Pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset

Transkriptio

1 Pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset Johtava hydrogeologi Ritva Britschgi Suomen ympäristökeskus/ktk Hämeenlinna Öljy- ja biopolttoainealan ympäristö & turvallisuuspäivät

2 Mitä ovat pohjavesialueet? Pohjavettä muodostuu runsaimmin alueilla, joissa maaperä koostuu hyvin vettä johtavista sora- ja hiekkamuodostumista -> Salpausselät ja muut reunamuodostumat, pitkittäisharjut ja rantakerrostumat Pohjaveden pinnan etäisyys maanpinnasta voi olla jopa 50 m, mutta on yleensä noin 2 5 metrin syvyydessä maanpinnan alapuolella. Akviferin paksuus n. 10 m Pinta-ala keskimäärin 1-2 km 2 Pinta-ala 3-4 % Suomen pinta-alasta Suuri vedenjohtavuus herkkiä likaantumaan 2

3 Pohjavesialueiden rajaaminen ja hydrogeologiset lisätutkimukset Työtä tehty ympäristöhallinnon ja sitä edeltäneiden laitosten toimesta: Tärkeät pohjavesialueet ja Kartoitus ja luokitus projekti Vedenhankintatutkimukset Pohjavesialueiden rakenneselvitykset linkki GTK:n HAKKU-palveluun: linkki rakenneselvitysraporttien hakuun: Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamishankkeet (POSKI-projektit) Suojelusuunnitelmat Tekopohjavesitutkimukset Maa-ainestenottohankkeisiin liittyvät tutkimukset Tie- ja muut rakennushankkeet Pohjaveden likaantumistutkimukset 3

4 Ritva Britschgi, SYKE Pohjaveden merkitys vesihuollossa 3,5 milj. suomalaisen päivittäin käyttämä uusiutuva luonnonvara Yhdyskuntien vedenhankinnassa pohjaveden osuus on 48 % ja tekopohjaveden osuus lähes 15 % Vesihuoltolaitosten (yli 50 käyttäjää) jakamaa pohja- ja tekopohjavettä noin 0,7 milj.m3 /d Lisäksi haja- ja loma-asutuksen vesihuolto perustuu lähes kokonaan pohjaveteen Porakaivoja yksityistalouksilla noin kpl, yhteisvedenhankinnassa noin 200 Pintavettä käyttävät yleensä vain isoimmat kaupungit kuten Helsinki-Espoo-Vantaa, Tampere, Jyväskylä, Vaasa ja Oulu 4

5 Taustaa vesienhoitolain mukaiseen määrittelyyn ja luokitteluun YSL (527/2014) määritelmä pohjavesialueelle v.2014; l laissa tarkoitetaan pohjavesialueella geologisin perustein rajattavissa olevaa aluetta, jolla sijaitseva maaperän muodostuma tai kallioperän vyöhyke mahdollistaa merkittävän pohjaveden virtauksen tai vedenoton VMJL (1299/2004) määritelmä pohjavesimuodostumalle v.2015; laissa tarkoitetaan pohjavesimuodostumalla yhtenäisenä esiintymänä olevaa vettä, joka sijaitsee huokoisessa ja läpäisevässä maa- tai kallioperämuodostumassa ja joka mahdollistaa merkittävän pohjaveden virtauksen tai merkittävän pohjavedenoton VMJL (1299/2004) uusi pohjavesialueita koskeva 2a luku v.2015; Pohjavesialueen määrittäminen (ELY määrittää) * Pohjavesialueen luokitus* Pohjavesialueen rajan ja luokituksen muuttaminen Pohjavesialueen määrittämisen ja luokituksen valmistelu* Pohjavesialueen suojelusuunnitelma* Pohjavesialueen suojelusuunnitelman valmistelu* *) mahdollisuus tarkentaa asetuksella 5

6 Taustaa YM asetti pohjavesiin liittyviä asetusmuutoksia ja toimeenpanon ohjeistusta valmistelevan työryhmän (aiemmin oli lakia valmistellut Pohjavesityöryhmä) Työryhmän tehtävänä on ollut laatia vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettuun lakiin tehtyjen muutosten perusteella ehdotukset pohjavesiä koskeviksi asetusmuutoksiksi ja säädösten toimeenpanoa varten tarpeelliseksi ohjeistukseksi arvioida pohjavesidirektiivin liitteiden muuttamisesta aiheutuvat mahdolliset asetusmuutokset Työryhmä pyrkinyt tekemään asetusta ja ohjeistusta rinnakkain Haluttu tehdä ohjeistus sekä työn toteuttajille että tiedon käyttäjille Asetus- ja ohjeluonnoksista pyydetty lausunnot 2016 (laaja jakelu, lausunnot saivat antaa myös muut tahot) 6

7 LAKI VESIENHOIDON JA MERENHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ (1299/2004) 2 a luku 10 b, Pohjavesialueen luokitus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella: 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin; 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee lisäksi E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin pohjavesialueen luokituksen perusteista. 7

8 Vesienhoitolainsäädännön mukainen luokitus 1-luokka Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Alue, jonka vettä käytetään tai tullaan käyttämään yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m 3 /d tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin 2-luokka Muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Alue, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksien perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun vedenhankintaan. Alue kuuluu pääsääntöisesti luokkaan 2, kun siellä muodostuu pohjavettä yli 100 m³/vrk, jos se myös muutoin ominaisuuksiltaan soveltuu vedenhankintaan. Tämänhetkiset III-luokan alueet poistuvat kokonaan eli siirtyvät tarkemman arvioinnin perusteella joko uuteen 1-, 2- tai E- luokkaan tai kokonaan pois luokituksesta. ELY -keskukset käyvät lävitse nykyiset I, II ja III pohjavesialueet ja tekevät luokittelut ennen 3. vesienhoidon suunnittelukautta. E-luokka Pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen Jos nämä pohjavesialueet kuuluvat luokkaan 1 tai 2, ne luokitellaan kuitenkin kyseiseen luokkaan (1E ja 2E) Vanha ohjeistus I luokka Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Alue, jonka pohjavettä käytetään tai tullaan käyttämään vuoden kuluessa tai tarvitaan vesihuollon erityistilanteissa liittyjämäärältään vähintään 50 ihmisen tarpeisiin tai enemmän kuin keskimäärin 10 m3/d. Erityisperustein pienempiäkin vedenottamoita palvelevia alueita voidaan merkitä tähän luokkaan kuuluviksi. II luokka Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Alue, joka soveltuu yhteisvedenhankintaan, mutta jolle ei toistaiseksi ole osoitettavissa käyttöä yhdyskuntien, hajaasutuksen tai muussa vedenhankinnassa. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä koko pohjavesialueella on yli 250 m 3 /d tai jolta on yhdeltä alustavasti tutkitulta vedenottamoalueelta saatavissa vettä yli 100 m 3 /d tai jolla muutoin voi olla vedenhankinnan kannalta alueellista merkitystä. III luokka Muu pohjavesialue Alue, jonka hyödyntämiskelpoisuuden arviointi vaatii lisätutkimuksia vedensaantiedellytysten, veden laadun tai likaantumis- tai muuttumisuhan selvittämiseksi. 8

9 Huokoinen ja läpäisevä maaperän muodostuma tai kallioperän vyöhyke * VMJL määritelmä: pohjavesimuodostumalla tarkoitetaan yhtenäisenä esiintymänä olevaa vettä, joka sijaitsee huokoisessa ja läpäisevässä maa- tai kallioperämuodostumassa ja joka mahdollistaa merkittävän pohjaveden virtauksen tai merkittävän pohjavedenoton Kyllä Ei ole pohjavesialue Ei Mahdollistaako muodostuma/vyöhyke merkittävän vedenoton tai pohjaveden virtauksen? YSL määritelmä: pohjavesialue on geologisin perustein rajattavissa oleva alue, jolla sijaitseva maaperän muodostuma tai kallioperän vyöhyke mahdollistaa merkittävän pohjaveden virtauksen tai vedenoton Kyllä Hyödynnetäänkö alueelta pohjavettä yli 10 m 3 /d tai yli 50 henkilön tarpeisiin? Kyllä 1-luokka 1E-luokka Kyllä Ei Muodostuuko alueella pohjavettä yli 100 m³/d ja soveltuuko se ominaisuuksiltaan muutoin hyvin vedenhankintaan? Ylläpitääkö alueen pohjavesi muun lainsäädännön perusteella suojeltua merkittävää pintavesi- tai maaekosysteemiä, onko pohjavedellä merkitystä ekosysteemin tilaan ja säilymiseen/ luontotyyppien suojeluun tai säilymiseen? ** Ei Ei Kyllä Kyllä Kyllä 2-luokka 2E-luokka Ei luokitella E-luokka Ritva Britschgi, SYKE 9

10 LAKI VESIENHOIDON JA MERENHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ (1299/2004) 2 a luku 10 a, Pohjavesialueen määrittäminen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määrittää pohjaveden muodostumisalueen rajan (muodostumisalue) ja uloimman rajan alueelle, jolla on vaikutusta pohjavesimuodostuman veden laatuun tai muodostumiseen (pohjavesialue). Jos vedenhankintakäytössä olevan tai käyttöön soveltuvan pohjavesialueen tai sen muodostumisalueen rajaa ei ilman huomattavia vaikeuksia voida määrittää, pohjavesialue voidaan määrittää myös pistemäisenä. Pohjavesialueen määrittämiseksi alueesta laaditaan hydrogeologinen yleiskuvaus, kuvaus alueen maa- ja kallioperän yleispiirteistä sekä arvioidaan alueella muodostuvan pohjaveden määrä, vedenkorkeus ja virtaussuunnat. 10

11 Vesienhoitoasetus*luonnos/kesä 2016 Myös vesienhoitoasetukseen tulossa uusi 2 a luku, jossa 8 a, Pohjavesialueen rajan määrittäminen Pohjavesialueen raja määritetään hydrogeologisin perustein kohtaan, jossa pohjavettä johtavien maaperäkerrosten päällä on riittävän tiiviit pohjavettä suojaavat maakerrokset tai jossa pohjavettä johtavat maakerrokset päättyvät kallioon tai vettä huonosti johtavaan maaperään. Mikäli vettä johtavat kerrokset sijaitsevat tiiviiden maakerrosten suojaamina, pohjavesialueen rajalla osoitetaan alue, jolla pohjavettä kertyy tai pohjavesi virtaa ja jolla on merkitystä pohjaveden suojelun ja vedenhankinnan kannalta. Lisäksi raja voidaan hydrogeologisten perusteiden pohjalta määrittää maastossa helposti havaittavaan kohtaan. jatkuu *) Kyse muutosluonnoksesta valtioneuvoston asetukseen vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) 11

12 Antikliininen harju, jolla tiiviit liepeet? Muodostumisalueen raja osoittaa alueen, jolla maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja jolla maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi Veden merkittävä imeytyminen Riittävän tiivis esim. 3 m Sa/Si Pohjavettä johtavien maaperäkerrosten päällä on yli 3 metriä paksu savi/silttikerros? Pohjakuva: Harri Kutvonen, GTK 12

13 Vesienhoitoasetusluonnos/kesä 2016 Jatkoa vesienhoitoasetukseen tulossa olevaan 2 a lukuun, jossa 8 a, Pohjavesialueen rajan määrittäminen: Pohjavesialueen raja määritetään tarvittaessa vesialueelle rannan välittömään läheisyyteen. Edellä 1 ja 2 momentista poiketen pohjavesialueen raja voidaan jättää määrittämättä, kun pohjavesialuetta ei voida hydrogeologisin perustein määrittää alueena maan pinnalla tai kun pohjavettä johtavat kerrokset sijaitsevat suojaavien maakerrosten alla. Tällöin pohjavesialue voidaan merkitä pisteenä kohtaan, josta vettä hyödynnetään tai voidaan tutkimusten perusteella hyödyntää. 13

14 14

15 15

16 Vesienhoitoasetusluonnos/kesä b, Muodostumisalueen rajan määrittäminen Muodostumisalueen raja osoittaa alueen, jolla maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja jolla maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Muodostumisalueeseen kuuluvat lisäksi sellaiset pohjavesialueen osat, jotka lisäävät olennaisesti pohjavesimuodostuman pohjaveden määrää. Mikäli muodostumisalue rajautuu vesialueeseen, muodostumisalueen raja määritetään rantaviivaan. 16

17 Vesienhoitoasetusluonnos/kesä c, Pohjavesialueen luokitus E-luokkaan E-luokan pohjavesialueen luokitus perustuu luonnontilaisen tai luonnontilaisen kaltaisen muun lainsäädännön nojalla suojellun pohjavedestä suoraan riippuvaisen merkittävän pintavesi- ja maaekosysteemin huomioon ottamiseen. Pohjavedestä suoraan riippuvaiseen pintavesiekosysteemiin purkautuu pohjavettä siten, että pohjaveden purkautumisella on merkitystä pintavesiekosysteemin suojeluun ja säilymiseen (pintavesiekosysteemi). Pohjavesi ylläpitää suoraan pohjavedestä riippuvaisessa maaekosysteemissä luontotyypin ominaispiirteitä ja vaikuttaa sen suojeluun ja säilymiseen (maaekosysteemi). Jos edellä tässä pykälässä tarkoitetut määritettävät pohjavesialueet täyttävät vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 10 b :n 1 momentissa säädetyt perusteet, ja sen lisäksi ne ylläpitävät edellä tässä pykälässä tarkoitettua ekosysteemiä, niille voidaan lisätä E-merkintä (1E tai 2E). Muut 1-2 momentissa tarkoitetut pohjavesialueet luokitellaan luokkaan E. 17

18 E luokitus Luokitus on informatiivinen (mm. muun lainsäädännön nojalla suojellun ) E-luokalla on vastaava informatiivinen arvo kuin pohjavesialueiden luokalla 1 ja 2. Luokilla ei ole suoraan merkitystä pohjaveden pilaamiskiellon soveltamisessa, koska pohjaveden pilaamiskielto on voimassa luokituksesta riippumatta Suora riippuvuus; primääri kohde, eli esim. välillisesti jonkin uoman tai puron kautta pohjavettä saava kohde ei ole suoraan riippuvainen Kohteen merkittävyyttä voidaan arvioida muun muassa suojellun alueen laajuudella, uhanalaisten lajien esiintymisellä, lajiston edustavuudella tai purkautuvan pohjaveden määrällä Pintavesiekosysteemejä esim. lähdepurot ja lammet, maaekosysteemejä mm. lähteet ja lähdevaikutteiset suot 18

19 Koko pohjavesialueelle E-luokka/- merkintä (1E tai 2E)! E-luokkaan kuuluvan pohjavesialueen rajaamisessa noudatetaan yleisiä pohjavesialueen määrittämisen ohjeita ja alue rajataan kuten 1 ja 2 luokan pohjavesialueet hydrogeologisena kokonaisuutena. 19

20 Pohjavesialueen luokitus E-luokkaan Pohjavesialueen kriteerien tulee täyttyä Pohjavesialue rajataan hydrogeologisena kokonaisuutena Pohjavedestä suoraan riippuvaista ekosysteemiä ei ole tarvetta rajata mukaan pohjavesialueeseen Tieto pohjavedestä suoraan riippuvaisesta, muun lainsäädännön nojalla suojellusta ekosysteemistä tallennetaan Pohjavesitietojärjestelmään, josta kohdetieto on poimittavissa Vesienhoidon suojelualue-rekisterissä jo olevien Natura 2000-verkostoon kuuluvien ja pohjavesialueisiin liitettyjen kohteiden osalta uudelleen tarkastelu ja kyseisen pohjavesialueen luokituksen varmistus luokitus 1 ja 2 luokkien osalta lisämääreellä E (1E tai 2E) 20

21 Muun lainsäädännön nojalla suojellut ekosysteemit Muun lainsäädännön nojalla suojeltuja ekosysteemejä erityisesti: luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteessä I mainitut pohjavesistä riippuvaiset luontotyypit luonnonsuojelulain 29 :n (1096/1996, LSL) perusteella suojellut luontotyypit vesilain 2 luvun 11 :n nojalla suojellut kohteet (lähteet, norot ja lammet) metsälain 10 :n mukaisiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin kuuluvien lähteiden, lähdepurojen tai pohjavesiriippuvaisten purojen ja norojen lähiympäristö Kuva: Riku Lumiaro 2012, Ympäristöhallinnon kuvapankki 21

22 Vesienhoitoasetusluonnos/kesä d, Selvitykset ja valmistelussa esitettävät tiedot Pohjavesialueen ja muodostumisalueen rajan määrittämisessä selvitysten tulee perustua parhaaseen saatavilla olevaan hydrogeologiseen tietoon. Pohjavesialueen vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 10 a :n mukaisessa määrittämisessä ja 10 b :n mukaisessa luokituksessa ja niiden muuttamisessa esitetään: 1) kartta-aineisto, josta käy ilmi alueen rajaus ja eroavaisuus aikaisempaan rajaukseen, jos kyse on muutoksesta; 2) perusteet alueen luokituksesta, rajauksesta taikka niiden muuttamisesta; 3) tiedot alueen hydrogeologiasta; 4) 1E, 2E ja E-luokkaan kuuluvan alueen osalta tieto siihen liittyvästä muun lainsäädännön nojalla suojellusta ekosysteemistä ja sen suojeluperusteesta; 5) tiedot alueen olemassa olevasta vedenotosta tai suunnitellusta vedenhankinnasta; 6) muu olennainen selvitys tai tieto. 22

23 Vesienhoitoasetusluonnos/kesä e Ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkittävät pohjavesiä koskevat tiedot Tietojärjestelmään merkitään 8 d :ssä säädetyn lisäksi: 1) arvio alueella muodostuvan pohjaveden määrästä; 2) tiedot pohjavesialueeseen liittyvistä hankkeista ja suunnitelmista; 3) tiedot pohjaveden seurannasta, pinnan korkeudesta ja laadusta; 4) tieto pohjaveden virtaussuunnista; 5) muut tarvittavat tiedot. 23

24 Tietojen ylläpito Pohjavesialueiden tiedot tallennetaan ja päivitetään ympäristöhallinnon Pohjavesitietojärjestelmään ja Pohjavesialue-paikkatietokantaan (Ympäristönsuojelun tietojärjestelmäkokonaisuus) Muutosten osalta paikkatiedot päivittyvät kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä) ympäristöhallinnon Pohjavesialue-paikkatietokantaan ja ovat sen jälkeen nähtävissä myös ympäristöhallinnon ympäristötiedon internet-palvelimella ( 24

25 Palvelu on ilmainen, mutta vaatii rekisteröitymisen 25

26 Ladattavat paikkatietoaineistot 26

27 Tilastotietoa syyskuu 2016 Pohjavesialueet I luokan pohjavesialueita kpl (ei vielä 1 luokkaa) II luokan alueita kpl (ei vielä 2 luokkaa olevia) III luokan alueita kpl E luokkaa olevia 1 kpl Havaintopaikat Havaintoputkia POVETissa kpl, Avoin tieto: kpl Lähteitä n kpl, Avoin tieto: 1562 kpl Kaivoja kpl, Avoin tieto: kpl (sijaintitietoa ei kaivojen osalta näytetä, nimi + analyysitulokset näkyvät) Ottamon hana n. 600 kpl, Avoin tieto: 550 kpl (ei sijaintia, tiedot näkyvät vastaavasti kuin kaivoissa) 27