilla. Laadukkaiden pienmyymälöiden merkitys on ollut kasvussa ja kasvaa edelleen tulevaisuudessa. Suurten ja pienten myymälöiden merkityksen kasvaessa keskikokoisten päivittäistavaramyymälöiden asema heikkenee. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja. Kuluttajarakenteen muutosten (ikääntyminen, pienet kotitaloudet, auton käyttö jne.) myötä asuinalueiden lähikauppojen tarve lisääntyy. Myös myymälöiden erikoistumisen ja profiloitumisen merkitys kasvaa ja liikenneasemamyymälöiden, Deli-tyyppisten myymälöiden ja 24/7-kauppaketjujen kysyntä kasvaa. Viime aikoina myös lähellä tuotetun ruoan kysyntä on ollut kasvussa ja kasvun voidaan olettaa jatkuvan edelleen.

9 Erikoiskaupassa myymälöiden valikoimat monipuolistuvat ja kasvavat. Tämä merkitsee mm. sitä, että myymäläkoko kasvaa ja kauppakeskukset vahvistuvat. Samalla erikoistuminen, niin yksittäisten myymälöiden kuin pienten kauppakeskustenkin, lisääntyy. Tilaa vaativassa erikoiskaupassa on kehittynyt myös myymälöitä, joissa oman alan tuotevalikoiman lisäksi myydään muita tuotteita, esimerkiksi polkupyöriä kodinkoneliikkeessä. Myös avaimet käteen -periaate yleistyy (esimerkiksi kirjahyllyn kuljetus ja kokoaminen asiakkaan kotona). Nähtävissä on myös, että Suomeen tulee muutama suuri Outlet-keskus ja että hyvinvointi- ja vapaa-ajan palveluihin sekä elämyksellisyyteen liittyvä kauppa lisääntyy. Koko maassa kaupan yleisenä kehitystrendinä on ollut kaupan keskittyminen ja palveluyksiköiden koon kasvu. Lisäksi pääteiden varsiin on syntynyt ja syntymässä tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Kaupallisten keskittymien merkitys koko maassa on kasvanut ja kasvaa edelleen samalla kun irrallaan olevien myymälöiden asema heikkenee. Etenkin kaupunkirakenteeseen liittyvät kauppakeskukset ja kaupan keskittymät menestyvät. Päivittäistavarakauppojen ja vetovoimaisten erikoiskaupan ketjujen sijoittuminen keskusten yhteyteen parantaa niiden toimintaedellytyksiä. Tilaa vaativa erikoiskauppa ml. laajan tavaravalikoiman myymälät (halpahintamyymälät) on tällä hetkellä ja tulevaisuudessakin voimakkaasti kasvava erikoiskaupan toimiala. Tilaa vaativan kaupan alalle tulee jatkuvasti uutta tarjontaa ja uusia toimialakeskittymiä rakennetaan. Kaupan palvelujen liikenteellinen saavutettavuus on yksi menestyvän kauppapaikan avaintekijöistä. Viime aikoina on alettu yhä enemmän kiinnittää huomiota autolla saavutettavuuden lisäksi myös hyvään saavutettavuuteen joukkoliikenteellä sekä kävellen/pyöräillen. Tämä tukee kaupunkirakenteeseen liittyvien kauppapaikkojen menestymismahdollisuuksia. Saavutettavuus joukkoliikenteellä ja kävellen/pyöräillen on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää pyrittäessä hillitsemään ilmastonmuutosta ja vähentämään liikennettä. Ostovoiman kasvun vuoksi kaupan ja erityisesti erikoiskaupan liiketilan tarve kasvaa. Tilantarpeen lisäys voidaan ratkaista sekä nykyisiä tiloja laajentamalla että uusia yksiköitä ja kaupan keskittymiä rakentamalla. Kaupan uusiutumissykli on muuta rakentamisen sykliä nopeampaa, noin 15 vuotta. Tämän vuoksi yhdyskuntarakenteesta irrallaan olevan suurmyymälän ympärille syntyvä muu rakentaminen saattaa jäädä isännättömäksi (uusiokäyttö hankalaa), kun suuryksikön elinkaari päättyy. Nykyiseen rakenteeseen liittyvät suurinvestoinnit ovat tässä mielessä turvallisempia. 1.5 Ostovoima ja liiketilan lisätarve Asukkaiden ostovoima Vuoden 2013 lopussa Pudasjärvellä asui noin asukasta. Tilastokeskuksen vuonna 2012 laatiman väestöennusteen mukaan kaupungin väestömäärä on vuonna 2020 noin 7 900, vuonna 2025 noin ja vuonna 2030 noin Asukkaiden ostovoima arvioitiin vuoden 2013 lopun väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen perusteella. Kulutuslukuina käytettiin Vähittäiskauppa Suomessa 2008-selvityksen (Santasalo ja Koskela 2008) vuodelle 2013 päivitettyjä Pohjois-Pohjanmaan keskimääräisiä lukuja ( Ostovoiman kehitys arvioitiin väestöennusteen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden mukaan. Yksityisen kulutuksen kasvuarviona käytettiin päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi. Eri tahojen tekemät arviot yksityisen kulutuksen kasvusta voivat poiketa merkittävästi toisistaan. Kasvuarviot vaihtelevat myös toimialoittain. Tässä selvityksessä käytetyt kasvuarviot kuvaavat maltillisesti ja realistisesti kulutuksen kehitystä, minkä vuoksi niitä käytetään yleisesti kaupan selvityksissä. Pudasjärvellä koko vähittäiskaupan (päivittäistavarakauppa, tilaa vaativa erikoiskauppa ja muu erikoiskauppa) ostovoima oli vuonna 2013 noin 55 miljoonaa euroa. Päivittäistavarakaupan osuus ostovoimasta oli noin 25 miljoonaa euroa ja erikoiskaupan osuus noin 30 miljoonaa euroa (tilaa vaativa erikoiskauppa noin 9 milj. ja muu erikoiskauppa noin 21 milj. ). Vuoteen 2020 mennessä koko vähittäiskaupan ostovoima kasvaa noin kahdella miljoonalla eurolla. Ostovoiman kasvu on maltillista väestömäärän vähenemisen vuoksi, vaikka yksityinen kulutus kasvaakin. Vuonna 2030 Pudasjärven koko vähittäiskaupan ostovoima on noin 63 miljoonaa euroa eli noin kahdeksan miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Päivittäistavarakaupan ostovoima on noin 26 miljoonaa euroa (+1 milj. ) ja erikoiskaupan noin 37 miljoonaa euroa (+7 milj. ). Erikoiskaupan ostovoiman kasvusta kohdistuu tilaa vievään erikoiskauppaan noin kaksi miljoonaa euroa ja muuhun erikoiskauppaan noin viisi miljoonaa euroa Ulkokuntalaisten vapaa-ajan asukkaiden ostovoima Tilastokeskuksen mukaan Pudasjärvellä oli vuonna 2013 noin mökkiä, joista noin puolet oli muualla kuin Pudasjärvellä asuvien omistuksessa. Vapaa-ajan asukkaiden nykyinen ostovoima laskettiin ulkokuntalaisten omistamien mökkien ja mökkiläisten keskimäärin käyttämän rahamäärän perusteella (työ- ja elinkeinoministeriö 2011). Ennusteita ulkokuntalaisten vapaa-ajan asukkaiden määrän kehityksestä ei ollut käytettävissä. Ostovoiman kasvua arvioitaessa oletettiin, että uusia mökkejä rakennetaan vuosina Pudasjärvellä toteutuneella keskimääräisellä vuosivauhdilla. Kulutuksen kasvuarviona käytettiin samoja prosentteja kuin asukkaiden ostovoimaa laskettaessa. Vuonna 2013 ulkokuntalaisten vapaa-ajan asukkaiden vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima oli edellä mainituilla perusteilla laskettuna noin 13 miljoonaa euroa. Päivittäistavarakaupan osuus ostovoimasta oli noin 4 miljoonaa euroa ja erikoiskaupan osuus noin 9 miljoonaa euroa (tilaa vaativa erikoiskauppa noin 7 milj. ja muu erikoiskauppa noin 2 milj. ). Vuonna 2020 koko vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima on noin miljoona euroa ja vuonna 2030 noin viisi miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna Vuoteen 2030 arvioidusta ostovoiman kasvusta noin miljoonaa euroa on päivittäistavarakaupan, noin kolme miljoonaa euroa tilaa vaativan erikoiskaupan ja noin miljoona euroa muun erikoiskaupan ostovoiman kasvua. 9

10 1.5.3 Matkailijoiden ostovoima Matkailijoiden ostovoima-arvion lähtökohtana olivat Pudasjärven majoitusliikkeissä toteutuneet yöpymiset vuonna 2013 ( Yöpymisten määrän oletettiin kehittyvän Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategiassa 2015 asetettujen tavoitteiden mukaan. Matkailijoiden rahankäyttö päivittäistavarakauppaan ja erikoiskauppaan on Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen (2011) tulosten mukainen. Kulutuksen kasvuarviona käytettiin yhtä prosenttia vuodessa. Erikoiskaupassa matkailijoiden ostovoima kohdistuu pääasiassa muuhun kuin tilaa vaativaan erikoiskauppaan. Matkailijoiden Pudasjärven vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima vuonna 2013 oli yhteensä noin kolme miljoonaa euroa, josta noin kolmasosa kohdistui päivittäistavarakauppaan ja loput erikoiskauppaan. Vuoteen 2020 mennessä matkailijoiden vähittäiskaupan ostovoima kasvaa noin miljoonalla eurolla ja vuoteen 2030 noin kolmella miljoonalla eurolla. Päivittäistavarakaupan osuus vuosien ostovoiman kasvusta on noin miljoonaa euroa ja erikoiskaupan osuus noin kaksi miljoonaa euroa Valtatiellä 20 kulkevasta liikenteestä Pudasjärvellä pysähtyvien ostovoima Liikennemäärä valtatiellä 20 Pudasjärven kohdalla on keskimäärin vajaat ajoneuvoa vuorokaudessa ( josta noin viidesosan voidaan katsoa olevan pitkämatkaista ohikulkevaa liikennettä. Ostovoima laskettiin erityyppisissä myymälöissä käyvien asiakkaiden noin kahdenkymmenen euron keskiostoksen (Päivittäistavarakauppa ry 2013 ja Suomen Kauppakeskusyhdistys 2013) ja ulkopaikkakuntalaisen liikenteen perusteella. Kulutuksen kasvuarviona käytettiin yhtä prosenttia vuodessa. Liikennemäärien kehitys arvioitiin liikenneviraston vuoden 2014 tieliikenne-ennusteen pohjalta ( Edellä esitetyillä perusteilla laskettuna valtatieliikenteen ostovoima vuonna 2013 oli noin kaksi miljoonaa euroa. Noin puolet ostovoimasta kohdistui päivittäistavarakauppaan ja puolet pääosin muuhun kuin paljon tilaa vaativaan erikoiskauppaan. Vuoteen 2020 mennessä ostovoima kasvaa noin miljoonalla eurolla ja vuoteen 2030 mennessä noin kahdella miljoonalla eurolla Ostovoima yhteensä Asukkaiden, ulkokuntalaisten vapaa-ajan asukkaiden, matkailijoiden ja valtatieliikenteen ostovoima Pudasjärvellä vuonna 2013 oli koko vähittäiskaupassa noin 73 miljoonaa euroa, josta noin 31 miljoonaa euroa kohdistui päivittäistavarakauppaan ja noin 42 miljoonaa euroa erikoiskauppaan (tilaa vaativa erikoiskauppa noin 16 milj. ja muu erikoiskauppa noin 26 milj. ). Valtaosa eli 75 % koko vähittäiskaupan ostovoimasta oli kaupungin omien asukkaiden ostovoimaa. Vapaa-ajan asukkaiden osuus oli 18 %, matkailijoiden osuus 4 % ja valtatieliikenteen osuus 3 %. 10 Vuonna 2020 koko vähittäiskaupan ostovoima on noin 78 miljoonaa euroa eli noin viisi miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna Vuonna 2030 ostovoima on noin 91 miljoonaa euroa ja eroa vuoden 2013 ostovoimaan on siten noin 18 miljoonaa euroa. Tästä kasvusta noin kolme miljoonaa euroa on päivittäistavarakaupan osuutta ja noin 15 miljoonaa euroa erikoiskaupan osuutta (tilaa vaativa erikoiskauppa noin 5 milj. ja muu erikoiskauppa noin 10 milj. ) Kuva 4. Asukkaiden, ulkokuntalaisten vapaa-ajan asukkaiden, matkailijoiden ja valtatieliikenteen ostovoima vuonna 2013 ja kehitys vuosiin 2020 ja Liiketilan laskennallinen lisätarve Ostovoima, milj Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan paremmat toimintamahdollisuudet. Nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille voi syntyä riittävät toimintaedellytykset. Kaupan liiketilan lisätarve arvioitiin ostovoiman kasvun ja kaupan tunnuslukujen perusteella. Tilantarve kuvaa liiketilan lisätarpeen suuruusluokkaa tilanteessa, jossa kaikki ostovoiman kasvu kohdistuu uusperustantaan eli uusiin myymälöihin. Käytännössä osa ostovoiman kasvusta kohdistuu nykyisten yritysten myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa. Toisaalta ostovoiman vuodon vähentäminen, myymäläkannan poistuma ja alueen ulko-puolelta tuleva ostovoima lisäävät liiketilan tarvetta. Keskeinen tilatarpeeseen vaikuttava tekijä on myös myyntitehokkuus. Myyntitehokkuus vaihtelee myymälätyypeittäin ja on korkein suurissa yksiköissä. Näin ollen myös uusperustannan rakenne vaikuttaa lopulliseen tilatarpeeseen. Seuraavassa esitettyjä lukuja tarkasteltaessa on syytä muistaa, että tilantarvearvio on suuntaa-antava ja ilmoittaa ainoastaan suuruusluokan 500 kerrosneliömetrin tarkkuudella, ei tarkkaa lisätilan tarvetta. Liiketilan laskennallinen lisätarve perustuu seuraaviin tunnuslukuihin: - myyntialan muunto kerrosalaksi kertoimella 1,25 - myyntitehokkuus päivittäistavara-kaupassa /my-m 2 - myyntitehokkuus erikoiskaupassa /my-m 2 Muu erikoiskauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa Päivittäistavarakauppa

11 - liiketilan poistuma 0 k-m 2 - kokonaan uusperustantaa - kaavallinen ylimitoitus kertoimella 1,3 Pudasjärven asukkaiden ostovoiman kasvuun perustuva liiketilan lisätarve vuoteen 2020 on suuruusluokaltaan k-m 2, josta noin 500 k-m 2 kohdistuu päivittäistavarakauppaan (laskennallinen tarve on hieman alempi, mutta yhdessä muiden ostovoimaryhmien kanssa suuruusluokka on oikea), noin 500 k-m 2 tilaa vaativaan erikoiskauppaan ja noin k-m 2 muuhun erikoiskauppaan. Vuoteen 2030 mennessä vähittäiskaupan liiketilan lisätarve on noin k-m 2, josta päivittäistavarakaupan osuutta on noin k-m 2 ja erikoiskaupan osuutta noin k-m 2 (tilaa vaativa erikoiskauppa k-m 2 ja muu erikoiskauppa k-m 2 ) Liiketila 2014 ja liiketilan lisätarve 2020 ja 2030 (k-m 2 ) Muu erikoiskauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa Päivittäistavarakauppa Ulkokuntalaisten vapaa-ajan asukkaiden ostovoiman kasvun aiheuttama liiketilan lisätarve vuoteen 2020 on suuruusluokaltaan 500 k-m 2 ja kohdistuu pääosin tilaa vaativaan erikoiskauppaan. Päivittäistavarakaupassa ja muussa erikoiskaupassa liiketilan lisätarve on alle 500 k-m 2. Vuonna 2030 vapaa-ajan asukkaiden aiheuttama liiketilan lisätarve on koko vähittäiskaupassa noin k-m 2, josta tilaa vaativan erikoiskaupan osuutta noin k-m 2, muun erikoiskaupan osuutta noin 500 k-m 2 ja päivittäistavarakaupan osuutta noin 500 km 2. Matkailun lisääntymisestä aiheutuva sekä valtatiellä 20 kulkevasta liikenteestä Pudasjärvellä pysähtyvien ostovoiman kasvuun perustuva liiketilan lisätarve yhteensä on vuoteen 2020 mennessä noin 500 k-m 2 ja kohdistuu pääosin muuhun erikoiskauppaan. Vuonna 2030 liiketilan lisätarve on muussa erikoiskaupassa suuruusluokaltaan noin k-m 2 ja päivittäistavarakaupassa noin 500 k-m 2. Asukkaiden, ulkokuntalaisten vapaa-ajan asukkaiden, matkailijoiden sekä valtatieliikenteestä pysähtyvän ostovoiman aiheuttama liiketilan lisätarve yhteensä Pudasjärvellä on vuonna 2020 noin k-m 2. Liiketilan lisätarpeesta noin 500 k-m 2 kohdistuu päivittäistavarakauppaan, noin k-m 2 tilaa vaativaan erikoiskauppaan ja noin k-m 2 muuhun erikoiskauppaan. Vuonna 2030 koko vähittäiskaupan liiketilan lisätarve on noin k-m 2, josta päivittäistavarakaupan osuutta on noin k-m 2, tilaa vaativan erikoiskaupan osuutta noin k-m 2 ja muun erikoiskaupan osuutta noin k-m Johtopäätökset Uusille kaupan palveluille on kysyntää Pudasjärven vähittäiskaupan ostovoima kasvaa vuoteen 2020 mennessä noin viidellä miljoonalla eurolla ja vuoteen 2030 mennessä noin 18 miljoonalla eurolla, kun huomioon otetaan myös kaupunkiin sen ulkopuolelta virtaava ostovoima (ulkokuntalaiset vapaa-ajan asukkaat, matkailijat sekä valtatiellä 20 kulkevasta liikenteestä Pudasjärvellä pysähtyvät). Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan toimintamahdollisuuksien kehittymisen, mikä merkitsee myös liiketilan tarpeen lisääntymistä. Pudasjärvellä vähittäiskaupan liiketilan lisätarve vuoteen 2020 on suuruusluokkaa k-m 2 ja vuoteen 2030 noin k-m Kuva 5. Nykyinen päivittäistavarakaupan ja tilaa vaativan erikoiskaupan kerrosala sekä asukkaiden, ulkokuntalaisten vapaa-ajan asukkaiden, matkailijoiden ja valtatieliikenteestä pysähtyvän ostovoiman aiheuttama liiketilan laskennallinen lisätarve vuosiin 2020 ja Ostovoiman kasvuun vastaamisen ohella uuden liiketilan rakentamisella vastataan myös kuluttajien muuttuvaan kysyntään. Kuluttajien tarpeet ovat eriytyneet ja eriytyvät jatkossa yhä enemmän. Tämä merkitsee sitä, että myös ostospaikoilta vaaditaan yhä enemmän. Jos myymälät eivät syystä tai toisesta miellytä, ostospaikkaa vaihdetaan, mikäli se vain on mahdollista. Asiointi suuntautuu sinne, missä kuluttajien odotukset täyttyvät parhaiten. Ostovoiman siirtymien valossa Pudasjärven kuluttajat eivät ole kaikilta osin tyytyväisiä kaupan palvelujen nykyrakenteeseen. Päivittäistavarakaupassa nykyiset myymälät ovat pystyneet tarjoamaan palvelutason, joka on pitänyt valtaosan asukkaiden ostoseuroista omassa kaupungissa. Tämä tilanne on pyrittävä vähintäänkin säilyttämään jatkossa. Erikoiskaupan tilanne on päivittäistavarakauppaa heikompi. Huomattava osa pudasjärveläisten erikoiskaupan asioinneista suuntautuu muualle, pääasiassa Ouluun. Sekä päivittäistavarakaupassa että erikoiskaupassa nykyisille ja uusille myymälöille ja kaupallisille palveluille on varattava tarpeen mukaan kehittämis- ja laajennusmahdollisuuksia kannattavan liiketoiminnan ylläpitämiseksi Kurenalan kauppapaikka vastaa kysyntään ja vahvistaa Pudasjärven kaupallista vetovoimaa Kurenalan kauppapaikan kehittäminen vahvistaa kaupungin kaupallista vetovoimaa, mikä puolestaan houkuttelee Pudasjärvelle paitsi lisää asiakkaita myös uusia kaupan toimijoita. Vähintään yhtä oleellista on se, että etenkin erikoiskaupan tarjonnan lisääntyessä yhä useampi kuntalainen voi tehdä ostoksensa omassa kaupungissa. Nykyisten pitkien erikoiskaupan asiointimatkojen lyhentymisen myötä myös liikenne ja sen aiheuttamat ympäristöhaitat vähenevät.

12 Kauppapaikan toteuttaminen täydentää ja monipuolistaa Pudasjärven vähittäiskaupan palvelutarjontaa. Yrityksille Kurenalan kauppapaikka tarjoaa toimivan ja kilpailukykyisen liikepaikan. Kaupan palvelujen ja yritysten toimintaedellytysten kehittämisen kannalta onkin tärkeää, että kaavoituksella mahdollistetaan riittävä, joustava ja toisiaan tukeva liiketilarakentaminen. Kaupan voimistuvana kehityssuuntana on myymälöiden alueellinen keskittyminen liikenteellisesti hyvin saavutettavissa oleville paikoille ja yhteisten toimintojen kuten parkkipaikkojen hyödyntäminen. Kauppapaikan käytännön toteutukseen ja vaiheistukseen tulee vaikuttamaan erityisesti se, mitkä toimialat/yritykset ovat kiinnostuneita alueesta ja millainen on niiden toimintakonsepti ja tilantarve. Kurenalan kauppapaikkaan voisi lisäksi sijoittua myös esimerkiksi rakennusliikkeiden vapaa-ajan asuntojen myyntinäyttelyitä, tehtaanmyymälöitä, energianhuoltotarvikekauppaa sekä jätehuoltoon liittyvää väline- ja tarvikemyyntiä, jotka kaikki kiinnostavat ja palvelevat paikallisten asukkaiden lisäksi myös vapaa-ajan asukkaita. Matkailevien lapsiperheiden pysähdyspaikan valinnassa lapsilla on keskeinen rooli. Tämän vuoksi lasten huomioon ottaminen palvelutarjonnan suunnittelussa on tärkeää. Lapsille on oltava monipuolista toimintaa ja viihdykkeitä, mm. leikkipaikka/puuhapuisto, pelihalli ja/tai leikkihalli. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on viime aikoina perustettu useita sisäleikkihalleja, joissa lapset ja vanhemmat voivat viettää aikaa yhdessä. Sisäleikkihallien määrän ja suosion arvioidaan lisääntyvän lähivuosina voimakkaasti Kauppapaikan kaupallinen konsepti Kurenalan alueen vahvuuksia kaupallisen kehittämisen näkökulmasta ovat ennen kaikkea hyvä liikenteellinen sijainti, saavutettavuus ja näkyvyys sekä alueen väljyys, joka mahdollistaa suurtenkin myymälöiden sijoittumisen. Kauppapaikan sijainti noudattaa maankäyttö- ja rakennuslaissa kaupan sijainnille asetettuja vaatimuksia ja tukee Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa esitettyjä kaupan palvelujen kehittämistavoitteita. Vaihemaakuntakaavassa esitetyt merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajat (päivittäistavarakauppa k-m 2 ja muu vähittäiskauppa k-m 2 ) tulee ottaa huomioon Kurenalan kauppapaikan tulevassa mitoituksessa. Näiden kokorajojen alle jääviä kaupan suuryksiköitä voidaan suunnitella kaupungin yleiskaavoituksella, vaikka maakuntakaavassa ei ole kaupan suuryksikön tai keskustatoimintojen merkintää. Kauppapaikka toimii keskustan kaupallisena laajennusalueena ja sen yhtenä tehtävänä on houkutella valtatietä 20 ajavaa ostovoimaa Pudasjärvelle. Kauppapaikkaan sijoittuva maamerkki/veturiyritys tukisi hyvin tätä tavoitetta. Kauppapaikan ja muun keskustan välille olisi hyvä pyrkiä muodostamaan kaupallisesti erilaiset, toisiaan mahdollisimman hyvin täydentävät roolit. Kun alueita kehitetään yhdessä ja yhtä aikaa, ne tukevat toisiaan ja muodostavat vetovoimaisen ja yrittäjien kannalta toimivan kokonaisuuden. Pudasjärvellä on kohtuullisen hyvä erikoiskaupan tarjonta, mutta kaupungissa on myös palveluaukkoja. Tuotteita, joiden tarjonta on puutteellista tai joiden tarjonta puuttuu Pudasjärveltä, ovat Toimialaonline-palvelun mukaan mm. muotikauppa, viihde-elektroniikkakauppa, lemmikkieläinkauppa sekä lastentarvikekauppa. Pudasjärven päivittäistavarakaupan nykyinen palvelutarjonta on hyvä suhteessa väestöpohjaan. Tästä huolimatta myös Kurenalan alueelle voisi sijoittua päivittäistavaramyymälä. Pudasjärven päivittäistavarakaupan palveluverkko uudistuu joka tapauksessa kaupan toimintaedellytysten ja kuluttajien asiointikäyttäytymisen muuttuessa. Kauppapaikkaan sijoittuva myymälä nopeuttaisi osaltaan tätä uudistumiskehitystä ja monipuolistaisi päivittäistavarakaupan tarjontaa eri kuluttajaryhmille. Pudasjärven keskustaajamassa toimivien päivittäistavaramyymälöiden nykyinen kerrosala on noin k-m 2. Pudasjärvelle kohdistuva päivittäistavarakaupan ostovoiman kasvu mahdollistaa uutta päivittäistavarakaupan liiketilaa suuruusluokaltaan noin 500 k-m 2 vuoteen 2020 ja noin k-m 2 vuoteen Kaupan selvityksen lähteet Itä-Suomen yliopisto (2011). Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna Osa I. Matkailijoiden päivittäinen rahankäyttö. Pohjois-Pohjanmaan liitto (2013). Pohjois-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030, täydennysselvitys. Pohjois-Pohjanmaan liitto (2013). Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen, 1. vaihemaakuntakaava, kaavaselostus Pohjois-Pohjanmaan liitto (2011). Pohjois-Pohjanmaan kaupan palveluverkko Santasalo, Tuomas ja Katja Koskela (2008). Vähittäiskauppa Suomessa Tuomas Santasalo Ky. Työ- ja elinkeinoministeriö (2011). Loma-asumisen taloudelliset ja työllisyysvaikutukset Suomessa. Rakennustutkimus RTS Oy ja työ- ja elinkeinoministeriö. TEM raportteja 21/

13 1.8 Kaupan toimijoiden haastattelu 2 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Haastattelu tehtiin Lokakuun alussa Haastateltavana olivat kaupan alan konsultit Oulusta; VMV Yhtiöt Oy ja Juvitrade Oy:n edustajat. liikenne keskustaan ei toimi nykyjärjestelyillä, tarvitaan suora liittymä valtatielle kaupan selvityksestä todettiin, että laskelma on teoreettinen, oletettu kasvu 9000 k-m 2 on liian suuri, puolet siitä ehkä realistinen - pitää huomioida myös olevan kaupan poistuma, kysynnän kasvun kautta ei tule lisätilatarvetta ostoskäyttäytymisessä on tapahtumassa pysyvä muutos, erikoistavarat hankitaan netistä, kirpputorilta tai facebookin kautta, kivijalkakauppa hiipuu väistämättä ei tarvita uutta kauppatilaa ostokäyttäytymiseen vaikuttaa asioihin suhtautuminen, nuoret suosivat nettikauppaa etninen kauppa ja verstaat ei tuota riittävästi ja pysty ylläpitämään uusia kiinteistöjä erikoistavarakaupan yrittäjät eivät pysty itse sijoittamaan rakennuksiin vaan kiinteistösijoittaja rakentaa seinät jotta se olisi kannattavaa, kaupan yrittäjän pitäisi sitoutua paikkaan 10 vuodeksi, mikä ei tänä päivänä ole realistista pankit ovat nyt skeptisiä kiinteistöihin sijoittamisessa, paikallinen rakentaja voisi olla mahdollinen isoja marketteja ei tehdä jatkossa, seuraavaan kymmeneen vuoteen ei tapahdu isoja, olevakin kauppa on suuressa murroksessa ja taloudellisesti tiukilla, toimintoja yhdistetään, kauppa ei käy edes keskeisillä paikoilla kivijalassa, vuokrat ovat kalliita suhteessa kaupan myyntiin odotettavissa kova pudotuspeli myös päivittäistavarakaupassa keskiostoksen arvo alenee tienvarsikauppaa voivat käyttää Syötteen asiakkaat, Rukalle matkaavat ostavat Kuusamosta Lidl tai Tokmanni voisi olla alueen veturi, päivittäistavaralle on kasvutilaa, muulle ei. Suomi on pieni markkina ja Lidl on muuttanut myyntikonseptin äärimmäisen tehokkaaksi verrattuna suomalaisiin ketjuihin ja valtaa markkinoita, syntyy todellista kilpailua Pudasjärvi on kaupan kannalta vaikea paikka, perustavaran ostopaikka, arvokkaampi tavara haetaan Oulusta tai tilataan netistä: ve-4, jossa kauppa keskustan päässä, ei ota asiakkaita liikenteestä ABC on nykyään hyvällä paikalla, liekö muuttotarvetta tähän Lidl ja Tokmanni ovat paikalle realistisia toimijoita, uusi Halpa-Halli ehkä söisi jo Kiimingin hallin kauppaa. mahtaako hirsirakentaminen vetää kauppaa, esim. Lidlillä on oma konsepti aluetta kaupalle on kuitenkin tarpeen varata, rakentamisen määrä ja toteutuminen vain on epävarmaa - kuitenkin elämä jatkuu, vaikka ehkä alhaisemmalla volyymilla - jatkuva kaupan myyntialan kasvu ei näytä tässä vaiheessa realistiselta Suunnittelua varten on perustettu ohjausryhmä, joka koostuu yrityselämän edustajista ja Pudasjärven kaupungin edustajista. Ensimmäisessä kokouksessaan huhtikuussa 2014 ohjausryhmä antoi työlle seuraavia tavoitteita: taajaman tulee olla houkutteleva valtatien suunnasta, ostovoima tien päällä, Vienan kauppatie, paikallinen ostovoima ei riitä ylläpitoon: kohderyhmiä seniorien ryhmämatkailu, lapsiperheet, työmatkalaiset, koiran-omistajat, mökkiläiset risteysalueen tulee olla näyttävä ja edustava, suuntaisliittymä Kuusamon suuntaan halutaan pitää mukana tarkastelussa kauppapaikan on oltava näyttävä maamerkki, omaleimainen nähtävyys, ei valtakunnallista market-tyyliä > hirsirakentamisen pioneeri, puurakentamisen mainos, älykäs rakentaminen omaleimainen toimintakonsepti, uudet realistiset ideat koko kunnan palvelujen ikkuna 2030, kauppapaikkoja useille yrittäjille kauppahallin tyyliin, vuokratiloja, lähiruoka poro, rieska ja juusto edistää paikallisten pienempien yritysten menestymistä, pieniä tuotannollisia tiloja, kädentaitoja tehtaanmyymälä, outlet tapahtuma- ja kulttuuriareenat, kirjastot, pala kotiseutumuseota, liikenne-puisto, teemapuisto integroidut majoitustilat - kestikievari, asumista paikallisuutta sisälle rakenteisiin teknologian avulla: revontulet, ufot jne. verkkokauppa kasvaa lähivuosina jopa 25%, mikä vähentää muuta kauppaa ennakkomarkkinointia olevien vetovoimatekijöiden pohjalta, kilpailutilanteen synnyttäminen alueelle on laadittu liikennesuunnitelma, jota ei ole vielä hyväksytty > tulee vielä miettiä ja kehittää eteenpäin järjestelyt ovat haastavat ja ehkä liian monimutkaiset info liittymästä taajaman reunalle käytettävissä olevan alueen laajuus tarkentuu työn edetessä uusi lämpövoimala tulee sijoittumaan nykyisen viereen liikennepuisto voidaan tarvittaessa siirtää muualle koulukiinteistölle ei liene tulevaisuudessa käyttöä, osalla sisäilmaongelmaa 13

14 3 LIIKENNEVERKON VAIHTOEHDOT Pudasjärven keskustaan on laadittu viime vuosina useita liikenneselvityksiä. Vuonna 2012 Destia laati Kurenalan koulun ja Fortumin kiinteistöalueiden liikennesuunnittelu-raportin. Siinä suositeltiin liikkenneratkaisua, joka näkyy alla olevassa kuvassa. Kaupunki ei ole tehnyt valintapäätöstä asiasta. VE VE-2 Kiertoliittymä valtatielle ja uusi tie keskustaan - ympäri koulukortteli säilyy, rakennetaan lisää palveluasuntoja tms. ja hotellimajoitusta - kaupan kerrosalaa uuden tien eteläpuolelle noin k-m2 I-kerroksessa: kaksi rakennusmassaa eri toiminnoille, yhteinen sisääntuloedusta eteläseinustalla - autopaikkoja noin kpl - huoltoajo rakennuksen Suunnitelma paikan liikennejärjestelyistä, Destian suositus Tässä hankkeessa tutkittiin yleispiirteisesti kauppapaikan mahdolliset liityntäjärjestelyt valtatielle, joita ovat suora tonttiliittymä valtatielle, kiertoliittymä uudelle sisääntulotielle, rampit Rimmintielle ja rinnakkaistie Tiehallinnon entiseltä varikolta Varsitielle. 3.1 VE-1 Tonttiliittymä Kuusamontielle - kerrosalaa noin k-m2 I-kerroksessa: erillisiä soluja eri toiminnoille, yhteinen sisääntuloedusta aukiolevennyksineen eteläseinustalla - autopaikkoja noin 220 kpl: 180 Kuusamontien puolella ja 40 keskustan puolella Jukolantiellä, ei läpiajomahdollisuutta - huoltoajo nykyisen koululiittymän kautta Rimmintieltä VE-2 14

15 3.3 VE-3 Rampit Valtatieltä Rimmintielle - koulukortteli puretaan osittain, eteläsiipi säilyy käsityöläisten työ- ja myyntitiloina sekä toinen siipi asuntoina - kaupan kerrosalaa noin k-m2 I-kerroksessa: 5 rakennusmassaa eri toiminnoille - autopaikkoja keskipihalla noin kpl, tonttiliittymä nykyisellä paikallaan - huoltoajo pysäköintipihan reunoilta ja markettiin länsisivulta VE VE-4 Rinnakkaistie - koulukortteli puretaan - kaupan kerrosalaa noin k-m2 I-kerroksessa: 5-7 rakennusmassaa eri toiminnoille - autopaikkoja kokoojatien varrella liikkeiden itäpuolella kpl, tonttiliittymä nykyisellä paikallaan - huoltoajo pysäköintipihan perällä Rimmintieltä ja muissa pysäköintipihojen reunoilta VE-4 15

16 TIEVERKON RAKENNEMALLIEN VERTAILU JA ARVIOINTI. arviointikriteeri TONTTILIITTYMÄ KIERTOLIITTYMÄ RAMPPILIITTYMÄ RINNAKKAISTIE tienvarren rakennusoikeus >< tarve 3000 / 9000 km liittymän näkyvyys / luontevuus taajamakuvassa yhteys keskustan muihin, oleviin palveluihin katuverkon selkeys uuden liikekorttelin rakenneratkaisun sopivuus taajamakuvaan liikekorttelin liittyminen olevaan taajamarakenteeseen etäisyys /suoja asuinkortteliin risteysalueen näyttävyys, maamerkkirakennus korttelirakenteen sopivuus tavoitelluille toiminnoille: kauppa- ja kulttuuripalvelut, kauppahalli, käsityöläiset, majoitustiloja vaikutus keskustan olemassa oleviin palveluihin k-m 2, 220 autopaikkaa melko huomaamaton, valo-ohjauksella voi korostaa ei ajoyhteyttä keskustaan ei muuta nykytilannetta, ei kontaktia olevaan kauppakatuun ryhmä keskisuuria massoja kytkettynä toisiinsa, yhdistetyt hallit, sopiva mittakaava suhteessa oleviin rakentaminen kurkottaa Varsitien suuntaan mutta kääntää selkänsä keskustalle itäisin osa työntyy asuinalueen reunaan, muuten riittävät suojaetäisyydet matala hallimainen rakennusmassa, vt:n puoleinen osa voi olla korkea maamerkki helppo sovittaa erilaisia toimintoja eri halleihin, torimainen etuaukio mahdollistaa ulkotapahtumat, koulut puretaan ei välttämättä vähennä keskustan olevia palveluja, rakennusoikeus tarpeen mukainen k-m 2, 220 autopaikkaa selkeä keskipiste ja kääntymispaikka sujuva katujatkumo keskustaan selkeyttää nykytilannetta ja keskustan liittymän sijaintia yksi iso rakennusmassa, ei muita vastaavia keskustassa tai vieressä, koulu säilyy liikerakentaminen uuden tien eteläpuolella, irrallaan muusta taajaman liikerakentamisesta sijoittuu asuinkorttelin kohdalle, mutta puistokaistan taakse risteysalue on itsessään näyttävä ja erillinen maamerkkirakennus vt puolella toiminnot voidaan sovittaa keskusaukion ja käytävien varteen isossa hallissa, erittely haastavaa ja vajaakäyttö näkyy, koulukorttelikin säilyy ja täydentyy rakennusoikeus tarpeen mukainen, mutta vaikea toteuttaa ja käyttää vaiheittain, alussa voi heikentää keskustan palveluja k-m 2, 125 ap kaupunkimainen, poikkeava ratkaisu, mutkikas ajoväylä korostaa Rimminkankaantien asemaa, oleva yhteys vt:lle katkaistava hierarkkinen ratkaisu, eritasoliittymämalli korostuu eri kokoisia rakennusmassoja jotka sopeutuvat olevien korttelien mittakaavaan rakentaminen kurkottaa Varsitien suuntaan, avautuu korttelin keskipihalle sijoittuu asuinkorttelin viereen, hyvin kapea suojakaistale yhteen tonttiin ramppi painottaa liikennettä, maamerkkirakennus rampin suulla ja varrella, myös itäpäässä helppo sovittaa erilaisia toimintoja ja toteuttaa vaiheittain, miellyttävän intiimi sisäpihapysäköinti, osa koulusta säilyy ei välttämättä vähennä keskustan olevia palveluja, rakennusoikeus tarpeen mukainen k-m 2, autopaikkaa olevia liittymiä ei miellä keskustaan johtaviksi ei liity keskustaan vaan korostaa valtatien varren liikerakentamista ei juurikaan muuta nykytilannetta isot rakennusmassat samaa kokoluokkaa kuin vt:n länsipuolen uimahalli ja liiketilat rakentaminen rajaa ja korostaa valtatien vartta, ei kontaktia olevaan keskustaan ei liity keskustaan vaan voimistaa valtatien varren kaupallista asemaa risteysalueet huomaamattomat, kaikki rakennukset voivat sisältää maamerkkiosan vt puolella tiloja yli tarpeen, voidaan toteuttaa vaiheittain mutta erillisyys taajamasta voi vähentää mm. kulttuuri-palvelujen vetovoimaa voi vähentää keskustan palveluja kun kaupan painopiste siirtyy valtatien varteen. ALUSTAVIEN KORTTELIRATKAISUJEN VERTAILU JA ARVIOINTI arviointikriteeri VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 rakennusoikeus suhteessa tavoitteisiin 3000/9000 v 2020: 3000 erikoistavara v 2030: 7000 et 2000 päivittäistav k-m 2 yhdessä massassa, kauppakeskus, 150 ap k-m 2 yhdessä massassa kahtena osana, market ja kaupungin palvelut + käsityöliikkeet ja majoitus, 200 ap 7000 k-m 2 yhdessä massassa, kauppakeskus, 170 ap 5000 k-m 2 4 massassa / ryhmässä, market, kauppahalli (urheiluhalli), kestikievari ja aittatori, 140 ap 6200 k-m 2, market ja oleva koulu säilyy kaupungin palveluille ja käsityö-verstaille, 120 ap sopivuus toiminnoille, vaiheittain toteuttaminen rakennuksen korkeus / näyttävyys saapumissuunnan selkeys pysäköintialueen sijainti ja sopivuus taajamakuvaan huoltopihan sijainti ja sopivuus taajamakuvaan kauppojen sisääntulopuolen edustavuus, kutsuvuus olevan rakennuskannan säilyminen / purku kauppakeskukse n toteutus kerralla kaksikerroksinen kauppakeskus, mainostorni maamerkki takaperoinen kulku vt:ltä, olisi toimivampi suoralla tonttiliittymällä vt:lle pysäköinti aukeaa valtatien puolelle, > leventää ennestäänkin liian väljää valtatienäkymää huoltopiha sisääntulotien puolella, rakennuksen eteläsivulla avautuu valtatien puolelle luoteeseen, ei sopiva ulkotapahtumille, tuulisuus leveän valtatieaukon suunnasta toteutus kahdessa yhtä suuressa vaiheessa etuosa matala ja takaosa korkeampi II-krs pieni pysäköinti vt puolella, isompi taajaman puolella pysäköinti aukeaa Rimmintien puolelle ja uuden liittymätien puolelle > hajaantuu pienemmiksi alueiksi huoltopiha uuden taajamaliittymä n kulmalla näkyvimmällä maamerkkipaikalla avautuu pysäköintialuee n suuntaan pohjoiseen, kylmä paikka ulkotapahtumill e kauppakeskukse n toteutus kerralla kaksikerroksinen kauppakeskus, mainostorni maamerkki takaperoinen ramppi valtatieltä, molemmista suunnista tultaessa kiertoliittymän takana pysäköinti aukeaa eteläpuolelle puiston suuntaan > iso aukea kenttä puiston suuntaan huoltopiha keskellä tonttia rakennuksen päässä, ei näkyvä paikka puiston vieressä avautuu pysäköintialueen suuntaan eteläkaakkoon, lämmin paikka ulkotapahtumille toteutus neljässä eri vaiheessa matalaa rakentamista, mainostorni maamerkkinä liittymä liian lähellä kiertoliittymää myös ve 1,2 ja 5 pysäköinti Rimmintien puolella > piiloutuu hyvin rakennusten lomaan huoltopiha taajamaliittymän puolella näkyvimmällä maamerkkipaikalla torimainen alue yhdistää liikkeet, hyvä alue ulkotapahtumille, kutsuva pienimittakaavain en miljöö koulu puretaan koulu puretaan koulu puretaan koulu puretaan, paitsi liikuntasali kauppahalliksi market yhdessä vaiheessa ja koulun kunnostus tarpeen mukaan Market alisteinen korkealle koululle, koulu toimii maamerkkinä tulo puistovyöhykkeen läpi piilossa sisäpihalla olevalle p-alueelle, pieni p- alue eteläpuolella pysäköinti keskipihalla ja koulun eteläpuolella > piiloutuu hyvin keskipihalle ja hajaantuu ulkoreunalle huoltopiha taajamaliittymän puolella näkyvimmällä maamerkki-paikalla pysäköintitori rakennusten välissä, edustalla varjoisa tori pohjoiseen, tilaa tapahtumille koulu säilyy 16

17 kontakti keskustaan rakennustavan ja tieverkon taloudellisuus / vaiheittain toteuttamismahdollis uus ve1 ve3 liikennejärjestely eli kiertoliittymä Varsitien ja Rimmintien risteyksessä rajaa korttelin erilleen olevasta keskustasta kallis kaksivaiheinen kallis edullisin uutta vain market, kertarakentamin toteutus, kertarakentamin hajautettu säästetään purkuen, ei katurakentamin en, kallein toteutus, ja katurakentamist en kunnalle katuverkko katurakentaminen rakennuskustannuk a kunnalle sia ve2 ve4 3.5 Valintapäätös Ohjausryhmä totesi liikenneverkon osalta että mikään malleista ei palvele tavoitetta. Suora tonttiliittymä ei kytke toimintaa keskustaan ja kiertoliittymää pidettiin epärealistisena, sillä aiempien ELY:n kannanottojen mukaan vain liikennevalot on mahdollista saada valtatielle, ei kiertoliittymää. Myös ramppia on pidetty Kuusamontien luonteeseen sopimattomana. Rinnakkaistien liittymä on niin kaukana eteläpuolella, ettei sitä mielletä taajaman pääsisääntulon liittymäksi. On huomioitava myös, että rakentaminen tapahtuu kaupungin kustannuksella. Ohjausryhmä päätti että alueen suunnittelua jatketaan Destian esittämän liikennejärjestelyn pohjalta. Korttelialueen suunnittelua ja sen liikennejärjestelyjen suunnittelua tulee myös kehitellä eteenpäin. Korttelirakenteesta todettiin että alueesta ovat kiinnostuneita mm. Lidl, Tokmanni ja ABC-ketju. Näiden vakiintuneet konseptit eivät kuitenkaan vastaa kaupungin tavoitteita alueen luonteesta. Käsityöläisten myymälät eivät yleensä kannata isoissa kauppakeskuksissa, joten niille on realistista varata kauppahallimaista tilaa tai hirsiaittatori, josta voi vuokrata edullista tilaa vaikka kausittain: joulutori, pääsiäistori ja kulttuuritapahtumat. Tavoitteena on uudenlainen kauppapaikka sekä toiminnoiltaan että ulkonäöltään. Miten kaupunki voi hallita tilannetta ja saada haluamaansa ympäristöä? Kaavoituksella alueen voi jakaa pienempiin tontteihin, jolloin rakennusmassojen kokoa pystytään rajoittamaan ja liikenneratkaisuja ohjaamaan tarkemmin myös tonteilla. ve5 17

18 4 KORTTELIEN RAKENNEVAIHTOEHDOT 4.2 Keskustori ja puisto 4.1 Erilaiset saarekkeet T-liittymä valtatieltä, ramppimainen tie kiertoliittymään, kortteli jää teiden muodostamaan silmukkaan. alue kooltaan noin 100x180 m eli 1,8 ha, jaettavissa kolmeen tonttiin ja laajennusmahdollisuus kadun eteläpuolelle vanhat rakennukset purettu metsäkumpare muodostaa alueen keskelle puiston kiertoliittymän kulmalla pieniä rakennuksia ja käsityöläisten aittatori, rakennusoikeutta noin 900 k-m 2 vt-varsi jaettavissa kahteen tonttiin, market+ erikoistavarak k-m 2 ja erikoistavara II-krs k-m 2 tien eteläpuoli tilaa vievälle erikoistavarakaupalle k-m 2 yhteensä rakennusoikeutta k-m 2 > < k-m 2 autopaikkoja > 188 kpl T-liittymä hieman etelämpänä, kaareva ramppimainen tie nelihaara kiertoliittymään alue kooltaan noin 120x150 m eli 1,8 ha, jaettavissa kolmeen tonttiin ja laajennusmahdollisuus kadun itä- ja eteläpuolelle vanhoista rakennuksista säästetty liikuntahalli ja asuntosiipi joissa toimii käsityöläispajoja ja myymälöitä sekä kunnan kulttuuritiloja, urheilusali voi toimia kauppahallina tai urheilusalina, k-m 2 puretun siiven tilalle keskusaukio kiertoliittymän kulmalla keskikokoisia erikoistavaran outlet-rakennuksia, rakennusoikeutta noin k-m 2 vt-varsi jaettavissa kahteen tonttiin, market+ tilaa vievää erikoiskauppaa k- m 2 tien eteläpuoli huoltoasema x k-m 2 ja kiertoliittymän itäkulma 600 k-m 2 yhteensä rakennusoikeutta k-m 2 > < 9000 k-m 2 autopaikkoja >

19 4.3 Itselliset kauppakadulla 4.4 Kauppakadun maamerkit T-liittymä, kaareva katujatkumo kohti keskustaa, liittyy olevaan rakenteeseen alue kooltaan noin 80x260 m eli reilu 2 ha, jaettavissa neljään tonttiin ja laajennusmahdollisuus kadun eteläpuolelle vanhoista rakennuksista säästetty oleva koulukampus, missä toimii käsityöläispajoja ja myymälöitä sekä kunnan kulttuuritiloja, urheilusali voi toimia kauppahallina tai urheilusalina, k-m 2 metsäkumpare säilyy puistona tai tontin viheralueena Rimmintien risteyksessä keskikokoisia päivittäistavara-kauppoja, rakennusoikeutta noin k-m 2 vt-varressa pieni kauppakeskus erikoistavaroille ja pienmyymälöille k-m 2 tien eteläpuoli tilaa vievää erikoistavarakauppaa k-m 2 yhteensä rakennusoikeutta k-m 2 > < 9000 k-m 2 autopaikkoja > 210 T-liittymä etelämpää, kaareva katujatkumo kohti keskustaa, liittyy olevaan rakenteeseen alue kooltaan noin 100x260 m eli noin 2,5 ha, jaettavissa jopa viiteen tonttiin ja laajennusmahdollisuus kadun eteläpuolelle vanhat rakennukset purettu pienet käsityöläispajat ja myymälät sekä kunnan kulttuuritila korttelin keskellä liittyen puistoon, noin 1000 m 2. metsäkumpare ja kallio säilyy puistona, yhteys liikennepuistoon Rimmintien risteyksessä päivittäistavarakauppa ja erikoistavaramyymälöitä, II kerroksisessa kauppakeskuksessa rakennusoikeutta noin k-m 2 vt-varressa tilaa vievää erikoistavarakauppaa k-m 2 tien eteläpuoli tilaa vievää erikoistavarakauppaa k-m 2 yhteensä rakennusoikeutta k-m 2 > < 9000 k-m 2 autopaikkoja >

20 ARVIOINTIKRITEERIT VE-1 ERILAISET SAAREKKEET VE-2 KESKUSTORI JA PUISTO VE-3 ITSELLISET KAUPPAKADULLA VE-4 KAUPPAKADUN MAAMERKIT katuverkon selkeys, risteysalueen näyttävyys, pysäköintialueen ja huoltopihan sijainti ja sopivuus taajamakuvaan korttelirakenteen sopivuus taajamakuvaan ja liittyminen olevaan taajamarakenteeseen, rakennusten korkeudet ja näyttävyys, sisääntulopuolen edustavuus vaikutus keskustan oleviin palveluihin vaikutus olevaan rakennuskantaan rakennustavan ja tieverkon taloudellisuus - vaiheittain toteuttamismahdollisuus hyvin selkeä sisääntulo alueelle, poistuminen mutkikkaampaa Oulun suuntaan pysäköintialueet etualalla ja pienempi taustalla, huoltopihat takakulmalla alikulun varrella tai suoraan torilta, kevytliikenne tontin keskeltä kahtena rinnakkaisväylänä sivuten puistoa ja käsityötoria mittakaavaltaan vaihteleva, samaa luokkaa olevien rakennusten kanssa, rakennukset matalia paitsi erikoisliikeryhmä II-kerrosta, näyttävyys julkisivumateriaalien ja rakennusten välisten pihatilojen toteutuksella erillinen palvelusaareke suhteessa oleviin palveluihin, tiestä erottaa oleva rakennuskanta hävitetään tontilta tieverkko tehokas, puustokumpare säilyy puistona, voidaan toteuttaa useassa vaiheessa hyvin selkeä sisääntulo, varsinkin jos huoltoasema sijoittuu risteyksen eteläpuolelle, pysäköintialue selkeä, yhtenäinen kehä, jota voi käyttää läpikulkuna Rimmintielle, huoltopihat rakennusten päissä tai suoraan pysäköintialueelta, yksi kl-väylä alueen keskellä läpi keskusaukion, kävelytiet kauppojen edustalla mittakaavaltaan tasalaatuinen, isoimmat massat valtatien varressa, olevat koulurakennuksen osat säilyvät maamerkkinä sekä uusi lisäsiipi liittymätien varressa, kompakti ja selkeä rakenne erillinen saareke suhteessa keskustan palveluihin oleva rakennuskanta säilyy puolittain tieverkko tehokas, toteutettavissa vaiheittain tieverkko selkeä, oleva Varsitien liittymä poistettu, pysäköintialueet melko hahmottomat, huoltopihat päädyissä, kevytliikenne kauppojen edustoilla mittakaavaltaan tasalaatuinen mutta hajanainen, säilyvä koulukampus toimii maamerkkinä jota viereinen kumpupuisto korostaa, pihat avautuvat Rimmintien suuntaan liittyy hyvin keskustan kauppakatuun ja muihin palveluihin säilyttää olevan kampuksen vaiheittain toteuttaminen helppoa ja toisistaan riippumatonta tieverkko kaikkein selkein, oleva Varsitien liittymä säilyy, pysäköintialueet selkeät kauppojen edessä, huoltopihat päädyissä, kevytliikenne kauppojen edustoilla ja keskuspuiston laidoilla mittakaavaltaan vaihteleva, isot omana ryhmänä vt-varressa, keskellä puistoon liittyen pienet rakennukset ja itäpäässä kauppakeskus kooltaan kuten olevat keskustan kaupat, pihat avautuvat puiston suuntaan liittyy hyvin keskustan kauppakatuun ja muihin palveluihin hävittää olevan kampuksen vaiheittain toteuttaminen helppoa ja toisistaan riippumatonta 20

21 5 RAKENNEMALLIN VIIMEISTELYN SUUNNITTELUPERIAATTEET Yleisötilaisuus järjestettiin kaupungintalon valtuustosalissa klo Osallistujia oli 25. Keskustan yrittäjistä vain 3 osallistui tilaisuuteen. Syyksi arveltiin haluttomuutta siirtyä uuteen kauppapaikkaan. Tilaisuudessa keskusteltiin paljon liikennejärjestelyistä, huomautettiin kasvavasta melusta ja kiertoliittymää suositeltiin valtatielle. Liikenteen pitää olla sujuvaa ja houkuttelevaa. Todettiin että lisäostovoima on saatava valtatiellä liikkujista. Torin siirtoa esitettiin mutta myös nykyistä toria pidettiin hyvänä paikkana. Yritysmaailma luo sisällön toiminnoille. Koulu on kallis pitää mutta kallis purkaakin sitä esitettiin yhdistysten toimipaikaksi. Tulee luoda kehittämisnäkymiä uusille nuorille yrittäjille. Palvelulla voi kilpailla, alueella ei ole tungosta ja pysäköinti on ilmaista. Pudasjärven keskustan olevaa ja uutta tarjontaa on markkinoitava ja opastettava paremmin. Valinnat suunnittelun periaatteista neljän rakennemallin pohjalta tehtiin ohjausryhmän kokouksessa Valtatieliittymä tullaan merkitsemään yleiskaavaehdotukseen esim. yhteystarpeena. Kuusamon suunnasta on vaikea tulla keskustaan jos valtatiellä on kääntymisen estävä keskikaista. Silloin kiertoliittymä on selkeämpi ja haluttavampi vaihtoehto, se myös kehittäisi valtatien molempien puolien liiketilojen saavutettavuutta. Tieverkon malliksi otetaan ve-4 siten, että Varsitie säilyy ainakin kääntyminen oikealle. Kulku Koillis-Sähkön kiinteistölle on turvattava. Liittymä jakaa uuden koulukeskuksen suuntaan lähtevää liikennettä, kiertoliittymä joustavoittaa sitä. Uuden sisääntulotien molemmin puolin sijoitetaan korttelialuetta liiketiloja varten. Kulku nykyisen K-marketin pihalle tulee olla jatkossakin joustava. Koulutontin taajaman puoleiselle osalle sijoitetaan liikekeskus-kauppahalli ja kalliopuiston valtatien puolelle muuta erikoistavarakaupan ja palvelujen liiketilaa, esim. hirsirakentamista. Tilaa vievää kauppaa voi sijoittua myös valtatien länsipuolelle. Koulun takana oleva kallio puustoineen voi jäädä viheralueeksi. Koulu puretaan sillä siinä on sisätilaongelma, rakennuksella ei sijoittajaa tai ylläpitäjää, tilat ovat pieniä ja hoitamaton rakennus karkottaa muut rakentajat. Pohjantähti palvelee kulttuuritoimintoja. Valtatien varteen jätetään viheraluetta, veistospuisto. Alueelle ei haluta isoja rakennuksia peittämään keskustanäkymää. Puiston, liiketilan ja Rimmintien väliin sijoitetaan pysäköintiaukea ja tyylikäs valaistus, joka ohjaa katsetta kohti keskustaa. Rakennusten tulee olla arkkitehtuuriltaan houkuttelevia: hirsilinna ja koulun raunioista muuri Tarjonnan kokonaissisältö, muiden toimintojen yhdistäminen kauppaan ovat tärkeitä vetovoiman kannalta. Ohjausryhmän ideoita alueen toiminnoista: luovaa kehittämis-, konsepti- ja ideasuunnittelua, ideat ovat ratkaisevia menestykselle, ei raha! Vienan kauppatie-brändi paikallisuuden ja omaleimaisuuden korostaminen, hirsirakentaminen, maamerkki, kunnan palvelujen ikkuna 2030 lisäarvoa nykyiseen tarjontaan, outlet myymälät päivittäistavarakauppa, Tokmanni, Lidl erikoistavarakauppaa: miesten vaatekauppa, kenkäkauppa kauppahalli alueen pientuottajille, perinnekahvila: juusto, rieska, poro kirpputorit, tori: antiikkia ja humpuukia majoitustiloja matkailijoille, bed & breakfast, kestikievari, asuntoja etniset kaupat ja ravintolat, aasialaiset tuotteet, eurooppalaiset tuotteet, venäläinen kauppatalo, pienet määrät erikoistuotteita, humanitäärinen liiketila liikennepuisto valvottu sisäleikkipuisto keilahalli veistos- ja tapahtumapuisto: hirsipuupuisto, kuren munat, rauniopuisto kulttuuritapahtumat: luennot, kirjasto, pala kotiseutumuseota luonto: vrt. Viherlandia, eläimet, koirat, revontulet, ufot, elämykset huokaisupaikka, virkistyskeidas keskelle, tapahtuma-aukio koneiden ja laitteiden korjauspalvelut, pieniä tuotannollisia tiloja eli verstasmyymälöitä - kädentaidot 21

22 6 KAUPPAPAIKAN YLEISSUUNNITELMA 6.1 Suositukset asemakaavoitusta varten Alueen suunnittelu käynnistynee tiesuunnittelulla, sillä ilman varmuutta suorasta tieyhteydestä, alueelle on vaikea saada kiinnostuneita yrittäjiä. Tieyhteystarve merkitään viimeistelyvaiheessa olevaan yleiskaavaan ja tierakentamista varten tarvitaan asemakaava. Tämän takia asemakaavoitus voidaan aloittaa heti, vaikka rakennushanketta ei vielä ole tiedossa. Samalla asemakaavamuutoksella määritellään olevien koulurakennusten kohtalo, puretaanko kaikki vai voidaanko jokin osa säilyttää: esim. liikuntasali kauppahallina. Korttelialueen asemakaava voi olla hyvin väljä ja sitä voidaan tarvittaessa tarkentaa kun alueelle tulee todellinen rakennushanke. 6.3 Asemapiirros ja tilakaavio Alla olevassa kaaviokuvassa on esitetty alustava asemapiirros toimintojen sijoittumisesta alueelle. Turisteja ja lomailijoita vetävä toimintatori on sijoitettu valtatien puoleiselle laidalle, missä se liittyy luontevasti veistos- ja toimintapuistoon. Kauppahallimainen tila voi sijoittua jompaankumpaan kortteliin paikka määrittyy kun alueelle ilmaantuu sopivia yrittäjiä. Jos rakennushanke käynnistyy rakentajavetoisena, silloin kaupungin panos toimintojen ohjauksessa voi olla suurempi. Puistoakseli alueen keskellä toimii virkistyksen ja rentoutumisen paikkana ja alueelle voidaan rakentaa joitakin virkistystoimintoja olevan liikennepuiston lisäksi. Samalla se suojaa olevaa asutusta kauppaliikenteen haittavaikutuksilta. Selkeä lähtökohta on puiston säilyttäminen olevan kallion kohdalla, joten se voidaan kaavassa määritellä, samoin sitä sivuava kevytliikenteen väylä korttelin halki. Näillä rajauksilla kortteli jakautuu kahteen osaan, joista valtatien puoleinen osa voidaan jakaa kahteen ohjeelliseen tonttiin. Valtatien varteen jätetään vapaata puistoaluetta noin 40 metrin leveä kaistale jossa voi sijaita veistos- ja tapahtumapuisto, joka houkuttelee alueelle kävijöitä. Hirsirakentaminen on kaupungin imagon uusi painopiste, jota tälläkin alueella halutaan tuoda esiin. Ainakin valtatien puoleiset korttelit tulee toteuttaa hirsirakenteilla, joka itsessään tuo alueelle uudenlaista ilmettä ja voi innoittaa uudenlaisten kaupan ja palvelujen konseptien luontiin. (vrt. kohta 6.4 esimerkit, joista useat vanhoja hirsirakennuksia). 6.2 Kehittämistoimet ja aikataulu Alueen kehittämisen aikataulu on haarukoitu alustavasti alla olevan taulukon mukaisesti 3-9 / /2015-6/ / /2016 Katuverkon muutokset tutkitaan asemakaavaprosessissa. Neuvottelut ELY-keskuksen kanssa. Laajempi tieverkollinen tarkastelu voi olla tarpeen. Asemakaavan muutos. Kunnallistekniikan muutokset, tarvittavat uudet linjaukset uusien katujen yhteyteen. Suunnitelmat ja toteutus yhtä aikaa tierakentamisen kanssa kesällä Rakennusten purkaminen ja materiaalien kierrättäminen. Perustetaan uusi liikeyritys, käytettyjen rakennusosien yksityinen myyntikeskus, jollainen puuttuu Pohjois-Suomesta. Valtatien kiertoliittymä ilmaisee ohiajaville selvästi keskustan paikan. Lisäksi voidaan haluttaessa toteuttaa toinen, pienempi kiertoliittymä Varsitien risteykseen, jolloin se toimisi kauppakadun maamerkkinä ja keskipisteenä. Rakentaminen tulee sijoittaa niin, että ympyrässä oleva valomerkki taideteos näkyy myös valtatielle. 5-10/ Ympäristörakentaminen, istutetaan katualueiden puukujat ja pensasryhmät. perustetaan puisto valtatien varteen sekä hoidetaan kalliopuistoa esim. puustoa karsimalla ja harventamalla. Rakentamisen vaiheistaminen: kysynnän mukaan edeten. 22

23 Periaatekuva kortteli- ja tiealueiden rakentamisesta. LIIKENNE: uusi tieyhteys kiertoliittymällä valtatiehen, joka yhdistää keskustan myös valtatien länsipuoliseen taajamaosaan ja Iijokivarren kyliin johtavaan Petäjäkankaatiehen. Muut olevat valtatieliittymät säilyvät. Uusi sisääntulotie on osin kaksikaistainen, joita erottaa puilla / koivuilla istutettu välikaista kuten Varsikadulla jo on. Liiketonteille on oleva Rimmintien liittymä ja uudet liittymät tulevat eteläpuolelta, uudelta sisääntulotieltä. Pysäköintipaikkoja on noin 100 kpl. Huoltoajo tulee pääosin Rimmintien suunnasta. Kevytliikenteen väylä halkaisee korttelin keskeltä ja siitä haarautuu yhteydet molempiin kortteleihin ja suojaisille toriaukioille. RAKENTAMINEN: Alueella on kolme ohjeellista tonttia joiden rakennusoikeudet ovat k-m 2. Rakentamisen tulee olla vähintään II-kerroksista, ainakin osittain ja suositeltava runkomateriaali on hirsi. Mahdolliset torniosat voivat olla korkeampia. YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN: Alueen viihtyisyys ja vetovoima luodaan ympäristörakentamisella. Oleva mäntypuusto kallion ympäristössä säilytetään, mikä luo rakentamiselle rauhoittavan taustan ja alueen keskelle suojaavan ja varjostavan keitaan. Tonttien rakentamattomat osat voidaan kattaa pensailla ja nurmikolla / kukkakedolla. Katualueen keskikaistoille istutetaan koivukujat, jotka luovat alueelle vehreän ilmeen ja kuivattavat tehokkaasti kosteaa maaperää mikä vähentää hulevesiä. Valtatien varteen rakennetaan veistospuisto, jota kiertää polkuverkko tai koko veistosalue voidaan kattaa hakkeella tms. hoitovapaalla materiaalilla. 23

24 Tilaohjelmakaavio Tilakaavio on laadittu edellisellä sivulla olevan asemapiirroksen pohjalta valtatien puoleiselle kahdelle tontille. Toiminnot on poimittu ohjausryhmän tavoitekeskusteluista. Rakennusoikeutta tonteittain on I-kerroksessa k-m 2 ja II-kerroksessa k-m 2. Alueen koko mahdollistaa noin 3000 k-m 2 rakentamisen molemmille tonteille eli yhteensä 6000 k-m 2 I krs varalla varalla varalla ruokakauppa 500 Käsityöläisten ja pientuottajien kauppahalli 300 II krs 2400 toimistot palvelut erikoistavara 500 kirpputorit, vaihtuvat myymälät ja näyttelyt/ tapahtumat 300 Pukimo 100 Toriaukio 20x20m Aitat 4x25 aula ja kauppakujat 500 Toriaukio 15x30m parvekkeet 100 aula ja etniset kauppakojut 500 luokkamuseo 100 Pentik 100 rieska ravintola 200 Marimekko 50 Käsityöläisten kojut 100 Kenkäkauppa 50 kahvila 100 kirjasto, lepohuone 200 juus tola 200 poro 200 varalla 600 kestikievari peti ja puuro 600 Leikki ja harrastustila

25 6.4 Esimerkkejä vetovoimaisista kauppapaikoista ja toimintakonsepteista. Pilkkitapahtuma oheispalveluineen, elämyksiä tarjolla. Kemin lumilinna. Lumilinnoja ja jääveistoksia rakennetaan Suomessakin useilla paikkakunnilla. Maankuulu Vaskikellon huoltoasema Pyhäsalmella omaperäinen vetävä idea! Pentikin museo Posiolla, astiat ja muut kotitalouden tavarat voivat olla myös nähtävyys ja alakerrassa on uustuotannon myymälä! 25

26 Uumajan uutta kaupparakennustyyliä asuinalueella. Jokimaisema lisää vetovoimaa. Tallinnan joulutori, tapahtumilla on suuri merkitys vuoden jaksotuksessa. Stundarsin asuinalue siirrettyine rakennuksineen. Kylä on asuinalue - nähtävyys, jonka laidalla on museo ja muita palveluja. Oulun kauppatorin vanhat aitat. Ajoittainen käyttämättömyys ei haittaa tässä mittakaavassa. Rakennusten ilme on lämmin ja niiden sijoittelu luo kotoisaa, pienimittakaavaista miljöötä. 26

27 Oulun torisuunnitelma ja kauppahalli. Nuutajärven lasikylä: lasitehdas, lasikoulu, lasimuseo, myymälät, majatalo (lähde 27

28 6.5 Havainnekuvat, 3d mallit Ranuan eläinpuistoon liittyvä Murmur palvelukeskus. 28

29 29

30 30

31 31