Esitys Pertunmaan pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista

Transkriptio

1 Liite 1. Esitys 1 (6) Liitteet 4 kpl ESAELY/75/2018 Esitys Pertunmaan pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Etelä-Savon ELY-keskus on tarkistanut Pertunmaan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden (3 kpl) luokituksen ja rajauksen. Pertunmaalla on myös yksi luokituksesta aiemmin poistettu pohjavesialue (ns. IV-luokka) Pankaharju Yhdelläkään Pertunmaan pohjavesialueista ei todettu merkittäviä pohjavedestä suoraan riippuvaisia maa- tai pintavesiekosysteemejä (E-luokka / E-merkintä). I-luokan pohjavesialue Pertunmaa kk lasketaan 2-luokkaan, koska vedenotto alueella on lopetettu eikä ottamoa käytetä enää varavedenottamona. Rantaviivoilla pohjavesialueiden muodostumisalueiden rajat on päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2016 julkaisemaa valtakunnallista rantaviiva-aineistoa (Ranta 10 -aineisto). Muutos on todellisuudessa pieni ja sen pääasiallinen tarkoitus on erilaisten paikkatietoaineistojen yhtenäistäminen. Taulukko 1. Pertunmaan kunnan pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Sijaintikunta Pohjavesialueen nimi Tunnus Vanha luokka Uusi luokka Lisätietoja 1 Pertunmaa Kuortti I 1 rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE) 2 Pertunmaa Pertunmaa kk I 2 3 Pertunmaa Susihaudankankaat II 2 SIIRTYY 2-LUOKKAAN; talousvedenotto alueella on lopetettu rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE) ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kirjaamo PL 164, Mikkeli Y-tunnus kirjaamo.etela-savo@ely-keskus.fi

2 2/6 Luokitustyön tausta Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Lainmuutos tuli voimaan Laki edellyttää, että elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella: 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin; 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön. Lisäksi ELY-keskus luokittelee E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (1040/2006) muutos tuli voimaan Pohjavesialueiden määrittämisestä ja luokituksesta on säädetty asetuksen luvussa 2a. E-luokan pohjavesialueen luokitus perustuu luonnontilaisen tai luonnontilaisen kaltaiseen muun lainsäädännön nojalla suojeltuun pohjavedestä suoraan riippuvaiseen merkittävään pintavesi- ja maaekosysteemiin. 1- ja 2-luokan pohjavesialueet voivat saada E-merkinnän tai pohjavesialue voi olla pelkästään luokkaa E. Pohjavesialue voi siis jatkossa olla luokkaa 1, 1E, 2, 2E tai E. Aiemmin pohjavesialueet on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeiksi (luokka I), vedenhankintaan soveltuviksi (luokka II) ja muiksi pohjavesialueiksi (luokka III). Luokitus on voimassa toistaiseksi rinnakkain uuden luokittelun kanssa, kunnes pohjavesialueiden luokitustarkistukset valmistuvat. Pohjavesialueiden uudelleenluokittelun yhteydessä myös pohjavesialueiden rajaukset tarkistetaan. Pohjavesialueen ja muodostumisalueen rajan tulee perustua parhaaseen saatavilla olevaan hydrogeologiseen tietoon. Siltä osin kuin pohjavesialue rajautuu vesialueeseen, muodostumisalueen raja määritetään rantaviivaan. Etelä- Savon ELY-keskus on tämän uudelleenluokittelutyön yhteydessä päivittänyt pohjavesialueiden muodostumisalueiden rajat Suomen ympäristökeskuksen Ranta 10 -aineiston rantaviivan mukaisiksi. Luokitus- ja rajaustyön keskeinen lähdeaineisto: 1. Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 1299/ Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 1040/ Britschgi, R. ja Rintala, J. Pohjavesialueet - määrittäminen, luokitus ja suojelusuunnitelmat. Suomen ympäristökeskus. Luonnos Britschgi, R., Antikainen, M., Ekholm-Peltonen, M., Hyvärinen, V., Nylander, E., Siiro, P. ja Suomela, T. Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus. Suomen ympäristökeskus

3 3/6 Pohjavesialuekohtaiset luokitus- ja rajausmuutokset 1. Kuortti Nykyinen luokka I-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Kokonaispinta-ala 0,82 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,50 km 2 Tila kemiallinen tila (EU) huono, riskialue (kemiallinen riski) Uusi luokka 1-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Kuortin pohjavesialue sijaitsee Pertunmaan läpi kulkevalla lähes pohjois-eteläsuuntaisella, katkonaisella harjujaksolla. Jakso kulkee Toiselta Salpausselältä Kuortin ja Pertunmaan keskustaajaman kautta päättyen Suonteen järvialtaaseen. Muodostuma rajoittuu osin moreenipeitteisiin kalliorinteisiin, siltti- ja moreenipohjaisiin peltoalueisiin, pienimuotoisiin suoalueisiin sekä Kangaslampeen. Harjuaines on ydinosassa karkeaa hiekkaa, soraa ja kivistä soraa, lievealueilla silttistä hiekkaa, hienoa hiekkaa ja hiekkaa. Alueella on ollut laajamittaista maa-ainesten ottamistoimintaa. Kallion pinta nousee paikoin pohjaveden pinnan yläpuolelle jakaen muodostuman pienempiin osa-alueisiin. Pohjavesi virtaa muodostuman etelä- ja keskiosista kohti Kangaslampea. Pohjoisosassa pohjavesi virtaa pohjoiseen ja koilliseen. Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 300 m 3 /d. Alueella sijaitsee Pertunmaan kunnan vesihuoltolaitoksen vedenottamo, Kuortti. Luvan mukainen vedenottomäärä on 600 m 3 /d. Alueelta otetaan vuosittain vettä noin 160 m 3 /d. Vedenoton myötä Kangaslammen vettä rantaimeytyy muodostumaan. Ottamolla on lainvoimaiset suojavyöhykkeet ja alueelle on laadittu suojelusuunnitelma Pohjavesialueen kemiallinen tila on huono, koska pohjavedessä on todettu liuotinaineita pohjaveden laatunormit ylittävinä pitoisuuksina. Liuottimen päästölähdettä ei ole tutkimuksista huolimatta toistaiseksi löytynyt. Pohjavesialue on nimetty riskialueeksi muodostumisalueella sijaitsevan Kuortin taajaman ja teollisuusalueen, liikenteen ja tienpidon (paikallistie 426), runsaan maa-ainesten oton ja alueiden jälkihoidon tilan ja käytön sekä pilaantuneiden maa-alueiden takia. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on Kangaslammen rantaosuudella päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialueen vettä käytetään yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Lähteet: Ramboll, Kuortin pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Pertunmaan kunta. GTK, Kuortin pohjavesialueen rakennetutkimus. Pertunmaan kunta ja Etelä-Savon ELY-keskus. Kuortin pohjavesialueen tutkimuksen tarveselvitys 2006 Suunnittelukeskus Oy, Kaivonpaikkatutkimukset Kuortin pohjavesialueella. Pertunmaan kunta. Oy Suunnittelukeskus-MKR, Pohjavesitutkimus, Kirkonkylän ja Kuortin alueet. Pertunmaan kunta.

4 4/6 2. Pertunmaa kk Nykyinen luokka I-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Kokonaispinta-ala 0,89 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,39 km 2 Tila Selvityskohde, alueen kemiallinen tila (EU) ei ole tiedossa Uusi luokka 2-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Pertunmaa kk:n pohjavesialue sijaitsee Pertunmaan läpi kulkevalla lähes pohjois-eteläsuuntaisella, katkonaisella harjujaksolla. Jakso kulkee Toiselta Salpausselältä Kuortin ja Pertunmaan keskustaajaman kautta päättyen Suonteen järvialtaaseen. Muodostuman pohjoisosa rajautuu moreeni- ja kalliorinteisiin, eteläosa soihin, Pankalampeen ja Pieniveteen. Muodostuman maa-aines on tutkituilla osin hiekkaa ja hienoa hiekkaa. Alueella on ollut maa-ainesten ottamistoimintaa. Pohjaveden virtaussuunta on etelästä ja pohjoisesta kohti Pankalampea ja siitä Myllyselkään laskevaa Pankajokea. Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 200 m 3 /d. Pohjavesialueella sijaitsee Pertunmaan kunnan vesihuoltolaitoksen entinen vedenottamo, joka on vedenoton loputtua toiminut kunnan varavedenottamona. Nykyään myös varavedenotto alueella on lopetettu. Luvan mukainen ottomäärä alueelle on 300 m 3 /d. Pohjavedenottamolla on Itä-Suomen vesioikeuden vuonna 1979 määräämä suoja-alue. Pohjavesialue lasketaan 2-luokkaan. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on rantaosuuksilla päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa. Lähteet: Mikkelin Vesipiirin Vesitoimisto, Pertunmaan pohjavesitutkimus. Pertunmaan kunta. Oy Suunnittelukeskus-MKR, Pohjavesitutkimus, Kirkonkylän ja Kuortin alueet. Pertunmaan kunta.

5 5/6 3. Susihaudankankaat Nykyinen luokka II-luokka, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Kokonaispinta-ala 0,48 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,22 km 2 Uusi luokka 2-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Susihaudankankaiden pohjavesialue sijaitsee Pertunmaan läpi kulkevalla lähes pohjois-eteläsuuntaisella, katkonaisella harjujaksolla. Jakso kulkee Toiselta Salpausselältä Kuortin ja Pertunmaan keskustaajaman kautta päättyen Suonteen järvialtaaseen. Pohjavesialue rajautuu pieniin, ojitettuihin suoalueisiin, kallio- ja moreenimäkiin ja moreenimaastoihin. Koillisen puoliselta rinteeltä valuu ja suotautuu pintavesiä muodostumaan. Tutkituilta osin maa-aines on pääosin hiekkaa paikoin kivistä hiekkaa, osa maa-aines kerroksista on hienoa hiekkaa, silttiä tai huonosti lajittuneita aineksia (HkMr, SiMr). Syvimmät kairaukset ulottuvat yhdeksään metriin eikä muodostuman kokonaispaksuutta tunneta. Alueen pohjoisosa on lähes kokonaan maa-ainesten ottoaluetta. Pohjaveden päävirtaussuuntaa ei tunneta. Maastohavaintojen perusteella pohjavettä purkautuu alueen pohjoisosassa länsi- ja pohjoislaidoilla. Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 100 m 3 /d. Alueen pohjoisosassa on tehty koepumppaus (POVET 14), tutkitulta pisteeltä on saatavissa 50 m 3 /d hyvälaatuista pohjavettä. Muodostuman hydraulinen yhteys alueen pohjoisosassa oli tutkimusten perusteella hyvä. Susihaudankankaat on nostettu luokasta III luokaan II vuonna Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa. Lähteet: Etelä-Savon ympäristökeskus, Pertunmaan Susihaudankankaiden pohjavesitutkimukset. HAAVE -projekti. Mikkelissä, ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristönsuojelun ja vesienkäytön palvelut

6 6/6 Lähteet Maaperäkartta 1: / 1:50 000, Geologian tutkimuskeskus Maaperäkartta 1: , Geologian tutkimuskeskus Korkeusmalli 2m, MML Paikkatietoaineisto Ranta 10 - rantaviiva 1: ja uomaverkosto, Suomen ympäristökeskus, 2016 Liitteet, 4 kpl LIITE A. Pertunmaan kunnan pohjavesialueet Pohjavesialuekartat: LIITE 1. Kuortti LIITE 2. Pertunmaa kk LIITE 3. Susihaudankankaat