Esitys Rantasalmen pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista

Transkriptio

1 Liite 1. Esitys 1 (10) Liitteet 8 kpl ESAELY/84/2018 Esitys Rantasalmen pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Etelä-Savon ELY-keskus on tarkistanut Rantasalmen kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden (7 kpl) luokituksen ja rajauksen (taulukko 1). Rantasalmen kunnan kaakkoisrajalla on lisäksi yksi II-luokan pohjavesialue, Seurasaari ( ), jonka pääsijaintikunta on Savonlinna. Tämän pohjavesialueen luokitus tarkistetaan yhdessä Savonlinnan muiden pohjavesialueiden kanssa. Rantasalmen kolmesta III-luokan pohjavesialueesta kaikki kolme, Haukiniemi, Kantosaari ja Varpasharju, poistetaan luokituksesta. Kunnassa on yksi luokituksesta aiemmin poistettu pohjavesialue (ns. IV-luokka) Kirjastenharju ( ). Yhdeltäkään Rantasalmen pohjavesialueelta ei löytynyt merkittäviä, pohjavedestä suoraan riippuvaisia, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia ja lainsäädännöllä suojeltuja pintavesi- tai maaekosysteemejä (E-merkintä / E-luokka). Rantaviivoilla pohjavesialueiden muodostumisalueiden rajat on päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2016 julkaisemaa valtakunnallista rantaviiva-aineistoa (Ranta 10 -aineisto). Muutos on todellisuudessa pieni ja sen pääasiallinen tarkoitus on erilaisten paikkatietoaineistojen yhtenäistäminen. Taulukko 1. Rantasalmen kunnan pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Sijaintikunta Pohjavesialueen nimi Tunnus Vanha luokka Uusi luokka Lisätietoja 1 Rantasalmi Haukiniemi III POISTUU LUOKITUKSESTA 2 Rantasalmi Kantosaari III POISTUU LUOKITUKSESTA 3 Rantasalmi Kaukalovuori I 1 vedenottamo: Kaukalovuori rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 4 Rantasalmi Kupiala I 1 vedenottamo: Kupiala rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 5 Rantasalmi Ritokangas II 2 rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 6 Rantasalmi Ruutanaharju I 1 vedenottamo: Kirkonkylä rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 7 Rantasalmi Varpasharju III POISTUU LUOKITUKSESTA ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kirjaamo PL 164, Mikkeli Y-tunnus kirjaamo.etela-savo@ely-keskus.fi

2 2/10 Luokitustyön tausta Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Lainmuutos tuli voimaan Laki edellyttää, että elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella: 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin; 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön. Lisäksi ELY-keskus luokittelee E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (1040/2006) muutos tuli voimaan Pohjavesialueiden määrittämisestä ja luokituksesta on säädetty asetuksen luvussa 2a. E-luokan pohjavesialueen luokitus perustuu luonnontilaisen tai luonnontilaisen kaltaiseen muun lainsäädännön nojalla suojeltuun pohjavedestä suoraan riippuvaiseen merkittävään pintavesi- ja maaekosysteemiin. 1- ja 2-luokan pohjavesialueet voivat saada E-merkinnän tai pohjavesialue voi olla pelkästään luokkaa E. Pohjavesialue voi siis jatkossa olla luokkaa 1, 1E, 2, 2E tai E. Aiemmin pohjavesialueet on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeiksi (luokka I), vedenhankintaan soveltuviksi (luokka II) ja muiksi pohjavesialueiksi (luokka III). Luokitus on voimassa toistaiseksi rinnakkain uuden luokittelun kanssa, kunnes pohjavesialueiden luokitustarkistukset valmistuvat. Pohjavesialueiden uudelleenluokittelun yhteydessä myös pohjavesialueiden rajaukset tarkistetaan. Pohjavesialueen ja muodostumisalueen rajan tulee perustua parhaaseen saatavilla olevaan hydrogeologiseen tietoon. Siltä osin kuin pohjavesialue rajautuu vesialueeseen, muodostumisalueen raja määritetään rantaviivaan. Etelä- Savon ELY-keskus on tämän uudelleenluokittelutyön yhteydessä päivittänyt pohjavesialueiden muodostumisalueiden rajat Suomen ympäristökeskuksen Ranta 10 -aineiston rantaviivan mukaisiksi. Luokitus- ja rajaustyön keskeinen lähdeaineisto: 1. Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 1299/ Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 1040/ Pohjavesialueet - opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan, YM 2018.

3 3/10 Pohjavesialuekohtaiset luokitus- ja rajausmuutokset 1. Haukiniemi III-luokka, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Kokonaispinta-ala 0,74 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,51 km 2 poistetaan luokituksesta Haukiniemen pohjavesialue sijaitsee Rantasalmen kunnan läpi kulkevalla luode - kaakko -suuntaisella harjujaksolla. Muodostuma rajoittuu luoteessa kalliomäkeen, etelässä moreeniseen peltoalueeseen ja lännessä Suureen Raudanveteen (pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet, VHS-luokitus) ja idässä Haukiveteen (suuri humusjärvi, VHS-luokitus). Muodostuman maa-aines on pääosin hienoa hiekkaa ja silttistä hiekkaa. Alueella on ollut ollut maa-ainesten ottamistoimintaa. Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 250 m 3 /d. Pohjavesi virtaa muodostumassa idästä länteen. Pohjaveden pinta on hieman järven vedenpintaa ylempänä. Vuoden 1980 tutkimuksissa Haukiniemen koillisosan maaperän todettiin olevan hiekkaa ja soraa. Tutkimuspisteillä (POVET Hp5 ja 5) maaperän ominaisantoisuus oli hyvä, pohjavesi vähähappista ja runsas rautaista. Pohjavesialueella tai sen ympäristössä ei ole suoalueita. Pohjaveden alhainen happipitoisuus johtuu todennäköisesti huonoista virtausolosuhteista muodostumassa ja/tai humuspitoisen pintaveden rantaimeytymisestä muodostumaan. Pohjavesialueen itäpuoleinen järvi on luokiteltu humusjärveksi eikä se todennäköisesti sovellu rantaimeytykseen. Alueen eteläisellä puoliskolla ja luoteisella osalla maa-aines on pääosin hienoa hiekkaa ja silttistä hiekkaa ja silttiä. Vuoden 2017 tutkimuksissa maaperän ominaisantoisuutta tutkittiin kahdella pisteellä (POVET E3017 ja E3117), molemmissa vedenjohtavuus oli heikko. Sorakuopan länsilaidalta (POVET E3217) otetuissa pohjavesinäytteissä happipitoisuus oli alhainen ja rautapitoisuus korkea. Tutkimusten perusteella muodostuman eteläpuoliskon ja lounaisosan (3/4 pohjavesialueesta) maaperän vedenantoisuus on heikko. Yhdyskuntien talousveden hankinnan kannalta alueelta ei ole saatavissa riittävästi pohjavettä (> 100 m 3 /d). Pohjavesialue poistetaan luokituksesta. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue ei sovellu pohjaveden antoisuuden ja eikä muiden ominaisuuksiensa perusteella yhdyskunnan vedenhankintakäyttöön. Ramboll, III-luokan pohjavesialueiden tarkistaminen, 1. osahanke. Etelä-Savon ELY-keskus. LINKKI Paavo Ristola Oy, Vedenhankintatutkimukset: Rantasalmi, Putkisalo ja Kantosaari.

4 4/10 2. Kantosaari III-luokka, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Kokonaispinta-ala 0,57 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,32 km 2 poistetaan luokituksesta Kantosaaren pohjavesialue sijaitsee Rantasalmen kunnan läpi kulkevalla luode - kaakko -suuntaisella harjujaksolla. Muodostuma rajoittuu etelässä ja lounaassa hietaiseen ja liejuiseen osin umpeenkasvaneeseen lahti- ja suoalueeseen, muutoin sitä ympäröi Haukiveden Pieni Raudanvesi (matala humusjärvi, VHS-luokitus). Alueen länsilaidassa on ollut maa-ainesten ottamistoimintaa. Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 170 m 3 /d. Pohjavesi virtaa alueen keskiosasta pohjoiseen Häikänniemen suuntaan. Muodostuma koostuu Häikänniemen pitkästä ja kapeasta harjusta sekä sen eteläpuolisesta Kantosaaren harjulaajentumasta. Muodostuman maa-aines on tutkimusten (maatutkaluotaukset ja kairaus) perusteella pääosin silttistä hienoa hiekkaa. Alueen koillisosassa, vuonna 1980 tutkitulla pisteellä (POVET HP 1) maa-aines on hiekkaa ja soraa ja ominaisantoisuus hyvä. Ylimmässä kerroksessa pohjaveden rautapitoisuus oli alhainen, mutta kasvoi syvemmälle mentäessä happipitoisuuden laskiessa. Pohjaveden pinta on hieman järven vedenpintaa korkeammalla, joten hydraulinen yhteys järven ja pohjaveden välillä on todennäköinen. VHS-luokituksen tietojen perusteella järven (Pieni Raudanvesi) vesi voi olla liian humuspitoista soveltuakseen rantaimeytykseen. Vuonna 2017 tutkitulla pisteellä (E3317) maaperä oli hienoainespitoista ja ominaisantoisuus heikko. Pohjavesialueen kapea harjuosa ja koillisreuna ovat karkeampaa, hyvin vettä johtavaa ainesta. Muodostuman deltaosa on silttistä hienoa hiekkaa, jonka vedenjohtavuus on heikko. Hyvä hydraulinen yhteys koillisosan ja Pieni Raudanveden välillä on todennäköinen, mutta järvivesi ei todennäköisesti sovellu rantaimeytykseen. Alueen hyvin vettä johtava osa ei ole riittävän suuri yhdyskuntien vedenhankintaan (> 100 m 3 /d). Pohjavesialue poistetaan luokituksesta. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue ei sovellu pohjaveden antoisuuden ja eikä muiden ominaisuuksiensa perusteella yhdyskunnan vedenhankintakäyttöön. Ramboll, III-luokan pohjavesialueiden tarkistaminen, 1. osahanke. Etelä-Savon ELY-keskus. LINKKI Paavo Ristola Oy, Vedenhankintatutkimukset: Rantasalmi, Putkisalo ja Kantosaari.

5 5/10 3. Kaukalovuori I-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Kokonaispinta-ala 2,14 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 1,40 km 2 1-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Kaukalovuoren pohjavesialue sijaitsee Rantasalmen kunnan lounaiskulman läpi kulkevalla luode - kaakko - suuntaisella harjujaksolla. Pohjavesialue sijaitsee moreenirinteen kylkeen kerrostuneella harjulla, Tuusjärven (keskikokoinen humusjärvi, VHS-luokitus) rannalla. Rinteen lakiosilta valuu ja suotautuu pintavesiä harjuun. Alueen Itä- ja luoteispuolella on Lahkearahkan turvetuotantoalue. Harjuaines on kivistä soraa ja hiekkaa. Alueella on ollut maa-ainesten ottamistoimintaa. Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 1000 m 3 /d. Pohjavesi virtaa luoteesta kaakkoon. Pohjavesialueen eteläosassa sijaitsee vuonna 2008 käyttöönotettu Rantasalmen ja Juvan kuntien yhteinen Kaukalovuoren pohjavedenottamo. Vedenottolupa mahdollistaa 1000 m 3 /d vedenoton. Vuotuinen ottomäärä on noin 500 m 3 /d. Vesi on osin rantaimeytyvää Tuusjärven pintavettä, vuoden 2014 isotooppitutkimuksissa pintaveden osuus raakavedessä oli %. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on rantaosuuksilla päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialueen vettä käytetään yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Pöyry, Arvio Lakeanrahkan vaikutuksesta Tuusjärven veden laatuun sekä arvio muutosten vaikutuksesta Rapionkankaan ja Kaukalovuoren vedenottamoiden veden laatuun. Vapo Oy. Pöyry, Rapionkankaan ja kaukalovuoren vedenottamoiden isotooppiselvitys. Vapo Oy. Etelä-Savon ELY-keskus, Rantasalmen Kaukalovuoren pohjavesialueen suojelusuunnitelma. EAKR-osarahoitteinen Pohjavesien Suojeluohjelma Itä-Suomi -hanke. Etelä-Savon ympäristökeskus, Rantasalmen ja Juvan Kaukalovuoren pohjavesitutkimukset. HAAVE-projekti. Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri, Juvan pohjavesiselvitykset

6 6/10 4. Kupiala I-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Kokonaispinta-ala 1,10 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,53 km 2 1-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Kupialan pohjavesialue sijaitsee Rantasalmen kunnan läpi kulkevalla luode - kaakko -suuntaisella harjujaksolla. Pohjavesialue rajoittuu koillislaidalla moreenirinteeseen, jolta valuu ja suotautuu pintavesiä muodostumaan. Alueen pohjoisosassa harju on Saimaan Haapaselän Lamposelässä (suuri, vähähumuksinen järvi, VHS-luokitus). Lamposelän Pirskanlahden ja Konsulanlammen välinen uoma kulkee harjun poikki pohjavesialueen eteläkärjen eteläpuolelta. Uoman ja pohjavesialueen itälaidan välillä on hietaisia peltoalueita. Kaakkoisnurkka rajautuu laaja-alaiseen taimitarhaan. Taimitarhan maaperä on hienoa hietaa. Pohjavesialue sijaitsee maakuntakaavan arvokkaalla harjualueella (ge Koiraniemi-Ellinniemi). Harjuaines on hiekkaa ja soraa. Alueella on ollut laaja-alaista maa-ainesten ottamistoimintaa. Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 500 m 3 /d. Kupialan pohjavesivyöhykkeellä on todettu olevan selkeä yhteys Saimaan Haapaveteen. Pohjaveden pinnankorkeus seurailee viiveellä Saimaan vedenpinnan vaihteluita. Pohjavesialueella sijaitsee Rantasalmen kunnan Kupialan pohjavedenottamo. Vedenottolupa mahdollistaa 400 m 3 /d vedenoton. Vuotuinen ottomäärä on ollut noin 200 m 3 /d (2000). Vedenottamo on ollut välillä poissa käytöstä. Alueelta aiotaan tulevaisuudessa ottaa m 3 /d (2019). Vesi on osin rantaimeytyvää Lamposelän vettä. Alueella, Pirskalahden rannassa toimii myös pienen vesiosuuskunnan pohjavedenottamo. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on rantaosuuksilla päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialueen vettä käytetään yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Etelä-Savon ympäristökeskus, Rantasalmen tärkeiden pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Etelä-Savon ympäristökeskus, Rantasalmen kunnan Kupialan alueen täydentävä pohjavesitutkimus Paavo Ristola Oy, Hydrogeologinen selvitys. Rantasalmen kunta. Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri, Rantasalmen pohjavesitutkimus.

7 7/10 5. Ritokangas II-luokka, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Kokonaispinta-ala 0,81 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,47 km 2 2-luokka, muu vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Ritokankaan pohjavesialue sijaitsee Rantasalmen kunnan läpi kulkevalla luode - kaakko -suuntaisella harjujaksolla. Pohjavesialue rajoittuu pääosin Saimaan Haapaselän Lamposelkään (suuri, vähähumuksinen järvi, VHSluokitus). Alueen eteläpuolella on moreenimaastoa. Pohjavesialue sijaitsee maakuntakaavan arvokkaalla harjualueella (ge Ritokangas). Maa-aines on soraista ja kivistä hiekkaa. Alueella on ollut pienimuotoista maa-ainestenottoa. Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 450 m 3 /d. Alueen keskellä on pohjaveden pinnantasoa edustava suppalampi. Pohjavedenpinta on hieman järven vedenpintaa korkeammalla. Pohjavesialue soveltuu tiedossa olevien ominaisuuksiensa perusteella hyvin vedenhankintaan. Otettavan veden määrää voi todennäköisesti lisätä hyödyntämällä rantaimeytymistä. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on rantaosuuksilla päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa. Etelä-Savon ympäristökeskus, Puumalan tärkeiden pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Puumalan vesiosuuskunta.

8 8/10 6. Ruutanaharju I-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Kokonaispinta-ala 2,22 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 1,16 km 2 Tila Luokiteltu riskialueeksi, kemiallinen riskialue 1-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Ruutanaharjun pohjavesialue sijaitsee Rantasalmen kunnan läpi kulkevalla luode - kaakko -suuntaisella harjujaksolla. Pohjavesialue rajoittuu lounaislaidaltaan moreenirinteeseen, jolta valuu ja suotautuu pintavesiä muodostumaan. Luoteessa harju jatkuu yhtenäisenä Kupialan pohjavesialueelle asti. Maaperäkartan (GTK, 1:20 000) perusteella harju jatkuu myös kaakon suuntaan. Ruutanaharjun pohjavesialueen koillislaita rajoittuu hieno hiekka- ja silttikerroksiin Kosulanlammen ja Pienen Raudanveden rannoilla. Pohjavesialueella ja sen kaakkois- ja luoteispuolisilla harjualueilla on ollut laaja-alaista maa-ainesten ottamistoimintaa. Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 500 m 3 /d. Pohjavesi virtaa alueen kaakkois- ja luoteisosista sekä lounaasta kohti pohjavesialueen keskiosaa ja siellä sijaitsevaa vedenottamoaluetta. Ruutanalammen (pieni lampi alueen keskiosassa) lounaispuolella on selvityksissä todettu orsivesialue. Pohjavesialueella sijaitsee Rantasalmen kunnan vuonna 1967 käyttöönottama Kirkonkylän pohjavedenottamo. Vedenottolupa (v. 1983) mahdollistaa 600 m 3 /d vedenoton. Vuotuinen ottomäärä on noin 200 m 3 /d. Pohjavesialue on luokiteltu kemiallisen riskin alueeksi, koska ravinteiden pääsy pohjavesimuodostumaan on uhka vedenotolle. Pohjaveden nitraattipitoisuus on ollut nousussa. Pohjavesi on luontaiselta laadultaan, mahdollisesti suovesien vaikutuksesta, paikoin vähähappista, hapanta ja rautapitoista. Myös jotkin metallipitoisuudet ovat olleet koholla ottamon lähialueilla. Suurta riskiä pohjavesialueen laadulle aiheuttavat maa- ja metsätalouden hajakuormitus, rakennetun ympäristön ja taajama-alueen sekä haja-asutuksen hajakuormitus ja pistemäiset lähteet sekä alueen teollisuus- ja yritystoiminta. Pohjavesialueella ja sen läheisyydessä on runsaasti peltoja, osalta peltoalueista ja niiden ojista valuu vesiä suoraan harjuun. Rantasalmen taajama sijaitsee osin pohjavesialueella, kattaen noin puolet sen pinta-alasta. Peruste luokitukselle: Pohjavesialueen vettä käytetään yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Etelä-Savon ELY-keskus, Rantasalmen Ruutanaharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelman päivitys. EAKR-osarahoitteinen Pohjavesien Suojeluohjelma Itä-Suomi -hanke. Etelä-Savon ympäristökeskus, Rantasalmen tärkeiden pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Veli Reijonen Oy, Kaivonpaikkatutkimukset Kirkonkylän vedenottamolla vuonna Rantasalmen kunta. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, Vedenottamon veden laatututkimus. Rantasalmen kunta. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, Hydrogeologinen selvitys. Rantasalmen kunta. Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri, Rantasalmen pohjavesitutkimus.

9 9/10 7. Varpasharju III-luokka, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Kokonaispinta-ala 0,58 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,28 km 2 poistetaan luokituksesta Varpasharjun pohjavesialue sijaitsee Rantasalmen kunnan lounaiskulman läpi kulkevalla luode - kaakko -suuntaisella harjujaksolla. Muodostuma on pääosin saraturvepohjaisten suoalueiden ympäröimä. Pohjavesialueen keskivaiheilla, harjun itälaidalla on myös pieni lampi (Rautiaislampi). Harjuaines on kapealla ydinselänteellä hiekkaista soraa, reunaosilla soraista hiekkaa, eteläosan harjulaajentumalla hiekkaa ja hienoa hiekkaa. Alueella on ollut maa-ainesten ottamistoimintaa. Varpasharjulle on merkitty maakuntakaavan maa-ainestenottoalue (EO ). Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 150 m 3 /d. Pohjavesi virtaa muodostuman suunnassa kaakkoon. Maatutkaluotausten perusteella maaperä on ohut ja kallionpinta nousee mahdollisesti pohjavedenpinnan yläpuolella Rautiaislammen luoteispuoleisella harjualueella. Harjulaajentuman pohjoisosassa maa-aines oli vuoden 2018 tutkimusten perusteella hienoa hiekkaa, jonka ominaisantoisuus todettiin heikoksi. Pohjavesialueen eteläpäässä maaperä oli hiekkaa kuuden metrin syvyydelle, muuttuen syvemmällä heikommin lajittuneeksi. Maaperän ominaisantoisuus oli ylemmissä kerroksissa heikko, vedenlaatu hyvä. Syvemmälle mentäessä vedenantoisuus parani, mutta suoperäisten vesien vaikutus näkyi pohjaveden laadussa kohonneena kemiallisen hapenkulutuksena, alhaisena happipitoisuutena ja korkeina rauta- ja mangaanipitoisuuksina. Myös veden happamuus lisääntyi. Tutkimuksen perusteella pohjavesialueelta ei ole saatavissa 100 m 3 /d pohjavettä yhdyskuntien vedenhankintaan. Pohjavesialue poistetaan luokituksesta. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue ei sovellu pohjaveden antoisuuden ja eikä muiden ominaisuuksiensa perusteella yhdyskunnan vedenhankintakäyttöön. Ramboll, III-luokan pohjavesialueiden tarkistaminen, 3. osahanke. Etelä-Savon ELY-keskus. LINKKI GTK, Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen -projekti, tutkimusraportti. Osin EAKR (EU) -rahoitteinen, alueellinen Poski-hanke. OSA 3. Savonlinnan seutu, 2.3 Rantasalmi, Kohde nro 101.

10 10/10 Mikkelissä, ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristönsuojelun ja vesienkäytön palvelut Lähteet Peruskarttarasteri 1m, Maanmittauslaitos Korkeusmalli 2m, Maanmittauslaitos Maaperäkartat 1: / 1: / 1: , Geologian tutkimuskeskus Paikkatietoaineisto Ranta 10 - rantaviiva 1: ja uomaverkosto, Suomen ympäristökeskus, 2016 Liitteet, 8 kpl LIITE A Rantasalmen kunnan pohjavesialueet Pohjavesialuekartat: LIITE 1 Haukiniemi LIITE 2 Kantosaari LIITE 3 Kaukalovuori LIITE 4 Kupiala LIITE 5 Ritokangas LIITE 6 Ruutanaharju LIITE 7 Varpasharju