Hyvinkään pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset

Transkriptio

1 KUULUTUS UUDELY/2945/ Hyvinkään pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue laittaa nähtäville Hyvinkään pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset Luokitukset ja rajaukset perustuvat vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä määrätyn lain (1299/2004) luvun 2a 10 a-d :iin (lisäys 1263/2014). Ylikunnallisten pohjavesialueiden, joiden pääsijaintikunta on joku muu kuin Hyvinkää, osalta tullaan nähtävillä olo suorittamaan pääsijaintikunnan aikataulussa. Osittain Hyvinkään puolella sijaitsevien Rajamäen, Kiljavan, Salmelan ja Pinninnummen (Nurmijärvi), Santakosken (Tuusula) sekä Louhelan (Mäntsälä) pohjavesialueiden kuulutukset tullaan laittamaan nähtäville niiden pääsijaintikuntien kuulutusten aikataulussa. Hyvinkään alueella on seuraavat pohjavesialueet (Taulukko 1). Liitteenä 1 on esitetty pohjavesialueiden hydrogeologia ja liitteen 2 kartoissa pohjavesialueiden rajaukset sekä niihin mahdollisesti tehdyt muutokset. Hyvinkään pohjavesialueelta löytyi maastokartoituksessa E-luokkaan vaadittavia pohjavedestä suoraan riippuvaisia ekosysteemejä. E-luokan perusteet löytyvät liitteen 1 tiedoista. Taulukko 1. Hyvinkään pohjavesialueiden luokat ja rajausmuutokset Pohjavesialue Vanha luokka Uusi luokka Rajausmuutos Kapilamminnummi I 1 x Käkinummi A I 1 - Kaukas I 1 - Palopuro I 1 - Hyvinkää I 1E x Noppo I 1 - Rytkönniemi II 2 - Käkinummi B II 2 - Huoltola II poistetaan - Laitilannummi II 2 - Kaidanpää II 2 - UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

2 Rovunmäki II 2 - Ahdenkallio II poistetaan - Kaukasten koulu II poistetaan - Palopuron koulu II poistetaan - Nähtävillä olo ja lisätietojen esittäminen Kuulutus on nähtävillä 30 päivän ajan virka-aikana asti Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kirjaamossa osoitteessa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kirjaamo, Opastinsilta 12 B 5 krs Helsinki sekä ELY-keskuksen verkkosivuilla osoitteessa ja Hyvinkään kaupunki, Kankurinkatu 4-6, Hyvinkää. Julkipanon aikana on mahdollisuus toimittaa lisätietoa ELYkeskukselle liittyen pohjavesialueiden rajauksiin ja luokituksiin. Tietojen viimeinen toimituspäivä on Tiedot voi toimittaa Uudenmaan ELY-keskuksen kirjaamoon osoitteella Uudenmaan ELY-keskus, Kirjaamo, PL 36, Helsinki tai sähköpostilla kirjaamo.uusimaa@elykeskus.fi. Kirjeeseen tai sähköpostiin tunnus UUDELY/2945/2017. Lisätietoja asiasta antavat: suunnittelija Sanna Tiaskorpi sanna.tiaskorpi@ely-keskus.fi geologi Esko Nylander esko.nylander@ely-keskus.fi Helsingissä UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS LIITTEET LIITE 1. Pohjavesialueiden hydrogeologia LIITE 2. Kartat pohjavesialueista

3 LIITE 1. POHJAVESIALUEIDEN HYDROGEOLOGIA Johdanto Lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) on lisätty uusi 2a-luku, joka käsittelee pohjavesialueiden rajaamista, luokittelua ja suojelusuunnitelmia. Lisäys astui voimaan (1263/2014) ja sitä täydentävä asetus (929/2016). Lakimuutoksen myötä astuivat voimaan uudet pohjavesialueluokat. Aiemmin käytössä olleet pohjavesialueluokat I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) ja II (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) korvataan uusilla luokilla 1 ja 2. Mukaan luokitukseen tulee uusi E- luokka* (pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen). Jos 1 tai 2 -luokkiin luokitellut pohjavesialueet samalla ylläpitävät edellä mainittua ekosysteemiä, niille voidaan lisätä E-merkintä (1E tai 2E). Pohjavesialueluokka III poistuu luokituksesta ja aiemmin III-luokkaan kuuluneet alueet luokitellaan uudelleen joko 1-, 2- tai E- luokkaan tai poistetaan luokituksesta vedenhankinnan kannalta tarpeettomina. Pohjavesialue voidaan luokitella pelkästään E-luokkaan silloin, kun pohjavesialue ei sovellu antoisuutensa tai muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön, mutta alue kuitenkin ylläpitää edellä kuvailtua pohjavedestä riippuvaista ekosysteemiä. Lisäksi pohjavesialueiden rajaukset tarkistetaan hydrogeologiseen tutkimustietoon perustuen ennen vesienhoidon kolmatta suunnittelukautta. *E-luokan pohjavesialueen luokitus perustuu luonnontilaiseen tai luonnontilaisen kaltaiseen muun lainsäädännön nojalla suojeltuun pohjavedestä suoraan riippuvaiseen merkittävään pintavesi- ja maaekosysteemiin. E-luokan pohjavesialueilla on ainoastaan informatiivinen arvo. Näillä pohjavesialueilla sijaitsevat pohjavedestä suoraan riippuvaiset ekosysteemit ovat jo valmiiksi muulla lainsäädännöllä (esim. luonnonsuojelulaki, vesilaki, metsälaki jne.) suojeltuja, joten pohjavesialueiden E-luokitus ei tuo lisää suojeluarvoa pohjavesialueille eikä kyseessä oleville ekosysteemeille. Pohjavesialueiden E-luokittelu tulee helpottamaan ja nopeuttamaan pohjavesialueille kohdistuvia lupaprosesseja, koska luvan hakijalla on jo etukäteen tiedossa, että hankkeen toteutus tulee vaatimaan ekosysteemeihin kohdistuvien vaikutusten arviointia kun kyseessä on E-luokan pohjavesialue. Hyvinkään pohjavesialueet ja tehdyt muutokset Tässä kappaleessa on esitelty Hyvinkään pohjavesialueiden hydrogeologiset kuvaukset sekä tietoa alueiden vedenkäytöstä. Lisäksi on esitelty mahdolliset muutokset alueiden luokituksissa ja rajauksissa. Tiedot muutoksista on esitetty kootusti taulukossa 1.

4 Kapilamminnummi , 1-luokka Pohjois-etelä -suuntainen pitkittäisharju, joka eteläosastaan laajenee Kapilamminnummeksi. Pohjavesialue käsittää vain pitkittäisharjun eteläosan, sillä Myllykylän kohdalla virtauksen katkaisee mahdollinen kalliokynnys. Tutkimusten mukaan pohjavesialueen eteläosasta Kielokallion pohjoisosasta koilliseen Saarikoskelle sijoittuu pohjaveden virtausta osittain rajoittava ja osittain virtauksen kokonaan katkaiseva kalliokynnys. Lännessä alue rajoittuu kallioharjanteisiin, idässä ja etelässä savikoihin. Aines on hyvin vettäjohtavaa hiekkaa, kivistä hiekkaa ja soraa. Pintaosat ovat paikoin hyvin lohkareisia. Reuna-alueilla esiintyy hienoa hiekkaa ja silttiä. Pohjaveden virtaus suuntautuu etelään ja kaakkoon. Muodostumassa esiintyy muinaisrantoja. Hyvinkään kaupungin rakennustoimisto on vuonna 1974 tehnyt koepumppauksen. Kaukaksen tutkitun vedenottamon antoisuudeksi saatiin 1300 m 3 /vrk. I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Kapilamminnummen luoteispuolelta on aiemmin poistettu luokituksesta Latostenmaan pohjavesialue, jonka kanssa Kapilammennummella oli yhtenäinen muodostumisaluerajaus. Pohjavesialueiden välisen rajan alueella on tutkimuksissa todettu olevan mahdollinen kalliokynnys joka estää virtauksen Kapilammennummen alueelta entisen Latostenmaan pohjavesialueen puolelle. Latostenmaan luokituksesta poiston myötä on Kapilammennummen muodostumisalue katkennut ulkorajaan (entinen pohjavesialueiden välinen raja). Muodostumisalueen rajausta on siirretty etelämmäs irti ulkorajasta. Käkinummi A A, 1-luokka Lähes pohjois-etelä -suuntainen lajittuneista hiekka- ja sorakerrostumista koostuva kapea harjumuodostuma joka rajoittuu lounaassa turvekerrostumiin ja Ridasjärveen, pohjoisessa kallioalueisiin ja muutoin hienoaineskerrostumiin. Muodostuma jatkuu etelässä Käkinummi B- pohjavesialueena ja pohjoisessa Rovunmäen pohjavesialueena. Pohjaveden päävirtaussuunta muodostumassa on luoteesta kaakkoon ja pohjavesi purkautuu pääosin Ridasjärveen. Pohjavedenpinta on ylimmillään pohjavesialueen luoteisosassa ja alimmillaan kaakossa. Vedenhankinnan kannalta erinomainen alue. Alueella oli Lemmilän lastenkodin vedenottamo (Omistaja: Helsingin kaupunki) sekä Ridasjärven koulun porakaivo. Molemmat kiinteistöt on nyttemmin liitetty Ritasjärven vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Pohjavesialue on määritelty vesienhoidossa riskialueeksi, jonka kemiallinen tila on huono ja määrällinen tila on hyvä. Pohjavesialueen huonon kemiallisen tilan syynä ovat pohjaveden korkeat kloridipitoisuudet, jotka johtuvat suojaamattoman paikallistien suolaamisesta. I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia.

5 Kaukas , 1-luokka Muodostuma rajautuu luoteessa turvekerrostumiin ja muilta osin savikerrostumiin. Kallioperä on pyrokseenigneissiä. Alueella on useita kallioporakaivoja, yhteensä 12 kpl. Kaivot sijaitsevat Keravanjokeen liittyvässä kallioperän heikkousvyöhykkeessä tai sen välittömässä läheisyydessä. Tutkimusten mukaan kaikkien kaivojen vesi on juomakelpoista, kahdessa kalliokaivossa on rautapitoisuus hieman korkea. Kaukasin pohjavesialueella ei ole oman porakaivon varassa olevia ns. julkisia tiloja tai kiinteistöyhtiöitä. Myös Kaukas Kiinteistöt on liitetty Ritasjärven vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkostoon (11/2016). I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Palopuro , 1-luokka Muodostuma rajoittuu moreenimuodostumiin, joiden välisiin painannealueisiin on kerrostunut hienoaineksia. Pohjavesialueella sijaitsee Päijänne-tunneli 0,8 km pituisella matkalla. Päijännetunnelin painetaso on +42. Rautatien ja Päijänne-tunnelin kohdalla sijaitsee lähes itä-länsisuuntainen ruhje, jonka vedenjohtavuudesta ei ole tietoa. Palopuron kalliokaivot on rakennettu Päijänne-tunnelin takia. I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Hyvinkää , 1E-luokka Hyvinkään pohjavesialue sijaitsee pääosin Hyvinkään kaupungin alueella, mutta osittain myös Hausjärven kunnan (Hämeen ELY-keskus) alueella. Pohjavesialue käsittää Hyvinkäänkylän, Sveitsin, Erkylän ja Monnin vedenottamoiden valuma-alueet. Hyvinkään pohjavesialue käsittää laajan osan I Salpausselän reunaselänteestä sekä sitä leikkaavat pitkittäisharjujaksot. Reunaselänne kulkee koillisesta lounaaseen ja pitkittäisharjut pohjoisesta etelään päin. Reunaselänne on vettä ympäristöönsä purkava muodostuma. Salpausselkä muodostaa luoteisreunaltaan jyrkän ja kaakkoisreunaltaan loivapiirteisen selänteen. Reunaselänteen luoteispuolen maaperärakenne vaihtelee paljon jo lyhyellä matkalla, mikä on tyypillistä Salpausselille. Pohjavesialueen aines on hiekkavaltaista, mutta alueella esiintyy lisäksi runsaasti hienorakeisia sekä moreenimaisia välikerroksia, jotka vaikuttavat pohjaveden virtaukseen. Sveitsi Hyvinkäänkylä pitkittäisharju koostuu ainakin osittain karkeammasta materiaalista kuin itse reunamuodostuma. Paineellista pohjavettä esiintyy muodostuman reunaalueilla, missä hienojakoista materiaalia on kerrostunut karkeampien kerroksien päälle. Erityisesti Tehtaansuon alueella esiintyy laajalti paineellista pohjavettä. Vuonna 2003 tehtyjen painovoimamittauksien mukaan Hyvinkään pohjavesialueen pohjavesivyöhykkeiden paksuudet vaihtelevat 5 25 metrin välillä. Lentokentän kaakkoispuolella pohjavesivyöhykkeen paksuus yltää kuitenkin metriin. Alueella päävedenjakaja halkaisee Hyvinkään pohjavesialueen koillis-lounais -suuntaisesti. Erkylän ja Sveitsin vedenottamot jäävät jakajan pohjoispuolelle ja Hyvinkäänkylän vedenottamo sen eteläpuolelle. Pohjaveden päävirtaussuunta on päävedenjakajan suuntainen, sekä vedenjakajalta

6 kohti muodostuman reunoja. Pohjavesi purkautuu itä- ja kaakko-osissa suoalueille sekä lähteisiin. Pohjavesialueen eteläosissa pohjavesi purkautuu Vantaanjoen rantojen lähteisiin sekä suoraan Vantaanjokeen. Myös Erkylänlukkojen länsipuolella sijaitsee huomattava purkautumisalue. Alueella on neljä vedenottamoa: Erkylän, Sveitsin, Hyvinkäänkylän ja Monnin vedenottamot. Monnin vedenottamon aluetta on vedenhankintaselvityksissä kaavailtu vaihtoehtoiseksi talousvesilähteeksi itäisen Uudenmaan kunnille. Alueelle on suunniteltu tekopohjavesilaitosta, jossa Päijänne-tunnelista saatavasta raakavedestä valmistettaisiin tekopohjavettä. Tutkimusten mukaan Monnin alueella on mahdollista tuottaa tekopohjavettä yli m 3 /vrk. Tekopohjavesitutkimuksen yhteydessä todettiin kalliokynnyksen erottavan Monnin alueen omaksi erilliseksi pohjavesialtaakseen, eikä Monnin alueelta ole hydraulista yhteyttä Salpausselälle Erkylän ottamon alueelle. Sveitsin vedenottamo oli suljettuna vuodesta 2006 vuoden 2013 syksyyn asti havaittujen torjunta-aineiden takia. Hyvinkään pohjavesialueen vedenotto oli vuonna 2006 noin puolet pohjavesialueella arvioidun muodostumisen määrästä. Hyvinkään pohjavesialueella on arvioitu muodostuvan pohjavettä m 3 /vrk. Pohjavesialue on määritelty vesienhoidossa riskialueeksi, jonka kemiallinen tila on huono ja määrällinen tila on hyvä. Pohjavesialueen huonon kemiallisen tilan syynä on liuotin- ja torjuntaaineiden esiintyminen pohjavedessä. I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1E lain 1299/2004 mukaisesti. Pohjavesialueella on Sveitsinpuiston luonnonsuojelualue (YSA012927), johon sisältyy valtakunnallisessa harjujensuojeluohjelmassa mukana oleva Sveitsin harju reuna- ja lähteikköalueineen. Alueen kasvillisuus on monipuolista ja alueella on lähteikköisiä korpia. Lentoaseman luoteispuolella on kaupungin kaavassa suojeltu luonnontilainen lähteinen lehtokorpi allikkolähteineen, tihkupintoineen ja lähdepuroineen. Alueella kasvaa pohjavesiriippuvaisia lajeja, mm. Harsosammalta (uhanalainen, laaja ja runsas esiintymä), Haaraliuskasammalta ja Poimulehväsammalta (Uudellamaalla alueellisesti uhanalaisia). Alueella on lisäksi lentokentän itäpuolella metsälailla suojeltu lähdealue, jolla kasvaa mm. pohjavesiriippuvaista, uhanalaista harsosammalta. Pohjavesialueen rajausta on laajennettu luoteesta käsittämään Häähäännummen alueen. Noppo , 1-luokka Nopon pohjavesialue sijaitsee osittain Nurmijärven kunnan ja osittain Hyvinkään kaupungin alueella. Pohjavesialueen länsiosissa esiintyy I Salpausselkään kuuluvia hiekka-sorakerrostumia, keskiosissa savikerrostumia ja itäosissa pitkittäisharjujaksoja. Nopon harjujaksolla pohjavesi virtaa muodostuman suuntaisesti ja purkautuu muodostuman reunoilla. Pohjaveden virtaus suuntautuu pääasiassa luoteesta ja kaakosta kohti Nopon vedenottamoa. Pohjavettä virtaa Nopon alueelle myös Jätinlukkojen vedenjakajan eteläpuolisilta alueilta, mutta yhteyttä voivat rajoittaa sekä kalliokynnykset että Suomiehensuon länsipään ja 3- tien välisen alueen huonosti vettä johtavat hienohiekka- ja silttikerrostumat. Nopon vedenottamon alueella on sora- ja hiekkakerrostumien päällä vaihdellen 2 10 metrin paksuinen savikerros. Pohjavesivyöhykkeen paksuus vaihtelee metrin välillä. Nopon vedenottamolla pohjavesi on luonnontilassa paineellista, mutta vedenoton aikana pohjavedenpinta

7 on n. tasolla m mpy. Pohjavesialueen luoteiskulmassa sora-alueen ja Palosenkallion- Jätinlukkojen kallioselänteen välillä pohjavedenpinta on tasaisesti välillä m mpy. Kallioselänteessä on Nopon luoteispuolella n. 200 m leveä katkos, jossa kallionpinta laskee alimmillaan tasolle m mpy, m pohjavedenpinnan alapuolelle. Nopon pohjavesialueen geologista rakennetta selvitettiin painovoimamittauksien avulla vuosina Selvitys tarkensi tietoja pohjavesialueen kalliopinnan ja pohjaveden korkeusasemasta sekä maakerrosten paksuudesta. Kallionpinta on Nopon ja Hyvinkään pohjavesialueen välisellä vedenjakajalla noin tasolla m mpy. Pohjavesialueen luoteispuolella sijaitsevalta Petkesuolta kohti Noppoa kulkee reunamuodostuman poikki kallioperän heikkousvyöhyke. Kalliopinnan taso on alueella tasolla m mpy. Nopon vedenottamon alueelta suuntautuu myös kapea ruhje koilliseen kohti Hyvinkään pohjavesialueen eteläosissa sijaitsevia Jätinlukkoja. Pohjavesialueen länsiosista Palosenkalliolta kohti Jätinlukkoja kulkee kalliokynnys, joka katkaisee ainakin osittain pohjaveden virtauksen. Pohjaveden virtaus kääntyy kynnyksen kohdalla etelään ja pohjoiseen. Pohjavesialueella sijaitsevat Nopon, Nopon koulun sekä Pesulan vedenottamot. Nopon koulun ja Pesulan ottamot on poistettu käytöstä ja kiinteistöt on liitetty Hyvinkään kaupungin vesijohtoverkkoon. Nopon ottamo on suljettu vuodesta 1994 lähtien tetrakloorieteenin aiheuttaman likaantumistapauksen takia. Nopon vedenottamon vettä käytetään jäähdytysvetenä Altia Oyj tehdasalueen prosesseihin. Nopon vedenottamo sijaitsee savipeitteisessä laaksossa, joka rajoittuu luoteessa I Salpausselkään ja Rajamäen pohjavesialueeseen, pohjoisessa, idässä ja etelässä kallioharjanteisiin (yli +100 m mpy), koillisessa Hyvinkään ja kaakossa Salmelan pohjavesialueeseen. Pohjavesialue on määritelty vesienhoidossa riskialueeksi, jonka kemiallinen tila on huono ja määrällinen tila on hyvä. Pohjavesialueen huonon kemiallisen tilan syynä on liuotinaineiden esiintyminen pohjavedessä. I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Rytkönniemi , 2-luokka Pieni jonkin verran huuhtoutunut moreenimuodostuma. Rajautuu lännessä moreeni- ja kallioalueisiin, idässä Kytäjänjärveen ja muilta osin hienoaineskerrostumiin. Alueen länsipuolella on laajat peltoalueet sekä golf-kenttä, joilla lannoittaminen voi vaikuttaa pohjaveden typpipitoisuuteen. Pohjavesi virtaa kohoumien rinteiltä itään purkautuen lopulta Kytäjärveen. Alueella on käytössä Kytäjän koulun porakaivo, josta vesi johdetaan kouluun ja Rytkön leirikeskukseen. Koulu on liittymässä kaupungin verkostoon. II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia.

8 Käkinummi B B, 2-luokka Luode-kaakko -suuntaisen harjumuodostuman osa, joka rajoittuu luoteessa Ridasjärveen, lounaassa Lempiönsuohon ja idässä hienoaines- ja moreenikerrostumiin. Muodostuman itäosassa harjuleventymä kohoaa ympäröivää maastoa korkeammaksi selänteeksi. Muodostuman pohjois- ja keskiosissa on muinaisrantoja. Maakerrokset ovat pintaosistaan hyvin lajittuneita vaihdellen hiekasta soraan. Lajittuneiden harjukerrostumien alapuolella maaperä koostuu enimmäkseen moreenista. Itäpuolisen harjulieventymän luoteisreunalla maaperä koostuu heikosti lajittuneista maakerroksista, enimmäkseen soramoreenista. Ohuimmat maakerrokset esiintyvät Sudentarhan luoteispuolella ja paksuimmat Sahapukinmäen pohjoispuolisessa maastopainanteessa sekä Ritarinmäen alueella. Ritarinmäen alueella lajittuneet harjukerrostumat ulottuvat n. 20 m syvyyteen. Pohjavedenpinnan alapuolisten harjukerrostumien paksuus on alueella n. 13 m. Kallionpinta on alimmillaan Sahapukinmäen pohjoispuolisessa kalliopainanteessa, tason +57 alapuolella. Kallionpinta kohoaa korkeimmilleen muodostuman itäosassa Sahapukinmäellä noin tasolle Käkinummen alueen etelä-, länsi- ja luoteisosissa kallionpinta kohoaa paikoin pohjavesipinnan yläpuolelle. Pohjaveden virtaus suuntautuu alueen keski- ja luoteisosissa kaakosta luoteeseen purkautuen Ridasjärveen. Ridasjärven rannalla alueen luoteisosassa sijaitsevan lähdelammen ylivuodoksi on mitattu noin 160 m 3 /vrk v Alimmillaan pohjavedenpinta on muodostuman luoteisosassa ja ylimmillään alueen keskiosassa Lempiönsuon koillispuolella harjumuodostuman reunavyöhykkeellä. Lempiönsuolla sijaitsevan lähteen ylivuodoksi on mitattu noin 300 m 3 /vrk v Vedenhankinnan kannalta erinomainen alue. Pohjavesitutkimuksissa parhaiten vedenottoon soveltuvat maakerrokset on todettu Ritarinmäellä harjumuodostuman luoteispäässä. Tutkimuksissa alueella todettiin noin 18,5 m syvyyteen ulottuvia vettäjohtavia kerroksia joiden antoisuus ominaisantoisuuspumppausten perusteella hyvä. Ei vedenottamoa alueella. Pohjavesialue on määritelty vesienhoidossa riskialueeksi, jonka kemiallinen tila on huono ja määrällinen tila on hyvä. Pohjavesialueen huonon kemiallisen tilan syynä ovat pohjaveden korkeat kloridipitoisuudet, jotka johtuvat suojaamattoman paikallistien suolaamisesta. II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Huoltola , poistetaan luokituksesta (pistemäinen pohjavesialue) Aines on pääasiassa vettä heikosti johtavaa moreenia. Kallioperä on lähinnä mikrokliinigraniittia; alueen eteläpuolella kivilaji vaihtuu kvartsimaasälpäliuskeeksi. Alueen epäyhtenäisyyden ja maaperän hienorakeisuuden takia pohjavettä on saatavissa vain vähäisiä määriä. Yksityisen porakaivon sijaintitieto ei ole julkinen (ei liitekarttaa).

9 I-luokan pistemäinen pohjavesialue poistetaan luokituksesta lain 1299/2004 mukaisesti. Huoltolan porakaivo ei ole enää käytössä ja kiinteistö on liittynyt Ritasjärven vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Laitilannummi , 2-luokka Ridasjärven itäpuolella sijaitseva deltamainen muodostuma, jonka eteläosa on kerrostunut korkealle kalliorinteelle. Rajautuu lännessä ja idässä turvekerrostumiin ja muilta osin moreenialueisiin, joiden pintaosissa esiintyy paikoin turvekerrostumia. Rajautuu koillisessa Kaidanpään pohjavesialueeseen. Muodostuman keskiosissa esiintyy muinaisrantoja. Aines on muodostuman ydinosassa kerroksellista soraa, jossa hiekkaisia ja kivisiä välikerroksia. Reunaosat ovat hiekkavaltaisia. Lähteiden vesi on paikoin rautapitoista. Pohjavedestä osa purkautuu tihkumalla länteen suolle, mutta suurin osa purkautuu itäosassa Tervalampeen ja sen laskuojaan Tervalamminojaan, josta vedet edelleen kulkeutuvat Kaidanpäänjärveen ja Sykäriin. Tervalampi laskuojineen sekä Sykäri sijaitsevat ruhjelaaksossa. Pohjaveden hankinnan kannalta hyvä alue. Vedenhankintamahdollisuudet olisi hyvä selvittää. Ei vedenottamoa alueella. II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Kaidanpää , 2-luokka Ridasjärveltä itään sijaitseva deltamuodostuma, jonka maa-aines on karkeimmillaan kivistä soraa ja reunaosiltaan hiekkaa. Kiviaines on paikoin ruosteisen punertavaa. Pohjoisosassa esiintyy hienoaineskerrostumia. Liittyy lännessä Laitilannummen pohjavesialueeseen. Muodostuma rajautuu pohjoisessa Kaidanpäänjärveen, lännessä turvekerrostumiin ja muilta osin moreenialueisiin, joiden välisillä alueilla esiintyy turve- ja hienoaineskerrostumia. Pohjavesi purkautuu ilmeisesti Tervalampeen, josta vesi kulkeutuu edelleen Tervalamminojaa pitkin Kaidanpäänjärveen ja Sykäriin. Vedenhankinnan kannalta tyydyttävä alue. Ei vedenottamoa alueella. II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Rovunmäki , 2-luokka Lounais-koillissuuntainen pitkittäisharju. Liittyy etelässä Käkinummi A:n pohjavesialueeseen. Rajautuu lounaassa ja koillisessa kallioalueisiin, lännessä turve- ja hienoaineskerrostumiin sekä idässä moreenialueisiin joiden välisillä alueilla esiintyy hienoaineskerrostumia.

10 Aines on muodostuman ydinosassa hyvin lajittunutta kivistä soraa ja reunaosat hiekkaa, paikoin esiintyy kuitenkin heikommin lajittuneita osueita. Pohjavesi purkautuu muodostuman länsipuolelle, joka on tasoltaan noin 10 metriä alempana kuin itäpuoli. Vedenhankinnan kannalta tyydyttävä alue. Ei vedenottamoa alueella. Päijänne-tunneli sijaitsee pohjavesialueella. Päijänne-tunnelin painetaso on +42. Kallioperä on pohjavesialueen kohdalla ehjää ja virtausyhteys harjumuodostumasta on heikko. II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Ahdenkallio , poistetaan luokituksesta (pistemäinen pohjavesialue) 40 m syvä kallioporakaivo sijaitsee lähes itä-länsi- suuntaisessa kallioperän ruhjevyöhykkeessä. Kallioperä on mikrokliinigraniittia. Maaperä on savea. Yksityisen porakaivon sijaintitieto ei ole julkinen (ei liitekarttaa). I-luokan pistemäinen pohjavesialue poistetaan luokituksesta lain 1299/2004 mukaisesti. Porakaivoottamon kiinteistöt on hyväksytty Ahdenkallion toiminta-alueeseen ja ne ovat liittyneet kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Kaukasten koulu , poistetaan luokituksesta (pistemäinen pohjavesialue) Kallioporakaivo sijaitsee Keravajoen ruhjelaaksossa. Kallioperä alueella on pyrokseenigneissiä. Maaperä on moreenia. Yksityisen porakaivon sijaintitieto ei ole julkinen (ei liitekarttaa). I-luokan pistemäinen pohjavesialue poistetaan luokituksesta lain 1299/2004 mukaisesti, koska sillä ei ole merkitystä kaupungin vedenhankinnalle. Palopuron koulu , poistetaan luokituksesta (pistemäinen pohjavesialue) Kallioporakaivo sijaitsee itä-länsi -suuntaisessa kallioperän heikkousvyöhykkeessä. Pääkivilajina on mikrokliinigraniitti, mutta paikoin on myös kvartsimaasälpäliusketta ja mahdollisesti vulkaniitteja. Maaperä on moreenia. Yksityisen porakaivon sijaintitieto ei ole julkinen (ei liitekarttaa). I-luokan pistemäinen pohjavesialue poistetaan luokituksesta lain 1299/2004 mukaisesti, koska Palopuron koulu on liittynyt Ritasjärven vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon.

11 Taulukko 1. Pohjavesialueille tehdyt muutokset Pohjavesialue Vanha luokka Uusi luokka Rajausmuutos Muutosten perustelut Kapilamminnummi Käkinummi A I 1 x I 1 - Kapilamminnummen luoteispuolelta on aiemmin poistettu luokituksesta Latostenmaan pohjavesialue, jonka kanssa Kapilammennummella oli yhtenäinen muodostumisaluerajaus. Kapilammennummen muodostumisalue on Latostenmaan poiston jälkeen katkennut sen ulkorajaan. Kapilammennummen muodostumisalueen rajausta on siirretty etelämmäs irti ulkorajasta. Kaukas I 1 - Palopuro I 1 - Hyvinkää I 1E - Pohjavesialueella on Sveitsinpuiston luonnonsuojelualue (YSA012927), johon sisältyy valtakunnallisessa harjujensuojeluohjelmassa mukana oleva Sveitsin harju reuna- ja lähteikköalueineen. Alueen kasvillisuus on monipuolista ja alueella on lähteikköisiä korpia. Lentoaseman luoteispuolella on kaupungin kaavassa suojeltu luonnontilainen lähteinen lehtokorpi allikkolähteineen, tihkupintoineen ja lähdepuroineen. Alueella kasvaa pohjavesiriippuvaisia lajeja, mm. Harsosammalta (uhanalainen, laaja ja runsas esiintymä), Haaraliuskasammalta ja Poimulehväsammalta (Uudellamaalla alueellisesti uhanalaisia). Alueella on lisäksi lentokentän itäpuolella metsälailla suojeltu lähdealue, jolla kasvaa mm. pohjavesiriippuvaista, uhanalaista harsosammalta.

12 Noppo I 1 - Pohjavesialueen rajausta on laajennettu luoteesta käsittämään Häähäännummen alueen. Rytkönniemi II 2 - Käkinummi B II 2 - Huoltola II poistetaan - Alueen epäyhtenäisyyden ja maaperän hienorakeisuuden takia pohjavettä on saatavissa vain vähäisiä määriä. Huoltolan porakaivo ei ole enää käytössä ja kiinteistö on liittynyt Ritasjärven vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Laitilannummi II 2 - Kaidanpää II 2 - Rovunmäki II 2 - Ahdenkallio II poistetaan - Porakaivo-ottamon kiinteistöt on hyväksytty Ahdenkallion toimintaalueeseen ja ne ovat liittyneet kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Pohjavesialue ei ole vedenhankinnan kannalta merkittävä ja se poistetaan pohjavesialueluokituksesta. Kaukasten koulu Palopuron koulu II poistetaan - II poistetaan - Pohjavesialue ei ole vedenhankinnan kannalta merkittävä ja se poistetaan pohjavesialueluokituksesta. Palopuron koulu ei ole enää toiminnassa. Kiinteistö liitetään Ritasjärven vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon. Pohjavesialue ei ole vedenhankinnan kannalta merkittävä ja poistetaan pohjavesialueluokituksesta.

13 LIITE 2. KARTAT POHJAVESIALUEISTA

14 Maanmittauslaitos Metsähallitus ELY-keskus SYKE Metsäkeskus Kapilamminnummi Kaukas Santakoski/Tuusula 0 0,25 0,5 1 Km Muutettu muodostumisalueen raja Muodostumisalueen raja Pohjavesialueen raja Kuntaraja ± Hyvinkää/ /Kapilamminnummi Uusi luokka 1, rajausmuutoksia tehty Hyvinkää/ /Kaukas Uusi luokka 1, ei rajausmuutoksia 1: Uudenmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat/s.tiaskorpi

15 Maanmittauslaitos Metsähallitus ELY-keskus SYKE Metsäkeskus Käkinummi A Käkinummi B Pohjavesialueen osa-alueen raja Muodostumisalueen raja Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja 0 0,25 0,5 1 Km ± Hyvinkää/ /Käkinummi A Uusi luokka 1, ei rajausmuutoksia Hyvinkää/ /Käkinummi B Uusi luokka 2, ei rajausmuutoksia 1: Uudenmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat/s.tiaskorpi

16 Maanmittauslaitos Metsähallitus ELY-keskus SYKE Metsäkeskus Pohjavesialueen raja Hyvinkää/ /Palopuro Uusi luokka 1, ei rajausmuutoksia ± 0 0,1250,25 0,5 Km 1: Uudenmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat/s.tiaskorpi

17 Maanmittauslaitos Metsähallitus ELY-keskus SYKE Metsäkeskus Arolampi/Riihimäki SVEITSIN PUISTO (LUONNONS Sveitsinharju SVEITSIN PUISTO (LUONNONS Hyvinkää Muutettu muodostumisalueen raja Muutettu pohjavesialueen raja Muodostumisalueen raja Pohjavesialueen raja Poistuva pohjavesialueiden välinen raja Harjujensuojeluohjelma Yksityisten maalla olevat suojelualueet Kuntaraja 0 0,5 1 2 Km Hyvinkää/ /Hyvinkää/pohjoisosa Uusi luokka 1E, rajausmuutoksia tehty 1: Uudenmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat/s.tiaskorpi ±

18 Maanmittauslaitos Metsähallitus ELY-keskus SYKE Metsäkeskus SVEITSIN PUISTO (LUONNONS Sveitsinharju SVEITSIN PUISTO (LUONNONS Hyvinkää Rajamäki/Nurmijärvi Muodostumisalueen raja Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Harjujensuojeluohjelma Yksityisten maalla olevat suojelualueet Kuntaraja Noppo 0 0,5 1 2 Km Suomiehen katajaketo Hyvinkää/ /Hyvinkää/eteläosa Uusi luokka 1E rajausmuutoksia ei tehty eteläosassa 1: Uudenmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat/s.tiaskorpi ±

19 Maanmittauslaitos Metsähallitus ELY-keskus SYKE Metsäkeskus Hyvinkää Rajamäki/Nurmijärvi Noppo Muodostumisalueen raja Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Kuntaraja Pinninnummi/Nurmijärvi Hyvinkää/ /Noppo Uusi luokka 1, ei rajausmuutoksia ± 0 0,5 1 2 Km 1: Uudenmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat/s.tiaskorpi

20 Maanmittauslaitos Metsähallitus ELY-keskus SYKE Metsäkeskus Pohjavesialueen raja Hyvinkää/ /Rytkönniemi Uusi luokka 2, ei rajausmuutoksia ± 0 0,1250,25 0,5 Km 1: Uudenmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat/s.tiaskorpi

21 Maanmittauslaitos Metsähallitus ELY-keskus SYKE Metsäkeskus Kaidanpää Laitilannummi Muodostumisalueen raja Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Kuntaraja Hyvinkää/ /Laitilannummi Hyvinkää/ /Kaidanpää Uudet luokat 2, ei rajausmuutoksia ± 0 0,25 0,5 1 Km 1: Uudenmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat/s.tiaskorpi

22 Maanmittauslaitos Metsähallitus ELY-keskus SYKE Metsäkeskus Rovunmäki Muodostumisalueen raja Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Kuntaraja Käkinummi A Hyvinkää/ /Rovunmäki Uusi luokka 2, ei rajausmuutoksia ± 0 0,1250,25 0,5 Km 1: Uudenmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat/s.tiaskorpi