Pohjavesialueiden uudelleen luokittaminen

Transkriptio

1 Pohjavesialueiden uudelleen luokittaminen Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät Kemi Ylitarkastaja Heikki Kovalainen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Heikki Kovalainen Työhistoriani FM 1987 (maaperägeologi) ja FL 2002 Suunnittelutoimisto Määttä Ky v Kainuun ympäristökeskus vv Talvivaara Sotkamo Oy vv LSSAVI vv POPELY v > 2 1

2 Pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitustyö Valtakunnallinen hanke, kaikki ELYt toteuttavat. Luokitusmuutos I -> 1, II -> 2, III -> 3 ja luokituksesta poistaminen. E-luokka tulee mukaan. Rajausmuutokset tehdään (lähtökohtaisesti) silloin, kun on uutta tietoa rajojen paikoilta (POSKI-hanke, kairaukset, pohjavesitutkimukset, geofysiikka, ). Luokitus- ja rajausmuutoksista pyydetään lausunto - maakuntaliitolta - kunnalta - vesilaitokselta Asiakirjat laitettava nähtäville. ELY:n muutosratkaisusta ei voi valittaa. 3 Luokittelu Uusi luokitus Vanha ohjeistus Luokka 1 Luokka I Vettä käytetään talousvetenä enemmän Perustelut jokseenkin samat kuin kuin keskimäärin 10 m3/d tai yli 50 ihmi- uudessa luokituksessa. sen tarpeisiin. = direktiivin tarkoittama pohjavesimuodostuma Luokka 2 Luokka II Soveltuu vedenhankintaan. Soveltuu vedenhankintaan Pohjavettä muodostuu yli 100 m3/d. Pohjavettä muodostuu yli 250 m3/d. Yhdeltä tutkitulta vedenottamopaikalta on saatavissa pohjavettä yli 100 m3/d. 4 2

3 Luokittelu (jatkoa) Uusi luokitus Vanha ohjeistus Luokka 3 Luokka III Alueet poistuvat luokituksesta ennen Tarvitaan lisätutkimuksia veden 3. vesienhoidon suunnittelukautta. laadun tai likaantumis- tai muuttumisuhan selvittämiseksi. Alueet ovat jatkossa 1, 2, 1E, 2E tai E. E-luokka Pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Jos nämä pohjavesialueet kuuluvat luokkaan 1 ja 2, ne luokitellaan kuitenkin kyseiseen luokkaan eli 1E ja 2E. Jos alue on kuulunut luokkaan III ja luokitus ei nouse ja alueeseen liittyy em. ekosysteemejä, tulee pohjavesialueen luokitukseksi E. 5 Asetustyöryhmä YM asetti keväällä 2015 työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia ehdotukset säännöksiksi vesienhoidon järjestämisestä annettuun valtioneuvoston asetukseen. Työryhmä sai työnsä valmiiksi kesän 2016 lopussa. Asetusmuutos tulee voimaan Asetusmuutos sisältää pykälät 1, 8 a-e (2 a luku) ja 27 : 1 Tarkoitus 8 a Pohjavesialueen rajan määrittäminen 8 b Muodostumisalueen rajan määrittäminen 8 c Pohjavesialueen luokitus E-luokkaan 8 d Selvitykset ja valmistelussa esitettävät tiedot 8 e Ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkittävät pohjavesiä koskevat tiedot 27 Tiedottaminen 6 3

4 Millä perustein pohjavesialueen raja (ulompi raja) määritetään? 8 a Rajat määritetään hydrogeologisin perustein. Raja voidaan määrittää myös maastossa helposti havaittavaan kohtaan. Vesialueella raja on rannan välittömässä läheisyydessä. Poikkeustilanteessa pv-alue voidaan esittää pistemäisenä alueena (porakaivot, peitteiset muodostumat). ELY-keskus määrittää pohjavesialueen rajauksen (Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä 10 a ). 7 Muodostumisalueen rajan (sisempi raja) määrittäminen 8 b Alueen maaperä mahdollistaa pohjaveden muodostumisen. Sisältää sellaisia osa-alueita, jotka lisäävät olennaisesti muodostuvan pohjaveden määrää. Rajautuessaan vesialueeseen määritetään muodostumisalueen raja rantaviivaan. 8 4

5 Rajauksien tekninen tarkistaminen Toteutetaan myös teknisenä tarkistuksena (toimistotyönä) siten, että pohjavesialueen (ulompi) raja olisi tasapuolinen alueen kiinteistön omistajia kohtaan. 9 Rajauksien tarkistus (jatkoa) Sisemmän rajauksen (pohjaveden muodostumisalue) erikoisuudet korjataan tai täsmennetään toimistotyönä. Samoin muutetaan rajausta jos sisemmän rajauksen sisäpuolelle on tehty vielä erikseen jokin ylimääräinen rajaus esim. pienen suoalueen ympärille (mm. Viinivaara). Yksittäisten vedenottamoiden ympärille rajataan ohjeellinen suojavyöhyke jos sitä ei ole aiemmin tehty. 10 5

6 E-luokitus Luokitus perustuu luonnontilaisen tai luonnontilaisen kaltaiseen muun lainsäädännön nojalla suojeltuun pohjavedestä suoraan riippuvaiseen merkittävään pintavesi- ja maaekosysteemiin. Pintavesiekosysteemillä tarkoitetaan sellaisia pintavesiä (lähdepurot ja lammet), joihin pohjavettä purkautuu merkittävässä määrin ja jossa pohjaveden purkautumisella on merkitystä pintavesiekosysteemin suojelun ja säilymisen kannalta. Maaekosysteemillä tarkoitetaan sellaisia luontotyyppejä (lähteet ja lähdevaikutteiset suot), joita purkautuva pohjavesi ylläpitää. Purkautuvan pohjaveden määrällä ja laadulla on merkitystä kyseisten luontotyyppien suojelun tai säilymisen kannalta. 11 E-luokitus (jatkoa) E-luokalla on samanlainen informatiivinen arvo kuin pohjavesialueiden luokilla 1 ja 2. Pohjavesialueluokilla ei ole suoraan merkitystä pohjaveden pilaamiskiellon soveltamisessa, koska pilaamiskielto on voimassa luokituksesta riippumatta. E-luokitus ei aikaansaa erillistä rajausta, vaan E-merkintä tulee koko pohjavesialueelle. 12 6

7 POPELY:n pilotti eli E-luokittelun testaus Pilottialue on harjujakso, joka ulottuu Olhavasta, Pudasjärven ja Taivalkosken kautta, Hossan yläpuolelle Teerirantaan. Alue jakaantuu subakvaattisesta supra-akvaattiseen, näiden välissä vaihettumisvyöhyke. Yhteensä 45 pohjavesialuetta Pudasjärvi => 16 Taivalkoski => 14 Kuusamo=> 6 Oulu => 3 Ii => 6 Pilottialueen pohjavesiluokitukset I-luokka => 4 II-luokka => 22 III-luokka => 14 IV-luokka => 5 13 Maastossa tehtävät toimenpiteet Näytteenottolomake Vedenlaatu - ph, sähkönjohtavuus, lämpötila, liuennut happi Lämpökameralla viileän pohjaveden virtauksen paikantaminen Pohjavedestä riippuvaisen kasvillisuuden tunnistaminen ja kuvaaminen Siivikkomittarilla lähtöuoman virtausnopeus Isotooppinäyte veden stabiilien isotooppien määritykseen (Oulun yliopisto) 14 7

8 Pilottihankkeen tuloksia Pilottialueella on arviolta 194 lähdettä Lähteiden lukumäärä kasvoi itään päin mennessä Oulussa ~6 lähdettä (3 pohjavesialuetta) Iissä ~2 lähdettä (6 pohjavesialuetta) Pudasjärvellä ~48 lähdettä (16 pohjavesialuetta) Taivalkoskella ~90 lähdettä (14 pohjavesialuetta) Kuusamossa ~48 lähdettä (6 pohjavesialuetta) Keskimäärin 4,3 lähdettä/pohjavesialue Pilottialueen 45 pohjavesialueesta 20 pohjavesialuetta tulee todennäköisesti saamaan E-merkinnän 15 Jenna Katilaisen pohdinnat Mitä kohteen merkittävyydellä tarkoitetaan? Pitäisikö lähteen ympäristössä olla paljon pohjavedestä riippuvaista kasvillisuutta vai riittäisikö merkittävyyden määrittelemiseen se, että ympäristöstä löytyy yksi tai muutama pohjavedestä riippuvainen kasvillisuuslaji? Vaikuttaako luonnonsuojelualueiden tai luonnonsuojeluohjelmien laatu ja määrä E-luokan luokittelussa? Pohjavesialue, jossa ei ole lähteitä, mutta alueella on suojeluohjelmia, kuten soidensuojelualueita, lehtojensuojelualueita, Natura-alueita tai muita vastaavia, tuleeko luokitukseen E-merkintä vai pystytäänkö todistamaan, että nämä suojelualueet eivät ole suoraan pohjavedestä riippuvaisia? Luokitellaanko pohjavesialue E-luokkaan, jos alueelta löytyy > 1 lähde? Joillakin pohjavesialueilla vain yksi lähde. Riippuuko pohjavesialueen sijainnista (rannikkoseutu, pohjoisosat yms.)? Geologin hankala tunnistaa kaikkia pohjavedestä riippuvaisia lajeja ilman biologia. 16 8

9 ESAVI:n Juha Helinin kommentit E-luokituksesta Työryhmän kokouksessa vieraili lupaviranomaisen edustaja ja hänen mielipide E-merkinnän vaikutuksesta vedenhankintaan ja VL:n mukaiseen lupaharkintaan oli seuraava: Lupa-asian käsittely selkeytyy ja ehkä myös nopeutuu. Hakija tiedostaa jo hakemusvaiheessa, että vedenotto ko. alueelta edellyttää pintavesi- ja maaekosysteemeihin kohdistuvien vaikutusten selvittämistä. Suunnitelman laatu paranee. Lopuksi Helin kommentoi, että sinällään E-merkinnän kautta ei tule mitään uutta seikkaa lupaviranomaiselle, joka vaikuttaisi luparatkaisun sisältöön. 17 KIITOS! 18 9