Taustaa pohjavedenottamoiden pohjavesitarkkailuista

Transkriptio

1 Pohjavedenottamoiden riskienhallinnan tehostaminen pohjavesiyhteistarkkailuilla Kivimäki, A.-L., Lahti, K., Loikkanen, H., Pönni, J., Ahonen, J., Backman, B., Kaipainen, T. & Luoma, S. Valtakunnalliset Vesihuoltopäivät, Jyväskylä Taustaa pohjavedenottamoiden pohjavesitarkkailuista Vedenottoluvissa velvoitetaan vesihuoltolaitoksia tarkkailemaan pohjaveden pinnankorkeuksia vedenoton vaikutusalueella olevissa kaivoissa ja havaintoputkissa. Vanhojen vedenottolupien mukaisten tarkkailuohjelmien päivitystarve? Vesihuoltolaitosten käyttötarkkailuun sisältyy vedenottokaivojen raakaveden laadun tarkkailu. Lisäksi vesihuoltolaitokset tekevät vapaaehtoista pohjaveden laadun ennakoivaa tarkkailua valikoiduissa havaintoputkissa. Havaintopaikkojen edustavuus ja riittävyys? Terveydensuojelulain 20 ( /942): Talousvettä toimittavan laitoksen omavalvonnan ja talousveden laadun valvonnan on perustuttava veden terveydelliseen laatuun vaikuttavien riskien arviointiin ja hallintaan. Pohjavedenottamoiden WSP-riskianalyysissä tunnistettava myös pohjaveden muodostumisalueen riskitoiminnat ja pohjaveden laatumuutokset. 2 1

2 Pohjavesien yhteistarkkailun kehittämishanke Kehittämishankkeen aikana suunnitellaan ja valmistellaan pohjavesien yhteistarkkailu sekä kehitetään käynnissä olevien pohjavesiyhteistarkkailujen mittausmenetelmiä ja raportointia valikoiduilla Uudenmaan riskipohjavesialueilla. Hankkeen toteutus vuosina Tavoitteena käynnistää pohjavesiyhteistarkkailu mahdollisimman monella riskipohjavesialueella. Hankkeen toteutuksesta vastaavat tahot: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry ja Geologian tutkimuskeskus. Vuosina kohdealueina yhteensä 19 pohjavesialuetta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Tuusulassa, Nurmijärvellä, Lohjalla, Hangossa ja Raaseporissa. Yhteistarkkailualueiden koko vaihtelee yksittäisestä riskipohjavesialueesta seudulliseen yhteistarkkailuun. 3 Uudenmaan pohjavesialueiden kemiallinen tila ELY-keskuksen tekemän arvioinnin mukaan 4 2

3 Pohjavesiyhteistarkkailujen pääperiaatteet Pohjavesiyhteistarkkailut ovat vapaaehtoista yhteistyötä, jossa ovat mukana vesihuoltolaitokset, kunnat, teollisuuslaitokset ja yritykset sekä ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiset. Vesilaitoksen rooli ja aktiivisuus ratkaiseva. Mukana sekä velvoitetarkkailut että vapaaehtoiset ennakoivat tarkkailut. Yhteistarkkailuohjelmat laaditaan siten, että kaikkien osallistujien lupavelvoitteet täyttyvät. Lisäksi kaikkien havaintopaikkojen analyysiohjelmassa yleistä laatua kuvaavat perusmääritykset (vapaaehtoiset ylimääräiset kenttämittaukset ja laboratoriomääritykset) => pohjaveden laadun muutostrendien tunnistaminen. Yhteistyöryhmässä sovitaan kustannusten jakautumisesta osallistujien kesken sekä yhteisen tarkkailuohjelman hyväksyttämisestä valvontaviranomaisilla. Yhteistyöryhmän vuosikokoukset: keskustellaan tarkkailutuloksista, sovitaan toimenpiteistä ja hyväksytään uusien toimijoiden liittyminen yhteistarkkailuun tai siitä irtautuminen. 5 Pohjavesiyhteistarkkailun havaintoputkiverkosto Geologista ja geofysikaalista aineistoa ja rakenneselvityksiä hyödynnetään havaintoputkiverkoston suunnittelussa. Huomioitava tarkkailtavien haitta-aineiden kulkeutumisominaisuudet ja havaintoputkien sijoittuminen pohjavesikerroksessa. Tarvittaessa asennetaan uusia havaintoputkia päävirtausreiteille. Pohjavesimuodostuman maakerrokset, pohjavesikerroksen paksuus ja havaintoputkien siiviläosan syvyydet. Kuva Samrit Luoma, Geologian tutkimuskeskus. 6 3

4 Anturimittaukset yhteistarkkailualueilla Pohjaveden laadun anturimittauksilla saadaan kriittisillä alueilla jäljitettyä pohjaveden laadun nopeat muutokset ja vaihteluväli. Mittaustuloksia tarkastellaan online-datapalvelun kautta. Paineanturimittaukset kerran vuorokaudessa pohjavesimuodostumaa edustavissa havaintopaikoissa. Tiedot pinnankorkeuden vaihteluista oleellisia pohjaveden laadun tarkkailutulosten tulkinnassa. Mittaustuloksia kohdealueelta, jossa pohjaveden pinnankorkeuden mittaus 10 min välein ja laadun mittaus 3 tunnin välein. Mittauslaitteiden asennus ja datapalvelu Luode Consulting Oy. 7 Pohjavesiyhteistarkkailun hyödyt Yhteistarkkailu tuo kustannussäästöjä sekä siihen osallistuville toimijoille että valvontaviranomaisille. Yhteistarkkailussa koko kohdealueen tarkkailussa käytetään yhtenäisiä näytteenotto- ja analyysimenetelmiä => Tarkkailutulosten vertailtavuus ja mahdollisten haitta-aineiden esiintymisalueen rajaus. Kokonaiskuva koko pohjavesialueen määrällisestä ja kemiallisesta tilasta. Ennakoivan tarkkailun tehostuminen. Alueen toimijoiden tietoisuus pohjavesiriskeistä ja tarvittavista pohjaveden suojelutoimenpiteistä lisääntyy. Tiedonvaihto ja avoin keskustelu tarkkailujen kehittämisestä sekä suojelutoimenpiteistä lisääntyy yhteistyöryhmän säännöllisten kokoontumisten myötä. 8 4

5 Kiitokset hankkeen rahoittajille! Ympäristöministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto HSY Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupungit Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Nurmijärven Vesi Raaseporin Vesi Lohjan kaupungin vesi- ja viemärilaitos Hyvinkään Vesi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Geologian tutkimuskeskus Hankkeen raportit löytyvät VHVSY:n sivuilta > Projektit > Pohjavesi Loppuraportti laaditaan syksyn 2017 aikana. 9 5