Vedenottoluvat ja toteutuneet ottomäärät sekä pohjavesialueiden antoisuudet

Transkriptio

1 Vedenottoluvat ja toteutuneet ottomäärät sekä pohjavesialueiden antoisuudet vanhempi tutkija Jari Rintala Kulutuksen ja tuotannon keskus /SYKE Valtakunnalliset Vesihuoltopäivät Jyväskylässä Esityksen sisältö Hankkeen tausta ja tavoitteet Yleistä yhdyskuntien vedenhankinnasta Pohjavesialueet ja niiden antoisuus Hankkeen alustavat tulokset Pohjavedenottamot Pohjavedenottoluvat Pohjavedenottamoihin liittyvät havaintopaikat Vedenottomäärät suhteessa pohjavesialueiden antoisuuksiin 2 1

2 Vedenottamoiden lupaseurannan kehittämisselvitys (VELUKE) -tausta ja tavoitteet Hanke liittyy vesihuollon tietojärjestelmän uusimiseen Vuosina oli käytössä vesihuoltolaitos tietojärjestelmä (VELVET), jonka ylläpitovastuu oli ympäristöhallinnolla. VELVET:in ylläpito on lopetettu, mutta se on osin yhä käytössä Uusi vesihuollon tietojärjestelmä (VEETI) käytössä v.2016 lähtien; perustuu lakiin, vesihuoltolaitosten tulee tallentaa tiedot v.2015 lähtien Tietojen toimittamiseen ja tallentamisen VELVET:iin liittyi osin epävarmuuksia, josta syntyi tarve tietojärjestelmän uusimiseen VELUKE-hankkeessa käydään läpi VELVETtietojärjestelmän ottamotiedot ja niihin liittyvien vedenottoja lupatietojen kattavuus sekä sijaintitietojen oikeellisuus 3 Vedenottamoiden lupaseurannan kehittämisselvitys (VELUKE) -tausta ja tavoitteet Lisäksi tarkastellaan paikkatietoaineiston avulla 1) VELVET:in pohjavedenottamoiden vedenotto- ja lupatietojen suhdetta pohjavesialueiden antoisuuteen hyödyntämällä pohjavesitietojärjestelmää (POVET) 2) VELVET: in pohjavedenottamoiden sijaintia ja nimeämistä suhteessa POVET:in havaintopaikkatietoihin Hanke tuottaa osaltaan tietosisältöä VEETI-järjestelmään, jonka kehitystyö jatkuu edelleen Hanke toteutetaan Suomen ympäristökeskuksessa maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella Hanke valmistuu v.2017 lopussa 4 2

3 Yleistä vedenhankinnasta Pohjavedellä on suuri merkitys yhdyskuntien vedenhankinnassa Vesihuoltolaitosten toimittamasta vedestä noin 65 % on pohjavettä tai tekopohjavettä ja 35 % pintavettä. Tekopohjaveden osuus koko vedenhankinnasta on yli 15 % Pintavettä käyttävät raakavetenään lähinnä pääkaupunkiseutu sekä eräät isot kaupungit, kuten Tampere ja Oulu. Yhdyskuntien käyttöön otetaan yhteensä vettä 1,1-1,2 milj. m 3 /d. 5 Pohjavesialueet ja niiden antoisuus Luokiteltuja pohjavesialueita on Manner-Suomessa on vedenhankintaa varten tärkeitä Varsinaisten pohjavesialueiden lisäksi on määritelty 159 pistemäistä kohdetta pääosin porakaivovedenottamoita tai hienorakeisten maalajien peittämillä alueilla sijaitsevia ottamoita HUOM. Pohjavesialueluokitus on muuttunut. Määritys ja luokittelu mukaan lainsäädäntöön v.2015 Aiemmin pohjavesialueluokat I-III Nyt luokat 1- ja 2-lk sekä aivan uutena E-lk luokitus perustuu luonnontilaisen tai luonnontilaisen kaltaiseen muun lainsäädännön nojalla suojeltuun pohjavedestä suoraan riippuvaiseen merkittävään pintavesi- ja maaekosysteemiin 6 3

4 Pohjavesialueet ja niiden antoisuus Pohjavesivarannot eivät sijaitse tasaisesti eri osissa maata Esimerkiksi rannikkoalueilla on monin paikoin vähän pohjavesialueita, kun taas Salpausselkävyöhykkeellä Pohjois-Karjalassa niitä on runsaasti Pohjavesialueilla arvioidaan muodostuvan yli 5 milj. m 3 /d pohjavettä, mikä on moninkertaisesti veden käyttötarpeeseen nähden Kaikki pohjavesi ei kuitenkaan ole yhteisvedenhankintaan taloudellisesti hyödyntämiskelpoista, esimerkiksi: pohjavesialue voi sijaita etäällä veden käyttökohteista pohjavesi voi olla huonolaatuista pohjavesialue voi olla jakautunut antoisuudeltaan pieniksi osa-alueiksi 7 Pohjavesialueet ja niiden antoisuus Pohjavesialueiden määrä (kpl) (mustat luvut) Pohjavesialueiden arvioitu antoisuus (1000 m3/d) (punaiset luvut) 8 4

5 Vedenottamotiedot (VELVET) Järjestelmässä yhdyskuntien vedenhankintaa palvelevat vedenottamot Ottamoita oli tarkastelun alussa noin 2500 Osa ottamoista poistettu käytöstä/lopetettu Osa ottamoista järjestelmässä useampaan kertaan; syynä esimerkiksi vesilaitosorganisaation muutos ---> tuplaluvat ja muut virheelliset luvat poistettu Lopputarkasteluun valikoitui noin 1950 ottamoa, joista 1870 pohjavedenottamoa Lähes 80 tekopohjavedenottamoa ja pintavedenottamoa Vettä on otettu vuosina kaikkiaan noin1690 pohjavedenottamosta Vuosittain vettä on ilmoitettu otetun pohjavedenottamosta Otettu pohjavesimäärä on ollut vuosittain milj.k-m3 9 Pohjavedenottamoiden määrä ja tiheys maakunnittain (lähde VELVET-tj) 10 5

6 Pohjavedenottamoiden kokojakauma otetun vesimäärän perusteella (lähde VELVET tj) 11 Pohjavedenottoluvat Lupatietoja ei ollut kattavasti käytettävissä Tarkastelussa oli mukana noin 900 lupaa Vanhimmat luvat olivat 1960-luvulta Vedenottomäärää koskevat rajoitukset voivat olla moninaisia, esimerkiksi: Usealle ottamolle yhteiset Riippuu läheisen vesistön korkeustasosta Keskimääräinen ja maksimiottomäärä Ei rajoitettu ottomäärää Tietojärjestelmissä ja erilaissa suunnitelmissa käytetty usein yhtä lukua voi aiheuttaa virhetulkintoja, sillä tässä yhteydessä ei ole vielä tehty yksityiskohtaisia lupatarkasteluja 12 6

7 Voimassa olevat pohjavedenottoluvat; luvan myöntöajankohta 13 Toteutuneiden vedenottomäärien (v ) osuus vedenottolupien mahdollistamista vedenottomääristä tarkasteltuna pohjavedenottamoittain Tulokset ovat alustavia ja osin tarkistamattomia 14 7

8 Vedenottamotietojen (VELVET-tj) ja pohjaveden havaintopaikkojen vertailu (POVET-tj) VELVET-tietojärjestelmässä vedenottamolla yksi koordinaattitieto, yleensä käsittelylaitos/laitosrakennus Pohjavesitietojärjestelmässä (POVET) mahdollisuus liittää vedenottamoon varsinaiset vedenottamokaivot 15 Pohjaveden havaintopaikat POVETjärjestelmässä Vedenottamoita ei ole tallennettu; poikkeuksena pienet ottamot, joita ei ole tallennettu VEETI-järjestelmään Yli pohjaveden havaintopaikkaa Havaintopaikoista n alle 150 m:n etäisyydellä VELVETottamosta Vedenottamon hana -havaintopaikkoja n.600 n. 950 havaintopaikkaa VELVETin ottamokohdassa Vedenottamoiden ja niihin liittyvien havaintopaikkojen nimeämisessä tarvetta yhtenäisille pelisäännöille Vesihuolto- ja pohjavesitietojärjestelmä täydentävät toisiaan 16 8

9 Vedenottomäärät suhteessa pohjavesialueen antoisuuteen Arvio pohjavesialueen antoisuudesta perustuu: muodostumisalueen pinta-alaan maaperän imeytymiskertoimeen alueen sadantamääriin Pistemäisten pohjavesialueiden osalta arvio perustuu yleensä koepumppauksessa mitattuun antoisuuteen Antoisuus ei tarkoita sitä, että kyseinen vesimäärä olisi hyödynnettävissä yhdestä pisteestä Nykyisin käytetään antoisuuden sijaan usein termiä Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä 17 Vedenottomäärät suhteessa pohjavesialueella muodostuvan pohjaveden määrään Toteutuneet vedenottomäärät olivat keskimäärin % pohjavesialueen arvioidusta kokonaisantoisuudesta Noin 5% vedenottokäytössä olevista pohjavesialueista oli sellaisia, joilta vettä oli otettu enemmän kuin siellä arvioitiin muodostuvan Joidenkin pohjavesialueiden todellinen antoisuus voi olla merkittävästi suurempi kuin alueen arvioitu antoisuus johtuen esimerkiksi siitä, että järvi- tai jokivettä imeytyy pohjavesimuodostumaan tai pohjavettä kulkeutuu pohjavesimuodostumaan kallioruhjetta pitkin oletettua laajemmalta alueelta Keskimäärin vedenottoluvat olivat noin 80 % pohjavesialueen arvioidusta antoisuudesta. Vedenottolupien mahdollistamat ottomäärät olivat pohjavesialueella suuremmat kuin pohjavesialueen arvioitu antoisuus Runsaat 100 VELVET -pohjavedenottamoa ei sijaitse pohjavesialueella 18 9

10 Yhteenveto Pohjavettä otetaan vuosittain vedenottamolta Pohjavedenottamoilta otetut vedenottomäärät ovat keskimäärin pieniä ( m 3 /d) Keskimääräinen vedenottolupa on myönnetty 800 m 3 /d vedenottoon Toteutunut vedenottomäärä on keskimäärin % luvan mahdollistamasta ottomäärästä Vedenottomäärät ylittivät lupamäärän tai olivat lupamäärän ylärajoilla noin 5 %:ssa ottamoista Pohjavesialueilla muodostuu yli 5 milj.m 3 /d pohjavettä, mikä moninkertainen määrä vedentarpeeseen ja -käyttöön verrattuna, mutta alueelliset erot ovat suuria Toteutuneet ottomäärät olivat keskimäärin % pohjavesialueen arvioidusta kokonaisantoisuudesta Vesihuollon- (VEETI) ja pohjavesitietojärjestelmä (POVET) täydentävät toisiaan ja niiden vuorovaikutusta on tarkoitus kehittää edelleen 19 10