Osatyökykyisen työ- ja toimintakyvyn selvitystä tukeva arviointijakso työpajoilla

Transkriptio

1 Osatyökykyisen työ- ja toimintakyvyn selvitystä tukeva arviointijakso työpajoilla

2 JOHDANTO Sosiaali- ja terveysministeriön määritelmän mukaan osatyökykyinen on henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyys on yksilöllistä ja sidoksissa osatyökykyisyyden syyhyn, työhön ja työn vaatimuksiin. Osatyökykyisyyden taustalla voi sairauden tai vamman lisäksi olla esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyys ja sosiaalisten syiden takia alentunut työ- ja toimintakyky. Tutkimusten mukaan työttömyys ei sinällään ole terveysongelma, mutta työttömäksi jääneet näyttävät kuitenkin olevan sairaampia kuin työssä käyvät. Vaikutus näyttäytyy kaksisuuntaisena siten, että työttömyyden pitkittyessä terveys ja koettu terveydentila heikentyvät ja toisaalta terveydentilan ongelmat ovat yhteydessä suurempaan työttömyyteen ja pitkittyvään työttömyyteen. Työttömyyden pitkittymisen yhtenä osatekijänä tutkimusten mukaan on myös alhainen koulutustaso. (Lappalainen 2017, Kerätär 2016, Filatov 2013.) Pitkittyessään työttömyys voi heikentää terveydentilan lisäksi osallisuutta ja lisätä syrjäytymistä. TE-palveluiden tehtävänä on tunnistaa ne työttömät työnhakijat, joiden työkykyä on syytä arvioida ja ohjata em. asiakkaat tarvittaessa terveystarkastukseen. Terveystarkastuksen tarve voi nousta esille jo alkukartoituksessa esimerkiksi silloin, jos asiakas tuo esille, että hänen terveydentilansa vaikuttaa työn tekemiseen, mutta terveydentilaa ei ole selvitetty. Työ- ja toimintakyvyn arviointi kuuluu terveydenhuollon vastuulle. Työ- ja toimintakyvyn kartoituksessa voitaisiin hyödyntää työpajojen osaamista etenkin, jos tarvitaan tietoa 1) asiakkaan toimintakyvystä arjessa 2) suoriutumisessa työssä ja työympäristössä sekä 3) alalle soveltuvuudessa ja osaamisesta. Työpajojen tuottamaa tietoa asiakkaan kokonaistilanteesta voitaisiin hyödyntää myös terveydenhuollon työ- ja toimintakyvyn arvioinneissa, etenkin silloin, kun asiakkaalla on pitkä työelämäkatkos. Tämä selvitys on tehty Kymenlaaksossa yhteistyössä työpajojen sekä verkoston kanssa. 2

3 TAVOITE Työ- ja toimintakyvyn arvioinnin lähtökohtana on asiakkaan yksilöllinen tarve. Arvioinnin tulee toteutua riittävässä laajuudessa niin sisällöllisesti kuin ajallisen kestonkin suhteen. Työpajojen osaamista on mahdollista hyödyntää työ- ja toimintakyvyn sekä työllistymiskyvyn arvioinnissa osana monialaista ja -ammatillista toimintaa. Työpajoilla tehtävän arvioinnin päätavoitteena on arvioida asiakkaan voimavarat, vahvuudet ja osaaminen. Lisäksi arvioinnin tavoitteena on tehdä näkyväksi asiakkaan työllistymisen mahdollisuudet sekä mahdolliset rajoitteet, joilla on merkitystä työllistymisessä. Työpajojen arvioinnin pohjalta voidaan asiakkaalle laatia realistinen jatkosuunnitelma joko työllistymistä tukeviin palveluihin, opintoihin tai osallisuutta tukeviin palveluihin. 3

4 KENELLE? Maakunnallisena toimintamallina: Osana sote- ja/tai kasvupalveluita asiakkaille, joiden toimintakykyä, työssä suoriutumista ja osaamista tulee arvioida ja selvittää. Arvioinnin tarve voi tulla esiin asiakkuuden eri vaiheissa. Arvioinnin tarvetta tulee harkita erityisesti, jos: asiakkaan työllistymisessä ilmenee erityistä haastetta, esimerkiksi asiakkaan kieltäytyessä toistuvasti tarjotusta palvelusta, palvelu keskeytyy tai se ei tuota toivottua tulosta asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin tueksi esimerkiksi silloin, jos asiakkaan tilanteessa näyttäytyy laaja-alainen tuen tarve ja harkittavaksi tulisi asiakkaan tilanteeseen soveltuvien palvelujen yhteensovittaminen, esimerkiksi työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus asiakas ei koe itseään työkuntoiseksi ja tilanteesta tarvitaan lisätietoa esimerkiksi terveydenhuollossa tehtävän työ- ja toimintakyky arvion tueksi. Mikäli asiakkaalle on sovittu työ- ja toimintakyvyn arviointijakso terveydenhuoltoon, on kiinnitettävä erityistä huomiota palvelun tavoitteen asettamiseen ja varmistettava riittävä yhteistyö eri toimijoiden kesken. Asiakkaan kohdalla on selvitetty, että hänen terveydentilansa vaikuttaa sopivan työn saamiseen ja työkykyä tulee vielä testata käytännön työtehtäviä vastaavissa tehtävissä. Erikseen huomioitavaksi asiakkaan mahdollinen oikeus työeläkelaitosten tai Kelan ammatilliseen kuntoutukseen Asiakkaan terveydentilaa on selvitetty terveydenhuollossa ja saadun palautteen mukaan terveydelliset seikat eivät vaikuta työttömän työllistymiseen, mutta työllistymissuunnitelman laatimisessa tai toteutuksessa ilmenee pulmia 4

5 SISÄLTÖ JA OSA-ALUEET Työpajoilla tehtävä työ- ja toimintakyvyn arviointi ei sisällä lääketieteellistä arviointia. Asiakkaan tarvitessa terveydenhuollon palveluita, tulee hänet ohjata työttömien terveystarkastukseen tai lääkärin vastaanotolle. Asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arviointi voi edellyttää myös terveydenhuollon ja työpajojen osaamisen yhdistämistä. Tällöin on tärkeää sopia eri toimijoiden kanssa yhteistyöstä. Keskeistä työpajoilla tehtävässä arvioinnissa on asiakkaan voimavarojen, vahvuuksien ja osaamisen tunnistaminen. Työpajojen osaamista käytetään työ- ja toimintakyvyn arvioinnin osana erityisesti silloin, kun tarvitaan lisätietoa: Asiakkaan toiminnallinen tekeminen arjessa Sosiaaliset taidot Fyysinen ja psyykkinen jaksaminen Oppimis- ja hahmotusvaikeuksien vaikutuksesta käytännön tehtävissä suoriutumisessa kyvyssä oppia uusia asioita ymmärtää ohjeita, hahmottaa ja muistaa työvaiheita, kokonaisuuksia ja tiloja luki- ja laskutaidot Työkyvyn testaamiseen käytännön tehtävissä työympäristöä vastaavassa ympäristössä, huomioiden Ammatilliset ja työskentelytaidot Työyhteisössä toimimista, ohjeiden ja sääntöjen noudattaminen Työelämätaidot Alalle soveltuvuutta ja osaamista sekä koulutusedellytyksiä 5

6 KARTOITUKSET Työpajojen tekemä arviointi toteutuu työpajaympäristössä. Työpajojen arvioinnissa asiakas osallistuu mahdollisuuksien mukaan oman koulutuksensa tai ammatillisen osaamisensa mukaisiin työtehtäviin, jos tavoitteena on oman alan soveltuvien työtehtävien löytyminen esimerkiksi työtä räätälöimällä tai apuvälineitä hyödyntämällä. Mikäli asiakkaalla ei ole ammatillista koulutusta tai kokemusta työelämästä, arviointia suoritetaan asiakkaan ammatillisen kiinnostuksen mukaisiin tehtäviin. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota asiakkaan mahdollisuuksiin toimia työelämässä jatkossa eli arviointia ei tehdä pelkästään tämän hetkisestä työkyvystä nykyiseen tehtävään. Työpajoilla olevan työelämätuntemuksen avulla selvitetään myös avoimien työmarkkinoiden muita mahdollisia töitä, jotka voisivat soveltua asiakkaalle. Työpajaympäristössä voidaan arvioida, millaista osaamista asiakas tarvitsee työllistymisen tueksi sekä selvittää tähän liittyviä koulutusvaihtoehtoja ja opintojen aikaisten tukitoimien tarvetta. Koulutusvaihtoehtojen ja tukitoimien tarvetta tulee arvioida erityisesti, jos on tiedossa, että asiakkaalla on haasteita, joilla voi olla merkitystä suunnitellun ammatin tai työn suhteen. Arvioinnissa työpaja voi hyödyntää yhteistyötä yritysten, 2. asteen ammatillisten oppilaitosten ja/tai erityisammattioppilaitosten kanssa mm. työvaltaisen ammatillisen koulutuksen tai oppilaitosten tunnistamien oppimisympäristöjen muodossa. 6

7 ARVIOINTIMENETELMÄT JA RAPORTOINTI Työpajajaksot tarjoavat mahdollisuuden arvioida työ- ja toimintakykyä pitkäkestoisesti. Työpajoilla on valmiuksia erilaisten työ- ja toimintakyvyn arvioinnin mittareiden käyttöön. Työpajoilla on tietojärjestelmiä, joihin kirjataan myös sanallinen arviointi sekä asiakkaan itsearviointi. Työpajojen suorittamassa arvioinnissa on keskeistä jatkuva havainnointi, jota tehdään työympäristöissä. Haasteena työpajoilla tapahtuvassa työkyvyn arvioinnissa on yhdenmukaisten mittareiden puute sekä tiedon välittyminen jakson jälkeen. Palvelua ostavat tahot ovat määrittäneet hyvinkin eri tavoin niitä mittareita, joita työpajajakson tulee pitää sisällään. Myöskään palvelunostajan edellyttämä raportointi jaksosta ei ole yhdenmukaista. Valtakunnallisesti yhtenäisten mittareiden käyttö työpajoilla on melko vähäistä tai vähintäänkin kirjavaa. Voidaankin pohtia, mitkä mitkä voisivat olla käyttökelpoisia mittareita, joista myös terveydenhuolto hyötyisi oman työ- ja toimintakykyarvioinnin tukena. 7

8 ARVIOIJAT Asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioinnista vastaa työpari tai tiimi. Asiakkaalle nimetään vastuutyöntekijä, jolla tulee olla sosiaali- ja terveysalan koulutus. Työparilla tai tiimissä tulee olla sekä arvioitavan alan ammattilainen / työelämän asiantuntija että työvalmennuksen. Koulutuksen lisäksi työntekijöillä tulee olla työkokemusta työpajatyöskentelystä tai työvalmennustyöstä. Henkilökunnalla tulee olla riittävä osaaminen käytettävien mittareiden ja arviointimenetelmien käyttöön. 8

9 TOTEUTUS Arviointijakson kesto tulee olla asiakkaan tarpeeseen nähden riittävä. Arviointijakson keston tulee olla vähintään 1-3 kuukautta. Ennen arviointijakson alkua arviointijakson ostaja välittää työpajalle tiedoksi asiakkaan kanssa tehdyn suunnitelman, joka sisältää tavoitteen arviointijaksolle. Palvelun ostaja välittää asiakkaan kanssa sovitusti myös taustatietoa asiakkaan tilanteesta siinä määrin, kuin se arviointijakson toteuttamiseksi on tarpeen, esimerkiksi työkykyä selvittävät lääkärinlausunnot, terveydenhoitajanlausunnot, oppimisvaikeuksien testitulokset, TE-palveluiden, TYP:n, ammatinvalintapsykologin yms asiakirjat. Työpaja nimeää asiakkaalle vastuutyöntekijän, joka perehtyy asiakkaan tilanteeseen ja sopii asiakkaan kanssa arviointijakson aloituksesta. Arviointijakson alussa vastuutyöntekijä ja asiakas käyvät yhdessä läpi asiakkaalle laaditun suunnitelman ja täsmentävät ja konkretisoivat suunnitelman tavoitetta tarvittaessa yhdessä palvelun ostajan kanssa. Asiakkaan arvio omasta tilanteestaan on keskeinen lähtökohta työskentelylle ja jakson tavoitteen asettamiselle tulee varata riittävästi aikaa. Arviointijakso toteutetaan yksilöllisesti asiakkaalle laaditun suunnitelman mukaisesti siten, että jakson sisältö vastaa suunnitelmassa asetettua tavoitetta. Työpaja varmistaa, että asiakas saa riittävästi henkilökohtaista ohjausta sekä palautetta arviointijakson etenemisestä. Pajalla asiakas osallistuu hänelle soveltuvien ja tavoitetta vastaavien työtehtävien tekoon sekä pajan tarjoamaan muuhun ohjelmaan. Jakson aikana asiakas suorittaa itsearviointia vastuutyöntekijä / muun henkilöstön antaman ohjeistuksen mukaan. Vastuutyöntekijä ja muu asiakkaan arviointiin osallistuva henkilöstö kirjaavat havaintoja asiakkaan suoriutumisesta toimintaympäristössä / työtehtävissä. Asiakkaan itsearviointi toimii myös asiakkaan ja vastuutyöntekijän / tiimin keskustelujen pohjana. Jakson päättyessä vastuutyöntekijä käy asiakkaan kanssa loppukeskustelun, jonka yhteydessä käydään läpi jakson sujuminen, tehdyt arvioinnit sekä laaditaan suositukset jatkotoimenpiteistä. Vastuutyöntekijä kokoaa loppukeskusteluun tarvittavan verkoston, johon voi lähettävän tahon lisäksi kuulua muita asiakkaan tilanteen kannalta tarpeellista verkostoa sekä asiakkaan läheinen. Paja antaa kirjallisen palautteen arviointijaksosta, joka toimitetaan asiakkaalle sekä arviointijakson ostaneelle taholle. 9