HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL HSY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100 00066 HSY"

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 192/2014/1 Dnro ESAVI/125/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kompostointilaitoksen toimintaa koskevan ympäristöluvan No YS 553, lupamääräysten tarkistamista, vanhojen toimintojen muutosta ja biojätteen käsittelylaitoksen uusia toimintoja sekä hakemus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta, Espoo. LUVAN HAKIJA HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL HSY TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ja kaatopaikan laajennusalueen toiminnat sijoittuvat osoitteeseen Ämmässuontie, Espoo. Em. toiminnat sijoittuvat Espoon kaupungissa Ämmässuon kaupunginosassa kiinteistöille , ja , Espoonkartanon kylässä kiinteistölle , Koskenmäen kylässä kiinteistöille ja ja Peringin kylässä kiinteistöille ja sekä Kirkkonummen kunnassa Kauhalan kylässä kiinteistöille , , , ja Biojätteen käsittelylaitos sijoittuu kiinteistöille ja Y-tunnus: Toimialatunnus: (TOL 2008). HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastoon ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh fax Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 (164) LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Jätteen ammattimaiselle tai laitosmaiselle hyödyntämiselle tai käsittelylle on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja 2 momentin kohdan 4) sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 13 f) perusteella. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin perusteella. Lupamääräykset on tarkistettava ympäristönsuojelulain 55 :n perusteella. Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksessä No YS 553, on määrätty, että hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Ympäristölupapäätöksen No YS 553, lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus tuli vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa Asia siirtyi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle käsiteltäväksi. Aluehallintovirasto antoi asian raukeamista koskevan päätöksen Nro 2/2011/2. Ratkaisun perusteena oli, että Uudenmaan ympäristökeskuksessa vireille tullut ympäristölupahakemus (aikaisempi dnro UUS-2008-Y ja myöhempi dnro ESAVI/228/04.08/2010) on korvattu uudella ympäristölupahakemuksella dnro ESAVI/705/04.08/2010. Täten vanha hakemus voitiin rauettaa tarpeettomana. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut päätöksen Nro 212/2012/1 em. uudesta ympäristölupahakemuksesta (dnro ESAVI/705/04.08/2010). Kyseinen päätös (Nro 212/2012/1) on valituksenalainen. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevaa ympäristölupahakemusta dnro ESAVI/705/04.08/2010 on muutettu siten, että biojätteen laitosmainen kompostointi yhdistettiin vireille tulleeseen biojätteen käsittelylaitoksen ympäristölupahakemukseen dnro ESAVI/125/ 04.08/2011. Biojätteen käsittelylaitoksen hakemus koskee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelykapasiteetin nostamista vuoden 2030 arvioituun tarpeeseen t/a, uuden mädätyslaitoksen toimintaa, muodostuvan biokaasun (noin m 3 /d) hyödyntämistä sähköksi ja lämmöksi uudessa sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksessa (CHP-laitos) ja uuden jätevesien esikäsittelylaitoksen toimintaa. Lisäksi hakemus koskee olemassa olevan kompostointilaitoksen ympäristölupapäätöksen (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 553/ ) lupamääräysten tarkistamista ja toiminnan muutosta mädätteen jälkikompostointiin. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 g) nojalla ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto.

3 3 (164) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Jätteenkäsittelykeskuksen alueen toimintojen luvat Jätteenkäsittelykeskuksen ja kaatopaikan laajennusalueen ympäristölupatilanne on seuraava: Jätteenkäsittelykeskus Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 553, ). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksestä No YS 553, tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus n:o 04/0551/1, ). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 04/0551/1, tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 466, ). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. lainvoiman saaneen korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen taltionumero 466, purkamista koskevasta hakemuksesta (korkein hallinto-oikeus taltionumero 1454, ). Päätös em. ympäristöluvan No YS 553, lupamääräysten A.20., B.10. ja B.18. muuttamisesta koskevasta hakemuksesta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1162, ). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksestä No YS 1162, tehdystä valituksesta (Vaasan hallinto-oikeus n:o 08/0373/1, ). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 08/0373/1, tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 1113, ). Päätös Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman hyväksymisestä (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 14, ). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä No YS 14, tehdyistä valituksista (Vaasan hallintooikeus n:o 04/0549/1, ). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 04/0549/1, tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 467, ).

4 4 (164) Päätös Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmapäätöksen muuttamisesta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 357, ). Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta (dnro ESAVI/705/04.08/2010), joka koskee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen No YS 553, ja kaatopaikan laajennusalueen toimintaa koskevien ympäristölupapäätösten No YS 659, ja No YS 1163, lupamääräysten tarkistamista ja muuttamista ja toimintojen olennaista muuttamista (Etelä- Suomen aluehallintovirasto Nro 212/2012/1, ) sekä päätös korkeimman hallinto-oikeuden uudelleen käsiteltäväksi palauttamasta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan lupamääräysten muuttamista koskeva asiasta (dnro ESAVI/510/04.08/2010) (Etelä-Suomen aluehallintovirasto Nro 213/2012/1, ). Päätöksellä Nro 212/2012/1, ei muutettu ympäristöluvan No YS 553, kompostointilaitosta koskevia lupamääräyksiä A.23., C.1. C.10., G.1. ja G.2. Päätökset Nro 212/2012/1, ja Nro 213/2012/1, ovat valituksenalaisia. Kaatopaikan laajennusalue Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 659, ). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä No YS 659, tehdyistä valituksista (Vaasan hallintooikeus n:o 06/0139/1, ). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 06/0139/1, tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 3383, ). Päätös em. ympäristöluvan No YS 659, YTV:n Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen toiminnan muuttamista koskevasta hakemuksesta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1163, ). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä No YS 1163/ tehdystä valituksesta (Vaasan hallintooikeus n:o 08/0371/1, ). Edellä kohdassa Jätteenkäsittelykeskus esitetty Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Nro 212/2012/1, Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Jätehuollon tuhkien ja kuonien esikäsittely- ja loppusijoitustoiminnalle Ämmässuon jätteen-

5 5 (164) käsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueella (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1627, ). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä No YS 1627, tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus nro 11/0155/1, ). Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon vaarallisen jätteen kaatopaikkaa koskevassa Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksessä No YS 1627, edellytetyn määräyksen 13. mukaisen suunnitelman tuhkien ja kuonien kaatopaikkakelpoisuuden selvittämisestä ja tulosten raportoinnista sekä Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä Nro 11/0155/1, edellytetyn määräyksen 15. mukaisen suunnitelman tuhkien ja kuonien esikäsittelystä (Etelä-Suomen aluehallintovirasto Nro 68/2014/1, ). Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen kalliolouhoksen ja kivenmurskaamon olemassa olevalle toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1115, ). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä No YS 1115, tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus n:o 04/0552/1, ). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 04/0552/1, tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 468, ). Päätös em. ympäristöluvan No YS 1115, lupamääräysten muuttamista koskevasta hakemuksesta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 688, ). Muut ympäristölupapäätökset Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Jätehuoltolaitoksen Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskukseen suunnitellun sekajätteen käsittelylaitoksen toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 658, ). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksestä No YS 658, tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus n:o 06/0138/1, ). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 06/0138/1, tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 3382, ). Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hakemuksesta, joka koskee em. sekajätteen käsittelylaitoksen ympäristöluvan

6 6 (164) No YS 658, voimassaoloajan jatkamista (Etelä-Suomen aluehallintovirasto Nro 117/2014/1, ). Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle rakennettavan kaatopaikkakaasuvoimalaitoksen toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1470, ). Päätös em. ympäristöluvan No YS 1470, YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle rakennettavan kaatopaikkakaasuvoimalaitoksen toiminnan olennaista muuttamista koskevasta hakemuksesta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1658, ). Ilmanlaadun ja melun tarkkailua koskevat päätökset/hyväksymiset Päätös em. YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen kalliolouhosta ja kivenmurskaamoa koskevassa ympäristöluvassa No YS 1115, määrätyn tarkkailun jatkamisesta ja muuttamisesta hiukkaspitoisuuden ja melun osalta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1466, ). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen hiukkasmittausten toteuttamisen hyväksyminen (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1618, ). Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen ilmalaadun mittaussuunnitelman hyväksyminen (Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus , dnrot UUDELY/574/07.00/2010 ja UUDELY/819/07.00/2010). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen melutarkkailuohjelman hyväksyminen (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1444, ). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen melutarkkailuohjelman tarkistamisen hyväksyminen (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 582, ). Koeluonteista toimintaa ja poikkeuksellisia tilanteita koskevat päätökset Päätös ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisesta koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta, joka koskee jätteen paalausta, käärintää ja varastointia energiahyötykäyttöä varten Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa (Etelä-Suomen aluehallintovirasto Nro 68/2010/2, ). Päätös ympäristönsuojelulain 62 :n mukaisesta poikkeuksellista tilannetta Ämmässuon kompostointilaitoksella koskevasta ilmoituksesta (Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus , dnro:t UUDELY/559/07.00/2010 ja UUDELY/576/07.00/2010)

7 7 (164) Vireillä olevat muut lupahakemukset ja ilmoitukset Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on tullut vireille ympäristönsuojelulain mukainen hakemus (dnro ESAVI/294/04.08/2012), joka koskee HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan kalliolouhoksen ja kivenmurskaamon ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamista, toiminnan olennaista muutosta sekä hakemus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on tullut vireille ympäristönsuojelulain mukainen hakemus (dnro ESAVI/362/04.08/2013), joka koskee HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on tullut vireille jätelain 120 :n mukainen suunnitelma (dnro ESAVI/19/04.08/2014), joka koskee HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen jätteiden käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämistä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoille on tehty seuraavat ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukaiset ympäristövaikutusten arvioinnit: Jätteen murskauksen, paalauksen ja välivarastoinnin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut joulukuussa Yhteysviranomainen on antanut siitä lausunnon Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut lokakuussa Yhteysviranomainen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon Kaatopaikan laajennusalueen vaihtoehtoisen käytön ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut Yhteysviranomainen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon Biojätteiden käsittelyn ja tuhkien sekä kuonan loppusijoituksen ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut Yhteysviranomainen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon

8 8 (164) Sekajätteen käsittelylaitoksen ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut Yhteysviranomaisen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon Ämmässuon kaatopaikan laajennuksen ja pilaantuneiden maiden käsittelyn ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut Yhteysviranomaisen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös (dnro UUDELY/10/07.04/2010) ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen on suunnitteilla uusia toimintoja ja joidenkin olemassa olevien toimintojen muutoksia, joissa käsiteltävien jätteiden määriä aiotaan muuttaa ympäristölupapäätöksissä sallituista määristä. Päätöksen mukaan HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan muutokseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Sopimukset ja muut päätökset Espoon Vesi ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) ovat tehneet sopimuksen osoitteessa Ämmässuontie 8 sijaitsevan kiinteistön jätevesien johtamisesta yleiseen viemäriin sopimuksessa olevin ehdoin. Viemäriin johdettavat jätevedet ovat jätevesien tasausaltaan kautta johdettavat vanhan jätetäytön suotovedet, vanhan jätetäytön kalvon alapuoliset vedet, uuden jätetäytön suotovedet, uuden kompostointilaitoksen jätevedet, hyötykäyttöalueen kuormitteiset vedet ja saniteettijätevedet. Sopimus on voimassa neljä vuotta. Uutta sopimusta ei ole vielä tehty. Lannoitevalmistelain (539/2006) ja sivutuoteasetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukainen laitoshyväksyntäpäätös orgaanisten lannoitevalmisteiden valmistukselle HSY:n Ämmässuon kompostointilaitoksessa (Elintarviketurvallisuusvirasto Evira dnro 5608/0741/2009, ). Lannoitevalmistelain (539/2006) ja sivutuoteasetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukainen laitoshyväksyntäpäätös orgaanisten lannoitevalmisteiden valmistukselle HSY:n Ämmässuon aumakompostointilaitoksessa (Elintarviketurvallisuusvirasto Evira dnro Evira/1137/0741/2012, ). ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alueen kaavoitus Ämmässuon-Kulmakorven alueen kaavoituksessa on tapahtunut muutoksia maakuntakaavoituksessa ja asemakaavoituksessa. Lisäksi on valmisteilla Kulmakorpi I asemakaava ja Hista-Siikajärvi-Nupuri osayleiskaava.

9 9 (164) Maakuntakaava Yleiskaavoitus Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan maakuntakaavan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijoittuu maakuntakaavan EJ-alueelle (jätteenkäsittelyalue). Maakuntakaavan aluevarausmerkinnän EJ kuvaus on seuraava: Jätteenkäsittelyalue. Merkinnällä osoitetaan jätteiden vastaanottoon, käsittelyyn ja loppusijoitukseen varatut alueet. Aluevarausmerkintään liittyy maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n 1. momentin mukainen rakentamisrajoitus. Kohdemerkinnällä osoitetun alueen tarkka sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtisemmassa suunnittelussa. Merkintään liittyvä suunnittelumääräys kuuluu seuraavasti: Alue varataan jätehuollon tarpeisiin maakuntakaavaselostuksen liitekartan 13 osoittamalla tavalla. Jätteenkäsittelyalueen suunnittelussa on turvattava riittävä suoja-alue ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Yhdyskuntajätehuollon alueelle tai sen välittömään läheisyyteen voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa uusiomateriaalin hyödyntämiseen liittyvää yritys- ja teollisuustoimintaa. Jätteenkäsittelykeskuksen itäpuolinen alue on osoitettu erityisalueeksi EY, jonka käyttö on tarkoitus määritellä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Alueille voidaan suunnitella useita erilaisia erityistoimintoja, jotka sopeutuvat ympäröivään maankäyttöön. Erityisalueen suunnittelussa on otettava huomioon alueelle sijoitettavien toimintojen sopeutuminen ympäröivään maankäyttöön. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka ovat edellyttäneet keskinäistä yhteensovittamista. Kaavassa käsitellään jäte- ja energiahuollon aluetarpeita, liikenteen terminaaleja, moottoriurheilualueita, ampumaratoja, merkittäviä kiviainesvarantoja sekä metsätalousvaltaisia alueita, jotka ovat laajoja, yhtenäisiä ja ekologisen verkoston kannalta merkittäviä. Maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti vaihemaakuntakaavan Vahvistamispäätöksestä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus antoi asiassa päätöksen Kaikki valitukset hylättiin. Ämmässuon alue on merkitty Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa jätehuollon alueeksi. Alueella on seuraavat merkinnät: EJ1 jätteenkäsittelyalue, EJ3 ylijäämämaiden loppusijoitukseen varattu alue sekä EJ/EN jäteja energiahuollon alue. Yhdistelmä Espoon pohjoisosien yleiskaavan osasta I ja Kirkkonummen yleiskaavasta 2020.

10 10 (164) Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I, on vahvistettu Yleiskaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alue on varattu kaatopaikka-alueeksi (EK) sekä yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). ET- ja EK-alueet rajoittuvat pohjoisessa teollisuuden ja varastoinnin alueisiin (T). Kolmperän asutuksen ja EK-alueen välinen alue on varattu virkistys-, ulkoilu- ja urheilukäyttöön tarkoitetuksi virkistysalueeksi (V). EK-aluevaraus sisältää myös suoja-alueen, jolla ei sallita uusien rakennuspaikkojen muodostamista ja jonka puustoa on hoidettava tehokkaan näkösuojan ylläpitämiseksi. Kirkkonummen yleiskaava 2020 on vahvistettu Kirkkonummen puolelle sijoittuva kaatopaikan laajennusosa on yleiskaavassa varattu kaatopaikka-alueeksi merkinnällä EK. Laitamaan ja kaatopaikan laajennuksen välinen alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi sekä retkeily- ja virkistysalueeksi. Ämmässuon-Kulmakorven alueen pohjoispuolelle on valmistunut Hista- Siikajärvi-Nupuri osayleiskaava. Espoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan Helsingin hallinto-oikeus kumosi valtuuston päätöksen Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Espoon kaupungin valituksen ja piti voimassa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen Alueen pinta-ala on noin ha. Kaava-alueelle on tarkoitus sijoittaa monipuolista ja ympäristön erityispiirteet huomioon ottavaa pientalovaltaista asumista. Kaava mahdollistaa noin asukaan sijoittamisen alueelle. Turunväylän yhteyksiä hyödynnetään elinkeinostrategian mukaiseen kaupallis-teolliseen työpaikkarakentamiseen. Osayleiskaavassa on osoitettu Histan kohdalle kaksi eritasoliittymää, läntinen (uusi liittymä) ja itäinen (olemassa oleva Ämmässuon liittymä). Uudessa läntisessä liittymässä rampit sekä itä- että länsisuuntaan. Nykyisen Ämmässuon moottoritieliittymän Turun suunnan rampit poistetaan ja Helsingin suunnan rampit muutetaan suoriksi rampeiksi. Tällä hetkellä jätteenkäsittelykeskuksen liikenne kulkee itäisen liitymän kautta ja siitä Nupurintietä pitkin Ämmässuontielle. Ämmässuon asemakaavassa on määräys, jonka mukaan Ämmässuon ajoneuvoliikenne katkaistaan, kun Kulmakorventien kautta kulkeva korvaava katuyhteys Nupurintielle on rakennettu. Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen liikenne tulee vastaisuudessa kulkemaan Kulmakorventien kautta ja siitä itäisen liittymän kautta moottoritielle ja edeleen Helsingin suuntaan. Vastaavasti Helsingistä päin tuleva liikenne jätteidenkäsittelykeskukseen kulkee itäisen liittymän kautta Nupurintielle ja Kulmakorventien kautta jätteenkäsittelykeskukseen. Tulevaisuudessa, kun uusi läntinen liittymä on valmistunut, Kirkkonummen suunnasta tuleva liikenne kulkee sen kautta Nupurintielle ja siitä Kulmakorventien kautta jätteenkäsittelykeskukseen. Tämän liikenteen määrä on melko vähäistä verrattuna Helsingin suunnasta tulevaan liikenteeseen.

11 Asemakaavat 11 (164) Uuden läntisen liittymän rakentaminen liittyy Histan alueen toteuttamiseen. Osayleiskaava-alueen toteuttamisvuodeksi on kaavaselostuksessa arvioitu 2030, joten uuden liittymän rakentamiseen kuluu vielä aikaa. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi keväällä 2008 Espoon eteläosien yleiskaavan Espoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Ämmässuon asemakaavan ja kaava on saanut lainvoiman Asemakaava käsittää 91. kaupunginosan korttelit ja sekä katu- ja erityisalueet ja 75. kaupunginosan korttelit ja sekä katu-, virkistys- ja erityisalueet. Asemakaava-alue sijaitsee Espoon länsirajalla rajoittuen lännessä Kirkkonummen kunnan rajaan ja pohjoisessa Kolmperän asutusalueeseen ja Nupurintiehen sekä idässä Kulmakorven teollisuusalueeseen. Asemakaavalla mahdollistetaan kaatopaikkatoiminnan jatkuminen ja jätteidenkäsittelyn kehittäminen Ämmässuon alueella. Asemakaava-alueen pinta-ala on 280 ha. Kirkkonummen puoleinen asemakaava liittyy kiinteästi Espoon puolelle laadittuun asemakaavaan. Kirkkonummen Kauhala, Ämmässuo -asemakaava käsittää korttelin 501 sekä suojaviher- ja vesialueita. Asemakaava on hyväksytty Kirkkonummen kunnanhallituksessa Helsingin hallinto-oikeus kumosi päätöksellään Kirkkonummen kunnanhallituksen päätöksen kohdassa 2 mainitun asemakaavamääräyksen, jossa määrättiin, että alueelle ei hyväksytä voimalaitostuhka- ja asbestijätteen sijoittamista. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä, päätös taltionumero 3354, Kulmakorven alueelle on valmisteilla Kulmakorpi I -asemakaava. Kaavan tarkoituksena on luoda edellytykset teollisuus- ja varastotoimintojen sijoittumiselle nykyisin rakentamattomalle metsäalueelle. Espoon kaupunginhallitus on hyväksynyt tavoiteohjelman Asemakaava mahdollistaa myös uuden tieyhteyden rakentamisen jätteenkäsittelykeskukseen Kulmakorven kautta. Asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä keväällä 2013 (tilanne ). Asemakaava pyritään vahvistamaan muutamassa vuodessa, jolloin katuyhteys Kulmakorventieltä Ämmässuolle voidaan rakentaa. Alueen maankäytössä tapahtuneet muutokset Espoon kaupungin Ämmässuontien maankaatopaikka ja Kulmakorven maankaatopaikka on suljettu. Espoon kaupungin uusi Kalliosuon maankaatopaikka sijoittuu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen itäpuolelle ja rajoittuu jätteenkäsittelykeskuksen

12 12 (164) itäosaan. Kalliosuon maankaatopaikan arvioitu täyttymisaika oli vuonna Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Kalliosuon maankaatopaikan laajennusosalle ympäristöluvan Nro 137/2012/1, Kalliosuon jälkeen Espoon kaupungin maankaatopaikkatoiminta siirtyy Jersinmäen-Takapellon Takapellon maankaatopaikalle, jossa maaainesten vastaanottotoiminta on alkanut vuonna Kalliosuon ja Jersinmäen-Takapellon alueiden välillä olevan alueen käyttö maankaatopaikkana edellyttää yleiskaavamuutosta. Alueelle on tehty jo ympäristövaikutusten arviointi. Edellä mainituilla alueilla on mahdollista turvata Espoon kaupungin maankaatopaikkatarve huomattavan pitkäksi aikaa. Suunnitteilla olevia muita toimintoja alueilla ovat Kulmakorpeen tuleva uusi moottoriurheilukeskus. Toiminnanharjoittaja on Espoon Moottoriradat ry. Tarkoituksena on, että vanha motocross-rata ja karting-rata tulevat uudelle sijoituspaikalle. Espoon kaupungin ympäristölautakunta on ( ) myöntänyt ympäristöluvan Kulmakorven moottoriurheilukeskuksen toiminnalle. Luvasta valitettiin. Vaasan hallinto-oikeus antoi asiassa päätöksen nro 13/0176/1, Tarkoituksena on, että vanha motocross-rata ja karting-rata tulevat uudelle sijoituspaikalle. Toinen uusi kohde on Teboil Oy:n raskaiden ajoneuvojen miehittämätön jakeluasema Kulmakorventie 4:ssä, Shellin (Kulmakorventie 2) jakeluaseman vieressä. Ympäristölupa asemalle annettiin , mutta asemaa ei ole vielä rakennettu. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan sijainti ja lähimmät häiriintyvät kohteet Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus rajautuu lännessä ja etelässä sekä pohjoisessa suoja-alueeseen (EV/VR/ky). Idässä alue rajautuu yhdyskuntateknisen huollon alueisiin, kuten Espoon kaupungin maankaatopaikkaan. Espoon puolella lähin asuinalue sijaitsee Kolmperässä noin 700 m jätteenkäsittelykeskuksen alueesta pohjoiseen. Kirkkonummen puolella lähin asuinalue, Laitamaa, sijaitsee noin 500 metriä luoteeseen. Yksittäisiä asuin- ja lomarakennuksia on lisäksi alueen etelä- ja lounaispuolella lähimmillään noin 600 m:n etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksesta. Kauhalan asuinalue Kirkkonummella on noin 1,5 km:n etäisyydellä lounaassa. Uutta pientalovaltaista Histan asuntoaluetta suunnitellaan noin 2 km:n päähän Turuntien pohjoispuolelle. Espoossa jätteenkäsittelykeskusta lähinnä oleva koulu sijaitsee Nuuksiossa, noin 3,2 km alueesta koilliseen. Lähin päiväkoti Espoossa, Nupurin päiväkoti, sijaitsee noin 3,5 km alueesta itään. Kirkkonummen puolella lähin koulu sijaitsee noin 3,4 kilometrin päässä (Österbyntie 746) ja lähin päiväkoti noin 3 kilometrin päässä (Evitskogintie 5).

13 Ympäristön tila ja laatu 13 (164) Edellä mainitut etäisyydet on mitattu jätteenkäsittelykeskuksen rajalta. Biojätteiden käsittelylaitos sijaitsee jätteenkäsittelykeskuksen itäosassa. Lupahakemuksen kohteena olevista toiminnoista etäisyydet asutukseen ym. kohteisiin ovat osittain huomattavastikin pidemmät. Alueen maa- ja kallioperä HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sijoitusalue on pinnanmuodoiltaan loivapiirteistä, kallioista maastoa, jossa alimmat peitteiset maastopainanteet vanhan kaatopaikan kohdalla olivat ennen alueen rakentamista laajalti soistuneet. Vanhan kaatopaikan kohdalla maaperä on ennen kaatopaikan rakentamista koostunut turpeesta. Turvekerroksen paksuus on alueella ollut suurimmillaan noin 7 metriä. Kallion pinta on laajalti paljastuneena ylimmissä maastokohdissa vanhan kaatopaikka-alueen reunaosissa ja etenkin uuden kaatopaikan sijoitusalueella, jätteenkäsittelykeskuksen länsiosassa. Uuden kaatopaikan sijoitusalueella on suoritettu mittavat louhintatyöt ja alue koostuu eteläisintä reunaa lukuun ottamatta kalliopohjaisesta, tasatusta asfalttikentästä. Kallioperä koostuu jätteenkäsittelykeskuksen sijoitusalueella punertavasta, keski karkearakeisesta mikrokliinigraniitista, joka paikoin sisältää pieniä liuskesulkeumia. Kivilaatu on pääosin massamaista, suuntautumatonta. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) toimesta on laadittu Ämmässuon aluetta ja sen ympäristöä koskeva, lentogeofysiikkaan perustuva kallioperän rakoiluvyöhyketulkinta vuonna Työn yhteenvetona on todettu Ämmässuon alueen kallioperän olevan melko rikkoutumatonta ja erittäin heikosti magneettista. Aluetta luonnehtivat kolme tärkeintä rikkonaisuussuuntausta, joita topografiset piirteet korostavat: pohjois-etelä-; luode-kaakkoisja koillislounassuuntaukset. Alueen jyrkänteet ja pehmeiköt ovat asettuneet pääasiassa pohjois-etelä-suuntaisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on rakennustöiden yhteydessä otettu käyttöön ja tullaan ottamaan käyttöön uusia alueita, joilla maaperä on muuttunut massanvaihtojen, leikkausten ja pengerrysten seurauksena. Laajuudeltaan merkittävin uusi alue on kompostointilaitosten eteläpuoleisten hyötykäyttökenttien laajennusalue, jonka pinta-ala on noin 20,6 ha. Kentän rakentaminen on aloitettu vuonna 2009 noin 4,6 ha:n laajuisella 1. toteutusvaiheella. Muita rakennuskohteita ovat mm. kaatopaikan laajennusalueen lisärakentaminen, vesiaseman alue ja kaasuvoimalan alue. Vanhalla kaatopaikalla on käynnissä alueen viimeistelyrakentaminen. Jätteenkäsittelykeskuksessa on useita erilaisia toimintoja, jotka saattavat vaikuttaa alueen maaperän tilaan, esimerkiksi kompostointikentät ja vuoden 2010 loppupuolella aloitettu pilaantuneiden maiden käsittely. Alueen

14 14 (164) maaperän haitta-ainepitoisuuksissa tapahtuvia muutoksia seurataan pohjaveden tarkkailun avulla. Tarkastelun kohteena oleva biojätteen käsittelylaitos sijaitsee kompostointija hyötykäyttöalueella, jätteenkäsittelykeskuksen koillisosassa. Kompostointi- ja hyötykäyttöalue Biojätteen käsittelylaitos ja siihen länsi lounaispuolella rajoittuva kompostointi- ja hyötykäyttöalue sijaitsevat kallioisessa maastossa. Kallionpinta on alueella ennen rakentamista ollut paljastuneena tai ainoastaan ohuen moreenikerroksen peittämä. Nykyisin alue koostuu louhimalla tasatusta ja asfaltoidusta kentästä. Kentän tasauslouhinta on tehty tasoon noin 0,8 1,0 m kentän nykyisestä pinnasta. Kentän pohjan tasaukseen on käytetty louhetta ja kantavaan kerrokseen mursketta. Kallio on louhittu länsi itäsuunnassa metrin kallistuksella niin, että itäpuoli on tasolla noin +64 m ja länsipuoli tasolla noin +63 m. Alueella ja sen lähiympäristössä, pohjaveden havaintoputkien asennustyön yhteydessä tehdyissä kairauksissa, on kallionpinnan syvyydeksi todettu noin 1,6 2,3 m maanpinnasta. Pohjan tasaukseen käytetyn louhekerroksen ja kallionpinnan välissä on kairauspisteissä todettu ohut kerros hiekkaista moreenia. Kentän alapuolisen kallioperän laatua on selvitetty pohjaveden havaintoputkien asennustyön yhteydessä syvimmillään noin 20 metriin ulotettujen porakonekairausten avulla. Kairaustulosten mukaan kalliossa on vähäistä rakoilua. Merkittäviä kallioperän rikkonaisuusvyöhykkeitä ei tutkimuksissa ole havaittu. Vanhan kompostointilaitoksen alapuoliseen louhostäyttöön todettiin luvun alussa salpautuneen likaista pohjavettä. Likaantuneen veden kulkeutumisen estämiseksi tehtiin suojapumppausta vuosina HSY (silloinen YTV) seurasi kompostointilaitoksen pohjaveden tilaa omaehtoisella erillistarkkailulla vuosina Tarkkailu lopetettiin, kun mitään erityistä ei ollut enää todettavissa. Osa tarkkailupisteistä liitettiin osaksi Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailua. Pohjavesi Jätteenkäsittelykeskusta ympäröi kallioisiin, rinneosistaan moreenipeitteisiin maastokohoumiin rajoittuva valuma-alue. Pohjavettä muodostuu vähäisiä määriä kallioisilla ja moreenipeitteisillä maastokohdilla, valumaalueen reunaosissa. Luonnontilaisilla alueilla muodostuvan pohjaveden määrä on arviolta luokkaa < 10 % sadannasta ja jätteenkäsittelykeskuksen alueella 0 5 % sadannasta. Suurin osa sadevedestä poistuu alueelta pintavaluntana ja haihtumalla. Pohjaveden virtausta tapahtuu pääosin kallioraoissa, vähäisillä pohjamoreenialueilla ja täyttömaa-alueilla.

15 15 (164) Biojätteen käsittelylaitos Laitos sijoittuu kallioalueelle, jossa kallionpinta on tasattu louhimalla noin 20 ha:n alueelta. Lähimpänä biojätteen käsittelylaitoksen sijoitusaluetta olevassa havaintopisteessä (35A) kalliopohjaveden pinta sijaitsee tasolla noin +64 m. Louhitun kentän alueella kalliopohjavedenpinta vaihtelee tasovälillä noin m. Pohjaveden viettosuunta ja päävirtaussuunta alueella on länteen ja lounaaseen, jätetäyttöaluetta kohti. Jätetäyttöalueen ja laitosalueen välissä sijaitsee pohjois-etelä-suuntainen kallioon louhittu putkikanaali, joka ohjaa virtauksen etelään, kaakkoisen avo-ojan suuntaan. Pohjaveden käyttö ja pohjavesialueet Lähimpien asuinkäytössä olevien kiinteistöjen talousvesikaivot sijaitsevat uuden kaatopaikka-alueen länsi pohjoispuolella, Laitamaan ja Kolmperän alueilla, noin m:n etäisyydellä. Kaatopaikan laajennusalueen eteläpuolella, Kauhalan alueella, lähin talousvesikaivo sijaitsee noin 750 m:n etäisyydellä. Kirkkonummen puolella Laitamaalla noin 50 % kotitalouksista on liittynyt vesiosuuskuntaan ja ovat täten nykyään vesijohtoverkon piirissä. Lähiympäristössä ei ole yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta merkittäviä pohjavesiesiintymiä. Lähimmät pohjavesiesiintymät ovat itäpuolella noin 2,2 km:n etäisyydellä sijaitseva Nupurin tärkeä (luokka I) pohjavesialue (tunnus ), pohjoispuolella noin 2,2 km:n etäisyydellä sijaitseva Kolmirannan tärkeä (luokka I) pohjavesialue (kalliopohjavesiesiintymä) (tunnus ), sekä kaakkoispuolella noin 2,3 km:n etäisyydellä sijaitseva Järvikylän tärkeä (luokka I) pohjavesialue (tunnus ). Pohjavesialueissa ei ole tapahtunut muutoksia edellisten lupien käsittelyn mukaiseen tilanteeseen verrattuna. Pohjavedellä ei ole jätteenkäsittelytoimintojen sijoitusalueilta maaperän kautta virtausyhteyttä em. pohjavesiesiintymien suuntaan. Kolmirannan kalliopohjavesiesiintymä sijaitsee maastollisesti jätteenkäsittelytoimintojen sijoitusaluetta ylempänä, eikä maastomuotojen perusteella kalliopohjavedellä ole virtausyhteyttä jätteenkäsittelykeskuksen alueelta Kolmirannan pohjavesialueelle. Pohjaveden laatu Alueen pohjavesien laatua on tarkkailtu Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti vuodesta 2003 lähtien. Vesitarkkailun vuosiyhteenvedossa 2009 todetaan pohjavesien osalta seuraavaa: Pohjaveden laatua tarkasteltaessa on huomioitava, että tutkimusalue ei ole varsinaista pohjavesialuetta ja se sijaitsee kallioalueella, jossa maakerrosten paksuus on yleisesti ottaen vähäinen.

16 16 (164) Espoon kaupungin Ämmässuontien lopetetun maanläjitysalueen vaikutus oli selkeimmin nähtävissä pisteellä 201 (sähkönjohtavuus, ammoniumtyppi ja sinkki), jonne suurin osa maanläjitysalueen vesistä kulkeutuu. Muissa tarkkailupisteissä veden laadussa ei ollut edelleenkään todettavissa merkittävää kuormitusvaikutusta. Pisteen P29A näyte on otettu vuodesta 2003 lähtien väärästä putkesta. Kuormitus väheni alueella selkeästi vuonna 2001 aloitetun tuhkanläjitysalueen peittämisen jälkeen. Rakennusjätteen käsittelylaitoksen ja romuautovaraston vaikutusalueella kuormitteisimmat pisteet olivat edellisten vuosien tapaan 207A ja 206A. Pisteillä 207A ja 206A tutkituista parametreista kemiallinen hapenkulutus ylitti STM:n laatusuosituksen. Lisäksi pisteellä 206A ammoniumtyppipitoisuus ja pisteellä 207A sähkönjohtavuus ylittivät raja-arvot. Muilla alueen pisteillä ei ollut merkittäviä kuormitusvaikutuksia. YTV:n hyötykäyttö- ja kompostointialueen sekä Kalliosuon ylijäämämaiden täyttöalueen vaikutukset olivat nähtävissä usealla toiminta-alueen kalliopohjavesipisteellä kohonneena sähkönjohtavuutena, kloridi- ja sulfaattipitoisuutena sekä kalsium- ja typpiyhdisteiden pitoisuutena. Kauempana toiminta-alueesta sijaitsevilla pisteillä kuormitusvaikutuksia ei ollut havaittavissa. YTV:n jätteenkäsittelyalueen vaikutukset olivat selkeimmin nähtävissä kalliopohjavesipisteellä SK4A kohonneena kemiallisena hapenkulutuksena, sähkönjohtavuutena, alkaliniteettina sekä kalsium-, TOC-, barium-, kloridi- ja ammoniumtyppipitoisuutena. Nitraattityppipitoisuus oli kuitenkin selvästi edellisiä vuosia alempi. Piste SK4A korvattiin lokakuussa pisteellä SK4B/09. Myös YTV:n jätetäyttöalueelta I suotautuvien vesien laatua kuvaavan pohjavesiputken MV6 sekä jätetäyttöalueelta II purkautuvan pohjaveden laatua kuvaavan pohjavesipisteen 30A tutkittujen parametrien pitoisuudet olivat korkeita muun muassa alumiini- ja ammoniumtyppipitoisuuksien osalta. Kulmakorven alueen toimintojen vaikutus näkyi kalliopohjavesipisteellä KP2A, jossa oli havaittavissa maankaatopaikan indikaattoreita. Havaintopisteen kloridipitoisuuksissa on todettavissa kasvava kehityssuunta putken uusimisen jälkeen. Pohjavesipisteellä 46/05 nitraatti-, alumiini- ja sinkkipitoisuudet sekä sähkönjohtavuus olivat koholla. Muilla alueen tarkkailupisteillä kuormitusvaikutuksia ei ollut havaittavissa. Yksityisten talousvesikaivojen pohjaveden laatua verrattiin talousvesiasetukseen 401/2001, jossa on säädetty pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista. Tutkittujen parametrien osalta kiinteistöjen talousvedet täyttivät pääosin laatuvaatimukset ja -suositukset. Havaintopisteessä PKK9 veden ph alitti laatusuosituksen tavoitetason kuten aikaisemminkin. Toiminta-alueen haitta-aineita kaivovesissä ei ollut havaittavissa. Biojätteen käsittelylaitos Biojätteen käsittelylaitoksen sijoitusalueeseen rajoittuvalla hyötykäyttö- ja kompostointialueella sijaitsevien toimintojen mahdollisia pohjavesivaikutuksia seurataan yhteensä seitsemässä kalliopohjaveden havaintopisteessä. Seurantapiste 35 sijaitsee biojätteen käsittelylaitoksen sijoitusalueen läheisyydessä ja muut kuusi seurantapistettä kauempana kohteesta.

17 Vesistön tila 17 (164) Vuoden 2009 seurantatulosten perusteella toimintojen vaikutukset olivat nähtävissä joillakin toiminta-alueen kalliopohjavesipisteillä kohonneena sähkönjohtavuutena, kloridi- ja sulfaattipitoisuutena sekä kalsium- ja typpiyhdisteiden pitoisuuksina. Kentän itäreunalla sijaitseva, biojätteen käsittelylaitoksen sijoitusaluetta lähimpänä olevassa havaintopisteessä 35A kuormitusvaikutuksia ei ollut havaittavissa. Yksityiset talousvesikaivot Kolmperän asutusalueen pohjaveden laatua on seurattu neljässä talousvesikaivossa. Vuoden 2009 seurantatulosten perusteella kaivovedet täyttivät tutkittujen parametrien osalta pääosin talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Toiminta-alueen haitta-aineita kaivovesissä ei ollut havaittavissa. Nykytilanteessa kaikki jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkojen suoto- ja valumavedet ja alueen muut likaantuneet vedet johdetaan HSY:n viemäriverkkoon. Käsittelyyn johdetaan myös vanhan kaatopaikan täyttövaiheiden 1 ja 2 pohjamuovikalvon alapuoliset vedet. Mädätyslaitoksessa ja kompostointilaitoksessa muodostuva jätevesimäärä arvioidaan vähäiseksi tai niitä ei muodostu lainkaan. Lähtökohtaisesti mahdolliset jätevedet tullaan johtamaan esikäsittelemättöminä HSY:n viemäriverkkoon. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta tulevien pintavesien luontainen purkusuunta on ojissa eteläsuuntaan Loojärveen ja edelleen Mankinjoen kautta Espoonlahteen. Espoonlahdessa sijaitsee kaksiosainen Espoonlahden- Saunalahden Natura-alue (FI ). Biojätteiden käsittelylaitos ja kompostin jälkikypsytyskentät sijaitsevat jätteenkäsittelykeskuksen itäosassa, josta pintavedet purkautuvat luontaisesti Slätmossenin kautta Loojärveen. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta tulevat puhtaat pintavedet johdetaan edellä mainittuihin ojiin. Loojärvi on tarkkailujen tulosten perusteella humuspitoinen ja ravinnetasoltaan erittäin rehevä ajoittain jopa ylirehevä järvi. Voimakkaat leväkukinnat ovat loppukesäisin todennäköisiä. Loojärven tilaan vaikuttaa voimakkaimmin valuma-alueelta tuleva hajakuormitus, mm. pelloilta liukenevat ravinteet. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta tulevat vedet eivät purkaudu Dämmanin pintavesilaitoksen suuntaan. Jätteenkäsittelykeskuksen pinta- ja pohjavesiä on tarkkailtu jätteenkäsittelykeskuksen käyttöönotosta lähtien. Vuodesta 2003 jätteenkäsittelykes-

18 18 (164) kuksen vaikutuksia vesiin on tarkkailtu Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Vesitarkkailun vuosiyhteenvedossa 2009 todetaan pintavesien osalta muun muassa seuraavaa: Vuonna 2009 Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien tarkkailu tehtiin yhteistarkkailuohjelman ( , täydennetty Ramboll Finland Oy) mukaisesti. Vuoden 2009 tarkkailu oli analyysivalikoimaltaan laaja. Kuormitteisista vesistä hyötykäyttöalueen keräysaltaan ympäryssalaojien (HKS) veden pitoisuudet olivat pääsääntöisesti lievästi kohonneet viimeisen 5 vuoden aikana. Vuoteen 2008 verrattuna sähkönjohtavuus, sulfaatti-, rauta-, alumiini- ja kalsiumpitoisuudet sekä bakteerimäärät olivat korkeammat. Hyötykäyttöalueen keräysaltaan (TAL2) veden sähkönjohtavuus ja väriluku olivat kohonneet, kun taas rauta-, kiintoaine- ja BOD 7 - pitoisuudet olivat laskeneet viimeisen 5 vuoden aikana. Kaatopaikan täyttöalueiden I ja II muovikalvon alapuolisten vesien (KAI ja KAII) pitoisuuksien kehityssuunta on ollut laskeva. Laajennusalueen tasausaltaan (TAL3) pitoisuudet olivat korkeita ja ne olivat kohonneet vuodesta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdetun jäteveden (TAL1) laatu oli tavanomaista kaatopaikan suoto- ja valumavettä. Tasausaltaan väriluku oli korkeampi, koska vesi oli rautapitoisempaa kuin edellisenä vuonna. Selvästi kohonneita keskimääräisiä pitoisuuksia mitattiin myös BOD 7 :n, COD Cr :n, kiintoaineen ja bakteerien osalta. Jätevesimäärä vuonna 2009 oli m 3, joka oli 24 % pienempi kuin viime vuonna. Viemäriin johdettavien vesien haitta-ainepitoisuuksia verrattiin Espoon Veden asettamiin rajaarvoihin. Pitoisuudet alittivat asetetut raja-arvot tutkituilla näytteenottokerroilla muilta osin paitsi maaliskuussa sulfaattipitoisuuden osalta. Täyttöjen sisäisiä vesiä tarkkailtiin pohjavesiputkista P36, KP5 ja 53. Ämmässuontien lopetetun maanläjitysalueen sisäisiä vesiä kuvaa piste P36, jossa pitoisuudet olivat pääsääntöisesti kohonneet viime vuodesta. Sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus, barium- ja kloridipitoisuudet ilmensivät kaatopaikalle läjitettyjen ainesten vaikutusta. Kulmakorven maanläjitysalueen sisäisiä vesiä kuvaavalla pisteellä KP5 veden laadussa ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tälle pisteelle on tyypillistä korkeat nitraattityppipitoisuudet. Uuden Kalliosuon maanläjitysalueen sisäisiä vesiä tarkkaillaan pisteeltä 53, jossa nitraattityppipitoisuus oli myös korkea. Pintavesipisteiden veden laatuun vaikuttavat merkittävästi sateet sekä valumavesien määrät. Virtaamat olivat suurimmillaan toukokuussa lumien sulamisvesien myötä sekä lokakuussa runsaiden sateiden seurauksena. Pienimmillään virtaamat olivat maaliskuussa lumipeitteestä johtuen ja elokuussa vähäsateisuuden takia. Edellisiin vuosiin verrattuna selvimmät muutokset veden laadussa oli havaittavissa pisteillä P15 ja P16 uusien vesien johtamisjärjestelyjen seurauksena.

19 19 (164) Nupurinjärveen laskevista puroista yleiskuormitusta ilmensivät edellisten vuosien tapaan havaintopisteiden P10, K1, P17 ja P12 veden laatu. Tämä kuormitus ei kuitenkaan vaikuttanut havaittavasti Nupurinjärven veden laatuun. Haapajärvenpuron kautta Loojärveen laskevien pintavesipisteiden osalta suurinta kuormitusta ilmensi kaatopaikan laajennusosan alueelta valumavesiä keräävän avo-ojan (P6) yli luonnontilaisen tason kohonneet ravinnepitoisuudet. Ravinnekuormitus oli kuitenkin edellistä vuotta alempi. Loojärven näytteenottopisteen veden laadussa kuormitusvaikutusta ei näkynyt. Ämmässuonpuron kautta laskevista vesistä kuormitteisimmat pisteet olivat edelleen kuormituslähdettä lähinnä sijaitsevat pisteet P2 ja P8. Sähkönjohtavuus oli kohonnut viime vuodesta pisteellä P2, kun taas pisteellä P8 ravinnepitoisuudet olivat viime vuotta korkeammat. Kaakkoisen avo-ojan johtamisjärjestelyjen seuraukset näkyivät pisteillä P15 ja P16. Pisteelle P15 ei enää kohdistu aikaisempaa kuormitusta, joten pitoisuudet olivat yleisesti laskeneet sähkönjohtavuutta lukuun ottamatta. Pisteelle P16 johdetut vedet ovat puolestaan kohottaneet pitoisuuksia entisestään. Ämmässuonojan alkupään piste P3a korvattiin lokakuussa pisteellä P3b. Lokakuussa viereisellä rakennustyömaalla tapahtui rankkasateiden seurauksena ylivuoto ja ojan pitoisuudet kohosivat. Loojärveen laskevan Ämmässuonpuron (P4) vedessä oli myös todettavissa lokakuussa kohonneita pitoisuuksia. Gumbölenjokeen laskevilla pintavesipisteillä kärsittiin kuivuudesta vuonna Rudus Oy:n selkeytysaltaan vesi oli kuormittunutta. Sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuus olivat korkeat. Alueen kuormitteisimmat pintavesipisteet olivat Jersanmäen tilan alapuolinen havaintopiste J1a ja Kulmakorven maanläjitysalueen alapuolinen havaintopiste K2. Jersanmäen itäpuolen suopainanteesta lähtevän puron havaintopisteestä (J2) tutkittujen parametrien pitoisuudet nousivat edellisestä vuodesta ja räjähdysaineiden typpijäämät näkyivät veden laadussa selkeästi. Kvarnträsketiin laskevassa Gumbölenjoen KDM1-pisteessä ei kuitenkaan todettu veden laadun heikkenemistä. Kasviplanktonanalyysin perusteella Loojärvi oli erittäin rehevä ja lajistoltaan monipuolinen, kun taas Nupurinjärvi ja Kolmperänjärvi olivat lievästi reheviä. Nupurinjärvessä oli havaittavissa ravinteisuuden ja orgaanisen kuormituksen kasvua sekä limalevän runsastumista. Jätteenkäsittelykeskuksen suunnasta Ämmässuonpuroon laskevat vedet kulkevat Ämmässuonpurossa kompostointilaitosten eteläpuoleisten hyötykäyttökenttien laajennuksen alueella. Laajennuksen rakentamisen yhteydessä Ämmässuonpuro putkitetaan kenttäalueen osalta. Ilman laatu Jätteenkäsittelykeskuksen merkittävimmät päästöt ilmaan ovat pölypäästöt sekä kaatopaikkakaasun sisältämien rikkiyhdisteiden aiheuttama haju. Ilmanlaatua on näiden komponenttien osalta tarkkailtu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja koskevien ympäristölupamääräysten mukaisesti vuodesta Rikkiyhdisteiden ja pölyn lisäksi jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta ilmaan aiheutuvia päästöjä ovat metaani, hiilidioksidi sekä pienet pitoisuudet erilaisia halogeeniyhdisteitä ja hiilivedyt.

20 20 (164) Jätteenkäsittelykeskuksen ilman laadussa on tapahtunut parantumista viime vuosina. Ilmanlaadun edelleen paranemiseen vaikuttavat lähivuosina mm. vanhan kaatopaikan viimeistelyrakenteiden valmistuminen, sekajätteiden laajamittaisen käsittelyn loppuminen Ämmässuolla jätteenpolttolaitoksen käynnistettyä ja mädätyksen käyttöönotto biojätteiden käsittelyssä. Yhteenveto vuoden 2012 seurantatuloksista on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteenä (liite 6A.3). Ilmanlaadun mittaukset Ämmässuolla Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on käytössä ilmalaadun mittausohjelma, jonka Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyi kirjeellään dnro UUDELY/574/07.00/2010 / UUDELY/819/07.00/2010. Tarkkailuohjelman mukaan Ämmässuon ilmanlaatuasemilla mitataan hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksia sekä sääparametrejä jatkuvatoimisilla mittareilla. Vuoden 2011 alusta lähtien Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella on ollut kaksi ilmanlaadun mittausasemaa. Vanha mittausasema 1 sijaitsee jätteenkäsittelykeskuksen vaaka-aseman läheisyydessä. Aikanaan se sijoitettiin vallitsevien tuulten ala-puolelle silloin käytössä olleeseen jätetäyttöalueeseen nähden. Tällä hetkellä mittausaseman ympäristö on tasaista avointa kenttää. Jätetäyttöalue sijaitsee mittausasemasta lounaaseen. Mittausaseman itäpuolella sijaitsee viherjätteen käsittelykenttä sekä risujen, kantojen ja puhtaan puun murskaus. Biojätteen käsittelylaitokset sijaitsevat mittausasemasta kaakkoon ja biojätteen jälkikypsytyskenttä edelleen niiden eteläpuolella. Mittausasemalla 1 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksia. Mittausasemalla 1 on myös säämasto, jossa mitataan tuulen suuntaa ja nopeutta, sademäärää, ilman suhteellista kosteutta, ilmanpainetta ja kokonaissäteilyä. Sääaseman tietoja käytetään hyväksi muun muassa arvioitaessa haju- ja pölypäästöjen leviämistä ympäristöön. Mittausasema 2 sijaitsee uuden jätetäyttöalueen läheisyydessä Ämmäsvuoren eli vanhan kaatopaikan rinteellä nykyisin käytössä olevan jätetäyttöalueen ja tuhkankäsittelyalueen tuntumassa vallitsevien tuulten alapuolella toimintoihin nähden. Mittausasemalla tarkkaillaan uuden jätetäyttöalueen sekä muun muassa kuonien ja tuhkan käsittelyn vaikutuksia ilmanlaatuun. Mittausasemalla 2 mitataan pienhiukkasten ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia sekä pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksia. Pienhiukkasten mittaamiseen HSY:llä ei ole enää lupavelvoitetta, mutta niitä seurataan toistaiseksi ( ympäristölupa, valitettu).

21 21 (164) Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuuksia mitataan jatkuvatoimisella analysaattorilla. Mittauksiin käytetään menetelmää, joka on Suomen olosuhteissa todettu ekvivalentiksi standardien EN ja EN mukaisten vertailumenetelmien kanssa. Käytetyt mittausmenetelmät ovat jatkuvatoimisia. Mittaustulokset kerätään tiedonkeruujärjestelmään minuuttikeskiarvoina, joista tiedonkeruujärjestelmä laskee edelleen tuntikeskiarvot. Mittalaitteet ja tiedonkeruulaitteet on sijoitettu ilmastoituun mittauskoppiin. Näytteenottokorkeus on noin 4 metriä. Raportointi Yhteenveto ilmanlaadun tarkkailutuloksista sekä lyhyt selonteko mahdollisista häiriöistä toimitetaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Edellisen vuoden toimintaa koskevan ympäristöselonteon sisällöstä tiedotetaan vuosittain alueella toimiville asukasyhdistyksille. Tämä tapahtuu muun muassa HSY:n järjestämissä sidosryhmätapaamisissa ja viemällä raportit HSY:n internet-sivuille. Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia ilman laatuun valvotaan lisäksi kaatopaikalta kerätyn kaasun määrän ja koostumuksen (CO 2, CH 4, O 2 ) jatkuvatoimisilla mittauksilla sekä jätetäyttöjen pinnan säännöllisten metaanipitoisuuskartoitusten avulla. Jätteenkäsittelystä aiheutuvia hajuhaittoja seurataan ilmanlaatuaseman TRS-mittauksen ohella kenttähavainnoinnin tai asukaspaneelin avulla. Hiukkasmittaukset Jätteenkäsittelykeskuksessa PM 10 -pitoisuus ylitti vuonna 2009 vuorokausiohjearvon (70 µg/m 3, VNp 480/1996) maaliskuussa (73 µg/m 3 ) sekä huhtikuussa (89 µg/m 3 ). PM 10 -pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ylitti 20 kertaa raja-arvon numeroarvon (50 µg/m 3, VNA 711/2001) vuoden 2009 aikana. Mikäli numeroarvon ylityksiä on enemmän kuin 35 kpl vuodessa, tulkitaan raja-arvo ylittyneeksi. Vuoden korkein vuorokausikeskiarvo mitattiin (261 µg/m 3 ), jolloin vallitsi voimakas inversio ja ilmanlaatu oli heikko koko pääkaupunkiseudulla. Pienhiukkasten PM 2,5 -pitoisuudelle ei ole annettu ohjearvoa. Ämmässuon ilman pienhiukkasten PM 2,5 -pitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat vuonna 2009 välillä 4,3 8,8 µg/m 3 vuosikeskiarvon ollessa 6,5 µg/m 3. PM 2,5 -pitoisuuden vuosikeskiarvo oli YTV:n muilla pääkaupunkiseudulla sijaitsevilla mittausasemilla tasoa 8 11 µg/m 3. Ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuksen (38/2011) mukainen pienhiukkasten (PM 2,5 ) vuosiraja-arvo on 25 µg/m 3. Mittausasema sijaitsi vuosina kaatopaikan laajennusalueen louhinta- ja murskaustöiden ajan Laitamaalla.

22 22 (164) Hajumittaukset Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet eivät ylittäneet vuonna 2009 ohjearvoa (10 µg/m 3, VNp 480/1996) jätteenkäsittelykeskuksen mittausaseman havainnoissa. Tavanomaisiin vuorokausikeskiarvoihin verrattuna poikkeuksellisen korkeat TRS-pitoisuudet mitattiin (10,8 µg/m 3 ) ja (12,5 µg/m 3 ). Hajutunneiksi (TRS-pitoisuus > 3 µg/m 3 ) määriteltiin noin 2 % mittausajasta. Vuonna 2009 hajutuntien osuus oli noin 6 %. Hajutuntien lukumäärä oli suurin syyskuussa (29 kpl). TRS-pitoisuuden keskimääräinen arvo tuulen suunnalla on edelleen laskenut. Asiakaspalautejärjestelmään kirjattiin vuoden 2009 aikana yhteensä 11 valitusta jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä havaitusta hajusta. Hajuvalitukset vastaanotettiin pääosin tammi- ja helmikuussa sekä loppuvuonna. Palautteet liittyivät yleensä pakkaspäivien inversiotilanteisiin, joissa ilman sekoittuminen on heikkoa. VTT kartoitti Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta peräisin olevan hajun esiintymistä kenttähavainnoinnin avulla käsittelykeskuksen ympäristössä Kenttähavainnointitutkimuksen tarkoituksena oli selvittää aistinvaraisesti YTV:n jätteenkäsittelykeskuksesta peräisin olevien hajujen esiintymistä alueen ympäristössä. Kenttähavainnoinnissa 3 4 henkilön ryhmä liikkui maastossa ja kirjasi aistitun ilmanlaadun havainnointilomakkeelle. Itse HSY:n jätteenkäsittelykeskus ei kuulunut tutkimusalueeseen. Havaintopisteet valittiin jokaisella havainnointikerralla tuulen alapuolelta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen suhteen. Kussakin havaintopisteessä arvioitiin ilman laatua kymmenen minuutin ajan siten, että joka kymmenes sekunti kirjattiin ilman hajutilanne nelijakoisen asteikon mukaan (0/ei haise 3/voimakas haju). Määritykset toistettiin syksyllä 2009 yhtenätoista päivänä ja keväällä 2010 viitenätoista päivänä. Havainnoinnissa keskityttiin jätteenkäsittelykeskukselta peräisin oleviin hajuihin eikä muita kartoitettavalla alueella esiintyviä hajuja (esim. liikenteen tai luontoperäisiä hajuja) arvioitu. Jokaisen havainnointikerran tulosten perusteella arvioitiin hajun esiintymistiheys %:na kokonaisajasta sekä erikseen voimakkuudeltaan vähintään selväksi (2 tai 3 haju-asteikolla) luokitellun hajun esiintymistiheys eri etäisyyksillä jätteenkäsittelykeskuksesta. Hajuviuhka rajattiin saksalaisten VDIohjeiden mukaan. Tulosten käsittelyvaiheessa erotettiin hajuhavaintojen perusteella havaintoalueesta ne osa-alueet, joissa hajua oli esiintynyt ja laskettiin osa-alueiden keskimääräinen hajun esiintymistiheys. Säähavainnot ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) sekä hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) -mittaustulokset saatiin jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaatuasemalta. Vuosien havainnoissa hajun luonteen perusteella hajulähteeksi arvioitiin 81 %:ssa tunnistetuista hajuista kaatopaikan jätetäyttö. Hajuha-

23 Melu ja tärinä 23 (164) vainnoista 12 %:ssa hajulähteeksi tunnistettiin tuore jäte ja mahdollisesti kompostointi. Hajuhavainnoista 7 %:ssa ei selkeästi voitu tunnistaa hajua kaatopaikkatäytön tai kompostoinnin aiheuttamaksi hajuksi, mutta hajut tunnistettiin jätteenkäsittelykeskuksesta tuleviksi hajuiksi. Metaanimittaukset Kesällä 2009 suoritettiin vanhan kaatopaikan metaanikartoitus aiempien vuosien tapaan. Uuden kaatopaikan itäpuolella metaanimittauksia suoritettiin vuoden aikana kuukausittain. Kartoituksen avulla arvioitiin kaasunkeräysjärjestelmän tehokkuutta sekä viimeistellyn tai väliaikaisen pintarakenteen toimivuutta. Pintarakenteella viimeistellyn kaatopaikka-alueen metaanipäästöt ovat mittausten perusteella vähäisiä. Esipeitetyiltä alueilta ja kaasukaivojen läheisyydestä mitattiin korkeampia metaanipitoisuuksia, mutta pitoisuudet jäivät kuitenkin pääosin alle tason 100 ppm. Vuotojen määrä on vähentynyt ja mitatut metaanipitoisuudet ovat laskeneet aiempiin vuosiin verrattuna valmiin pintarakenteen alan lisääntymisen myötä. Uudella kaatopaikalla mitatut metaanipitoisuudet olivat pääosin pieniä, mutta paikoin havaittiin huomattaviakin pitoisuuksia. Mittausten perusteella havaitut vuotokohdat korjattiin tiivistämällä kaasukaivojen ympäristöä tai jätetäytön väliaikaista pintarakennetta. Uuden kaatopaikan FOD-menetelmällä laskettu metaanin hajapäästö oli vuonna 2009 noin t. Vanhan kaatopaikan metaanipäästö oli arviolta noin t. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on käytössä melutarkkailuohjelma, jonka Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi HSY Jätehuollon esityksestä kirjeellään No YS Melutarkkailuohjelmaa tarkistettiin HSY Jätehuollon esityksestä Uudenmaan ympäristökeskuksen kirjeellä No YS 582. Tarkkailuohjelman mukaiset mittaukset tehdään osittain itse ja osittain ulkopuolisena mittauksena. Omatoimisia mittauksia tehdään 3 4 kertaa vuodessa ja ulkopuolisia mittauksia 1 2 kertaa vuodessa siten, että mittauskertoja on yhteensä 4 5 kpl vuodessa. Mittaukset ajoitetaan siten, että ainakin yksi mittaus suoritetaan kesällä, syksyllä, talvella ja keväällä. Ympäristömelun omavalvontamittauksia tehtiin vuonna 2009 neljä kertaa kolmessa mittauspisteessä. Mitatut arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvassa määriteltyä ekvivalenttimelutason (L Aeq ) rajaarvoa 55 db. Ulkopuolinen toimija suoritti meluntarkkailuohjelman mukaiset ympäristömelumittaukset toukokuussa sekä marraskuussa Jätteenkäsittely-

24 24 (164) keskuksen vaikutus oli havaittavissa Råbackan sekä Laitamaan mittauspisteissä, mutta keskiäänitasot eivät ylittäneet ympäristöluvassa määritettyä raja-arvoa. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuva melu on vähentynyt selvästi uuden kaatopaikan louhintatöiden päätyttyä. HSY on suorittanut tärinämittauksia jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä. Mittauksissa ei ole todettu jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuvia tärinän ylityksiä. Kalliolouhinnan loputtua kaatopaikan laajennusalueella toiminnasta aiheutuva tärinä on myös loppunut. Jätteenkäsittelykeskuksen muista toiminnoista ei aiheudu merkittävää tärinää. Tämän vuoksi tärinämittaukset lopetettiin kesällä 2008 Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen No YS 688, mukaisesti. Maisema, suojelukohteet ja kulttuuriperintö Jätteenkäsittelykeskuksen alue on rakennettua ympäristöä, jolla ei ole luonnontilaisen ympäristön kannalta enää erityistä maisemallista arvoa. Alueen ympäristö, etenkin länsipuolelle sijoittuva, on pääosin karua kallioista kuusimetsää, jossa esiintyy pieniä rämesoita. Jätteenkäsittelyalueen ympäristöön sijoittuu muutama kiinteä muinaisjäännös. Alueen eteläpuolella, Kirkkonummen kunnan alueella, noin 300 metriä jätteenkäsittelykeskuksen alueesta, sijaitsee kivikautinen asuinpaikka, joka on molempien kuntien yleiskaavoissa merkitty suojelumerkinnällä. Kohdetta ei ole kuitenkaan tarkemmin tutkittu. Myös Espoon puolella, laajennusalueen ja Bockträskin välisellä alueella on kivikautinen asuinpaikka. Ämmässuon alueen asemakaavoissa jätteenkäsittelykeskuksen ympärille on osoitettu suojavihervyöhyke (kaavamerkintä EV/VR). Kaavojen suojavihervyöhyke muodostaa yhtenäisen alueen jätteenkäsittelykeskuksen etelä-, länsi- ja pohjoispuolelle. Itäpuolelle ei ole osoitettu suojaviheraluetta, koska jätteenkäsittelykeskus rajautuu Kulmakorven yhdyskuntateknisiin alueisiin. Suojavihervyöhykkeen alueet ovat Helsingin kaupungin, Espoon kaupungin, HSY:n ja kolmen yksityisen henkilön omistuksessa. Bockträskin vesialue vesijättömaineen on yhteistä vesialuetta. Suojavihervyöhykkeen kokonaispinta-ala on noin 153 hehtaaria. Asemakaavojen mukaiselle suojavihervyöhykkeelle on laadittu hoitosuunnitelma (Suojavihervyöhykkeen hoitosuunnitelma, Sito Oy, ), jota parhaillaan toteutetaan Espoon ja Kirkkonummen kuntien myöntämien maisematyölupien ehtojen mukaisesti. Hoitosuunnitelman tarkoituksena on säilyttää suojaviheralueen luontainen puu- ja pensaskasvillisuus luonnontilaisena ja elinvoimaisena. Jätteenkäsittelykeskuksen länsipuolella, Kirkkonummella on Kakarberget- Raakkalan arvokas kallioalue (KAO010052). Kyseinen kallioalue ja puroluonto kuuluvat seudullisesti ja paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Jätteenkäsittelykeskuksen alueen pohjoispuolella, noin 400 metrin etäisyydellä, Kirkkonummen kunnan puolella sijaitsee Suonsilmän metsälampi. Lammen ympäristö on merkitty asemakaavassa ympäröivän luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäväksi alueeksi (luo).

25 25 (164) Kakarlamminsuon luonnonsuojelualue (YSA012796) sijaitsee noin 0,9 km:n etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksen alueen itäpuolella. Alueen suojeluperusteena on arvokas vesi- ja suoluonto. Alue kuuluu ns. yksityisiin luonnonsuojelualueisiin ja se on yleiskaavassa merkitty SLmerkinnällä. Kakarlamminsuo on pinta-alaltaan noin 18 hehtaaria. Suojelualueen keskiosassa sijaitsee noin hehtaarin kokoinen Kakarlampi. Lampi on lähes luonnontilainen ja se on luontaisesti kasvamassa umpeen. Lampea ympäröi mäntypuustoinen isovarpuräme ja kivennäismaametsät. Alue on säilynyt lähes luonnontilaisena ja erämaisena huolimatta runsaasta ihmistoiminnasta lammen lähiympäristössä. Lammen ympäristön maalaji on turvetta. Jätteenkäsittelykeskuksen aluetta lähimpänä sijaitseva Natura verkostoon esitetty alue on Nuuksion kansallispuisto (FI ) alueen luoteispuolella noin 3,8 kilometrin etäisyydellä. Nuuksio on eteläisen Suomen suurin, tärkein ja yhtenäisin suojelualue. Jätteenkäsittelykeskus ei vaikuta kyseiseen Natura kohteeseen. Jätteenkäsittelytoiminta ei myöskään vaikuta Espoonlahden-Saunalahden Natura kohteeseen, koska jätteenkäsittelykeskuksen jätevesiä ei johdeta vesistöön, vaan HSY:n Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johtavaan viemäriin. Kasvillisuus ja eläimistö Jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on tehty syksyllä 2000 jätehuoltohankkeiden ympäristövaikutusten arviointien yhteydessä luontokartoitus. Tarkoituksena oli selvittää, onko alueella ja sen ympäristössä erityisiä huomioon otettavia luontoarvoja. Selvitystä täydennettiin keväällä 2004 liitooravaselvityksellä (Pimenoff, 2004). Lokkien ja muun linnuston esiintymistä alueella on seurattu vuodesta 2003 lähtien (Tringa ry). Jätteenkäsittelykeskuksen alue on rakennettua ympäristöä eikä alueella sen takia ole luonnonympäristöä. Jätteenkäsittelytoimintaa hyödyntäviä eläimiä liikkuu satunnaisesti alueella. Alueen lounais- ja luoteispuolella on vielä jäljellä luonnonympäristöä, joka on pääasiassa mäntykankaan, taimikkojen ja rämeikköjen mosaikkia. Alueelta ei ole löydetty suojelunarvoisia elinympäristöjä tai uhanalaisia kasvilajeja. Liito-oravia ei ole luontoselvitysten yhteydessä havaittu alueen lähiympäristössä. Muutamia lajille sopivia elinympäristöjä on lähialueilla. Jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolisilla reuna-alueilla on joitakin paikallisesti arvokkaita alueita.

26 26 (164) LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Nykyinen toiminta YTV aloitti biojätteen erilliskeräyksen vuonna Alkuvaiheessa vastaanotettu biojäte käsiteltiin avoaumoissa kompostoimalla. Ämmässuon ensimmäinen tunnelikompostointilaitos valmistui vuonna 1998 ja uusi kompostointilaitos vuoden 2006 lopulla. Vuonna 2006 käyttöön otetun kompostointilaitoksen mitoituskapasiteetti on t/a. Biojätekertymät ovat kasvaneet edelleen ja vuonna 2010 HSY otti vastaan jo noin tonnia biojätettä. Biojätteestä noin 73 % käsiteltiin Ämmässuon kompostointilaitoksissa ja -kentillä ja noin 23 % toimitettiin ulkopuoliselle käsittelijälle. Noin 4 % jätteestä ei soveltunut kompostointilaitoksella käsiteltäväksi, joten se ohjattiin kaatopaikkakäsittelyyn. Toiminnan muutos HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä suunnittelee nykyisen kompostointiin perustuvan biojätteen käsittelylaitoksen muuttamista mädätykseen ja kompostointiin perustuvaksi käsittelylaitokseksi. Biojätteen käsittelykapasiteetin lisäämisestä tehtyjen selvitysten perusteella mädätys soveltuu hyvin biojätteen käsittelykapasiteetin lisäämiseen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Mädättämällä esikäsitelty biojäte on merkittävästi helpompaa ja haitattomampaa kompostoida kuin käsittelemätön biojäte. Biojätteen käsittelylaitoksessa on tarkoitus käsitellä biojätettä, kuten kotitalouksien ja laitosten biohajoavia keittiö- ja ruokalajätteitä sekä kaupasta ja teollisuudesta yms. peräisin olevaa vastaavaa jätettä. Lisäksi siinä käsitellään jo esikäsiteltyjä jätemateriaaleja, esimerkiksi mädätettyä jätevesilietettä. Lupahakemus Biojätteen laitosmainen kompostointi sisältyy jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa koskevaan ympäristölupaan No YS 553, Kyseisen luvan tarkistamiseksi on tehty lupaehdoissa edellytetty uusi lupahakemus joulukuussa Vuoden 2008 hakemus korvattiin joulukuussa 2010 ( , dnro ESAVI/705/04.08/2010) uudella hakemuksella, josta on annettu päätös Nro 212/2012/1, (päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen). Vuoden 2008 hakemus rauetettiin. Biojätteen käsittelylaitokselle on haettu erillistä ympäristölupaa vireille tulleella hakemuksella (dnro ESAVI/125/04.08/2011). Suunnitelmiin tulleiden muutosten vuoksi ympäristölupahakemusta on katsottu tarpeelliseksi päivittää.

27 27 (164) Ympäristölupaa haetaan biojätteen käsittelylaitoksen kapasiteetille t/a. Biojätteen käsittelylaitos tarvitsee tuotteiden hyödyntämistä varten aputoimintoja seuraavasti: kaasun hyödyntämiseen tarvittavat laitteistot kompostoinnin tukiaineen valmistus sekä kompostituotteen jälkikypsytys ja valmistus multatuotteeksi. HSY on päättänyt hyödyntää mädätyksessä muodostuvan biokaasun sähkön ja lämmön tuotannossa tai liikennepolttoaineena. Sähkön ja lämmön tuotanto voidaan Ämmässuolla toteuttaa kahdella tavalla: biojätteen käsittelylaitokselle hankitaan oma biokaasun hyödyntämisyksikkö (yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotantovoimala) tai biokaasu johdetaan hyödynnettäväksi jätteenkäsittelykeskuksen jo olemassa olevaan kaasuvoimalaan. Liikennepolttoaineen tuotantoon perustuvassa vaihtoehdossa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen sijoitetaan biokaasun jatkojalostusyksikkö, jossa kaasu puhdistetaan ja paineistetaan jatkosiirtoa varten. Varsinainen paineistus ja hyödyntäminen tapahtuvat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ulkopuolella. Olemassa olevalle kaasuvoimalalle on myönnetty ympäristölupa No YS 1470, ja sitä on muutettu päätöksellä No YS 1658, Mädätyslaitoksen tuottaman kaasun hyödyntämisestä voimalassa ei aiheudu muutoksia, jotka vaikuttaisivat merkittävästi laitoksen nykyisen ympäristöluvan mukaisiin päästöihin tai muihin ympäristötekijöihin. Vireillä olevalla ympäristölupahakemuksella haetaan lupaa hankkia biojätteen käsittelylaitokselle oma biokaasun hyödyntämisyksikkö, joka voi olla yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotantovoimala tai biokaasun jatkojalostusyksikkö (biokaasun puhdistus). Puujätteet, risuhake, oksajäte yms. eivät sisälly biojätteen käsittelylaitoksen kapasiteettiin, sillä laitoksen tarvitsemat tukiaineen valmistus sekä kompostituotteen jälkikypsytys ja multatuotteen jälkikypsytys ja multatuotteen valmistus sisältyvät Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukselle myönnettyyn ympäristölupaan Nro 212/2012/1 (valituksenalainen). Biojätteen käsittelylaitoksen muutokset eivät muuta em. luvassa esitettyjä menettelyjä. Ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista toiminnan aloittamislupaa haetaan biojätteen käsittelykapasiteetin nostamiselle sekä uusille toiminnoille (mädätys ja uusi biokaasun hyödyntämisyksikkö).

28 28 (164) Kuvaus toiminnasta Biojätteen käsittelylaitoksessa on yhdistettynä mädätys- ja kompostointiprosessit. Mädätysprosessiksi on valittu kuivamädätys. Biojätteen käsittelyssä on päädytty ns. osavirtaprosessiin, jossa mädätykseen ohjataan tulevasta esikäsitellystä biojätteestä vain hienojakoinen ja märempi fraktio. Karkeampi ja kuivempi osa esikäsitellystä jätteestä ohjataan suoraan kompostointiprosessiin. Mädätyslaitoksen lopputuote eli mädäte ohjataan kompostointiprosessiin. Mädätyksen kapasiteetti on noin t/a. Laitokselle tulevista esikäsittelemättömistä biojätteistä ( t/a) noin 30 % ohjataan kompostointiin ja noin 70 % mädätykseen. Kompostointi tehdään nykyisissä kompostointilaitoksissa. Niissä on aloitettu muutostyöt vuoden 2003 ympäristöluvan perusteella siten, että laitosten käytettävyyttä parannetaan ja esikäsittely muutetaan palvelemaan sekä mädätystä että kompostointia. Kompostointilaitoksia voidaan tarvittaessa käyttää myös nykyisen kaltaiseen kompostointiin, esimerkiksi mädätyslaitoksen toiminnan mahdollisten häiriöiden aikana. Suunnitellulla laitoskokonaisuudella biojätteestä tuotetaan biokaasua ja kompostia sekä minimoidaan muodostuvan jäteveden määrää ja samalla myös ravinteiden häviämistä kompostista. Käsittelyä kehittämällä lisätään myös biojätteen käsittelypalvelujen varmuutta seudulla. Komposti jatkojalostetaan edelleen multatuotteiksi ja biokaasu hyödynnetään energian tuotannossa. Toiminnassa syntyvät jätteet Biojätteen käsittelyn eri vaiheessa materiaalista erottuu seulontajätettä, joka hyödynnetään kompostoinnin tukiaineena. Lisäksi käsiteltävästä materiaalista poistetaan käsittelyyn soveltumattomia materiaaleja mm. metallia ja muovia. Kyseiset jätteet ohjataan niille soveltuvaan käsittelyyn. Hajukaasujen puhdistuksessa käytettävät biosuodattimet joudutaan vaihtamaan ajoittain. Käytetty suodatinmateriaali kompostoidaan. Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet, esimerkiksi käytetyt voiteluöljyt, toimitetaan kyseisen jätteen käsittelyyn ympäristöluvan saaneelle laitokselle. Olennaiset päästöt Biojätteen käsittelylaitos ja sen aputoiminnot (esimerkiksi mahdollinen jäteveden esikäsittelylaitos) sekä kemikaalien varastointiin käytettävät tilat ja alueet rakennetaan siten, ettei päästöjä maaperään ja pohjaveteen aiheudu.

29 29 (164) Biokaasulaitos itsessään on käsittelymuotona kaasumaisia ympäristöpäästöjä pienentävä. Tämä johtuu siitä, että käsittelemättömän orgaanisen aineen hallitsemattomassa hajoamisessa muodostuvat kasvihuonekaasut johtuvat suoraan ilmaan, mutta biokaasulaitoksella kaasut otetaan talteen. Osavirtaprosessin yhtenä tavoitteena on, ettei jätevesiä synny tai niitä muodostuu vain vähän. Tämän hetkisen arvion mukaan jätevettä muodostuu suuruusluokaltaan vain muutamia kymmeniä kuutiometrejä vuorokaudessa, eli vain muutamia prosentteja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen nykyisestä vesimäärästä. Muodostuvalla jätevedellä ei siten ole merkitystä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta jätevedenpuhdistamolle johdettavan veden laatuun ja määrään. Tarvittaessa jätevedelle järjestetään esikäsittely. Mädätys ja kompostointi tapahtuvat sisätiloissa, mikä vähentää jätteenkäsittelylle tyypillisiä päästöjä ilmaan kuten hajua ja pölyä. Tällöin myös niistä mahdollisesti aiheutuvan melun ja tärinän leviämistä ympäristöön voidaan rajoittaa rakennusteknisin keinoin. Vaikutukset ja vaikutusalue Biojätteen käsittelylaitos sijoittuu jätteenkäsittelykeskuksen rakennettuun ympäristöön, joten sillä ei ole vaikutuksia maisemaan, luonnonsuojeluarvoihin tai ympäristön eläimistöön ja kasvillisuuteen. Biojätteen käsittelyn haju- ja pölypäästöjen vähenemisen arvioidaan vaikuttavan positiivisesti lähialueiden asukkaiden viihtyvyyteen. Biojätteen käsittelyyn tulevan jätteen määrän kasvusta aiheutuu liikenteen määrän kasvua Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Samanaikaisesti biojätteen käsittelyn kehittämisen kanssa on kuitenkin käynnissä useita liikenteen määrään ja kuljetusreitteihin vaikuttavia hankkeita, jotka vähentävät osaltaan kuljetustarvetta ja kuljetuksista aiheutuvia haittoja. Eniten liikennemääriin vaikuttaa Vantaalle Långmossebergeniin rakennettu jätevoimala. Jätteenpoltto alkaa syksyllä 2014, minkä jälkeen Ämmässuolle tuotavan jätteen määrä putoaa noin puoleen nykyisestä. Reitteihin vaikuttaa mm. uusi Kulmakorven kautta kulkeva tieyhteys, jonka käyttöönoton jälkeen Ämmässuontien jätteenkuljetusliikenne loppuu. Muita mahdollisia haittatekijöitä ovat biokaasun käsittelyyn liittyvät onnettomuusriskit. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen jätevedet johdetaan Suomenojan jätevedenpuhdistamoon ja sieltä Suomenlahteen. Jätteenkäsittelykeskuksen uudet toiminnot vaikuttavat jätevedenpuhdistamolla käsiteltävän veden laatuun ja määrään ja sitä kautta Suomenlahden tilaan. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta jätevedenpuhdistamolle johdettavan jäteveden laatua ja määrää koskevat ehdot sovitaan HSY:n vesihuollon toimialan kanssa, joten Suomenlahteen kohdistuvat vaikutukset pystytään minimoimaan.

30 Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti 30 (164) Biojätteen käsittelylaitoksella talteen saatavalla kaasulla korvataan fossiilisia polttoaineita. HSY:n teettämässä pääkaupunkiseudun biojätteen käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasujen päästövertailussa todettiin, että biojätteen mädätyksellä pystytään korvaamaan biojätteen käsittelyn aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ja lisäksi tuottamaan energiaa muualla hyödynnettäväksi. Biojätteen käsittelyssä tapahtuva kasvihuonekaasujen päästöjen väheneminen edistää siten osaltaan ilmastonmuutoksen ehkäisyä. Uusien toimintojen vaikutus rajoittuu pääasiassa jätteenkäsittelykeskuksen lähiympäristöön. Jätevedet vaikuttavat Suomenlahteen. Toiminnan positiivinen vaikutus kasvihuonekaasuihin vaikuttaa globaalisti. Toiminta biojätteen käsittelylaitoksella Jätteen laatu ja määrä Biojätteen käsittelylaitokseen otetaan vastaan ympäristölupahakemuksen liitteessä 10.1 (tämän päätöksen liite 1) esitetyn listan mukaisia jätteitä. Lista noudattaa European Compost Networkin (ECN) laatujärjestelmässä esitettyä kompostointiin ja mädätykseen soveltuvien jätelajien listaa. Listaa on täydennetty muutamilla sellaisilla käsittelyprosessiin soveltuvilla jätelajeilla, joita on otettu vastaan Ämmässuolla tai joiden käsittelypalveluille voidaan olettaa olevan kysyntää. Listassa on esitetty myös prosessin apuaineina mahdollisesti hyödynnettävät jätemateriaalit. Liitteessä 10.1 esitetyt jätenimikkeet ovat jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) liitteen 4 mukaisen jäteluettelon yleisimmistä jätteistä sekä vaarallisista jätteistä mukaiset. Biojätteen käsittelyprosessin mitoituksessa on otettu huomioon normaalit huippukausikertoimet ja toiminnan odotettu laajeneminen. Biojätteen käsittelylaitos kykenee enimmillään ottamaan vuosittain vastaan mitoitustilanteessa noin tonnia jätettä. Käsiteltävän biojätteen (sisältäen biohajoavan keittiö- ja ruokalajätteen lisäksi myös teollisuuden ja kaupan biohajoavan jätteen) määrän on oletettu kasvavan nykyisestä noin t/a käsittelylaitoksen mitoituskapasiteettiin t/a vuoteen 2030 mennessä. Vastaanotettavien jätteiden päälajit ja arvio niiden vuosittaisista määristä on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukon jätemääriin ei sisälly puutarhajätteet. Ne hyödynnetään kompostoinnin tukiaineena. Tukiaineen valmistus sisältyy Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukselle myönnettyyn ympäristölupaan Nro 212/2012/1. Biojätteen käsittelylaitoksen mädätyslaitoksessa käsiteltävät jätteiden päälajit ja arvio niiden määristä Jätenimike Määrä t/a Erilliskerätty biojäte Lietteet Yhteensä

31 31 (164) Vastaanotettavien jätteiden laadun ja määrän on arvioitu kehittyvän seuraavasti: pääosa käsiteltävästä jätteestä on nykyiseen tapaan biohajoavaa keittiöja ruokalajätettä sekä kaupoista tulevaa jätettä biojätteen kertymä saavuttaa maksimikapasiteetin vuosien mittaan, joten biojätteen käsittelylaitoksen kapasiteetin täysimittaiseksi hyödyntämiseksi vastaanotetaan myös muita käsittelyyn soveltuvia jätteitä, kuten jätevedenpuhdistamon mädätettyä lietettä ja teollisuuden lietteitä. Käsittelyyn vastaanotetaan vain sellaisia jätteitä ja lietteitä, joiden laatu ei vaaranna käsittelyprosessin toimintaa eikä lopputuotteiden hyödyntämistä. Biojätteen käsittelylaitokseen vastaanotettavat eläimistä saatavat sivutuotteet ovat sivutuoteasetuksen ((EY) N:o 1069/2009) luokan 3 mukaisia jätteitä sekä luokan 2 jätteistä lantaa, mineralisoimatonta guanoa ja ruuansulatuskanavan sisältöä. Tuotteet Biojätteen käsittelylaitoksen päätuotteet ovat kompostituote ja biokaasu. Kompostia, joka täyttää myymiselle asetetut kriteerit, myydään sellaisenaan maaparannusaineena tai siitä valmistetaan edelleen multatuotetta. Evira on antanut nykyistä kompostointilaitosta koskevan sivutuoteasetuksen mukaisen laitoshyväksynnän (5608/0741/2009). Myös mädätyksellä täydennetylle käsittelylaitokselle haetaan Eviran hyväksyntä. Toiminta suunnitellaan ja toteutetaan siten, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa ((EY) N:o 1096/2009) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä asetetut vaatimukset täyttyvät. Komposti, joka ei täytä myynnille asetettuja vaatimuksia, palautetaan kompostointiprosessiin tai hyödynnetään muissa jätteenkäsittelylaitoksen toiminnoissa, kuten esimerkiksi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkojen maisemoinnissa. Mädätyksessä muodostuvasta biokaasu hyödynnetään energiantuotannossa. Lämpö käytetään lähtökohtaisesti Ämmässuon omassa toiminnassa. Sähköä myydään myös jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolelle. Liikennepolttoainevaihtoehdossa puhdistettu biokaasu myydään jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolelle. Toimintojen sijainti Mädätyslaitos, uusi yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotantovoimala (uusi CHP-yksikkö) tai kaasun jatkojalostuslaitos sijoitetaan nykyisten kompostointilaitosten yhteyteen jätteenkäsittelykeskuksen itäosaan. Toimintojen sijainti Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on esitetty tämän päätöksen liitteessä 2.

32 32 (164) Biojätteen käsittelylaitoksen aputoiminnoille (tukiaineen valmistus, jälkikypsytys ja multatuotteen valmistus) tarvittavat kentät sijaitsevat biojätteen käsittelylaitoksen välittömässä läheisyydessä. Toiminta-aika Biojätteen käsittelylaitos, uusi CHP-yksikkö tai kaasun jatkojalostuslaitos ovat jatkuvasti toiminnassa. Ympäristömelua aiheuttamattomia huoltotöitä tehdään tarvittaessa vuorokauden kaikkina aikoina. Melua aiheuttavat huoltotyöt ajoitetaan jätteenkäsittelykeskuksen aukioloaikoihin. Biojätteen käsittelylaitos ottaa vastaan jätteitä jätteenkäsittelykeskuksen aukioloaikoina eli arkipäivinä klo Poikkeustapauksissa jätteitä otetaan vastaan myös muina aikoina. Toiminnan ohjaus Biojätteen käsittelylaitoksen prosesseja hallitaan seuraamalla ja arvioimalla prosessin mittausarvoja mittauslaitteista. Henkilöstö seuraa jatkuvasti laitteiston kuntoa ja teettää tarvittavat korjaus- ja huoltotoimenpiteet. Toimintoja kontrolloidaan tallennettujen tietojen, tiedostoista muodostettujen analyysien ja raporttien sekä tiimityön avulla. Menetelmät ja menettelytavat dokumentoidaan työ- ja toimintaohjeissa, käyttöön liittyvissä päivä- ja huoltokirjoissa sekä laitostiimin pöytäkirjoissa. Kaikkien biojätteen käsittelylaitoksen syötteiden tiedot kirjataan seurantaraporttiin. Seurattavista prosessitiedoista tehdään ohje ja prosessin ohjauksesta ajo-ohje. Jätteiden vastanottotoiminnot Jätteiden vastaanoton periaatteet Jätteenkäsittelykeskukseen tuotavat biojätekuormat otetaan vastaan ja rekisteröidään jätteenkäsittelykeskuksen vaaka-asemalla. Kuormista jää vaakajärjestelmään tietoja mm. biojätelajista, kuorman painosta ja auton keräysreitistä sekä biojätteen kerääjän tiedot (mm. auton rekisterinumero) ja biojätteen sijoituspaikka. Jätteiden vastaanottoa laitoksella seurataan valvontakameroiden avulla. Mikäli saapuva jäte ei sovellu biojätteen käsittelylaitoksella käsiteltäväksi, menetellään lupahakemuksen liitteessä 14 esitetysti (jätteen laadun ja määrän vaihteluihin varautuminen). Liitteessä 14 on esitetty ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet.

33 33 (164) Vaa alta jätteet ohjataan laadun perusteella seuraaviin vastaanottopisteisiin: kiinteiden jätteiden vastaanottoon nestemäisten biojätteiden vastaanottoon esikäsiteltyjen biojätteiden ja jätevesilietteiden vastaanottoon. Kiinteiden biojätteiden vastaanotto Kiinteät biojätteet otetaan vastaan kompostointilaitoksen vastaanottotilassa. Kiinteän biojätteen esikäsittely tapahtuu vastaanottotilaan rakennettavassa esikäsittelylaitteistossa. Esitetyt palakoot ovat esimerkinomaisia ja ne täsmentyvät suunnittelun edetessä. Vastaanottotila on eristetty ulkotilasta ja esikäsittelyhallista ovilla, näin esikäsittelyn hajut eivät pääse vapaasti ulos, ja lämpö pysyy sisällä. Biojätteet kipataan kuljetusautoista vastaanottobunkkeriin, josta ne annostellaan pyöräkuormaajalla murskaimen kitaan, josta jäte siirtyy kuljettimilla edelleen esikäsittelyyn. Murskattu jäte erotellaan palakoon perusteella seuraavasti: alite, joka menee mädätykseen ylite, joka menee kompostointiin. Mahdollinen jätteestä erottuva vesi ohjataan mädätysprosessiin. Esikäsittelyn rejektit ohjataan niiden laadusta riippuen hyödynnettäväksi tai loppusijoitukseen. Nestemäisten biojätteiden vastaanotto Biojätteen käsittelylaitokselle otetaan vastaan sellaisia nestemäisiä biojätteitä, jotka eivät tarvitse erityistä esikäsittelyä. Ne johdetaan suoraan mädätysprosessin syöttölaitteistoon. Esikäsiteltyjen biojätteiden vastaanotto Esikäsiteltyjä biojätteitä ovat esimerkiksi jätevedenpuhdistamon mädätetyt lietteet. Liete otetaan vastaan kompostointilaitoksen esikäsittelytilaan rakennettavaan vastaanottobunkkeriin. Vastaanoton jälkeen siihen sekoitetaan tukiainetta, biojätettä ja mädätettä halutun seoksen mukaan. Seos siirretään kompostointitunneleihin. Kuljetusvälineiden ja säiliöiden puhdistus Kompostointilaitoksella on Eviran hyväksyntä, joten sillä on järjestetty kuljetusvälineiden ja -säiliöiden puhdistus sivutuoteasetuksen edellyttämällä tavalla. Puhdistuksessa muodostuvan jäteveden käsittely on esitetty lupa-

34 34 (164) hakemuksen liitteessä 17A. Liitteessä 17A on esitetty päästölähteet sekä päästöjen laatu ja määrä vesistöön ja viemäriin sekä selvitys päästöjen vähentämisestä ja puhdistamisesta. Mädätys Laitoksen yleiskuvaus Biokaasulaitoksen kapasiteetti on noin t/a. Prosessin keskimääräinen viipymä on noin 21 vuorokautta. Mädätyksen virtauskaavio on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä Mädätyslaitokseen menevä kiinteä biojäte erotellaan kompostointiin menevästä materiaalista esikäsittelyssä. Mädätykseen menevään jakeeseen lisätään tarvittaessa kierrätettyä mädätettä ja mahdollisesti tukiainemateriaalia. Mädätykseen menevä biojäte varastoidaan välivarastobunkkeriin. Nestemäisen biojätteiden vastaanotto ja esikäsittely on kuvattu edellä kappaleessa Nestemäisen biojätteiden vastaanotto. Mädätyslaitoksessa muodostuva mädäte siirretään kompostointilaitokseen jatkokäsittelyyn. Kaasu hyödynnetään. Mädätyslaitoksen prosessit tapahtuvat suljetuissa säiliöissä, eikä niistä vapaudu laitoksen ulkopuolelle kaasua tai vettä. Välivarastointi Esikäsittelystä mädätykseen tuleva biojäte välivarastoidaan välivarastobunkkerissa. Välivarastobunkkeri mitoitetaan siten, että biojätettä voidaan syöttää tasaisesti 7 d/vko mädätykseen. Mädätys Mädätyksessä biohajoava aines hajoaa siten, että prosessista poistuvan mädätteen kiintoainespitoisuus on pienempi kuin sisään menevän syötteen kiintoainespitoisuus. Ensimmäisessä vaiheessa mädätysreaktoreita rakennetaan vähintään kaksi kappaletta. Mädätyssäiliöiden tilavuus on yhteensä vähintään m 3. Mädätettä sekoitetaan sekoittimilla, jotka siirtävät mädätettä eteenpäin reaktorin sisällä pituussuunnassa. Siirto tapahtuu ns. tulppavirtauksena, jolloin prosessoimatonta biojätettä ei pääse poistumaan reaktorista. Reaktoria lämmitetään. Tällä varmistetaan, että mikrobiologiselle toiminnalle on pysyvästi optimilämpötila.

35 35 (164) Tarvittaessa osa mädätteestä kierrätetään takaisin sekoitettavaksi syötettävään biojätteeseen. Mädätysreaktorista mädäte siirretään mädätesäiliöön odottamaan syöttöä kompostointiin. Mädätysreaktorin tyhjennysjärjestelmä rakennetaan siten, että biokaasua ei pääse vapautumaan prosessitiloihin. Mädätysreaktorin kaasu kootaan kaasuvarastoon, ns. kaasukelloon. Kaasuvarastosta kaasu johdetaan putkilinjassa kaasun hyödyntämisyksikköön. Huoltoja ja mahdollisia häiriötilanteita varten putkilinjaan asennetaan soihtupoltin. Mädätysreaktorista mädäte siirretään kompostointirakennukseen ja edelleen kompostointiprosessiin. Mädätteen kuivaus Prosessin suunnittelussa tavoitteena on ollut säätää mädätyksen ja kompostoinnin yhteistoiminta siten, ettei mädätyslaitoksesta tulevasta mädätteestä tarvitse erikseen poistaa nestettä. Mädätteen kuivaustarpeeseen varaudutaan kuitenkin seuraavassa kappaleessa Rakenteet esitetysti. Mädätteen kuivausmenetelmää ei ole vielä päätetty. HSY selvittää kuivausvaihtoehtoja (esimerkiksi selvitys mädätteen kuivaamisesta, Krieg Fischer Ingenieure GmbH, FCG Finnish Consulting Group Oy, luonnos ). Yleisperiaatteena on, että kuivaus tehdään tarkoitukseen rakennettavassa rakennuksessa. Kuivaus tapahtuu suljetussa käsittelyssä. Menetelmästä riippuen kuivauksessa voi muodostua päästöjä ilmaan (ympäristölupahakemuksen liite 17B) ja jätevettä (ympäristölupahakemuksen liite 17A). Kuivattu mädäte ohjataan kompostointiprosessiin. Rakenteet Varsinaisen mädätysprosessin eri vaiheet tapahtuvat kompostointilaitoksen yhteyteen rakennettavissa mädätysreaktoreissa. Reaktorit ovat rakenteeltaan joko teräksisiä tai teräsbetonisia. Prosessisäiliöiden rakenteet tehdään siten, että mahdolliset vuodot voidaan havaita, jolloin piileviä vuotoja maaperään ei pääse tapahtumaan. Reaktoreiden alapuolelle toteutetaan tarkkailukerros, jonka pohjarakenteena toimii tiivisasfalttikerros. Tarkkailukerrokseen mahdollisesti johtuva vesi kerätään erilliseen tarkkailukaivoon, josta se voidaan johtaa viemäröitäväksi. Reaktorit sijoitetaan kiinteästi kompostointilaitoksen yhteyteen rakennettavaan rakennukseen. Mädätysrakennukseen varataan tilat syöttö- ja purkulaitteistoja sekä huoltoja varten.

36 Kompostointi 36 (164) Kaikki varasto- ja prosessisäiliöt varustetaan tarkastusluukuilla huoltoja varten. Mädätteen kuivainta varten jätetään myös tilavaraus laitoksen yhteyteen (sijaintia ei ole vielä päätetty). Kompostoinnin yleiskuvaus Biojätteen kompostointiin käytetään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa jo olevaa kompostointilaitosta (vuonna 2006 käyttöön otettu laitos). Kompostoitava materiaali koostuu seuraavista massoista: suoraan kompostoitavaksi ohjattavat materiaalit eli kiinteän biojätteen esikäsittelystä sellaiset jätteet, joita ei tarvitse mädättää mädätysprosessista tuleva mädäte. Esikäsiteltyjen biojätteiden, kuten mädätetyn jätevesilietteen, käsittely tehdään kompostointilaitoksessa ja/tai vanhassa kompostointilaitoksessa. Vanhaa kompostointilaitosta varaudutaan myös käyttämään poikkeustilanteissa kompostointilaitoksen varalaitoksena. Kompostointilaitos Laitoksen yleiskuvaus Kompostointilaitoksessa on yhteensä 15 kompostitunnelia. Tunneleiden yhteenlaskettu tilavuus on noin m 3. Kompostointilaitoksen alla on tiivis vuodontarkkailujärjestelmällä varustettu suojausrakenne. Rakenne mahdollistaa suotovesien keräämisen suojatäyttö-, tarkkailu- ja kantavasta kerroksesta erikseen. Suojatäyttö- ja tarkkailukerroksen suotovedet johdetaan viemäriin ja niitä voidaan tarkkailla. Tarvittaessa myös kantavan kerroksen suotoveden laatua voidaan tarkkailla ja johtaa vedet viemäriin. Kompostointilaitosten rakenteita ja prosesseja uudistetaan siten, että laitokset soveltuvat sekä mädätteen kompostointiin että mädättämättömän jätteen kompostointiin. Kompostoinnin materiaalivirtakaavio on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä Esitetyt palakoot ovat esimerkinomaisia.

37 37 (164) Kompostointilaitokseen tehtäviä muutoksia ovat: nykyisen biojätteen esikäsittelylaitteiston purkaminen ja korvaaminen uudella laitteistolla nykyisen tunneleiden tyhjennyslaitteiston purkaminen. Tunnelien tyhjennykseen käytetään muutosten jälkeen pyöräkuormaajaa, jota varten tunnelien etupuolisen tilan lattiaa korotetaan tunnelien lattian tasolle. kompostin käsittelyä varten hankitaan uusi seulontalaitteisto, joka sijoitetaan nykyiseen tukiaineen varastokatokseen, johon rakennetaan seinät laitetilaa varten. Edellisten muutosten lisäksi nykyinen poistokaasujen happopesuri ja kostuttimet korvataan biologisella pesurilla. Kompostointilaitoksessa syntyvien jätevesien (valumavedet ja poistoilman pesurin poistovedet) hyödyntäminen ja käsittely on esitetty lupahakemuksen liitteessä 17A. Kompostoinnissa muodostuvan poistoilman hyödyntäminen ja puhdistus on esitetty lupahakemuksen liitteessä 17B. Kompostoinnin syötteen valmistus Kompostoitavaksi menevää materiaalia kutsutaan seuraavassa kompostisyötteeksi. Kompostisyötteen laatu määritetään prosessin ajo-ohjeissa. Kompostisyöte pyritään valmistamaan ja prosessi säätämään siten, että laitoksessa käsitellään ensisijaisesti vain edellä kappaleessa kompostoinnin yleiskuvaus esitettyjä materiaaleja ja niiden lisäksi tukiaineena (runkoaineena) seuraavia massoja: kierrätetty komposti kompostin tukiaine, esimerkiksi puuhake, risuhake ja muu puutarhajätteestä valmistettu viherjäte. Tukiaineen valmistus sisältyy myönnettyyn ympäristölupaan Nro 212/2012/1 (luvasta valitettu). Tukiaineen määrä riippuu kompostoitavan materiaalin laadusta ja kosteudesta. Lisäksi kompostin syötteeseen varaudutaan sekoittamaan: ph:ta säätäviä aineita tai kemikaaleja tarvittaessa myös kompostoitumisen käynnistämisen varmistavia aineita. ph:n säätöön käytetään tarvittaessa esimerkiksi puutuhkaa tai kalkkia. Kompostisyöte siirretään kompostoitavaksi. Kompostisyötteestä tehdään sellaista, että massa voidaan kuljettaa kuljettimilla kompostoitavaksi. Kompostisyötteen kosteus säädetään syötteenvalmistukseen käytettävien massojen seossuhdetta muuttamalla.

38 38 (164) Kompostoituminen Biojätettä, mädätettä, muulla esikäsiteltyä biojätettä (jätevesiliete), tukiainetta ja kierrätettävää kompostia syötetään sekoittimelle, jossa valmistetaan kompostisyöte. Seossuhdetta säädetään kuljettimien syöttönopeutta säätämällä. Syöte siirretään nyt jo käytössä olevalle hihnakuljettimelle. Tunnelin täyttö tapahtuu tunnelien täyttölaitteella tunnelin katossa olevan aukon tai pyöräkuormaajalla oven kautta. Kompostointiprosessia ja poistoilmakäsittelyä ohjataan ja seurataan tietokoneohjelman avulla. Kompostointiprosessin kesto riippuu kompostoitavan materiaalin ominaisuuksista, joten kompostointilaitokselle ei voida asettaa tarkkaa kapasiteettirajaa. Käsiteltävän materiaalin laadun vaikutuksia kompostointiprosessin kestoon on tarkasteltu jäljempänä luvussa Prosessin kesto ja hygienisointi. I-kompostointivaiheessa kompostia kypsytetään yhden kahden viikon ajan, jonka jälkeen tunneli tyhjennetään. Osa kompostimassasta kierrätetään suoraan syötteen valmistukseen ja osa seulotaan tarvittaessa. Seulonnan ylite palautetaan tässä tapauksessa syötteen valmistukseen ja alite siirretään II-kompostointivaiheeseen. Seulaylitteestä poistetaan tarvittaessa tuuliseulan avulla vierasaineita. Vierasaineet (lähinnä muovipussit) viedään vaa an kautta kyseiselle jätteelle soveltuvaan käsittelyyn (lupahakemuksen liite 20). II-kompostointivaiheessa tunnelit täytetään tunnelin oven kautta pyöräkuormaajalla. II-kompostointivaiheen valmistuttua tunnelit tyhjennetään pyöräkuormaajalla ja siirretään tarvittaessa jälkikypsytettäväksi vanhaan kompostointilaitokseen. Vanha kompostointilaitos Laitoksen yleiskuvaus Biojätteen käsittelylaitoksessa jälkikompostointiin käytetään tarvittaessa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen nk. vanhaa kompostointilaitosta. Vanhassa kompostointilaitoksessa on 9 kompostointitunnelia. Tunneleiden yhteenlaskettu tilavuus on noin m 3, josta käsittelykapasiteettia on noin 60 %. Vanhan kompostointilaitosten rakenteita ja prosesseja on uudistettu siten, että se soveltuu esikäsiteltyjen biojätteiden, kuten mädätetyn jätevesiliet-

39 39 (164) teen, kompostointiin ja mädätteen jälkikompostointiin. Poikkeustilanteissa sitä käytetään myös kompostointilaitoksen varalaitoksena. Vanha kompostointilaitos on perusprosessiltaan samanlainen kuin kompostointilaitos. Erona uuteen laitokseen on vähäisempi automaatioaste. Tunnelivaihe Ennen tunnelin täyttämistä tunneli puhdistetaan ja varmistetaan ilmareikien aukinaisuus. Panosta tehtäessä ja kääntöjen yhteydessä syntyvän tunnelipatjan on oltava mahdollisimman tasainen. Prosessi käynnistetään ja sitä seurataan valvomon tietokoneelta. Vanhan kompostointilaitoksen ilmastuslaitteistoa muutettiin ilmastuksen tehostamiseksi. Laitoksen toimintaperiaate pysyy muutostöiden jälkeen nykyisen kaltaisena. Tunnelivaiheen lopettaminen ja jälkikypsytys Laitoksessa kompostoitu massa jälkikypsytetään kentällä. Tunneleista kompostiseos siirretään pyöräkuormaajalla ulos. Tarvittaessa massa kostutetaan ulosviennin yhteydessä. Myös seulonta tehdään tarvittaessa. Jälkikypsytys sisältyy myönnettyyn ympäristölupaan Nro 212/2012/1 (luvasta valitettu). Prosessin kesto ja hygienisointi Biojätteen käsittelylaitoksesta poistettava materiaali on hygienisoitua. Hygienisointi tehdään kompostointiprosessin aikana kompostointilaitoksessa validioidulla ja Eviran hyväksymällä tavalla. Hygienisoitumisen varmistamiseksi kompostointimateriaaliin syötettävän ilman lämpötila varaudutaan nostamaan yli 60 C:n. Ilman lämmittämistä varten kompostointilaitokseen rakennetaan tuloilman lämmitysjärjestelmä, joka käyttää Ämmässuon jätteenkäsittelyalueella biokaasusta tuotettavaa kaukolämpöä. HSY on teettänyt selvityksen mädätetyn biojätteen jälkikompostoinnista (Turpeinen J. 2010). Selvitys mädätetyn biojätteen kompostoinnista). Laajamittaisesta toiminnasta ei kuitenkaan vielä ole kokemuksia, joten arviot viipymistä perustuvat nykyiseen käytäntöön (seuraava taulukko). Prosesseja kehitetään saadun kokemuksen mukaan.

40 40 (164) Kompostoinnin vaiheet Kompostoitavan materiaalin laatu Viipymä, viikkoja Kompostointilaitos Vanha kompostointilaitos I tunneli II tunneli I tunneli Biojätteen käsittelylaitokseen vastaanotettu materiaali, kapasiteetti t/a Mädätetty ja suoraan kompostoitava materiaali noin 1 noin 1 (käytetään tarvittaessa) Kaikki materiaali kompostoidaan suoraan noin 1 noin Kun mädätyslaitos on toiminnassa, on riittäväksi kokonaiskypsytysajaksi arvioitu noin 2 viikkoa, koska suurin osa biohajoavasta materiaalista hajoaa mädätysprosessin aikana. Käsiteltäessä biojäte pelkästään kompostoimalla on tarvittava viipymäaika nykyisen prosessin mukainen 3 viikkoa. Lyhytaikaisten häiriötilanteiden ja kompostointilaitoksen muutostöiden aikana, esitetään viipymäaikaa lyhennettäväksi väliaikaisesti noin 2 viikkoon pelkästään kompostoimalla tehtävän käsittelyn aikana. Kompostointilaitoksen I-kompostointivaiheessa kompostia kypsytetään tunnelissa yhden kahden viikon ajan. II-kompostointivaihe kestää noin yhden viikon ajan. Biokaasun hyödyntäminen Biokaasun määrä ja laatu Mädätyslaitoksessa käsiteltävän biojätteen määrän ollessa t/a ja biokaasumäärä on noin 7,05 milj. m 3 /a, eli noin 805 m 3 /h. Biokaasun metaanipitoisuus on noin 58 %. Biokaasu sisältää pääkomponenttien metaanin ja hiilidioksidin lisäksi pieniä määriä epäpuhtauksia, kuten rikkivetyä, ammoniakkia, vetyä ja piiyhdisteitä. Uusi CHP-yksikkö Laitoksen yleiskuvaus Ympäristölupahakemuksessa haetaan lupaa biojätteen käsittelylaitoksen oman biokaasun hyödyntämisyksikön (yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotantovoimala) hankkimiseksi (uusi CHP-yksikkö ja ORC-yksikkö). Mädätyslaitoksessa käsiteltävän biojätteen määrän ollessa t/a uuden CHP-yksikön päämitoitusarvot ovat seuraavat: biokaasun lämpöarvo 5,8 kwh/m 3 biokaasun polttoaineteho noin 4,3 MW kaasumoottorin ja ORC:n sähköntuotannon hyötysuhde 46 % asennettava sähköteho 1,9 MW kaasumoottorin kokonaishyötysuhde 80 %

41 41 (164) lämmön talteenoton lämpöteho 1,9 MW laitoksen vuotuinen käyttöaika h/a vuotuinen sähköntuotanto MWh/a vuotuinen lämmöntuotanto MWh/a. Uusi CHP-yksikkö koostuu kaasun esikäsittelyjärjestelmästä sekä enintään kahdesta moottorista sekä moottorien pakokaasuja hyödyntävästä ORCyksiköstä. Kaasumoottorien polttoainetehot ovat noin 2,5 MW ja noin 1,7 MW ja yhteensä maksimissaan 4,3 MW. CHP-yksikkö sijoitetaan erilliseen rakennukseen tai konttiin ja ORC-yksikkö katettuun sääsuojaan. Lisämoottoriyksiköille jätetään tilavaraus laitoksen myöhempää laajentamista varten. Kaasun hyödyntämisessä muodostuvat savukaasut johdetaan ilmaan lupahakemuksen liitteessä 17B esitetysti. Lisäksi mädättämö varustetaan soihdulla tai yhteydellä jo olemassa olevaan soihtuun. Prosessit Kaasun esikäsittely: CHP-yksikkö varustetaan kaasunpuhdistus- ja kuivauslaitteistolla, joka poistaa kaasussa olevia epäpuhtauksia. Kaasun puhdistuksen vesipäästöjä tarkastellaan ympäristölupahakemuksen liitteessä 17A, päästöjä ilmaan liitteessä 17B ja kemikaalijätteitä liitteessä 20. Kaasumoottorit ja sähköntuotanto: Laitoksen sähköteho voidaan tuottaa yhdellä tai kahdella kaasumoottorilla ja ORC-yksiköllä. Suunniteltu moottori on nelitahtinen, laihalla seoksella toimiva kipinäsytytteinen moottori varustettuna turboahtimin ja imuilman välijäähdytyksellä. Generaattori on ilmajäähdytteinen 3-vaiheinen tähtigeneraattori harjattomalla magnetoinnilla. Moottorien kuumista pakokaasuista tuotetaan lisäsähköä ns. ORCyksiköllä. Moottori- ja ORC-yksikkö liitetään muuntajaan, jolla generaattorin jännitetaso nostetaan keskijännitejakeluverkon jännitetasoa vastaavaksi ja muuntaja liitetään Ämmässuon 20 kv:n sähköverkkoon. Voimalan tuottamaa, oman kulutuksen ylittävää, sähköä myydään päämuuntajan kautta 110 kv:n kantaverkkoon. Lämmön talteenotto: Kaasumoottorin jäähdytysvedestä ja pakokaasuista otetaan talteen lämpöä lämmönvaihtimilla, jotka mitoitetaan 1,9 MW:n lämpöteholle. Lämpö käyte-

42 42 (164) tään biokaasulaitoksen prosessilämpönä ja muissa lämmityskohteissa jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Laitos yhdistetään jätteenkäsittelykeskuksen aluelämpöverkkoon. Hyödyntäminen olemassa olevassa kaasuvoimalassa Olemassa olevalle kaasuvoimalalle on myönnetty ympäristölupa No YS 1470 ja sitä on muutettu päätöksellä No YS Kaasuvoimala pystyy hyödyntämään lähes kaiken Ämmässuon nykyisin tuottaman kaatopaikkakaasun. Kaatopaikkakaasun tuotanto pienenee kuitenkin vuosien mittaan johtuen mm. jo suljettujen täyttöalueiden kaasuntuotannon hiipumisesta sekä uusien täyttöalueiden biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoituksen loppumisesta. Kaasuvoimalaan ohjattuna mädätyslaitoksen kaasu kompensoisi kaatopaikkakaasun määrän pienenemistä. Mädätyslaitoksen tuottaman kaasun hyödyntämisestä voimalassa ei aiheudu muutoksia, jotka vaikuttaisivat merkittävästi laitoksen nykyisen ympäristöluvan mukaisiin päästöihin tai muihin ympäristötekijöihin. Kaasun jatkojalostus Biokaasun jatkojalostusyksikössä kaasu puhdistetaan siten, että se voidaan paineistaa ja syöttää maakaasuverkkoon, esimerkiksi liikennepolttoaineeksi valmistusta varten. Ämmässuon jätteenkeskukseen sijoitettava jalostusyksikkö nostaa biokaasun metaanipitoisuutta noin 58 %:sta noin 95 %:iin ja poistaa biokaasusta epäpuhtauksia esimerkiksi kemiallisella, katalyyttisellä, vesi- tai muulla vastaavalla käsittelyprosessilla. Kaasun puhdistuksessa syntyy kemikaaleja, jätevettä ja päästöjä ilmaan. Puhdistusprosessit ovat suljettuja, joten niistä ei synny merkittäviä määriä jätevesiä ja hajukaasuja. Kaasun puhdistuksen vesipäästöjä tarkastellaan ympäristölupahakemuksen liitteessä 17A, päästöjä ilmaan liitteessä 17B ja kemikaalijätteitä liitteessä 20. Biokaasun jalostusprosessissa syntyvästä puhdistetusta kaasusta käytetään termiä biometaani. Biometaani siirretään sitä varten rakennettavaa kaasuputkea pitkin paineenkorotusyksikköön ja syötetään maakaasuverkkoon. Paineenkorotusyksikkö sijoitetaan lähelle maakaasuverkon liitoskohtaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolelle. Toiminta rakentamisen aikana Biojätteen käsittelykapasiteetti pyritään pitämään mahdollisimman suurena kompostointilaitosten saneeraamisen ja mädätyslaitoksen rakentamisen aikana. Mikäli kuitenkin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa käytettävissä oleva kapasiteetti ei riitä, pyritään käsittely järjestämään ostamalla palveluja sellaisten toimijoiden laitoksilta, joilla on ko. jätteen käsittelyyn

43 43 (164) ylimääräistä kapasiteettia. Biojätettä sijoitetaan kaatopaikalle vain siinä tapauksessa, ettei mitään muuta korvaavaa käsittelyä ole saatavilla. Kompostointilaitosten kunnostamisen vaiheessa 1 rakennetaan uusi biopesuri ja vanhan kompostointilaitoksen prosessitekniikka kunnostetaan. Hajukaasujen käsittelyssä käytetään nykyistä laitteistoa niin kauan, kunnes uusi biopesuri on valmiina käyttöön otettavaksi. Muutostyöt valmistuvat syksyllä Vanhaa kompostointilaitosta käytetään varalaitoksena kompostointilaitoksen muutostöiden aikana. Vanhaan kompostointilaitokseen sijoitetaan esikäsittelylaitteisto, jossa esikäsittely tehdään kompostointilaitoksen esikäsittelytilan muutostöiden aikana. Kompostointilaitoksen muutostyöt aloitetaan tunneleista nro:t ja oviaukkojen rakentamisella. Tässä vaiheessa biojätteen esikäsittely ja I-vaiheen kompostointi tehdään kompostointilaitoksessa tunneleissa nro:t 1 9. II-vaiheen kompostointi tehdään vanhassa kompostointilaitoksessa. Seuraavassa vaiheessa aloitetaan muutostyöt kompostointilaitoksen esikäsittelytilassa ja tunneleissa nro:t 1 9, jolloin biojätteen esikäsittely ja ensimmäisen vaiheen kompostointi tehdään vanhassa kompostointilaitoksessa. Viimeiseksi rakennetaan uusi seulontatila nykyiseen tukiainekatokseen. Materiaalin käsittelyn kannalta merkittävin muutostyövaihe on esikäsittelyn siirtäminen väliaikaisesti vanhaan kompostointilaitokseen. Vaiheet on arvioitu kestävän vuoden 2013 syksystä vuoden 2014 syksyyn. Toiminta vuosihuollon ja poikkeuksellisten tilanteiden aikana Mädätys- ja kompostointilaitokset Biojätteen käsittelylaitoksella menetellään vuosihuoltojen ja muiden ennakoitavien poikkeuksellisten tilanteiden aikana seuraavasti: mädätyslaitoksen vuosihuollon aikana biojäte kompostoidaan kompostointilaitoksessa kompostointilaitoksen vuosihuollot pyritään tekemään siten, että laitoksen toimintaa ei tarvitse keskeyttää. Tarvittaessa esikompostointi tehdään vanhassa kompostointilaitoksessa. Vanhan kompostointilaitoksen huoltoseisokki ei vaikuta biojätteen käsittelylaitoksen toimintaan, koska normaalisti toimittaessa käytetään uutta laitosta. Mikäli käytettävissä olevan kompostointilaitoksen kapasiteetti ei riitä, käsittely järjestetään ostamalla palveluja sellaisten toimijoiden laitoksilta, joilla on ko. jätteen käsittelyyn ylimääräistä kapasiteettia. Biojätettä sijoitetaan

44 44 (164) kaatopaikalle vain siinä tapauksessa, ettei mitään muuta korvaavaa käsittelyä ole saatavilla. Kompostointilaitoksen uudessa biopesurissa (ympäristölupahakemuksen liite 17B) on neljä erillistä suodinyksikköä, joten esimerkiksi huoltotoimenpiteiden kohdistuessa yhteen yksikköön, pesurin käsittelykapasiteetti on vähintään 75 % maksimikapasiteetista. Neljä erillistä yksikköä mahdollistavat luotettavan toiminnan myös häiriötilanteissa, jolloin yhdessä yksikössä havaittuun toimintahäiriöön voidaan puuttua nopeasti muiden yksiköiden jatkaessa toimintaansa. Biokaasun hyödyntäminen Mikäli biokaasua ei pystytä hyödyntämään, se poltetaan soihdussa. Lisäksi biojätteen käsittelylaitoksella muodostuva kaasu varaudutaan johtamaan jo olemassa olevaan kaasuvoimalaan rakentamalla laitosten välille putkilinja. Olemassa olevaa kaasuvoimalaa voidaan siten käyttää tarvittaessa biojätteen käsittelylaitoksen kaasun hyödyntämisen varalaitoksena. Raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet ja muut tuotantoon käytettävät aineet, niiden varastointi ja säilytys sekä kulutus Raaka-aineet Biojätteen käsittelylaitoksen ja sen aputoimintojen raaka-aineina ovat biohajoavat jätteet, vesi ja tukiaineet (ympäristölupahakemuksen liite 10). Lisäksi kompostointilaitoksella käytetään merkittäviä määriä poistoilman käsittelyn biopesurien ja -suodattimien suodatinmateriaalia. Suodatinmateriaalina käytetään puuhaketta tai vastaavaa materiaalia. Suodatinmateriaali uusitaan tarvittaessa, arviolta 2 7 vuoden välein. Käytetty suodatinmateriaali kompostoidaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa (lupahakemuksen liite 20). Biojätteen käsittelylaitoksen kemikaalit Kemikaalien käyttö Mädätysprosessi Mädätyksessä ei käytetä kemikaaleja. Kompostointiprosessi Arvio kompostointilaitoksien kemikaalien käyttömääristä on esitetty seuraavassa taulukossa. Kompostoinnissa käytettävä tuhka on tarkoitusta varten hankittua puutuhkaa. Taulukossa esitetyt kemikaalit ja niiden käyttömäärät perustuvat nykyiseen toimintaan.

45 45 (164) Kompostointiprosesseissa käytettävät kemikaalit Käyttötarkoitus Kemikaali Kauppanimi Pitoisuus Arvioitu kulutus Kompostin happa- Tuhka Lentotuhka muuden säätö Hajukaasujen puhdistus Prosessin jätevesien neutralointi Vanhan kompostointilaitoksen glykolikierto, jolla lämmitetään tunnelien ja vastaanottotilan tuloilmaa sekä vastaanottotilan lattiaa Kompostointilaitos Tac1500 liikkuva lattia 700 Laitosten lattian pesu t/a Rikkihappo Acipro > 51 98% 100 Rikkihappo Rikkihappo 25 98% t/a Natriumhydroksidi Etyleeniglykoli Voiteluaineet Desinfioiva vesiliukoinen puhdistusaine Kemikaalin päätymiskohde Multatuote Jätevesi (lupahakemuksen liite 17A) Lipeä 50 % 50 t/a Jätevesi (lupahakemuksen liite 17A) Glykoli/ HD Zero BS6580 Jäähdytysneste Esimerkiksi VP 2003 D 90 97% Lisäys tarvittaessa, n l/kerta 400 l/a l/a 200 l/a Suljettu kierto, ei poistoa, mikäli ei ole vuotoja. Mikäli joudutaan poistamaan, päätyy ulkopuoliseen laitokseen. Ulkopuolinen laitos Jätevesi (lupahakemuksen liite 17A) Vanhan kompostointilaitoksen glykolikierron jäähdytysnestettä ei yleensä vaihdeta. Jäähdytysnestettä joudutaan kuitenkin joskus lisäämään, varsinkin talvella. Kerrallaan lisättävä määrä on noin l. Kompostointilaitoksissa tarvitaan edelleen samoja kemikaaleja kuin nykyään. Mahdollista muutosta vuosittaisessa kemikaalitarpeessa on vaikea arvioida ennen kuin toiminnasta saadaan kokemusperäistä tietoa. Kemikaalien kulutus on kuitenkin vähenemässä nykyisestä johtuen mm. siitä, että kompostointilaitoksen nykyinen poistoilman puhdistusjärjestelmän happopesuri (rikkihappopesuri, jossa poistoilman ammoniakkipitoisuus alennetaan tasolle, joka ei ole haitallinen biosuodattimen mikrobeille) korvataan biopesurilla. Biologinen ilmanpuhdistuslaitteisto ei tarvitse toimiakseen kemikaaleja. Kompostointilaitoksen öljyn kulutus pienenee, kun sen liikkuva lattia puretaan. Nykyisin lattian öljyt vaihdetaan noin kerran vuodessa. Vuosittain käytetään litraa öljyä. Kompostointitunneleiden tyhjennyslaitteeseen vaihdetaan vuosittain noin 400 litraa öljyä. Kuljetusvälineiden ja säiliöiden puhdistus Kuljetusvälineiden ja -säiliöiden puhdistukseen käytettävien aineiden laatu ja määrä riippuvat Eviran asettamista puhdistusvaatimuksista. Puhdistukseen käytettävät aineet päätyvät Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen jäteveden käsittelyjärjestelmään. Vesien käsittelytapa on esitetty lupahakemuksen liitteessä 17A.

46 46 (164) Biokaasun hyödyntäminen Biokaasun hyödyntämisyksikössä käytetään moottori- ja voiteluöljyjä sekä jäähdytysnestettä (etyleeniglykolia). ORC-yksikön suljetun piirin väliaineena on tolueeni, heksametyylisiloksaani tai vastaava. Käytetyt moottori- ja voiteluöljyt otetaan talteen ja toimitetaan vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Huoltojen yhteydessä vaihdettava etyleeniglykoli toimitetaan kyseisen jätteen käsittelyyn tai hyödyntämiseen laitokselle, jolla on lupa käsitellä ko. ainetta. Kemikaalien varastointi Kompostoinnissa käytettävä tuhka otetaan vastaan ja varastoidaan jälkikompostointilaitoksen pihalla olevissa siiloissa. Vanhan kompostointilaitoksen glykolikiertoon lisättävä jäähdytysneste varastoidaan tynnyreissä noin litraa kerrallaan. Mikäli linjaa joudutaan jostain syystä tyhjentämään, niin jäähdytysnestettä varastoidaan lyhyitä aikoja kuution konteissa. Käytetyt jäähdytysnesteet toimitetaan ulkopuoliselle käsittelijälle. Kompostointilaitoksella varastoidaan eri laitteissa tarvittavia öljyjä kerrallaan noin litraa 200 litran tynnyreissä. Käytettyjä öljyjä varastoidaan lyhyitä aikoja kuution konteissa. Käytetyt öljyt toimitetaan ulkopuoliselle käsittelijälle. Mikäli mädätyslaitokselle rakennetaan oma biokaasun hyödyntämisyksikkö, sen tarvitseman moottori- ja voiteluöljyn varastosäiliöt sijoitetaan yksikön laitosrakennukseen tai mahdollisesti biojätteen käsittelyn varastotiloihin. Sijoituspaikkaa ei ole vielä päätetty. Mikäli kaasu johdetaan kaasuvoimalaan, öljyjen varastointi tapahtuu kaasuvoimalan kemikaalien varastotilassa (käsitelty myönnetyssä ympäristöluvassa No YS 1470). Jäähdytysnesteenä käytettävää etyleeniglykolia ei varastoida. Biojätteen käsittelylaitoksen omassa biokaasun hyödyntämisyksikössä moottori- ja voiteluöljyn varastointi tapahtuu seuraavia periaatteita noudattaen: moottoriöljyt otetaan vastaan ja varastoidaan kiinteisiin säiliöihin käytetty öljy pumpataan takaisin käytetyn öljyn varastosäiliöön varastosäiliöt sijoitetaan lämmitettävään tilaan ja voiteluöljyn kulutuksen myötä tarvittava öljyn lisäys ja öljynvaihdot tapahtuvat öljysäiliöistä erillisiä siirtopumppuja käyttäen öljysäiliöt varustetaan siten, ettei öljyä pääse häiriötilanteessa ympäristöön, esimerkiksi kaksoisvaipalla tai suoja-altailla, joihin mahtuu säiliöiden koko sisältö

47 47 (164) säiliöiden täyttöalueet varustetaan öljynkeräys- ja suojarakenteilla, jotka estävät täytön yhteydessä mahdollisesti vuotavan öljyn leviämisen ympäristöön. Moottori- ja voiteluöljyä varastoidaan kerrallaan enimmillään 10 m 3. Muut biojätteen käsittelylaitoksen toiminnassa tarvittavat kemikaalit varastoidaan mädätyslaitoksen tai kompostointilaitoksen yhteydessä olevissa kemikaalien varastointiin varustetuissa tiloissa. Polttoaineet Biojätteiden käsittelylaitoksella varastoidaan vanhan kompostointilaitoksen lämmitysöljyä 10 kuution maasäiliössä. Varastointitarve loppuu, kun jätteenkäsittelykeskuksen alueellinen kaukolämpöverkko otetaan käyttöön. Lisäksi polttoaineita käytetään työkoneissa. Polttoaineiden varastoinnissa ja tankkauksessa noudatetaan Ämmässuon vastaavissa toiminnoissa käytettyjä periaatteita eli: tankkaus tehdään tiivispohjaisella alustalla polttoainesäiliöt varustetaan siten, ettei öljyä pääse häiriötilanteessa ympäristöön, esimerkiksi kaksoisvaipalla tai suoja-altailla, joihin mahtuu säiliöiden koko sisältö. Kemikaalien käyttö Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen muissa toiminnoissa Biojätteen käsittelylaitoksen lisäksi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen merkittävimmät raaka-aineiden, polttoaineiden, kemikaalien ym. käyttökohteet ovat työkoneet. Lisäksi vesiaseman varavoimakonetta varten pidetään yllä öljyvarastoa. Veden käyttö ja -hankinta ja viemäröinti Veden käyttö ja -hankinta Tiedot veden käytöstä ja hankinnasta on esitetty lupahakemuksen liitteessä 13B. Biojätteen käsittelylaitoksella tarvitaan talousvettä ja teknistä vettä. Käsittelylaitos on yhdistetty myös palovesiverkostoon. Nykyinen biojätteen käsittelylaitos (kompostointilaitokset) on yhdistetty jätteenkäsittelykeskuksen talousveden ja teknisen veden verkostoihin. Mädätyslaitoksen rakentamisen yhteydessä verkostoja laajennetaan. Osavirtaprosessiin perustuvassa biojätteen käsittelylaitoksessa veden tarve on pieni.

48 48 (164) Biojätteen käsittelylaitoksessa prosessivetenä käytetään ensisijaisesti teknistä vettä. Jätteenkäsittelykeskuksen teknisenä vetenä käytetään alueen puhtaita hulevesiä ja talousvettä. Jätteenkäsittelykeskuksen nykyinen teknisen veden kertymä ja varastokapasiteetti riittävät pääsääntöisesti mädätyslaitoksen myötä lisääntyvän teknisen veden tarpeen tyydyttämiseen. Tarvittaessa mädätyslaitoksen prosessivetenä käytetään talousvettä. Lisäksi kompostoinnissa kierrätetään kompostointilaitosten prosessivesisäiliöihin kertyvää vettä. Viemäröinti Liikenne ja liikennejärjestelyt Jätteen kuljetus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen likaantuneet vedet on johdettu alueen käyttöönotosta lähtien HSY:n Espoon viemäriverkkoon. Myös biojätteen käsittelylaitoksen jätevedet ohjataan viemäriverkkoon. Biojätteen käsittelylaitoksen piha-alueiden vedet johdetaan samalla tavalla kuin kompostointikenttien vedet tasausaltaiden kautta vesiasemalle ja edelleen poistoviemäriin. Näitä vesiä ei esikäsitellä ennen viemäriin johtamista. Viemäröintisopimus Espoon Veden (HSY:n vesihuollon) kanssa on esitetty lupahakemuksen liitteenä. Jätevesien viemäröintisopimusta tarkistetaan tarvittaessa. Kuljetusreitit HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen liikenteen nykyinen pääreitti kulkee pääkaupunkiseudulta Turunväylän moottoritietä (valtatie 1) Histan eritasoliittymään ja siitä Nupurintietä (seututie 110) noin 1,5 kilometriä HSY:n jätteenkäsittelykeskuksen liittymään. Turunväylä on nelikaistainen moottoritie ja Nupurintie yksiajoratainen kaksikaistainen väylä. Biojätteen käsittelylaitokselle liikennöidään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sisäisiä liikenneyhteyksiä pitkin. Kuljetusreittien muutokset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen on rakennettu valmius uudelle Kulmakorven kautta kulkevalle tieyhteydelle. Kulmakorven alueelle on valmisteilla Kulmakorpi I asemakaava, joka mahdollistaa uuden katuyhteyden rakentamisen jätteenkäsittelykeskukseen Kulmakorventien kautta. Asemakaava pyritään vahvistamaan muutamassa vuodessa, jolloin katuyhteys Kulmakorventieltä Ämmässuolle voidaan rakentaa.

49 49 (164) Ämmässuon asemakaavassa on määräys, jonka mukaan Ämmässuontien ajoneuvoliikenne katkaistaan, kun Kulmakorventien kautta kulkeva korvaava katuyhteys Nupurintielle on rakennettu. Ämmässuon-Kulmakorven pohjoispuolelle valmisteilla olleessa Hista- Siikajärvi-Nupuri osayleiskaavassa oli osoitettu Histan kohdalle kaksi eritasoliittymää, läntinen (uusi liittymä) ja itäinen (olemassa oleva Ämmässuon liittymä). Kaavasta tehty päätös on kuitenkin kumottu. Alueen sisäisiä liikenneyhteyksiä on kehitetty uusien toimintojen ja ilmenneiden tarpeiden mukaan. Liikenteen määrä Nykyinen liikenne Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta aiheutuvan liikenteen määrä on arvioitu ottaen huomioon jätteen punnitukset ja Sortti-asemakäyntien lukumäärä sekä työntekijöistä, huoltoliikenteestä ja vierailijoista aiheutuva liikenne. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen raskaan liikenteen liikennemääriä kuvastaa jätepunnitusten määrä. Vuosina jätepunnitusten määrät ovat olleet kpl kpl. Pääosa raskaalla kalustolla Sortti-asemalta pois kuljetettavista jätteistä päätyy käsittelykeskukseen ja on mukana punnitustilastoissa. Sortti-asemalta alueen ulkopuolelle viedään muutamia kuorma-autokuormia päivässä. Sortti-asemalle tuodaan jätteitä henkilö- ja pakettiautoilla. Viime vuosina asiakasliikenne on ollut noin käyntiä vuodessa. Raskaista jätekuljetuksista aiheutuvan liikenteen määrä on arvioitu olettaen, että punnituksia noin vuodessa eli noin 300 vuorokaudessa (työpäivien lukumääränä käytetty 260 d/a). Kevyen liikenteen määrä on arvioitu olettaen, että Ämmässuon Sorttiasemalla käy keskimäärin asiakasta vuodessa eli noin 150 kävijää vuorokaudessa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on noin 50 työntekijää. Alueella käy myös vierailijoita ja sinne tehdään huoltokäyntejä. Huoltoliikenteen ja vierailijoiden määristä ei ole käytettävissä tilastotietoja. Määrän on arvioitu olevan suuruusluokkaa 30 kävijää päivässä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa käy siten noin 530 ajoneuvoa päivässä. Liikenteen määrä (toisin sanoen meno-paluu) on suuruusluokkaa ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaiden ajoneuvojen osuus on noin 600 ajoneuvoa vuorokaudessa.

50 50 (164) Nupurintien liikennemäärät ovat nykyisin seuraavat: Ämmässuontien ja Histan liittymien välillä arviolta noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Tästä liikenteestä arviolta yli puolet on Ämmässuon alueen aiheuttamaa liikennettä. Ämmässuontien liittymästä länteen päin noin ajoneuvoa vuorokaudessa (Tiehallinto 2010). Histan eritasoliittymän ja Ämmässuon välisen tieosuuden varrella ei ole asutusta, mutta tiellä kulkee jonkin verran kevyttä liikennettä mm. Kolmperän alueelta. Nupurintiellä ei ole tällä osuudella erillistä kevyen liikenteen väylää. Ämmässuontien liikennemäärä on nykyisin noin ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen osuus liikenteestä on siten noin kolmasosa ja raskaista ajoneuvoista noin puolet. Muutokset liikennemäärissä Mädätyslaitoksen valmistuttua jätteenkäsittelykeskukseen tuotavan biojätteen määrä kasvaa tonnista tonniin vuodessa. Biojätteen käsittelylaitos vaikuttaa käsittelykeskuksen jätteiden kuljetustarpeeseen seuraavasti: biojätteen kuljetusmäärät kasvavat. Olettaen, että biojätekuorma painaa noin 7 tonnia, kuormien määrä kasvaa noin kuormalla vuodessa eli noin 13 kuormalla työpäivässä. Nykyiseen biojätteiden kuljetustarpeeseen verrattuna kasvua on noin 40 % (laskettu jätemäärän kasvun perusteella). mädätteen jälkikompostoinnissa käytetään tukiaineena jätteenkäsittelykeskukseen toimitettuja kasvi- ja puupohjaisia jätemateriaaleja, joten tukiaineen kuljetuksissa ei tapahdu ainakaan oleellisia määrällistä muutosta. valmiin poiskuljetettavan kompostituotteen määrä kasvaa. Yhteenvetona voidaan todeta, että biojätteiden käsittelymäärän kasvu nostaa jonkin verran jätteenkäsittelykeskuksen liikennemääriä. Toisaalta alueen liikennemäärissä tapahtuu merkittävä muutos, kun Vantaalle Långmossebergeniin rakennettu jätteenpolttolaitos aloittaa toimintansa syksyllä Jätteenpolton alettua Ämmässuolle tuotavan jätteen määrä putoaa noin puoleen nykyisestä määrästä. Tällöin myös Ämmässuolle ohjautuvan jäteliikenteen määrä lähes puolittuu, vaikka oletettaisiin kaiken jätevoimalan tuhkan ja kuonan päätyvän Ämmässuolle käsiteltäväksi. Rakentamisesta johtuva liikenne Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen liikennemääriin vaikuttaa myös alueella tapahtuva rakentaminen. Suurimittakaavainen kiviaineksen louhinta ja jalostus ovat loppuneet alueella, mikä on vähentänyt liikennemääriä. Myös työmaaliikenteen määrissä on tapahtunut alenemista, sillä kaatopaikan laajennusalueen perusrakennustyöt on saatettu loppuun.

51 51 (164) Biojätteen käsittelylaitoksen rakentaminen lisää hetkellisesti työmaaliikenteen määrää. Vaarallisten kemikaalien kuljetukset Kuljetusreitit Vaarallisten kemikaalien kuljetusreitit ovat vastaavat kuin jätteenkuljetukseen käytettävät reitit. Liikenteen määrä Kompostointilaitoksen kemikaalien kuljetusmäärät ja -käytännöt pysyvät nykyisellään. Uusia kemikaalien käyttökohteita ovat mädätyslaitos ja siihen liittyvä kaasun hyödyntäminen. Hankkeiden nykyisessä vaiheessa ei ole käytettävissä tarkempaa tietoa kemikaalien tarpeesta eikä myöskään kemikaalikuljetusten tarpeesta. Kemikaalikuormien purku tehdään biojätteen käsittelylaitoksen ja jätevesien esikäsittelylaitoksen kemikaalivarastoilla. Biojätteen käsittelylaitoksen käyttöönotto ei muuta muiden Ämmässuon jätteenkäsittelyalueella käytettävien kemikaalien kuljetuskäytäntöjä. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Hakijan asiantuntemus Vakavaraisuus ja vakuus Yleistä HSY Jätehuollolla on ollut sertifioitu ISO standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä vuodesta 1997 ja ISO standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä vuodesta 1999 lähtien. Standardien mukaiset järjestelmät on auditoitu viimeksi lokakuussa HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä on maamme suurin kuntien lakisääteisestä jätehuollosta vastaava organisaatio. HSY (ent. YTV) on hoitanut pääkaupunkiseudun jätehuollon jo lähes kolmenkymmenen vuoden ajan. HSY:lla on käytettävissään riittävästi jätehuollon ja jätteenkäsittelypaikkojen käytön, hoidon, suunnittelun sekä rakennuttamisen asiantuntemusta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen hoidosta vastaava henkilökunta on koulutettu tehtäviinsä. Suunnittelu- ja rakennuttamistehtävissä hakija käyttää oman henkilökuntansa lisäksi jätehuoltoalaan erikoistuneita konsulttitoimistoja. Ympäristönsuojelulain 43 a :n mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja

52 Vakuuden arviointi 52 (164) toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien järjestämiseksi. Vakuudella pyritään varmistamaan, että asianmukainen jätehuolto voidaan vakuuden turvin järjestää, jos toiminnanharjoittaja laiminlyö jätehuoltovelvoitteensa tai ei maksukyvyttömyyden vuoksi pysty jätehuoltoa järjestämään. Vakuuden on oltava riittävä em. toimien hoitamiseksi ottaen huomioon toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset. Vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Vakuus on asetettava ympäristöluvassa osoitetun toimivaltaisen valvontaviranomaisen eduksi ennen toiminnan aloittamista. Vakuuden on oltava voimassa yhtäjaksoisesti tai määrävälein toistuvasti uusittuna vähintään kolme kuukautta vakuuden kattamien toimien suorittamisesta ja niiden ilmoittamisesta valvontaviranomaiselle. Jos vakuuden voimassaoloa jatketaan, uusiminen on tehtävä ennen edellisen vakuuskauden päättymistä. Lupaviranomaisen on hakemuksesta vapautettava vakuus, kun toiminnanharjoittaja on täyttänyt sille säädetyt tai määrätyt velvoitteet. Vakuus voidaan vapauttaa myös osittain. Vakuuden arvioinnin lähtökohtana on tilanne, jossa biojätteiden käsittelylaitoksen toiminta joudutaan syystä tai toisesta lopettamaan ja käsittelylaitos ajamaan alas. Tällaisessa tilanteessa laitoksessa käsiteltävänä olevat jätteet joudutaan kuljettamaan muualle käsiteltäviksi. Korvaavan käsittelypaikan on oletettu sijaitsevan noin 100 km:n etäisyydellä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta. Siirrettävän jätteen kokonaismäärä on noin t, josta mädätettävää jätettä on noin t ja kompostoitavaa jätettä noin t. Ulkopuoleisen käsittelylaitoksen käsittelymaksuksi mädätettävälle jätteelle arvioidaan 70 /t ja kompostoitavalle jätteelle 60 /t. Em. kustannuksiin sisältyvät kuljetuskustannukset. Laskelma vakuuden määrästä on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä. Biojätteiden käsittelylaitoksen vakuuden määräksi saadaan laskelman mukaan Vakuus asetetaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (Uudenmaan ELY) joko omavelkaisena takauksena (tai takuuna), jonka antaa luotto-, vakuutus- tai rahoituslaitos ja jonka edunsaaja on Uudenmaan ELY tai pankkitalletuksena. Vakuus voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Määräaikainen vakuus on pidettävä voimassa koko toiminta-ajan toimittamalla tarvittaessa korvaava vakuus vähintään 3 kuukautta ennen määräaikaisen vakuuden päättymistä. Toistaiseksi voi-

53 53 (164) massa olevan takauksen tai takuun irtisanomisajan on oltava vähintään 3 kuukautta. Vakuuden tarkistaminen Vakuus tarkistetaan ympäristöluvan tarkistamisen yhteydessä, biojätteen käsittelylaitoksen toimintojen muuttuessa tai vähintään viiden vuoden välein. HAKIJAN ARVIO PARHAASTA KÄYTTÖKELPOISESTA TEKNIIKASTA (BAT) JA ENERGIATE- HOKKUUDESTA Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta Biojätteen käsittely Ämmässuolla biojätteet käsitellään monivaiheisessa prosessissa, jossa ympäristölupahakemuksen piiriin kuuluvat kaksi ensimmäistä käsittelyvaihetta (mädätys ja kompostointi). Kolmas käsittelyvaihe, jälkikypsytys, sisältyy Vaasan hallinto-oikeudessa käsittelyssä olevaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston tekemään päätökseen Nro 212/2012/1. Jätteiden käsittelyä koskevassa BREF-asiakirjassa biologisen käsittelyn BAT-arvioinnissa esitetään käytettäväksi seuraavia parhaan käytettävissä olevan tekniikan osatekijöitä: Biologiset käsittelyt 65. Varastointi ja käsittely biologisissa järjestelmissä 66. Jätelaadut ja lajitteluprosessit 67. Anaerobisen mädätyksen tekniikat 68. Pölyn, typen oksidien, rikkioksidien, hiilimonoksidin, vetysulfidin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ilmaan joutumisen vähentäminen käytettäessä polttoaineena biokaasua 69. Mekaanisen biologisen käsittelyn tekniikat 70. Mekaanisten biologisten käsittelyjen haju-, ammoniakki-, typpioksidi- ja elohopeapäästöjen vähentäminen 71. Vesistöön joutuvien typpi-, ammoniakki-, nitraatti- ja nitriittipäästöjen kokonaispitoisuuden vähentäminen. Biojätteen käsittelylaitoksessa noudatetaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa seuraavin perustein: biojätteen käsittelylaitoksen sijoituspaikan valinta perustuu YVAprosessiin HSY on selvittänyt kuivamädätystekniikan soveltuvuutta Ämmässuon jätteenkäsittelylaitokselle jätteen vastaanotto, mädätys ja kompostointi tapahtuvat suljetuissa tiloissa

54 54 (164) biojätteen käsittelylaitokseen otetaan vastaan vain sellaisia jätteitä, jotka eivät vaaranna käsittelyjäännöksen ja prosessin jätevesien hyödyntämismahdollisuuksia biojätteen käsittelylaitokselle vastaanotettavien jätteiden laatu on määritelty ja niiden laatua valvotaan laitokselle on laadittu käyttösuunnitelma, jota täydennetään mädätyslaitoksen käyttösuunnitelmalla laitoksen henkilökunta on koulutettu tehtäviinsä mädätyslaitos suunnitellaan vastaanotettavan jätteen laadun mukaan laitoksen tuottama energia hyödynnetään käsittelyjäännös (kompostoitu mädäte) tuotteistetaan ja lopputuotteille on käytettävissä asianmukaiset varastokentät. Kompostointi suoritetaan suljetussa tilassa. Komposti siirretään ulkokentälle vasta jälkikypsytystä varten. Uudessa, pitkälle automatisoidussa kompostointilaitoksessa prosessiolosuhteista tunneleissa huolehditaan mm. ilman- ja kasteluvedensyöttöjärjestelmillä. Vanha kompostointilaitos on perusprosessiltaan samanlainen kuin kompostointilaitos. Erona on vähäisempi automaatioaste. Laitoskäsittelyn viipymät ovat riittävät ja jälkikompostointiin käytetään riittävästi aikaa. Biojätteen käsittelylaitoksen tuotteiden laatua valvotaan määräysten mukaisesti. Laitosten jätevedet ja poistokaasut käsitellään tehokkaasti. Biokaasun hyödyntäminen Biojätteen käsittelylaitoksen tuottaman biokaasun hyödyntämistä varten rakennetaan joko uusi erillinen CHP-yksikkö tai kaasu johdetaan jo olemassa olevaan kaasuvoimalaan. Kolmantena vaihtoehtona on biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Molemmat hyödyntämistavat, eli sähkön ja lämmön tuotanto sekä liikennepolttoainekäyttö, sisältyvät selvitykseen Biokaasun tuotanto suomalaisessa toimintaympäristössä, paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) (Latvala M Suomen ympäristö 24/2009). Uuden CHP-yksikön toteuttamista ohjaa polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista annettu valtioneuvoston asetus (445/2010). Laitoksen toteutussuunnittelun yhteydessä etsitään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukselle parhaiten soveltuvat ratkaisut, jotka takaavat yksikön luotettavan toiminnan. Toiminnassa noudatetaan siten BAT:ia. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalalle on myönnetty ympäristölupa. Nykyisen biojätteen käsittelylaitoksen päästöjä ja vaikutuksia ympäristöön tarkkaillaan. Tarkkailusuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa. Jätteen kä-

55 55 (164) sittely tapahtuu sisätiloissa, joten hajut ovat hallittavissa. Hajukaasujen käsittely ja tarkkailu ovat jo käytössä. Jätevedet johdetaan jäteveden puhdistamolle. Edellä esitetyn perusteella Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelylaitoksessa noudatetaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Arvio päästöjen vähentämistoimien ristikkäisvaikutuksista Pääosa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa biojätteen mädätyksessä muodostuvasta biokaasusta hyödynnetään ja mahdollisesti yli jäävä biokaasu poltetaan soihdussa. Poltossa biokaasun sisältämä metaani hapettuu kasvihuoneilmiön kannalta huomattavasti haitattomammaksi hiilidioksidiksi. Biokaasun energian hyödyntämisestä johtuen biojätteen käsittelylaitos tuottaa energiaa huomattavasti omaa kulutusta enemmän. Jätteenkäsittelykeskuksen kompostointilaitoksen poistoilmasta poistetaan ammoniakki, minkä jälkeen poistoilma käsitellään biosuotimilla. Laitosten jätevedet neutraloidaan tarvittaessa ja johdetaan viemäriin. Biosuotimien materiaali kompostoidaan. Mikäli jätevettä joudutaan esikäsittelemään ennen viemäriin johtamista, siitä syntyy käsittelyjäännöstä, jolle tulee löytää jatkokäsittely. Käsittelyjäännöksen määrä on pieni verrattuna jätteenkäsittelykeskuksessa käsiteltävien jätteiden määriin. Todennäköisin käsittelyjäännöksen käsittelytapa on kompostointi tai sijoittaminen kaatopaikalle. Kompostoitaessa on mahdollista käyttää kompostituote sellaisessa kohteessa, etteivät kompostin haitta-ainepitoisuudet lisää osaltaan sijoituspaikan kuormitusta. Mikäli haitta-ainepitoisuudet ovat niin suuret, ettei kompostointi tai sijoittaminen kaatopaikalle ole mahdollista, käsittelyjäännös toimitetaan sellaiseen ulkopuoliseen laitokseen käsiteltäväksi, jolla on kyseisen jätteen käsittelyyn ympäristölupa. Arvio ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) soveltamisesta Ympäristön kannalta parhaalla käytännöllä (Best Environmental Practice, BEP) ymmärretään ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaan pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä, kuten työmenetelmiä sekä raaka-aine- ja polttoainevalintoja. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen biojätteen käsittelylaitoksen työmenetelmiä kehitetään jatkuvasti. Työntekijät koulutetaan tehtäviinsä ja heidän ammattitaitoa pidetään jatkuvasti yllä erilaisilla koulutus- ym. tilaisuuksilla. Jätteenkäsittely hoidetaan laitoksella valvotusti. Jätteenkäsittelykeskuksen alue on suljettu aukioloaikojen ulkopuolella. Alueella on valvonta- ja tarkkailujärjestelmät. Vastaanotto- ja toiminta-alueet on valaistu.

56 56 (164) Mädätyksessä muodostuva biokaasu käytetään hyödyksi energiantuotannossa. Laitoksen nettoenergiankäyttö on biokaasun hyödyntämisestä johtuen positiivinen. Biojätteen käsittelylaitoksen jätevedet esikäsitellään tarvittaessa ennen viemäriin johtamista. Alueen teiden kasteluun ja muuna teknisenä vetenä käytetään sadevesiä. Vesijohtoveden käyttöä vältetään. Alueen riskejä ehkäistään systemaattisesti. Jätteenkäsittelykeskuksella on kattava ympäristövaikutusten tarkkailujärjestelmä. Edellä esitetyn perusteella biojätteen käsittelylaitoksen toiminannassa noudatetaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua ympäristön kannalta parasta käytäntöä. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt vesistöön ja viemäriin Päästölähde HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen likaantuneet vedet johdetaan HSY:n viemäriverkoston kautta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Puhdistetut jätevedet johdetaan Suomenlahteen. Myös mädätyslaitoksella täydennetyn biojätteen käsittelylaitoksen jätevedet tullaan johtamaan viemäriverkkoon. Suomenojan jätevedenpuhdistamon käsittelykapasiteetti on käymässä riittämättömäksi. Uusi jätevedenpuhdistamo on tarkoitus rakentaa Blominmäkeen. Tämänhetkisen käsityksen mukaan uusi puhdistamo valmistuu ja voidaan ottaa käyttöön vuonna Jätteenkäsittelykeskuksen nykyiset jätevedet Vesien keräys Jätteenkäsittelykeskuksen kaikki jätevedenpuhdistamolle johdettavat vedet kootaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vesiasemalle, missä niiden laatu ja määrä kontrolloidaan. Vesiasemalta puhdistusta vaativat vedet johdetaan laadun perusteella: tasausaltaaseen TAL1, josta vesiasemalla olevilla pumpuilla viemäriin tai vesiaseman kierrätysvesialtaaseen ja sieltä takaisin täyttöalueelle. Hulevesialtaisiin kerättyä vettä käytetään teknisenä vetenä. Alueelta poistettavat hulevedet johdetaan pääasiassa vesiaseman kautta avo-ojiin. Osa

57 57 (164) hulevesistä johdetaan laadun ja määrän seurannan jälkeen suoraan avoojiin (eivät kulje vesiaseman kautta). Vesiasemalta jätevedenpuhdistamolle johdettavat jätevedet pumpataan siirtoviemärissä Ø 315 Kauklahteen (pituus noin 6,3 km). Kauklahdessa on liityntäpiste HSY:n viemäriverkkoon. Määrä ja laatu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta vuosina viemäriin johdettujen jätevesien määrä on ollut yhteensä m 3 /a. Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdetun jäteveden keskimääräinen laatu vuonna 2009 on ollut seuraava: ph 7,5, sähkönjohtavuus 560 ms/m, kiintoaine 200 mg/l, biologinen hapenkulutus 780 mg O 2 /l, orgaaninen kokonaishiili 610 mg/l, kemiallinen hapenkulutus mg O 2 /l, kokonaistyppi 470 mg N/l, ammoniumtyppi 360 mg N/l, kokonaisfosfori 7,9 mg P/l ja sulfaatti 200 mg SO 4 /l. Vuonna 2009 Espoon Veden viemäriin johdettavalle jätevedelle asettamat raja-arvot ylittyivät maaliskuussa sulfaattipitoisuuden (780 mg/l) ja kesäkuussa kupari- ja sinkkipitoisuuksien (2,2 mg Cu/l ja 3,4 mg Zn/l) osalta. Muuten jätevesi täytti Espoon Veden asettamat laatuvaatimukset. Kaatopaikan suotovesiä muodostuu useasta jakeesta: vanhan jätetäytön alueiden 1 3 suotovedet (T1, T2 ja T3), alueiden T1 ja T2 kalvon alapuoliset suotovedet (KA T1 ja KA T2) ja uuden alueen jätetäytön suotovedet (TAL 3). Biojätteen käsittelylaitoksen jätevedet Mädätyslaitoksen jätevedet Mädätysprosessi Biojätteen käsittelymenetelmäksi valitun osavirtaprosessin yhtenä tavoitteena on jäteveden muodostumisen minimointi. Osavirtaprosessissa mädätykseen ohjataan tulevasta esikäsitellystä biojätteestä hienojakoinen ja märempi fraktio. Karkeampi ja kuivempi osa esikäsitellystä biojätteestä ohjataan suoraan kompostointiprosessiin. Mädätyksen ja kompostoinnin yhteistoiminta pystytään säätämään siten, ettei mädätettä tarvitse kuivata ennen kompostointia, eikä jätevettä siten myöskään synny mädätysprosessista. Mädätteen kuivaukseen ennen kompostointia on kuitenkin varauduttu suunnitelmissa. Tarkoitusta varten on varauduttu rakentamaan mädätteen kuivausyksikkö.

58 58 (164) Kuivausmenetelmää ei ole vielä valittu. Valittavasta menetelmästä riippuen kuivauksessa haihtuva vesi muodostaa päästön ilmaan ja/tai siitä muodostuu jätevettä. Kuivauksessa muodostuvaa jätevettä kierrätetään mahdollisuuksien mukaan takaisin prosessiin. Biokaasun hyödyntäminen Mädätyksessä muodostuvan biokaasun hyödyntämiselle on kolme vaihtoehtoa: uuden CHP-yksikön rakentaminen, kaasun hyödyntäminen jo olemassa olevassa kaasuvoimalassa ja kaasun jatkojalostus liikennepolttoaineeksi. Biokaasun hyödyntämiselle olemassa olevassa kaasuvoimalassa on myönnetty ympäristölupa No YS 1470, jossa on käsitelty toiminnan päästöt. Ympäristölupaa on muutettu päätöksellä No YS Uudessa CHP-yksikössä ja kaasun jatkojalostuksessa liikennepolttoainekäyttöön syntyy jätevettä biokaasun puhdistuksessa. Jäteveden määrä riippuu molemmissa menetelmissä valittavasta tekniikasta. CHP-yksikön biokaasun esikäsittely-yksikkö poistaa epäpuhtauksia ja kosteutta. Epäpuhtauksien poistoon on useita vaihtoehtoisia menetelmiä. Puhdistusmenetelmänä on yleensä rikkivedyn hapettaminen, joka voidaan tehdä biologista tai kemiallista puhdistusta käyttäen. Myös vesipesu on mahdollinen, mutta sitä ei pidetä parhaana vaihtoehtoa rikkivedyn poistamiseen. Biologisesta puhdistuksessa mesofiilinen bakteerikanta hapettaa rikkivedyn. Rikkivety muuttuu käsittelyssä alkuainerikiksi ja rikkihapoksi. Puhdistuksessa vapautuva rikki poistetaan jätevetenä, joka sisältää rikkihappoa, kiintoainetta ja ravinteita. Jäteveden määrän arvioidaan olevan suuruusluokkaa 5 10 m 3 /d. Kemiallisessa puhdistuksessa käytetään esimerkiksi ferrokloridia, rautaoksidia tai aktiivihiiltä. Rautaoksidia käytettäessä syntyy rautasulfidia ja vettä. Ferrokloridia käytettäessä syntyy ferrosulfaattia. Aktiivihiiltä käytettäessä rikki sitoutuu hiileen. Jalostettaessa kaasu liikennepolttoaineeksi puhdistusprosessit ovat suljettuja, joten niistä ei synny merkittäviä määriä jätevesiä. Menetelmänä voi olla vesipesu tai kemiallisen pesu. Vesipesussa jäteveden määrä on suuruusluokkaa joitakin kuutioita vuorokaudessa.

59 59 (164) Kompostoinnin jätevedet Nykyisin kompostoinnin jätevedet kerätään seuraavasti: Kompostointilaitoksen valumavedet ja ilmakäsittelyn poistovedet johdetaan seulan läpi prosessivesisäiliöön. Seula poistaa vedestä kiintoaineen. Prosessisäiliössä olevaa vettä käytetään uudelleen prosessivetenä, ylimääräinen vesi johdetaan neutralointiin ja viemäröitäväksi. Vanhan kompostointilaitoksen jätevedet (kompostointipatjan valumavedet ja poistoilman happopesurin poistovedet) johdetaan neutralointiin ja viemäröitäväksi. Kompostoinnin vedet sisältävät runsaasti biologisesti ja kemiallisesti hajoavaa orgaanista ainesta, ammoniumtyppeä ja muita typpiyhdisteitä. Kompostointilaitoksen poistoilma käsitellään biologisella pesurilla, jossa ammoniakin poisto perustuu biologiseen toimintaan ja jossa ei käytetä kemikaaleja ilman puhdistukseen. Biopesurissa ei muodostu vaikeasti käsiteltävää jätevettä. Biopesuri ja siihen liittyvä jäähdytystunneli ovat rakenteeltaan betonia ja suljettuja järjestelmiä. Jäähdyttimessä ja biopesurissa käytettävää vettä kierrätetään. Poistoilman mukana tuleva kosteus tiivistyy osittain prosessin aikana vedeksi ja lisää vähitellen kierrätettävän veden määrää. Ylimääräinen vesi johdetaan kompostointilaitokseen käytettäväksi tunneleiden kasteluvetenä. Vanhan kompostointilaitoksen ilmanpuhdistuksen happopesurin toiminnasta syntyy väkeviä jätevesiä. Ilmanpuhdistukseen käytetään rikkihappoa ja puhdistuksessa muodostuu ammoniumsulfaattia. Kompostointilaitosten jäteveden määrä on korkeintaan suuruusluokkaa 10 m 3 /d. Mädätyksen käyttöönotto saattaa muuttaa kompostointilaitosten veden laatua nykyisestä. Koska kompostoitava materiaali on nykyistä kypsempää, veden voidaan olettaa olevan vähemmän kuormitteista. Sen jälkeen kompostointiprosessissa tai sen poistokaasujen käsittelyssä ei muodostu merkittävästi jätevettä. Muut biojätteen käsittelylaitoksen jätevedet Laitostilojen puhdistuksessa muodostuvien vesien määrää ja piha-alueilla muodostuvan veden määrää on vaikea arvioida, koska niiden puhtaanapidon tarve vaihtelee tilannekohtaisesti. Laitostilojen pesuvedet sisältävät mm. desinfiointiainetta. Laitostilojen puhdistuksessa muodostuvien vesien vaikutuksen biojätteen käsittelylaitoksen jätevesien laatuun ja määrään arvioidaan olevan pieni.

60 60 (164) Laitosrakennusten teknisten tilojen puhdistuksessa käytettyyn veteen voi joutua öljyä. Veden öljypitoisuuteen varaudutaan ohjaamalla mahdollisesti öljyä sisältävät vedet käsittelyyn öljynerotuskaivon kautta. Öljynerotuskaivon tyhjennysjäte toimitetaan kyseisen jätteen käsittelyyn ympäristöluvan saaneelle laitokselle. Ajo-, piha- ym. alueet asfaltoidaan ja varustetaan sadevesiviemäröinnillä. Piha-alueilta kertyvät vedet ovet yleensä laimeita hulevesiä. Poikkeuksellisissa tilanteissa, esimerkiksi kuorman purun yhteydessä sattuneista vahingoista johtuen, vesi saattaa sisältää myös suurempia määriä epäpuhtauksia. Puhtaat sadevedet johdetaan pääosin maastoon. Maastoon johdettavien vesien laatua tarkkaillaan. Likaiset vedet ohjataan vesiasemalle (vastaanottohallin edusta ja vastaavat alueet). Biojätteen kuljetukseen käytettyjen välineiden ja säiliöiden pesupaikan vaatimustaso ja vedenkulutus määräytyvät Eviran asettamien vaatimusten perusteella. Pesupaikalla muodostuvat jätevedet saattavat sisältää desinfiointiaineita, joiden määrä ja laatu riippuvat Eviran asettamasta puhdistuksen vaatimustasosta. Muodostuva jätevesi johdetaan vesiasemalle, mutta mahdollinen esikäsittely ratkaistaan, kun jäteveden laatu on selvillä. Yhteenveto biojätteen käsittelylaitoksen jätevesien laadusta ja määrästä Edellä esitetyn perusteella biojätteen käsittelylaitoksessa muodostuvan jäteveden käsittelyä vaativan jäteveden määrän arvioidaan olevan suuruusluokaltaan joitakin kymmeniä kuutioita vuorokaudessa. Biojätteen käsittelylaitoksella muodostuvan veden määrä ja laatu riippuvat mm. siitä, tarvitseeko mädätettä kuivata ja siitä kuinka paljon biojätteen käsittelyssä muodostuvista jätevesistä pystytään kierrättämään takaisin biojätteen käsittelyprosessiin. Vaikutus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta puhdistamolle johdettaviin vesiin Edellä esitetyn arvion mukaan biojätteen käsittelylaitoksella muodostuvan jäteveden määrä on joitakin prosentteja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen nykyisestä jätevesimäärästä. Kaatopaikkavesien määrä voi vaihdella vuosittain suurestikin, sillä niiden määrä riippuu lähinnä sääolosuhteista. Myös suotovesijärjestelmän piiriin kuuluvien alueiden määrä muuttuu vuosien mittaan. Kaatopaikalla muodostuvien vesien laadussa voidaan odottaa tapahtuvan muutoksia, kun kaatopaikalle sijoitettavan jätteen laatu muuttuu johtuen mm. biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoituksen loppumisesta.

61 61 (164) Edellä esitetyllä ratkaisuilla Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelylaitoksen jätevedet eivät määränsä ja laatunsa puolesta vaadi esikäsittelyä ennen niiden johtamista jätevedenpuhdistamolle. Biojätteen käsittelylaitoksen jäteveden käsittely riippuu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen jätevedet vastaanottavan jätevedenpuhdistamon asettamista vaatimuksista. Mikäli vaatimukset ylittyvät, Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen rakennetaan biojätteen käsittelylaitoksen jätevesille esikäsittelylaitos. Päästöt ilmaan Päästöt Biokaasulaitos itsessään on käsittelymuotona kaasumaisia ympäristöpäästöjä pienentävä. Tämä johtuu siitä, että käsittelemättömän orgaanisen aineen hallitsemattomassa hajoamisessa muodostuvat kasvihuonekaasut joutuvat suoraan ilmaan, mutta biokaasulaitoksessa kaasut otetaan talteen. Biokaasutuotannon tyypilliset päästöt ilmaan ovat seuraavat: hajuhaitat yleisesti ammoniakki (NH 3 ) metaani (CH 4 ) mikrobi-itiöt typpioksiduuli (N 2 O). Hajua aiheuttavat mm. ammoniakki ja biokaasun sisältämät rikkiyhdisteet (rikkivety ym.). Metaani ja typpioksiduuli ovat kasvihuonekaasuja (KHK). HSY on teettänyt pääkaupunkiseudun biojätteen käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasujen päästövertailun. Vertailussa todettiin, että biojätteen mädätys mahdollistaa biojätteen käsittelylle negatiivisen KHK-päästötaseen. Mädätyksen negatiivinen KHK-päästötase johtuu siitä, että mädätyksellä tuotettava energia korvaa fossiilista energiantuotantoa, jonka KHK-päästöt näkyvät taseessa hyvityksinä. Biojätteen mädätys ei aiheuta KHK-päästöjä juuri lainkaan, sillä sen poltossa vapautuvat CO 2 -päästöt ovat bioperäisiä eikä niitä vallitsevan käytännön mukaan lasketa KHK-päästöihin. Työssä tarkasteltu mädätysprosessi sisälsi mädätteen jälkikompostoinnin kompostia vastaavaksi hyötykäytettäväksi materiaaliksi. Kompostin hyötykäyttö multatuotteen raaka-aineena vähentää oleellisesti kompostoinnin ja mädätyksen KHK-päästöjä, sillä kompostilla voidaan korvata turvetta ja keinolannoitetta. Mädätyksessä ja kompostoinnissa syntyvän kompostin maanparannusvaikutuksia ei sisällytetty tarkasteluun. Kompostilla on todettu olevan suotuisia vaikutuksia maaperän kykyyn pidättää ravinteita sekä maaperän

62 62 (164) hiilensidontapotentiaalia. Kyseessä on kuitenkin bioperäinen CO 2 -päästö, jolla ei tarkastelun kannalta ole vaikutusta KHK-päästötaseisiin. Biojätteen käsittelylaitoksessa aiheutuu päästöjä ilmaan myös liikenteestä ja työkoneista. Liikenteestä ja työkoneista aiheutuu mm. typen oksidien päästöjä ja pölyämistä. Biojätteen käsittelylaitos Päästöt ja päästöjen vähentäminen Mädätyksessä syntyvät hajupitoiset yhdisteet kerääntyvät suurimmaksi osaksi biokaasuun, joka hyödynnetään. Hyödyntämisen yhteydessä hajua aiheuttavat yhdisteet hajoavat käytännöllisesti katsoen kokonaan hajuttomiksi yhdisteiksi. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelylaitoksessa kaikki sellaiset biojätteen ja mädätteen käsittelyvaiheet, joissa massa on vapaassa ilmatilassa (eli ei säiliössä tai putkistossa) tehdään rakennuksessa. Kyseisten tilojen poistoilmat johdetaan kompostointilaitoksen tunneleihin, joissa niiden sisältämää lämpöä ja kosteutta hyödynnetään. Kompostointitunneleista poistettava ilma ja laitostilojen mahdollinen ilmaylijäämä johdetaan poistokaasujen puhdistukseen. Kompostointilaitoksen poistoilman puhdistusjärjestelmä käsittää biopesurin, ilmankostuttimen ja biosuodattimen. Käsitellyt poistoilmat johdetaan ulkoilmaan keskitetysti 25 metriä korkean poistoilmapiipun kautta. Vanhassa kompostointilaitoksessa on happopesuri ja biosuodatin. Biopesurissa käsiteltävä poistoilma johdetaan ensin jäähdytystunneliin, jossa hajukaasuja jäähdytetään johtamalla kaasu vesisuihkun läpi noin +40 C:n lämpötilaan. Sen jälkeen jäähdytetty kaasu imetään puuhakkeesta koostuvan suodatuspatjan läpi. Biopesurissa hakepatjaa kostutetaan prosessivedellä, minkä seurauksena ammoniakki liukenee veteen ja poistuu poistoilmasta mikrobiologisen toiminnan seurauksena. Biopesurin jälkeen poistoilma johdetaan nykyiseen biosuotimeen ja edelleen piipun kautta ulkoilmaan. Käsiteltävien hajukaasujen määrä on tällä hetkellä noin m 3 /h. Biopesuri mitoitetaan kaasumäärälle noin m 3 /h, mikä mahdollistaa ilmanpuhdistuslaitteiston osalta biojätemäärän t/a ja jätevesilietemäärän t/a käsittelyn siten, että nykyisen ympäristöluvan mukaiset laatuvaatimukset poistoilmalle saavutetaan. Vanhan kompostointilaitoksen poistoilman puhdistusjärjestelmä säilyy nykyisellään. Sen kapasiteetin arvioidaan riittävän suunniteltuun käyttöön.

63 63 (164) Päästölähteet Mädätyksessä syntyvät hajupitoiset yhdisteet kerääntyvät suurimmaksi osaksi biokaasuun, joka hyödynnetään. Hyödyntämisen yhteydessä hajua aiheuttavat yhdisteet hajoavat käytännöllisesti katsoen kokonaan hajuttomiksi yhdisteiksi. Biojätteen käsittelylaitoksen poistoilmojen päästölähteitä ovat hajunpoistokäsittelyn yksiköt. Biokaasun hyödyntäminen Mädätyksessä muodostuvan biokaasun hyödyntämiselle on kolme vaihtoehtoa: uuden CHP-yksikön rakentaminen, kaasun hyödyntäminen jo olemassa olevassa kaasuvoimalassa ja kaasun jatkojalostus liikennepolttoaineeksi. Mikäli biokaasu hyödynnetään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa jo olevassa uudessa kaasuvoimalassa, uutta päästölähdettä ei muodostu. Kaasuvoimalalla on myönnetty ympäristölupa No YS 1470, muutettu , No YS 1658). Biojätteen käsittelylaitoksen tuottama biokaasu korvaa kaatopaikkakaasun vähenemää, joten sen ei arvioida aiheuttavan merkittäviä muutoksia kaasuvoimalan kapasiteetissa eikä siten myöskään päästöissä. Muissa kahdessa biokaasun hyödyntämisen vaihtoehdossa jätteenkäsittelykeskukseen muodostuu uusi kaasujen päästölähde. Kaasumoottori muuttaa biokaasun sähköksi ja lämmöksi. Samalla päästö muuttuu laadultaan. Kaasumoottoreiden pakokaasuissa on mm. häkää (CO), typenoksideja (NO x ) ja hiilivetyjä (HC). Polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (445/2010) mukaan kaasumoottorin raja-arvo NO x -päästöille alle 10 megawatin laitoksille on 190 mg/m 3 n (15 % O 2 ) = 500 mg/m 3 n (5 % O 2 ). Tuolla raja-arvolla laskettuna on NO x -päästö noin 160 mg/mj polttoaineen lämpösisältöä kohti laskettuna. TCG 020 V16:n polttoaineenkulutus 100 % teholla noin 3,73 MJ/s. Tällöin NO x -päästö on noin 2,2 kg/h (100 % teho). Jos käyttötunteja on esim vuodessa, on NO x -päästö noin h 2,2 kg/h = 18,7 t/a. VNA:n 445/ :n mukaan maakaasulla piipun korkeuden on oltava vähintään 10 metriä. Lisäksi korkeuden on oltava vähintään 2,5 kertaa tuotantorakennuksen tai muun lähimmän esteen korkeus. HSY on alustavasti lähtenyt siitä, että erillisen kaasumoottorin piipun korkeus olisi 10 metriä. Kaasumoottorikontin korkeus on 3 metriä eli tältä osin 10 metrin piippu täyttää vaatimuksen. Lisäksi asetuksen 7 :n mukaan energintuotantoyksikön savupiipun korkeus on kuitenkin aina mitoitettava

64 64 (164) leviämismallilla, jos alle 500 metrin etäisyydellä energiantuotanoyksiköstä on yli 30 metriä korkeita rakennuksia tai muita maastoesteitä taikka maanpinnan korkeus kohoaa tätä ylemmäs mitattuna tuotantorakennuksen viereisen maanpinnan tasosta. HSY:n hallitus päätti , että Ämmässuon mädättämön kaasu hyödynnetään uudessa kaasumoottorivoimalaitoksessa leasing-vaihtoehdon mukaisesti ja että syntyvä energia hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla KL-preemion saavuttamiseksi. HSY täydentää hakemusta leviämismallilaskelmaan perustuvalla tarkastelulla piipun korkeudesta. Biojätteen käsittelylaitoksen yhteyteen rakennettava CHP-yksikkö suunnitellaan ja rakennetaan siten, että se täyttää polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksille annetussa valtioneuvoston asetuksessa (445/2010) asetetut vaatimukset. Biokaasun jatkojalostuksessa maakaasuverkkoon soveltuvaksi (esimerkiksi liikennepolttoaineeksi valmistusta varten) poistokaasu sisältää voimakkaita hajukomponentteja (esim. rikkivetyä). Poistokaasu puhdistetaan ennen ilmakehään päästämistä esimerkiksi kemiallisella, katalyyttisellä, vesi- tai muulla vastaavalla käsittelyprosessilla. Puhdistusprosessit ovat suljettuja, joten niistä ei synny merkittäviä määriä hajukaasuja. Piipun korkeus Pöyry Finland Oy selvitti suunnitellun voimalaitoksen typen oksidien (NO x ) leviämistä suunniteltujen piippujen korkeuksien määrittämiseksi. Sitä koskeva raportti ( Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY. Ämmässuon moottorivoimala mädätyskaasuille. Savukaasujen leviämismallilaskelmat piipun korkeuden mitoittamiseksi. 16X Pöyry Finland Oy) on toimitettu ympäristölupahakemuksen täydennykseksi. Uuden voimalaitoksen moottoreilla on kummallakin oma savupiippunsa ja molempien tehot ovat alle 5 MW. Raportin yhteenvedossa esitetään seuraava: Leviämismallinnuksen tavoitteena oli selvittää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukselle suunnitellun biomädättämön kaasuja hyödyntävän moottorilaitoksen käytössä muodostuvien poistokaasujen typpidioksidipitoisuuksien leviämistä piippujen korkeuden mitoittamiseksi siten, että riittävän hyvän ilman laadun kriteerit täyttyvät. Arvio tehtiin kahdelle yksikölle, joista kummallakin on oma horminsa. Lisäksi mallinnettiin voimalaitoksen yksiköiden yhteisvaikutukset eri piipun korkeuksilla ja kahdella eri voimalaitoksen sijoitusvaihtoehdolla. Arviointi tehtiin kaasumaisten epäpuhtauksien ja leijailevan pölyn leviämisen mallintamiseen kehitetyllä Breezen AERMOD-tietokonemallilla. Mallinnuksessa huomioitiin alueen maasto ja vuoden 2013 säätiedot Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Laitosta kuvaavina lähtötietona käytettiin

65 Liikenne ja työkoneet 65 (164) tilaajan toimittamaa aineistoa keskuksen teknisestä toteutuksesta ja lähirakennuksista. Typpidioksidin päästöt laskettiin piippukohtaisten tietojen ja polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (445/2010) (ns. PINO-asetus) päästöraja-arvojen perusteella. Piippujen mitoituslaskelmat tulee tehdä siten, että suurimmat mahdolliset pitoisuusvaikutukset tulevat huomioiduksi, joten tarkastelu tehtiin maksimipäästötarkasteluna, jolloin laitoksen on oletettu käyvän maksimiteholla kaikkina vuoden tunteina. Tarkastelussa saadaan tällöin huomioitua päästöjen ja sääolosuhteiden osalta leviämiselle kriittisin tilanne. Leviämislaskelmien tuloksina saatuja ilman epäpuhtauspitoisuuksia eri piipun korkeuksilla (12 m, 15 m, 20 m) verrattiin ilmanlaadun ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (480/1996) mukaisiin typpidioksidin vuorokausiohjearvoihin polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista annettua valtioneuvoston asetusta (750/2013) (ns. PIPO-asetus) noudattaen. Asetuksen 7 :n mukaan energiantuotantoyksikkö ei yksinään saa aiheuttaa yli 20 prosenttia ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) määritellystä ilmalaadun vuorokausittaisesta ohjearvosta. PIPO-asetuksen 750/ :n mukainen 20 %-taso vuorokausiohjearvosta (480/1996) alittuu molempien moottoreiden ja molempien mallinnettujen sijaintivaihtoehtojen osalta 15 metrin korkuisilla piipuilla koko tarkastelujakson ajan kaikkina kuukausina. Jätteen kuljetus ja laitoksilla käytettävät koneet aiheuttavat mm. typen oksidien päästöjä. HSY voi vaikuttaa kuljetuksista aiheutuviin päästöihin pitämällä yllä tehokasta jätteen keräysjärjestelmää, jossa kuljetustarve on optimoitu. Lisäksi päästöjä voidaan vähentää edistämällä biodieselin käyttöä koneissa ja laitteissa. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen biojäte ja muut biojätteen käsittelylaitokseen vastaanotettavat jätteet tuodaan kuormat peitettyinä. Käsiteltävien materiaalien vastaanotto ja käsittely tapahtuvat suljetuissa tiloissa. Kostea biojäte ei ole pölyämisherkkää. Laitosmainen käsittely mädättämällä ja kompostoimalla ei siten aiheuta ympäristöön leviäviä pölypäästöjä. Biojätteen käsittelylaitoksen ja sen aputoimintojen suurin pölyn lähde ovat avokentillä tapahtuvat toiminnot (tukiaineen valmistus, kompostin jälkikypsytys ja mullan valmistus). Kyseisille toiminnoille on myönnetty ympäristölupa Nro 212/2012/1 (luvasta on valitettu).

66 66 (164) Käsittelylaitosten sisätilaan voi käsittelyn aikana levitä pölyn mukana mikrobeja. Biojätteen käsittelylaitoksessa mikrobi-itiöiden määrä vähenee biokaasun tuotannon eri vaiheissa. Liikenteen ja työkoneiden aiheuttamaa pölyämistä voidaan vähentää pitämällä tiet ja piha-alueet siisteinä. Alueita voidaan myös kastella tarvittaessa. Toiminta huollon yms. aikana Biojätteen käsittelylaitoksen uudella kompostointilaitoksella on kaksi biosuodatinta. Molempiin biosuodattimiin voidaan tarvittaessa ohjata koko laitoksen poistoilma, näin taataan laitoksen toiminta myös toisen biosuodattimen huollon aikana. Biopesurin viikoittaisina huoltotoimenpiteinä on vedenkierrätysjärjestelmässä olevien suodattimien puhdistaminen. Biosuotimissa suodinmateriaalina oleva puuhake vaihdetaan 1 2 vuoden välein. Hakkeen vaihto tehdään pyöräkuormaajan avulla ja yhden biosuodintunnelin hakkeen vaihto kestää noin yhden päivän ajan. Hakkeen vaihdon jälkeen suodinta aletaan kuormittaa vähitellen ja täyteen käsittelykapasiteettiin päästään noin yhden viikon kuluessa. Biopesurissa on neljä erillistä suodinyksikköä, joten vaihtotyön aikana pesurin käsittelykapasiteetti on vähintään 75 % maksimikapasiteetista. Kun biopesurin mitoituksessa on varauduttu noin 25 % normaalikuormituksen ylittävään mitoitukseen, ei vaihtotyön pitäisi vaikuttaa hajukaasujen käsittelyn tehokkuuteen. Neljä erillistä yksikköä mahdollistaa luotettavan toiminnan myös häiriötilanteissa, jolloin yhdessä yksikössä havaittuun toimintahäiriöön voidaan puuttua nopeasti muiden yksiköiden jatkaessa toimintaansa normaalisti. Biopesurin vedenkäsittelyn toiminta on varmistettu rinnakkaisilla pumpuilla ja toisen säiliön ohitusmahdollisuudella. Biopesuri ei ole yhtä herkkä hetkellisille toimintahäiriöille kuin happopesuri, koska hajukaasun viipymäaika biopesurissa on noin 50 kertaa pidempi kuin happopesurissa. Biopesurin happopesuria parempi puhdistustehokkuus verrattuna happopesuriin perustuu pääasiassa hyvään toimintavarmuuteen ja pitkään käsittelyn viipymäaikaan. Biojätteen käsittelylaitos varustetaan soihdulla. Lisäksi mädättämöltä rakennetaan kaasuputki voimalalle. Kaasuvoimalaa voi tällöin käyttää tarvittaessa biojätteen käsittelylaitoksen biokaasun hyödyntämisyksikön varalaitoksena.

67 67 (164) Päästölähteet sekä päästöjen estäminen maaperään ja pohjaveteen sekä päästöjen vähentämistä ja puhdistamista koskevat toimet HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelylaitoksessa päästöt maaperään ja pohjaveteen on ehkäisty ja ehkäistään rakenteellisin ratkaisuin. Jätteen vastaanotto tapahtuu sisätiloissa. Mädätyslaitoksen säiliöt ja massan siirtoon käytettävät putkistot tai muut linjastot rakennetaan siten, että mahdolliset vuodot voidaan havaita nopeasti, toisin sanoen piileviä vuotoja maaperään ei pääse tapahtumaan. Kompostointilaitokset on rakennettu siten, että niiden pohjan läpi mahdollisesti suotautuva vesi voidaan todeta ja tarvittaessa kerätä talteen. Mikäli jätevesien esikäsittelylaitos tulee rakennettavaksi, sen altaat ja muut vesien käsittelyyn ja varastointiin käytettävät rakenteet tehdään tiiviinä. Laitosalueiden ajo-, piha- ym. alueet asfaltoidaan ja varustetaan sadevesiviemäröinnillä. Uudet vesien keräilyaltaat ja muut vesien keräysjärjestelmät tehdään tiiviinä. Keskeisten ajoalueiden sadevedet (vastaanottohallin edusta ja vastaavat alueet) johdetaan viemäriin. Muut ajo-, piha- ym. alueiden sadevedet johdetaan pääosin maastoon. Maastoon johdettavien vesien laatua tarkkaillaan. Järjestelyistä johtuen käsittelyä vaativien likaantuneiden sadevesien määrä on alueella vähäinen eikä biojätteen käsittelylaitoksesta tai laitosalueelta eikä myöskään jäteveden esikäsittelylaitoksen alueelta pääse normaalitilanteessa likaantumista aiheuttavia haitta-aineita pintaveteen ja edelleen maa- tai kallioperään ja pohjaveteen. Myös kallioperän tiiviys estää suotautumista kallioperään ja pohjaveteen. Jätteenkäsittelykeskuksen jätevedet kerätään ja johdetaan käsiteltäviksi HSY:n vesihuollon toimialan Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia alueen pohjavesien laatuun tarkkaillaan säännöllisesti. Tarkkailun perusteella ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin, mikäli havaitaan vesien likaantumista biojätteen käsittelylaitoksen tai vesien esikäsittelylaitoksen vaikutusalueilla. Melupäästöt ja tärinä ja niiden ehkäiseminen Biojätteen käsittelylaitos Biojätteen käsittelylaitoksessa melua aiheuttavat pääasiallisesti erilaiset työkoneet, sähkömoottorit ja puhaltimet. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelylaitoksesta asutukseen

68 68 (164) aiheutuvaa melua on ehkäisty sijoittamalla laitos (myös rakennettava mädätyslaitos) etäälle asutuksesta ja siten, että vanha, suljettu kaatopaikka vaimentaa osaltaan melua. Melua aiheuttavat laitteet on sijoitettu ja uudet mädätykseen käytettävät laitteet tullaan sijoittamaan laitosrakennusten sisälle, joten niiden aiheuttama melu laitosrakennusten ulkopuolella jää pieneksi. Biokaasun hyödyntämiselle Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalassa on myönnetty ympäristölupa No YS 1470, muutettu , No YS 1658). Ympäristöluvassa edellytetyn mukaisesti kaasuvoimalasta aiheutuva ympäristömelu on mitattu Raportti mittauksista on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 17D1). Mittaustulosten perusteella kaasuvoimalan melutaso ei ylitä yöajan ohjearvoa 50 db(a) lähimmissä häiriintyvässä asuinkohteissa laitoksen eteläpuolella (etäisyys m). Mittaustulos oli 34 db(a). Mittausten mukaan ääni on kuitenkin luonteeltaan kapeakaistaista matalilla taajuuksilla. Korjattu tulos oli ko. pisteessä 39 db(a). Jätteenkäsittelyalueen länsipuolella (Laitamaa ja Kolmperä) mitattiin lisäksi päiväajan melutilanne. Näissä pisteissä asunalueiden päiväajan ohjearvo 55 db(a) ei myöskään ylity, vaikka jätteenkäsittelyalueella toimivien raskaiden ajoneuvojen ohiajojen ääni oli mittausten mukaan myös varsin kapeakaistaista matalilla taajuuksilla. Voimalan melu ei erottunut näihin pisteisiin muun melun alta. Pääsääntöisesti alueelta kantautuva melu oli vaimeaa eikä sisältänyt merkittävää impulssimaisuutta. Mikäli biojätteen käsittelylaitoksen tuottama biokaasu käsitellään laitoksen yhteyteen rakennettavassa kaasumoottorissa, jätteenkäsittelykeskukseen muodostuu uusi melun päästölähde. Koska toiminnan mittakaava on nykyistä kaasuvoimalatoimintaa pienempi, uudesta kaasumoottorista aiheutuvan melun arvioidaan olevan kaasuvoimalan melua vähäisempää. Uuden CHP-yksikön tai biokaasun jatkojalostusyksikön aiheuttamaa melua ehkäistään myös rakennusteknisin menetelmin. Mikäli mädätyskaasu hyödynnetään kaasuvoimalassa, biojätteen käsittelylaitoksen tuottama biokaasu korvaa kaatopaikkakaasun vähenemää, joten se ei aiheuta muutoksia kaasuvoimalan kapasiteetissa eikä siten myöskään melutasossa. Laitosrakennusten ulkopuolella melua aiheuttavat lähinnä kuljetusliikenne ja työkoneet. Niiden aiheuttama melu vastaa lähinnä nykyisestä kaatopaikkaliikenteestä ja kaatopaikkakoneista aiheutuvaa melua, joka on maksimissaan noin db (L Aeq ). Alueelle tuotavan käsittelyä vaativan biohajoavan jätteen määrä ja myös siitä valmistettavien tuotteiden määrä kasvaa, joten myös kuljetukset ja

69 69 (164) niistä aiheutunut melu lisääntyvät. Jätteenkäsittelykeskuksen kokonaiskuljetusmäärissä tapahtuu kuitenkin huomattavaa pienenemistä jätevoimalan käynnistymiseen liittyen. Melua tarkkaillaan jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä Uudenmaan ympäristökeskuksen vuonna 2006 hyväksymän ja huhtikuussa 2008 tarkistaman meluntarkkailuohjelman mukaisesti. Ympäristömelun omavalvontamittauksia tehtiin vuonna 2009 neljä kertaa kolmessa mittauspisteessä. Mittausten perusteella jätteenkäsittelykeskuksesta aiheutuva melu ei ylittänyt lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ympäristöluvassa määriteltyä ekvivalenttimelutason (L Aeq ) raja-arvoa 55 db. Edellä esitetyn perusteella uusien toimintojen ja toiminnan muutosten ei arvioida aiheuttavan sellaisia muutoksia Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta nykyisin aiheutuvan melun tasoon, että ympäristöluvassa määritelty ekvivalenttimelutason (L Aeq ) raja-arvo 55 db ylittyisi. Toiminta ei aiheuta tärinää. Jätevesien esikäsittely Mikäli jätevesien esikäsittelylaitos tulee rakennettavaksi, toiminnasta voi aiheutua jonkin verran melua, esimerkiksi biologisessa käsittelyssä koneellisesta ilmastuksesta ja haihdutuksessa kompressoreista. Kompressorien aiheuttamasta melusta on paljon kokemusta ja sen ehkäisyyn on mahdollista löytää tekniset ratkaisut. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien esikäsittelylaitoksella melua aiheuttavat vaiheet pyritään sijoittamaan sisätiloihin, jolloin melun leviämistä voidaan ehkäistä rakennusteknisin menetelmin. Jäteveden esikäsittelylaitoksen toimintaan ei liity merkittävästi raskasta liikennettä tai konetyötä. Toiminta ei aiheuta tärinää. Jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen sekä jätteiden hyödyntäminen omassa toiminnassa Vastaanotettavan jätteen määrä ja laatu HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelylaitokselle vastaanotettava jäte on esitetty lupahakemuksen liitteessä 10 (tämän päätöksen liite 1). Toiminta-alue HSY ottaa jätettä vastaan pääkaupunkiseudun (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) sekä Kirkkonummen alueelta.

70 70 (164) Biojätteen käsittelylaitokseen varaudutaan ottamaan biojätettä vastaan myös muista lähialueen kunnista tai muilta biojätettä käsitteleviltä laitoksilta laitosten mahdollisten häiriötilanteiden tai muiden poikkeustilanteiden aikana. Näin menetellään siinä tapauksessa, että Ämmässuon käsittelylaitoksella on vapaata kapasiteettia tarjolla ja muualta tuotavilla jätteillä voidaan varmistaa käsittelylaitoksen mahdollisimman tehokas käyttö ja jätteiden hyödyntämisaste. Hakijan järjestämä keräys ja kuljetus Asiakkaille järjestetty keräys ja kuljetus HSY järjestää pääkaupunkiseudun (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) sekä Kirkkonummen asuinkiinteistöjen ja julkisten palvelujen seka- ja biojätteen sekä energiajakeen keräyksen ja kuljetuksen. HSY järjestää myös toimialueensa yritysten jätteiden keräystä ja kuljetusta erillisten sopimusten perusteella. HSY vastaanottaa jätteitä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja eri puolilla pääkaupunkiseutua ja Kirkkonummea miehitetyillä jätteiden vastaanottoasemilla eli Sortti-asemilla, miehittämättömissä keräyspisteissä sekä keväisin kiertävissä keräysautoissa. HSY:n toiminta-alueella biojätteiden erilliskeräilyyn ovat velvollisia osallistumaan asuinkiinteistöt, joissa on yli yhdeksän huoneistoa ja lisäksi muut kiinteistöt, jotka tuottavat yli 50 kg biojätettä viikossa. Asuinkiinteistöjen lisäksi biojätettä kerätään mm. ravintoloista, suurkeittiöistä, elintarvikemyymälöistä, toreilta ja elintarviketeollisuudesta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen soveltumattomien jätteiden kuljetus ja käsittely Sellaisten Ämmässuolla tapahtuvan jätteenkäsittelyn yhteydessä eroteltujen tai muodostuvien jätejakeiden tai vaarallisten jätteiden osalta, joita ei voida käsitellä jätteenkäsittelykeskuksessa, noudatetaan seuraavia periaatteita: jätteen kuljetukseen käytetään toiminnanharjoittajia, jotka on hyväksytty elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksellä jätehuoltorekisteriin jätteet toimitetaan käsittelylaitokseen, jolla on kyseisen jätemateriaalin käsittelyyn ympäristölupa. Hyödyntämisprosessi Biojätteen käsittely- ja hyödyntämisprosessi on esitetty lupahakemuksen liitteessä (liite 10).

71 71 (164) Hyödyntämisen ja käsittelyn tuottamat jätteet Biojätteen käsittelylaitoksen jätteet Biojätteen käsittelylaitoksen eri prosesseissa erotetaan käsiteltävästä jätteestä sellaisia jätejakeita, jotka eivät sovellu biojätteen käsittelyyn. Tällaisia jätejakeita ovat mm. muovi ja metalli. Kyseiset jätteet ohjataan hyötykäyttöön, käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen muissa toiminnoissa tai sijoitetaan kaatopaikalle. Niiden jätteiden osalta, joita HSY ei pysty itse käsittelemään noudatetaan edellä kohdassa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen soveltumattomien jätteiden kuljetus ja käsittely esitettyjä periaatteita. Biojätteen käsittelylaitoksen kaasunpesurin suodatinmateriaali vaihdetaan tarvittaessa. Käytetty suodatinmateriaali kompostoidaan käsittelylaitoksessa. Biojätteen käsittelylaitoksen huoltojen yhteydessä muodostuvat käytetyt jäähdytysnesteet ja voiteluöljyt ym. viedään pois huoltojen yhteydessä. Ne toimitetaan edellä kohdassa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen soveltumattomien jätteiden kuljetus ja käsittely mukaisesti asianmukaiseen luvan saaneeseen käsittelylaitokseen. Mädätyskaasun hyödyntämisen yhteydessä muodostuvien käytettyjen lämmönsiirtonesteiden ja moottori- sekä voiteluöljyjen ja kemikaalijätteiden osalta toimitaan edellä kohdassa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen soveltumattomien jätteiden kuljetus ja käsittely esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Mahdollisen jäteveden esikäsittelyn jätteet Esikäsittelymenetelmästä riippumatta jäteveden esikäsittelyssä muodostuu kiintoainesta sisältävää jätettä, jonka käsittely ratkaistaan jätteen laadun ja sen sisältämien haitta-aineiden perusteella. Mikäli HSY ei pysty itse hyödyntämään tai käsittelemään kyseisiä jätteitä, niiden osalta toimitaan edellä kohdassa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen soveltumattomien jätteiden kuljetus ja käsittely esitetysti. Esikäsittelyssä mahdollisesti muodostuvien vaarallisten jätteiden osalta toimitaan edellä kohdassa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen soveltumattomien jätteiden kuljetus ja käsittely esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Muut jätteet Biojätteen käsittelylaitoksella syntyy myös tavanomaista yhdyskuntajätettä, kuten pakkausmateriaalia, paperia ja muoveja. Käsittelylaitosalueille sijoitetaan keräilyastiat, joihin jätteet lajitellaan ja toimitetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen niille tarkoitettuihin keräyksiin. Käsittelylaitosten ylläpidosta syntyy myös vähäisiä määriä vaarallista jätettä, kuten käytöstä poistettuja loisteputkia. Niiden osalta toimitaan

72 72 (164) edellä kohdassa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen soveltumattomien jätteiden kuljetus ja käsittely esitettyjen periaatteiden mukaisesti. VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN YVA-lain mukaisesti arvioidut vaikutukset Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n biojätteiden käsittelyn ympäristövaikutukset on arvioitu vuosien aikana toteutetulla YVA-menettelyllä YTV:n jätteenkäsittelykeskuksen kehittämisen ympäristövaikutusten arviointi. Biojätteiden käsittely sekä tuhkan ja kuonan loppusijoitus. Ympäristövaikutusten arviointi, arviointiselostus Suunnittelukeskus Oy ja Jaakko Pöyry Infra, Maa ja Vesi. Bio-YVA-hankkeen tarkoituksena on toteuttaa HSY:n (ed. YTV) jätteenkäsittelykeskukseen erilliskerätyn biojätteen biologinen esikäsittely, joka perustuu joko mädätykseen, tunnelikompostointiin tai näiden yhdistelmään. Jälkikompostointi tapahtuu rakennettavassa jälkikompostointilaitoksessa. Käsittely mitoitetaan tonnille erilliskerättyä biojätettä vuodessa, jolloin se vastaa kapasiteetiltaan myös tulevaisuudessa muodostuvaksi arvioituja biojätemääriä. Vaihtoehtoja olivat VE 0, VE 1, VE 2 ja VE 3. VE 3:ssa biojätteiden käsittely soveltuvuutensa mukaan jaoteltuna joko mädätys- tai tunnelikompostointilaitoksessa yhdistettynä laitoksessa tapahtuvaan jälkikompostointiin, laitoskapasiteetti t/a. Ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen yhteenvedon mukaan ympäristövaikutukset ovat seuraavat: Suunniteltu biojätteen käsittelytoiminta vastaa niitä tavoitteita, jotka alueen käytölle on kaavoituksessa asetettu, eikä vaikeuta kaavojen toteutumista. Hanke toteuttaa myös jätehuollolle asetettuja tavoitteita sekä lisää jätteiden hyödyntämistä. Mädätykseen perustuvissa vaihtoehdoissa saadaan biokaasua, jonka käytöllä energiantuotannossa säästetään luonnonvaroja ja ehkäistään kasvihuoneilmiötä. Myös tuotetun biojätekompostin käytöllä säästetään luonnonvaroja. Biojätteen käsittelylaitoksen alue on rakennettua, jo useita vuosia jätteenkäsittelykeskuksen käytössä ollutta aluetta. Laitoksen rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta luonnonympäristöön tai maisemakuvaan. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu päästöjä vesiin tai maaperään eikä alueelta pääse pintavesiä Dämmanin vesilaitoksen suuntaan. Häiriötilanteita varten alueella on kattavat ympäristövaikutusten tarkkailujärjestelmät, jotka mahdollistavat korjaavien toimenpiteiden käynnistämisen nopeasti.

73 73 (164) Hankkeen ympäristövaikutukset näkyvät selvimmin liikenteen aiheuttamissa haitoissa ja käsittelylaitoksen poistoilmojen hajuhaittoina rakennetussa ympäristössä. Hankkeen aiheuttama liikenteen lisäys Ämmässuon-Kulmakorven alueen nykyisiin liikennemääriin on varsinaisissa hankevaihtoehdoissa VE1 VE3 noin 35 kuormaa/vrk eli noin 2 %. Lisäys ja sen aiheuttamat ympäristöhaitat eivät ole merkittäviä. Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä tehtiin hajun leviämismallilaskelmia. Saatujen tulosten perusteella voidaan arvioida, ettei tarkasteltavista vaihtoehdoista yksistään aiheudu merkittävää hajuhaittaa, mikäli kaikki käsitellyt hajukaasut poistetaan piipun kautta. Ämmässuon alueella eniten hajuhaittoja aiheutuu nykyisestä kaatopaikkatoiminnasta, joka loppuu lähivuosina. Ympäristöriskit Biojätteiden käsittely tapahtuu sisätiloissa. Käsittelytoiminta vastaa suurelta osin teollista prosessitoimintaa. Prosesseihin kuuluu erilaisia koneita ja laitteita, joiden rikkoontumisesta tai toimintahäiriöistä aiheutuu prosessikatkoksia. Näiden aikana laitokselta voi joutua päästöjä ilmaan, vesiin tai maaperään. Myös erilaisten rakenteellisten vaurioiden aikana päästöt maaperään ja vesiin ovat mahdollisia. Mädätysprosessiin liittyy räjähdys- ja tulipalovaara. Laitoksessa käsitellään myös kemikaaleja, joiden säiliöt voivat vuotaa. Edellä mainittuihin riskeihin varaudutaan huolellisella suunnittelulla ja rakentamisella, riittävillä suojausrakenteilla sekä varajärjestelmillä. Näiden ansiosta toiminnan ympäristöriskien arvioidaan jäävän vähäisiksi. Toiminnalle järjestetään myös kattavat ympäristövaikutusten tarkkailujärjestelmät ja toimintaohjeet. Vaikutukset ihmisten terveyteen ja yleiseen viihtyvyyteen HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän biojätteen käsittelylaitos on osa laajaa Ämmässuon toiminta-aluetta, jossa on erilaisia jätteenkäsittely- ja muita toimintoja. Toimintakokonaisuuden merkittävimpiä ympäristön asukkaiden viihtyvyyteen ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä ovat olleet haju ja melu sekä liikenne. Jätteenkäsittelylle tyypillinen asutukselle haittaa aiheuttava tekijä on myös pöly. Alueella käy myös runsaasti lokkeja, jotka aiheuttavat epäviihtyvyyttä ja likaavat ulosteillaan ympäristöä sekä aiheuttavat epähygieenisyyttä. Muita viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat vaikutukset virkistysmahdollisuuksiin ja alueen arvostuksen muutokset. Seuraavassa on tarkasteltu biojätteen käsittelylaitoksen muodostaman kokonaisuuden (mädätys, kompostointi, uusi CHP-yksikkö tai biokaasun jatkojalostuslaitos) ja jätevesien esikäsittelylaitoksen aiheuttamia muutoksia jätteenkäsittelykeskuksesta ympäröivään asutukseen kohdistuviin vaikutuksiin.

74 74 (164) Haju Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ympäristöterveyden osasto on tutkinut biojätettä ja/tai lietettä kompostoivien jätekeskusten ympäristön asukkaiden kokemaa hajuhaittaa. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka kaukana jätekeskuksista asukkaat havaitsevat hajua ja kokevat sen häiritseväksi sekä hajun esiintymisen ja häiritsevyyden yhteyttä asukkaiden kokemien oireiden esiintymiseen. Tutkimuksessa oli Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen (A) lisäksi mukana neljä jätekeskusta. Keskukset sijaitsivat Jyväskylässä (B), Lahdessa (C), Oulussa (D) ja Turussa (E). Keskusten ympäriltä poimittiin satunnaisesti etäisyysvyöhykkeillä < 1,5 km, 1,5 < 3 km ja 3 5 km pientaloissa asuvia kotitalouksia, joista jokaisesta valittiin haastattelututkimukseen satunnaisesti yksi vuotias asukas. Jätekeskuksen hajua raportoitiin yleisesti < 3 km:n etäisyydellä. Hajun kokeminen erittäin tai melko häiritseväksi rajoittui pääasiassa < 1,5 km:n etäisyydelle. Keskukset olivat kuitenkin hyvin erilaisia sekä hajun esiintymisen että häiritsevyyden suhteen, esimerkiksi tilanne 3 5 km:n etäisyydellä keskuksesta A (Ämmässuo) vastasi tilannetta < 1,5 km:n etäisyydellä keskuksesta B (Jyväskylä). Haastatellut kokivat hajun voimakkuuden olevan yhteydessä häiritsevyyteen voimakkaammin kuin hajun esiintymistiheyden. Asukkaista, jotka kokivat hajun erittäin tai melko häiritseväksi, oireita raportoi suurempi osuus kuin muista haastatelluista. Selvimmin nousivat esille seuraavat oireet: silmien kutina/kirvely/ärsytys, käheys/kurkun kuivuus, hengenahdistus, epätavallinen väsymys, vilunväreet/kuumeilu, nivelkivut ja lihaskivut. Puhelinhaastattelu toteutettiin vuonna Sittemmin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on tehty merkittäviä hajutasoon vaikuttavia muutoksia: vuoden 2006 lopulla valmistui kompostointilaitos ja biojätteen jälkikompostointi siirrettiin kentiltä vanhaan kompostointilaitokseen, vuonna 2007 suljettiin vanha kaatopaikka (noin 53 hehtaaria) ja vuonna 2010 otettiin käyttöön kaasuvoimala. Biojätteen käsittelyn kehittäminen muuttaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa entistä laitosmaisempaan suuntaan, mikä mahdollistaa hajupäästöjen hallinnan tehostamisen siten vähentäen lähiasutukselle aiheutuvia haittoja edelleen. Voidaan arvioida, että mädätysprosessin lisääminen Ämmässuon biojätteen käsittelyyn vähentää hajusta aiheutuneita haittoja entisestään. Melu Ämmässuolla tehtyjen mittausten perusteella jätteenkäsittelykeskuksesta aiheutuva melu ei nykyisin ylitä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa

75 75 (164) ympäristöluvassa määriteltyä ekvivalenttimelutason (L Aeq ) raja-arvoa 55 db. Voidaan arvioida, etteivät biojätteen käsittelylaitos (mahdollinen uusi CHP-yksikkö tai biokaasun jatkojalostuslaitos mukaan lukien) aiheuta sellaista melutason muutosta että raja-arvo ylittyisi. Mahdollisen jäteveden esikäsittelyn ei myöskään arvioida aiheuttavan merkittävää melua. Liikenne Pöly ja mikrobit Biojätteen käsittelylaitoksen käyttöönotto lisää biojätteen käsittelykapasiteettia ja nostaa siten Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen liikennemääriä. Lisäksi jäteveden esikäsittelylaitos lisää kemikaalikuljetusten määrää. Samanaikaisesti biojätteen käsittelylaitoksen kapasiteetin kasvun kanssa Ämmässuon liikennejärjestelyissä tapahtuu kuitenkin muutoksia, joiden voidaan arvioida vähentävän liikenteen kielteisiä vaikutuksia lähialueiden asukkaiden kannalta: Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen liikenne tulee vastaisuudessa kulkemaan Kulmakorventien kautta, mikä vähentää liikennettä asutuksen läheisyydessä Vantaalle Långmossebergeniin rakennettava jätevoimala vähentää huomattavasti jätteenkäsittelykeskuksen liikennemääriä, sillä nykyiset sekajätekuljetukset Ämmässuon alueelle loppuvat. Käsittelylaitosten sisätilaan voi käsittelyn aikana levitä pölyn mukana mikrobeja. Työntekijöiden suojautuminen ja tilojen tehokas ilmastointi estävät mikrobien aiheuttamat haitalliset terveysvaikutukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ympäristöterveyden osaston tekemän selvityksen perusteella arvioituna mikrobit eivät juurikaan leviä biojätettä käsittelevän laitoksen ulkopuolelle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ympäristöterveyden osaston tutkimuksessa tausta-aineistoksi selvitettiin ulkoilmassa esiintyvän mikrobiyhteisön koostumusta ja pitoisuuksien vaihtelua haja-asutusalueella, kaupungin keskustassa vilkkaasti liikennöidyn kadun vieressä ja kompostointikasoja sisältävän jätekeskuksen alueella (Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus). Mikrobilajiston ja -pitoisuuksien todettiin vaihtelevan jonkin verran päästölähteestä riippuen. Jätekeskuksella erityisesti kompostointi aiheuttaa kohonneita pitoisuuksia, sillä kompostikasojen vierestä kerätty näyte aiheutti korkeammat tulehdusvasteet ja solujen kuolleisuuden verrattuna täyttöalueelta ja haja-asutusalueelta kerättyihin näytteisiin. Täyttöalueen ja lähimmän asuinalueen näytteiden aiheuttamat vasteet eivät olleet merkittävästi koholla verrattuna esitutkimuksessa kerättyyn taustaaineistoon. Pölyämisen ja mikrobien määrän voidaan arvioida vähenevän, kun biojätteen käsittelyssä siirrytään mädätykseen.

76 76 (164) Liikenne aiheuttaa osaltaan myös pölyämistä. Alueelle johtavat tiet ja jätteenkäsittelykeskuksen sisäiset tiet ovat kestopäällystettyjä, mikä vähentää merkittävästi liikenteen aiheuttamaa pölyämistä. Pölyämistä Ämmässuon alueella vähennetään myös teiden säännöllisellä puhdistamisella ja kastelulla kuivina aikoina. Roskaantuminen ja haittaeläimet Uusien toimintojen ei myöskään arvioida vähentävän alueen viihtyisyyttä roskaantumisen tai haittaeläinten esiintymisen takia: Jätteen mekaaninen käsittely (seulonnat yms.) tehdään sisätiloissa. Biojätteet kuljetetaan alueelle umpikorisissa jäteautoissa, joista aiheutuu jonkin verran ajoreittien roskaantumista ja likaantumista. Likaantuminen on todennäköisempää lämpimänä vuodenaikana, jolloin biojäte vettyy hajoamisprosessin käynnistyttyä. Kuljetusten aiheuttama haitta on kuitenkin sama sekä nykyisessä käsittelyssä että mädätykseen perustuvassa käsittelyssä. Biojätteen käsittelylaitoksessa biojäte käsitellään haittaeläimille (rotat, lokit ym.) ravinnoksi kelpaamattomaan muotoon. Biojätteen käsittely tapahtuu sisätiloissa. Haittaeläinten pääsy laitoksen sisään on estetty, joten alueella harjoitettava toiminta ei houkuttele alueelle haittaeläimiä. Onnettomuudet ja riskitilanteet Virkistyskäyttö Liikenteen lisääntymisen lisäksi kielteisesti saattaa vaikuttaa yleisön pelko koskien biokaasulaitoksen ja kaasumoottoriyksikön räjähdysriskiä ja jäteveden esikäsittelyyn liittyvää kemikaalien varastoinnin lisääntymisestä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biokaasua käsittelevien uusien toimintojen suunnittelussa ja rakentamisessa otetaan vastaavalla tavalla huomioon räjähdys- ja palovaaran asettamat vaatimukset kuin nykyisissäkin toiminnoissa. Kemikaalien varastoinnissa noudatetaan asianmukaisia varotoimia. Jätteenkäsittelykeskuksella on pelastussuunnitelma. Uusien toimintojen ei arvioida vähentävän alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia sillä biojätteen mädätyslaitos sijoitetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen itäreunalle, alueelle, jossa on jo biojätteen käsittelytoimintaa. Jätteenkäsittelykeskuksen itäpuolella on lisäksi mm. Espoon kaupungin uusi maankaatopaikka ja Kulmakorven alueen erilaiset toiminnot, jotka rajoittavat alueen käyttömahdollisuuksia häiriöttömään luonnossa liikkumiseen. Mahdollisen vesien esikäsittelyn sijaintia ei ole päätetty.

77 77 (164) Yhteisvaikutukset Biojätteen käsittelyn täydentäminen mädätyksellä muuttaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa entistä laitosmaisempaan suuntaan, mikä mahdollistaa päästöjen hallinnan tehostamisen ja siten myös lähiasutukselle aiheutuvien haittojen vähentämisen edelleen. Vaihtoehtoiset uudet kaasun hyödyntämisyksiköt lisäävät jonkin verran muun muassa melua, mutta laitoksen sijaintipaikasta ja melun ehkäisytoimista johtuen sillä ei arvioida olevan merkitystä lähiympäristön asutuksen viihtyisyyteen ja terveyteen. Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että biojätteen käsittelylaitoksen kehittäminen vaikuttaa vähentävästi useisiin jätteenkäsittelyn mahdollisiin haittatekijöihin, jolloin myös toiminnasta aiheutuva haittataso madaltuu nykyisestä. Muutosten voidaan siten arvioida vaikuttavan ainakin pitemmällä aikavälillä positiivisesti myös lähialueiden arvostukseen. Myös jätevoimalan vuonna 2014 tapahtuvan käyttöönoton voidaan arvioida osaltaan vaikuttavan myönteisesti Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten kehittymiseen. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Nykyinen biojätteen käsittelylaitos ja sen uudet toiminnot sijoittuvat rakennetulle, jo useita vuosia jätteenkäsittelykeskuksen käytössä olleelle alueelle. Lisäksi laitoksen naapuritonteilla on jätteenkäsittelyä ja maanläjitystä. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja suunniteltuun maankäyttöön Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen maankäyttö ja asema yhdyskuntarakenteessa on määritelty maakuntakaavassa, yleiskaavoituksessa ja asemakaavoituksessa. Biojätteen käsittelylaitostoiminta vastaa niitä tavoitteita, jotka alueen käytölle on kaavoituksessa asetettu, eivätkä vaikeuta kaavojen toteutumista. Kasvillisuus ja eläimistö Alueen luontainen kasvillisuus ja eläimistö ovat muuttuneet alueen rakentamisen ja kaatopaikkatoimintojen myötä. Alueella ei ole suojeltuja kasveja ja alueen eläimet on tyypillisiä kaatopaikkatoiminnoista hyötyviä lajeja, kuten jyrsijöitä ja niitä saalistavia petoja sekä kaatopaikalla ruokailevia lokkeja. Sijoitusalueen läheisyydessä ei sijaitse paikallisesti arvokkaita elinympäristöjä. Edellä esitetyn perusteella biojätteen käsittelylaitoksen rakentamisella ei ole vaikutusta kasvillisuuteen ja eläimistöön.

78 78 (164) Luonnon monimuotoisuus Biojätteen käsittelylaitoksella ei ole vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen, koska sijoitusalue on jo rakennettua ympäristöä. Myöskään rakennettavien alueiden lähiympäristöt eivät ole luonnon monimuotoisuuden kannalta merkityksellisiä. Edellä esitetyn perusteella biojätteen käsittelylaitoksen rakentamisella ei ole vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. Vaikutukset maisemaan, suojelualueisiin ja kulttuuriperintöön Biojätteen käsittelylaitoksen uudet toiminnot sijoittuvat laitosrakennuksiin alueelle, jolla on jo laitosrakennuksia. Jätteenkäsittelykeskus ja sen ympärillä Ämmässuolla ja Kulmakorven alueella olevat erilaiset toiminnot muodostavat kokonaisuuden, joka hallitsee alueen maisemakuvaa. Uudet käsittelylaitokset muodostuvat laitosrakennuksista ja erilaisista piha- ja ajoalueista. Ne eivät siten muuta alueen maisemakuvaa. Biojätteen käsittelylaitos sijoittuu jätteenkäsittelykeskuksen koillisosaan nykyisen biojätteen käsittelylaitoksen yhteyteen. Lähin luonnonsuojelukohde on jätteenkäsittelykeskuksen koillispuolella noin 0,9 km:n etäisyydellä oleva Kakarlammen luonnonsuojelualue, jonka suojeluperusteena on arvokas suo- ja vesiluonto. Mädätyksen käyttöönotto ja mahdollinen kaasun hyödyntäminen biojätteen käsittelylaitoksen alueella eivät aiheuta sellaisia päästöjä tai muutoksia, että toiminnoilla olisi vaikutuksia kyseiselle alueelle. Jätteenkäsittelykeskusta lähimpänä sijaitseva Natura verkostoon esitetty alue on Nuuksion kansallispuisto, joka sijaitsee noin 3,8 km:iä koilliseen jätteenkäsittelykeskuksesta. Biojätteen käsittelylaitoksen uusista toiminnoista ei arvioida aiheutuvan päästöjä tai sellaisia muutoksia, jotka ulottuisivat kyseiselle alueelle. Jätteenkäsittelykeskuksen uudet toiminnot eivät myöskään vaikuta Espoonlahden-Saunalahden Natura kohteeseen, koska toiminnoista aiheutuvia jätevesiä ei johdeta vesistöön, vaan HSY:n vesihuollon toimialan Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johtavaan viemäriin. Alue ei lukeudu kulttuuriympäristöön eikä sen välittömässä lähiympäristössäkään ole kulttuurihistoriallisia kohteita. Uuden kaatopaikan eteläpuolella suojaviheralueella on kaksi kivikautista muinaismuistoa, joihin nyt tarkasteltavalla hankkeella ei ole mitään vaikutusta. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Jätteenkäsittelykeskuksen likaantuneet vedet puhdistetaan nykyisin Suomenojan jätevedenpuhdistamolla. Suomenojan jätevedenpuhdistamon

79 79 (164) käsittelykapasiteetti on käymässä riittämättömäksi ja sen viemäröintialueen jätevesille on päätetty rakentaa uusi jätevedenpuhdistamo Blominmäkeen. Tämänhetkisen käsityksen mukaan Blominmäen puhdistamo valmistuu ja voidaan ottaa käyttöön vuonna Suomenojan jätevedenpuhdistamolla kaatopaikkavesien osuus oli vuonna 2009 yhteensä noin 2,2 % kokonaisjätevesimäärästä (vesimäärässä Ämmässuon lisäksi suljetut kaatopaikat Seutula, Veikkola ja Mankkaa). Ämmässuon kaatopaikkavesien merkitys on puhdistamolla huomattava varsinkin typpikuormituksen osalta. Ämmässuon typpikuorma oli vuonna 2009 noin 11 % puhdistamolle tulevasta kokonaistyppikuormasta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa syntyvät jätevedet on otettu huomioon Blominmäen suunnitelmissa, joissa biojätteiden käsittelystä aiheutuva kuormituksen on arvioitu lisääntyvän kaksinkertaiseksi nykyiseen verrattuna ja Ämmässuolta tulevan typpikuormituksen arvioidaan olevan vuonna 2040 noin 12 % puhdistamon kokonaistyppikuormituksesta. Kaatopaikkojen lopettamisoppaan mukaan kaatopaikkavesien osuus yhdyskunnan jätevedenpuhdistamon kokonaisvirtaamasta ei saisi olla yli 1 %. Osavirtaprosessin yhtenä tavoitteena on, ettei jätevesiä synny tai niitä muodostuu vain vähän. Tämän hetkisen arvion mukaan jätevettä muodostuu suuruusluokaltaan vain muutamia kymmeniä kuutiometrejä vuorokaudessa, eli vain muutamia prosentteja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen nykyisestä vesimäärästä. Muodostuvalla jätevedellä ei siten ole merkitystä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta jätevedenpuhdistamolle johdettavan veden laatuun tai määrään. Tarvittaessa jätevedelle järjestetään esikäsittely. Molemmilta puhdistamoilta puhdistetut jätevedet johdetaan Suomenlahteen. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen uudet toiminnot ja jäteveden esikäsittely vaikuttavat jäteveden puhdistamolla käsiteltävän veden laatuun ja määrään ja sitä kautta Suomenlahden tilaan. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta jätevedenpuhdistamolle johdettavan jäteveden laatua ja määrää koskevat ehdot sovitaan HSY:n vesihuollon toimialan kanssa, joten Suomenlahteen kohdistuvat vaikutukset pystytään minimoimaan. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset Jätteenkäsittelystä aiheutuvat ilman laatuun vaikuttavat tekijät voidaan jakaa laaja-alaisia vaikutuksia ja paikallisia vaikutuksia aiheuttaviin tekijöihin. Jätteen käsittelylle tyypillisiä päästöjä ilmaan ovat: laaja-alaisesti vaikuttavia päästöjä ovat ns. kasvihuonekaasut (KHK) ja happamoittavat kaasut paikallisesti vaikuttavia päästöjä ovat haju ja pöly.

80 80 (164) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa merkittävin kasvihuonekaasun lähde on kaatopaikka. Kaatopaikkakaasua on kerätty talteen ja hyödynnetty jo vuosia. Kesällä 2010 otettiin käyttöön jätteenkäsittelykeskuksen oma kaasuvoimala. Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen ovat pienentäneet kaatopaikkatoiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasujen päästöjä ja myös hajupäästöjä. Kaasun hyödyntämisessä kaasuvoimalassa tai uudessa mädätyslaitoksen CHP-yksikössä syntyy erilaisia kaasumaisia yhdisteitä, joista yleisin on hiilidioksidi. Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu. Biokaasun jatkojalostuksessa maakaasuverkkoon soveltuvaksi (esimerkiksi liikennepolttoaineeksi valmistusta varten) muodostuva poistokaasu sisältää voimakkaita hajukomponentteja (esim. rikkivetyä). Poistokaasu puhdistetaan ennen ilmakehään päästämistä. Rikin ja typen oksidit aiheuttavat vesissä ja maaperässä happamoitumista. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa happamoittavia kaasuja vapautuu ilmaan konetyöstä ja liikenteestä sekä energian tuotannosta. Myös kompostoinnin poistoilmojen sisältämä ammoniakki on potentiaalisesti happamoittava yhdiste. Nykyisin merkittävimmin ilmanlaatua paikallisesti huonontavat Ämmässuon alueella kaatopaikkatoiminta, kompostointitoiminta ja kiviainesten sekä rakennusjätteiden käsittely. Lisäksi jätteenkuljetusliikenne ja jätteenkäsittelykeskuksessa käytettävät työkoneet aiheuttavat päästöjä ilmaan. Vaikutukset kasvihuonekaasuihin Biokaasulaitos itsessään on käsittelymuotona kaasumaisia ympäristöpäästöjä pienentävä. Tämä johtuu siitä, että käsittelemättömän orgaanisen aineen hallitsemattomassa hajoamisessa muodostuvat kasvihuonekaasut johtuvat suoraan ilmaan, mutta biokaasulaitoksella kaasut otetaan talteen. Metaani on kasvihuonekaasu, jonka vaikutus on noin 21 kertaa hiilidioksidin ilmastovaikutusta suurempi. Typpioksiduuli, jonka vaikutus on noin 310 kertaa hiilidioksidin ilmastovaikutusta suurempi, vähenee myös biokaasulaitoskäsittelyssä. HSY on teettänyt pääkaupunkiseudun biojätteen käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasujen päästövertailun. Vertailussa todettiin, että biojätteen mädätys mahdollistaa biojätteen käsittelylle negatiivisen KHK-päästötaseen. Negatiivinen KHK-päästötase johtuu siitä, että mädätyksellä tuotettava energia korvaa fossiilista energiantuotantoa, jonka KHK-päästöt näkyvät taseessa hyvityksinä. Biojätteen mädätys ei aiheuta KHK-päästöjä juuri lainkaan, sillä sen poltossa vapautuvat CO 2 -päästöt ovat bioperäisiä eikä niitä vallitsevan käytännön mukaan lasketa KHK-päästöihin. Vertailussa tarkasteltu mädätysprosessi sisälsi mädätteen jälkikompostoinnin kompostia vastaavaksi hyötykäytettäväksi materiaaliksi. Kompostin hyötykäyttö multatuotteen raaka-aineena vähentää oleellisesti kompostoin-

81 81 (164) nin ja mädätyksen KHK-päästöjä, sillä kompostilla voidaan korvata turvetta ja keinolannoitetta. Mädätyksessä ja kompostoinnissa syntyvän kompostin maanparannusvaikutuksia ei sisällytetty tarkasteluun. Kompostilla on todettu olevan suotuisia vaikutuksia maaperän kykyyn pidättää ravinteita sekä maaperän hiilensidontapotentiaalia. Kyseessä on kuitenkin bioperäinen CO 2 -päästö, jolla ei tämän tarkastelun kannalta ole vaikutusta KHK-päästötaseisiin. Työssä käytettyjen lähtötietojen perusteella arvioituna biokaasun hyödyntäminen sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena aikaansaa yhtä paljon KHK-päästöhyvityksiä kuin biokaasun liikennekäyttö dieselin sijaan. Vaikutukset happamoittaviin kaasuihin Biohajoavien jätteiden määrät kasvavat, joten myös liikenteen ja konetyön määrä kasvaa. Koska samanaikaisesti Ämmässuolla ryhdytään tuottamaan fossiilisia polttoaineita korvaavaa biopolttoainetta, kapasiteetin kasvun ei arvioida aiheuttavan laaja-alaisia kielteisiä vaikutuksia ilman laatuun. Toimittaessa nykyisillä jätemäärillä happamoittavista kaasuista ei ole aiheutunut haittoja lähiympäristössä (kasvivaurioita tms.). Muutoksen ei arvioida aiheuttavan haitallisia määriä happamoittamia kaasuja jätteenkäsittelykeskuksen lähiympäristöön. Vaikutukset hajuun ja hiukkaspitoisuuksiin Ämmässuon ilmanlaaturaportti valmistui ympäristölupahakemuksen valmisteluvaiheessa ja se on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 24D.1). Lupahakemusta valmisteltaessa oli käytettävissä ilmanlaaturaportti 2009, jonka tiivistelmässä todetaan seuraavaa: YTV:n Seutu- ja ympäristötieto seurasi ilmanlaatua Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Mittaukset tehtiin YTV Jätehuollon toimeksiannosta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella mitattiin hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ), pienhiukkasia (PM 2,5 ) ja pelkistyneitä rikkiyhdisteitä (TRS). Ämmässuon mittausaseman yhteydessä on myös sääasema, jossa seurattiin mm. tuulen suuntaa ja nopeutta. Ämmässuon mittausasemalla on seurattu TRS-pitoisuuksia vuodesta 2002 lähtien. Mittaukset edustavat pitoisuustasoja jätteenkäsittelykeskuksen alueen sisäpuolella. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2009 olivat hieman pienemmät kuin edellisvuosina. TRS-pitoisuuden vuosikeskiarvo oli 0,5 µg/m 3. Vuonna 2008 pitoisuus oli 0,7 µg/m 3. Hajuhaittojen arvioimiseksi laskettujen hajutuntien määrä oli 1,9 % mitatusta ajasta. Hajutunniksi on luokiteltu tunti, jonka aikana TRS-pitoisuuden keskiarvo ylittää 3 µg/m 3. Pitoisuus ei ylittänyt ohjearvoa (10 µg/m 3, VNp 480/1996) kertaakaan vuoden 2009 aikana. Korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus oli 3 µg/m 3 eli 30 % ohjearvosta. On kuitenkin huomioitava, että ilmanlaadun

82 82 (164) ohje- ja raja-arvot on annettu yhdyskuntailmalle eikä niitä siten voi suoraan soveltaa jätteenkäsittelykeskuksen alueella tehtyihin TRS-mittauksiin. Kaatopaikalta vapautuu mitattujen rikkiyhdisteiden lisäksi myös muita haisevia kaasuja, joten hajuhaittoja voi esiintyä, vaikka TRS-pitoisuudet ovat pieniä. Merkittävimmät pelkistyneiden rikkiyhdisteiden lähteet olivat jätetäytössä olevan orgaanisen jätteen anaerobinen hajoaminen sekä biojätteen kompostointi. Selvästi korkeimmat pitoisuudet mitattiin tuulen puhaltaessa jätteentäyttöalueen suunnalta. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mittaaminen siirrettiin vuonna 2007 Laitamaalta Ämmässuolle. Ämmässuolla hengitettäviä hiukkasia on mitattu aikaisemmin huhtikuusta 2002 joulukuuhun Ämmässuolla vuonna 2009 vuosikeskiarvo oli 21 µg/m 3. Pitoisuus ylitti ohjearvon maalis- ja huhtikuussa. Hengitettävien hiukkasten raja-arvot (VNA 711/2001) eivät ylittyneet vuoden 2009 aikana. PM 10 -pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ylitti 20 kertaa pitoisuusta-son 50 µg/m 3. Mikäli ylityksiä on enemmän kuin 35 kpl vuodessa, tulkitaan raja-arvo ylittyneeksi. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli 21 µg/m 3 (53 % raja-arvosta). Vuonna 2007 Ämmässuolla aloitettiin myös pienhiukkasten (PM 2,5 ) mittaaminen. PM 2,5 -pitoisuuden vuosikeskiarvo oli vuonna µg/m 3. HSY:n muilla mittausasemilla PM 2,5 -pitoisuuden vuosikeskiarvot ovat 8 11 µg/m 3. Ympäristölupahakemuksen liitteessä (Liite 17B) on arvioitu, että mädätyslaitoksen käyttöönotto vähentää biojätteen käsittelystä nykyisin aiheutuvia haju- ja pölypäästöjä ilmaan. Uudessa CHP-yksikössä tai biokaasun jatkojalostuksessa maakaasuverkkoon soveltuvaksi ei ole pölyäviä työvaiheita. Biokaasun jatkojalostuksen hajukaasut ovat hallittavissa. Uudet toiminnot eivät siten lisää haju- tai pölyhaittoja jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Jätteenkäsittelykeskus ei sijaitse pohjavesialueella eikä jätteenkäsittelykeskuksen alueelta ole yhteyttä maa- tai kallioperän kautta pohjavesialueille. Jätteenkäsittelykeskuksen uudet toiminnot rakennetaan noudattaen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisyyn tähtääviä periaatteita. Jätteenkäsittelykeskuksen jätevedet kerätään ja johdetaan käsiteltäviksi HSY vesihuollon toimialan Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta ei pääse likaantuneita vesiä maaperään tai pohjaveteen. Edellä esitetyn perusteella uusilla toiminnoilla ei ole vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen.

83 83 (164) Jätteenkäsittelykeskuksen pinta- ja pohjavesivaikutuksia tarkkaillaan kattavasti osana Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaa. Tarkkailuohjelmaa päivitetään tarvittaessa johtuen toiminnan ja lainsäädännön muutoksista. Melun ja tärinän vaikutukset Jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttamaa melua on mitattu säännöllisesti vuodesta 2003 lähtien. Melua tarkkaillaan jätteenkäsittelykeskuksen lähiympäristössä Uudenmaan ympäristökeskuksen vuonna 2006 hyväksymän ja huhtikuussa 2008 tarkistaman meluntarkkailuohjelman mukaisesti. Ympäristömelun omavalvontamittauksia tehtiin vuonna 2009 neljä kertaa kolmessa mittauspisteessä. Mittausten perusteella jätteenkäsittelykeskuksesta aiheutuva melu ei ylittänyt lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ympäristöluvassa määriteltyä ekvivalenttimelutason (L Aeq ) raja-arvoa 55 db. Yhteenveto vuoden 2010 meluntarkkailun tuloksista on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä (Liite 6A.3). Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä suoritetuissa tärinämittauksissa ei ole todettu jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuvia tärinän ylityksiä. Kalliolouhinnan loputtua kaatopaikan laajennusalueella toiminnasta aiheutuva tärinä on myös loppunut. Jätteenkäsittelykeskuksen muista toiminnoista ei aiheudu merkittävää tärinää. Tämän vuoksi tärinämittaukset lopetettiin kesällä Ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 17D) esitetyn perusteella uudet toiminnot eivät aiheuta jätteenkäsittelytoiminnalle tyypillisestä melusta ja tärinästä laadultaan tai voimakkuudeltaan poikkeavaa melua tai tärinää. Uusien toimintojen lisäksi jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttamassa melussa on tapahtunut tai tapahtuu lähivuosina mm. seuraavia muutoksia: Kaatopaikkatoiminnan siirtyminen kalliolouhokseen on vähentänyt kaatopaikkatoiminnasta aiheutuvaa melua toiminnan alkuvaiheessa. Myöhemmin toiminnan siirtyessä etelämmäksi jo täytetyt alueet toimivat meluesteenä lähimpiin asuinalueisiin (Kolmperä, Laitamaa) päin. Pääkaupunkiseudun jätevoimalan käynnistyttyä vuonna 2014 Ämmässuolle tulevan jäteautoliikenteen määrä vähenee, jolloin myös liikenteen aiheuttamat meluhaitat vähenevät. Lisääntyvä jätteenkäsittelytoiminta (mm. kiviaineksen ja rakennusjätteiden käsittely) lisää jätteenkäsittelykeskuksesta aiheutuvaa melua. YMPÄRISTÖRISKIT, ONNETTOMUUDET JA HÄIRIÖTILANTEET Ympäristöriskien, onnettomuuksien ja häiriötilanteiden aiheuttajat Biojätteen käsittelylaitoksen prosesseihin ja päästöjen hallintajärjestelmiin sisältyy monipuolista tekniikkaa, instrumentointia ja automatiikkaa. Myös

84 84 (164) päästöjen hallintaan (vesienkeräily, kaasunkeräily ja käsittely, kompostointilaitosten poistokaasujen käsittely) käytetään uusinta tekniikkaa. Runsaasta tekniikasta, laitteista ja koneista johtuen myös niiden häiriöt ovat mahdollisia. Mahdollisia ympäristöriskin aiheuttajia ovat mm. seuraavat: biokaasun käsittelyyn liittyvät riskit, kuten tulipalot tai räjähdykset biokaasun käsittelyn häiriöt rakenteiden vauriot koneiden tai laitteiden toimintahäiriöt liikenneonnettomuudet työkoneonnettomuudet kemikaalionnettomuudet. Yleiset ehkäisytoimet ja toiminta häiriötilanteissa Yleiset ehkäisevät toimenpiteet HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymällä on sertifioitu (ISO ja ISO 9001) toimintajärjestelmä, johon sisältyvät ympäristö-, laatu- ja työturvallisuusasiat. Jätehuollolla on ollut ympäristösertifikaatti vuodesta 1997 ja laatusertifikaatti vuodesta 1999 lähtien. Ympäristöriskien, onnettomuuksien ja häiriötilanteiden torjunta perustuu jätteenkäsittelykeskuksessa työohjeisiin ja ympäristötarkkailujärjestelmiin, töiden huolelliseen suunnitteluun, henkilökunnan jatkuvaan koulutukseen, teknisesti korkealuokkaisten laitteiden, koneiden ja materiaalien ym. käyttöön sekä toimintojen tehokkaaseen valvontaan. Käsittelykeskuksen pelastussuunnitelmassa ohjeistetaan varautuminen onnettomuustilanteisiin ja kuvataan toimiminen onnettomuustilanteissa. Suunnitelmassa kuvataan myös turvalaitteet, niiden huolto ja testaukset ja nimetään turvallisuusvalvojat ja muut vastuunalaiset henkilöt. HSY on laatinut omatoimisesti riskikartoitukset käsittelypalveluiden osalta ja esim. työpistekohtaisesti vesijärjestelmien ylläpidossa. Biojätteen käsittelylaitokselle laaditaan myös riskikartoitus. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoille on laadittu pelastussuunnitelma ja tarvittavilta osin sammutussuunnitelmat. Suunnitelmia päivitetään tarvittaessa. HSY:llä on työterveys- ja työturvallisuusasioissa päämääränä varmistaa jätehuollon tehtävien hoito turvallisesti ja ammattitaitoisesti. Tavoitteeseen pyritään huolehtimalla työolosuhteiden ja työmenetelmien turvallisuudesta sekä kouluttamalla ja opastamalla. Myös jätehuoltotehtäviin osallistuvien urakoitsijoiden valinnassa ja toiminnan ohjauksessa sekä valvonnassa otetaan huomioon ympäristö-, laatu- sekä työterveys- ja työturvallisuusnäkökohdat.

85 85 (164) HSY:llä on ympäristö- ja laatujärjestelmä, jossa on työohjeet koskien kaikkia Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja. Työohjeissa on kuvattu myös menettelyt häiriötilanteissa. Ohjeita päivitetään jatkuvasti. Jätteenkäsittelykeskuksessa on käytössä laaja ympäristövaikutusten tarkkailujärjestelmä, jonka avulla mahdolliset ympäristöriskit voidaan nopeasti havaita ja käynnistää toimenpiteet niiden estämiseksi. Ulkopuolisia asiantuntijoita käytetään apuna vaarojen arvioinnissa sellaisten toimintojen ja vaarojen osalta, jotka edellyttävät erityistä ammatillista osaamista. Näitä ulkopuolisia asiantuntijoita ovat mm. VTT, työterveyslaitos ja eri alojen konsulttiyritykset. Erikoisosaamista vaativia toimintoja ovat esim. kaasu- ja vesihuoltojärjestelmien huoltotyöt ja biojätteiden käsittely. Rakennus- ja käyttötehtävien urakointiin on laadittu työturvallisuusasiakirja sekä menettelyohjeet ja turvallisuussäännöt. Rakennusurakoissa työturvallisuusasiakirja on ollut usean vuoden ajan urakkasopimusten liitteenä. Asiakirja otetaan käyttöön jatkossa myös suuremmissa käyttöpuolen urakoissa. Urakoitsijoiden edellytetään tekevän omasta toiminnastaan vaarojen arvioinnit ja riskikartoitukset. Työohjeet Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristö- ja laatujärjestelmään kuuluu kompostointitoiminnan työohje ( Biojätteen käsittelyn omavalvontasuunnitelma ja prosessiohje ). Nykyisessä versiossa on seuraavat häiriötilanteita käsittelevät osuudet: Häiriöpäiväkirja: kirjataan prosessien pysähtymiseen tai viivästymiseen johtaneet häiriöt sarakkeisiin merkitään päivä, kellonaika, kohde, häiriö, vaikutus, korjaussuunnitelma ja häiriön toteaja. Häiriötilanteet: prosessia ohjataan häiriötilanteissa häiriötilanteiden ajo-ohjeiden mukaisesti. Prosessia seurataan tarkastamalla ja arvioimalla prosessipäätteeltä mittaustulokset ja laitteiden toiminta. Laitoksen kunto arvioidaan jokaisessa työvuorossa suoritettavalla tarkastuskierroksella, joka käsittää molempien laitosten kaikki tilat ja piha-alueet laitteistokohtaiset ohjeet häiriötilanteissa tarkastetaan laitetoimittajan toimittamista laitekohtaisista käyttöohjeista viikonloppuisin ja arkipyhinä laitoksen toimintaa seurataan matkapuhelimeen kytketyn hälytysjärjestelmän kautta. jos hygienisointiin tarvittavat olosuhteet eivät toteudu esikompostoinnissa, hygienisointi suoritetaan jälkikompostoinnissa tai jälkikypsytyksessä.

86 86 (164) Kompostointitoiminnan työohje päivitetään vastaamaan uutta, mädätyslaitoksen sisältävää prosessia. Prosessien häiriöttömän toiminnan varmistaminen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen laitosmaiset toiminnot on varustettu ja uudet toiminnot varustetaan nykyaikaisella kaukovalvontaan liitettävällä automaattisella ohjausjärjestelmällä. Hälytyslaitteet, niiden anturit ja niihin kytketyt toimintalaitteet tarkastetaan ja koestetaan säännöllisesti. Ohjaus- ja valvonta-automatiikassa voi olla häiriötilanteita mm. ukkosen vaikutuksesta, minkä johdosta laitteistoissa on ukkossuojaus. Häiriön sattuessa laitokset voidaan siirtää käsiohjaukseen. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa periaatteena on, että laitosmaisen jätteenkäsittelyn prosessien häiriöihin varaudutaan varustamalla prosessit ohitusmahdollisuuksilla ja kaksoisjärjestelmillä. Kun keskeisimmät prosessiosat toteutetaan vähintään 2-linjaisina, laiterikosta aiheutuvat prosessihäiriöt eivät häiritse yleensä koko prosessin toimintaa. Sähkön syötön varmistaminen Esikäsittely, mädätysprosessi ja kompostointi ovat riippuvaisia sähköenergiasta. Sähkön syötön häiriötilanteissa sähkökäyttöiset laitteet eivät toimi. Laitosten keskeisimpien toimintojen sähkön saanti varmistetaan järjestämällä sähkön syöttö vähintään kahdesta suunnasta. Sähkönsyöttö Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen toiminnoille hoidettiin aikaisemmin Fortum Oyj:n omistuksessa olevan 20 kv:n avoimen sähkölinjan kautta. Em. jätteenkäsittelykeskuksen läpi kulkeva sähköjohto jää paikoilleen, koska se syöttää sähköä myös käsittelykeskuksen ulkopuolisiin kulutuspisteisiin. Linjaa voidaan käyttää varalla olevana jätteenkäsittelykeskuksen sähkön syöttönä. Ämmässuolle valmistunut kaasuvoimala muutti jätteenkäsittelykeskuksen sähkön käyttäjästä sen tuottajaksi. Voimalan noin 15 MW:n sähköteho edellyttää siirtokapasiteetiltaan suurempaa sähkölinjaa ja sitä vastaavaa muunto- ja kytkinasemaa. Kaasuvoimalan viereen rakennetulle kytkinasemalle on rakennettu 110 kv:n sähkölinja, jota kautta suurin osa kaasuvoimalan tuottamasta sähköstä myydään valtakunnan verkkoon. Poikkeustapauksissa, kaasuvoimalan seisokkien aikana voidaan samaa liityntää käyttää myös jätteenkäsittelykeskuksen tarvitseman sähkön syöttöön. Oman sähkön tuotannon myötä on ollut taloudellisesti tarkoituksenmukaista rakentaa alueelle myös käsittelykeskuksen oma sisäinen 20 kv:n sähköverkko, jolla sähköenergia käsittelykeskuksen omaan kulutukseen saadaan suoraan kaasuvoimalasta ja sähkön kulutuksen siirtomaksuilta välty-

87 87 (164) tään. Sähköverkko on toteutettu tilankäyttö-, luotettavuus- ja turvallisuussyistä maakaapeleilla. Edellä esitetyn perusteella pitkäkestoisia sähkökatkoksia voidaan pitää hyvin epätodennäköisinä. Rakenteiden vaurioiden ehkäisy Rakennusten ja ajo- ja piha-alueiden rakenteiden vauriot saattavat aiheuttaa päästöjä ympäristöön. Biojätteen käsittelylaitoksen mädätysprosessi ja kompostointi sekä jätevesien esikäsittelytoiminnot sijoitetaan rakennuksiin. Rakennuksissa todennäköisimmin vaurioituvat kohteet ovat lattia- ja kattorakenteet. Erityisesti paikoissa, joissa jätteen siirtoon käytetään pyöräkuormaajaa ja muita työkoneita, joutuu lattia suurelle rasitukselle. Katoilla erityisesti lumikuorma saattaa aiheuttaa vaurioita. Kattorakenteiden vauriot ja muut rakennusten vauriot vaikeuttavat laitoksen toimintaa ja saattavat aiheuttaa päästöjä ympäristöön. Käsittelylaitoksien ajo- ja piha-alueiden ympäristönsuojelullinen turvallisuus perustuu tiiviisiin pohjarakenteisiin. Pohjarakenteiden vauriot voivat johtua esim. painumista. Vauriotapauksessa laitosalueelta voi purkautua vesiä pinta- ja pohjavesiin. Laitosalueen ja rakennusten kuntoa seurataan jatkuvasti. Laitoksen toiminnan keskeytyksiin varaudutaan järjestämällä riittävät välivarastointikentät ja muut käsittelyn varajärjestelmät. Ajo- ja piha-alueilta haitta-aineiden pääsy pohjaveteen on mahdollista ainoastaan poikkeuksellisen laajassa ja pitkäaikaisessa häiriötilanteessa. Vauriotapauksissa haitalliset vaikutukset rajoittuvat pieniksi, sillä kentiltä kerääntyvät vedet ovat lähinnä sadevettä, johon on liuenneena pieniä pitoisuuksia ravinteita ym. epäpuhtauksia kentällä varastoitavista tai käsiteltävistä kompostituotteista. Biojätteen käsittelylaitoksen sijoitusalueilla maaperä- ja pohjavesiolosuhteet ovat sellaiset, ettei alueen ulkopuolelle ulottuvaa pohjaveden pilaantumisvaaraa ole käytännössä olemassa. Sijoitusalue ei ole myöskään pintavesien pilaantumisen osalta erityisen herkkä, varsinkin kun vauriotilanteiden vesimäärät jäävät joka tapauksessa pieniksi. Uudemman kompostointilaitoksen lattia on varustettu vuodontarkkailujärjestelmällä ja muovikalvoon perustuvalla lisätiivistysrakenteella. Mahdolliset lattiarakenteen vuodot saadaan kerättyä talteen. Mädätyslaitoksessa rakenteet tehdään siten, että mahdolliset vuodot voidaan havaita.

88 88 (164) Biojätteen käsittelylaitos Jätteen laadun ja määrän vaihteluihin varautuminen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen otetaan vastaan vain sellaisia jätteitä, joiden alkuperä ja laatu on todennettu. Käsittelyyn hyväksyttävän biohajoavan jätteen laadussa voi kuitenkin olla suurta vaihtelua. Vastaanotettavien jätteiden määrissä voi myös olla suurta hetkellistä vaihtelua. Käsiteltävän jätteen laadun ja määrän vaihteluihin varaudutaan seuraavasti: prosessin riittävän väljä, kausivaihtelut huomioon ottava mitoitus seuraamalla käsiteltävän jätteen laatua mahdollisimman tarkasti ohjaamalla prosessin kannalta ongelmalliset jätteet niille soveltuvaan käsittelyyn. Kompostointitoiminnan työohjeessa annetaan ohjeet jätteiden laadun valvonnasta vastaanoton yhteydessä. Poikkeavista biojätekuormista on myös kirjallinen ohje. Mikäli kuormantarkastuksessa osoittautuu, ettei jäte ole sopivaa sille aiottuun käsittelyyn, lastataan kuorma kuljettavaksi sopivaan käsittelypaikkaan jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Jos jäte ei sovi käsiteltäväksi Ämmässuolla esimerkiksi vaaralliseksi jätteeksi luokittelun vuoksi, ohjataan kuorma pois alueelta. Käännytetyistä kuormista tehdään aina ilmoitus Espoon kaupungin ympäristöviranomaiselle. Osaprosessien varajärjestelyt Mädätyslaitoksen häiriötilanteessa menetellään seuraavasti: mädätysprosessissa jo oleva materiaali varastoidaan niissä säiliöissä, joihin se on prosessissa edennyt jätteenkäsittelykeskukseen tuleva uusi biojäte käsitellään ensisijaisesti Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kompostointilaitoksissa, toisena jätteen toimittaminen ulkopuolisen toimijan laitokseen ja viimeisenä vaihtoehtona on jätteen sijoittaminen kaatopaikalle. Biojätteen sijoittaminen kaatopaikalle biojätteen käsittelylaitoksen häiriötilanteessa sisältyy tällä hetkellä Vaasan hallinto-oikeudessa käsittelyssä olevaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen Nro 212/2012/1, Mikäli jommassa kummassa kompostointilaitoksessa on häiriötilanne, mädäte pyritään hygienisoimaan toisessa laitoksessa. Mikäli hygienisointi ei ole mahdollista tai häiriö mädätys- tai kompostointiprosessissa aiheuttaa muutoin kompostin laadun heikkenemisen, huonolaatuinen komposti voi-

89 89 (164) daan hyödyntää jätteenkäsittelylaitoksen muissa toiminnoissa lupahakemuksen liitteessä (liite 10) esitetysti. Toimenpiteet prosessin eri vaiheissa Vastaanotto ja esikäsittely Biojätteen käsittelylaitokselle tuleva kiinteä jäte otetaan vastaan kompostointilaitoksen esikäsittelytilaan. Jätteen esikäsittelyssä ja jätteiden siirroissa esikäsittelystä mädätykseen ja kompostointiin käytetään yleisesti käytössä olevaa tekniikkaa. Siirtojärjestelmiä suunniteltaessa on otettu huomioon ohitusmahdollisuudet. Murskaimia on kaksi kappaletta. Lietemäisten jätteiden vastaanotossa saattaa syntyä ongelmia, mikäli kuljettavan auton lietteen siirtoon käytettävä pumppu rikkoutuu. Tilanteeseen voidaan varautua varustamalla vastaanottotila varapumpulla. Jatkokäsittelyyn soveltumattomat suuret esineet poistetaan kahmarilla. Koneen rikkoutuessa varakone on saatavilla helposti. Mädätys Mädätysprosessia ohjataan automaattisesti ja se on riippuvainen sähköstä. Tarkempi kuvaus menettelystä sähkön syötön häiriöissä ja automatiikan häiriötilanteissa on esitetty edellä kohdissa Prosessin häiriöttömän toiminnan varmistaminen ja Sähkön syötön varmistaminen. Molemmissa tapauksissa seurauksena on mädätysprosessin kapasiteetin lasku, josta seuraa jätteen ohjaaminen ilman käsittelyä jälkikompostointiin. Jätteen siirroissa mädätyksen eri vaiheiden välillä käytetään yleisesti käytössä olevaa tekniikkaa. Siirtojärjestelmiä suunniteltaessa otetaan huomioon ohitusmahdollisuudet. Muutoin mädätysprosessissa ongelmia aiheutuu pääasiallisesti vaativista prosessiolosuhteista ja prosessin ohjauksesta ja hallinnasta. Ympäristölupahakemuksessa on käsitelty mädätyksen osaprosessien mahdollisia häiriötilanteita, niiden estämistä ja toimintaa häiriön sattuessa. Mädätysprosessin häiriötilanteissa hajuhaittojen muodostuminen on mahdollista. Muiden ympäristöhaittojen aiheutuminen mädätyksen toimintahäiriöiden seurauksena ei ole todennäköistä, sillä toiminta voidaan keskeyttää häiriötilanteessa ja toimia edellä kohdassa Työohjeet esitetysti. Kompostointi Kompostointilaitoksessa jäte otetaan vastaan lattialle. Jätteen siirroissa kompostoinnin eri vaiheiden välillä käytetään yleisesti käytössä olevaa tekniikkaa. Siirtojärjestelmiä suunniteltaessa on otettu huomioon ohitusmahdollisuudet.

90 90 (164) Kompostointilaitoksissa jätettä seulotaan prosessin eri vaiheissa. Mikäli seula rikkoontuu, voidaan käyttää vanhaa seulontalaitetta. Kompostointikäsittelyn osaprosessit voidaan jakaa seuraavasti: tukiaineen lisäys mädätteeseen tai biojätteeseen (mädätyslaitoksen häiriötilanteessa) ja sekoitus siirto tunneliin kompostin kastelu kompostin ilmastus kompostihallin ilmanvaihto poistokaasujen ja ilmanvaihtoilman käsittely jätevesien käsittely ja kierrätys. Kompostointiprosessia ohjataan automatiikalla ja se on riippuvainen sähköenergiasta (laitteet ja ilmastus- sekä kastelujärjestelmät vaativat sähköenergiaa). Tarkempi kuvaus menettelystä sähkön syötön häiriöissä ja automatiikan häiriötilanteissa on esitetty edellä kohdissa Prosessin häiriöttömän toiminnan varmistaminen ja Sähkön syötön varmistaminen. Molemmissa tapauksissa seurauksena on jälkikompostoinnin kapasiteetin lasku, josta seuraa lopputuotteen laadun huononeminen ja lopputuotteen hyödyntämisen vaikeutuminen. Kompostointiprosessissa ongelmia aiheutuu pääasiallisesti vaativista prosessiolosuhteista ja prosessin ohjauksesta sekä hallinnasta. Ympäristölupahakemuksessa on tarkasteltu kompostointikäsittelyn osaprosessien mahdollisia häiriötilanteita, niiden estämistä ja toimintaa häiriön sattuessa. Prosessin varajärjestelmiä on tarkasteltu edellä kohdassa Osaprosessien varajärjestelyt. Poistokaasujen ja ilmanvaihtoilman käsittelyn häiriötilanteessa ympäristöön voi päästä hajukaasuja. Muiden ympäristöhaittojen aiheutuminen jälkikompostoinnin toimintahäiriöiden seurauksena ei ole todennäköistä, sillä toiminta voidaan keskeyttää häiriötilanteessa ja käyttää hyväksi Ämmässuon muita biojätteen käsittelymahdollisuuksia. Biopesurissa viikoittaisina huoltotoimenpiteinä on vedenkierrätysjärjestelmässä olevien suodattimien puhdistaminen. Biopesurissa suodinmateriaalina oleva puuhake vaihdetaan 1 2 vuoden välein. Hakkeen vaihto tehdään pyöräkuormaajan avulla ja yhden biopesurikammion hakkeen vaihto kestää noin yhden päivän ajan. Hakkeen vaihdon jälkeen pesuria aletaan kuormittaa vähitellen ja täyteen käsittelykapasiteettiin päästään noin yhden viikon kuluessa. Koska biopesurissa on neljä erillistä suodinyksikköä, on vaihtotyön aikana pesurin käsittelykapasiteetti vähintään 75 % maksimikapasiteetista. Kun biopesurin mitoituksessa on varauduttu noin 25 % normaalikuormituksen ylittävään mitoitukseen, ei vaihtotyön pitäisi vaikuttaa hajukaasujen käsittelyn tehokkuuteen.

91 91 (164) Neljä erillistä yksikköä mahdollistaa luotettavan toiminnan myös häiriötilanteissa, jolloin yhdessä yksikössä havaittuun toimintahäiriöön voidaan puuttua nopeasti muiden yksiköiden jatkaessa toimintaansa normaalisti. Biopesurin vedenkäsittelyn toiminta on varmistettu rinnakkaisilla pumpuilla ja toisen säiliön ohitusmahdollisuudella. Biopesuri ei ole yhtä herkkä hetkellisille toimintahäiriöille kuin happopesuri, koska hajukaasun viipymäaika biopesurissa on noin 50 kertaa pidempi kuin happopesurissa. Biopesurin happopesuria parempi puhdistustehokkuus verrattuna happopesuriin perustuu pääasiassa hyvään toimintavarmuuteen ja pitkään käsittelyn viipymäaikaan. Kompostointilaitoksen käytössä on kaksi biosuodinta, jolloin hajukaasujen käsittely on mahdollista, mikäli toisessa suotimessa on käyttöhäiriö. Biokaasun hyödyntämisyksikkö Mädätyskaasun käsittelyssä on kolme vaihtoehtoa: biokaasun käsittely biojätteen käsittelylaitoksen yhteyteen rakennettavassa uudessa CHP-yksikössä tai biokaasun johtaminen olemassa olevaan kaasuvoimalaan biokaasun jatkokäsittely liikennepolttoaineeksi. Kaasuvoimalan häiriötilanteet ja varautuminen niihin on esitetty myönnetyssä ympäristöluvassa No YS 1470, muutettu , No YS Biojätteen käsittelylaitoksen tuottaman kaasun käsittely ei muuta toimintoja olennaisesti. Uuden CHP-yksikön häiriötilanteet ja toimenpiteet niihin varautumiseen ovat vastaavat kuin jätteenkäsittelykeskuksen nykyisessä kaasuvoimalassa. Molempia vaihtoehtoisia uusia kaasunhyödytämisyksikköjä ohjataan automatiikalla ja se on riippuvainen sähköenergiasta. Tarkempi kuvaus menettelystä sähkön syötön häiriöissä ja automatiikan häiriötilanteissa on esitetty edellä kohdissa Prosessin häiriöttömän toiminnan varmistaminen ja Sähkön syötön varmistaminen. Häiriötilanteen sattuessa kaasu johdetaan kaasuvoimalaan hyödynnettäväksi. Kaasun hyötykäytön ollessa mahdotonta kaasu poltetaan laitoksen varapolttolaitteistossa soihduttamalla. Ympäristöön kohdistuvien haittojen aiheutuminen on kaikissa vaihtoehdossa epätodennäköistä, sillä käytössä on varajärjestelmiä, viime kädessä soihtupoltto. Mahdollinen biokaasupäästö sekoittuu nopeasti ilmaan, joten ympäristöhaitan riski on pieni.

92 92 (164) Kemikaalien kuljetus ja varastointi Onnettomuudet Yleiset toimenpiteet Kemikaalien kuljetukseen ja varastointiin liittyviä riskitilanteita ovat liikenneonnettomuudet, kemikaalin varastoon siirtämisessä tapahtuvat vuodot ja varaston rakenteiden vauriot. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella mahdollisesti tapahtuvien liikenneonnettomuuksien ehkäisyn yleiset periaatteet on jäljempänä kohdassa Liikenteen onnettomuustilanteet. Kemikaalien kuljetuksissa noudatetaan niitä koskevia turvallisuusohjeita ja määräyksiä. Mahdollisiin jätteenkäsittelykeskuksen alueella tapahtuviin kemikaalien kuljetusten onnettomuuksiin varaudutaan noudattaen samoja periaatteita kuin alueella on edellytetty noudatettavaksi aikaisemmissa ympäristöluvissa, mm. varmistamalla, että jätteenkäsittelykeskuksessa on saatavilla riittävä määrä imeytysaineita. Kemikaalien varastointitilat rakennetaan kunkin kemikaalin edellyttämällä tavalla ja niille haetaan tarvittaessa asianomaisen viranomaisen (turvallisuus- ja kemikaaliviraston tai pelastusviranomaisen) hyväksyntä. Kemikaalien ja öljyjen varastoissa noudatetaan seuraavia yleisiä periaatteita: varastot varustetaan esimerkiksi viemäröinnillä ja suoja-altailla siten, ettei kemikaaleja pääse normaalitoiminnassa tai onnettomuuden yhteydessä maaperään tai vesistöön. Rakenteiden vaurioiden ehkäisemistä on tarkasteltu edellä kohdassa Rakenteiden vaurioiden ehkäisy. häiriö- ja vahinkotilanteisiin varaudutaan hälytysautomatiikan avulla. Hälytyslaitteiden toimintakunto tarkastetaan säännöllisesti. alueet, joilla kemikaaleja siirretään kuljetusvälineistä varastoon, rakennetaan tiivispohjaisina ja varustetaan tarkkailu- ja keräyskaivoilla, joista siirron aikana mahdollisesti vuotanut kemikaali saadaan talteen varastoilla pidetään käyttövalmiina imeytysaineita. Kemikaalien asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi annetaan työohjeet edellä kohdassa Työohjeet esitetyn mukaisesti ja koulutetaan työntekijöitä. Kemikaalivahingon torjunnassa käytetyt pilaantuneet materiaalit toimitetaan kyseisen kemikaalijätteen käsittelyyn ympäristöluvan saaneeseen laitokseen. Vaarallisten kemikaalien laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavissa tuotantolaitoksissa on oltava yksi tai useampi käytönvalvoja, joka huolehtii siitä, että hänen vastuualueellaan noudatetaan kemikaaleja koskevia säädöksiä, määräyksiä ja lupaehtoja. Käytönvalvoja myös opas-

93 93 (164) taa työntekijöitä kemikaalien turvallisessa käsittelyssä ja neuvoo heitä kemikaaleja koskevan tiedon, esimerkiksi käyttöturvallisuustiedotteiden, käytössä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on nimitetty kaasuvoimalaa varten Tukes:in pätevyyskokeen suorittanut käytönvalvoja, joka vastaa laitosten määräysten mukaisesta käyttökunnosta, huoltotoimenpiteiden suorittamisesta sekä tarkastusten järjestämisestä. Käsittelykeskuksen pelastussuunnitelmaa on tarkasteltu edellä kohdassa Yleiset ehkäisevät toimenpiteet. Onnettomuuksiin varaudutaan seuraavilla yleisillä toimenpiteillä: yhteistyössä pelastusviranomaisten kanssa laaditaan ohjeet onnettomuustilanteiden varalta laitoksia varten laaditaan sammutussuunnitelma henkilökunta koulutetaan onnettomuustilanteiden varalta laitos- ja kenttäalueilla kielletään avotulen käsittely (mm. tupakointi). Terveydelle haitalliset päästöt ilmaan Tulipalot ja räjähdykset Normaalissa toiminnassa biokaasulaitoksessa ei vapaudu kaasuja työskentelytiloihin tai ympäristöön, koska prosessit suunnitellaan siten, että kaasut otetaan talteen. Häiriötilanteissa voi kuitenkin vapautua terveydelle haitallisia pitoisuuksia mm. metaania, hiilidioksidia, rikkivetyä tai ammoniakkia. Haittoja ehkäistään sijoittamalla riskialttiisiin tiloihin kaasunilmaisimia. Vuototilanteessa ilmakehään vapautuvat kaasumaiset yhdisteet laimenevat nopeasti, joten haitat laitoksen ympäristössä ovat epätodennäköisiä. Prosessitiloihin päässeet kaasut voivat kuitenkin aiheuttaa haittaa henkilökunnalle. Räjähdykset ja tulipalon syttymisriski minimoidaan ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä, joita ovat mm. seuraavat rakennusmateriaali-, prosessi-, laite- ja sähkölaitevalinnat: laitosten rakenteille asetetaan vaatimukset palo- ja räjähdyssuojaukseen ja automaattisiin sammutusjärjestelmiin mädätyslaitoksen ja uuden kaasumoottorin rakennusten rungot ovat paloturvallista teräsbetonia ja laitokset erotetaan erillisiksi paloalueiksi laitokset varustetaan räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuuteen liittyvän ATEX-lainsäädännön edellyttämillä laitteistoilla ja niille laaditaan räjähdyssuojausasiakirjat riskialttiisiin tiloihin sijoitetaan kaasunilmaisimia turvatekniikan keskus tarkistaa laitosten turvallisuuden ennen niiden käyttöönottoa ja säännöllisesti käyttöönoton jälkeen.

94 94 (164) Toiminnan aikana onnettomuusriskiä vähennetään käytön valvonnalla, mittaus- ja valvontajärjestelmillä sekä suojaus- ja varojärjestelmillä. Mahdollisia palotilanteita varten: rakennuksiin tulee pikapalopostit ja alkusammutuskalustoa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on 500 m 3 :n palovesiallas ja palovesipumppaamo (240 m 3 /h 2,6 bar:n painetasoon), josta palovettä saadaan biojätteen käsittelyn laitosalueelle. Alueella on teknistä vettä hyödyntävä palovesiverkosto pikapaloposteineen. Palovesialtaasta saadaan sammutusvettä myös suoraan säiliöautoon. Palovesiallas pidetään täytenä alueelle tulevalla talousvesilinjalla. Palovesialtaan yhteydessä on 80 m 3 :n käyttövesisäiliö, johon vesi otetaan alueelle tulevasta vesijohdosta. Käyttövesisäiliöstä vesijohtovettä voidaan johtaa tarvittaessa alueen teknisen veden verkostoon. Tulipalojen tai räjähdysten seuraukset voivat olla onnettomuuden laajuudesta riippuen hyvinkin laaja-alaisia ja pitkäkestoisia. Tulipalo tai räjähdys aiheuttaa päästöjä ilmaan sekä vesiin. Suorien ympäristöriskien lisäksi tulipalo ja räjähdys aiheuttavat välillisiä vaikutuksia keskeyttämällä laitoksen toiminnan. Toiminnan keskeytyksen vaikutukset voidaan kuitenkin pitää pieninä etsimällä nopeasti korvaavia käsittelypaikkoja. Myös henkilövahingot ovat mahdollisia. Aineelliset vahingot aiheuttavat taloudellisia rasituksia toiminnan jatkolle. Onnettomuustilanteissa myös yleisön asenteet jätteenkäsittelytoimintaa kohtaan voivat muuttua niin negatiivisiksi, että toiminnan jatkaminen entisellä paikalla käy mahdottomaksi. Onnettomuustilanteessa jätteiden käsittely joudutaan järjestämään muulla tavalla ja mahdollisesti kokonaan eri alueella, jolloin toiminnasta aiheutuu omat päästöt ja muut haitat ympäristölle. Liikenteen onnettomuustilanteet Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa liikenneonnettomuuksien mahdollisuutta on vähennetty mm. rakentamalla kiertoliittymä jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottoalueelle. Lisäksi alueen sisäisen liikenteen onnettomuusriskien ehkäisemiseksi on parannettu alueen liikenteen opastusta, keskitetty pientuojien palvelut Sortti-asemalle ja vähennetty ulkopuolisten liikkumista jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Myös autojen peruutusäänimerkit vähentävät liikenneonnettomuuksien mahdollisuutta. Työkoneita on loppusijoitusalueilla, kompostointilaitoksilla ja -kentillä ja muilla hyötykäyttökentillä. Työkoneiden aiheuttamien henkilövahinkojen mahdollisuutta on vähennetty rajoittamalla käsittelyalueille ja laitosalueelle pääsy vain ammattimaiselle jätteenkuljetusliikenteelle ja jätteenkäsittelykeskuksen henkilökunnalle.

95 95 (164) TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Tarkkailuvelvoitteet Yleistä HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelylaitokselle ja kaasuvoimalalle on laadittu käyttö- ja käyttötarkkailusuunnitelmat. Suunnitelmat päivitetään uusien toimintojen edellyttämällä tavalla. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukselle on määrätty päästöjen ja vaikutusten tarkkailuvelvoitteita useissa lupapäätöksissä. Yhteenveto tarkkailuvelvoitteista voimassa olevissa lupapäätöksissä on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 25.1). Seuraavassa tekstissä on esitetty biojätteen käsittelylaitokseen liittyvä tarkkailu. Seuraavassa taulukossa on biojätteen laitoskokonaisuuden alustava tarkkailusuunnitelma. Tarkkailusuunnitelmaa täydennetään erillisen kaasumoottorin osalta, mikäli kaasun hyödyntämisratkaisu tulee perustumaan uuteen kaasumoottoriin. Laitosmainen mädätys ja kompostointi Päivittäin: Päästöt vesiin: jätemäärät, jätteiden viemäröitävän veden laa- laatu, alkuperä, toimituspäivämäärä, tuottaja tu ja määrä ja tuoja Päästöt ilmaan: tärkeimpien prosessiparametrien seuranta hajupitoisuus huolto- ja korjaustyöt Kuukausittain: kulutuslukujen tarkastus kompostin hyötykäyttö Vaikutukset vesiin: vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Ämmässuon- Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti Vaikutukset ilman laatuun: jatkuva hengitettävien hiukkasten (PM 10) ja haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) mittaus jätteenkäsittelykeskuksen mittausasemilla Käyttötarkkailu: panosraporttiin, huolto-ohjelmaan, kulutusraporttiin Päästötarkkailu: vuosiraporttiin Päästötarkkailu Biojätteen käsittelylaitoksen päästötarkkailu Kompostointilaitosten poistoilman pesureiden ja biosuotimien toimintaa tarkkaillaan vähintään kerran vuodessa. Tarkkailu perustuu jätteenkäsittelykeskuksen myönnettyyn ympäristölupaan No YS 553. Tulokset ilmoitetaan vuosiraportissa. HSY esittää, ettei kompostointilaitosten poistoilman pesureiden ja biosuotimien tarkkailua ole tarpeen muuttaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen uusien toimintojen vuoksi.

96 96 (164) Tarkkailuohjelmat Vesipäästöjen tarkkailu Kaasun hyödyntämisen päästötarkkailu Ämmässuon kaasuvoimalan päästöjä tarkkaillaan Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan No YS 1470 mukaisesti. Tarkkailua koskevat lupamääräykset Uudenmaan ympäristökeskus on antamallaan päätöksellä No YS 1658 muuttanut lupamääräystä 16. HSY esittää, että päästötarkkailu toteutetaan nykyisten päätösten mukaisesti siinä tapauksessa, että biojätteen käsittelylaitoksen tuottama kaasu hyödynnetään olevassa kaasuvoimalaitoksessa. HSY tekee esityksen tarkkailun täydentämisestä, mikäli kaasu hyödynnetään uudessa biokaasun hyödyntämisyksikössä. Tarkkailuvelvoitteet Espoon Veden (HSY Vesi) kanssa tehdyn vesien viemäriin johtamista koskevassa sopimuksessa YTV (HSY Jätehuolto) on velvoitettu tarkkailemaan viemäriin johtamansa veden laatua Espoon Veden hyväksymällä tavalla. Velvoitetarkkailu tulee tehdä neljä kertaa vuodessa. Toiminnan muuttuessa sopimusta tarkistetaan. Sopimus on ympäristölupahakemuksen liitteenä (liite 13A). Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesiä on tarkkailtu vuodesta 2003 lähtien yhteistarkkailuna päivätyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa muutettiin Uudenmaan ympäristökeskuksen antaman päätöksen No YS 14 mukaisesti. Yhteistarkkailuohjelma sai lainvoimain korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä taltionumero 467. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut yhteistarkkailuohjelman muuttamisesta päätöksen No YS 357, Tällä hetkellä voimassa oleva tarkkailuohjelma on päivätty Em. tarkkailuohjelmaan perustuen on laadittu yhteistarkkailun toteuttamista varten työohjelma (1. päiväys ), jota on tarpeen mukaan tarkkailujakson aikana päivitetty , , , , ja Tarkkailujaksoa koskeva työohjelman viimeisin päiväys on Työohjelmassa on esitetty tarpeen mukaan (esim. tarkkailussa olevia havaintopisteitä koskevien muutosten takia) joitakin tarkistuksia päivättyyn tarkkailuohjelmaan verrattuna. Vuoden 2014 tarkkailu on perustunut yhteistarkkailun työohjemaan (Ramboll Finland Oy). Tarkkailuvelvollisia Ämmässuon ja Kulmakorven alueella ovat Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY), Espoon kaupunki, Rudus Oy ja Rakentajien Ekopark Oy.

97 97 (164) päivätyn työohjelman mukaan yhteistarkkailun havaintopisteverkko sisältää yhteensä 97 havaintopistettä seuraavasti: viemäriin johdettavat vedet 7 kpl täyttöjen sisäiset vedet 4 kpl pohjavesi 45 kpl talousvesikaivot 9 kpl pintavedet 32 kpl (pisteistä 3 järvivesipisteitä). Ohjelmaa täydennetään toimintojen laajenemisen mukaisesti. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia alueen vesien laatuun tarkkaillaan erityisesti seuraavasti: viemäriin johdettavat vedet 7 kpl täyttöjen sisäiset vedet 0 kpl (jätetäytön sisäisen veden pinnankorkeuden ja lämpötilan mittaukset yhteensä 4 kaasukaivosta) pohjavesi 21 kpl (joista 3 tuhotunut, odottavat viranomaispäätöstä) talousvesikaivot 4 kpl pintavedet 11 kpl (pisteistä 2 järvivesipisteitä). Yhteistarkkailun näytteenottokertojen määrät ovat seuraavat: viemäriin johdettavat vedet 2 6 krt/a täyttöjen sisäiset vedet 4 krt/a pohjavesi 4 krt/a talousvesikaivot 1 krt/a pintavedet 4 krt/a (järvivesipisteet 2 krt/a). Näytteistä tehdään kattavat fysikaalis-kemialliset määritykset. Määritysvalikoimia on 4 kpl riippuen havaintopisteen ominaisuuksista. Joka viides vuosi määritykset tehdään laajan analyysivalikoiman mukaan. Tarkkailualueen pintavesikuormituksen arvioimiseksi tärkeimpiin pintavesien purkureitteihin on asennettu jatkuvatoimiset virtaamamittarit. Mittauspisteitä on yhteensä 6 pisteessä. Tarkkailutuloksista esitetään neljä kertaa vuodessa väliraportti ja tarkkailuvuoden jälkeen loppuraportti. HSY esittää, ettei työohjelman mukaista yhteistarkkailuohjelmaa ole tarpeen muuttaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen uusien toimintojen vuoksi. Muu vesien päästötarkkailu HSY Jätehuolto on osallistunut Jätelaitosyhdistys ry:n (JLY) koordinoimaan E-PRTR-hankkeeseen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY)

98 Ilman laadun tarkkailu 98 (164) nro 166/2006 epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta), jonka tuloksena JLY on julkaissut vesipäästöjen raportointia koskevan hyvien menettelytapojen kuvauksen toukokuussa Jätteenkäsittelykeskuksen viemäriin johdetavasta vedestä analysoidaan kertaluonteisesti JLY:n menettelytapakuvauksessa esitetyt todennäköiset ja mahdolliset E-PRTR-raportoitavat epäpuhtaudet. Saatujen tulosten perusteella laaditaan esitys E-PRTR-raportointiin sisältyvien epäpuhtauksien seurannasta jatkossa. Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaa päivitetään tarvittaessa. Jätteenkäsittelykeskuksen viemäriin johdettavasta vedestä analysoidaan kertaluonteisesti vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) päivityksessä esitetyt kansallisessa menettelyssä määritetyt vesiympäristölle haitalliset aineet. Saatujen tulosten perusteella laaditaan esitys kansallisesti määritettyjen haitallisten aineiden seurannasta jatkossa. Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman analyysivalikoima päivitetään tarvittaessa. Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettu valtioneuvoston asetus (1022/2006) on ollut Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman muutoksesta annetun päätöksen (Uudenmaan ympäristökeskus, No YS 357, ) perusteena. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus on mukana Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa COHIBA-hankkeessa (Control of Hazardous Substances in the Baltic Sea Region). Uudenmaan ympäristökeskukselle (nykyisin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) esitettiin , että biologisten vesitutkimusten toteuttamisen ajankohtaa siirretään eteenpäin ja yksityiskohtaisesta ohjelmasta päätetään, kun COHIBA-projektin tuloksia on käytettävissä riittävästi. Ympäristökeskus hyväksyi esityksen. Jätteenkäsittelykeskuksen myönnetyssä ympäristöluvassa No YS 553 on edellytetty tarkkailtavaksi ilman laatua. Korkein hallintooikeus muutti ko. lupapäätöstä annetulla päätöksellään (taltionumero 466). Myös Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen laajennusaluetta koskevassa myönnetyssä ympäristöluvassa No YS 659 on edellytetty noudatettavan ilman laadun tarkkailusta annettua ympäristölupapäätöksessä No YS 553 annettua määräystä. KHO:n tekemän muutoksen jälkeen tarkkailu edellytetään tehtäväksi seuraavasti: jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttamat hajuhaitat ja hajujen leviäminen ympäristöön on selvitettävä vähintään kerran vuodessa asukaspaneelitutkimuksella, asiantuntijaraadin tekemin aistihavainnoin, hajumittauksilla tai muilla vastaavilla menetelmillä jätteenkäsittelykeskuksen alueen ilman leijuvan pölyn hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ja pienhiukkasten pitoisuuksia (PM 2,5 ) ja rikkiyhdisteiden määrää on seurattava jatkuvatoimisesti ilman laadun mittausasemalla.

99 Melun tarkkailu 99 (164) Jätteenkäsittelykeskuksesta aiheutuvaa hajukuormitusta ympäristössä on kartoitettu säännöllisesti ulkopuolisen asiantuntijatahon tekemillä kenttähavainnoinneilla. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on käytössä hiukkasmittausohjelma, jonka Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi kirjeellään No YS Tarkkailuohjelman mukaan Ämmässuon mittausasemalla mitataan hengitettävien hiukkasten PM 10 ja pienhiukkasten PM 2,5 pitoisuuksia jatkuvatoimisilla mittareilla. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on kaksi jatkuvatoimista ilman laadun mittausasemaa: Vanha asema on sääaseman yhteydessä. Siellä mitataan meteorologisten suureiden lisäksi pelkistyneitä rikkiyhdisteitä (TRS). Uusi asema on otettu käyttöön vuoden 2011 alussa. Uusi asema sijaitsee vanhan kaatopaikan etelärinteessä. Mittauspiste sijaitsee vallitsevien tuulten alapuolella ja soveltuu erityisesti uuden kaatopaikan vaikutusten tarkkailuun. Siellä mitataan hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ja pienhiukkasten (PM 2,5 ) pitoisuuksien lisäksi pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuutta. HSY selvittää mittausasemien TRS-mittausten edustavuutta suhteessa uusiin ja suunniteltuihin toimintoihin ja lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ja valitsee käyttöön jäävän mittausaseman. Mikäli selvityksen mukaan mittausaseman paikkaa tulisi siirtää, tekee HSY siitä erillisen esityksen viranomaiselle. HSY on esittänyt vireille tulleella ympäristölupahakemuksella (dnro ESAVI/705/04.08/2010) pienhiukkasten PM 2,5 mittausten lopettamista tarpeettomina. Esitetyn muutoksen mukaista hiukkasmittausohjelmaa ei ole tarpeen muuttaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen uusien toimintojen vuoksi. Melun tarkkailu liittyy jätteenkäsittelykeskuksen myönnetyssä ympäristöluvassa No YS 553 esitettyyn vaatimukseen: Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista aiheutuva melu, liikenne mukaan lukien, ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä klo ekvivalenttimelutasoa 55 db(l Aeq ). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on käytössä melutarkkailuohjelma, jonka Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi kirjeellään No YS Melutarkkailuohjelmaa tarkistettiin Uudenmaan ympäristökeskuksen kirjeellä No YS 582. Tarkkailuohjelman mukaiset mittaukset tehdään osittain itse ja osittain ulkopuolisena mittauksena. Omatoimisia mittauksia tehdään 3 4 kertaa vuo-

100 Tarkkailusuunnitelma 100 (164) dessa ja ulkopuolisia mittauksia 1 2 kertaa vuodessa siten, että mittauskertoja on yhteensä 4 5 kpl vuodessa. Mittaukset ajoitetaan siten, että ainakin yksi mittaus suoritetaan kesällä, syksyllä, talvella ja keväällä. HSY esittää, ettei melutarkkailuohjelmaa ole tarpeen muuttaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen uusien toimintojen vuoksi. HSY on täydentänyt biojätteen käsittelylaitoksen ympäristölupahakemusta päivätyllä alustavalla tarkkailusuunnitelmalla Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelylaitos ja sen kaasunhyödyntämisyksikkö. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Tarkkailusuunnitelma sisältää kyseisten toimintojen käyttö- ja päästötarkkailun. Tarkkailusuunnitelma päivitetään ympäristölupapäätöksen saatua lainvoiman tai lupaviranomaisen määräämän aikataulun mukaisesti. Biojätteen käsittelylaitoksen ja sitä palvelevan kaasun hyödyntämisyksikön tarkkailusuunnitelma on laadittu noudattaen jätelain (646/2011) ja jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) vaatimuksia. Suunnitelmaa laadittaessa on lisäksi otettu huomioon, että energiantuotantoyksikön polttoainetehoksi on suunniteltu 4,3 MW, joten sen tarkkailua ohjaa polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista annettu valtioneuvoston asetus (750/2013). Biojätteen käsittelylaitoksen ja biojätteen käsittelylaitosta palvelevan kaasun hyödyntämisyksikön jätevesistä seurattavat parametrit määräytyvät Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailussa edellytettyjen parametrien mukaan. Nämä puolestaan määräytyvät seuraavasti: allekirjoitettu sopimus teollisuusjätevesien ja niihin rinnastettavien vesien johtamiseksi viemäriin E-PRTR-raportoitavat epäpuhtaudet (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) nro 166/2006 epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta). Biojätteen käsittelylaitokselle tullaan hakemaan Eviran laitoshyväksyntä maanparannusaineen valmistukseen eikä sen ole siten katsottu tarvitsevan E-PRTR-raportointia (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) nro 166/2006 epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta). Tarkkailusuunnitelmaan on kuitenkin otettu mukaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen E-PRTR-raportointiin sisältyvät epäpuhtaudet, jotta ne voidaan ottaa huomioon jätteenkäsittelykeskuksen raportoinnissa.

101 101 (164) Alustava tarkkailusuunnitelma sisältää muun muassa seuraavat tiedot: Toiminnan tarkkailu biojätteen käsittelylaitos: vastaanotettavat jätteet, vastaanotettavien jätteiden laadun tarkastaminen ja käyttötarkkailu kaasun hyödyntämisyksikkö Toimet vesiin kohdistuvien päästöjen tarkkailun järjestämiseksi jätevesien tarkkailun lähtökohdat prosessivedet: prosessivesien muodostuminen, prosessivesien keräys ja tarkkailun näytteenottopaikat sekä prosessivesistä tarkkailtavat parametrit ja tarkkailun toteuttaminen biokaasulaitoksen kattovedet öljynerottimista poistettavat vedet hulevedet ympäristövaikutustarkkailu Toimet ilmaan kohdistuvien päästöjen tarkkailun järjestämiseksi päästöt: biojätteen käsittelylaitos, kaasun hyödyntämisyksikkö ja soihtu ympäristövaikutustarkkailu Toimet maaperään kohdistuvien päästöjen tarkkailun järjestämiseksi Toimet melun tarkkailun järjestämiseksi Toimet käsittelyssä syntyvät jätteet käsittelyssä syntyvien jätteiden tarkkailun järjestäminen toimet käsittelyssä syntyvien jätteiden laadun selvittämiseksi käsittelyssä syntyvien jätteiden käsittelymenetelmät ja -paikat Toiminta häiriö-, vaara- ja poikkeuksellisissa tilanteissa mukaan lukien korjaavat toimet Käsittelystä vastuussa olevat henkilöt ja toimet heidän perehdyttämisekseen Tietojen toimittaminen valvontaviranomaisille kirjanpito raportointi Muut vastaavat seurannan ja tarkkailun järjestämiseksi tarpeelliset seikat. Muu tarkkailu Säätila Jätteenkäsittelykeskuksessa on paikallisen sään rekisteröivä automaattinen säähavaintoasema. Tarkoista paikallisista säähavainnoista on hyötyä,

102 102 (164) kun seurataan säätilan vaihtelujen vaikutusta päästöihin ja kaatopaikan prosesseihin. Esimerkiksi eri leviämismallilaskelmat voidaan perustaa todellisiin tuuliolosuhteisiin. Metaani Vanhan kaatopaikan pintarakenteiden pinnan tiiviyttä selvitetään säännöllisesti pinnan läpi purkautuvan metaanin määrämittauksilla. Menetelmä perustuu FID (Flame Ionisation Detector) tekniikkaan, jolla voidaan mitata ppm-tasoisia metaanipitoisuuksia. Mittaukset tehdään 25 metrin mittausverkolla. Menetelmällä saadaan suhteellisen luotettavasti määriteltyä kaatopaikan pinnan tiiviys ja vuotojen sijainti. Kaatopaikkakaasunkeräysjärjestelmällä pumpatun kaasun määrä ja metaanipitoisuus mitataan jatkuvatoimisesti kaasun pumppauksen yhteydessä. Vedet Lokit ja muu linnusto Alueen vesien laatua tarkkaillaan päivittäin automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten sekä säännöllisten kenttämittausten avulla. Lisäksi jätteenkäsittelykeskuksessa seurataan tehostetusti uuden kaatopaikan jätetäytön tilaa erillisen monitorointiohjelman mukaisesti. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lintukantaa on tutkittu vuodesta 2003 alkaen. Tutkimusten tavoitteena on seurata kaatopaikan lajistoa ja sen muutoksia erityisesti lokkilajien suhteen. Haittalinnuksi luokitellun harmaalokin määrää kaatopaikalla on rajoitettu loukkupyynnillä. Lokkien määrää rajoitetaan myös biojätettä sisältävien jäte-erien nopealla peittämisellä sekä pääasiallisesti paukkupanoksia ampumalla tehtävällä pelottelulla. Uudet toiminnot eivät aiheuta muutoksia, jotka edellyttäisivät em. tarkkailukäytäntöjen muuttamista. KIRJANPITO JA RAPORTOINTI Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksella on toimintojen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma. Suunnitelma sisältää myös esityksen tietojen kirjauksesta ja raportoinnista. Ämmässuon jätekeskuksen toiminnasta ja tarkkailusta laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Raportti toimitetaan seuraavan vuoden maaliskuuhun mennessä. Raportti julkaistaan myös HSY:n nettisivuilla.

103 103 (164) Vuosiraporttiin kootaan tiedot vastaanotetun ja vastaanottamatta jätetyn jätteen määrästä jätelajeittain. Raporttiin kootaan yhteenveto tarkkailuohjelman mukaisista seurantatiedoista, selvitys poikkeuksellisista tapahtumista ja poikkeamisista hyväksytyistä suunnitelmista. TOIMINNAN ALOITUS MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA JA SIIHEN LIITTYVÄ VAKUUS Aloittamisvakuus Perustelut HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä hakee ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista aloittamislupaa lupahakemuksen mukaisille toiminnoille. Aloittamisluvalle muutoksenhausta huolimatta ei tarvita ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista vakuutta, mikäli kyseessä on kuntayhtymä. Biojätteen käsittelyn kapasiteetin nostaminen on välttämätöntä pääkaupunkiseudun kuntien biojätehuollon järjestämisessä, koska nykyiset kompostointilaitokset eivät riitä turvaamaan riittävää käsittelykapasiteettia. Biojätteen käsittelyn tehostaminen siirtymällä käsittelyssä mädätykseen vähentää etenkin käsittelystä aiheutuvia hajupäästöjä ja siten ympäristölle aiheutuvia haittoja. Erillinen uusi kaasumoottorivoimalaitos lisää Ämmässuon alueen energiaomavaraisuutta ja energiahuollon varmuutta mahdollisten häiriöiden aikana. Muutoksenhaku ei tule täytäntöönpanoluvan johdosta tarpeettomaksi, koska toiminnassa noudatetaan myönnettyä ympäristölupapäätöstä. Toiminnasta ei näiden vaatimusten mukaan toimittaessa aiheudu pysyvää ympäristön muuttumista. Mikäli muutoksenhaun johdosta lupaa muutetaan, tapahtuvat muutosten aiheuttamat lisätyöt hakijan vastuulla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty , , , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston, Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ilmoitustauluilla Hakemuksesta on

104 104 (164) ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksen vireilläolosta on ilmoitettu Hufvudstadsbladet, Kirkkonummen Sanomat, Länsiväylä ja Västra Nyland -nimisissä lehdissä. Tarkastukset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella on suoritettu tarkastus , josta on laadittu päivätty tarkastusmuistio. Tarkastus liittyi HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olleisiin ympäristölupahakemuksiin dnrot ESAVI/705/04.08/2010 ja ESAVI/510/04.08/2010. Nyt kyseessä olevan biojätteen käsittelylaitoksen ympäristölupahakemuksen (dnro ESAVI/125/04.08/2011) johdosta ei ole suoritettu erikseen tarkastusta. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti lausunnot Espoon kaupunginhallitukselta ja Kirkkonummen kunnanhallitukselta, Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan terveyden- ja ympäristön suojeluviranomaisilta, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta ja elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueelta, Etelä-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueelta, elintarviketurvallisuusvirasto Eviralta ja HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Vedeltä. Lisäksi em. tahoilta on pyydetty lausunto ympäristölupahakemuksen päivätystä täydennyksestä. Espoon kaupungin ympäristölautakunta on antanut seuraavan päivätyn lausunnon: Biojätteen käsittelyssä on jo pitkään ollut kapasiteettiongelmia. YTV:n vuonna 1998 käyttöön ottaman kompostointilaitoksen kapasiteetti osoittautui pian riittämättömäksi. Kompostointilaitos suunniteltiin jo alun perin liian pieneksi, koska jo ensimmäisenä kokonaisena toimintavuotena 2007 Ämmässuolla otettiin vastaan erilliskerättyä biojätettä yli kapasiteetin. Seuraavassa taulukossa on esitetty YTV/HSY:n Ämmässuolla vastaanottaman erilliskerätyn biojätteen määrät ja kaatopaikalle sijoitetun biojätteen määrät kompostointilaitosten toiminnan aikana vuodesta 1998 (Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportit ).

105 105 (164) Erilliskerätty biojäte ja siitä kaatopaikalle sijoitettu osuus vuosi erilliskerätty määrä kaatopaikalle sijoitettu tonnia tonnia yhteensä Kompostointilaitosten toiminnan aikana YTV/HSY on kerännyt biojätettä tonnia, josta eri syistä kaatopaikalle on jouduttu sijoittamaan tonnia eli 32,5 %. On tärkeätä, että biojätteen käsittely saadaan järjestetyksi siten, että kaikki erilliskerätty biojäte voidaan hyödyntää. Biokaasua tuottavia reaktorilaitoksia toimii Suomessa yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedenpuhdistamoilla, maatiloilla sekä kymmenkunnalla biojätteen käsittelylaitoksella (ns. yhteismädätyslaitoksia). Suomen laitokset ovat reaktorilaitoksia, jotka käsittelevät erilaisia biojätteitä lantojen tai puhdistamolietteiden kanssa. On tärkeätä, että HSY varmistaa kotimaisten ja ulkomaisten kokemusten pohjalta, että käyttöön saadaan käyttövarma ja ennalta tunnettu laitostyyppi. Verrattuna esim. puhdistamolietteeseen, erilliskerätty biojäte sisältää runsaasti epäpuhtauksia, jotka häiritsevät prosessia. Puhtaan lopputuotteen saamisen edellyttää materiaalin seulontaa tai muuta puhdistusta. Jätevesien käsittely omalla puhdistamolla on myös haasteellista. Hakija ei ole vielä päättänyt, mitä puhdistusmenetelmää esikäsittelylaitoksessa käytetään. Sen vuoksi hakemuksesta puuttuu puhdistamon tarkemmat laitostiedot yms. Hakijan tulee sopia HSY Veden kanssa toimintatavoista esikäsitellyn jäteveden johtamisessa puhdistamolle. CHP-laitoksesta tulee asetuksen 445/ mom. kohdan 2 ja 2 mom. perusteella esittää muun ohella leviämismallilaskelma (7 2 mom.) sekä tarkkailusuunnitelma käyttötarkkailusta sekä päästöjen ja ympäristövaikutusten tarkkailusta (16 ). Ämmässuon alueella on varsin kattava ympäristövaikutusten seuranta pinta- ja pohjavesille, melulle ja pölylle sekä hajuille. Mädättämön käyttöönoton yhteydessä tarkkailun muutokselle ei liene tarvetta. Hakemuksessa on ehdotettu, että vesientarkkailua tarkistetaan vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita koskevan valtioneuvoston päätöksen (1022/2006) edellyttämällä tavalla. Viemäriin johdettavasta vedestä määritetään asetuksen edellyttämät aineet ja tarkkailua tarkistetaan tarvittaessa.

106 106 (164) Biojätteiden käsittelyn yhteydessä hajuhaittoja aiheuttaneita pelkistyneitä rikkiyhdisteitä TRS seurataan kahdessa mittauspisteessä, tulevan mädättämölaitoksen vieressä sijaitsevalla meteorologisella asemalla ja vanhan kaatopaikan länsirinteessä sijaitsevalla mittauspisteellä. Hakija selvittää saatujen kokemusten perusteella TRS-mittauksen edustavuutta ja tekee tarvittaessa esityksen ELY-keskukselle tarkkailun muutoksesta. Etelä-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue on antanut päivätyn lausunnon, jossa todetaan muun muassa seuraava: Biojätteen käsittelylaitos Ympäristöterveydenhuoltoyksikkö pitää biojätteen käsittelylaitoksen täydentämistä mädätyslaitoksella hajuhaittojen vähentämisen kannalta suotuisana kehityksenä. Käsittelylaitokset ovat kuitenkin teknisiä laitoksia, joissa erilaiset häiriötilanteet ovat varsin todennäköisiä. Niiden välttämiseksi on erittäin tärkeää, että häiriötilanteisiin varaudutaan huolellisesti ja ennakoivasti etukäteen. Hajuhaittojen ehkäisemiseksi on myös tärkeää, että ulkoaumoissa tapahtuvaan jälkikypsytykseen tuotava aines on riittävän pitkälle kompostoitunutta. Ympäristöterveydenhuoltoyksikkö pitää jätevesien esikäsittelylaitoksen rakentamista tarpeellisena viemäriverkoston hajuhaittojen vähentämiseksi. Esikäsittelylaitoksesta voi aiheutua hajuhaittaa, minkä vuoksi se tulisi sijoittaa sisätiloihin. Ympäristöluvan ehdot tulee asettaa sellaisiksi, että jätteenkäsittelykeskuksen hajuhaittoja saadaan vähennettyä nykyisestä. Asiakirjojen mukana biojätteiden kuljetuksesta aiheutuu jonkin verran ajoreittien roskaantumista ja likaantumista erityisesti lämpimänä vuodenaikana. Ympäristöterveydenhuoltoyksikkö katsoo, että lupaehdoissa tulee asettaa riittävät ehdot näiden haittojen pitämiseksi mahdollisimman pienenä. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristötarkkailu Talousvesi: Alueen pohjavesien laatua on tarkkailtu Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti vuodesta 2003 lähtien. Tarkkailuun kuuluu kalliopohjaveden havaintopisteitä jätteenkäsittelykeskuksen alueella ja sen lähiympäristössä sekä talousvesikaivoja. Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutukset ovat nähtävissä joissakin kalliopohjaveden havaintopisteissä, mutta talousvesikaivoissa ei ole ollut havaittavissa toiminnasta aiheutuvia haitta-aineita. Ympäristöterveydenhuoltoyksikkö pitää talousvesikaivojen nykyistä tarkkailua toistaiseksi riittävänä. Jos talousvesikaivojen läheisyydessä sijaitsevissa kalliopohjaveden havaintopisteissä ilmenee toiminnasta aiheutuvia haitta-aineita ja veden pohjaveden virtaussuunta on talousvesikaivoihin päin, tulee talousvesikaivojen tarkkailua tarvittaessa tarkistaa.

107 107 (164) Ilman laatu: Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta mitataan jatkuvatoimisilla mittareilla muun muassa ilman PM 10 -, PM 2,5 - ja TRS-pitoisuuksia. Lisäksi hajuhaittoja seurataan kenttähavainnoin tai asukaspaneelin avulla. Vuosina 2009 ja 2010 PM 10 -pitoisuus ei ole ylittänyt yhdyskuntailmalle asetettua raja-arvoa, mutta vuorokausikeskiarvo on ajoittain ylittynyt samoin ohjearvo. PM 2,5 -pitoisuus on ollut samaa tasoa pääkaupunkiseudun ilmanlaadun mittausasemien kanssa. TRS-pitoisuudet eivät ole ylittäneet yhdyskuntailmalle asetettua ohjearvoa. VTT kartoitti kenttähavainnoin hajun esiintymistä jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä vuosina Tutkimus-tulosten mukaan 0 2 km:n etäisyydellä kokonaishajun ja selvän hajun esiintyminen on selvästi lisääntynyt. Ympäristöterveydenhuoltoyksikkö pitää ilman PM 10 -, PM 2,5 - ja TRSpitoisuuksien tarkkailua edelleen tarpeellisena, jotta saadaan tietoa uusien toimintojen vaikutuksesta pitoisuuksiin. Mittauspisteiden edustavuutta tulee arvioida uudelleen toimintojen muuttuessa ja tarvittaessa mittauksia tulee tehdä myös lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Hajuhaittojen seurantaa on tarpeen jatkaa säännöllisesti. Melu: Melua tarkkaillaan omatoimisilla mittauksilla 3 4 kertaa vuodessa ja ulkopuolisen mittaajan toimesta 1 2 kertaa vuodessa. Mittausten mukaan jätteenkäsittelykeskuksen melu on havaittavissa lähiympäristössä, mutta keskiäänitasot eivät ole ylittäneet ympäristöluvassa määritettyä raja-arvoa. Ympäristöterveydenhuoltoyksikkö pitää melun tarkkailun jatkamista edelleen tarpeellisena. Asioihin 3) ja 4) ympäristöterveydenhuoltoyksiköllä ei ole huomautettavaa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue on antanut ympäristölupahakemuksen täydennyksestä seuraavan päivätyn lausunnon, jossa se esittää seuraavaa: Biojätteen käsittelylaitoksen merkittävin ympäristöterveyshaitta on haju. Jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttamia hajuhaittoja ja hajujen leviämistä ympäristöön selvitetään vuosittain (ympäristölupa , ei lainvoimainen). Syksyllä 2012 tehdyissä kenttähavaintotutkimuksissa 0 2 km:n etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksesta hajua esiintyi keskimäärin 25 % kokonaisajasta, etäisyydellä 2 3 km:ä 14 % kokonaisajasta ja etäisyydellä yli 3 km:ä keskimäärin 6 % kokonaisajasta. Hajun lähteeksi tutkimuksessa arvioitiin tunnistetuista hajuista 70 %:ssa kaatopaikkakasa ja 15 %:ssa tuore jäte (mahdollisesti kompostointi). Tutkimusta on jatkettu keväällä 2013, mutta sen tuloksia ei ollut lausuntoa annettaessa käytettävissä.

108 108 (164) Ympäristölupahakemuksen mukaan sekä mädätys että kompostointi tapahtuvat sisätiloissa ja jätteiden vastaanottotila on eristetty ulkotilasta. Mädätyksessä syntyvät hajupitoiset yhdisteet kerääntyvät suurimmaksi osaksi biokaasuun, joka hyödynnetään. Kompostointilaitoksen käytössä on kaksi biosuodatinta, joihin molempiin voidaan tarvittaessa ohjata koko laitoksen poistoilma. Kompostointilaitoksen uudessa biopesurissa on neljä erillistä suodatinyksikköä, jotka mahdollistavat luotettavan toiminnan myös häiriötilanteissa. Kompostointilaitoksia voidaan tarvittaessa käyttää nykyisen kaltaiseen kompostointiin esimerkiksi mädätyslaitoksen toiminnan mahdollisten häiriöiden aikana. Laitosten keskeisten toimintojen sähkön saanti varmistetaan järjestämällä sähkön syöttö vähintään kahdesta suunnasta. Häiriön sattuessa laitokset voidaan siirtää käsiohjaukseen. Biojätteen käsittelystä aiheutuvan hajun arvioidaan siten vähenevän nykyisestä. Ympäristöterveydenhuoltoyksikkö pitää biojätteen käsittelylaitoksen täydentämistä mädätyslaitoksella suotuisana kehityksenä hajuhaittojen vähentämisen kannalta. On tärkeää laitosten toiminnan varmistamiseksi ja hajuhaittojen vähentämiseksi, että laitosten toiminta on varmistettu häiriötilanteita varten. Hajuhaittojen ehkäisemiseksi on myös välttämätöntä, että ulkoaumoissa tapahtuvaan jälkikypsytykseen menevä aines on riittävän pitkälle kompostoitunutta. Ympäristöluvan ehdot tulee asettaa siten, että jätteenkäsittelykeskuksen hajuhaittoja saadaan vähennettyä nykyisestä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue on antanut seuraavan päivätyn lausunnon: Jätteiden vastaanotto ja toiminta häiriötilanteissa Hakemuksessa esitetään, että jätteet otetaan vastaan mädätyslaitoksen sisätiloissa. Tarvitaanko laitoksella biojätteiden välivarastointia ennen jätteiden esikäsittelyä ja mädätysprosessia? Minne jätteet otetaan vastaan silloin, jos mädätyslaitoksen toiminta on poikkeuksellisesti keskeytyksissä, kompostointilaitos on täynnä ja vanha kompostointilaitos esim. pima-maiden käytössä? Jos biojätteitä joudutaan häiriötilanteessa kuljettamaan toiselle paikkakunnalle, tarvitaanko kuormien uudelleen lastausta suurempiin eriin? Missä uudelleen lastaus tapahtuisi? Mitkä olisivat uudelleen lastauksen päästöt ympäristöön? Hakemuksessa esitetään, että "laitoksen toiminnan keskeytyksiin varaudutaan järjestämällä riittävät välivarastointikentät ja muut käsittelyn varajärjestelmät". Mitä materiaaleja voidaan sijoittaa välivarastointikentille? Voidaanko häiriötilanteissa ulkokentillä varastoida käsittelemätöntä biojätettä? Jätteenkäsittelykeskuksen alue on avoin, tuulelle altis alue, jossa pölyn, mikrobien ja hajun leviäminen on tehokasta. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että biojätteen käsittelystä aiheutuvien hajuhaittojen sekä mikrobien leviämisen estämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota myös biojätteen käsittelylaitoksen häiriötilanteissa.

109 109 (164) Biokaasu Hakemuksessa ei ole arvioitu uuden CHP-yksikön päästöjä ilmaan. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että yhdenmukaisuuden varmistamiseksi on CHP-yksikön lupamääräyksiä harkittaessa otettava huomioon alueella olevalle kaasuvoimalalle annetut lupamääräykset (Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätökset No YS 1470/ ja No YS 1658/ ). Lisäksi CHP-yksikön lupamääräyksissä on otettava huomioon valtioneuvoston asetus 445/2010 polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista. Pinta- ja pohjavedet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että jätteenkäsittelykeskuksen biojätelaitoksen toiminnoista aiheutuvia jätevesiä ja hulevesiä sekä niiden vaikutuksia jätteenkäsittelykeskuksen ja sen ympäristön pinta- ja pohjavesiin on tarkkailtava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Haitallisia aineita koskeviin selvityksiin tulee sisältyä sekä yhteisötason aineet että kansalliset aineet ja niiden määritykset tulee tehdä vähintään kahdesti. Suunnitelma selvityksen laatimiseksi on toimitettava ennen selvityksen aloittamista Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen jatkotoimenpiteiden harkintaa varten. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen saaman tiedon mukaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta noin 1 km etelälounaaseen sijaitsevan porakaivon veteen on tullut vuosien aikana maamainen maku ja homeen haju. Syytä ilmiöön ei ole saatu selville, mutta yhtenä vaihtoehtona on esitetty jätteenkäsittelyalueen pohjavesivaikutuksia. Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmassa ei ole mukana analyysejä, joilla homeiden esiintymistä jätteenkäsittelyalueen ja sen ympäristön pohjavesissä pystyisi arvioimaan. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että homeiden esiintymistä jätteenkäsittelyalueen ja sen ympäristön pohjavesissä tulee selvittää kertaluonteisesti mahdollisten ympäristö- ja terveyshaittojen arvioimiseksi. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue on antanut ympäristölupahakemuksen täydennyksestä seuraavan päivätyn lausunnon, jossa se viittaa antamaansa lausuntoon Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelylaitoksen ympäristölupahakemuksesta ja esittää ympäristölupahakemuksen täydennyksistä lisäksi seuraavaa: Hakemuksen täydennyksessä esitetään, että käsittelemättömät jätteet välivarastoidaan välivarastobunkkerissa siten, että biojätettä voidaan syöttää tasaisesti mädätykseen 7 d/viikko. Välivarastobunkkerin sijaintia ei ole ha-

110 110 (164) kemuksen täydennyksessä esitetty. Miten hajun leviäminen välivarastointitilasta ympäristöön on estetty? Hakemuksessa esitetään, että jälkikompostointiin käytetään tarvittaessa vanhaa kompostointilaitosta ja että vanhan kompostointilaitoksen huoltoseisokki ei vaikuta biojätteen käsittelylaitoksen toimintaan, koska normaalisti toimittaessa käytetään uutta laitosta. Tästä saa käsityksen, että normaalisti toimittaessa ei käytetä vanhaa kompostointilaitosta lainkaan. Kuitenkin hakemuksen kuvassa 10.1 esitetään periaatepiirros osavirtaprosessista Ämmässuon biojätteen käsittelylaitoksessa ja kuvassa 10.2 biojätteen käsittelylaitoksen yleispiirteinen lohkokaavio eikä kummassakaan kuvassa ole esitetty mahdollisuutta ohittaa vanhaa kompostointilaitosta. Miten normaalitilanteessa on tarkoitus toimia? Milloin tarvitaan jälkikompostointia vanhassa kompostointilaitoksessa? Mitkä parametrit ja niiden arvot osoittavat kompostoitavan massan olevan riittävän kypsää ulkoaumoihin siirtämistä varten? Kompostointilaitoksen toiminnasta ympäristöön aiheutuvat yleisimmät haitat johtuvat siitä, kun raakaa kompostoitumassa olevaa massaa käännellään aumoissa ulkoalueella. Jotta hajuhaittoja voidaan vähentää, lupapäätöksessä on annettava raja-arvot parametreille, jotka osoittavat kompostin olevan riittävän kypsää ulkoaumoihin siirtoa varten. Hakemuksessa esitetään: Lyhytaikaisten häiriötilanteiden ja kompostointilaitoksen muutostöiden aikana, esitetään viipymäaikaa lyhennettäväksi väliaikaisesti noin 2 viikkoon pelkästään kompostoimalla tehtävän käsittelyn aikana. Mikä on lyhytaikainen ja mitä tarkoitetaan väliaikaisella? Miten raaka kompostoituva massa käsiteltäisiin ulkoaumoissa siten, ettei hajuhaittoja aiheutuisi? Kompostoituvan massan viipymä mädätys- ja kompostointiprosessissa on oltava riittävän pitkä, jotta hajuhaittoja ei aiheutuisi ulkoaumoista kääntöjen yhteydessä. Lupapäätöksessä on määrättävä ilmaan johdettaville poistokaasuille rajaarvot ja määrättävä, milloin raja-arvot on saavutettu. Valvontatarkastuksilla kompostointilaitoksessa on tullut esille, että poistokaasujen korkea ammoniakkipitoisuus heikentää biosuodattimen toimintaa, mikä näkyy poistokaasun hajupitoisuusluvussa. Tämän vuoksi ilmaan johdettavan poistokaasun hajupitoisuuden määrittäminen kattaa myös ammoniakkipitoisuuden. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että biojätteen käsittelylaitoksen kaikki hajua aiheuttavat kaasut on käsiteltävä biosuodattimissa ennen niiden johtamista ulkoilmaan. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue esittää vaatimuksinaan päivätyssä lausunnossaan seuraavat: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristötarkkailuihin on lisättävä määrävuosin tehtävä kalataloudellinen tarkkailu. Tarkkailu on toteutettava Uudenmaan ELY-keskuksen kalatalouspalvelut -ryhmän hyväksymällä tavalla.

111 Muistutukset ja mielipiteet 111 (164) luvanhaltijan on teetettävä purkuvesistön kalataloudellinen kartoitus sekä kunnostustarveselvitys aluehallintovirastolle kahden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulemisesta. Kartoituksessa selvitetään, ovatko Ämmässuon toiminnot pilanneet purkuvesistöjen kalataloudellista arvoa ja jos ovat, esitetään menetelmät kunnostamiseksi. Em. selvitysten valmistuttua luvansaaja tulee velvoittaa kunnostamaan purkuvesistöt parhailla mahdollisilla menetelmillä. Vaihtoehtoisesti luvanhaltijalle tulee määrätä kunnostustarveselvityksen perusteella kalatalousmaksu, jota voidaan käyttää vesistön kala- ja rapukantojen elinmahdollisuuksien parantamiseen. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira toteaa päivätyssä lausunnossaan, että Eviran lannoitevalmistevalvonta on myöntänyt HSYkuntayhtymän Ämmässuon kompostointilaitokselle sivutuoteasetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukaisen hyväksynnän perustuen toimeenpanoasetuksen (EU) N:o 142/2011 liitteen V luvun II jakson 2 mukaiseen validointiin. Hyväksynnän mukaan laitoksessa saadaan käsitellä luokan 3 eläinperäisistä sivutuotteista ruokajätettä, entisiä elintarvikkeita ja ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinten tuotannosta johdettuja sivutuotteita sekä muita ympäristöluvan sallimia muita kuin eläinperäisiä jätteitä. Evira lausuntonaan toteaa, että ympäristöluvan tarkentamisessa kuvattujen vanhojen toimintojen muutokset tulee huomioida toiminnassa olevan kompostointilaitoksen (hyväksyntänumero FIC /2009) hyväksynnän muuttamisena ja että kokonaan uusille toiminnoille tulee hakea sivutuoteasetuksen mukainen hyväksyntä. Eviran hyväksyntäpäätöksissä huomioidaan laitoksessa käsiteltäväksi sallitut raaka-aineet, käsittelyprosessit ja laitoksen omavalvonnan järjestäminen sekä käsitellyn aineksen osalta sen lannoitevalmisteeksi soveltuvuus. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralla ei ole muuta huomauttamista HSYkuntayhtymän ympäristöluvan muutoshakemukseen. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut ympäristölupahakemuksen täydennyksestä päivätyn lausunnon, joka vastaa sisällöltään Eviran asiassa aikaisemmin antamaa lausuntoa. Hakemuksen johdosta on jätetty kuusi muistutusta tai mielipidettä. AA on toimittanut päivätyn muistutuksen. Kolmperän asukasyhdistys ry. sekä BB yhtyvät päivätyissä muistutuksissaan AA:n jättämään muistutukseen. Muistutuksessa esitetään muun muassa seuraava:

112 112 (164) Lupaprosessin ajoitus, kuulutus, tiedotus asukkaille ja aineiston saatavuus koko Ämmässuon kaatopaikka- sen liitännäistoimintojen ajan lupaprosessit ja valitusajat ovat käynnistyneet juhannuksille asukkaiden kesälomien ajaksi tai jouluille asukkaiden mielen pahoittaviksi joululahjoiksi. Kyseisinä ajankohtina kuulutuksia ei aina olla lukemassa lehdistä, kunnan ilmoitustauluista puhumattakaan. Menettely tuntuu systemaattiselta kiusanteolta. Etelä-Suomen aluehallintovirastolle kiitos, että se tiedotti tästä lupahakemuksesta joitain kiinteistöjen omistajia henkilökohtaisesti lähetetyllä kirjeellä. Osa ainakin Kolmperän vapaa ajan kiinteistön omistajista jäi tämän tiedotuksen ulkopuolelle. Valittaen täytyy myös todeta, että kuulutuksen teksti oli sikäli epämääräinen, ettei se lukijalleen paljoa auennut. lupahakemusasiakirjat olivat nähtävillä Kirkkonummen kunnantoimistossa ja Espoon kaupungin ympäristökeskuksessa. Asiakirjat ovat siksi laajat ja vaikeaselkoiset, ettei kenenkään voida ajatella asuvan kyseisissä toimistoissa muistiinpanoja tehden. Onneksi asiakirjoja järjestyi osittain sähköisessä muodossa Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. tämän kaltaiset kokonaisuudet liitteineen, karttoineen kuvineen pitäisi järjestää jokaisen nähtäväksi myös lupaviranomaisen ja luvanhakijan nettisivuille myös poliittisten päättäjien työtä tulee helpottaa ja lupahakemusta koskeva aineisto tulee saattaa helpommin luettavaksi. Tähän mennessä päättäjille jaetut esim. YVA-arvioiden lyhennelmät ovat vain luvanhakijan maksamia mainosbrosyyreita. Käsiteltävien aineiden ja toimintojen laajentamislupa yleensä ja varautuminen ottamaan jätteitä myös muista kunnista jätetoimintojen keskittäminen Ämmässuolle on lopetettava, palveluja on ostettava jo toiminnassa olevista laitoksista kaatopaikan pitkällä aikavälillä aiheutuvaa kuormitusta on estettävä hakemuksen liitteessä ilmeni (Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yleistarkkailun tarkkailujakso , Työohjelma s. 3 ja 5), että mm. jäteläjityksen alueiden no. III:n ja IV:n alla ei ole edes muovikalvoa alueiden reunojen eristekalvoa lukuun ottamatta päästöjä aiheuttavat nykyisetkin toiminnot on sijoitettava suljettuihin tiloihin ja halleihin myös biojätteen ja pilaantuneiden jälkikompostoinnin ja kypsytyksen yms. osalta kaatopaikkatoimintojen aiheuttamat riskit, haitat ja viihtyvyyttä häiritsevät tekijät on tiedostettava ja asukkaiden palautteet ja valitukset noteerattava vaikka Ämmässuon kaatopaikka on Pohjoismaiden suurin ja ainakin yksi koko Euroopan suurimmista kaatopaikoista TVAt ja SVAt ympäröivän asutuksen keskuudesta ovat edelleen teettämättä ajan asiantuntijoiden keräämin tiedoin ja johtopäätöksin. TVA- ja SVA-asiantuntijoita ei pidä alistaa pelkän lausunnon antajat rooliin, asioista, joiden tiedot yksin ympäristöviranomaiset ovat keränneet ja joilla ei ole kompetenssia lääketieteellistä koulutusta vaativien asioiden käsittelyyn YTV/HSY:n taktiikka on aina ollut hakea lupia vastaanotettaville materiaaleille, niiden määrille ja käsittelyyn ensin pienissä erissä, jotta jalka saa-

113 113 (164) taisiin huomaamattomasti oven väliin. Tämän jälkeen mikään toiminto Ämmässuolla ei ole jäänyt alkuperäiseen määräänsä, laatuunsa tai muotoonsa. Vrt. alkuperäiset luvat Ämmässuon kaatopaikalle 5 ha, nyt liki 500 ha. Vrt. alkuperäinen lupa yhdyskuntajätteille, nyt kaikkea mahdollista teollisuuslietteistä ongelmajätteiden käsittelyyn. Ämmässuosta ollaan tekemässä ongelmajätteiden käsittelylaitosta ja ongelmajätteiden kaatopaikkaa alueelle, joka vesistöllisesti on herkkä ja jossa toiminnot tuodaan peräti 400 m päähän asutuksesta. Tämä kehitys on lopetettava. nykyisetkin toiminnot aiheuttavat ympäröivälle luonnolle ja asutukselle haittaa, viihtyvyyden vähenemistä sekä terveysriskejä missään muualla Suomessa kuin Ämmässuolla lähiympäristön asukkaita tai luontoa ei ole rasitettu näin monilla ja massiivisilla toiminnoilla, joista YVA-lain mukaan on tehtävä YVA-menettely. On käsittämätöntä, kuinka eriarvoisesti Ämmässuon lähiympäristön asukkaita ja alueen luontoa kohdellaan. Toimintojen laajuuteen, massiivisuuteen ja laatuun nähden riittävää tilaa toimiville suoja-alueille asutuksen ja kaatopaikan väliin ei ole jätetty. Asukkaiden kiusaaminen on loputtava. toimintojen laajentamiselle eikä jätteiden vastaanottamiseen jopa HSY:n toimialueen ulkopuolisista kunnista, johon HSY tällä lupahakemuksellaan jo varautuu, ei tule luvittaa. Nykyistenkin luvan saaneiden jätteiden käsittely ja läjitys on saatava kuntoon niin, etteivät ne aiheuta päästöjä, haittaa eikä ympäristö- ja terveysriskejä luvat tulee myöntää ainoastaan niille toiminnoille ja materiaaleille, jotka auttavat hillitsemään jo nykyisiäkin päästöjä ja sulkemaan kaatopaikan mahdollisimman turvallisesti, nopeasti ja tehokkaasti. Haettavat käsittelymäärät muistutuksen haettavia käsittelymääriä koskevaa osaa ei esitetä tässä kohdassa, vaan se on esitetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevassa ympäristöluvassa Nro 212/2012/1, Tarkkailu yleensä pinta- ja pohjavesien, ilmanlaadun, melun yms. tarkkailua on kiristettävä ja ajankohtaistettava, ks. tarkemmin muistutukseni kohdat Pinta- ja pohjavedet ja Päästöt ilmaan. Pinta- ja pohjavedet hakemuksen liitteenä oleva pohjavesikartan lounaisosassa pohjavesien virtaustiedot katkeavat heti kaatopaikan rajalle. Kaatopaikasta lounaaseen on Kauhalassa asutusta ja esim. marjatiloja, joiden toiminnan edellytys ovat puhtaat pinta- ja pohjavedet (& luonnollisesti puhdas ilma, ilman päästöjä ja laskeutumia). kartan luodeosassa pohjavedet virtaavat heti kaatopaikan rajalta kohti Kolmperän asutusaluetta, jossa asutus on riippuvainen kaivoista. Kunnallistekniikkaa ei ole. Kaatopaikan luoteisrajalla on käsittelykenttä, johon suunnitteilla raskaita toimintoja mm. tuhkien vastaanottoa ja käsittelyä (myös ongelmajätteeksi luokiteltu tuhka). Käsittelykentän pohjoisrajalle on

114 114 (164) ehdottomasti saatava pohjavesien tarkkailupiste ilmentämään toimintojen kuormitteisuutta asutusta kohti virtaaviin pohjavesiin. "Pisteen P29A näyte on otettu vuodesta 2003 lähtien väärästä putkesta." (Liite 11C, sivu 1(2), alalaita. Päästöt maaperään ja pohjaveteen sekä niiden ympäristövaikutukset). Kyseisellä pohjavesikartalla piste on P29B, josta seurataan pohjavesien kuormitteisuutta Kolmperän asutuksen suuntaan ja sen kaivoihin. alueen eri toimintojen kokonaisvaikutukset on huomioitava, esim. Kolmperän kohdalla Espoon ja Ämmässuon maanläjitysalueita koskevassa YVAssa todetaan: Piste P33 (33A) - todetaan "...suurin osa vedenlaatuparametreistä energiatuotannon sivutuotteiden läjitystoiminnan kuluessa muuttunut huonompaa vedenlaatua kuvaaviksi."...bariumin, ph:n, raudan, lyijyn ja kloridipitoisuuden osalta juomavesivaatimukset eivät nykyisellään täyty." Piste sijaitsee 200 m päässä Kolmperän asutuksesta! Piste sijaitsee tilalla, joka autioitunut. Hakemuksen pohjavesikartassa piste on P33B. Sama YVA, s. 43: Pohjavedet. Piste 10 (38) - todetaan "Pisteen 10 pohjavettä pidetään yleisesti pilaantuneena." Pisteen sijainti n. 600 m Kolmperän asutuksesta! tämän lupahakemuksen pohjavesikartasta pistettä 10, tai sen korvaavaa näyteputkipistettä ei enää löytynyt Ämmässuon maanläjitysalueelle (samoin kuin Kulmakorven maanläjitysalueelle) on läjitetty maa-ainesten lisäksi n t tuhkaa, lisäksi sinne on läjitetty rakennusjätteitä ja alueella on kompostoitu jätevesilietteitä. Alueelle pohjalle ei ole rakennettu eristyskerrosta, vaan läjitys on tehty suoturpeen päälle. Reunoille on sijoitettu vain louhosta. Noin 3-osa kyseisestä Ämmässuon maanläjitysalueesta on kaavoitettu virkistysalueeksi, jonka pitäisi toimia kaatopaikkatoimintojen ja sen liitännäistoimintojen vierellä Kolmperän asutuksen turvallisena lähivirkistysalueena. Päästöt ilmaan, pölyt, mikrobit, kaasut, hajut, melut yms. liitteessä 11B, päästöt ilmaan sekä niiden vaikutukset ilman laatuun todetaan, että suoritetaan säännöllisesti seuraavia tutkimuksia: kaatopaikoilta kerätyn kaasun määrän ja koostumuksen jatkuvatoimiset mittaukset. haisevia rikkiyhdisteitä tarkkaillaan, mutta hajuttomista myrkkykaasuista ei puhuta mitään samassa liitteessä todetaan, että Kaatopaikalta vapautuu mitattujen rikkiyhdisteiden lisäksi myös muita haisevia kaasuja, joten hajuhaittoja voi esiintyä, vaikka TRS-pitoisuudet ovat pieniä. kaasumittaukset myös muiden kuin haisevien rikkiyhdisteiden osalta on julkistettava toiminnoista aiheutuvien hajupiikkien vaarallisuutta ei myönnetä eikä tiedosteta HSY on mitannut PM 10 ja PM 2,5 -hiukkasia ja pitää PM 2,5 -hiukkasten mittausta tarpeettomana. Mm. Laitamaan vieressä mittauksia aiotaan lopettaa ja rajoittaa. Näin ei missään nimessä tule tehdä, kun samanaikaisesti aivan

115 115 (164) asutuksen viereen suunnitellaan vastaanotettavaksi, käsiteltäväksi, murskattavaksi, seulottavaksi, varastoitavaksi ja sijoitettavaksi aina ongelmajätteiksi luokiteltavia jätteitä myöten. Hengitettävistä hiukkasista PM 2,5 - hiukkaset ovat vielä kaikkein vaarallisimpia. Tieteellisissä mittauksissa niiden on todettu kulkeutuvan hengityksen myötä kaikkein syvimmälle. Niitä on todettu verenkierrossa ja jopa aivoissa. mitattujen hengitettävien hiukkasten PM 10 ja PM 2,5 koostumusta ei ole kerrottu, ainoastaan niiden koko kaatopaikka-alueella valtatuulet puhaltavat lounais-koillinen suunnassa laajennusalueen poikki, törmäävät vanhan kaatopaikan seinämään ja ohjautuvat sen jälkeen ongelmajätteiden kaatopaikan ja pohjoisen vastaanotto- ja käsittelykentän läpi suoraan kohti Kolmperän asutusaluetta. Maastolliset olosuhteet muodostavat tuulikanjonin, joka ohjaa kaikki tuon alueen ilmaan kohdistuvat päästöt ja laskeumat asutuksen keskuuteen. tuulikanjonin viereen jää luonnonarvoiltaan arvokas Suonsilmän lampi, josta vedet valuvat Kolmperän asutuksen läpi Kolmperä-järveen. Tuulen tuomat kaatopaikkatoimintojen aiheuttamat laskeumat rasittavat myös Suonsilmän lampea ja siitä laskeutuvien vesien kautta läheistä Kolmperän asutusta ja vesistöä. haisevat, pölyävät ja ilmaan päästöjä aiheuttavat sekä meluavat toiminnot on sijoitettava halleihin jo nykyisilläkin vastaanotettavilla jätemäärillä ja käsiteltävillä jätejakeilla. poikkeustiloista tiedottaminen on saatava Ämmässuon lähiasukkaille tekstiviestinä matkapuhelimeen. Nykyiseltään HSY:n suunnittelema palvelu koskisi vain Helsingin keskustan asukkaita. Ei kukaan jaksa juosta alinomaa netissä tarkistamassa HSY:n ilmanlaatutietoja mahdollista häiriötai vaaratilanteista. Asukkaita ei tule jättää tilanteeseen, jossa poikkeustilanteista ja niiden aiheuttamista mahdollisista terveyshaitoista saa vasta jälkikäteen lukea lehdistä, jos edes sieltäkään. Jos sitten kännykän tekstiviestipalvelu on hiljaa, se antaa vain rauhaa ja luottamusta Ämmässuon toimintoihin ja viranomaisvalvontaan. edellä mainittu tekstiviestivaroite on varotoimenpiteenä määrättävä lupamääräyksin ja ilmaisena palveluna Ämmässuon ympäristön asukkaille. Biojätteet ja mädätys biojätteen määrää t/a suunnitellaan nostettavaksi kaksinkertaiseksi t/a vaikka nykyistenkin määrien kompostointi aiheuttaa haittoja liitteessä 20, sivulle 1 todetaan: Biojätteen käsittelylaitokseen varaudutaan ottamaan biojätettä vastaan myös muista lähialueen kunnista liitteen 10.1 listan mukaan aiotaan vastaanottaa European Compost Networkin (ECN) laatujärjestelmän mukaisia jätteitä. Tämä sisältäisi mm. teollisuuslietteitä, sikaloiden lietteitä, teuras-, sairaala-, eläinkokeiden jätteitä, esim. lintuinfluenssan raadot, erillisten jätevedenpuhdistamojen jätteitä ja voimalaitosten kuonia. liitteen 11, raaka-aineet ja kemikaalit s. 1 todetaan, ettei Suunnittelun nykyisessä vaiheessa ole tarkkaa tietoa kemikaalien laadusta ja määrästä ole käytettävissä. Edelleen s. 2 Mahdollista muutosta vuosittaisesta kemikaalitarpeesta on vaikea arvioida ennen kuin toiminnasta saadaan ko-

116 116 (164) kemusperäistä tietoa. Prosessissa käytetään mm. rikkihappoa ja lipeää. Tällaiselta pohjalta lupia ei pidä mennä myöntämään. HSY myöntää, ettei mädätyksestä tässä laajuudessa ole kokemusta (liite 10, tuotanto s.10) mädäte johdettaisiin edelleen kompostoitavaksi ja häiriötilanteessa keskeneräinen tuote sijoitettaisiin kaatopaikalle (liite 14, s. 8 taulukko) häiriötilanteet ja laitteiden rikkoutumiset aiheuttaisivat prosessissa esim. tulipalo- ja räjähdysvaaraa, hajuhaittoja, jätevesien kierrätyksessä vuotoja ja tulvimisia (liite 14, s. 7 taulukko) häiriöt poistokaasujen ja ilmanvaihdonkäsittelyssä esim. kemikaalisäilöjen (rikkihappo- ja lipeäsäiliöt) aiheuttaisivat päästöjä ilmaan, hajuhaittoja, jopa terveysriskit myönnetään (liite ) Häiriötilanteissa voi kuitenkin vapautua terveydelle haitallisia pitoisuuksia mm. metaania, hiilidioksidia, rikkivetyä tai ammoniakkia. (Liite 14, ympäristöriskit yms., s. 12) Tulipalojen tai räjähdysten seuraukset voivat olla onnettomuuden laajuudesta riippuen hyvinkin laaja-alaisia ja pitkäkestoisia. Tulipalo tai räjähdys aiheuttaa päästöjä ilmaan sekä vesiin. Myös henkilövahingot ovat mahdollisia. (Liite 14, s. 13) Ämmässuota ympäröivä luonto, sen eläimet ja asukkaat altistettaisiin jälleen jatkuville kokeiluille ja koerotiksi uutta kompostointilaitosta käynnistettäessä aiheutui terveyshaittoja. Länsiväylästä sai lukea, että kyseisenä viikonloppuna kompostointilaitoksen käynnistyksen vuoksi Kolmperän ilmassa oli tavallista enemmän mikrobeja. biojätteiden käsittelyn YVA:ssa todettiin, että käsittelystä aiheutuu mikrobipäästöjä. Todettiin, että mikrobit voivat aiheuttaa allergiaa, astmaoireita, jopa syöpää. biojätteiden kompostoinnin todetaan olevan typpipitoisuutensa vuoksi vaikeaa, koska suomalainen biojäte sisältää keski-eurooppalaista enemmän ruokajätteitä. Tämä kertoo kulutusyhteiskunnan törsäämisestä, johon meillä kenelläkään ei pitäisi olla varaa. biojätteiden käsittelyä ja sen turhaa muodostumista on ehkäistävä (esim. asennemuutoksin ja tiedotuksella) ja sitä on ohjattava talokohtaiseen kompostointiin esim. hinnoitteluin (jätemaksualennus niille, jotka kompostoivat biojätteensä), verotuksellisin keinoin (esim. kompostorit alv-vapaiksi ja vastaavat keinot), lainsäädännöllisin keinoin (esim. vanhentuneen ruoan myyntimahdollisuus ja ohjaus esim. eläinten rehuksi) mädätyslaitoksen tarvitsema vesimäärä kompostoinnin m 3 /a verrattuna nousisi liki 20-kertaiseksi aina t/a ja näitä jätevesienkäsittelyä varten suunnitellaan jätevesien esikäsittelylaitos Ämmässuolle muiden asukkaiden sairastumisriskiä ei enää tule ottaa eikä lupia käsiteltävien biojätemäärien kaksinkertaistamiseksi t/a, mädätyslaitokselle eikä jätevesien esikäsittelyyn Ämmässuon alueella tule myöntää keskittäminen Ämmässuolle on lopetettava katso tarkemmin muistutukseni kohta Päästöt ilmaan katso tarkemmin muistutukseni kohta Jätevesien esikäsittely

117 117 (164) Jätevesien esikäsittely mädätykseen tarvittavan veden määrä lisääntyy nyk. kompostiin tarvittavasta veden määrästä m 3 /a:stä m 3 /a:iin HSY myöntää, että prosessi sisältää paljon tekniikkaa, jossa voi ilmetä häiriötiloja jäteveden esipuhdistuslaitokseen varaudutaan, mutta äärimmäisessä häiriötilanteessa likaantunut vesi ohjattaisiin pahimmillaan tasausvesialtaisiin, jotka ovat kattamattomia jätevesien esikäsittely on ohjattava jätevesien käsittelylaitoksille, joiden valmiuksia kaatopaikkavesien käsittelyyn on nostettava kaikki Ämmässuon vesialtaat (tasaus-, suoto-, jätevesi ym.) on eristettävä ja katettava niin, ettei niistä pääse neste-, hajuvuotoja tai hajuttomien myrkkykaasujen vuotoja ympäristöön. Pilaantuneiden maiden vastaanotto, käsittely ja varastointi muistutuksen pilaantuneiden maiden vastaanottoa, käsittelyä ja varastointia koskevaa osaa ei esitetä tässä kohdassa, vaan se on esitetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevassa ympäristöluvassa Nro 212/2012/1, Sekajätteen murskaus, paalaus, välivarastointi muistutuksen sekajätteen murskausta, paalausta ja välivarastointia koskevaa osaa ei esitetä tässä kohdassa, vaan se on esitetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevassa ympäristöluvassa Nro 212/2012/1, Rakennusjätteen murskaus, paalaus ja välivarastointi ja loppusijoitus, asbestin loppusijoitus, renkaitten murskaus ja varastointi muistutuksen rakennusjätteen murskausta, paalausta ja välivarastointia ja loppusijoitusta, asbestin loppusijoitusta, renkaitten murskausta ja välivarastointia koskevaa osaa ei esitetä tässä kohdassa, vaan se on esitetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevassa ympäristöluvassa Nro 212/2012/1, Maa- ja kiviainesten, asfaltin, betonin sekä tiilien vastaanotto ja murskaus muistutuksen maa- ja kiviainesten, asfaltin, betonin sekä tiilien vastaanottoa ja murskausta koskevaa osaa ei esitetä tässä kohdassa, vaan se on esitetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevassa ympäristöluvassa Nro 212/2012/1, Liikenne Ämmässuolle tulevien jätekuljetusten meluja, kokonaispäästöjä ilmaan eikä jäteliikenteen terveysvaikutuksia ole tutkittu. Ainakaan niistä tutkimustuloksista ei ole annettu julkisuuteen mitään tietoja.

118 118 (164) jo luvitettujen jätteiden kuljetukset, vastaanotto ja käsittely on siirrettävä pois asutusta lähimpänä sijaitsevalta pohjoiselta kenttäalueelta keskemmälle kaatopaikkaa (liikenne- ja käsittelymelu, pölyt, päästöt ilmaan, maahan, vesiin) asukkaille aiheutuvien häiriöiden vuoksi ja uuden tieyhteyden myötä kaatopaikan laajennusalueelle suuntautuvat jätekuljetukset ja toiminnot on ohjattava vanhan kaatopaikan länsireunaa kulkevan huoltotien kautta kaatopaikan keskialueille katso tarkemmin muistutukseni kohta Päästöt ilmaan. Tuhkien, kuonien ja ongelmajätteeksi luokiteltavien tuhkien vastaanotto, sijoitus ja käsittely muistutuksen tuhkien, kuonien ja ongelmajätteeksi luokiteltavien tuhkien vastaanottoa, sijoitusta ja käsittelyä koskevaa osaa ei esitetä tässä kohdassa, vaan se on esitetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevassa ympäristöluvassa Nro 212/2012/1, Vakuudet ja vakuutukset ympäristölupahakemuskaavakkeessaan HSY toteaa, että Laki ympäristövakuutuksesta määrää, että vakuuttamisvelvollisia ovat yksityisoikeudelliset yhteisöt. HSY ei ole yksityisoikeudellinen yhteisö eikä sillä siten ole vakuuttamisvelvollisuutta ympäristövakuutuksen osalta. Valitimme Vaasan hallinto-oikeuteen Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä Nro YS 1627 HSY ongelmajätteen kaatopaikan ja jätteen esikäsittelyalueen rakentamisesta. Päätöksessään nro 11/0155/ Vaasan hallinto-oikeus toteaa: Hallinto-oikeus katsoo, että HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän asema sen harjoittaessa kaatopaikkatoimintaa ei ole pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevasta yhteistoiminnasta annetun lain tai muunkaan säännöksen tai sopimuksen mukaan sellainen, että se voitaisiin vapauttaa ympäristönsuojelulain 42 :n 3 momentissa tarkoitetusta vakuuden tai muun vastaavan järjestelyn asettamisesta. tässäkin lupakäsittelyssä riittävät vakuutukset ja vakuudet tulee HSY:ltä velvoittaa. Aloittamislupa ennen lainvoimaisuutta HSY hakee lupaa aloittaa toiminnot ennen ympäristöluvan lainvoimaisuutta edellä mainitussa Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä Hallinto-oikeus kumoaa toiminnan aloittamiseen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista annetun luvan siltä osin kuin lupapäätöksessä on sallittu tuhkien ja kuonien läjittämisen aloittaminen ongelmajätteen kaatopaikalle mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. tässäkään lupakäsittelyssä aloittaislupaa ennen lainvoimaisuutta ei tule myöntää.

119 119 (164) CC ja DD esittävät päivätyssä muistutuksessaan huolensa kaatopaikan toiminnan laajentumiselle: Terveysvaikutusten arviointia ei ole tehty lähialueella asuville mahdollisesti aiheutuvista terveysriskeistä, koskien nyt vireillä olevista hankkeista eikä myöskään jo toiminnassa olevien toimintojen yhteisvaikutusta terveyteen ole arvioitu. Mahdollisten terveys- sekä ympäristöhaittojen vastuun kohdentamista HSY:n vastuulle tulisi selvittää. HSY toimijana pitää ottaa vastuu kaatopaikan mahdollisista terveysriskeistä. Pohjavesien tarkkaileminen laajemmalta alueelta, esim. näytteiden ottaminen HSY:n lukuun asukkaiden porakaivoista esim. 5 km:n säteellä kaatopaikan suojavyöhykkeeltä. Hajuhaittojen saaminen siedettävälle tasolle. Mikrohiukkasten mittaus sekä tarkempi seulonta ja informointi lähialueen asukkaille esim. 25 km:n säteellä kaatopaikan suojavyöhykkeeltä. Kerättävien ja poltettavien kaatopaikkakaasujen julkinen tiedottaminen ja mitä vaarallisia yhdisteitä vapautuu lähialueen ilmaan. Poikkeustilanteissa ilmanlaadunraja-arvot ylitettäessä lähialueen asukkaita tulisi tiedottaa välittömästi tekstiviestillä yms. Poikkeustilanteissa lähialueen evakuointiin tulisi kiinnittää huomiota esim. tulipalon sattuessa ympäristöön vapautuu vaarallisia palokaasuja. Lupahakemuksessa ei saisi ilmetä epätarkkoja käsitteitä esim. "muiden jätteiden hyödyntäminen" sekä "eräiden jätteiden hyödyntäminen"; ko. käsitteet saattavat sisältää mitä vain. Lupahakemuksen ulkopuolelta huomauttaisin, että suojavyöhykkeelle ei saisi antaa lupia saastuttaville ja meluaville toiminnoille, eikä myöskään teollisuudelle. Suojavyöhykkeen tulisi toimia eräänlaisena "takapihana" tai kaatopaikan "etupihana". Kaatopaikalle tulevien jätteiden on oltava vain Espoota rajoittavilta kunnilta Yhdyn Arja Alhon esittämään vaateeseen. EE esittää päivätyssä muistutuksessaan seuraavan: Koska Ämmässuon biojätteen käsittelylaitosta ei ole tähänkään mennessä saatu toteutettua aiempien lupausten mukaisiksi koskien ympäristölle aiheutuvia hajuhaittoja, ei ole myöskään perusteita myöntää uudelle, laajennetulle kompostointi- ja mädätyslaitokselle myöskään lupaa, ennen kuin nykyisen erittäin epämiellyttävät hajuhaitat on saatu kokonaan poistettua. FF ja GG sekä heidän tuotantoyhtiönsä Oy Electric Field Production Ab esittävät saapuneessa muistutuksessaan muun muassa seuraavan: Olemme alusta lähtien johdonmukaisesti vastustaneet Ämmässuon toimintaa juuri niiden haittojen vuoksi, joita luetellaan ympäristölupahakemuksessa mm. haju ja pölypäästöt, työkoneiden melu ja liikenne ja maastoon johdettavista vesistä aiheutuvat päästöt vesiin. Pyydämme erityisesti huo-

120 120 (164) mioimaan, että Asunto-osakeyhtiö Rådalilla on osuus Bockträskin, Loojärven ja Kolmperän järvien yhteisiin vesialueisiin. Niinä vuosina, joina Ämmässuo on ollut toiminnassa, olemme tehneet lukuisia valituksia ja huolimatta kaikista luvatuista parannusehdotuksista, ovat haitat jatkuneet (mm. haju biojätteestä). Meille ei ole myöskään tarjottu mitään korvauksia esimerkiksi maan arvon alenemisesta. Jo muut alueelle suunnitellut toiminnot ja toimintojen sijoittuminen tulevat mitä suurimmalla todennäköisyydellä aiheuttamaan ympäristöongelmia ja lähimpien kiinteistöjen viihtyvyys tulee vähenemään. Vaadimme, että viranomaiset takaavat meille jätteenkäsittelykeskuksen lähimmille naapureille meluttomat ja hajuttomat olosuhteet, jonka vuoksi me tässä vaiheessa vastustamme kokonaisuudessaan Ämmässuon laajentamissuunnitelmia. Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry ja Virtavesien hoitoyhdistys ry esittävät vaatimuksinaan päivätyssä mielipiteessä, että hankekokonaisuudelle määrätään: 1) Tarkemman hulevesisuunnitelman teko. 2) Pintavesien tarkkailuohjelmaan jatkuva vesipäästöjen mittausvelvollisuus (ainakin happipitoisuus, ph ja kiintoainespitoisuus) vesistöpäästöjen valvomiseksi seuraaviin puroihin: Kauhalanjokeen laskeva Laitamaanpuro Loojärveen laskeva Halujärvenpuro (Ämmässuonoja) Gumbölenjokeen (Mustapuro) laskeva Koskenmäenpuro sekä Nupurinjärveen laskeva Histanpuro. 3) Selvitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle näiden purojen kunnostustarpeesta mennessä. Selvitykseen on sisällytettävä suunnitelma kunnostustoimista ja toteuttamisaikataulusta. Selvityksessä on otettava huomioon alueen muiden hankkeiden vaikutus näihin puroihin. 4) Sähkökoekalastuksin tehtävä kalastotarkkailu ja koeravustus Kauhalanjoessa, Kakarlammen laskupurossa, Mankinjoen yläjuoksulla ja Gumbölenjoen reitillä (Svartbäckträsket-Kvarnträsk) kahden vuoden välein. Perustelut Mankinjoen vesistössä sekä Mankinjoen että Gumbölenjoen haarassa elää luonnonvarainen merivaelteinen taimenkanta. Se on DNA-analyysien perusteella todennäköisesti alkuperäinen ja perinnöllisesti monimuotoinen. Kannan säilyminen riippuu vesistön vedenlaadun säilymisestä vähintään nykyisellään. Vesistössä elää myös luontaisesti lisääntyvinä muita vaelluskaloja, kuten vaellussiika, vimpa, ankerias ja nahkiainen. Näistä meritaimen, ankerias ja vaellussiika ovat uhanalaisia.

121 121 (164) Mankinjoen vesistön koskialueiden kunnostamista ja vaellusesteiden purkamista kaavaillaan parhaillaan. Vedenlaadun heikentyminen voi vesittää tulevien (osin valtion rahoittamien) kunnostusten hyödyt. Vaikutusalueen purot, joihin Ämmässuon valumavesiä päätyy, ovat käytännössä kaikki potentiaalisia taimenen ja ravun elinalueita ja poikastuotantoalueita. Vesistössä esiintyy myös laajalti rapuja, jotka ovat taloudellisesti arvokas ja merkittävä luonnonvara. Ravut ovat myös erittäin herkkiä vedenlaadun muutoksille. Vedenlaadun muutokset voivat aiheuttaa rapukantojen taantumisen tai tuhoutumisen kautta merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Rapuja tavataan alueella myös pienemmissä purovesistöissä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu hallintolain 34 :n mukaisesti mahdollisuus vastineen jättämiseen annettujen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Luvan hakija toteaa päivätyssä vastineessaan, että HSY on antanut osaan vuoden 2011 lausunnoista yms. vastineen Mikäli kyseiseen kohtaan on jo annettu vastine, siitä mainitaan kyseisessä kohdassa. Vuoden 2011 vastine on esitetty vastineen liitteenä. Vuoden 2011 lausuntoihin yms. annetut vastineet perustuvat vuoden 2013 ympäristölupahakemuksen muutoksessa esitettyihin suunnitelmiin. Vastine Espoon kaupungin ympäristökeskuksen lausuntoon Valittu laitostyyppi on Suomessa uusi, mutta siitä on muissa maissa kokemuksia. Laitostyypin merkittävänä etuna on, ettei prosessissa muodostu suuria määriä jätevettä. Kuivamädätykseen perustuvassa osavirtaprosessissa jätevesien muodostuminen on vähäistä eikä esikäsittelylaitos ole enää tarpeen vuoden 2011 suunnitelmien esittämässä laajuudessa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella on jo toiminnassa CHPlaitos, jonka päästöt ja niiden leviäminen tunnetaan. Teoreettinen laskelma ei antane oleellista uutta tietoa asiasta. Tarkkailu tullaan tekemään ympäristölupapäätöksessä edellytetysti. Vastine Etelä-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen lausuntoihin HSY yhtyy häiriötilanteita ja jälkikypsytystä koskeviin näkemyksiin eikä esitä vastinetta edellä mainituista asioista. Biojätteen käsittelylaitoksen rakentaminen, kompostointilaitoksen uusi biopesuri ja biohajoavan jätteen kaatopaikalle sijoittamisen rajoitukset tulevat

122 122 (164) vähentämään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta aiheutuvia hajuhaittoja. Kuivamädätykseen perustuvassa osavirtaprosessissa jätevesien muodostuminen on vähäistä eikä esikäsittelylaitos ole enää tarpeen vuoden 2011 suunnitelmien esittämässä laajuudessa. Ympäristön roskaantumisen ja likaantumisen ehkäiseminen on osa HSY:n normaalia toimintaa. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan olennaista muuttamista ja tarkkailua koskeviin seikkoihin HSY on antanut vastineen Biojätteen käsittelylaitoksen toiminnot eivät anna aihetta muuttaa vastinetta. Vastine Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, kulttuuri ja osaaminen -vastuualueen/kalatalouspalvelutryhmän lausuntoon Mahdollisesti tehtävään kalataloudelliseen tarkkailuun ja laadittavaan kartoitukseen sekä kunnostustarveselvitykseen tulee velvoittaa kaikki em. purkuvesistöjen valuma-alueilla olevat toimijat ja toiminnot. Biojätteen käsittelylaitoksen toiminnot eivät anna aihetta muuttaa vastinetta. Vastine Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoihin Vuoden 2011 lausuntoon HSY esittää vastineenaan seuraavaa: Jätteiden vastaanotto ja toiminta häiriötilanteissa Vuoden 2013 suunnitelmien mukaan jätteet otetaan vastaan niiden laadusta riippuen seuraavasti: kiinteät biojätteet kompostointilaitoksen vastaanottotilaan, nestemäiset suoraan mädätysprosessiin ja esikäsitellyt biojätteet (esimerkiksi jätevedenpuhdistamojen mädätetyt lietteet) vastaanottobunkkeriin. Kypsää mädätettä voidaan ottaa vastaan suoraan jälkikypsytyskentälle (ympäristölupa , lupamääräys E.1.). Välivarastointi ennen jätteiden esikäsittelyä ja mädätysprosessia on tarpeen, sillä jätettä ei tule tasaisesti vastaanottoon. Myös laitoksen huolto- ja korjaustoimenpiteet voivat aiheuttaa välivarastoinnin tarvetta. Välivarastointi tapahtuu laitoksen sisätiloissa. Biojätettä voidaan välivarastoida biojätteen käsittelylaitoksen sisätiloissa jonkin aikaa. Mikäli mädätyslaitos on poissa käytöstä ja kompostointilaitokset ovat samanaikaisesti täynnä ja häiriön odotetaan kestävän pitkään, jäte toimitetaan ensisijaisesti ulkopuolisen toimijan laitokseen ja viimeisenä vaihtoehtona on jätteen sijoittaminen kaatopaikalle (ympäristölupa , lupamääräys H.16.).

123 123 (164) Mikäli biojätettä joudutaan häiriötilanteessa kuljettamaan toiselle paikkakunnalle, kuormat tyhjennetään Ämmässuon biojätteen käsittelylaitoksen vastaanottoon, mistä ne kuormataan jatkokuljetukseen. Ämmässuon biojätteen käsittelylaitokselle jo tulleet kuormat pystytään esikäsittelemään melko lyhyellä viiveellä, sillä jätteen esikäsittelyssä ja siirroissa käytetään yleisesti käytössä olevaa tekniikkaa ja siirtojärjestelmiä suunniteltaessa on otettu huomioon ohitusmahdollisuudet. Murskaimia on kaksi kappaletta. Esikäsittelystä mädätykseen tuleva biojäte välivarastoidaan välivarastobunkkeriin. Välivarastobunkkeri mitoitetaan siten, että biojätettä voidaan syöttää tasaisesti 7 d/vko mädätykseen. Tarvetta tuoreen biojätteen sijoittamiseen välivarastointikentälle ei muodostu johtuen edellä esitetystä käsittelymenetelmäjärjestyksestä (kuljetus muualle, kaatopaikkasijoitus). Välivarastokentille sijoitettava massa on mädätettyä tai jo jonkin asteisesti kompostoitunutta ja sen käsittelyä jatketaan aumakompostointina. Aumat peitetään suodattavalla kerroksella (komposti, puuhake, risua tai vastaava) hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Biojätteen käsittelylaitoksen häiriötilanteissa toimintaa joudutaan siirtämään ulkotiloihin vain edellä mainitussa aumakompostointitilanteessa, joten haju- ja pölyhaittojen ehkäisyyn käytetään samoja menetelmiä kuin normaalitilanteessa. Aumakompostoinnissa käytetään hajujen ja pölyn leviämisen ehkäisemisessä aikaisemmassa toiminnassa hyviksi todettuja menetelmiä. Pinta- ja pohjavedet Biojätelaitosten vesien tarkkailu on osa erittäin laajaa Ämmässuon- Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailua. Vaarallisten ja haitallisten aineiden erillisselvitys on parhaillaan käynnissä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta noin 1 km etelälounaaseen sijaitsevan kaivoon kohdistuvia vaikutuksia on selvitetty lausunnon antamisen jälkeen. HSY:n näkemyksen mukaan asia ei liity nyt käsiteltävään lupahakemukseen. Vuoden 2013 lausuntoon HSY esittää vastineenaan seuraavaa: Välivarastobunkkeri, jossa jätettä varastoidaan siten, että sitä voidaan syöttää tasaisesti mädätykseen 7 d/viikko, sijaitsee sisätiloissa, mikä estää hajun leviämistä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelylaitoksessa kaikki sellaiset biojätteen ja mädätteen käsittelyvaiheet, joissa massa on vapaassa ilmatilassa (eli ei säiliössä tai putkistossa) tehdään rakennuksessa. Kyseisten tilojen poistoilmat johdetaan kompostointilaitoksen tunneleihin, joissa niiden sisältämää lämpöä ja kosteutta hyödynnetään. Kompostointitunneleista poistettava ilma ja laitostilojen mahdollinen ilmaylijäämä johdetaan poistokaasujen puhdistukseen.

124 124 (164) Normaalitilanteessa käytössä ovat mädätyslaitos, kompostointilaitos ja vanha kompostointilaitos. Vanhan kompostointilaitoksen rakenteita ja prosesseja uudistetaan siten, että se soveltuu esikäsiteltyjen biojätteiden, kuten mädätetyn jätevesilietteen, kompostointiin ja mädätteen jälkikompostointiin. Poikkeustilanteissa sitä käytetään myös kompostointilaitoksen varalaitoksena. Vanhan kompostointilaitoksen käyttötavat muotoutuvat toiminnasta saadun kokemuksen myötä. Vielä ei ole kokemusta siitä, kuinka nopeasti biojätemädätteen ja biojätteen seos kypsyy, joten ei ole varmaa, tarvitaanko kompostointivaiheen II jälkeen vielä jälkikompostointia vanhassa laitoksessa. Ympäristölupahakemuksen kuvissa 10.1 ja 10.2 on esitetty vaihtoehto, jossa jälkikypsytys laitoksessa on tarpeen. Mikäli mädätetty jätevesiliete käsitellään kentällä (ympäristölupa , lupamääräys E.1.), vanhan kompostointilaitoksen käytön tarve on vähäisempää. Vanhan kompostointilaitoksen huoltoseisokin aikana kypsän mädätetyn jätevesilietteen kompostointi tehdään kentällä (ympäristölupa , lupamääräys E.1.), millä varmistetaan uuden kompostointilaitoksen kapasiteetin riittävyys mädätetyn biojätteen käsittelyyn. HSY:n kokemuksen mukaan kompostoitavan massan kypsyyden arviointiin käytettävä nopeasti mitattava parametri, joka korreloi hyvin hajun kanssa, on poistoilman lämpötila kompostointitunneleissa. Kun kompostin lämpötila on alle 40 C, sen aktiivisuuden on arvioitu hiipuneen niin paljon, ettei hajuhaittaa muodostu. Tyhjennysvaiheessa on seurattu lisäksi aistinvaraisesti kompostin hajuemissiota. HSY esittää, että lupapäätöksessä edellytettäisiin raja-arvojen sijaan edellä esitettyä toimintamallia. Hakemuksen lauseessa lyhytaikaisten häiriötilanteiden ja kompostointilaitoksen muutostöiden aikana, esitetään viipymäaikaa lyhennettäväksi väliaikaisesti noin 2 viikkoon pelkästään kompostoimalla tehtävän käsittelyn aikana lyhytaikainen/väliaikainen häiriö tarkoittaa häiriötä, jonka kesto on alle viikon. Kaksi viikkoa kompostoitu biojäte sijoitetaan kentälle ja peitetään suodattavalla kerroksella (komposti, puuhake, risua tai vastaava). Uudenmaan ELY-keskus esittää myös, että lupapäätöksessä on määrättävä ilmaan johdettaville poistokaasuille raja-arvot ja määrättävä, milloin rajaarvot on saavutettu. Ilmaan johdettavan poistokaasun hajupitoisuuden määrittäminen kattaa myös ammoniakkipitoisuuden. HSY:n näkemyksen mukaan raja-arvo ammoniakille ei ole tarpeen, sillä haisevana kaasuna ammoniakki tulee mitatuksi hajumittauksessa. Pääsääntöisesti kaikki haisevat kaasut/ilmat johdetaan biosuodattimeen ennen päästöä ulkoilmaan. Vastine Eviran lausuntoihin HSY ei esitä vastinetta lausuntoihin.

125 125 (164) Vastine AA:n muistutukseen Yksityishenkilö AA:n muistutukseen ( ) ovat yhtyneet yksityishenkilö BB ja Kolmperän Asukasyhdistys ry., Lupaprosessin ajoitus, kuulutus, tiedotus asukkaille ja aineiston saatavuus HSY on antanut asiasta vastineen Sen mukaan HSY ei esitä vastinetta muistutuksessa esitetyistä seikoista. Biojätteen käsittelylaitoksen toiminnot eivät anna aihetta muuttaa vastinetta. Käsiteltävien aineiden ja toimintojen laajentamislupa yleensä ja varautuminen ottamaan jätteitä myös muista kunnista Biojätteen osalta muistuttaja toteaa, että päästöjä aiheuttavat nykyisetkin toiminnot on sijoitettava suljettuihin tiloihin ja halleihin. Muistuttajan mielestä toimintojen laajentamista tai jätteiden vastaanottoa ulkopuolisista kunnista ei tule luvittaa. HSY esittää vastineenaan seuraavaa: Biojätteen käsittelylaitos on mädätyslaitoksen ja kompostointilaitosten muodostama kokonaisuus, jossa kaikki sellaiset biojätteen ja mädätteen käsittelyvaiheet, joissa massa on vapaassa ilmatilassa (eli ei säiliössä tai putkistossa) tehdään sisätiloissa. Toimintojen laajentamisella varmistetaan pääkaupunkiseudulle riittävä biojätteen käsittelykapasiteetti. Biojätteen käsittelylaitokseen varaudutaan ottamaan vastaan jätteitä myös HSY:n toimialueen ulkopuolisista kunnista, sillä kuten annetussa vastineessa on todettu, yhteistoiminta eri jätehuollon toimijoiden kesken on ajan vaatimus. Kaikkien ei kannata rakentaa käsittelylaitoksia kaiken tyyppisille jätteille. Myös HSY käyttää tarvittaessa alueen ulkopuolisia palveluja ja varautuu ottamaan tiettyjä jätteitä vastaan alueensa ulkopuolelta. Lisäksi HSY:n toimialue voi tulevaisuudessa muuttua. Haettavat käsittelymäärät Muistutus ei koske biojätteen käsittelylaitosta. Tarkkailu yleensä HSY on antanut asiasta vastineen Sen mukaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa tarkkaillaan hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien mukaisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen nykyinenkin tarkkailu ylittää huomattavasti jätteenkäsittelypaikoilta yleensä vaadittavan tason.

126 126 (164) Biojätteen käsittelylaitoksen toiminnot eivät anna aihetta muuttaa vastinetta. Pinta- ja pohjavedet HSY on antanut asiasta vastineen Sen mukaan hakemuksessa esitetty pohjavesien virtaussuuntien tarkastelu perustuu alueella tehtyihin tutkimuksiin sekä hydrogeologin asiantuntijalausuntoon. HSY ei vastaa Ämmässuon-Kulmakorven alueella sijaitsevien muiden toimijoiden toiminnasta. Lupaviranomainen ottaa lupakäsittelyssään tarvittaessa huomioon alueen eri toimintojen yhteisvaikutukset. Biojätteen käsittelylaitoksen toiminnot eivät anna aihetta muuttaa vastinetta. Päästöt ilmaan, pölyt, mikrobit, kaasut, hajut, melut yms. HSY on antanut asiasta vastineen , jossa esitetään muun muassa seuraava: HSY on mielestään tiedottanut ja julkistanut toiminnastaan riittävästi koskien myös ilmanlaatumittauksia. Mittaustulokset ovat reaaliaikaisesti nähtävissä HSY:n internet-sivuilla ja kuukausi-, puolivuotis- ja vuosiraportti viedään myös HSY:n sivuille. HSY viittaa lupahakemuksen perusteluihin koskien esitystä PM 2,5 - hiukkasten mittausten lopettamista. Käsittelytoimintojen sijoittamisesta halleihin HSY viittaa edellä esitettyyn. Muistuttajan vaatima poikkeustilanteista sähköpostiviestillä tiedottaminen ja järjestelmän ylläpito on hankalasti järjestettävissä eikä HSY näe sitä mahdollisena. HSY:n tiedossa ei ole myöskään vastaavia esimerkkitapauksia, joissa em. sähköpostiviestimenettelyä olisi vaadittu toiminnan harjoittajalta. Biojätteen käsittelylaitoksen toiminnot eivät anna aihetta muuttaa vastinetta. Biojätteet ja mädätys Biohajoavien jätteiden käsittelykapasiteetin nostamisen tarvetta ja jätteiden vastaanottoa ulkopuolisista kunnista on käsitelty edellä. Biojätteen käsittelylaitokseen otetaan vastaan vain sellaisia jätteitä, jotka soveltuvat laadultaan prosessissa käsiteltäviksi. Vuoden 2013 suunnitelman mukainen osavirtamenetelmä pienentää kemikaalien tarvetta verrattuna vuoden 2011 suunnitelmaan. Kemikaalien kulutus riippuu materiaalin laadusta ja se voi vaihdella tilanteesta toiseen. Ke-

127 127 (164) mikaalien osalta on tärkeää, että kuljetus, lastaus ja varastointi on järjestetty asianmukaisesti ja että kemikaaleja käyttävät työntekijät on koulutettu tehtäviinsä. Häiriötilanteiden osalta on ollut tärkeä tunnistaa niiden mahdollisuus ja varautua mahdollisiin riskeihin suunnitelmallisesti. Biojätteen käsittelyn mikrobipäästöjen leviämistä ehkäisee biojätteen käsittelylaitoksen toimintojen sijoittuminen sisätiloihin. HSY toimii alueellaan aktiivisesti jätteen synnyn ehkäisemiseksi. Jätevesien esikäsittely Vuonna 2013 esitetyssä lupahakemuksen muutoksessa mädätysprosessia on muutettu siten, ettei prosessissa synny merkittäviä määriä jätevettä. Pilaantuneiden maiden vastaanotto, käsittely ja varastointi Muistutus ei koske biojätteen käsittelylaitosta. Sekajätteen murskaus, paalaus, välivarastointi Muistutus ei koske biojätteen käsittelylaitosta. Rakennusjätteen murskaus, paalaus ja välivarastointi ja loppusijoitus, asbestin loppusijoitus, renkaitten murskaus ja varastointi Muistutus ei koske biojätteen käsittelylaitosta. Maa- ja kiviainesten, asfaltin, betonin sekä tiilien vastaanotto ja murskaus Muistutus ei koske biojätteen käsittelylaitosta. Liikenne HSY on antanut asiasta vastineen , jossa esitetään muun muassa seuraava. HSY on tehnyt tai teettänyt kaikki siltä vaaditut jätteenkäsittelytoiminnan ympäristö- ym. haittoja koskevat tutkimukset ja selvitykset. Itse asiassa HSY:n tekemien ja teettämien tutkimusten määrä ylittää selvästi normaalikäytännön ja laeista sekä määräyksistä aiheutuvan vaatimustason. Liikenteen osalta tilanne tulee paranemaan huomattavasti, kun jäteautoliikenne siirtyy Nupurintieltä uudelle Kulmakorventien kautta Ämmässuolle ohjautuvalle väylälle. Biojätteen käsittelylaitoksen toiminnot eivät anna aihetta muuttaa vastinetta.

128 128 (164) Tuhkien, kuonien ja ongelmajätteeksi luokiteltavien tuhkien vastaanotto, sijoitus ja käsittely Muistutus ei koske biojätteen käsittelylaitosta. Vakuudet ja vakuutukset Vuonna 2013 esitetyssä lupahakemuksen muutoksessa on todettu, että HSY täydentää hakemusta vakuuslaskelmilla syksyllä Aloittamislupa ennen lainvoimaisuutta HSY on antanut asiasta vastineen , jonka mukaan kyseessä on pääkaupunkiseudun ainut toiminnassa oleva jätteidenkäsittelypaikka, jonka toiminta ja sen jatkuminen keskeytyksettä on välttämätöntä pääkaupunkiseudun jätehuollon kannalta. Tästä syystä on haettu toiminnan aloittamislupaa ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta. Biojätteen käsittelylaitoksen toiminnot eivät anna aihetta muuttaa vastinetta. Vastine CC ja DD:n muistutukseen Muistutuksessa puututaan terveysvaikutuksiin, pohjavesiin, hajuhaittoihin, kaatopaikkakaasuihin, poikkeustilanteisiin, hakemuksissa käytettyjen käsitteiden epätarkkuuksiin ja kaatopaikalla käsiteltäviin jätteisiin. Lisäksi muistuttajat yhtyvät AA:n muistutukseen. Näiltä osin viitataan edellä AA:n muistutuksen osalta esitettyyn vastineeseen. HSY esittää vastineenaan seuraavaa: Muistutuksessa edellytetään hajuhaittojen saamista siedettävälle tasolle. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelylaitoksen uudistamisessa yhtenä peruslähtökohtana on ollut hajuhaittojen vähentäminen. Biojätteen käsittelyn kehittäminen muuttaa toimintaa entistä laitosmaisempaan suuntaan, mikä mahdollistaa hajupäästöjen hallinnan tehostumisen. Muistutuksen muilta osin biojätteen käsittelylaitoksen toiminnot eivät anna aihetta muuttaa HSY:n antamaa vastinetta, jossa esitetään muun muassa seuraava: Terveysvaikutukset HSY toimii lupa- ym. viranomaisten asettamien vaatimusten mukaisesti. Toistaiseksi systemaattisia ympäristön asutuksen terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arviointeja ei ole vaadittu.

129 129 (164) Pohjavesi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen pohjavesivaikutuksia tarkkaillaan hyväksytyn velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti osana Ämmässuon- Kulmakorven alueen yhteistarkkailua. Tarkkailussa on mukana myös lähialueen porakaivoja. Hajuhaitat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia ilman laatuun tarkkaillaan kattavien tutkimusohjelmien mukaisesti. Tutkimukset sisältävät myös hajuhaittojen selvittämisen eri menetelmillä. HSY pitää tehtäviä tutkimuksia riittävinä. Poikkeukselliset tilanteet Poikkeuksellisissa tilanteissa toimitaan laadittujen toimintamallien ja pelastussuunnitelmien mukaisesti. HSY ilmoittaa kaikista YSL 62 :n mukaisista poikkeustilanteista internet-sivuillaan. Asukkailta toimenpiteitä edellyttävissä tilanteissa, kuten laajamittainen tulipalo, tiedotuksesta vastaa Länsi- Uudenmaan pelastuslaitos. Epätarkat käsitteet Laajassa lupahakemuskokonaisuudessa tulee muistuttajan esityksen mukaisesti kiinnittää erityistä huomiota sanontojen ja käsitteiden tarkkuuteen. Vastine EE:n muistutukseen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelylaitoksen uudistamisessa yhtenä peruslähtökohtana on ollut hajuhaittojen vähentäminen. Biojätteen käsittelyn kehittäminen muuttaa toimintaa entistä laitosmaisempaan suuntaan, mikä mahdollistaa hajupäästöjen hallinnan tehostumisen. Vastine FF ja GG:n ja omistamansa yhtiön Oy Electric Field Production Ab:n muistutukseen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelylaitoksen uudistamisessa yhtenä peruslähtökohtana on ollut hajuhaittojen vähentäminen. Biojätteen käsittelyn kehittäminen muuttaa toimintaa entistä laitosmaisempaan suuntaan, mikä mahdollistaa hajupäästöjen hallinnan tehostumisen. Biojätteen käsittelyn siirtyessä sisätiloihin, myös työkoneista ympäristöön aiheutuva melu vähenee. Muistutuksen muilta osin biojätteen käsittelylaitoksen toiminnot eivät anna aihetta muuttaa HSY:n antamaa vastinetta, jonka mukaan HSY on pyrkinyt ja pyrkii Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen käytön osalta siihen, että toiminnasta asutukselle ja ympäristölle aiheutuvat haitat ovat mahdollisimman vähäiset. Käsittelykeskuksen toiminnan kehittäminen

130 130 (164) edellyttää uusia investointeja, joilla on omalta osaltaan myös käsittelytoiminnasta aiheutuvien haittojen vähentävää vaikutusta. Vastine Suomen luonnonsuojeluliiton/uudenmaan ympäristönsuojelupiirin muistutukseen Muistutuksessa esitetään neljä vaatimusta, jotka seuraavassa käsitellään kukin erikseen. Tarkemman hulevesisuunnitelman teko Jätteenkäsittelykeskuksen alueesta on laadittu riittävän tarkat hulevesisuunnitelmat. Pintavesien tarkkailuohjelman laajentaminen (jatkuva vesipäästöjen mittausvelvollisuus neljässä purotarkkailupisteessä) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vesi- ja vesistövaikutuksia tarkkaillaan hyväksytyn velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti osana Ämmässuon- Kulmakorven alueen yhteistarkkailua. Vastineessa esitetyissä puroissa on tarkkailuohjelmaan sisältyviä tarkkailupisteitä. HSY:n käsityksen mukaan pintavesien tarkkailua ei ole tarpeen laajentaa nykyisestä. Toimintavolyymien laskiessa jätevoimalan aloittamisen myötä vuonna 2014 kyseeseen tulee pikemminkin nykyisten tarkkailuvelvoitteiden tarkastaminen vastaamaan pienentyneitä vaikutuksia. Selvitys em. neljän puron kunnostustarpeesta Kuten muistutuksessakin todetaan, puroihin vaikuttaa myös muita toimijoita ja hankkeita. Alueen laajuudesta johtuen kyseessä on laaja selvityskokonaisuus, jossa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus on osa kokonaisuutta. Sähkökoekalastuksin tehtävä kalastotarkkailu ja koeravustus Tämäkin on laaja kokonaisuus, jossa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus on osa kokonaisuutta. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Aluehallintovirasto on päätöksessään Nro 212/2012/1, (dnro ESAVI/705/04.08/2010) päättänyt, että se ratkaisee erikseen myöhemmin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelylaitoksen uusia toimintoja, vanhojen toimintojen muutosta ja vanhoja toimintoja koskevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskevan lupahakemuksen 3) dnro ESAVI/125/04.08/2011.

131 131 (164) Ratkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kompostointilaitoksen toimintaa koskevan Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen No YS 553, lupamääräysten tarkistamista, vanhojen toimintojen muutosta ja biojätteen käsittelylaitoksen uusia toimintoja koskevan lupahakemuksen, myöntää kompostointilaitoksen muutetulle toiminnalle ympäristöluvan ja antaa seuraavat biojätteen käsittelylaitosta koskevat lupamääräykset. A. Biojätteen käsittelylaitoksen toimintaa koskevat yleiset määräykset Toiminta-aika A.1. Biojätteen käsittelylaitoksella saa ottaa vastaan jätteitä jätteenkäsittelykeskuksen aukioloaikoina arkipäivisin klo ja poikkeustapauksissa myös arkipyhisin ja viikonloppuisin klo Jätteiden vastaanotto A.2. Biojätteen käsittelylaitoksella saa vastaanottaa, hyödyntää ja käsitellä mädättämällä ja kompostoimalla tämän päätöksen liitteessä 1. mainittuja seuraavia jätteitä, kuten erilliskerättyjä biojätteitä ja lietteitä, yhteensä enintään t/a. Laitoksella saa olla kerralla vastaanotettuna ja käsittelyssä jätteitä vain sellainen määrä, joka on mahdollista käsitellä laitoksella sen kapasiteetin puitteissa. Etusijalle tulee asettaa HSY:n alueelta peräisin olevat ja muut HSY:n sopimusten piiriin kuuluvat jätteet. maataloudessa, puutarhataloudessa, vesiviljelyssä, metsätaloudessa, metsästyksessä, kalastuksessa sekä elintarvikkeiden valmistuksessa ja jalostuksessa syntyvät jätteet (jätenimikkeet , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ja ) puun käsittelyssä sekä levyjen ja huonekalujen, massan, paperin ja kartongin valmistuksessa syntyvät jätteet (jätenimikkeet , ja ) nahka-, turkis- ja tekstiiliteollisuuden jätteet (jätenimike ) orgaanisissa kemian prosesseissa syntyvät jätteet (jätenimike ) pakkausjätteet, absorboimisaineet, puhdistusliinat, suodatinmateriaalit ja suojavaatteet, joita ei ole mainittu muualla (jätenimike ) jätehuoltolaitoksissa, erillisissä jätevedenpuhdistamoissa sekä ihmisten käyttöön tai teollisuuskäyttöön tarkoitetun veden valmistuksessa syntyvät jätteet (jätenimikkeet , , , ja ) yhdyskuntajätteet (asumisessa syntyvät jätteet ja niihin rinnastettavat kaupan, teollisuuden ja muiden laitosten jätteet), erilliskerätyt jakeet mukaan luettuina (jätenimikkeet , , , ja ).

132 132 (164) Biojätteen käsittelylaitoksella saa vastaanottaa mahdollisiksi apuaineiksi tämän päätöksen liitteessä 1. mainittuja seuraavia jätteitä: termisissä prosesseissa syntyvät jätteet (jätenimike ) jätehuoltolaitoksissa, erillisissä jätevedenpuhdistamoissa sekä ihmisten käyttöön tai teollisuuskäyttöön tarkoitetun veden valmistuksessa syntyvät jätteet (jätenimike ). Biojätteen käsittelylaitoksella saa vastaanottaa tämän päätöksen liitteessä 1. mainittuja seuraavia muita mahdollisia jätteitä: nahka-, turkis- ja tekstiiliteollisuuden jätteet (jätenimikkeet ja ) pakkausjätteet, absorboimisaineet, puhditusliinat, suodatinmateriaalit ja suojavaatteet, joita ei ole mainittu muualla (jätenimike ) ihmisten ja eläinten terveyden hoidossa tai siihen liittyvässä tutkimustoiminnassa syntyvät jätteet (lukuun ottamatta keittiö- ja ravintolajätteitä, jotka eivät ole syntyneet välittömässä hoitotoiminnassa) (jätenimike ) jätehuoltolaitoksissa, erillisissä jätevedenpuhdistamoissa sekä ihmisten käyttöön tai teollisuuskäyttöön tarkoitetun veden valmistuksessa syntyvät jätteet (jätenimikkeet , , , , , ja ) yhdyskuntajätteet (asumisessa syntyvät jätteet ja niihin rinnastettavat kaupan, teollisuuden ja muiden laitosten jätteet), erilliskerätyt jakeet mukaan luettuina (jätenimikkeet ja ). Biojätteen käsittelylaitoksella saa vastaanottaa ja käsitellä jätenimikkeiden , ja mukaisia jätelajeja, joita ei ole mainittu muualla kyseisissä jätenimikeryhmissä ainoastaan, mikäli ympäristöluvan valvontaviranomainen hyväksyy jätelajin vastaanoton. Biojätteen käsittelylaitoksella ei saa ottaa vastaan vaarallisiksi jätteiksi luokiteltuja jätteitä eikä muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäänöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1069/2009 määriteltyjä sivutuoteluokan 1 mukaisia aineksia eikä muita sivutuoteluokan 2 mukaisia aineksia kuin lantaa, mineralisoimatonta guanoa ja ruuansulatuskanavan sisältöä. A.3. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä vastaanotetun jätteen laadusta ja soveltuvuudesta biojätteen käsittelylaitoksen kompostointi- ja/tai mädätysprosesseihin. Vastaanottajan on tarkkailtava vastaanotettavia jätteitä kuormaa vastaanotettaessa ja sitä tyhjennettäessä. Käsiteltävien jätteiden on oltava sellaisia, että niiden laatu ei vaaranna biojätteen käsittelylaitoksen kompostointi- ja/tai mädätysprosessien toimintaa eikä lopputuotteen hyödyntämistä. Mikäli biojätteen käsittelylaitokseen tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole ympäristöluvassa hyväksytty, on jäte viipymättä toimitettava paikkaan, jonka ympäristöluvan tai ympäristönsuojelun tietojärjestelmään rekisteröin-

133 133 (164) nin perusteella oikeus ottaa vastaan kyseisenlaista jätettä, tai jäte on palautettava jätteen haltijalle. A.4. Jätteenkäsittelykeskuksen aukioloaikoina on alueella oltava valvoja, joka tarkastaa kuormat ja niitä koskevat asiakirjat, kuten jätteiden siirtoasiakirjat ja asiantuntijalausuntoja koskevat asiakirjat, ottaa tarvittaessa näytteet ja osoittaa jätteille sijoituspaikan sekä antaa jätteen tuojalle kirjallisen todistuksen vastaanotetuista jätteistä. Alueen hoito ja järjestys Sako- ja umpikaivolietettä sekä rasvanerotuskaivojen lietettä vastaanotettaessa vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto ja vastaanotetun jätteen määrä siirtoasiakirjaan tehdyllä allekirjoituksella. Vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös vähintään kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. A.5. A.6. Biojätteen käsittelylaitoksen alue on oltava liitettynä jätteenkäsittelykeskuksen aidattuun alueeseen ja aita on pidettävä kunnossa. Jätteiden, materiaalien ja tarvikkeiden vastaanotto, varastointi ja käsittely alueella on toteutettava siten, ettei toiminnasta aiheudu maiseman rumentumista, epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- ja pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Alueesta ei saa muodostua sinne kelpaamattomien jätteiden eikä sinne kuulumattomien muiden materiaalien varastoaluetta. Jätteiden toimittamisen edelleen käsiteltäväksi ja hyödynnettäväksi on tapahduttava riittävän usein. Mahdollisten haittaeläinten torjunta on järjestettävä. Tartuntavaarallisten taudinaiheuttajien esiintymisen varalle on laitoksella varauduttava kuljetusvälineiden ja -säiliöiden ja käsittelylaitteistojen puhdistukseen ja desinfiointiin sekä tartuntavaarallisten ainesten leviämisen estämiseen. A.7. Jätteet on kuljetettava siten, ettei niistä kuljetuksen aikana pääse leviämään jätteitä ympäristöön. Kuljetuskaluston puhtaudesta on huolehdittava, ettei toiminta aiheuta ympäristön roskaantumista. Mikäli roskaantumista kuitenkin tapahtuu, on roskaantuneet alueet siivottava välittömästi. Jätteenkäsittelykeskuksen jätteiden käsittely-, varasto- ja liikennealueet on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Alueita on tarvittaessa kasteltava. Vastaava hoitaja ja tiedottaminen A.8. Biojätteen käsittelylaitoksen toimintojen hoitoa, käyttöä ja niihin liittyvien toimintojen tarkkailua varten on määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva hoitaja. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Mikäli vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava viipymättä tiedoksi edellä mainituille viranomaisille.

134 134 (164) A.9. Luvan saajan on huolehdittava henkilökuntansa jätehuollon koulutuksen järjestämisestä sekä riittävän informaation antamisesta jätteen toimittajille, kuljettajille ja muille sidosryhmille. Alueen vesien hallinta ja käsittely A.10. A.11. A.12. Biojätteen käsittelylaitoksen alueen puhtaat pintavedet ja ulkopuoliset valumavedet on pidettävä erillään jätteistä ja muista laitoksen toiminnoissa muodostuvista likaisista vesistä reunakorokkeiden, ojituksien ja muiden varmojen rakenteiden avulla. Biojätteen käsittelylaitoksella varastoitavat ja käsiteltävät jätteet eivät saa joutua kosketuksiin pohjaveden eivätkä pintavesien kanssa. Biojätteen käsittelylaitoksen alueella muodostuvat puhtaat pintavedet on kerättävä yhteen ja johdettava hulevesialtaaseen. Veden laatua on seurattava. Puhtaat pintavedet saa johtaa maastoon. Biojätteen käsittelylaitoksen piha-alueiden likaiset vedet (vastaanottohallin edusta ja vastaavat alueet) on kerättävä yhteen ja johdettava tasausaltaan kautta vesiasemalle ja edelleen vesihuoltolaitoksen viemäriin. Alueen viemäreiden, kaivojen ja altaiden kunnosta on huolehdittava säännöllisesti siten, ettei alueen likaisista vesistä aiheudu pinta- tai pohjavesien likaantumista, ojien liettymistä tai ympäristön vettymistä. Biojätteen ja muun orgaanisen jätteen mädätyksessä ja kompostoinnissa, biokaasun puhdistuksessa sekä laitostilojen ja kuljetusvälineiden ja -säiliöiden puhdistuksessa muodostuvat jätevedet ja muut tarkkailutulosten perusteella likaantuneiksi todetut vedet on johdettava jätteenkäsittelykeskuksen tasausaltaisiin ja edelleen vesihuoltolaitoksen viemäriin. Tarvittaessa jätevedet on esikäsiteltävä öljynerottimilla ja muilla tarkoitukseen soveltuvilla menetelmillä ennen viemäriin johtamista. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä kemikaalien haittavaikutuksista. Viemäriin ei saa johtaa epäpuhtauksia sisältäviä nesteitä tai kiinteitä aineita siten, että niistä on haittaa viemärin rakenteelle, puhdistamon toiminnalle tai jätevesilietteen hyötykäytölle. Jätevesien viemäriin johtamisessa on noudatettava HSY Veden antamia ohjeita ja määräyksiä ja jätevesien johtamista koskevaa sopimusta sekä tämän päätöksen määräyksiä. Mikäli biojätteen käsittelylaitoksen jätevesille on rakennettava esikäsittelylaitos, on sitä koskeva suunnitelma toimitettava hyväksyttäväksi Etelä- Suomen aluehallintovirastolle kuusi kuukautta ennen esikäsittelylaitoksen käyttöönottoa. Sellaiset likaiset vedet, joiden johtaminen viemäriin ei ole luvallista esikäsittelynkään jälkeen ja joita ei käytetä uudelleen prosesseissa, on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisenlaisen jäteveden käsittely on hyväksytty.

135 135 (164) A.13. Laitosrakennusten teknisten tilojen, joissa muodostuu öljyisiä jätevesiä, vesienkeräysjärjestelmä on varustettava öljynerottimella. Öljyinen jätevesi on käsiteltävä vähintään standardin SFS-EN mukaisella II luokan öljynerottimella. Öljynerottimet on varustettava öljytilan täyttymisestä ilmoittavalla hälytinjärjestelmällä. Öljynerotinkaivot on tyhjennettävä ja huollettava vuosittain. Päästöt ilmaan A.14. Biojätteen käsittelylaitoksessa kaikki sellaiset biojätteen ja mädätteen käsittelyvaiheet, joissa massa on vapaassa ilmatilassa (eli ei säiliössä tai putkistossa), on suoritettava sisätiloissa. Kyseisten tilojen poistoilmat on johdettava kompostointilaitoksen tunneleihin. Kompostointitunneleista poistettava ilma ja laitostilojen mahdollinen ilmaylijäämä on johdettava poistokaasujen puhdistukseen. Kompostointilaitoksen poistoilmat on käsiteltävä biopesurilla, ilmankostuttimella ja biosuodattimella tai muulla vastaavan tasoisen tehoisella puhdistuslaitteistolla. Jälkikompostointilaitoksen poistoilmat on käsiteltävä happopesurilla ja biosuodattimella tai muulla vastaavan tasoisen tehoisella puhdistuslaitteistolla. Puhdistuslaitteistoilla on saavutettava vuosikeskiarvona mitaten poistokaasun ammoniakkipitoisuuden ja hajuyksiköiden (oue) 90 %:n reduktio tai poistoilman hajupitoisuuden on oltava alle oue/m 3 ja ammoniakkipitoisuuden on oltava alle 5 ppm. Puhdistustulos on saavutettu, kun kerran vuodessa suoritettavalla tarkkailukerralla otettujen kolmen näytteen keskiarvo täyttää edellä asetetut vaatimukset. Suodattimien kunnosta on huolehdittava ja ne on vaihdettava ennen kuin niiden teho heikkenee. Kompostointilaitoksen käsitellyt poistokaasut on johdettava ilmaan piipun kautta. Poistoilmapiipun korkeus ja poistoilmojen ulospuhallusnopeus on määritettävä siten, että laimeneminen ulkoilmaan voi tapahtua tehokkaasti. Melu A.15. Biojätteen käsittelykeskuksen toiminnoista aiheutuva melu yhdessä jätteenkäsittelykeskuksen muiden toimintojen aihuttaman melun kanssa, liikenne mukaan lukien, ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä klo ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db eikä yöllä klo ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 50 db. Melua aiheuttavat huoltotyöt on ajoitettava jätteenkäsittelykeskuksen aukioloaikoihin. Jätteet ja niiden käsittely A.16. A.17. Käsiteltävistä jätteistä erotetut hyödyntämiskelpoiset jätteet, joita ei voida hyödyntää paikanpäällä, kuten metallit ja muovit, on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi. Hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten metallijätteet, on toimitettava hyödynnettäviksi asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli hyödyntäminen ei ole koh-

136 136 (164) tuullisin kustannuksin mahdollista, jätteet on toimitettava sellaiselle vastaanottopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisenlaista jätettä. Vain hyödyntämiseen kelpaamattomat kaatopaikkakelpoiset jätteet saa toimittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, mikäli ne eivät ole vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavia aineita. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on pidettävä erillään toisistaan käsittelyn kaikissa vaiheissa. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan laitokseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine, ja toissijaisesti laitokseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. A.18. A.19. Käsiteltävistä jätteistä erotetut ja toiminnassa muodostuneet vaaralliset jätteet on varastoitava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja jätteet on ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Toiminnassa syntyneet vaaralliset jätteet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä. Vaarallisten jätteiden konttien on oltava lukittavia tai niiden on oltava lukittavassa tilassa. Nestemäisessä muodossa olevat vaaralliset jätteet on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Vaarallisten jätteiden pääsy maaperään tai viemäriin on estettävä. Vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisenlaisen vaarallisen jätteen käsittely. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisenlaisen vaarallisen jätteen hyödyntäminen. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät jätelain (646/2011) 121 :n ja jätteistä annetun asetuksen (179/2012) 24 :n mukaiset tiedot vaarallisista jätteistä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet A.20. A.21. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahinkotilanteista on ilmoitettava viipymättä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Poikkeuksellisiin tilanteisiin on varauduttava ennakolta. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta biojätteen käsittelylaitoksen alueella on aina oltava saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia ja astioita kerätyille aineille. Käytettävissä on oltava myös riittävästi alkusammutukseen tarvittavaa kalustoa. Jätteiden, materiaalien ja kemikaalien varastointi on suunniteltava, toteutettava ja valvottava siten, että pystytään jo ennalta ehkäisemään

137 137 (164) tulipalojen syttyminen. Tulipalon sammutusvesien ja rankkasateiden aiheuttamien tulvatilanteiden varalta alueella on oltava riittävästi vesien keräämiseen tarvittavaa allastilavuutta. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja rajoittamiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet on saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. Luvan saajan on varauduttava mahdollisiin poikkeuksellisiin ja häiriötilanteisiin ajantasaisella poikkeuksellisten tilanteiden ja häiriötilanne -suunnitelmalla ja kouluttamalla henkilökunta tällaisten tilanteiden varalle. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Suunnitelman mukaiset ohjeet on oltava kaikkien toimipaikalla työskentelevien tiedossa. Päivitetyt poikkeuksellisten tilanteiden suunnitelmat on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Kemikaalit ja polttoaineet A.22. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa laitoksen sisällä tai erillisessä lukittavassa varastossa/siilossa. Varastointitilan lattia on pinnoitettava varastoitavia kemikaaleja kestävällä pinnoitteella. Nestemäisten kemikaalien astiat on lisäksi sijoitettava suoja-altaisiin tai reunakorokkein varustettuun tilaan siten, että suoja-altaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. Varastotilassa ei saa olla viemäreihin yhteydessä olevia lattiakaivoja. Biokaasun hyödyntämisyksikössä moottori- ja voiteluöljyjen säiliöiden täyttöalueet on varustettava öljynkeräys- ja suojarakenteilla, jotka estävät täytön yhteydessä mahdollisesti vuotavan öljyn leviämisen ympäristöön. A.23. A.24. Polttonesteiden varastointi- ja jakelualueet on oltava nesteenpitäviä. Alueella muodostuvat valumavedet on johdettava hiekan- ja öljynerottimien sekä tarkkailukaivon kautta jätevesiviemäriin. Tarkkailukaivot on oltava varustettuja sulkuventtiilillä. Polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippaisia maanpäälle asennettavia säiliöitä, jotka on varustettu vuodonilmaisujärjestelmällä ja ylitäytön estimellä. Säiliöt on varustettava lisäksi pinnanmittauslaitteella. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoissa käytettävissä polttoöljykäyttöisissä laitteistoissa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia.

138 138 (164) Biojätteen käsittelylaitoksen rakenteet A.25. A.26. Biojätteen käsittelylaitoksen ajo- ja piha-alueet on oltava kestopäällystetyt/on kestopäällystettävä. Uudet vesien keräilyaltaat ja muut vesien keräysjärjestelmät on rakennettava tiiviiksi. Käsittelylaitoksen lattiarakenteiden on oltava nesteenpitävästä/rakennettava nesteenpitäviksi materiaalista, joka kestää laitoksessa käsiteltävien jätteiden aiheuttaman kemiallisen ja fysikaalisen kuormituksen. Käsittelylaitoksen lattian ja uusien vesien keräilyaltaiden toteutussuunnitelmat mitoituksineen ja rakenteineen sekä käytettävine materiaaleineen on toimitettava hyväksyttäviksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille vähintään kolme kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. Rakenteiden toteutussuunnitelmissa on esitettävä myös rakennusteknisten töiden laadunvalvontasuunnitelma käsittäen sekä luvan saajan oman että urakoitsijan laadunvalvonnan. A.27. A.28. Käsittelylaitoksen lattian tiivistysrakenteet ja vesien keräilyaltaat on esitettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarkistettaviksi. Toteutuneet rakenteet on dokumentoitava ja raportoitava kolmen kuukauden kuluessa ko. kohteen valmistumisesta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Toiminnan lopettaminen A.29. Biojätteen käsittelylaitoksen toiminnan lakattua on toiminta-alue viipymättä saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu jätteenkäsittelylle ominaista haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Biojätteen käsittelylaitoksen toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille vähintään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista. Yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä toteutusaikatauluineen, on samalla toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Vakuus A.30. Luvan saajan on asetettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle vakuus biojätteen käsittelylaitoksella kompostoitavina ja mädätettävinä olevien jätteiden

139 139 (164) asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi mennessä. Vakuus on yhteensä euroa. Vakuudeksi hyväksytään ammattimaisen rahoituslaitoksen takaus, vakuutus tai pantattu talletus ympäristönsuojelulain 43 a 43 c :n mukaisesti. B. Biojätteen käsittelylaitoksen toimintaa koskevat määräykset Kompostointi B.1. B.2. B.3. Jätteet on otettava vastaan suoraan laitoksen sisätiloihin. Vastaanotetut jätteet on tarvittaessa esikäsiteltävä. Ennen kompostoinnin aloittamista jätteet on murskattava tarvittaessa riittävän pieneen palakokoon. Kompostoitaviin jätteisiin on sekoitettava riittävästi seosainetta. Sekä kompostointi että jälkikompostointi on suoritettava sisätiloissa. Kompostointitoiminta on mitoitettava siten, että viipymä kompostointilaitoksessa ja jälkikompostointilaitoksessa on riittävän pitkä, ettei ulos kentälle siirrettävästä kompostista aiheudu ympäristölle hajuhaittaa. Olosuhteet kompostissa on pidettävä suotuisina orgaanisen aineksen kompostoitumiselle. Kompostin riittävästä ilmavuudesta, kosteudesta ja ravinnepitoisuudesta on huolehdittava. Kompostin lämpötila on pidettävä sellaisena ja viipymä riittävän pitkänä, että valmis komposti on riittävästi hygienisoitunut. Hygienisointi on suoritettava Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) hyväksymällä tavalla. B.4. B.5. B.6. B.7. Kompostointitoiminnassa käytettävien laitteiden puhtaana pidolla on ehkäistävä eri vaiheessa olevien kompostien ja valmiin kompostituotteen sekoittuminen ja likaantuminen. Eläinperäisten jätteiden kompostoinnissa on noudatettava muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä annettuja Euroopan parlamentin ja neuvoston sekä Suomen kansallisia säännöksiä sekä Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) antamia ohjeita. Kompostin lämpötilaa, kosteutta, ph:ta, ravinnesuhteita ja muita kompostoitumisen edistymiseen vaikuttavia tekijöitä on seurattava säännöllisesti mittauksin. Lannoitevalmisteina tai niiden raaka-aineina käytettävän kompostin käsittelylle on oltava Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) laitoshyväksyntä. Lannoitevalmisteen valmistuksen ja markkinoinnin aloittamisesta on oltava tehty Eviralle lannoitevalmistelain (539/2006) mukainen ilmoitus. Eviran hyväksymispäätös ja ote lannoitevalmisteiden valvontarekisteriin kirjaamisesta on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta.

140 140 (164) Mädätys B.8. B.9. B.10. B.11. B.12. B.13. Jätteet on otettava vastaan suoraan laitoksen sisätiloihin, jossa ne on myös tarvittaessa esikäsiteltävä. Ennen mädätyksen aloittamista jätteet on murskattava tarvittaessa riittävän pieneen palakokoon. Mädätettäviin jätteisiin on sekoitettava tarvittaessa seosainetta. Olosuhteet mädätysprosessissa on pidettävä suotuisina orgaanisen aineksen mädätykselle. Mädätteen homogeenisuudesta ja tasalämpöisyydestä on huolehdittava. Mädätysprosessin lämpötilaa, kosteutta, ph:ta ja kiintoainepitoisuutta, muodostuvan biokaasun määrää ja laatua sekä muita mädätyksen edistymiseen vaikuttavia tekijöitä on seurattava säännöllisin mittauksin. Mädätysreaktoreissa muodostuva biokaasu on johdettava kaasusäiliöön. Esikäsitelty biokaasu on hyödynnettävä sähkön- ja lämmöntuotannossa tai liikennepolttoaineena. Vain huolto- ja kaasun hyödyntämisen häiriötilanteissa kaasu voidaan polttaa soihtupolttimessa. Valmis mädäte on siirrettävä mädätesäiliöön ja siitä kompostointirakennukseen ja edelleen syötettävä kompostointiprosessiin. Siirrot on toteutettava joko sisätiloissa tai tiiviissä putkessa kompostointiprosessiin siten, ettei siirto aiheuta laitosalueen tai ympäristön likaantumista eikä hajuhaittoja ympäristöön. Mädätysreaktorin tyhjennysjärjestelmä on rakennettava siten, että biokaasua ei pääse vapautumaan prosessitiloihin. Mädätysprosessin jälkeinen kompostointiprosessi on toteutettava noudattaen edellä annettuja määräyksiä B.1. B.7. C. Biokaasun hyödyntäminen C.1. Uuden biokaasua käyttävän energiatuotantoyksikön (4,3 MW) kaasumoottorien typenoksidien (NO 2 ) pitoisuus kuivassa savukaasussa muunnettuna 15 %:n happipitoisuuteen saa olla enintään 190 mg/m 3 (n). Typenoksidien päästöraja-arvoa katsotaan noudatetun, jos määräaikaismittausten tulokset alittavat edellä annetun päästöraja-arvon. Moottoreiden käynnistys- ja alasajotilanteita eikä häiriötilanteita oteta huomioon päästöraja-arvojen noudattamisen tarkastelussa. C.2. Energiatuotantoyksiköiden (alle 5 MW) savukaasut on johdettava ulkoilmaan maanpinnasta vähintään 15 metrin korkuisten piippujen kautta.

141 141 (164) D. Tarkkailu Rakenteiden, varusteiden ja laitteiden tarkkailu D.1. Biojätteen käsittelylaitoksen rakenteiden, kuten lattioiden, putkistojen, viemäreiden ja kaasusäiliöiden, sekä liikenne- ja varastoalueiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja havaitut viat korjattava viipymättä. Kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden ja laitteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. D.2. D.3. Polttonestesäiliöiden sisällön määrä on todettava säännöllisin mittauksin. Työkoneiden tankkaamisista ja polttonestesäiliöiden täytöistä on pidettävä kirjaa mahdollisten putkisto- ja säiliövuotojen toteamiseksi. Putkistot ja säiliöt on tarkastettava määräajoin. Hälytys- ja turvalaitteet on pidettävä toimintakunnossa ja testattava vähintään kerran vuodessa. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on oltava riittävästi imeytysainetta ja astiat käytetyille imeytysaineille. Öljynerotusjärjestelmien rakenteita ja toimintaa on tarkkailtava säännöllisesti. Kaivot on tarkastettava, huollettava ja tyhjennettävä tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Seuranta ja tarkkailu D.4. Biojätteen käsittelylaitoksen ja sen kaasunhyödyntämisyksikön toimintojen, päästöjen ja niiden ympäristövaikutusten seurantaa ja tarkkailua varten laadittu päivätty alustava tarkkailusuunnitelma "Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelylaitos ja sen kaasunhyödyntämisyksikkö. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy P24554" on täydennettävä tarkkailu- ja seurantasuunnitelmaksi. Toiminnanharjoittajan on täydennettävä suunnitelmaa muun muassa seuraavasti: asemapiirustus, jossa on esitetty suunnitelmassa tarkoitettujen näytteenottopaikkojen sijainti suunnitelmassa tarkoitettu omavalvontasuunnitelma kaasun hyödyntämisyksikkö: polttoaineen määrän seuranta ja laitteistojen huolto. Täydennetty suunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sekä tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille viimeistään mennessä. Jos käsiteltävän jätteen laatu tai määrä taikka käsittelyn järjestelyt muuttuvat, toiminnanharjoittajan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava suunnitelmaa ja ilmoitettava tästä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

142 142 (164) Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardimenetelmien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Tarkkailussa on noudatettava lisäksi tämän päätöksen tarkkailua koskevia muita määräyksiä. Luvan saajan on tarkkailtava biojätteen käsittelylaitoksen toiminnasta aiheutuvaa melua osana koko jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista aiheutuvaa melua Uudenmaan ympäristökeskuksen päivätyllä kirjeellään No YS 1444 hyväksymän suunnitelman ja siihen Uudenmaan ympäristökeskuksen päivätyllä kirjeellään No YS 582 tekemän tarkistuksen mukaisesti. CHP-yksikkö D.5. D.6. CHP-yksikön kaasumoottorien palamisen tehokkuutta on seurattava mittaamalla jatkuvatoimisesti savukaasun lämpötilaa ja happipitoisuutta. Mittausten laatu on tarkistettava ja mittalaitteet on kalibroitava vähintään kerran vuodessa. Kaasumoottorien savukaasujen typenoksidipitoisuus on mitattava kahdentoista kuukauden kuluessa laitoksen käyttöönotosta ja tämän jälkeen vähintään kerran viidessä vuodessa. Päästömittaukset on tehtävä ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Mittaajalla on oltava käyttämiensä mittausmenetelmien (CEN/ISO/muu vastaava kansallisesti tai muuten hyväksytty menetelmä) akkreditointi. Mittaustilanteessa kaasumoottorin toiminta tulee vastata mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muun muassa palamisolosuhteiden osalta. Mittaussuunnitelma on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarkastettavaksi kuukautta ennen mittausten suorittamista. Mittausraportti on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. Päästömittauksissa saatuja tuloksia on käytettävä CHP-yksikön päästölaskennassa. Poistoilma D.7. Kompostointilaitoksen ja vanhan kompostointilaitoksen bio- ja happopesurien ja biosuodattimien toimintaa ja puhdistustehoa on seurattava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta vähintään kerran vuodessa tehtävin mittauksin. Mittauksissa on selvitettävä poistokaasun ammoniakki- ja hajuyksikköpitoisuudet ennen ja jälkeen puhdistuksen. Mittaustulosten perusteel-

143 143 (164) la on laskettava niiden reduktio ja vuodessa ilmaan pääsevän ammoniakin määrä. Ilmanlaatu D.8. Biojätteen käsittelylaitoksen aiheuttamat hajuhaitat ja hajujen leviäminen ympäristöön on selvitettävä vähintään kerran vuodessa asukaspaneelitutkimuksella, asiantuntijaraadin tekemin aistihavainnoin, hajumittauksilla tai muilla vastaavilla menetelmillä. Muutoin biojätteen käsittelylaitoksen toiminnan vaikutuksia alueen ilmanlaatuun on seurattava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen koko jätteenkäsittelyalueen ilmanlaadunseurantaa koskevan päätöksen dnro UUDELY/574/07.00/2010 / UUDELY/819/07.00/2010, mukaisesti. Melu D.9. Biojätteen käsittelylaitoksen ja kaasun hyödyntämislaitoksen (CHP) toiminnoista aiheutuva melutaso on mitattava kertaluonteisesti laitoksen ensimmäisenä käyttövuonna sekä aina silloin, kun laitoksella otetaan käyttöön uusi laite, joka aiheuttaa olennaista melupäästöä laitosrakennuksen ulkopuolelle. Muutoin biojätteen käsittelylaitoksen toiminnasta aiheutuvaa melua on seurattava Uudenmaan ympäristökeskuksen koko jätteenkäsittelyalueen meluseurantaa koskevien päätösten No YS 1444, ja No YS 582, mukaisesti. Vedet D.10. Kompostointilaitoksen prosessivesisäiliön vedestä ja vanhan kompostointilaitoksen takana olevasta jätevesipumppaamon vedestä sekä kaasunhyödyntämisyksikön jätevesistä on otettava näytteet kaksi kertaa vuodessa. Näytteistä on tutkittava vähintään seuraavat biojätteen käsittelylaitoksen jätevesistä seurattavat parametrit: ammoniumtyppi, biologinen hapenkulutus, kemiallinen hapenkulutus, kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ph, sulfaatti, sähkönjohtavuus ja virtaama sekä merkitykselliset E-PRTR-raportointiin liittyvät aineet. Biojätteen käsittelylaitoksen toiminnoista muodostuvien jätevesien ja hulevesien laatua sekä niiden mahdollisia vaikutuksia jätteenkäsittelykeskuksen ja sen ympäristön pinta- ja pohjavesiin ja talousvesikaivoihin on tarkkailtava osallistumalla Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Biojätteen käsittelylaitoksen jätevesissä esiintyvistä ympäristölle vaarallista ja haitallisista aineista on laadittava erillisselvitys. Selvityksessä on esitettävä vähintään vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) 4 :ssä ja liitteessä 1 A) mainittujen aineiden esiintyminen biojätteen käsittelylaitoksen jätevesissä. Suunnitelma selvityksen laatimiseksi on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle mennessä ja selvitys on toimitettava mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäris-

144 144 (164) tökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Raportointi D.11. Tiedot tarkkailujen tuloksista on liitettävä jäljempänä annetun määräyksen D.13. tarkoittamaan vuosiraporttiin. Yhteistarkkailuohjelman tuloksista tiedottaminen tapahtuu tarkkailuohjelman ja siitä tehdyn/tehtävän erillisen päätöksen mukaisesti. Tarkkailua koskevia suunnitelmia ja ohjelmia voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. Kirjanpito ja raportointi D.12. Luvan saajan on pidettävä käsitellyistä jätteistä ja jätteen käsittelyssä syntyvistä jätteistä aikajärjestyksen mukaista kirjaa. Kirjanpitotiedot on säilytettävä kirjallisesti tai sähköisesti kuusi vuotta. Kirjanpidossa on oltava seuraavat tiedot: Biojätteen käsittelylaitos jätteen määrä, jäteluettelon mukainen jätenimike ja kuvaus jätelajista sekä olennaiset tiedot jätteen ominaisuuksista ja koostumuksesta, jätteen edellisen haltijan ja kuljettajan nimi ja yhteystiedot sekä jätteen käsittelytapa ja käsittelytoimen luokitus jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) liitteen 1 ja 2 mukaisesti jätteen käsittelyssä syntyvän jätteen määrä, jäteluettelon mukainen jätenimike ja kuvaus jätelajista sekä olennaiset tiedot jätteen ominaisuuksista ja koostumuksesta, vaarallisesta jätteestä jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) liitteen 3 mukaiset pääasialliset vaaraominaisuudet, toimitettaessa jäte muualle käsiteltäväksi jätteen vastaanottajan ja kuljettajan nimi ja yhteystiedot sekä jätteen käsittelytapa sekä ominaisjätemäärä ilmoitettuna jätteiden kokonaismääränä ja toiminnalle tyypillisten jätteiden määränä suhteessa muuttujaan, joka mahdollisimman hyvin kuvaa toiminnan laajuutta, sekä poisvientiajankohta tiedot seos- ja tukiaineiden määrästä, laadusta, alkuperästä ja varastoinnista tiedot kemikaalien määrästä, laadusta ja varastoinnista kompostointi- ja mädätysprosessien tarkkailutiedot, tehdyt hoitotoimenpiteet ja häiriötilanteet tunnelikäsittelyjen lukumäärä ja kesto (d) kypsytyksen ja jälkikypsytyksen kesto (d) tiedot mädätys- ja biokaasulaitoksen käyntiajoista, kaasun määrästä, laadusta, esikäsittelystä, varastoinnista ja hyödyntämisestä/edelleen toimittamisesta tiedot hajunkäsittelylaitteistojen toiminnasta ja käyttöajoista sekä häiriötilanteista, niiden syistä ja kestoajoista tiedot mahdollisen soihtupolton käyttöajoista

145 145 (164) biojätteen käsittelylaitoksen huolto- ja korjaustoimenpiteet jätekuorman sisällöstä kuljettajalle annetut huomautukset palautetut kuormat, niiden määrä, laatu ja toimitusajankohta ja -kohde varastoidut jätteet, niiden määrä, laatu ja varastointitapa biojätteen käsittelylaitoksen ja sen kaasun hyödyntämisyksikön tarkkailusta ja valvonnasta saadut tutkimustulokset ja tehdyt toimenpiteet lattiarakenteiden, altaiden, kaivojen ja pumppujen tarkkailu sekä tehdyt huolto- ja korjaustoimet häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet ja poikkeamiset suunnitelmien mukaisesta jätteenkäsittelystä jätevesien määrää ja laatua koskevat tulokset sekä jätevesien johtaminen. Biokaasun hyödyntämisyksikkö (CHP) Luvan saajan on pidettävä kirjaa energiantuotantoyksikön toiminnasta tarkkailusuunnitelman ja polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (445/2010) liitteen 2 mukaisesti. Yhteenveto kirjanpidosta on säilytettävä kirjallisesti tai sähköisesti viisi vuotta. Kirjanpidossa on ainakin oltava seuraavat tiedot: käytettyjen polttoaineiden ja kemikaalien määrästä ja laadusta energiantuotantoyksiköittäin energiantuotannosta eri energiantuotantoyksiköiden käyntiajoista typenoksidien (NO 2 ) ja hiilidioksidin (CO 2bio ) kokonaispäästöistä, jotka perustuvat mittauksiin tai polttoainetietoihin perustuviin laskelmiin mahdollisista melumittauksista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta tehdyistä toimista muista päästö- ja muiden seurantamittausten tuloksista, ellei niitä ole erikseen toimitettu valvontaviranomaiselle. D.13. Yhteenveto kirjanpidosta, tarkkailu- ja tutkimustuloksista sekä lyhyt selonteko biojätteen käsittelylaitoksen ja kaasun hyödyntämisyksikön edellisen vuoden toiminnasta on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Jätteiden luokittelun on perustuttava jätteistä annettuun valtioneuvoston asetukseen (179/2012) ja asetuksen 4 :n ja sen liitteen 4 jäteluettelon mukaiseen jaotteluun. Edellisen vuoden toimintaa koskevan ympäristöselonteon sisällöstä on vuosittain tiedotettava alueella toimiville asukasyhdistyksille. Vesien yhteistarkkailun tuloksista on raportoitava Ämmässuon- Kulmakorven alueen yhteistarkkailuohjelmassa esitetyn mukaisesti. Yhteenvedossa on esitettävä selvitys mahdollisesta toiminnasta normaalin toiminta-ajan (arkisin klo ) ulkopuolella.

146 146 (164) RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisu Lupaharkinnan perusteet HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan olennaista muuttamista ja lupamääräysten tarkistamista koskeva lupahakemus 1) dnro ESAVI/705/04.08/2010, korkeimman hallinto-oikeuden uudelleen käsiteltäväksi palauttama Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan No YS 553, lupamääräysten muuttamista koskeva lupahakemus 2) dnro ESAVI/510/04.08/2010 ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kompostointilaitoksen toimintaa koskevan ympäristöluvan No YS 553, lupamääräysten tarkistamista, vanhojen toimintojen muutosta ja biojätteen käsittelylaitksen uusia toimintoja koskeva lupahakemus 3) dnro ESAVI/125/04.08/2011 on kuulutettu samaan aikaan Edellä mainituista hakemuksista on annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Aluehallintovirasto on päätöksessään Nro 212/2012/1, (dnro ESAVI/705/04.08/2010) päättänyt, että se ratkaisee erikseen myöhemmin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelylaitoksen uusia toimintoja, vanhojen toimintojen muutosta ja vanhoja toimintoja koskevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskevan lupahakemuksen 3) dnro ESAVI/125/04.08/2011. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ilmoitti , että sillä oli alun perin tarkoitus täydentää biojätteen käsittelylaitoksen ympäristölupahakemusta osavirtamädätyksestä ja kompostointilaitoksen saneerauksista johtuvilla muutoksilla keväällä Biojätemäärä on vähentynyt merkittävästi vuoden 2012 aikana aikaisemmista vuosista. Biojätteen muutoksella on vaikutusta myös biojätteen koostumukseen. Muuttuneessa tilanteessa luvan hakija ilmoitti täydentävänsä hakemusta myöhemmin. Hakemusta täydennettiin Tämän vuoksi biojätteen käsittelylaitoksen toimintaa koskeva lupahakemus 3) dnro ESAVI/125/04.08/2011 on ratkaistu erikseen. Lupahakemukset 1) ja 2) ja niiden käsittelyn yhteydessä kertynyt asiakirjaaineisto on ollut käytettävissä lupahakemusta 3) käsiteltäessä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelylaitoksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

147 147 (164) Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelylaitoksen toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Toiminnanharjoittajalla on käytettävissään ympäristönsuojelulain 42 :n 3 momentissa tarkoitettu jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan laatuun nähden riittävä asiantuntemus. Ämmässuon asemakaava on vahvistettu vuonna Se mahdollistaa kaatopaikkatoiminnan jatkumisen ja jätteidenkäsittelyn kehittämisen Ämmässuon alueella. Kirkkonummen puoleinen asemakaava liittyy kiinteästi Espoon puolelle laadittuun asemakaavaan. Asemakaavoissa jätteenkäsittelykeskuksen ympärille on osoitettu suojavihervyöhyke. Espoon puolella lähin asuinalue sijaitsee Kolmperässä noin 700 metriä jätteenkäsittelykeskuksen alueesta pohjoiseen. Kirkkonummen puolella lähin asuinalue, Laitamaa, sijaitsee noin 500 metriä luoteeseen. Yksittäisiä asuin- ja lomarakennuksia on lisäksi alueen etelä- ja lounaispuolella lähimmillään noin 600 metrin etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksesta. Edellä mainitut etäisyydet on mitattu jätteenkäsittelykeskuksen rajalta. Biojätteen käsittelylaitos sijaitsee jätteenkäsittelykeskuksen itäosassa. Lupahakemuksen kohteena olevista toiminnoista etäisyydet asutukseen ym. kohteisiin ovat osittain huomattavastikin pidemmät. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

148 148 (164) HSY:n jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoilla on ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia ja jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä. Tämän vuoksi toimintoihin on haettu lupaa samanaikaisesti. Lupaa haetaan kahdella eri lupahakemuksella. Biojätteen käsittelylaitos sekä sen kemikaalien varastointiin käytettävät tilat ja alueet rakennetaan siten, ettei päästöjä maaperään ja pohjaveteen aiheudu. Tämän hetkisen arvion mukaan jätevettä muodostuu suuruusluokaltaan vain muutamia kymmeniä kuutiometrejä vuorokaudessa. Tarvittaessa jätevedelle järjestetään esikäsittely ennen sen johtamista viemäriin. Mädätys ja kompostointi tapahtuvat sisätiloissa, mikä vähentää jätteenkäsittelylle tyypillisiä päästöjä ilmaan, kuten hajua ja pölyä. Tällöin myös niistä mahdollisesti aiheutuvan melun leviämistä ympäristöön voidaan rajoittaa rakennusteknisin keinoin. Biojätteen käsittelylaitoksen kehittäminen vaikuttaa vähentävästi useisiin jätteenkäsittelyn mahdollisiin haittatekijöihin, jolloin myös toiminnasta aiheutuva haittataso madaltuu nykyisestä. Myös Vantaan Energian Långmossebergenin jätevoimalan syksyllä 2014 tapahtuvan käyttöönoton voidaan arvioida osaltaan vaikuttavan myönteisesti Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten kehittymiseen. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan biojätteen käsittelylaitoksen katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. CHP-yksikön kaasumoottoreiden (polttoaineteho yhteensä 4,3 MW) toimintaan sovelletaan polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista annettua valtioneuvoston asetusta (750/2013, PiPo-asetus). Asetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 2) mukaan asetusta sovelletaan vähintään 1 megawatin, mutta alle 5 megawatin energiantuotantoyksikköön, jos se on osa muutoin ympäristönluvanvaraista toimintaa. PiPo-asetuksen 20 5 momentin mukaisesti sitä sovelletaan CHP-yksikköön alkaen, sillä Ämmässuon jätteenkäsittelylaitoksen biojätteen käsittelylaitosta koskeva hakemus on tullut vireille ja kuulutettu ennen PiPo-asetuksen voimaan tuloa ( ). Näin ollen asti CHP-yksikön toimintaan sovelletaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista annettua valtioneuvoston asetusta (445/2010) (PINO-asetus). Päätöksen ratkaisuosassa on otettu huomioon tarpeellisilta osin voimaan tulleet jätelaki (646/2011), jätteistä annettu valioneuvoston asetus (179/2012), ympäristönsuojelulain muutokset (647/2011) sekä ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännösten muuttamisesta annettu laki (196/2012). Jätteistä annetulla valtioneuvoston asetuksella kumottiin muun muassa ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteen pakkaamisesta ja merkitsemisestä annettu valtioneuvoston

149 149 (164) päätös (659/1996) ja yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annettu ympäristöministeriön asetus (1129/2001). Ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännösten muuttamisesta annettu laki määrää, että jätteen käsittelytoiminnan harjoittajalta vaadittavaan vakuuteen sovelletaan lähtien ympäristönsuojelulain 43 a 43 c :ä, vaikka lupahakemus on tullut vireille ennen em. päivämäärää. Vanhan jätelain mukaisen termin ongelmajäte sijasta on ratkaisuosassa käytetty Euroopan unionin jätelainsäädännön ja uuden jätelain mukaista termiä vaarallinen jäte. Biojätteen käsittelylle Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on suoritettu ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut Yhteysviranomainen, Uudenmaan ympäristökeskus, on antanut siitä lausunnon Arvioinnin mukaan biojätteen käsittelylaitoksen ympäristövaikutukset näkyvät selvimmin liikenteen aiheuttamissa haitoissa ja käsittelylaitoksen poistoilmojen hajuhaittoina rakennetussa ympäristössä. Hankkeen aiheuttama liikenteen lisäys ja sen aiheuttamat ympäristöhaitat eivät ole merkittäviä. Biojätteen käsittelylaitoksen toiminnasta ei yksistään aiheudu merkittävää hajuhaittaa, mikäli kaikki käsitellyt hajukaasut poistetaan piipun kautta. Toiminnan ympäristöriskien arvioidaan jäävän vähäisiksi. Aluehallintovirasto on antanut kyseisten haittojen estämiseksi ja vähentämiseksi tarvittavat lupamääräykset. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen likaantuneet vedet johdetaan HSY:n viemäriverkoston kautta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Puhdistetut jätevedet johdetaan Suomenlahteen. Myös mädätyslaitoksella täydennetyn biojätteen käsittelylaitoksen jätevedet tullaan johtamaan viemäriverkkoon. Suomenojan jätevedenpuhdistamon käsittelykapasiteetti on käymässä riittämättömäksi. Uusi jätevedenpuhdistamo on tarkoitus rakentaa Blominmäkeen. Tämänhetkisen käsityksen mukaan puhdistamo valmistuu ja voidaan ottaa käyttöön vuonna Piha-alueilta kertyvät vedet ovat yleensä laimeita hulevesiä. Puhtaat sadevedet johdetaan maastoon tai niitä käytetään osittain jätteenkäsittelykeskuksen teknisenä vetenä. Maastoon johdettavien vesien laatua tarkkaillaan. Likaantuneet hulevedet saadaan johdettua tarvittaessa suotovesialtaisiin. Häiriö- ja poikkeuksellisista tilanteista on määrätty lupamääräyksissä. Toiminnassa syntyvien päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailu on järjestetty. Täten toiminta on Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 tavoitteiden mukaista. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräys A.1. Lähimmille asuinkiinteistöille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tarpeen rajoittaa melua aiheuttavaa toimintaa ajallisesti. (YSL 43, NaapL 17 )

150 150 (164) Määräys A.2. Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. Jätteen laitos- tai ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. (YSL 43, 45, JA 8 ) Määräykset A.2., B.5. ja B.7. Jätelain (646/2011) 3 :n 1 momentin 6 kohdan mukaan jätelakia ei sovelleta eläimistä saataviin sivutuotteisiin siltä osin kuin niistä säädetään muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta (sivutuoteasetus) annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1069/2009, mukaan lukien sivutuoteasetuksen soveltamisalaan kuuluva lanta ja käsitellyt tuotteet. Jätelakia sovelletaan kuitenkin sellaisiin eläimistä saataviin sivutuotteisiin ja niistä johdettuihin tuotteisiin, jotka on tarkoitettu poltettavaksi, kaatopaikalle sijoitettavaksi tai käytettäväksi biologisessa käsittelylaitoksessa. Eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta ja hävittämisestä annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (1192/2011) on säädetty tiettyjen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämistä, kuljetusta ja hävittämistä koskevista kansallisista menettelyistä. (YSL 43, JL 6, JA 8, JäteL (646/2011) 3 ) Määräykset A.2. ja A.4. Jätteitä ja vaarallisia jätteitä koskevat määräykset on annettu jätteiden määrän vähentämiseksi, asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi ja jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelain (1072/1993) 6 :n mukaan vaarallisen jätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että vaaralliset jätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Valtioneuvoston päätös (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä on kumottu voimaan tulleella jätteistä annetulla valtioneuvoston asetuksella (179/2012). Siirtoasiakirjasta säädetään nyt uuden jätelain (646/2011) 121 :ssä ja siirtoasiakirjaan merkittävistä tiedoista tarkemmin jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 24 :ssä. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata muun muassa sako- ja umpikaivolietteen ja rasvanerotuskaivojen lietteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Siirtoasiakirjamenettely helpottaa valvontaa. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan. (YSL 43, 45, JL 4, 6, JäteL (646/2011) 121, VNAJ (179/2012) 24 ) Määräys A.3. Määräys perustuu ympäristönsuojelulain mukaiseen selvilläolovelvollisuuteen sekä jätelain 12 :ään, jonka mukaan jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen alkuperästä, määrästä, lajista, laadusta ja muista jätehuollon järjestämiselle merkityksellisistä jätteen ominaisuuksista sekä jätteen ja jätehuollon ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Soveltumattoman syötteen käyttö saattaa lisätä laitoksen päästöjä ja vaikeuttaa lopputuotteiden hyödyntämistä. (YSL 5, YSL 45 )

151 151 (164) Määräykset A.3. ja A.4. Jätteenkäsittelykeskukseen tuotavien jätteiden laatua valvoo henkilökunta. Jos alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanotto ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on luvan saaja jätelain 15 :n perusteella velvollinen toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelypaikkaan tai jätelain 9 :n perusteella palauttamaan sen takaisin. (YSL 43, 45, YSA 20, JL 6, 9, 15, JA 7, 8 ) Määräys A.5. Biojätteen käsittelylaitoksen alue on oltava aidattuna ulkopuolisille aiheutuvan vaaran sekä ulkopuolisten alueelle pääsyn estämiseksi. (YSL 43, JA 8 ) Määräykset A.6., A.11. ja A.21. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maaperään ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. (YSL 7, 43, 45, JL 6, 19, 20 ) Määräykset A.7. ja A.15. Jäteasetuksen 7 :n mukaan jätteiden kuljetus on järjestettävä siten, että siitä aihetuvat melu ja muut häiriöt ympäristölle jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Jätteitä ei saa päästä ympäristöön kuljetuksen aikana. Jos roskaa pääsee ympäristöön, roskaantuneet alueet on siivottava. Helposti likaantuvat alueet, kuten kuljetusreittien varret, on siivottava säännöllisesti. (JA 7 ) Määräys A.8. Jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikalle on määrättävä vastaava hoitaja. Hoitaja valvoo toimintaa ja toimii yhdyshenkilönä valvontaviranomaisiin päin. (YSL 45, JA 10 ) Määräys A.9. Jätehuollon piirissä toimivilta odotetaan riittävää asiantuntemusta ja tietoa toiminnassa syntyvistä ja sinne käsiteltäväksi ja hyödynnettäväksi toimitetuista jätteistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä lainsäädännön ja lupa- ja valvontaviranomaisten asettamista vaatimuksista. Ympäristöhaittojen torjumiseksi myös ulkopuolisten, jotka toimittavat jätteitä alueelle käsiteltäväksi, on tiedettävä jätteenkäsittelykeskukselle asetetuista vaatimuksista. (YSL 43 ) Määräykset A.10. A.13. Biojätteen käsittelylaitoksen valumavesien pääsy ympäristöön tulee ehkäistä asianmukaisesti. Biojätteen käsittelylaitoksella käytettävässä osavirtaprosessissa yhtenä tavoitteena on, ettei jätevesiä synny tai niitä muodostuu vain vähän. Tämän hetkisen arvion mukaan jätevettä muodostuu suuruusluokaltaan vain muutamia kymmeniä kuutiometrejä vuorokaudessa. Muodostuvalla jätevedellä ei ole merkitystä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta jätevedenpuhdistamolle johdettavan veden laatuun tai määrään. Tarvittaessa vedelle järjestetään esikäsittely. Tiloista, joista jätevesien mukaan voi joutua öljyä tai muita hiilivetyjä sisältäviä vesiä, vedet tulee käsitellä öljynerottimessa.

152 152 (164) Jätevesien pääsy ympäristöön on estettävä viemäreiden avulla ja keräyksessä käytettävien altaiden kunnosta on huolehdittava. (YSL 7, 43, 45, 46, JL 6, JA 8 ) Määräys A.14. Kompostointilaitoksen pesureiden ja biosuotimen toimintaa tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti vähintään kerran vuodessa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta -vuosiraporttien mukaan kompostointilaitoksen poistoilman mitattu hajuluku vuonna 2010 oli ou/m 3 (reduktio 84 %) ja ammoniakkipitoisuus (NH 3 ) 4 ppm (reduktio 61 %), vuonna 2011 hajuluku oli ou/m 3 (reduktio 91 %) ja ammoniakkipitoisuus 10 ppm (reduktio 90 %) ja vuonna 2012 hajuluku oli ou/m 3 (reduktio 90 %) ja ammoniakkipitoisuus 10 ppm (reduktio 87 %). Jälkikompostointilaitoksen poistoilman mitattu hajuluku vuonna 2010 oli 365 ou/m 3 (reduktio 97 %) ja ammoniakkipitoisuus 2 ppm (reduktio 96 %), vuonna 2011 hajuluku oli 365 ou/m 3 (reduktio 97 %) ja ammoniakkipitoisuus 2 ppm (reduktio 96 %) ja vuonna 2012 hajuluku oli 155 ou/m 3 (reduktio 86 %) ja ammoniakkipitoisuus 0 ppm (reduktio 100 %). Alkuvuodesta 2013 kompostointilaitokselle rakennettiin uusi biologiseen prosessiin perustuva poistoilmanpuhdistuslaitos biopesuri. Se otettiin käyttöön lokakuun lopussa, jonka jälkeen kompostointilaitoksen happopesurin toiminta loppui. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna vuosiraportin mukaan kompostointilaitoksen poistoilman mitattu hajuluku vuonna 2013 oli ou/m 3 (reduktio 95 %) ja ammoniakkipitoisuus (NH 3 ) 0 ppm (reduktio 100 %). Vanhan kompostointilaitoksen poistoilman mitattu hajuluku oli 987 ou/m 3 (reduktio 81 %) ja ammoniakkipitoisuus 0 ppm (reduktio 100 %). Nykyisessä toiminnassa tämän päätöksen lupamääräyksen A.14. mukaiset päästöraja-arvot ovat alittuneet vuonna Piipun korkeus ja kaasun virtausnopeus vaikuttavat päästöjen leviämiseen. Ympäristölupahakemuksen mukaan kompostointilaitoksen käsitellyt poistoilmat johdetaan ulkoilmaan keskitetysti 25 metriä korkean poistoilmapiipun kautta. Biojätteen käsittelylaitoksen aiheuttamien hajuhaittojen vähentämiseksi laitoksen poistoilmat on käsiteltävä tehokkaasti. (YSL 43, 45, YSA 37, JL 6, JA 8 ) Määräys A.15. Melutasoa koskeva melumääräys on annettu ottamalla huomioon melutason ohjearvoista annettu valtioneuvoston päätös (993/1992). Päätöksen mukaan melutaso asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttimelutason (L Aeq ) päiväajan (klo 7 22) 55 db eikä yöajan (klo 22 7) 50 db.

153 153 (164) Koko Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen, mukaan lukien biojätteen käsittelylaitos, aiheuttama melutaso ei saa ylittää lähiympäristön asuntoalueilla 55 db (L Aeq ) päiväaikaan eikä 50 db (L Aeq ) yöaikaan. Biojätteen käsittelylaitos ja kaasun hyödyntämisyksikkö ovat jatkuvasti toiminnassa. (YSL 43, YSA 37, NaapL 17, JA 7, 8, VNp 993/1992, VNA 445/2010 8, VNA 750/ ) Määräys A.16. Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. (YSL 43, 45, JL 6, JL 15 ) Määräys A.17. Jätelain (1072/1993) 6 :n mukaan jätehuolto on järjestettävä muun muassa siten, että jätteistä tai jätehuollosta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. (YSL 43, 45, JL 6 ) Määräys A.18. Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin. Ongelmajätteen vastaanottopaikan on oltava sellainen ja sitä on käytettävä siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristön asutukselle, vastaanottopaikan käyttäjille tai yleiselle turvallisuudelle eikä maaperän pilaantumista ja että valumavesien pääsy ympäristöön on estetty asianmukaisesti. (YSL 43, 45, JL 6, JA 3 a, 5, 6, 8, JäteL (646/2011) 15 ) Määräys A.19. Jätelain (646/2011) 6 :n mukaan vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus (vaaraominaisuus). Muun muassa liuottimet, jäteöljyt, öljyiset jätevedet, öljyiset lietteet, muut öljyä sisältävät jätteet, loisteputket ja raskasmetalleja sisältävät paristot ja akut ovat jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 3 :n ja 4 :n tarkoittamia vaarallisia jätteitä, joiden asianmukainen hyödyntäminen tai hävittäminen edellyttää käsittelyä laitoksessa, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen käsittely on hyväksytty. Jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 17 :n mukaan jätteen haltijan on jätelain (646/2011) 15 ja 17 :ssä säädetyin edellytyksin järjestettävä erilaatuisten öljyjätteiden erilliskeräys. Öljyjätteen käsittely on järjestettävä jätelain (646/2011) 8 ja 13 :n mukaisesti. (YSL 43, 45, JL 6, 15, JA 5, JA 6, JäteL (646/2011) 8, 13, 15, 17, VNAJ (179/2012) 3, 4 )

154 154 (164) Määräys A.20. Ympäristönsuojeluasetuksen 30 :n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamisen kannalta. Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi ja häiriötilanteista mahdollisesti aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan, jos esimerkiksi jätettä syntyy onnettomuuden tai muun siihen rinnastettavan tilanteen johdosta siten, että siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai se edellyttää erityisiä toimia jätehuollossa, on jätteen haltijan viivytyksettä ilmoitettava siitä valvontaviranomaisille. (YSL 7, 8, 43, 46, 62, YSA 30, JL 6, JA 8, VNA 445/ , VNA 750/ ) Määräys A.21. Määräys varautumisesta poikkeuksellisiin tilanteisiin ja niitä varten tarvittavan toimintasuunnitelman ajantasaisuus on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ympäristönsuojelulain 5 :n 2 momentin mukaan, jos toiminnasta aiheutuu tai uhkaa välittömästi aiheutua ympäristön pilaantumista, toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi tai jos pilaantumista on jo tapahtunut, sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäisiksi. Henkilökunnan kouluttaminen, häiriö- ja poikkeuksellisten tilanteiden toimintasuunnitelma, mahdollisten palon sammutusvesien kokoaminen ja imeytysaineiden helppo saatavuus vähentävät maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskiä. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa ohjeita ympäristöhaitan torjumiseksi. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. (YSL 5, 7, 8, 43, YSA 30, VNA 445/ , VNA 750/ ) Määräys A.22. Määräykset kemikaalien varastoinnista ja käsittelystä on annettu maaperän sekä pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. (YSL 43, VNA 445/2010) Määräykset A.23. ja A.25. Polttonesteiden varastointi ja jakelualueet on toteutettava ja hoidettava siten, että päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin estyvät. Maaperän sekä pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi lattiarakenteet, putkistot ja viemärit on rakennettava nesteenpitäviksi. Rakenteiden kunnosta ja polttonestesäiliöiden ja niiden hälytys- ja turvalaitteiden kunnosta on huolehdittava. (YSL 43, 46, JA 8 ) Määräys A.24. Kevyen polttoöljyn rikkipitoisuusraja on säädetty raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (413/2014) 4 :ssä. (YSL 43, VNA 413/2014) Määräykset A.26. A.28. Rakenteiden suunnitelmat ja toteumatiedot ovat tarpeen valvonnan hoitamista varten. Määräysten noudattamista valvotaan myös tarkastuksilla. (YSL 43, JL 6, 52, JA 8 )

155 155 (164) Määräys A.29. Määräys on tarpeen sen varmistamiseksi, että toiminnan päätyttyä toiminnanharjoittaja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin siten, että laitoksesta ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia päästöjä, hajuja, viihtyisyyden vähentymistä, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä tai muuta haittaa tai vaaraan terveydelle tai ympäristölle. Määräys on annettu myös toiminnan viranomaisvalvontaa varten. Ympäristönsuojelulain 90 :n mukaan luvanvaraisen toiminnan päätyttyä toimintaa harjoittanut vastaa edelleen lupamääräysten mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. (YSL 43, 90, JL 6, JA 8, 9 ) Määräys A.30. Ympäristönsuojelulain 43 a :n mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toiminen varmistamiseksi. Vakuus voidaan jättää vaatimatta muuta kuin kaatopaikkatoimintaa harjoittavalta, jos vakuudella katettavat kustannukset toimintaa lopetettaessa ovat jätteen määrä, laatu ja muut seikat huomioon ottaen vähäiset. Ympäristönsuojelulain 43 b :n mukaan vakuuden on oltava riittävä 43 a :ssä säädettyjen toimien hoitamiseksi ottaen huomioon toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset. Ympäristöluvassa on määrättävä, että toiminnanharjoittaja kerryttää kaatopaikan ja muun pitkäaikaisen toiminnan vakuutta siten, että vakuuden määrä vastaa koko ajan mahdollisimman hyvin niitä kustannuksia, joita toiminnan lopettaminen arviointihetkellä aiheuttaisi. Ympäristönsuojelulain 43 c :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset 43 a :ssä säädetystä vakuudesta ja sen asettamisesta. Vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Vakuuden määrä on hyväksytty luvan hakijan esityksen mukaisesti. (YSL 43 a, 43 b, 43 c ) Määräykset B.1. B.7., B.8., B.12. ja B.13. Biojätteen käsittelylaitoksen toiminnasta ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa maaperälle tai pohja- ja pintavesille eikä pöly- ja hajuhaittaa eikä muitakaan haittoja ympäristöön. (YSL 43, 45, JL 6, JA 7, 8 ) Määräykset B.1. ja B.3. Käsiteltävien jätteiden murskaaminen edistää kompostoitumista ja tukiaineen lisäys parantaa kompostin ilmavuutta ja siten jätteen biologista hajoamista. Kompostoituminen edellyttää myös kompostin riittävästä kosteudesta ja ravinteista huolehtimista. Kompostin hygienisointi on tarpeen haitallisten taudinaiheuttajien tuhoamiseksi. (YSL 43, 45, JL 4, JL 6 ) Määräys B.4. Valmis ja hygienisoitunut komposti likaantuu helposti, kun jätteitä ja eri vaiheissa olevaa kompostia käsitellään samoilla työkoneilla ja tiloissa/alueilla. Riittävällä puhtaudella ehkäistään valmiin kompostituotteen uudelleen likaantuminen. (YSL 43, 45, JL 4, JL 6 )

156 156 (164) Määräykset B.6. ja B.7. Kompostista säännöllisesti otettavilla näytteillä ja analyyseillä voidaan seurata kompostoitumisen edistymistä. Lopputuotteen laadun varmistamiseksi myös sen laatu on selvitettävä ennen kuin sitä toimitetaan alueen ulkopuolelle. (YSL 46, JL 6, 51, JA 8 ) Määräykset B.9. ja B.10. Mädätyksen edellytyksistä on huolehdittava ja mädätysprosessin edistymistä on seurattava. (YSL 45, 46, YSA 37, JL 6 ) Määräys B.11. Kertyvä biokaasu on esikäsiteltävä ja varastoitava noudattaen kemikaalilainsäädäntöä siten, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. Biokaasu on ensisijaisesti hyödynnettävä. Vain biokaasun hyödyntämisen häiriö- ja poikkeuksellisissa tilanteissa se voidaan hävittää soihtupolttimessa. (YSL 43, 45, YSA 37, JL 6, JA 8 ) Määräykset C.1. ja C.2. Polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiatuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista annettua valtioneuvoston asetusta (445/2010) sovelletaan ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksena kyseessä olevaan alle 5 megawatin energiatuotantolaitoksen toimintaan, koska energiantuotantoyksikkö on osa muutoin ympäristöluvanvaraista toimintaa. Edellä mainittua asetusta 445/2010 sovelletaan CHPyksikköön saakka, kuten edellä kohdassa Lupamääräysten perustelut/yleiset perustelut on esitetty alkaen päästörajoihin ja päästörajojen noudattamisen seurantaan sovelletaan valtioneuvoston asetusta 750/2013. Em. valtioneuvoston asetusten vaatimukset nyt kyseessä olevalle toiminnalle ovat kuitenkin samat. Määräykset C.1. ja C.2. on asetettu em. valtioneuvoston asetusten vaatimusten mukaisina. Piipun korkeuden mitoittaminen ja riittävän korkeuden varmistaminen on tehty leviämismallilaskelmalla. (YSL 43, YSA 37, VNA 445/2010 1, 5, 6, 7, liite 1, VNA 750/2013 1, 5, 6, 7, liite 1) Määräykset D.1. D.12. Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon, toiminnan vaikutusten sekä toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Samalla on määritettävä mittausmenetelmät, mittausten tiheys sekä miten mittaustulokset arvioidaan ja toimitetaan. Luvassa voidaan määrätä annettavaksi myös valvontaa varten muita tarpeellisia tietoja. Biojätteen käsittelylaitoksen tarkkailua ja raportointia varten on tehty tarkkailusuunnitelma. Mikäli tarkkailu osoittautuu riittämättömäksi, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi vaatia lisätarkkailua tai toimenpiteitä, joilla mahdollisia haittoja torjuntaan. Tarkkailua voidaan saatujen tulosten perusteella tarvittaessa muuttaa. (YSL 43, 46, VNA 445/ , VNA 750/ ) Määräys D.1. Maaperän ja pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi lattiarakenteiden, putkistojen, viemäreiden ja kenttien kunnosta on huolehdittava.

157 157 (164) Säännöllinen laitteiden ja rakenteiden toiminnan tarkkailu vuotojen havaitsemiseksi on tarpeen. Erityisen tärkeää on seurata turvallisuuden kannalta oleellisten suojausten kuntotasoa, jotta voidaan ajoissa havaita esimerkiksi alkavat ongelmat. Mikäli rakenteiden tai laitteiden toimintakunnon havaitaan heikentyneen, on asiaan edellytetty puututtavaksi pikaisesti. Myös kemikaalien säilytys- ja käsittelytilojen, säiliöiden ja putkistojen sekä hälyttimien ja ilmaisimien toimivuutta on syytä seurata säännöllisesti. (YSL 43, 45, 46, JL 6, JA 8, VNA 445/ , liite 2, VNA 750/ , liite 3) Määräys D.2. Polttonestesäiliöiden ja niiden hälytys- ja turvalaitteiden kunnosta on huolehdittava. (YSL 43, 46, JA 8 ) Määräys D.3. Öljynerotusjärjestelmän rakenteiden ja toimivuuden seurannalla varmistetaan, että öljyisistä jätevesistä ei aiheudu päästöjä maaperään ja että jätevedet ovat riittävän puhtaita viemäriin johdettavaksi. (YSL 43, 46 ) Määräys D.4. HSY on täydentänyt biojätteen käsittelylaitoksen ympäristölupahakemusta päivätyllä alustavalla tarkkailusuunnitelmalla Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelylaitos ja sen kaasunhyödyntämisyksikkö. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Tarkkailusuunnitelma sisältää kyseisten toimintojen käyttö- ja päästötarkkailun. Koska suunnitelma on alustava, on sitä täydennettävä lupamääräyksessä edellytetyllä tavalla. Kaasun hyödyntämisyksikön toiminnan sekä sen päästöjen ja vaikutusten tarkkailusuunnitelman sisällöstä on säädetty polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista valtioneuvoston asetuksessa (445/2010) (YSL 43, 46, JäteL (646/2011) 120, 152, JA 8, VNAJ (179/2012) 25, VNA 445/ , liite 2, VNA 750/ , liite 3) Määräykset D.5. ja D.6. Määräykset kaasumoottorien käyttö- ja päästötarkkailusta on annettu valtioneuvoston asetusten 445/2010 ja 750/2013 vaatimusten mukaisina. (YSL 5, 43, 46, VNA 445/ , liite 2, VNA 750/ , liite 3) Määräys D.7. Kompostointilaitoksen ja vanhan kompostointilaitoksen hajunpoistokäsittelyn yksiköiden toiminnan varmistamiseksi laitoksen päästöt on selvitettävä vuosittain. Alustavan tarkkailusuunnitelman mukaan biojätteen käsittelylaitoksen hajupäästömittaukset suoritetaan seuraavasti: näytteenottotiheys kerran vuodessa, näytteet ottaa HSY:n henkilökunta ja mittausmenetelmänä on olfaktometria (ei akkreditointia, mutta normi). Kompostointilaitoksella näytteet otetaan piipusta ja vanhalla kompostointilaitoksella biosuodattimen pinnalta. Näytteenottopaikat esitetään myöhemmin suunnitelman liitteessä asemapiirustuksessa. (YSL 43, 46, JL 6, JA 8 )

158 158 (164) Määräys D.8. Jätteenkäsittelykäsittelykeskuksen aiheuttamaa hajukuormitusta ympäristössä on kartoitettu säännöllisesti ulkopuolisen asiantuntijan tekemillä kenttähavainnoinneilla. Hajua aiheutuu kaatopaikkatoiminnasta ja kompostointitoiminnasta. Vanhan kaatopaikan pintatiivistysrakenteiden valmistuminen vähentää hajuhaittoja. Jätevoimalan aloittaessa toimintansa vuonna 2014 kaatopaikkatoiminnan hajupäästöt vähenevät merkittävästi. Luvan saajan tulee olla selvillä toimintansa vaikutuksista, jotta hajuja voidaan tehokkaasti torjua. (YSL 5, 43, 46, JA 8 ) Määräys D.9. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä aiheuttamansa melupäästön suuruudesta, minkä vuoksi biojätteen käsittelylaitoksen melupäästö on mitattava. (YSL 5, 43, NaapL 17, JA 7, 8, VNp 993/1992, VNA 445/ , VNA 750/ ) Määräys D.10. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin valvotaan Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmalla yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yhteistarkkailu käynnistettiin syksyllä päivätyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa muutettiin Uudenmaan ympäristökeskuksen antaman päätöksen No YS 14 mukaisesti. Yhteistarkkailuohjelma sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä taltionumero 467. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut yhteistarkkailuohjelman muuttamisesta päätöksen No YS 357, Tällä hetkellä voimassa oleva tarkkailuohjelma on päivätty Em. tarkkailuohjelmaan perustuen on laadittu yhteistarkkailuohjelman toteuttamista varten työohjelma (1. päiväys ), jota on tarpeen mukaan tarkkailujakson aikana päivitetty , , , , ja Tarkkailujaksoa koskeva työohjelman viimeisin päivitys on (YSL 5, 43, 46 ) Määräykset D.12. ja D.13. Kirjanpitotiedot ja raportointi ovat tarpeen valvonnan suorittamiseksi. (YSL 43, 46, JL 51, VNA 445/ , VNA 750/ ) VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Toiminnanharjoittaja on omalta osaltaan vastannut vastineissaan lausuntoihin ja muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin. Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt seikat on otettu huomioon tämän päätöksen määräyksissä ja niiden perusteluissa ilmenevällä tavalla. Lisäksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto toteaa seuraavan: Energiantuotantoyksikön savupiipun korkeuden mitoittaminen HSY on täydentänyt biojätteen käsittelylaitoksen ympäristölupahakemusta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY. Ämmässuon moottorivoimala mädätyskaasuille. Savukaasujen leviämismalli-

159 159 (164) laskelmat piipun korkeuden mitoittamiseksi. 16X Pöyry Finland Oy -raportilla. Kompostin kypsyyden arviointi ja jälkikypsytyskentältä aiheutuvat hajuhaitat HSY on täydentänyt biojätteen käsittelylaitoksen ympäristölupahakemusta päivätyllä alustavalla tarkkailusuunnitelmalla Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelylaitos ja sen kaasunhyödyntämisyksikkö. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Tarkkailusuunnitelma sisältää kyseisten toimintojen käyttö- ja päästötarkkailun. Alustavan suunnitelman mukaan biojätteen käsittelylaitoksen käyttötarkkailu esitetään omavalvontasuunnitelmassa. Omavalvontasuunnitelman mukaan seurattaisiin muun muassa tärkeimpiä prosessiparametreja ja kulutuslukukuja sekä tuotetun kompostin laatua (erityisesti millä kriteereillä siirretään laitoksesta ulos). Omavalvontasuunnitelma ei ole vielä mukana alustavassa tarkkailusuunnitelmassa. Tämän vuoksi lupamääräyksessä D.4. on edellytetty toiminnanharjoittaja täydentämään suunnitelmaansa omavalvontasuunnitelmalla ja toimittamaan sen tarkastettavaksi Etelä- Suomen aluehallintovirastolle. Tällöin lupaviranomainen voi antaa tarvittaessa määräyksiä muun muassa kompostin kypsyyden arvioinnin kriteereistä. Tämän päätöksen lupamääräyksessä B.2. on määrätty, että kompostointitoiminta on mitoitettava siten, että viipymä kompostointilaitoksessa ja jälkikompostointilaitoksessa on riittävän pitkä, ettei ulos kentälle siirrettävästä kompostista aiheudu ympäristölle hajuhaittaa. Jätteenkäsittelykeskusta koskevan päätöksen Nro 212/2012/1, määräyksessä E.1. on määrätty, että jälkikompostoitua kompostia ja biologisesti kypsää mädätettä saa jälkikypsyttää kompostointikentällä ja että valmista kompostia saa varastoida kentällä aumoissa. Saman päätöksen määräyksessä E.5. on määrätty, että kompostointi- ja mädätyslaitoksista ulos kentälle siirrettävän jälkikypsytettävän kompostin ja mädätteen laatu on oltava sellainen tai jälkikypsytysaumat on peitettävä hajuyhdisteitä suodattavalla materiaalilla siten, että jälkikypsytyksestä ei aiheudu ympäristölle hajuhaittaa. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 )

160 160 (164) Lupamääräysten tarkistaminen Asetuksen noudattaminen Luvan saajan on tehtävä hakemus toimivaltaiselle lupaviranomaiselle tämän päätöksen lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. Tarkistamishakemukseen on liitettävä yhteenveto biojätteen käsittelylaitoksen toiminnasta, tarkkailu- ja päästömittaustulokset, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta, tiedot alueen kaavoituksessa ja maankäytössä tapahtuneista muutoksista sekä ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä säädetyt tiedot soveltuvin osin. (YSL 55 ) Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Perustelut HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä saa aloittaa esittämänsä uudet toiminnat lupapäätöksen mukaisesti muutoksenhausta huolimatta. Biojätteen käsittelyn tehostaminen siirtymällä käsittelyssä osin mädätykseen vähentää etenkin käsittelystä aiheutuvia hajupäästöjä ja siten ympäristölle aiheutuvia haittoja. Päätöksen täytäntöönpanolupa ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, koska biojätteen käsittelylaitoksen muutettu toiminta voidaan lopettaa. Aloittamisvakuutta ei tarvitse asettaa, koska toiminnanharjoittajana on kuntayhtymä. (YSL 101 ) Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen toimeenpanon. (YSL 101 a ) KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä päätös korvaa seuraavat päätökset ja niiden määräykset niiltä osin kuin ne koskevat biojätteen kompostointilaitoksen toimintaa: Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 553, ).

161 161 (164) Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen No YS 553, tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus n:o 04/0551/1, ). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 04/0551/1, tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 466, ). Päätös em. ympäristöluvan No YS 553, lupamääräysten A.20., B.10. ja B.18. muuttamisesta koskevasta hakemuksesta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1162, ). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksestä No YS 1162, tehdystä valituksesta (Vaasan hallinto-oikeus n:o 08/0373/1, ). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 08/0373/1, tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 1113, ). SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) , 229 Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 6, 7, 8, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 43 a, 43 b, 43 c, 45, 46, 47, 50, 52, 53, 54, 55, 56, 62, 90, 96, 97, 100, 101, 101 a, 105, 108 Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännösten muuttamisesta (196/2012) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 16, 18, 19, 19 a, 30, 36, 36 a, 37 Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 7, 9, 15, 19, 20, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 7, 8, 9, 10, 22 Jätelaki (646/2011) 6, 120, 121, 148, 149, 152 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 7, 8, 9, 24, 37 ja liite 4 Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (750/2013) 20 Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (445/2010) 1, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 14, 15, 16, 17 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus raskaan ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (413/2014) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2014 ja 2015 (1092/2013) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

162 162 (164) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan luvan käsittelystä voidaan periä maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa säädetään. Aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2014 ja 2015 annetun valtioneuvoston asetuksen (1092/2013) 8 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen , peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Lupahakemusten vireille tullessa voimassa olevan aluehallintoviraston maksuista annetun asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan kompostointilaitoksen tai muun jätteiden hyödyntämis- tai käsittelylaitoksen, jossa hyödynnetään jätettä vähintään tonnia vuodessa, ympäristölupa-asian käsittelyistä perittävä maksu on Maksu peritään 35 prosenttia taulukon maksua korkeampana, jos työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää suurempi. Toiminnan olennaista muuttamista (ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentti) tai lupamääräysten tarkistamista (ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentti) koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Jos kuitenkin asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, peritään taulukon mukainen maksu. Ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa tarkoitettujen samanaikaisesti ratkaistavien useiden toimintojen lupaasioiden käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnan käsittelymaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 % näiden toimintojen maksuista. Jos jonkin toiminnan (CHP-yksikkö) toimivaltainen lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, maksu on 50 prosenttia asianosaisen viranomaisen muutoin vastaavan asian käsittelystä perittävästä maksusta. Jos kuitenkin asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, peritään taulukon mukainen maksu. Asian käsittelyn työmäärä on vastannut uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä. Käsittelymaksut määräytyvät edellä esitetyn perusteella seuraaviksi: mädätyslaitos (uusi toiminta) kompostointilaitos 0, = (lupamääräysten tarkistaminen) CHP-yksikkö (uusi toiminta). Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (Espoon kaupunginhallitus ) mukaan sähköä tai lämpöä tuottavan laitoksen tai kattilaitoksen ympäristön-

163 163 (164) suojelulain 65 :n mukaisesta toiminnan rekisteröinnistä peritättävä maksu on euroa. Lupahakemuksen käsittelymaksu on edellä olevan perusteella = LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tiedoksi HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL HELSINKI Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Espoon kaupungin terveydensuojeluviranomainen Espoon kaupunginhallitus Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kirkkonummen kunnan terveydensuojeluviranomainen Kirkkonummen kunnanhallitus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, kulttuuri ja osaaminen -vastuualue/kalatalous (sähköisesti) Etelä-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) HSY Vesi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tieto päätöksestä Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoesavi mukaisesti. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla sekä päätöksestä kuulutetaan Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Hufvudstadsbladet, Kirkkonummen Sanomat, Länsiväylä ja Västra Nyland -nimisissä lehdissä.

164 164 (164) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Liitteet Liite 1. Vastaanotettavat jätteet Liite 2. Toimintojen sijainti Liite 3. Valitusosoitus Pekka Häkkinen Arja Johansson Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Pekka Häkkinen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Arja Johansson.

165 Liite 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS 1(5) Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Biojätteen käsittelylaitos , päivitetty Liite 10.1, vastaanotettavat jätteet 1282-P13662 LIITE 10.1, Lista vastaanotettavista jätteistä 1 EUROPEAN COMPOST NETWORKIN (ECN) LAATUJÄRJESTELMÄN MUKAISET JÄTTEET KÄSITTELYYN VASTAANOTETTAVAT JÄTTEET LISTA MAHDOLLISISTA BIOJÄTTEENKÄSITTELYN APUAINEIKSI VASTAANOTETTAVISTA JÄTTEISTÄ MUUT MAHDOLLISET JÄTTEET

166 Esitetyt jätekoodit ovat ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukaiset. European Compost Networkin (ECN) laatujärjestelmän mukaiset jätteet Käsittelyyn vastaanotettavat jätteet 02 MAATALOUDESSA, PUUTARHATALOUDESSA, VESIVILJELYSSÄ, METSÄ- TALOUDESSA, METSÄSTYKSESSÄ, KALASTUKSESSA SEKÄ ELINTARVIKKEIDEN VALMISTUKSESSA JA JALOSTUKSESSA SYNTYVÄT JÄTTEET maataloudessa, puutarhataloudessa, vesiviljelyssä, metsätaloudessa, metsästyksessä ja kalastuksessa syntyvät jätteet pesu- ja puhdistuslietteet eläinkudosjätteet kasvijätteet eläinten ulosteet, virtsa ja lanta (likaantunut olki mukaan luettuna) sekä erikseen kootut ja muualla käsiteltävät nestemäiset jätteet metsätalouden jätteet jätteet, joita ei ole mainittu muualla lihan, kalan ja muiden eläinperäisten elintarvikkeiden valmistuksessa ja jalostuksessa syntyvät jätteet pesu- ja puhdistuslietteet eläinkudosjätteet kulutukseen tai jalostukseen soveltumattomat aineet jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet jätteet, joita ei ole mainittu muualla hedelmien, vihannesten, viljojen, ruokaöljyjen, kaakaon, kahvin, teen ja tupakan valmistuksessa ja jalostuksessa, säilykkeiden valmistuksessa, hiivan ja hiivauutteen valmistuksessa sekä melassin valmistuksessa ja käymisessä syntyvät jätteet pesu-, puhdistus-, kuorinta-, sentrifugointi- ja erotuslietteet kulutukseen tai jalostukseen soveltumattomat aineet jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet sokerin jalostuksessa syntyvät jätteet jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet maidonjalostusteollisuudessa syntyvät jätteet kulutukseen tai jalostukseen soveltumattomat aineet jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet leipomo-, konditoria- ja makeisteollisuudessa syntyvät jätteet kulutukseen tai jalostukseen soveltumattomat aineet jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet jätteet, jotka syntyvät alkoholijuomien ja alkoholittomien juomien valmistuksessa (lukuun ottamatta kahvin, teen ja kaakaon valmistusta)

167 raaka-aineiden pesussa ja puhdistuksessa sekä mekaanisessa käsittelyssä syntyvät jätteet alkoholin tislausjätteet kulutukseen tai jalostukseen soveltumattomat aineet jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet 03 PUUN KÄSITTELYSSÄ SEKÄ LEVYJEN JA HUONEKALUJEN, MASSAN, PAPERIN JA KARTONGIN VALMISTUKSESSA SYNTYVÄT JÄTTEET puun käsittelyssä sekä levyjen ja huonekalujen valmistuksessa syntyvät jätteet kuori- ja korkkijätteet muut kuin nimikkeessä mainitut sahajauho, lastut, palaset, puu ja puupohjaiset levyt (kuten lastulevy ja vaneri) massojen, paperin ja kartongin valmistuksessa ja jalostuksessa syntyvät jätteet kuori- ja puujätteet 04 NAHKA-, TURKIS- JA TEKSTIILITEOLLISUUDEN JÄTTEET tekstiiliteollisuuden jätteet käsittelemättömien tekstiilikuitujen jätteet 07 ORGAANISISSA KEMIAN PROSESSEISSA SYNTYVÄT JÄTTEET muovien, kumin ja synteettisten kuitujen valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet muovijätteet (biohajoavat muovit) 15 PAKKAUSJÄTTEET, ABSORBOIMISAINEET, PUHDISTUSLIINAT, SUODATINMATERI- AALIT JA SUOJAVAATTEET, JOITA EI OLE MAINITTU MUUALLA pakkaukset (mukaan luettuna yhdyskuntien erilliskerätty pakkausjäte) muovipakkaukset (biohajoavat muovit) 19 JÄTEHUOLTOLAITOKSISSA, ERILLISISSÄ JÄTEVEDENPUHDISTAMOISSA SEKÄ IH- MISTEN KÄYTTÖÖN TAI TEOLLISUUSKÄYTTÖÖN TARKOITETUN VEDEN VALMISTUK- SESSA SYNTYVÄT JÄTTEET kiinteiden jätteiden aerobisessa käsittelyssä syntyvät jätteet komposti, joka ei täytä sille asetettuja laatuvaatimuksia jätteiden anaerobisessa käsittelyssä syntyvät jätteet eläin- ja kasvijätteiden anaerobisessa käsittelyssä syntyvä neste eläin- ja kasvijätteiden anaerobisessa käsittelyssä syntyvä liete ihmisten käyttöön tai teollisuuskäyttöön tarkoitetun veden valmistuksessa syntyvät jätteet selkeytyksessä syntyvät lietteet veden pehmennyksessä syntyvät lietteet

168 20 YHDYSKUNTAJÄTTEET (ASUMISESSA SYNTYVÄT JÄTTEET JA NIIHIN RINNASTET- TAVAT KAUPAN, TEOLLISUUDEN JA MUIDEN LAITOSTEN JÄTTEET), ERILLISKERÄTYT JAKEET MUKAAN LUETTUINA yksilöidyt jätelajit (lukuun ottamatta nimikeryhmää 15 01) biohajoavat keittiö- ja ruokalajätteet ruokaöljyt ja ravintorasvat muu kuin nimikkeessä mainittu puu jätelajit, joita ei ole mainittu muualla puutarha- ja puistojätteet, hautausmaiden hoidossa syntyvät jätteet mukaan luettuina biohajoavat jätteet muut yhdyskuntajätteet torikaupassa syntyvät jätteet Lista mahdollisista biojätteenkäsittelyn apuaineiksi vastaanotettavista jätteistä 10 TERMISISSÄ PROSESSEISSA SYNTYVÄT JÄTTEET voimalaitoksissa ja muissa polttolaitoksissa syntyvät jätteet (lukuun ottamatta nimikeryhmää 19) pohjatuhka, kuona ja kattilatuhka (lukuun ottamatta nimikkeessä mainittua kattilatuhkaa) 19 JÄTEHUOLTOLAITOKSISSA, ERILLISISSÄ JÄTEVEDENPUHDISTAMOISSA SEKÄ IH- MISTEN KÄYTTÖÖN TAI TEOLLISUUSKÄYTTÖÖN TARKOITETUN VEDEN VALMISTUK- SESSA SYNTYVÄT JÄTTEET jätteiden poltossa tai pyrolyysissä syntyvät jätteet muut kuin nimikkeessä mainitut pohjatuhka ja kuona Muut mahdolliset jätteet 04 NAHKA-, TURKIS- JA TEKSTIILITEOLLISUUDEN JÄTTEET nahka- ja turkisteollisuuden jätteet (nahka ja turkisteollisuus) erityisesti jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet, jotka eivät sisällä kromia tekstiiliteollisuuden jätteet muut kuin nimikkeessä mainitut, (tekstiiliteollisuuden) jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet 15 PAKKAUSJÄTTEET, ABSORBOIMISAINEET, PUHDISTUSLIINAT, SUODATINMATERI- AALIT JA SUOJAVAATTEET, JOITA EI OLE MAINITTU MUUALLA pakkaukset (mukaan luettuna yhdyskuntien erilliskerätty pakkausjäte) paperi- ja kartonkipakkaukset

169 18 IHMISTEN JA ELÄINTEN TERVEYDEN HOIDOSSA TAI SIIHEN LIITTYVÄSSÄ TUTKIMUSTOIMIN- NASSA SYNTYVÄT JÄTTEET (lukuun ottamatta keittiö- ja ravintolajätteitä, jotka eivät ole syntyneet välittömässä hoitotoiminnassa) eläinten tautien tutkimuksessa, taudinmäärityksessä sekä tautien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä syntyvät jätteet (eläinten tautien tutkimuksen yms.) jätteet, joiden keräykselle ja käsittelylle ei aseteta erityisiä vaatimuksia tartuntavaaran vuoksi 19 JÄTEHUOLTOLAITOKSISSA, ERILLISISSÄ JÄTEVEDENPUHDISTAMOISSA SEKÄ IH- MISTEN KÄYTTÖÖN TAI TEOLLISUUSKÄYTTÖÖN TARKOITETUN VEDEN VALMISTUK- SESSA SYNTYVÄT JÄTTEET kiinteiden jätteiden aerobisessa käsittelyssä syntyvät jätteet eläin- ja kasvijätteiden kompostoimaton osa jätevedenpuhdistamoissa syntyvät jätteet, joita ei ole mainittu muualla välppäyksessä ja siivilöinnissä syntyvät jätteet asumisjätevesien käsittelyssä syntyvät lietteet öljynerotuksessa syntyvät rasvan ja öljyn seokset, jotka sisältävät ainoastaan ruokaöljyjä ja ravintorasvoja muut kuin nimikkeessä mainitut teollisuuden jätevesien biologisessa käsittelyssä syntyvät lietteet muut kuin nimikkeessä mainitut teollisuuden jätevesien muussa käsittelyssä syntyvät lietteet jätteet, joita ei ole mainittu muualla ihmisten käyttöön tai teollisuuskäyttöön tarkoitetun veden valmistuksessa syntyvät jätteet esisuodatuksessa, siivilöinnissä ja välppäyksessä syntyvät kiinteät jätteet 20 YHDYSKUNTAJÄTTEET (ASUMISESSA SYNTYVÄT JÄTTEET JA NIIHIN RINNASTET- TAVAT KAUPAN, TEOLLISUUDEN JA MUIDEN LAITOSTEN JÄTTEET), ERILLISKERÄTYT JAKEET MUKAAN LUETTUINA muut yhdyskuntajätteet sakokaivolietteet Muut yhdyskuntajätteet (lanta ja makki) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

170 Liite 2

HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100 00066 HSY

HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100 00066 HSY Etelä-Suomi Päätös Nro 209/2015/1 Dnro ESAVI/294/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 9.9.2015 ASIA Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta

Lisätiedot

HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100 00066 HSY

HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100 00066 HSY Etelä-Suomi Päätös 1) Nro 212/2012/1 2) Nro 213/2012/1 1) Dnro ESAVI/705/04.08/2010 2) Dnro ESAVI/510/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.12.2012 ASIA 1) Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40. Ympäristölautakunta 14.04.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40. Ympäristölautakunta 14.04.2016 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.04.2016 Sivu 1 / 1 307/2013 11.01.03 40 Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Savion jätehuoltoalueen

Lisätiedot

ÄMMÄSSUON JA KULMAKORVEN ALUEEN VESIEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014

ÄMMÄSSUON JA KULMAKORVEN ALUEEN VESIEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ ÄMMÄSSUON JA KULMAKORVEN ALUEEN VESIEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 163 i HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT- KUNTAYHTYMÄ ÄMMÄSSUON

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä i. tarkistamisajan pidentäminen, Porvoo.

Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä i. tarkistamisajan pidentäminen, Porvoo. ASIA Etelä-Suomi t e l ä - S u o Päätös Nro 107/2014/1 Dnro ESAVI/124/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 2.6.2014 Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa. Etelä-Suomi Päätös Nro 206/2012/1 Dnro ESAVI/173/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen PÄÄTÖS Nrot 1) 9/2013/1 2) 10/2013/1 Etelä-Suomi Dnrot 1) ESAVI/501/04.08/2010 2) ESAVI/275/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2013 ASIA HAKIJA Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2 Etelä-Suomi Päätös Nro 13/2010/2 Dnro ESAVI/288/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisen pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1 4010/11.01.00/2011 4 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös, joka koskee Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen toimintojen ympäristölupaa Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Päätös. Ristenin pilaantuneiden maiden käsittelykeskuksen toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain

Päätös. Ristenin pilaantuneiden maiden käsittelykeskuksen toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain Etelä-Suomi Päätös Nro 3/2010/2 Dnro ESAVI/140/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.3.2010 ASIA Ristenin pilaantuneiden maiden käsittelykeskuksen toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus,

Lisätiedot

Päätös. Nro 140/2012/1 Dnro ESAVI/152/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 17.9.2012

Päätös. Nro 140/2012/1 Dnro ESAVI/152/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 17.9.2012 Päätös Etelä-Suomi Nro 140/2012/1 Dnro ESAVI/152/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 17.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Loimaan jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY E 732 SIILINJÄRVEN KUNTA KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU ESITYS UUDEKSI TARKKAILUSUUNNITELMAKSI KUOPIO 9.6.2010 TÄYDENNETTY

Lisätiedot

J AI uehall intovirasto Dnro ESAVl/168/04.08/2012

J AI uehall intovirasto Dnro ESAVl/168/04.08/2012 J AI uehall intovirasto Dnro ESAVl/168/04.08/2012 Etelä-Suomi 11.12.2013 Naantalin kaupunki Kaupunginhallitus PL 43 21101 NAANTALI!/. C:'.?('. ()(/ Viite Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen/

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen Lemminkäinen Infra Oy:n Bastukärrin louheen murskaamon toiminnan muuttamista koskevan lupahakemuksen

Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen Lemminkäinen Infra Oy:n Bastukärrin louheen murskaamon toiminnan muuttamista koskevan lupahakemuksen Etelä-Suomi Päätös Nro 44/2010/1 Dnro ESAVI/613/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen Lemminkäinen Infra Oy:n Bastukärrin louheen murskaamon toiminnan

Lisätiedot

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 195/2014/2 Dnro ESAVI/86/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2014 ASIA Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari HAKIJA Martti Salerma HAKEMUKSEN

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

BIOJÄTTEIDEN KÄSITTELY SEKÄ TUHKAN JA KUO- NAN LOPPUSIJOITUS

BIOJÄTTEIDEN KÄSITTELY SEKÄ TUHKAN JA KUO- NAN LOPPUSIJOITUS YTV:N JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN KEHITTÄMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI BIOJÄTTEIDEN KÄSITTELY SEKÄ TUHKAN JA KUO- NAN LOPPUSIJOITUS Ympäristövaikutusten arviointi Arviointiselostus 10.1.2005 YTV

Lisätiedot

Mielipiteenämme esitämme seuraavaa:

Mielipiteenämme esitämme seuraavaa: KOLMPERÄN ASUKASYHDISTYS RY. Puheenjohtaja Kimmo Toivonen MIELIPIDE ESPOO 7.4.2009 Uudenmaan ympäristökeskus Asemapäällikönkatu 14 PL 36 00521 HELSINKI kirjaamo.uus@ymparisto.fi Viite: UUS-2008-Y-691-111

Lisätiedot

Päätös. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 00521 Helsinki

Päätös. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 00521 Helsinki Päätös Etelä-Suomi Nro 27/2012/1 Dnro ESAVI/321/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 13.2.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Altia Oyj:n Rajamäen tehtaiden vanhan

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 2/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/172/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.1.2012

PÄÄTÖS. Nro 2/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/172/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.1.2012 PÄÄTÖS Nro 2/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/172/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.1.2012 ASIA HAKIJA Kivilammen maankaatopaikan laajennusta koskevan ympäristölupahakemuksen raukeaminen,

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulaki 101. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Ympäristönsuojelulaki 101. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomi Päätös Nro 35/2014/1 Dnro ESAVI/287/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 17.2.2014 ASIA FinnHEMS Oy:n ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen hakemus Turun lentoasemalla sijaitsevan lentopetrolin

Lisätiedot

Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta PL 302/Pohjolankatu 14 53101 LAPPEENRANTA Annettu julkipanon 22.5.2013 jälkeen

Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta PL 302/Pohjolankatu 14 53101 LAPPEENRANTA Annettu julkipanon 22.5.2013 jälkeen LAPPEENRANNAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta PL 302/Pohjolankatu 14 53101 LAPPEENRANTA Annettu julkipanon 22.5.2013 jälkeen 1(6) I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMA OSA 1.

Lisätiedot

LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA, JÄTTEEN MURSKAUS, PAALAUS JA VÄLIVARASTOINTI ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELY- KESKUKSESSA

LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA, JÄTTEEN MURSKAUS, PAALAUS JA VÄLIVARASTOINTI ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELY- KESKUKSESSA LAUSUNTO UUDELY/10/07.04/2010 4.4.2011 JULKINEN HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -ky Jätehuolto PL 100 00066 HSY LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA, JÄTTEEN MURSKAUS, PAALAUS JA

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29. Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29. Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 376/11.01.00/2014 29 Espoon kaupungin ja ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Anodisointi Janster Oy:n pintakäsittelylaitoksen

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. Ympäristölautakunta 22.01.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. Ympäristölautakunta 22.01.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 22.01.2015 Sivu 1 / 1 13/11.01.00/2015 4 Vastine Vaasan hallinto-oikeudelle valituksista, jotka koskevat Etelä-Suomen aluehallintoviraston 8.10.2014 antamaa ympäristölupaa Espoon Ämmässuon

Lisätiedot

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 ASIA Purku & Piikkaus Oy:n purkujätteen käsittelytoimintaa koskevan ympäristöluvan

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Päätös Nro 46/2010/3 Dnro ESAVI/492/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 15.9.2010

Päätös Nro 46/2010/3 Dnro ESAVI/492/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 15.9.2010 Etelä-Suomi Päätös Nro 46/2010/3 Dnro ESAVI/492/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.9.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitettu hakemus 17.3.2010 annetun ympäristölupapäätöksen nro 7/2010/3

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 2, HANKEKUVAUS VE1 HANKEKUVAUS VE2 HANKEKUVAUS VE0A JA VE0B ARVIOINTIMENETELMÄT Herkkyys Alhainen Keskisuuri

Lisätiedot

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnalle Tekninen ja ympäristötoimen kirjaamo PL 4 02070 Espoo

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnalle Tekninen ja ympäristötoimen kirjaamo PL 4 02070 Espoo 1 Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnalle Tekninen ja ympäristötoimen kirjaamo PL 4 02070 Espoo Käyntiosoite: Espoon keskus Virastopiha 2B (Kiinteistöpalvelukeskus), 3. krs. Fax. 09-8162 5562 MELIPIDE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan

Lisätiedot

Luolalan teollisuusalueen louhinnat

Luolalan teollisuusalueen louhinnat Tekninen lautakunta 42 11.03.2009 Tekninen lautakunta 26 27.02.2013 Tekninen lautakunta 99 29.10.2014 Luolalan teollisuusalueen louhinnat 307/10.05.00/2013 Tekninen lautakunta 15.11.2005 127 Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Espoonkartanon omakotiyhdistys ry. pj. Aaro Harju. Espoo V A L T A K I R J A

Espoonkartanon omakotiyhdistys ry. pj. Aaro Harju. Espoo V A L T A K I R J A nkartanon omakotiyhdistys ry. pj. Aaro Harju V A L T A K I R J A Uudenmaan liitolle 4.12.2003 mennessä jätettävää muistutusta varten. Muistutus koskee Uudenmaan maakuntakaavaehdotusta. Muistutuksessa vaaditaan,

Lisätiedot

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen

Lisätiedot

Päätös. Ulvilan kaupungin Saaren jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettamisen johdosta annettavat määräykset, Ulvila

Päätös. Ulvilan kaupungin Saaren jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettamisen johdosta annettavat määräykset, Ulvila Päätös Etelä-Suomi Nro 64/2011/1 Dnro ESAVI/553/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.8.2011 ASIA Ulvilan kaupungin Saaren jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettamisen johdosta annettavat määräykset,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Pohjaveden ottamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden 13.1.1968 antaman päätöksen nro 2/I/68 muuttaminen, Nastola

Pohjaveden ottamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden 13.1.1968 antaman päätöksen nro 2/I/68 muuttaminen, Nastola Etelä-Suomi Päätös Nro 15/2012/2 Dnro ESAVI/224/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 25.1.2012 ASIA LUVAN HAKIJA Pohjaveden ottamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden 13.1.1968 antaman päätöksen nro 2/I/68

Lisätiedot

Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila. Ympäristönsuojelulain 101

Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila. Ympäristönsuojelulain 101 Etelä-Suomi Päätös Nro 163/2012/1 Dnro ESAVI/125/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 11.10.2012 ASIA Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila.

Lisätiedot

1) Hakemus, joka koskee Aikkalan kaatopaikan tarkkailuohjelman muuttamista,

1) Hakemus, joka koskee Aikkalan kaatopaikan tarkkailuohjelman muuttamista, Etelä-Suomi Päätös Nro:t 1) 51/2010/2 2) 52/2010/2 Dnro:t 1) ESAVI/554/04.08/2010 2) ESAVI/569/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.10.2010 ASIA 1) Hakemus, joka koskee Aikkalan kaatopaikan tarkkailuohjelman

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KYTÖNIITYNTIE, POLTTOAINEEN JAKELUASEMAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI KYTÖNIITYNTIE, POLTTOAINEEN JAKELUASEMAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Hyväksytty 29.5.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI KYTÖNIITYNTIE, POLTTOAINEEN JAKELUASEMAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo,

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Novart Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Novart Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa. Etelä-Suomi Päätös Nro 229/2012/1 Dnro ESAVI/34/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Novart Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 3.8.2015 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nahinlahden alue, 7. (Myllykylä) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä

Lisätiedot

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA 1 (5) Lohjan kaupungin ympäristölautakunta ASIA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPA- MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11. Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,

Lisätiedot

Hakemus Itäharjun autopurkamo Oy:n toimintaa koskevan ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan raukeamisesta. Turku.

Hakemus Itäharjun autopurkamo Oy:n toimintaa koskevan ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan raukeamisesta. Turku. Etelä-Suomi Päätös Nro 10/2012/1 Dnro ESAVI/307/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 24.1.2012 ASIA Hakemus Itäharjun autopurkamo Oy:n toimintaa koskevan ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan

Lisätiedot

Naarkosken jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettaminen, Pukkila

Naarkosken jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettaminen, Pukkila Etelä-Suomi Päätös Nro 6/2014/2 Dnro ESAVI/153/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2014 ASIA Naarkosken jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettaminen, Pukkila LUVAN HAKIJA Pukkilan kunta Hallitustie

Lisätiedot

Päätös. Nro 69/2012/1 Dnro ESAVI/259/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2012

Päätös. Nro 69/2012/1 Dnro ESAVI/259/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 69/2012/1 Dnro ESAVI/259/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2012 ASIA Päätös Rudus Oy:n Kulmakorven louhinta- ja murskausalueen toimintaa koskevan ympäristöluvan No YS 1695,

Lisätiedot

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS PARKANON KAUPUNKI PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 12.1.2009 Kaavoitus- Arkkitehtipalvelu Mattila Oy 1 PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

ÄMMÄSSUON-KULMAKORVEN ALUEEN TOIMINTOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN KOKONAISARVIOINTI

ÄMMÄSSUON-KULMAKORVEN ALUEEN TOIMINTOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN KOKONAISARVIOINTI Espoon kaupunki 1 (12) Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV ÄMMÄSSUON-KULMAKORVEN ALUEEN TOMNTOJEN YMPÄRSTÖVAKUTUSTEN KOKONASARVONT TVSTELMÄ JOHDANTO Tässä työssä on tehty kokonaisarvio Ämmässuon-Kulmakorven

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/583/10.02.03/2014 VP 9/17.3.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TIILIMÄEN (11.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 15 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1643 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulaki 28 2 momentti, kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus 14 Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 f

Ympäristönsuojelulaki 28 2 momentti, kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus 14 Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 f Etelä-Suomi Päätös Nro 138/2012/1 Dnro ESAVI/300/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2012 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Hämeen ympäristökeskuksen 27.1.2006

Lisätiedot

Päätös. Etelä-Suomi Nro 162/2011/1 Dnro ESAVI/220/04.08/2011

Päätös. Etelä-Suomi Nro 162/2011/1 Dnro ESAVI/220/04.08/2011 Päätös Etelä-Suomi Nro 162/2011/1 Dnro ESAVI/220/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 13.12.2011 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 115 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto Dnro KH/KV: 345 /2015 35 KERCA V (2301) ASEMAKAAVAN MUUTOS 20.5.2015/35 Kkj. 35 Asemakaavan muutosalue sijaitsee 9. Alikeravan kaupunginosassa, noin 3 km:n etäisyydellä kaupungin keskustasta etelään, Kercan

Lisätiedot

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakijan jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Kotkan kaupungin Heinsuolla tiloilla 285-19-3-1 ja 285-19-9908-19.

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakijan jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Kotkan kaupungin Heinsuolla tiloilla 285-19-3-1 ja 285-19-9908-19. Etelä-Suomi Päätös Nro 33/2010/2 Dnro ESAVI/536/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.7.2010 ASIA Päätös valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista mukaisesta pyynnöstä, joka koskee pilaantuneen maan sijoittamista

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Päätös. Stara Pohjoinen kaupunkitekniikka PL Helsingin kaupunki Y-tunnus:

Päätös. Stara Pohjoinen kaupunkitekniikka PL Helsingin kaupunki Y-tunnus: Etelä-Suomi Päätös Nro 69/2014/1 Dnro ESAVI/15/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 2.4.2014 ASIA Päätös HKR-Ympäristötuotannon Viikin pilaantuneiden maa-ainesten välivarastointi- ja kompostointikentän

Lisätiedot

Kehotus ja asianosaisen kuuleminen

Kehotus ja asianosaisen kuuleminen Kehotuskirje UUDELY/333/07.00/2010 14.8.2013 Hangon kaupunki Bulevardi 6 10900 Hanko Viite Yhteenvetoraportti vuoden 2009 vesien tarkkailun tuloksista sekä kaatopaikkakaasun tarkkailuraportti vuodelta

Lisätiedot

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA. Keravan kaupunki KERCA III LÄNSIOSA (2277B) ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS POHJAVESISELVITYS

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA. Keravan kaupunki KERCA III LÄNSIOSA (2277B) ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS POHJAVESISELVITYS SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Keravan kaupunki KERCA III LÄNSIOSA (2277B) ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS POHJAVESISELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 28.3.2014 P23908P001 Kerca III länsiosa (2277B) asemakaavan

Lisätiedot

Päätös Nro 181/2011/4 Dnro ESAVI/51/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011

Päätös Nro 181/2011/4 Dnro ESAVI/51/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 181/2011/4 Dnro ESAVI/51/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 ASIA HAKIJA Strömman kanavaan merialueelle asennettavia valokaapelien suojaputkia koskevan Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri Etelä-Suomi Päätös Nro 1/2011/4 Dnro ESAVI/494/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 ASIA HAKIJA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 13.12.2006 antamassa päätöksessä nro 173/2006/3 rakentamistöiden

Lisätiedot

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki Etelä-Suomi Päätös Nro 41/2013/2 Dnro ESAVI/51/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2013 ASIA Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin

Lisätiedot

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Jätteen hyödyntäminen Keskeistä lainsäädäntöä ja viranomaisohjetta Ympäristölupa vai ilmoitus Ympäristölupahakemuksesta Annetut päätökset LSSAVIssa

Lisätiedot

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA HAKIJA Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamista Pohjois-Kustavin saariston merialueelle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

Jatkoaika Mussalon sataman konttiterminaalin laajentamista koskevien töiden loppuunsaattamiseksi, Kotka

Jatkoaika Mussalon sataman konttiterminaalin laajentamista koskevien töiden loppuunsaattamiseksi, Kotka Etelä-Suomi Päätös Nro 223/2010/4 Dnro ESAVI/511/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 24.11.2010 ASIA HAKIJA Jatkoaika Mussalon sataman konttiterminaalin laajentamista koskevien töiden loppuunsaattamiseksi,

Lisätiedot

Destia Oy Lemminkäinen Infra Oy VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAOHJELMA YLEISTÄ

Destia Oy Lemminkäinen Infra Oy VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAOHJELMA YLEISTÄ Destia Oy Lemminkäinen Infra Oy VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAOHJELMA Päivämäärä 3/7/2014 Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO P +358 20 755 611 F +358

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 6 b

Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 6 b 1(6) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 35 YLO LOS-2003-Y-1335-111 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös Wipro Infrastructure Engineering Oy:n ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesta muutoshakemuksesta,

Lisätiedot

Päätös. Nro 118/2011/4 Dnro ESAVI/97/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2011

Päätös. Nro 118/2011/4 Dnro ESAVI/97/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 118/2011/4 Dnro ESAVI/97/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2011 ASIA HAKIJA Veden johtamista Kokemäenjoesta Virttaankankaan tekopohjavesilaitokselle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

Päätös Nro 65/2010/2 Dnro ESAVI/495/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 20.10.2010

Päätös Nro 65/2010/2 Dnro ESAVI/495/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 20.10.2010 Etelä-Suomi Päätös Nro 65/2010/2 Dnro ESAVI/495/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.10.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Kuusakoski Oy:n Heinolan tehtaan

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

1 (5) YMPLTK. 4.2.2014 ASEMAKAAVA: Heinikon yritysalueen laajennus (Uusi-Kuruntien ja rautatien välinen alue)

1 (5) YMPLTK. 4.2.2014 ASEMAKAAVA: Heinikon yritysalueen laajennus (Uusi-Kuruntien ja rautatien välinen alue) YLÖJÄRVI 1 (5) YMPLTK. 4.2.2014 ASEMAKAAVA: Heinikon yritysalueen laajennus (Uusi-Kuruntien ja rautatien välinen alue) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Heinikon

Lisätiedot

Päätös. Päätös Kiertokapula Oy:n Kapulan jätteidenkäsittelyalueen laitoskompostointitoimintaa

Päätös. Päätös Kiertokapula Oy:n Kapulan jätteidenkäsittelyalueen laitoskompostointitoimintaa Päätös Etelä-Suomi Nro 142/2011/1 Dnro ESAVI/233/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 24.11.2011 ASIA Päätös Kiertokapula Oy:n Kapulan jätteidenkäsittelyalueen laitoskompostointitoimintaa koskevan ympäristöluvan

Lisätiedot

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 256/11.01.00.00/2016 13 Lausunto Energia- ja kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola 8.3.2016: Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Lahnuksen ampumarata, Espoo

Lahnuksen ampumarata, Espoo Lahnuksen ampumarata, Espoo Uusiutuva aselainsäädäntö seminaari Ampumaharrastusfoorumi 25.4.2014 Rantasipi Airport hotelli, Vantaa Ville Maijanen Puheenjohtaja (11.2.2014 alkaen) Espoon Ampumaratayhdistys

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 1 ASIA HAKIJA ON Kuusamo-työhönvalmennuskeskus ry:n ympäristöluvan rauettaminen, Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 134/12/1 Dnro PSAVI/68/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2012

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 134/12/1 Dnro PSAVI/68/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2012 1 PÄÄTÖS Nro 134/12/1 Dnro PSAVI/68/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2012 ASIA HAKIJA Lassila & Tikanoja Oyj, jätteiden käsittelykeskuksen ympäristölupa, KHO:n palauttama asia, Haukipudas, Punaisenladonkangas

Lisätiedot

Hakemus, joka koskee Forssan Viksbergin suljetun kaatopaikan sulkemissuunnitelman muuttamista ja jatkoajan hyväksymistä sulkemistoimenpiteille,

Hakemus, joka koskee Forssan Viksbergin suljetun kaatopaikan sulkemissuunnitelman muuttamista ja jatkoajan hyväksymistä sulkemistoimenpiteille, Etelä-Suomi Päätös Nro 152/2011/1 Dnro ESAVI/758/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.12.2011 ASIA Hakemus, joka koskee Forssan Viksbergin suljetun kaatopaikan sulkemissuunnitelman muuttamista ja jatkoajan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA NASTOLAN KIRKONKYLÄ, OSAYLEISKAAVA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Villähteen Kukkasen ja Pikku-Kukkasen järvien

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

VANHOJEN KAATOPAIKKOJEN SELVITYSTYÖ

VANHOJEN KAATOPAIKKOJEN SELVITYSTYÖ FCG Planeko Oy Naantalin kaupunki VANHOJEN KAATOPAIKKOJEN SELVITYSTYÖ Raportti 141-D3325 24.9.2009 FCG Planeko Oy Raportti I SISÄLLYSLUETTELO 24.9.2009 1 Yleistä... 1 2 Kohteet... 1 2.1 Yhdyskuntajätteen

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41

Asemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41 (OAS) (MRL 63 ) 1(5) Maankäyttöpalvelut 24.2.2015, päivitetty 27.5.2015 Asemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41 Aloite Asemakaavan muutoksen laadintaan on ryhdytty yksityisen maanomistajan aloitteesta.

Lisätiedot