Riskinhallinta pohjavesialueilla - vedenmuodostumis- ja valumaalue sekä vedenotto

Transkriptio

1 Riskinhallinta pohjavesialueilla - vedenmuodostumis- ja valumaalue sekä vedenotto Ympäristö ja Terveys-lehti & STM Talousvesikoulutus 2017 Oulu : Johtava hydrogeologi Ritva Britschgi, Suomen ympäristökeskus Mikkeli : Pohjavesiasiantuntija Anna-Liisa Kivimäki, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Tampere : Vanhempi tutkija Jari Rintala, Suomen ympäristökeskus

2 Pohjaveden merkitys vesihuollossa 3,5 milj. suomalaisen päivittäin käyttämä uusiutuva luonnonvara. Yhdyskuntien vedenhankinnassa pohjaveden osuus on noin 50 % ja tekopohjaveden osuus noin 15 %. Vesihuoltolaitokset tuottavat yhdyskuntien käyttöön pohja- ja tekopohjavettä noin 0,8 milj.m 3 /d. Lisäksi haja- ja loma-asutuksen vesihuolto perustuu lähes kokonaan pohjaveteen. Porakaivoja yksityistalouksilla noin kpl, yhteisvedenhankinnassa noin 200. Pintavettä käyttävät yleensä vain isoimmat kaupungit kuten Helsinki- Espoo-Vantaa, Tampere, Jyväskylä, Vaasa ja Oulu. Pohjavettä myös pohjavesialueiden ulkopuolella, suuri osa omista kaivoista esim. moreenimuodostumissa, rantakerrostumissa tai kallioporakaivoja (kuva: Esko Nylander)

3 Pohjavesialueet Pohjavettä muodostuu runsaimmin alueilla, joissa maaperä koostuu hyvin vettä johtavista sora- ja hiekkamuodostumista: Salpausselät ja muut reunamuodostumat, pitkittäisharjut ja rantakerrostumat Pohjaveden pinnan etäisyys maanpinnasta voi olla jopa 50 m, mutta on yleensä noin 2 5 metrin syvyydessä maanpinnan alapuolella Akviferin paksuus n. 10 m Pinta-ala keskimäärin 1-2 km2 Suuri vedenjohtavuus -> herkkiä likaantumaan

4 Määrittämisen ja luokituksen taustaksi on pohjavesitietoa pitkältä ajalta Tutkimus- ja tunnistustyötä tehty aiempaan ohjeistukseen perustuen ympäristöhallinnon ja sitä edeltäneiden laitosten toimesta: Tärkeät pohjavesialueet ja Kartoitus ja luokitus projekti Tietoa alueista täydennetty eri hankkeissa Vedenhankintatutkimukset Pohjavesialueiden rakenneselvitykset o o ankaytto/pohjavesi/ linkki rakenneselvitysraporttien hakuun: Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamishankkeet (POSKI-projektit) Suojelusuunnitelmat Tekopohjavesitutkimukset Maa-ainestenottohankkeisiin liittyvät tutkimukset Tie- ja muut rakennushankkeet Pohjaveden likaantumistutkimukset

5 Pohjavesialueen ja -muodostuman määritelmät - YSL ja VMJL Ympäristönsuojelulaki (YSL, 527/2014) määritelmä pohjavesialueelle o rajattavissa oleva alue, jolla sijaitseva maaperän muodostuma tai kallioperän vyöhyke mahdollistaa merkittävän pohjaveden virtauksen tai vedenoton Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (VMJL, 1299/2004), lakimuutos (1263/2014) voimaan määritelmä pohjavesimuodostumalle (2 ) o yhtenäisenä esiintymänä oleva vesi, joka sijaitsee huokoisessa ja läpäisevässä maa- tai kallioperämuodostumassa joka mahdollistaa merkittävän pohjaveden virtauksen tai merkittävän pohjavedenoton uusi pohjavesialueita koskeva 2a luku o määrittäminen, ELY määrittää (10 a ) o luokitus (10 b ) o rajan ja luokituksen muuttaminen (10 c ) o määrittämisen ja luokituksen valmistelu (10 d ) o suojelusuunnitelma ja sen valmistelu (10 e ja 10 f )

6 Pohjavesialueen rajojen määrittäminen - Vesienhoitoasetus Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä (vesienhoitoasetus, 1040/2006), muutos (929/2016) voimaan Myös asetukseen uusi pohjavesialueita koskeva 2a luku o pohjavesialueen rajan määrittäminen (8 a ) o muodostumisalueen rajan määrittäminen (8 b ) o pohjavesialueen luokitus E-luokkaan (8 c ) o selvitykset ja valmistelussa esitettävät tiedot (8 d ) o ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkittävät pohjavesiä koskevat tiedot (8 e ) (ELY merkitsee)

7 Pohjavesialueiden rajaukset Yleiset määrittämisperiaatteet eivät ole muuttuneet eli aiempaankin ohjeistukseen pohjautuvat rajaamisperiaatteet pätevät edelleen. Laissa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määrittää uloimman rajan alueelle, jolla on vaikutusta pohjavesimuodostuman veden laatuun tai muodostumiseen (pohjavesialue) Asetus raja määritetään hydrogeologisten olosuhteiden perusteella kohtaan, jossa pohjavettä johtavien maaperäkerrosten päällä on riittävän tiiviit pohjavettä suojaavat maakerrokset tai jossa pohjavettä johtavat maakerrokset päättyvät kallioon tai vettä huonosti johtavaan maaperään; jos vettä johtavat kerrokset sijaitsevat tiiviiden maakerrosten suojaamina, pohjavesialueen rajalla osoitetaan alue, jossa pohjavettä kertyy tai pohjavesi virtaa ja jolla on merkitystä pohjaveden suojelulle ja vedenhankinnalle; raja voidaan myös määrittää maastossa helposti havaittavaan kohtaan ottaen huomioon alueen hydrogeologiset olosuhteet; raja määritetään tarvittaessa vesialueelle rannan välittömään läheisyyteen; raja voidaan myös jättää määrittämättä ja merkitä pisteenä kohtaan, josta vettä hyödynnetään tai tutkimusten perusteella voidaan hyödyntää;

8 Pohjaveden muodostumisalueen määrittäminen Laissa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määrittää pohjaveden muodostumisalueen rajan (muodostumisalue) Asetus Muodostumisalueen rajalla osoitetaan alue, jolla maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja alueen maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Muodostumisalueeseen kuuluvat lisäksi sellaiset pohjavesialueen osat, jotka lisäävät olennaisesti pohjavesimuodostuman pohjaveden määrää. Siltä osin kun pohjavesialue rajautuu vesialueeseen, muodostumisalueen raja määritetään rantaviivaan.

9 Pohjavesialueen raja: pohjavettä johtavien maaperäkerrosten päällä on riittävän tiiviit pohjavettä suojaavat maakerrokset tai jossa pohjavettä johtavat maakerrokset päättyvät kallioon tai vettä huonosti johtavaan maaperään Ohje: Pohjavesialue joko rajautuu kallioon tai tiiviisiin maakerroksiin tai kohtaan, jossa pohjavettä johtavien maaperäkerrosten päällä on riittävän tiiviit ja yhtenäiset pohjavettä suojaavat maakerrokset esim. yli 3 metriä paksut savi/silttikerrostumat. Muodostumisalueen raja osoittaa alueen, jolla maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja jolla maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Muodostumisalueeseen kuuluvat lisäksi sellaiset pohjavesialueen osat, jotka lisäävät olennaisesti pohjavesimuodostuman pohjaveden määrää. Ohje: maaperän vedenläpäisevyys? Riittävän tiivis esim. 3 m Sa/Si on vähintään hienohiekan läpäisevyyttä vastaava Pohjakuva: Harri Kutvonen, GTK

10 Pohjavesialueen luokitus (VMJL) 1-luokka*: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin; 2-luokka*: muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1-luokassa tarkoitettuun käyttöön**; E-luokka: pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. * Asetus: Mikäli alueeseen liittyy pohjavedestä suoraan riippuvainen pintavesi- tai maaekosysteemi, käytetään lisäksi E- merkintää (1E tai 2E) ** Ohje: Alue kuuluu pääsääntöisesti luokkaan 2, kun siellä muodostuu pohjavettä yli 100 m³/vrk, jos se myös muutoin ominaisuuksiltaan soveltuu vedenhankintaan (ennen 250 m 3 /d)

11 Pohjavesialueen kartta Pohjavesialueen numero yksilöi alueen Pohjavesialueen luokka 1, 2, E, 1E tai 2E Ulompi raja on pohjavesialueen raja Sisempi raja muodostumisalueen raja

12 Pohjaveden suojelumenetelmät Pohjavedenottamon suoja-alue Vesilaki 4 luku 11 ja12 Ollut lainsäädännössä 1960-luvulta lähtien Sisältö hieman muuttunut esim VL:n uudistamisen yhteydessä Pohjavesialueen suojelusuunnitelma Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 2a luku 10e Ollut lainsäädännössä 12/2014 lähtien Suunnitelmien laatiminen ohjeistettu 1991 (YM (VYH))

13 Pohjavedenottamon suoja-alue Ottamon ympärillä oleva alue voidaan perustaa vedenottamon suoja-alueeksi; o vedenottamo-, lähisuoja- ja kaukosuojavyöhykkeisiin; uusimmissa päätöksissä ei eroteltu lähi- ja kaukosuoja Aluehallintovirasto (AVI) harkitsee onko suoja-alueen perustaminen terveydellisistä syistä tai pohjaveden puhtauden säilyttämiseksi tarpeellinen. Suoja-alueen määräämistä koskevassa päätöksessä on annettava vedenoton turvaamiseksi tarpeelliset määräykset suojatoimenpiteistä, muista suoja-alueen käytön rajoituksista ja määräysten noudattamisen valvonnasta (suoja-aluemääräykset). Suoja-alueita on perustettu runsaat 200 kpl. Suoja-alueiden laajuus vaihtelee muutamasta hehtaarista yli 1000 hehtaariin (ka. 176 ha).

14 Pohjavesialueen suojelusuunnitelma Tavoitteena ennalta ehkäistä pohjaveden määrällisen ja laadullisen tilan heikentyminen Selvitys ja ohje; ei välittömiä tai sitovia oikeusvaikutuksia Laadinta ensisijassa kunnan/vedenottajan tehtävä; VAPAAEHTOISTA Laatijoina pääasiassa konsulttitoimistot; YHTEISTYÖ Laadinta perustunut aiemmin VYH/YM ohje 10/91 Lainsäädäntöön 2014 Saavuttanut merkittävän roolin pohjaveden suojelukeinona

15 Pohjavedenottamon suoja-alue vs. pohjavesialueen suojelusuunnitelma

16 Uusien suojelusuunnitelmien priorisointi Kiireellisyysjärjestys uusien suojelusuunnitelmien laatimisille Riskipohjavesialueet I-luokan pohjavesialueet Muut pohjavesialueet Huom! Vanhat suunnitelmat tarvittaessa päivitettävä; vaikuttaa alueen maankäyttö ja vedenhankinta, päivitysväli 5-20 v.

17 Riskipohjavesialueet Riskipohjavesialueet Riskipohjavesialueet, joilla ei ole suojelusuunnitelmaa

18 Pohjavesialueen suojelusuunnitelma Pohjavesialueen suojelusuunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat pääkohdat (Laki VMJL 1264/2014, SYKE:n ohjeistus ): o alueen pohjavesiolosuhteet, pohjaveden tila sekä nykyinen ja suunniteltu maankäyttö; o alueella sijaitsevat vedenottamot ja alueen pohjaveden merkitys vedenhankinnan kannalta; o vedenottamoiden suoja-alueita koskevat vesilain 4 luvun 11 :n mukaiset päätökset ja arvio päätöksen tarkistamistarpeesta tai tarpeesta hakea suoja-alueen määräämistä; o pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot ja arvio toimenpiteistä pilaantumisen vaaran vähentämiseksi; o muut pohjaveden suojelun kannalta merkitykselliset asiat.

19 Suojelusuunnitelmien toimenpidesuositukset Keskeinen osa suunnitelma Suosituksissa esitetään havaittu riski yksilöidysti riskin korjaamiseksi tarvittava toimenpide toimenpiteen vastuullinen tekijä viranomainen, joka valvoo toimenpiteen suorituksen lainkohta, johon toimenpidesuositus perustuu arvio kustannuksista Toimenpiteiden toteutumista valvoo seurantaryhmä

20 Riskienhallinta pohjavedenottamoilla Riskien arviointi => Pohjavesialueen riskitoimintojen kartoitus ja niiden sijoittuminen vedenoton vaikutusalueella; hydrogeologiset olosuhteet; suojavyöhykkeet. WSP:n riskimatriisi / suojelusuunnitelman riskipisteytys. Hallintakeinojen määrittäminen => Toimenpiteet, joilla riskit saadaan hallintaan; monen tason toimenpiteitä ja useita vastuutahoja. Hallintakeinojen toteutus => Selkeä aikataulu ja vastuuhenkilöt toimenpiteiden toteutukselle. Seuranta => Yhteistyötä ja tiedonvaihtoa; toteutuksen ja vaikutusten seuranta; pohjavesitarkkailut

21 Ajan tasalla oleva suojelusuunnitelma tärkeä tietolähde WSP:n laadinnassa Maaperän maalajit ja kerrosrakenne, pohjavesialtaat, pohjavesikerroksen paksuus, pohjaveden virtaussuunnat, vapaapintainen ja paineellinen pohjavesi, vedenoton vaikutusalueet; Pohjaveden laadun muutostrendit (esim. viimeisten 10 vuoden aikana) ja niiden syyt; Pilaantuneet maa-alueet, pohjavedessä havaitut haitta-aineet ja pilaantuneen pohjaveden levinneisyys; Teollisuus- ja yrityskeskittymät ja niillä käsiteltävät vaaralliset kemikaalit;

22 Vaaran aiheuttajia pohjavesialueilla ja hallintakeinoja (1) Teollisuuslaitos => Pohjaveden laadun velvoitetarkkailu laitoksen lähialueella, yhteistyö vesihuoltolaitoksen kanssa; Pilaantunut maa-alue => PIMA-tutkimus, kunnostustarpeen arviointi, kunnostus, jälkitarkkailu; Lämmitysöljysäiliöt => Maanalaiset säiliöt pois käytöstä, hälyttimet, määräysten mukaiset kuntotarkastukset; Energiakaivot => Toimenpidelupien ja vesilain mukaisten lupien edellyttämät pohjavesiselvitykset, turvaetäisyydet pohjavedenottamolle, mahdollisimman haitattomien lämmönkeruunesteiden käyttö;

23 Vaaran aiheuttajia pohjavesialueilla ja hallintakeinoja (2) Haja-asutuksen jätevedet => Liittyminen viemäriverkkoon, käsittelymenetelmän tehostaminen, neuvonta, valvonta; Jätevesiverkoston vuodot => Verkoston kuntokartoitukset ja saneeraus; Vaarallisten aineiden varastointi => Allastetut ja päällystetyt varastointialueet, hälytysjärjestelmät, lattiakaivojen sulku, hulevesien hallinta; Tiealueiden liukkaudentorjunta => Vaihtoehtoisten liukkaudentorjuntakemikaalien käyttö, pohjaveden suojausrakenteet;

24 Vaaran aiheuttajia pohjavesialueilla ja hallintakeinoja (3) Rikkakasvien torjunta => Torjunta-aineiden käyttörajoitukset ja kiellot; Peltojen lannoitus ja karjasuojat => Lietelannan käyttökielto pohjavesialueella, ei lannan varastointia pattereissa, tiiviit karjasuojat; Vanhat maa-aineksen ottoalueet => Pohjavesialueiden merkitseminen, tiedottaminen, neuvonta

25 Pohjavesitarkkailuilla kokonaiskuva pohjavesialueen tilasta Vedenottamoille ennakoiva pohjaveden laadun tarkkailu useasta pohjaveden havaintoputkesta; Pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailu paineantureilla koko vedenoton vaikutus(sieppaus)alueella; Raakaveden laadun tarkkailussa analyysivalikoimaan kriittiset haitalliset aineet ja yhdisteet, huomioiden sekä luontaiset veden laadun ongelmat (mm. Fe, Mn, As, F, SO 4, Ni, Al, radioaktiiviset aineet) että pohjavesialueen riskitoiminnat (vrt. yritysten velvoitetarkkailut); Tekopohjavesilaitoksilla ja rantaimeytyslaitoksilla raakaveden ja imeytetyn veden jatkuvatoimiset veden laadun mittaukset; Vesihuoltolaitosten, yritysten ja viranomaisten yhteistyönä toteuttamat pohjavesiyhteistarkkailut => Kokonaiskuva ja tiedon jakaminen.

26 Vedenoton turvaaminen - Lisätutkimustarpeet pohjavesialueilla Pilaantuneiden maa-alueiden tutkimukset ja kunnostukset; Vedenottamoiden antoisuudet nykytilanteessa ja vedenoton vaikutusalueen muuttuminen; Pohjavesimuodostumien rakenneselvityksiin perustuvat haavoittuvuusanalyysit ja vedenoton kannalta turvallisten maankäyttömuotojen määrittäminen; Pohjavesi- ja hulevesiselvitykset kaavahankkeissa o pohjaveden määrän turvaaminen o puhtaiden hulevesien hallittu imeyttäminen o haitta-aineita sisältävien hulevesien käsittely tai johtaminen pv-alueen ulkopuolelle.

27 Pohjavesialueiden määrittämisen, luokituksen ja suojelusuunnitelmien laatimisen ohjeistus Ohjeistusluonnos syke.fi palvelussa Ohjeistusta täydennetään mahdollisesti vielä mm. nyt käynnissä olevista ensimmäisistä kuulemisista saatujen kokemusten ja palautteen pohjalta Myös E-luokituksen osalta saatu kesän 2017 aikana täydentävää tietoa Lopullinen julkaisu 2017 aikana (YM käy ohjeistuksen ensin läpi) Perustelut määrittämiselle ja luokittelulle löytyvät vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetusta laista ja valtioneuvoston asetuksesta vesienhoidon järjestämisestä. Ohjeistuksessa on lähinnä avattu käsitteitä ja kerrottu mm. luonnontieteellisestä pohjasta. 27