SELVITYS PYHTÄÄN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA

Transkriptio

1 Selvitys KASELY/603/2018 Etelä-Savo SELVITYS PYHTÄÄN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA Tausta Lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) on lisätty uusi 2a luku, jossa säädetään pohjavesialueiden määrittämisestä ja luokituksesta. Lisäys astui voimaan (1263/2014) ja sitä täydentävä asetus (929/2016). Pohjavesialueiden luokitus Lakimuutoksen myötä pohjavesialueluokitus uudistuu. Pohjavesialueet luokitellaan vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella: 1-luokka: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m 3 /vrk tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin 2-luokka: muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1-luokan mukaiseen käyttöön. E-luokka: pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Aiemmin käytössä olleet pohjavesialueluokat I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) ja II (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) korvataan siis uusilla luokilla 1 ja 2. Pohjavesialueluokka III (muu pohjavesialue) poistuu luokituksesta, ja aiemmin III-luokkaan kuuluneet alueet luokitellaan uudelleen joko 1-, 2- tai E-luokkaan tai poistetaan luokituksesta. Mukaan luokitukseen tulee uusi E-luokka. E-luokan pohjavesialueen luokitus perustuu luonnontilaiseen tai luonnontilaisen kaltaiseen, muun lainsäädännön nojalla suojeltuun, pohjavedestä suoraan riippuvaiseen, merkittävään pintavesi- ja maaekosysteemiin. Jos 1 tai 2 -luokan pohjavesialueet samalla ylläpitävät edellä mainittua pohjavedestä riippuvaista ekosysteemiä, niille lisätään E- merkintä (1E tai 2E). Pohjavesialue voidaan luokitella pelkästään E-luokkaan silloin, kun pohjavesialue ei sovellu antoisuutensa tai muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön, mutta alue kuitenkin täyttää pohjavesialueen kriteerit ja ylläpitää edellä kuvailtua pohjavedestä riippuvaista ekosysteemiä. Uuden lainsäädännön myötä pohjavesialueet luokitellaan seuraaviin luokkiin: 1, 2, 1E, 2E ja E. KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Vaihde Salpausselänkatu 22 PL 1041, Kouvola

2 KASELY/603/2018 2/10 Pohjavesialueiden rajaus Pohjavesialueiden rajaus perustuu luonnontieteellisiin tekijöihin niiden tietojen pohjalta, jotka ovat käytössä kartoitushetkellä. Vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan pohjavesialueen raja määritetään hydrogeologisten olosuhteiden perusteella kohtaan, jossa pohjavettä johtavien maaperäkerrosten päällä on riittävän tiiviit pohjavettä suojaavat maakerrokset tai jossa pohjavettä johtavat maakerrokset päättyvät kallioon tai vettä huonosti johtavaan maaperään. Suomen ympäristökeskuksen laatimassa ohjeluonnoksessa (Pohjavesialueet - määrittäminen, luokitus ja suojelusuunnitelmat) mainitaan, että riittävän tiiviiksi kerroksiksi katsotaan muun muassa yli 3 m paksut savi ja/tai silttikerrostumat (D50 = <0,002 mm). Asetuksen mukaan muodostumisalueen rajalla osoitetaan alue, jolla maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja alueen maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Ohjeistuksessa tarkennetaan, että muodostumisalueen maalajin tulee olla vedenjohtavuudeltaan vähintään hienon hiekan tasoa (D50 = <0,06-0,2). Pohjavesialueiden luokista ja rajoista ei tehdä valituskelpoista päätöstä. Pohjavesialueiden rajauksella ja luokituksella ei ole laissa itsenäisiä oikeusvaatimuksia, vaan vaikutukset tulevat aina muun lainsäädännön, kuten ympäristönsuojelulain, kautta. Vaikka pohjavesialueiden rajauksella ei ole välittömiä oikeusvaatimuksia, palvelevat ne välillisesti ympäristöä koskevaa lainsäädäntöä. Pyhtään pohjavesialueet ja tehdyt muutokset Taulukko 1. Yhteenveto Pyhtään pohjavesialueiden muutoksista. Pohjavesialueen nimi Vanha luokka Uusi luokka Rajausmuutos Muutosten perustelut Siltakylä I 1 kyllä Pohjavesialueen muodostumisalueen rajausta on siirretty kulkemaan rantaviivan mukaisesti. Korkiaharju A I 1 kyllä Korkiaharju A ja Korkiaharju B pohjavesialueet ovat samaa geologista muodostumaa ja ne yhdistetään yhdeksi pohjavesialueeksi: Korkiaharju Pohjavesialueen muodostumisalueen rajausta on siirretty kulkemaan rantaviivan mukaisesti. Korkiaharju B I 1 kyllä Korkiaharju A ja Korkiaharju B pohjavesialueet ovat samaa geologista muodostumaa ja ne yhdistetään yhdeksi pohjavesialueeksi: Korkiaharju Pohjavesialueen muodostumisalueen rajausta on siirretty kulkemaan rantaviivan mukaisesti. Kangasmäki I 2 - Pohjavesialueella sijainnut Kangasmäen vedenottamo ei ole enää yhdyskuntien vedenhankinta- tai varavedenottokäytössä, minkä vuoksi pohjavesialue muutetaan luokkaan 2. Kaunissaari I 1 kyllä Pohjavesialueen muodostumisalueen rajausta on siirretty kulkemaan rantaviivan mukaisesti.

3 KASELY/603/2018 3/10 Munapirtti A I 2 kyllä Pohjavesialueella ei ole yhdyskuntien vedenhankintaa. Pohjavesialueen muodostumisalueen rajausta on siirretty kulkemaan rantaviivan mukaisesti. Pohjavesialueen rajausta laajennettu eteläisellä merialueella muodostumisalueen rajan korjauksen vuoksi. Jättukastet-Tuuski Susikopinharju A Susikopinharju C I 2 kyllä Pohjavesialueella ei ole yhdyskuntien vedenhankintaa. Pohjavesialueen muodostumisalueen rajausta on siirretty kulkemaan rantaviivan mukaisesti. II 2 - II 2 kyllä Pohjavesialueen rajausta on supistettu pohjavesialueen luoteisosasta. Rajaus siirretään kulkemaan Bjånakärrsbergenin avokallioalueen lakialueelle. Kallioalueen luoteispuolelta ei ole hydrogeologista yhteyttä pohjavesimuodostumaan. Apilapalo II 2 - Lamminsuonharju II Kananiemenharju A II 2 kyllä Kananiemenharju A ja Kananiemenharju B pohjavesialueet ovat samaa geologista muodostumaa ja ne yhdistetään yhdeksi pohjavesialueeksi: Kananiemenharju Pohjavesialueen pohjoisosan rajaa on Kananiemenharju B tarkistettu kallioalueiden osalta. II 2 kyllä Kananiemenharju A ja Kananiemenharju B pohjavesialueet ovat samaa geologista muodostumaa ja ne yhdistetään yhdeksi pohjavesialueeksi: Kananiemenharju Pohjavesialueen pohjoisosan rajaa on tarkistettu kallioalueiden osalta. Koukkusaari II 2 kyllä Pohjavesialueen muodostumisalueen rajausta on siirretty kulkemaan rantaviivan mukaisesti. Pohjavesialueen rajausta laajennettu merialueella muodostumisalueen rajan korjauksen vuoksi. Pitkäviiri II 2 kyllä Pohjavesialueen muodostumisalueen rajausta on siirretty kulkemaan rantaviivan mukaisesti. Leponiemi I poistetaan - Leporannan palvelutalon kaivo ei ole enää käytössä. Palvelutalo saa talousvetensä vesiosuuskunnan verkostosta. Alueen geologisten ominaisuuksien perusteella muodostuma ei mahdollista merkittävää pohjaveden virtausta ja/tai varastoitumista. Alueella ei ole merkitystä Pyhtään kunnan vedenhankinnalle, joten se poistetaan luokituksesta.

4 KASELY/603/2018 4/10 Itä-Vastila III poistetaan - Alueen geologisten ominaisuuksien perusteella muodostuma ei mahdollista merkittävää pohjaveden virtausta ja/tai varastoitumista. Alueella ei ole merkitystä Pyhtään kunnan vedenhankinnalle, joten se poistetaan luokituksesta. Siltakylä , 1-luokka Siltakylän pohjavesialue on osa pohjois-eteläsuuntaista pitkittäisharjujaksoa. Harjumuodostuma on osittain tasoittunut ja uudelleen kerrostunut. Kerrospaksuudet ovat vaihtelevia. Aines on pintaosiltaan karkeaa soraa ja hiekkaa. Reuna-alueilla on hiekkaa ja silttiä. Pohjavesialue rajautuu pohjoisessa ja luoteessa avokallioalueisiin. Pohjavesialueella on ollut laajaa soranottoa. Pohjaveden pinnankorkeus pohjavesialueen keskiosissa on tasolla m mpy. Pohjaveden päävirtaussuunta on alueella kaakkoon. Pohjaveden purkautumislähteitä on alueen kaakkoisreunalla tasolla noin + 2,5 m mpy. Pohjavesialueen länsireunalta ja mahdollisesti myös pohjoisosista vesi virtaa todennäköisesti länteen, Siltakylänjokeen. Pohjaveden happipitoisuus on korkea, minkä seurauksena vedessä ei esiinny rautaa ja mangaania. Pohjavedessä on havaittu kohonneita, talousveden laatuvaatimuksen ylittäviä pitoisuuksia fluoridia ja alumiinia, mikä johtuu alueen kallioperästä. Pohjaveden laadussa ei ole havaittu ihmistoiminnan vaikutusta (esim. kasvinsuojeluaineita, liuottimia, öljyhiilivetyjä). Siltakylän pohjavesialueella sijaitsee Kymen Vesi Oy:n Heinlahden (Siltakylän) varavedenottamo. Vedenottamo on otettu käyttöön vuonna Vedenottamo on jäänyt varavedenottamoksi vuonna I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Pohjavesialueen muodostumisalueen Korkiaharju A ja B pohjavesialueiden yhdistäminen Korkiaharju , 1-luokka Korkiaharjun pohjavesialue on osa pohjois-eteläsuuntaista pitkittäisharjua. Muodostuma on alkuperäiseltään topografialtaan erottunut loivana harjanteena ympäristöstään. Pohjavesialueella on kuitenkin ollut runsasta maa-ainestenottoa ja pohjavesipinnan yläpuolella oleva maa-aines on nykyään suurelta osin kaivettu pois. Alueen alkuperäinen topografia on parhaiten säilynyt pohjavesialueen etelä- ja keskiosissa. Pohjavesialue rajautuu ojitettuihin turvemaihin, moreeni- ja kallioalueisiin sekä etelässä mereen. Maa-aines on muodostuman pintaosissa hyvin vettäjohtavaa soraa ja hiekkaa, jonka alapuolella on tiivistä ja paikoin lohkareista hiekkamoreenia. Kallion pinta on VT7:n läheisyydessä noin 4-8 m syvyydellä maanpinnasta, tasolla m mpy. Pohjaveden pinta on harjun länsilaidalla korkeammalla kuin harjun itäreunalla. Pohjavesialueen pohjoisosissa, VT7:n ympäristössä pohjaveden pinta on tasolla +16, m mpy. Pohjaveden virtaussuunta on pohjavesialueen pohjoisosissa koilliseen ja pohjoiseen, jossa pohjavettä todennäköisesti purkautuu harjua leikkaavaan ojaan tasolla noin +16 m mpy. VT7:n eteläpuolella pohjaveden virtaussuunta on kaakkoon ja etelään. Pohjavettä purkautuu harjun itäreunan ojitetuille alu-

5 KASELY/603/2018 5/10 eille, tasolla +12, Harjun länsipuolella maasto on niin korkealla, että pohjaveden purkautumista ei juurikaan tapahdu pohjavesialueen länsipuolelle. Pohjaveden rauta- ja fluoridipitoisuudet ovat luontaisesti korkeat ylittäen talousvedelle asetetut raja-arvot. Ampumaradan alueelta on havaittu erittäin matalia pitoisuuksia PAH-yhdisteitä (fenantreeni ja pyreeni). Pohjavesialue on nimetty vesienhoidossa selvityskohteeksi. Alueelta saatujen pohjaveden laatutietojen perusteella Korkiaharjun pohjavesialue tullee määrittymään vesienhoidossa riskialueeksi. Pohjavesialueella sijaitsee Kymen Vesi Oy:n Korkiaharjun varavedenottamo. Vedenottamo on otettu käyttöön vuonna Vuonna 2005 vedenottamo on jäänyt varavedenottamoksi. Vedenottamolla on vesilain mukainen suoja-alue (ISVEO ja ). Korkiaharju A ja Korkiaharju B pohjavesialueet ovat samaa geologista muodostumaa ja ne on yhdistetty yhdeksi pohjavesialueeksi Korkiaharju I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Pohjavesialueen muodostumisalueen rajausta on siirretty kulkemaan rantaviivan mukaisesti. Kangasmäki , 2-luokka Kangasmäen pohjavesialue on osa luode-kaakkosuuntaista pitkittäisharjua. Pohjavesialue rajautuu pohjois- ja eteläosiltaan kallioharjanteisiin sekä idässä ja lännessä heikommin vettäjohtaviin maaaineskerrostumiin. Muodostuma on alkuperäiseltään topografialtaan erottunut loivana harjanteena ympäristöstään. Pohjavesialueella on ollut runsasta maa-ainestenottoa ja pohjavesipinnan yläpuolella oleva maa-aines on nykyään suurelta osin kaivettu pois. Alueen alkuperäinen topografia on parhaiten säilynyt pohjavesialueen pohjoisosissa. Maa-aines on muodostuman pintaosissa hyvin vettäjohtavaa soraa ja hiekkaa, jonka alapuolella on tiivistä ja paikoin lohkareista moreenia. Kerrospaksuudet pohjavesialueen keskiosassa, vanhoilla maa-ainesten ottoalueilla on noin 5-11 m kallionpinnan ollessa tasolla ,5 m mpy. Pohjavesialueen keskiosassa pohjavedenpinta on noin 1-2,5 m syvyydellä maanpinnasta, tasolla +16, m mpy. Pohjavesialueen pohjois- ja eteläosien kallioalueet ohjaavat osaltaan pohjaveden virtausta. Pohjavesialueella on sijainnut Kangasmäen vedenottamo, mutta vedenottamo ei ole enää yhdyskuntien vedenhankinta- tai varavedenottokäytössä. Vedenottamolla on vesilain mukainen suojaalue (ISVEO ). I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Kaunissaari , 1-luokka Kaunissaari kuuluu mantereelta etelä-kaakkoon ulottuvaan harjujaksoon. Harjun karkein osa kulkee saaren itäreunalla. Muodostuma on voimakkaasti tasoittunut ja uudelleenkerrostunut. Materiaali saaren itäosissa on pinnalta hienoa hiekkaa/hiekkaa ja sen alapuolella on karkeaa, kivistä soraa. Länsiosassa on moreenimaisia kerrostumia ja suoturvetta. Kalliopaljastumia ei ole havaittu.

6 KASELY/603/2018 6/10 Pohjaveden pinta on saaren keskiosissa, Suurisuon ja hautausmaan välisellä alueella noin 1-2,5 m syvyydellä maanpinnasta. Pohjavesialueen reunaosissa pohjaveden pinta on lähellä merenpinnan tasoa ja pohjavettä purkautuu suoraan mereen todennäköisesti eri puolilta saarta. Myös orsivesikerroksia esiintyy (leirintäalueen lähde itärannalla). Kylän alueella 2-3 metrin syvyydessä sorassa esiintyy ruosteinen kerrostuma. Pohjaveden rautaja mangaanipitoisuus kasvavat voimakkaasti syvemmälle mentäessä. Pohjaveden fluoridi- ja alumiinipitoisuudet ovat paikoin myös korkeita ylittäen talousveden laatuvaatimuksen. Pohjavesialueella sijaitsee Kymen Vesi Oy:n Kaunissaaren vedenottamo. Vedenottamo on otettu käyttöön vuonna I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Pohjavesialueen muodostumisalueen Munapirtti A, 2-luokka Pohjavesialueen muodostavat kaksi pitkittäisharjua (luoteinen ja pohjoinen), jotka yhtyvät Brunnimalmenissa. Harju jatkuu kaakkoon Verssoon. Luoteinen harju on kapea ja aines siinä on soraa ja hiekkaa. Pohjoinen harju on katkonainen ja leveälle tasoittunut. Harjun ydinosat ovat siinäkin soraa ja hiekkaa, mutta paikoin esiintyy tiiviimpiä siltti-/savikerroksia ja moreenia. Pohjavesialueen keskiosissa on ollut laaja-alaista maa-ainestenottoa ja otto on paikoin ulottunut lähelle pohjaveden pintaa. Kalliokynnykset jakavat pohjaveden virtausta. Alueen pohjavedet purkautuvat ympäröiviin merenlahtiin. Pohjaveden fluoridipitoisuus on luontaisesti korkea ylittäen talousvedelle asetetun raja-arvon. Pohjavesialueella on tehty vuonna 1990 kaivonpaikkatutkimus, jonka mukaisesta tutkimuspisteestä on arvioitu saatavan pohjavettä noin 500 m 3 /vrk. Pohjavesialueella ei sijaitse yhdyskuntien vedenhankintakäyttöön tarkoitettuja vedenottamoita. I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Pohjavesialueen muodostumisalueen Jättukastet-Tuuski , 2-luokka Pohjavesialueen halki kulkee pohjois-eteläsuuntainen pitkittäisharjumuodostuma, jota rantavoimat ovat tasoittaneet voimakkaasti. Alueelle on kerrostunut kallioalueiden väliin hiekkaa ja karkeata soraa. Harjun ydinosa koostuu karkeammasta materiaalista ja harjun liepeillä esiintyy hienoa hiekkaa. Maakerrospaksuudet ovat harjun ydinosaa lukuun ottamatta erittäin ohuet. Kalliot jakavat pohjaveden virtausta. Pohjavettä purkautuu mereen. Pohjavesialueella on tehty vuonna 2002 alustava kaivonpaikkatutkimus. Tutkimuksen perusteella pohjaveden fluoridi- ja rautapitoisuudet täyttävät talousveden laatuvaatimuksen ja -suosituksen. Pohjavesialueella ei ole keskitettyä yhdyskuntien vedenhankintaa.

7 KASELY/603/2018 7/10 I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Pohjavesialueen muodostumisalueen Susikopinharju A, 2-luokka Susikopinharju muodostuu kolmesta soiden toisistaan erottamasta osa-alueesta. Harju on osa pidempää, mereltä sisämaahan ulottuvaa, pohjois-eteläsuuntaista pitkittäisharjuketjua. Osa-alue A on kapea, matala karkeata hiekkaa sisältävä harjunosa, joka rajautuu pohjoisosistaan kallioihin ja itä-, länsi- ja eteläosistaan heikommin vettä johtaviin savi- ja turvealueisiin, osittain myös kallioihin. Osa-alue B on soravaltainen m korkea harjunosa, jossa on ollut runsasta maa-ainestenottoa ja pohjavesipinnan yläpuolella oleva maa-aines on nykyään suurelta osin kaivettu pois. Osa-alue B on poistettu pohjavesialueluokituksesta Kymenlaakson POSKI-projektin yhteydessä vuonna Osa-alueen C rajautuu pohjoisessa kallio- ja turvealueisiin. Harjun pohjoispää kulkee kapeana muodostumana Takasuon ja Järvensuon välissä ja jatkuu etelään leveämpänä savi- ja turvekerrostumien rajaamana harjumuodostumana. Alueella on ollut runsasta maa-ainestenottoa. Muodostumassa on kauttaaltaan tavattavissa savisia välikerroksia ja moreenia. Monin paikoin on havaittavissa ruosteisia kerrostumia. Kalliokynnykset katkovat muodostuman yhtenäisyyttä. II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Susikopinharju C, 2-luokka Susikopinharju muodostuu kolmesta soiden toisistaan erottamasta osa-alueesta. Harju on osa pidempää, mereltä sisämaahan ulottuvaa, pohjois-eteläsuuntaista pitkittäisharjuketjua. Osa-alue A on kapea, matala karkeata hiekkaa sisältävä harjunosa, joka rajautuu pohjoisosistaan kallioihin ja itä-, länsi- ja eteläosistaan heikommin vettä johtaviin savi- ja turvealueisiin, osittain myös kallioihin. Osa-alue B on soravaltainen m korkea harjunosa, jossa on ollut runsasta maa-ainestenottoa ja pohjavesipinnan yläpuolella oleva maa-aines on nykyään suurelta osin kaivettu pois. Osa-alue B on poistettu pohjavesialueluokituksesta Kymenlaakson POSKI-projektin yhteydessä vuonna Osa-alueen C rajautuu pohjoisessa kallio- ja turvealueisiin. Harjun pohjoispää kulkee kapeana muodostumana Takasuon ja Järvensuon välissä ja jatkuu etelään leveämpänä savi- ja turvekerrostumien rajaamana harjumuodostumana. Alueella on ollut runsasta maa-ainestenottoa. Muodostumassa on kauttaaltaan tavattavissa savisia välikerroksia ja moreenia. Monin paikoin on havaittavissa ruosteisia kerrostumia. Kalliokynnykset katkovat muodostuman yhtenäisyyttä. II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Pohjavesialueen rajausta on supistettu pohjavesialueen luoteisosasta.

8 KASELY/603/2018 8/10 Apilapalo , 2-luokka Apilapalon pohjavesialue on osa harjumuodostumaa, joka rajautuu etelässä kallioalueeseen, idässä ja lännessä pääasiassa moreenikerrostumiin. Harjun pohjoiskärki painuu savikon alle. Maaaines on hiekkaa ja soraa, välikerroksina on paikoin myös silttiä. Harjumuodostuman laajin eteläinen osa on kerrostunut kallioselänteen päälle jättäen maakerrospaksuudet alueella ohuiksi. Muodostuman pohjoisosissa maakerrokset ovat eteläosaa paksummat. Pohjaveden pinta on muodostuman luonnontilaisella keskiosalla noin 7 m syvyydellä maanpinnan tasosta ja pohjavesikerroksen paksuus on noin 6 metriä. Muodostuman keskiosaan sijoittuvalla maa-ainesottoalueella pohjaveden yläpuolella oleva maa-aines on suurelta osin kaivettu pois ja pohjaveden pinta on paikoin näkyvissä. Pääasiallinen pohjaveden virtaussuunta muodostumassa on pohjoiseen. Pohjoispäässä hiekkamuodostuman puhkaisee oja, jonne purkautuu pohjavettä. Pohjaveden rauta- ja fluoridipitoisuudet ovat luontaisesti korkeat ylittäen talousvedelle asetetut raja-arvot. Pohjavesialueella on tehty vuonna 1990 alustava kaivonpaikkatutkimus, jonka mukaisesta tutkimuspisteestä on arvioitu saatavan pohjavettä noin 100 m 3 /vrk. Pohjavesialueella ei sijaitse yhdyskuntien vedenhankintakäyttöön tarkoitettuja vedenottamoita. II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Lamminsuonharju , 2-luokka Lamminsuonharjun pohjavesialue on noin 2 km pituinen, pohjois-eteläsuuntainen pitkittäisharjun osa. Muodostuma erottuu topografialtaan loivana, selännemäisenä harjanteena muusta ympäristöstä tasoittuen etelässä deltamaiseksi tasanteeksi. Rantavoimat ovat tasoittaneet muodostumaa ja levittäneet maa-ainesta ympäristöön. Harjun ydinosan aines on karkeaa hiekkaa ja soraa paksuimmillaan noin 10 m. Pohjavesialueen pohjoispäässä, maa-ainesten ottoalueen pohjalla, suon laidassa kallio on noin 3 m syvyydellä. Pohjavesialue rajautuu pääosin moreenialueisiin sekä idässä osittain suoalueisiin ja lännessä savikoihin. Pohjaveden pinta on muodostuman eteläosassa tasolla noin +19,3 m mpy. Maa-ainesten otto on paikoin ulottunut pohjaveden pintaan asti jättäen alueille pohjavesilammikoita. Pohjaveden virtaussuunta on harjussa pohjoisesta etelään, mutta pohjavettä purkautuu myös harjun länsilaidalla tihkuen pelto-ojiin. Muodostumasta on mahdollisesti hydrologinen yhteys suoalueen vesiin. Pohjaveden pinta on kuitenkin muodostumassa alempana kuin itäpuolisen Lamminsuon pinta, joten suotovesien yhteys harjun pohjaveteen ei ole kovin hyvä. Pohjaveden rautapitoisuus vaihtelee ja on korkea erityisesti muodostuman pohjaosissa. Fluoridipitoisuus pohjavedessä on vaihdellut 0,2-1,0 mg/l välillä täyttäen siten talousvedelle asetetun laatuvaatimuksen. Pohjavesialueella on tehty vuonna 1990 kaivonpaikkatutkimus ja vuonna 1993 koepumppaus, jonka perusteella koepumppauspaikalta on saatavissa pohjavettä noin 300 m 3 /vrk. Pohjavesialueella ei sijaitse yhdyskuntien vedenhankintakäyttöön tarkoitettuja vedenottamoita. II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti.

9 KASELY/603/2018 9/10 Kananiemenharju A ja B pohjavesialueiden yhdistäminen Kananiemenharju , 2-luokka Kananiemenharjun pohjavesialue on pohjois-eteläsuuntainen pitkittäisharjumuodostuma. Harjun pohjoisosa rajautuu itä- ja länsireunoiltaan kalliomäkiin sekä luoteisosaltaan suoalueeseen. Harjun keski- ja eteläosat kohoavat ympäröivästä suoalueesta loivana, selännemäisenä harjanteena, jonne on kerrostunut karkeaa hiekkaa ja soraa. Erityisesti muodostuman ydinosassa aines on karkeaa. Rantavoimat ovat tasoittaneet muodostumaa ja levittäneet ainesta ympäristöön. Eteläosassa ainespaksuudet ovat suuret. Pohjoisosassa aines on kerrostunut kallioalueiden keskelle ja kerrospaksuudet ovat ohuemmat. Pohjois- ja eteläosien välillä on todennäköisesti hydraulinen yhteys, sillä harjumuodostumaa leikkaavassa Piifeltinsalmessa ei ole havaittavissa merkittävää pohjaveden purkautumista. Suovesien imeytyminen muodostumaan on mahdollista. Kananiemenharju A ja Kananiemenharju B pohjavesialueet ovat samaa geologista muodostumaa ja ne on yhdistetty yhdeksi pohjavesialueeksi Kananiemenharju IIluokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Pohjavesialueen rajaa on tarkistettu muodostuman pohjoisosassa. Koukkusaari , 2-luokka Koukkusaaren pohjavesialue on selväpiirteinen pohjois-eteläsuuntainen pitkittäisharjumuodostuma. Muodostuma rajautuu itä-, länsi- ja pohjoisosistaan mereen, etelässä Lounatniemessä avokallioihin ja koillisessa moreeni- ja kallioalueisiin. Korkeimmillaan harju yltää 15 m merenpinnan yläpuolelle. Rantavoimat ovat muokanneet harjun reunoja. Maa-aines muodostumassa on karkeata hiekkaa ja soraa. Rantaviiva on pääasiassa vettäjohtavaa ainesta. Alueelta purkautuu pohjavettä mereen. Pohjoisosan rannan läheisissä ja merenpinnan tasoon ulottuvissa kaivoissa vesi on suolaista. II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Pohjavesialueen muodostumisalueen Pitkäviiri , 2-luokka Pitkäviiri on selkeäpiirteinen rantavoimien osittain tasoittama harjumuodostuma. Muodostuma rajautuu lounaisosan kallioaluetta lukuun ottamatta ympäröivään mereen. Maa-aines on soraa ja osin hiekkaa. Rannat ovat lähes kauttaaltaan vettäläpäisevää ainesta. Merivettä imeytyy rantavyöhykkeellä ajoittain. Alueelta purkautuu pohjavettä mereen. Muodostuma jatkuu merenalaisena piiloharjuna. II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Pohjavesialueen muodostumisalueen

10 KASELY/603/ /10 Leponiemi , poistetaan luokituksesta Leponiemen pohjavesialue sijoittuu kallio- ja moreenialueelle. Vedenhankinta pohjavesialueella on perustunut kalliopohjaveden käyttöön. Leporannan palvelutalon kaivo ei ole enää käytössä. Palvelutalo saa talousvetensä vesiosuuskunnan verkostosta. I-luokan pohjavesialue poistetaan luokituksesta lain 1299/2004 mukaisesti. Alueen geologisten ominaisuuksien perusteella muodostuma ei mahdollista merkittävää pohjaveden virtausta ja/tai varastoitumista. Pohjavesialueella ei ole merkitystä Pyhtään kunnan vedenhankinnalle. Itä-Vastila , poistetaan luokituksesta Matala hiekka- ja soramuodostuma, joka on liepeiltään saven tai turpeen peitossa. Ilmeisesti pohjoiseen jatkuvaan pitkittäisharjuun liittyvä deltakompleksi. Aines vaakakerroksittain hiekkaa ja soraa, pinnassa heikommin lajittunut rantakerrostuma. Pohjavedenpinta noin 3 metriä maanpinnasta, maa-aineksen otto on ulottunut pohjavedenpinnan alapuolelle. Vedensaannin kannalta tyydyttävä alue. III-luokan pohjavesialue poistetaan luokituksesta lain 1299/2004 mukaisesti. Alueen geologisten ominaisuuksien perusteella muodostuma ei mahdollista merkittävää pohjaveden virtausta ja/tai varastoitumista. Pohjavesialueella ei ole merkitystä Pyhtään kunnan vedenhankinnalle. Lisätietoa pohjavesialueiden rajaamisesta ja luokituksesta > Vesi > Vesiensuojelu > Pohjaveden suojelu > Pohjavesialueet > (valitse) Kaakkois-Suomen ELY-keskus Laki vesien ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) 2a luku (1263/2014) Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) 2a luku (929/2016) Pohjavesialueet määrittäminen, luokitus ja suojelusuunnitelmat; luonnos Ritva Britschgi ja Jari Rintala, Suomen ympäristökeskus.