HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL HSY

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös 1) Nro 212/2012/1 2) Nro 213/2012/1 1) Dnro ESAVI/705/04.08/2010 2) Dnro ESAVI/510/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA 1) Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta (dnro ESAVI/705/04.08/2010), joka koskee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa koskevan ympäristöluvan No YS 553/ lupamääräysten tarkistamista ja muuttamista sekä toiminnan olennaista muuttamista sekä hakemus päätöksen noudattamiseksi muutoksenhausta huolimatta, Espoo ja Kirkkonummi. 2) Korkeimman hallinto-oikeuden uudelleen käsiteltäväksi palauttama Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan lupamääräysten muuttamista koskeva asia (dnro ESAVI/510/04.08/2010), Espoo LUVAN HAKIJA HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL HSY TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ja kaatopaikan laajennusalueen toiminnat sijoittuvat osoitteeseen Ämmässuontie, Espoo. Toiminnat sijoittuvat Espoon kaupungissa Ämmässuon kaupunginosassa kiinteistöille , ja , Espoonkartanon kylässä kiinteistölle , Koskenmäen kylässä kiinteistöille ja ja Peringin kylässä kiinteistöille ja Toiminta sijoittuu Kirkkonummen kunnassa Kauhalan kylässä kiinteistöille , , , ja Y-tunnus: Toimialatunnus: (TOL 2008). HAKEMUKSEN VIREILLETULO 1) Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastoon ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh fax Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 2) Korkeimman hallinto-oikeuden uudelleen käsiteltäväksi palauttama asia on palautunut Etelä-Suomen aluehallintovirastoon LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Kaatopaikalle, jätteen ammattimaiselle tai laitosmaiselle hyödyntämiselle tai käsittelylle on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja 2 momentin kohdan 4) sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 13 d) ja 13 f) perusteella. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin perusteella. Lupamääräykset on tarkistettava ympäristönsuojelulain 55 :n perusteella. Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksessä No YS 553, on määrätty, että hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemus tuli vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa Asia siirtyi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle käsiteltäväksi. Aluehallintovirasto antoi asian raukeamista koskevan päätöksen Nro 2/2011/2. Ratkaisun perusteena oli, että Uudenmaan ympäristökeskuksessa vireille tullut ympäristölupahakemus (aikaisempi dnro UUS-2008-Y ja myöhempi dnro ESAVI/228/04.08/2010) on korvattu uudella ympäristölupahakemuksella dnro ESAVI/705/04.08/2010. Täten vanha hakemus voitiin rauettaa tarpeettomana. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohtien 13 d), 13 f) ja 13 g) nojalla ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. ASIAN 2) AIEMPI KÄSITTELY Uudenmaan ympäristökeskus oli antamallaan päätöksellä No YS 553 myöntänyt Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevan ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Päätös koski muun muassa jätteenkäsittelykeskuksen silloista käytössä olevaa kaatopaikkaa (jäljempänä vanha kaatopaikka) ja sen sulkemista. Päätöstä on muutettu Vaasan hallintooikeuden päätöksellä n:o 04/0551/1/ ja korkeimman hallintooikeuden päätöksillä taltionumero 466/ ja taltionumero 1454/ Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) on vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt Ämmässuon vanhan kaatopaikan täyttöalueiden 1 4 täytön jatkamista jälkeen siksi, kunnes syntypaikkalajitellun sekajätteen laitoskä-

3 sittely ja kaatopaikan laajennusalue ovat toiminnassa, kuitenkin enintään saakka. Vanha kaatopaikka suljettaisiin ja viimeisteltäisiin käytön loputtua, viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä. Mikäli edellä tarkoitettua lupaa ei myönnetä, kaatopaikkaa olisi vaihtoehtoisesti saatava käyttää jälkeen ainakin stabiilien jätteiden, kuten ylijäämämaiden ja rakennus- ja muiden käsittelylaitosten rejektien sekä lievästi pilaantuneiden maiden sekä asbestijätteen loppusijoittamiseksi kaatopaikalle sen jäljellä olevan kapasiteetin ajaksi. Tällä loppusijoituksella jätetäyttö muotoillaan viimeistelyrakenteeltaan ihanteelliseksi. Enimmäistäyttötaso olisi +125 m. Jatkokäyttö jälkeen on välttämätöntä pääkaupunkiseudun asianmukaisen jätehuollon kannalta. YTV on todennut hakemuksen edellyttävän samalla lupamääräysten A.20., B.5., B.8., B.10. ja B.18. muuttamista tai tarkistamista. Uudenmaan ympäristökeskus on antamallaan päätöksellä No YS 1162 pääasiassa hylännyt em. YTV:n hakemuksen. Päätöksen mukaan kaatopaikan nykyisenlaista jatkokäyttöä lähtien ei voida hyväksyä. Ympäristökeskus ei ole hyväksynyt Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen silloisen kaatopaikan jatkokäyttöä marraskuusta 2007 lähtien. Ympäristökeskus ei myöskään hyväksynyt kaatopaikan käytön jatkamista stabiilien jätteiden, kuten rakennusjätteen ja muiden jätteiden käsittelylaitosten rejektien sekä asbestijätteen, loppusijoittamiseksi kaatopaikan jäljellä olevan kapasiteetin ajaksi. Ympäristökeskus on ympäristönsuojelulain 58 :n nojalla muuttanut ympäristölupapäätöksen No YS 553, lupamääräyksiä A.20. tarkkailusta, B.10. kaatopaikan pinnan muotoilusuunnitelmasta ja B.18. vakuudesta. Muilta osin on noudatettava ympäristölupapäätöksen No YS 553/ määräyksiä. YTV valitti ympäristökeskuksen päätöksestä No YS 1162 Vaasan hallintooikeuteen. YTV vaati ympäristökeskuksen antaman päätöksen kumoamista siltä osin kuin lupaa kaatopaikan jatkokäyttöön jälkeen ei myönnetty. Asia on palautettava ympäristökeskukselle luvan myöntämiseksi kaatopaikan käytön jatkamiselle ylijäämämaiden sekä rakennusjätteen ja muiden jätteiden käsittelylaitosten rejektien, lievästi pilaantuneen maa-ainesjätteen sekä asbestijätteen loppusijoittamiselle kaatopaikan jäljellä olevan kapasiteetin ajaksi. Lupamääräystä B.10. on muutettava siten, että kaatopaikan lopulliset pintarakenteet tehdään stabiilien jätteiden täytön päätyttyä, sekä että tarkennettu kaatopaikan pinnan muotoilusuunnitelma toimitetaan ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluttua päätöksen lainvoimaisuudesta. Lupamääräys B.18. on kumottava. Vaasan hallinto-oikeus, toimitettuaan yhteisen tarkastuksen tässä ympäristöluvan muutoslupaa koskevassa valitusasiassa yhdessä Ämmäsuon kaatopaikan laajennusosan lupapäätöstä koskevan valitusasian kanssa, on kumonnut päätöksellään n:o 08/0373/1/ ympäristökeskuksen päätöksen No YS 1162 ja palauttanut asian ympäristökeskukselle uudelleen käsiteltäväksi, mikäli YTV aikoo hakemustaan jatkaa. Uudenmaan ympäristökeskus valitti em. Vaasan hallintooikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Ympäristökeskus 3

4 on valituksessaan viitannut YTV:n valituksesta hallinto-oikeudelle antamaansa lausuntoon ja vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista sekä ympäristökeskuksen antaman päätöksen saattamista voimaan. Myös YTV valitti Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. YTV on valituksessaan vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista lupamääräystä B.18. koskevalta osalta ja kyseisen lupamääräyksen poistamista suoraan korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä ilman, että asia enää tältä osin palautettaisiin ympäristökeskukselle uudelleen käsiteltäväksi. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään taltionumero 1113, ratkaissut, että YTV:n valitusta ei tutkita ja että Uudenmaan ympäristökeskuksen valitus hylätään. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Lupa-asian käsittely on hallinto-oikeuden päätöksellä palautettu uudelleen käsiteltäväksi toimivaltaiselle viranomaiselle, joka voimaan tulleen aluehallintouudistuksen seurauksena on Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Aluehallintoviraston tehtävänä on hallinto-oikeuden päätöksessä edellytetyssä laajuudessa ottaa kantaa muun ohella siihen, mitä rakennusjätteen rejektejä voidaan käyttää osana kaatopaikan lakialueen muotoilua. Hallinto-oikeuden päätöksen seurauksena muun muassa ympäristökeskuksen antaman päätöksen lupamääräykset A.20. ja B.10. eivät ole noudatettavina. Kysymys siitä, mitä lupamääräyksiä YTV on kaatopaikkatoiminnassaan velvollinen noudattamaan ennen kuin lupaasia aluehallintovirastossa ratkaistaan, ratkaistaan tarvittaessa valvontaasiana eikä nyt kysymyksessä olevaa lupa-asiaa koskevan valituksen yhteydessä. 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Jätteenkäsittelykeskuksen alueen toimintojen luvat Jätteenkäsittelykeskuksen ja kaatopaikan laajennusalueen ympäristölupatilanne on seuraava: Jätteenkäsittelykeskus Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 553, ). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen No YS 553, tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus n:o 04/0551/1, ). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 04/0551/1, tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 466, ).

5 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. lainvoiman saaneen korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen taltionumero 466, purkamista koskevasta hakemuksesta (korkein hallinto-oikeus taltionumero 1454, ). Päätös em. ympäristöluvan No YS 553, lupamääräysten A.20., B.10. ja B.18. muuttamisesta koskevasta hakemuksesta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1162, ). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksestä No YS 1162, tehdystä valituksesta (Vaasan hallinto-oikeus n:o 08/0373/1, ). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 08/0373/1, tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 1113, ). Päätös Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman hyväksymisestä (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 14, ). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä No YS 14, tehdyistä valituksista (Vaasan hallintooikeus n:o 04/0549/1, ). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 04/0549/1, tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 467/ ). Päätös Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmapäätöksen muuttamisesta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 357, ). Kaatopaikan laajennusalue Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 659, ). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä No YS 659, tehdyistä valituksista (Vaasan hallintooikeus n:o 06/0139/1, ). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 06/0139/1, tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 3383, ). Päätös em. ympäristöluvan No YS 659, YTV:n Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen toiminnan muuttamista koskevasta hakemuksesta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1163, ). 5

6 Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä No YS 1163/ tehdystä valituksesta (Vaasan hallintooikeus n:o 08/0371/1, ). Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Jätehuollon tuhkien ja kuonien esikäsittely- ja loppusijoitustoiminnalle Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueella (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1627, ). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä No YS 1627, tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus nro 11/0155/1, ). Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen kalliolouhoksen ja kivenmurskaamon olemassa olevalle toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1115, ). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä No YS 1115, tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus n:o 04/0552/1, ). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 04/0552/1, tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 468, ). Päätös em. ympäristöluvan No YS 1115, lupamääräysten muuttamista koskevasta hakemuksesta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 688, ). Muut ympäristölupapäätökset Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Jätehuoltolaitoksen Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskukseen suunnitellun sekajätteen käsittelylaitoksen toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 658, ). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksestä No YS 658, tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus n:o 06/0138/1, ). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 06/0138/1, tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 3382, ). Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle rakennettavan kaatopaikkakaasuvoimalaitoksen toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1470, ). 6

7 Päätös em. ympäristöluvan No YS 1470, YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle rakennettavan kaatopaikkakaasuvoimalaitoksen toiminnan olennaista muuttamista koskevasta hakemuksesta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1658, ). Ilmanlaadun ja melun tarkkailua koskevat päätökset/hyväksymiset Päätös em. YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen kalliolouhosta ja kivenmurskaamoa koskevassa ympäristöluvassa No YS 1115, määrätyn tarkkailun jatkamisesta ja muuttamisesta hiukkaspitoisuuden ja melun osalta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1466, ). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen hiukkasmittausten toteuttamisen hyväksyminen (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1618, ). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen melutarkkailuohjelman hyväksyminen (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1444, ). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen melutarkkailuohjelman tarkistamisen hyväksyminen (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 582, ). Koeluonteista toimintaa koskevat päätökset Päätös ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisesta koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta, joka koskee jätteen paalausta, käärintää ja varastointia energiahyötykäyttöä varten Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa (Etelä-Suomen aluehallintovirasto Nro 68/2010/2, ). Vireillä olevat muut lupahakemukset Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on tullut vireille ympäristönsuojelulain mukainen hakemus (dnro ESAVI/125/04.08/2011), joka koskee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelylaitoksen uusia toimintoja, vanhojen toimintojen muutosta ja niiden ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoille on tehty seuraavat ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukaiset ympäristövaikutusten arvioinnit: Jätteen murskauksen, paalauksen ja välivarastoinnin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut joulukuussa Yhteysviranomainen on antanut siitä lausunnon

8 Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut lokakuussa Yhteysviranomainen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon Kaatopaikan laajennusalueen vaihtoehtoisen käytön ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut Yhteysviranomainen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon Biojätteiden käsittelyn ja tuhkien sekä kuonan loppusijoituksen ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut Yhteysviranomainen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon Sekajätteen käsittelylaitoksen ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut Yhteysviranomaisen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon Ämmässuon kaatopaikan laajennuksen ja pilaantuneiden maiden käsittelyn ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut Yhteysviranomaisen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös (dnro UUDELY/10/07.04/2010) ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen on suunnitteilla uusia toimintoja ja joidenkin olemassa olevien toimintojen muutoksia, joissa käsiteltävien jätteiden määriä aiotaan muuttaa ympäristölupapäätöksissä sallituista määristä. Päätöksen mukaan HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan muutokseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Sopimukset ja muut päätökset Espoon Vesi ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) ovat tehneet sopimuksen osoitteessa Ämmässuontie 8 sijaitsevan kiinteistön jätevesien johtamisesta yleiseen viemäriin sopimuksessa olevin ehdoin. Viemäriin johdettavat jätevedet ovat jätevesien tasausaltaan kautta johdettavat vanhan jätetäytön suotovedet, vanhan jätetäytön kalvon alapuoliset vedet, uuden jätetäytön suotovedet, uuden kompostointilaitoksen jätevedet, hyötykäyttöalueen kuormitteiset vedet ja saniteettijätevedet. Sopimus on voimassa neljä vuotta pidetyn Ämmässuon jätevesiä koskevan yhteistoimintapalaverin muistion, päivätty , mukaan uusi teollisuusjätevesisopimus tehdään vuonna Lannoitevalmistelain (539/2006) ja sivutuoteasetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukainen laitoshyväksyntäpäätös orgaanisten lannoitevalmisteiden valmis- 8

9 tukselle HSY:n Ämmässuon aumakompostointilaitoksessa (Elintarviketurvallisuusvirasto Evira dnro Evira/1137/0741/2012, ). 9 ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alueen kaavoitus Maakuntakaava Ämmässuon Kulmakorven alueen kaavoituksessa on tapahtunut muutoksia maakuntakaavoituksessa ja asemakaavoituksessa. Lisäksi on valmisteilla Kulmakorpi I asemakaava ja Hista-Siikajärvi-Nupuri osayleiskaava. Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan maakuntakaavan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijoittuu maakuntakaavan EJ-alueelle (jätteenkäsittelyalue). Maakuntakaavan aluevarausmerkinnän EJ kuvaus on seuraava: Jätteenkäsittelyalue. Merkinnällä osoitetaan jätteiden vastaanottoon, käsittelyyn ja loppusijoitukseen varatut alueet. Aluevarausmerkintään liittyy maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n 1. momentin mukainen rakentamisrajoitus. Kohdemerkinnällä osoitetun alueen tarkka sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtisemmassa suunnittelussa. Merkintään liittyvä suunnittelumääräys kuuluu seuraavasti: Alue varataan jätehuollon tarpeisiin maakuntakaavaselostuksen liitekartan 13 osoittamalla tavalla. Jätteenkäsittelyalueen suunnittelussa on turvattava riittävä suoja-alue ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Yhdyskuntajätehuollon alueelle tai sen välittömään läheisyyteen voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa uusiomateriaalin hyödyntämiseen liittyvää yritys- ja teollisuustoimintaa. Jätteenkäsittelykeskuksen itäpuolinen alue on osoitettu erityisalueeksi EY, jonka käyttö on tarkoitus määritellä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Alueille voidaan suunnitella useita erilaisia erityistoimintoja, jotka sopeutuvat ympäröivään maankäyttöön. Erityisalueen suunnittelussa on otettava huomioon alueelle sijoitettavien toimintojen sopeutuminen ympäröivään maankäyttöön. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka ovat edellyttäneet keskinäistä yhteensovittamista. Kaavassa käsitellään jäte- ja energiahuollon aluetarpeita, liikenteen terminaaleja, moottoriurheilualueita, ampumaratoja, merkittäviä kiviainesvarantoja sekä metsätalousvaltaisia alueita, jotka ovat laajoja, yhtenäisiä ja ekologisen verkoston kannalta merkittäviä. Maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti vaihemaakuntakaavan Vahvistamispäätöksestä

10 Yleiskaavoitus valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus antoi asiassa päätöksen Kaikki valitukset hylättiin. Ämmässuon alue on merkitty Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa jätehuollon alueeksi. Alueella on seuraavat merkinnät: EJ1 jätteenkäsittelyalue, EJ3 ylijäämämaiden loppusijoitukseen varattu alue sekä EJ/EN jäteja energiahuollon alue. Yhdistelmä Espoon pohjoisosien yleiskaavan osasta I ja Kirkkonummen yleiskaavasta Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I, on vahvistettu Yleiskaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alue on varattu kaatopaikka-alueeksi (EK) sekä yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). ET- ja EK-alueet rajoittuvat pohjoisessa teollisuuden ja varastoinnin alueisiin (T). Kolmperän asutuksen ja EK-alueen välinen alue on varattu virkistys-, ulkoilu- ja urheilukäyttöön tarkoitetuksi virkistysalueeksi (V). EK-aluevaraus sisältää myös suoja-alueen, jolla ei sallita uusien rakennuspaikkojen muodostamista ja jonka puustoa on hoidettava tehokkaan näkösuojan ylläpitämiseksi. Kirkkonummen yleiskaava 2020 on vahvistettu Kirkkonummen puolelle sijoittuva kaatopaikan laajennusosa on yleiskaavassa varattu kaatopaikka-alueeksi merkinnällä EK. Laitamaan ja kaatopaikan laajennuksen välinen alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi sekä retkeily- ja virkistysalueeksi. Ämmässuon Kulmakorven alueen pohjoispuolelle on valmistunut Hista Siikajärvi Nupuri osayleiskaava. Espoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan Helsingin hallinto-oikeus kumosi valtuuston päätöksen Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Espoon kaupungin valituksen ja piti voimassa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen Alueen pinta-ala on noin ha. Kaava-alueelle on tarkoitus sijoittaa monipuolista ja ympäristön erityispiirteet huomioon ottavaa pientalovaltaista asumista. Kaava mahdollistaa noin asukaan sijoittamisen alueelle. Turunväylän yhteyksiä hyödynnetään elinkeinostrategian mukaiseen kaupallis-teolliseen työpaikkarakentamiseen. Osayleiskaavassa on osoitettu Histan kohdalle kaksi eritasoliittymää, läntinen (uusi liittymä) ja itäinen (olemassa oleva Ämmässuon liittymä). Uudessa läntisessä liittymässä rampit sekä itä- että länsisuuntaan. Nykyisen Ämmässuon moottoritieliittymän Turun suunnan rampit poistetaan ja Helsingin suunnan rampit muutetaan suoriksi rampeiksi. Tällä hetkellä jätteenkäsittelykeskuksen liikenne kulkee itäisen liitymän kautta ja siitä Nupurintietä pitkin Ämmässuontielle. Ämmässuon asemakaavassa on määräys, jonka mukaan Ämmässuon ajoneuvoliikenne katkaistaan, kun Kulmakorventien kautta kulkeva korvaava katuyhteys Nupurintielle on rakennettu. 10

11 Asemakaavat Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen liikenne tulee vastaisuudessa kulkemaan Kulmakorventien kautta ja siitä itäisen liittymän kautta moottoritielle ja edeleen Helsingin suuntaan. Vastaavasti Helsingistä päin tuleva liikenne jätteidenkäsittelykeskukseen kulkee itäisen liittymän kautta Nupurintielle ja Kulmakorventien kautta jätteenkäsittelykeskukseen. Tulevaisuudessa, kun uusi läntinen liittymä on valmistunut, Kirkkonummen suunnasta tuleva liikenne kulkee sen kautta Nupurintielle ja siitä Kulmakorventien kautta jätteenkäsittelykeskukseen. Tämän liikenteen määrä on melko vähäistä verrattuna Helsingin suunnasta tulevaan liikenteeseen. Uuden läntisen liittymän rakentaminen liittyy Histan alueen toteuttamiseen. Osayleiskaava-alueen toteuttamisvuodeksi on kaavaselostuksessa arvioitu 2030, joten uuden liittymän rakentamiseen kuluu vielä aikaa. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi keväällä 2008 Espoon eteläosien yleiskaavan Espoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Ämmässuon asemakaavan ja kaava on saanut lainvoiman Asemakaava käsittää 91. kaupunginosan korttelit ja sekä katu- ja erityisalueet ja 75. kaupunginosan korttelit ja sekä katu-, virkistys- ja erityisalueet. Asemakaava-alue sijaitsee Espoon länsirajalla rajoittuen lännessä Kirkkonummen kunnan rajaan ja pohjoisessa Kolmperän asutusalueeseen ja Nupurintiehen sekä idässä Kulmakorven teollisuusalueeseen. Asemakaavalla mahdollistetaan kaatopaikkatoiminnan jatkuminen ja jätteidenkäsittelyn kehittäminen Ämmässuon alueella. Asemakaava-alueen pinta-ala on 280 ha. Kirkkonummen puoleinen asemakaava liittyy kiinteästi Espoon puolelle laadittuun asemakaavaan. Kirkkonummen Kauhala, Ämmässuo -asemakaava käsittää korttelin 501 sekä suojaviher- ja vesialueita. Asemakaava on hyväksytty Kirkkonummen kunnanhallituksessa Helsingin hallinto-oikeus kumosi päätöksellään Kirkkonummen kunnanhallituksen päätöksen kohdassa 2 mainitun asemakaavamääräyksen, jossa määrättiin, että alueelle ei hyväksytä voimalaitostuhka- ja asbestijätteen sijoittamista. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä, päätös taltionumero 3354, Kulmakorven alueelle on valmisteilla Kulmakorpi I -asemakaava. Kaavan tarkoituksena on luoda edellytykset teollisuus- ja varastotoimintojen sijoittumiselle nykyisin rakentamattomalle metsäalueelle. Espoon kaupunginhallitus on hyväksynyt tavoiteohjelman Asemakaava mahdollistaa myös uuden tieyhteyden rakentamisen jätteenkäsittelykeskukseen Kulmakorven kautta. Asemakaava on valmisteluai- 11

12 neiston suunnitteluvaiheessa. Asemakaava pyritään vahvistamaan muutamassa vuodessa, jolloin katuyhteys Kulmakorventieltä Ämmässuolle voidaan rakentaa. Alueen maankäytössä tapahtuneet muutokset Espoon kaupungin Ämmässuontien maankaatopaikka ja Kulmakorven maankaatopaikka on suljettu. Espoon Kalliosuon maankaatopaikka sijoittuu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen itäpuolelle ja rajoittuu jätteenkäsittelykeskuksen itäosaan. Kalliosuon maankaatopaikka täyttyy vuonna Kalliosuon jälkeen Espoon kaupungin maankaatopaikkatoiminta siirtyy Jersinmäen-Takapellon Takapellon maankaatopaikalle, jossa maa-ainesten vastaanottotoiminta on alkanut vuonna Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Kalliosuon maankaatopaikan laajennusosalle ympäristöluvan Nro 137/2012/1, Suunnitteilla olevia muita toimintoja alueilla ovat Kulmakorpeen tuleva uusi moottoriurheilukeskus. Toiminnanharjoittaja on Espoon Moottoriradat ry. Tarkoituksena on, että vanha motocross-rata ja karting-rata tulevat uudelle sijoituspaikalle. Espoon kaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt ympäristöluvan Kulmakorven moottoriurheilukeskuksen toiminnalle. 12 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan sijainti ja lähimmät häiriintyvät kohteet Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus rajautuu lännessä ja etelässä sekä pohjoisessa suoja-alueeseen (EV/VR/ky). Idässä alue rajautuu yhdyskuntateknisen huollon alueisiin, kuten Espoon kaupungin Kalliosuon maankaatopaikkaan. Espoon puolella lähin asuinalue sijaitsee Kolmperässä noin 700 m kohteesta pohjoiseen. Kirkkonummen puolella lähin asuinalue, Laitamaa, sijaitsee noin 500 metriä luoteeseen. Yksittäisiä asuin- ja lomarakennuksia on lisäksi alueen etelä- ja lounaispuolella lähimmillään noin 600 m:n etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksesta. Kauhalan asuinalue Kirkkonummella on noin 1,5 km:n etäisyydellä lounaassa. Uutta pientalovaltaista Histan asuntoaluetta suunnitellaan noin 2 km:n päähän Turuntien pohjoispuolelle. Espoossa jätteenkäsittelykeskusta lähinnä oleva koulu sijaitsee Nuuksiossa, noin 3,2 km alueesta koilliseen. Lähin päiväkoti Espoossa, Nupurin päiväkoti, sijaitsee noin 3,5 km alueesta itään.

13 Ympäristön tila ja laatu Kirkkonummen puolella lähin koulu sijaitsee noin 3,4 kilometrin päässä (Österbyntie 746) ja lähin päiväkoti noin 3 kilometrin päässä (Evitskogintie 5). Alueen maa- ja kallioperä Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on rakennustöiden yhteydessä otettu käyttöön ja tullaan ottamaan käyttöön uusia alueita, joilla maaperä on muuttunut massanvaihtojen, leikkausten ja pengerrysten seurauksena. Laajuudeltaan merkittävin uusi alue on kompostointilaitosten eteläpuoleisten hyötykäyttökenttien laajennusalue, jonka pinta-ala on noin 20,6 ha. Kentän rakentaminen on aloitettu vuonna 2009 noin 4,6 ha:n laajuisella 1. toteutusvaiheella. Muita rakennuskohteita ovat mm. kaatopaikan laajennusalueen lisärakentaminen, vesiaseman alue ja kaasuvoimalan alue. Vanhalla kaatopaikalla on käynnissä alueen viimeistelyrakentaminen. Kompostointi- ja hyötykäyttöalue Kompostointi- ja hyötykäyttöalue sijaitsee kallioisessa maastossa. Nykyisellä hyötykäyttökentällä kallionpinta on ennen alueen rakentamista ollut paljastuneena tai ainoastaan ohuen moreenikerroksen peittämä. Nykyisin alue koostuu louhimalla tasatusta ja asfaltoidusta kentästä. Kentän tasauslouhinta on tehty tasoon noin 0,8 1,0 m kentän nykyisestä pinnasta. Kentän pohjan tasaukseen on käytetty louhetta ja kantavaan kerrokseen mursketta. Kallio on louhittu länsi itäsuunnassa metrin kallistuksella niin, että itäpuoli on tasolla noin +64 m ja länsipuoli tasolla noin +63 m. Alueella ja sen lähiympäristössä, pohjaveden havaintoputkien asennustyön yhteydessä tehdyissä kairauksissa, on kallionpinnan syvyydeksi todettu noin 1,6 2,3 m maanpinnasta. Pohjan tasaukseen käytetyn louhekerroksen ja kallionpinnan välissä on kairauspisteissä todettu ohut kerros hiekkaista moreenia. Kentän alapuolisen kallioperän laatua on selvitetty pohjaveden havaintoputkien asennustyön yhteydessä syvimmillään noin 20 metriin ulotettujen porakonekairausten avulla. Kairaustulosten mukaan kalliossa on vähäistä rakoilua. Merkittäviä kallioperän rikkonaisuusvyöhykkeitä ei tutkimuksissa ole havaittu. Hyötykäyttökentän laajennusalue koostuu kallioisten mäkien reunustamasta maastopainanteesta. Kallioisia maastokohtia reunustavilla rinnealueilla maaperä koostuu moreenista. Keskiosan painannealueella maaperä koostuu pintaosassa, noin 2,5 m:n syvyyteen turpeesta ja sen alapuolella hiekkaisesta moreenista. Maakerrosten kokonaispaksuus on painannealueella suurimmillaan noin 7,6 m ja kallionpinta sijaitsee alimmillaan tasolla noin +54 m. 13

14 Alueen kallioperä on keski karkearakeista mikrokliinigraniittia. Kivilaatu on massamaista ja suuntauksetonta. Alueen kautta johtavaan pohjois-luode etelä-kaakko suuntaiseen maastopainanteeseen liittyy kallioperän ruhjevyöhyke. Ruhjevyöhyke on paikannettu Ämmässuon kaatopaikka-alueen kallioperän tiiveyttä koskevan tutkimuksen (VTT 1986) sekä itä-puolisen maankaatopaikka-alueen tutkimusten (Suunnittelukeskus Oy 2001) yhteydessä. Vanha kaatopaikka-alue Vanhan kaatopaikan sijaintialue on pinnanmuodoiltaan loivapiirteistä, kallioista maastoa, jossa alimmat peitteiset maastopainanteet olivat ennen alueen rakentamista laajalti soistuneet. Luonnontilainen maanpinnan korkeusasema on vaihdellut alueella tasovälillä noin m. Kallioisiin maastokohtiin rajautuvilla alimmilla painannealueilla, vanhan kaatopaikan kohdalla, maaperä on ennen kaatopaikan rakentamista koostunut turpeesta. Turvekerroksen paksuus on alueella ollut suurimmillaan noin 7 metriä. Turvekerros on paikoin ulottunut kallionpintaan saakka. Turvepeitteisen alueen osuus vanhan kaatopaikka-alueen pinta-alasta on ollut noin 50 %. Kaatopaikan pohjarakennustöiden yhteydessä turvekerrokset on poistettu kokonaisuudessaan alueen itäosasta sekä osittain myös länsiosasta. Alimmissa kallioperän painanteissa kallion pintaa peittää keskimäärin metrin paksuinen kitkamaakerros, joka maanäytetutkimusten perusteella vaihtelee koostumukseltaan silttisestä hiekkamoreenista soraiseen hiekkamoreeniin. Suurimmillaan moreenikerroksen paksuudeksi on kairauksissa todettu noin 3 metriä. Moreenikerros on painannealueiden reunaosissa ulottunut maanpintaan saakka ja moreenipeitteisen maaston osuus vanhan kaatopaikka-alueen kokonaispinta-alasta on ennen turvekerrosten poistamista ollut noin 20 %. Moreenikerroksen päällä on kaatopaikka-alueen koillisosassa todettu kairauksilla myös pienialainen, noin 2 metrin paksuinen savikerrostuma. Kallioperä koostuu vanhan kaatopaikan alueella ja koko jätteenkäsittelykeskuksen sijoitusalueella punertavasta, keski karkearakeisesta mikrokliinigraniitista, joka paikoin sisältää pieniä liuskesulkeumia. Kallioperän päämineraaleina ovat maasälvät, kvartsi ja tumma kiille (biotiitti). Granaattia tavataan paikoin hajarakeina. Kivilaatu on pääosin massamaista, suuntautumatonta. Kallioperässä tavataan sekä pysty jyrkkäasentoista rakoilua että vaakarakoilua. Kallioperän vallitseva rakoilutyyppi on kuutiorakoilu. Keskimääräiseltä rakotiheydeltään kallio on pääosin harvarakoista (keskimääräinen rakoväli > 1 metri). Kalliolaatu on pääosin kiinteää, harvarakoista, massarakenteista. Paikallisesti kalliopaljastumissa on havaittu myös kapeita rakotihentymiä. 14

15 Peitteisillä painannealueilla on kallioperässä maasto- ja karttatarkastelun sekä geofysikaalisten mittausten perusteella tulkittu esiintyvän useita etelä kaakko-pohjois luodesuuntaisia sekä pohjois koillinen-etelä lounassuuntaisia rakoilu- ja rikkonaisuusvyöhykkeitä. Tulkinnan mukaan vyöhykkeet ovat pysty- tai jyrkkäasentoisia. Tulkittujen kallioperän heikkousvyöhykkeiden kohdalla suoritetuissa kallionäytekairauksissa on todettu kalliolaadun olevan pääosiltaan kiinteää, harva runsasrakoista. Kiinteän kalliolaadun lisäksi kallioperässä on todettu kapeina vyöhykkeinä murros ruhjerakenteista, rikkonaista kalliolaatua. Vanhan kaatopaikka-alueen pohjoisreunalle kairatussa tutkimuspisteessä on todettu myös vaaka-asentoisia kapeita rakotihentymiä. Vesimenekkikokeilla on todettu kallion pintaosissa tavattavien rakojen olevan vettäjohtavia. Syvemmällä kallion rakoilu on tutkimustulosten mukaan tiivistä. Uusi kaatopaikka-alue Uuden kaatopaikan alue on ennen louhintatöiden suorittamista ollut kallioista maastoa, jossa kallio on ylimmissä maastokohdissa ollut laajalti paljastuneena. Kalliomäkien väliset alimmat maastokohdat ovat olleet soistuneita ja kallionpintaa on peittänyt ohut turvekerros. Paksuimmat maakerrokset tavattiin laajennusalueen eteläosassa sijainneen maastopainanteen kohdalla. Maaperä koostui painannetta reunustavilla ylimmillä rinnealueilla moreenista. Laajennusalueen eteläreunalla sijainneessa alimmassa maastopainanteessa moreenin päällä tavattava pintamaakerros koostuu tiiviistä savesta. Laajennusalueen kalliolouhinta loppui vuonna Laajennusalueen huoltokuilun rakentamisen yhteydessä on tiivistetty laajennusalueen vanhan kaatopaikan vastainen kallioseinämä siten, että vanhan kaatopaikan alueelta aikaisemmin purkautuneet vedet voidaan johtaa hallitusti huoltokanaaliin ja edelleen puhdistamolle. Kaatopaikan laajennusalue koostuu eteläisintä reunaa lukuun ottamatta kalliopohjaisesta, tasatusta asfalttikentästä. Maanpinnan luonnontilainen taso on ollut laajennusalueella noin +56,5 71,5 m. Kallion louhintataso on vastaavasti noin m. Laajennusalueen kallioperän laatua selvitettiin geofysikaalisten tutkimusten avulla vuonna 1989 (Ämmässuon kaatopaikan läntisen laajennusalueen kallioperän tiiveys, VTT, Geotekniikan laboratorio ). Tutkimukset käsittivät maatutkaluotausta n. 1,7 km sekä sähkömagneettisia mittauksia kuudella mittauslinjalla, joiden yhteispituus oli noin 4,2 km. Tutkimuksilla todettiin laajennusalueen lounaisreunalla sekä välittömästi laajennusalueen luoteispuolella merkkejä kapeista, ympäristöään rikkonaisemmista kalliovyöhykkeistä. Laajennusalueen kallioperässä todettiin lisäksi pintaosissa, noin 5 10 metrin syvyyteen ulottuvaa voimakasta vaakarakoilua. Muilta osin alueen kallioperä todettiin tutkimuksilla homogeeniseksi ja ehjäksi. Kallioperässä ei todettu kallioperän vedenjohtavuuden kannalta merkittäviä, laajalle ulottuvia ruhjevyöhykkeitä. 15

16 Geofysikaalisten tutkimusten tuloksia tarkennettiin laajennusalueella suoritetuilla kallionäytekairauksilla vuonna 1989 (Kallionäytekairaus Espoon Ämmässuolla, Suomen Malmi Oy 1989). Tutkimukset käsittivät kallionäytekairauksia ja vesimenekkimittauksia neljässä tutkimuspisteessä. Kallionäytekairausten perusteella alueen kallioperä on massarakenteista ja kiinteää, keskimääräiseltä rakotiheydeltään harva runsasrakoista. Rakoilu on pääosin tiivistä. Täytteisiä ja avoimia rakoja todettiin ainoastaan kallion pintaosissa. Vesimenekkikokeiden perusteella kallion pintaosissa tavattavat raot ovat vettäjohtavia, mutta pintaosan alapuolella kallion raot ovat erittäin tiiviitä. Laajennusalueen luoteispuolisen, geofysikaalisten tutkimusten perusteella tulkitun rikkonaisen kalliovyöhykkeen kohdalla todettiin kairauksessa 0,85 m:n pituudelta rikkonaista, murrosrakenteista kalliolaatua. Vesimenekkikokeiden perusteella kairauksella läpäisty kapea rikkonaisuusvyöhyke ei johda vettä. Laajennusalueen lounaisreunalle tulkitun mahdollisen rikkonaisen kalliovyöhykkeen kohdalla ei kallionäytekairauksessa todettu rikkonaisuutta. Ämmässuon laajennusosan etelälaidalla tehtiin vuonna 1993 Espoon kaupungin geoteknisen osaston toimesta viisi kallionäytekairausta ja 15 porakonekairausta. Kairaukset tehtiin ensisijaisesti menetelmäkehitystä ajatellen, tavoitteena pystyä tulkitsemaan porakonekairausten yhteydessä rekisteröitävistä tiedoista kallion rakenne. Kairaukset sijoitettiin tunnetun ruhjekohdan yhteyteen. Kallioperä kyseisellä alueella kaatopaikan laajennusalueen etelälaidassa on voimakkaasti rapautunutta, ns. korppukiveä. Kyseessä on ruhjevyöhyke, jonka kaade on lounaaseen, ja joka syvenee voimakkaasti kohti kaakkoa. Pienialaisen tutkimusalueen vuoksi ruhjeen ulottuvuuksista ei ole muuta tietoa. Kairaukset sijoittuvat hyvin pienelle, n. 30 m x 40 m alueelle, eivätkä siten kerro yleisesti alueen kallioperästä tai sen rikkonaisuudesta. Laajennusalueen eteläreunalla suoritettiin injektointityön suunnittelua varten porakonekairauksia ja vesimenekkimittauksia 40 tutkimuspisteessä vuonna 1992 (Ämmässuon kaatopaikka, vedenjohtavuusmittaukset marraskuussa 1992, Suomen Malmi Oy ). Neljässä tutkimuspisteessä todettiin selvästi muita pisteitä suuremmat vesimenekit (vesimenekit 0,06 l/min 32,78 l/min ja vastaavat vedenjohtavuudet 1, m/s 8, m/s). Muissa tutkimuspisteissä vesimenekit olivat selvästi pienempiä vaihdellen välillä < 0,01 l/min 4,24 l/min. Tuhkan ja kuonan loppusijoitusalue on louhittu kallioon Ämmässuon laajennusalueen lounaisosassa. Alueen kallioperän laatua on selvitetty kaatopaikan laajennusaluetta koskevien tutkimusten yhteydessä ja maastokatselmuksella. Ennen louhintaa kallionpinta oli laajennusalueen kohdalla paljastuneena tai ohuen moreeni-/turvekerroksen peittämä. Loppusijoitusalueen kohdalla maanpinnan taso on ollut luonnontilassa noin m. Louhitun loppusijoitusalueen pohjan taso on noin m. Alueen kallioperä on tutkimustulosten perusteella massarakenteista ja kiinteää graniittia. Graniitille tyypillisen vaakarakoilun lisäksi tuhkan ja kuonan loppusijoitusalueen kohdalla on kalliossa lisäksi havaittavissa pystyrakoilua, jossa vallitseva rakoilusuunta on likimain pohjoinen-etelä. Loppusijoitusalueen 16

17 pystyrakoilun kaateet ovat pääosin itään ja niissä näkyy viitteitä veden virtauksesta. Loppusijoitusalueen keskiosissa on havaittavissa kaksi toisistaan noin muutaman metrin etäisyydellä olevaa likimain pystysuuntaista (noin 90 /80 ) rakoa, joiden välinen kallio on rikkonaisempaa. Havaitut raot ovat värjäytyneet ruskeiksi ja ovat todennäköisesti vettäjohtavia. Loppusijoitusalueella ei sijaitse merkittäviä laaja-alaisia kallion rikkonaisuusvyöhykkeitä. Lähin todennäköisesti laajempi kallioperän rikkonaisuusvyöhyke sijaitsee noin 350 m loppusijoitusalueen lounaispuolella. Kyseinen rikkonaisuusvyöhyke on likimain pohjois-eteläsuuntainen. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) toimesta on laadittu Ämmässuon aluetta ja sen ympäristöä koskeva, lentogeofysiikkaan perustuva kallioperän rakoiluvyöhyketulkinta vuonna Ruhje- ja rikkonaisuustulkinnat perustuvat GTK:n lentogeofysikaalisiin kartoitusaineistoihin sekä Maanmittauslaitoksen topografiseen aineistoon. Lähempi rikkonaisuuden tarkastelu perustui vuonna 2003 GTK:n tekemiin lentogeofysikaalisiin aineistoihin Ämmässuon alueella. Kallioperän ruhje- ja rikkonaisuusvyöhykkeet tulkittiin Ämmässuon lentomittausalueelta sekä laajemmin kohdealueen ympäristöstä peruskarttalehtien ja 12 sekä ja 10 alueelta. GTK:n lentomittaukset karttalehdiltä ja 12 ovat vuodelta 1996 ja karttalehdiltä ja 10 vuodelta Lentosuunta oli kaikilla karttalehdillä pohjois-eteläinen ja lentolinjojen väli 200 m. Työn yhteenvetona on todettu Ämmässuon alueen kallioperän olevan melko rikkoutumatonta ja erittäin heikosti magneettista. Aluetta luonnehtii kolme tärkeintä rikkonaisuussuuntausta, jotka tulevat esiin magneettisessa aineistossa lineamenttisuuntina ja joita topografiset piirteet korostavat: pohjois-etelä-, luode-kaakkois- ja koillis-lounassuuntaukset. Alueen jyrkänteet ja pehmeiköt ovat asettuneet pääasiassa pohjois-etelä-suuntaisesti. Lineamenttien pääsuunnat toistuvat alueen rikkonaisuusrakenteissa. Luode-kaakkoissuuntainen rikkonaisuus voi olla tärkeää vedenkulkeutumisen kannalta. Kallioperän rakenteet, niin jatkuvuus- kuin rikkonaisuusrakenteetkin noudattavat ko. suuntausta. Sitä leikkaavat rikkonaisuussuunnat (koillis-lounais-) tarjoavat väyliä, jotka mahdollistavat veden kulkeutumisen. Muutokset aikaisemmissa ympäristöluvissa esitettyihin tietoihin Alueen maa- ja kallioperää koskevat tiedot ovat suurelta osin aikaisemmissa luvissa esitettyjä. Uutta tietoa on pääasiassa seuraava: uuden kaatopaikan rakentamiskuvausten täydennys geologian tutkimuskeskuksen (GTK) laatima lentogeofysiikkaan perustuva Ämmässuon alueen ja alueen ympäristön rakoiluvyöhyketulkinta. 17 Pohjavesi Jätteenkäsittelykeskusta ympäröi kallioisiin, rinneosistaan moreenipeitteisiin maastokohoumiin rajoittuva valuma-alue. Pohjavettä muodostuu vähäisiä määriä kallioisilla ja moreenipeitteisillä maastokohdilla, valumaalueen reunaosissa.

18 Luonnontilaisilla alueilla muodostuvan pohjaveden määrä on arviolta luokkaa < 10 % sadannasta ja jätteenkäsittelykeskuksen alueella 0 5 % sadannasta. Suurin osa sadevedestä poistuu alueelta pintavaluntana ja haihtumalla. Pohjaveden virtausta tapahtuu pääosin kallioraoissa, vähäisillä pohjamoreenialueilla ja täyttömaa-alueilla. Kompostointi- ja hyötykäyttöalue Kompostointi- ja hyötykäyttöalue on rakennettu kallioalueelle, jossa kallionpinta on tasattu louhimalla noin 20 ha:n alueelta. Kalliopohjavedenpinta sijaitsee toimintojen alueella tasovälillä noin m. Pohjaveden virtaussuunta alueella on länteen ja lounaaseen, jätetäyttöaluetta kohti. Jätetäyttöalueen ja kompostointilaitoksen välissä sijaitsee pohjois-etelä suuntainen kallioon louhittu putkikanaali, joka ohjaa virtauksen etelään, kaakkoisen avo-ojan suuntaan. Vanha kaatopaikka-alue Pohjaveden virtaus suuntautuu kaatopaikka-alueelta etelään kohti Vähä- Ämmässuon eteläreunalla sijaitsevaa maastopainannetta. Kaatopaikkavesialtaan kohdalla, kaatopaikka-alueen eteläreunalla kalliokynnykset salpaavat maaperässä tavattavan pohjaveden virtauksen eteläsuuntaan. Kaatopaikka-alueella tavattavan moreeniaineksen vedenläpäisevyydeksi on määritetty koekuopista otetuista maanäytteistä m/s m/s. Laboratoriokokeiden tulosten perusteella moreeniaines on melko heikosti vettäjohtavaa. Uusi kaatopaikka-alue Laajennusalueen kallioisuudesta johtuen maaperän pohjavettä tavataan ainoastaan laajennusalueen eteläreunalla sijaitsevan peitteisen maastopainanteen kohdalla. Laajennusalueen kallioperässä tehtyjen vesimenekkikokeiden tulosten perusteella kallioperän vedenjohtavuus vaihtelee rakoilleessa kallion pintaosassa sekä todettujen kallioperän heikkousvyöhykkeiden kohdalla välillä m/s m/s. Mittaustulosten perusteella tutkittujen kallio-osuuksien vedenjohtavuus on kallioperän rikkonaisuudesta huolimatta melko heikko. Pohjaveden päävirtaussuunta on laajennusalueella pohjoisesta etelään. Alueen länsireunalla pohjavesi virtaa länsi lounaaseen Bockträskin suuntaan. Lokakuussa 2004 tehdyissä mittauksissa pohjaveden pinnan korkeusasema vaihteli laajennusalueen lähiympäristössä olevissa, yhteistarkkailuun kuuluvissa pohjaveden havaintoputkissa tasolla +41,37 +65,49 m. Pohjaveden pinta oli ylimmillään laajennusalueen pohjoispuolella (P29A) ja alimmillaan laajennusalueen lounais eteläpuolella (+41,37 +42,99 m havaintoputkissa 34, 34C, 24B ja 24C). Tuhkan ja kuonan loppusijoitusalueen välittömässä läheisyydessä ei ole pohjaveden tai kalliopohjaveden havaintoputkia. Lähimmät havaintoputket sijaitsevat noin 450 m etelään ja 400 m luoteeseen. Etelässä sijaitsevissa 18

19 havaintoputkissa kalliopohjaveden pinnantaso on ollut 2000-luvulla keskimäärin m ja luoteessa sijaitsevassa havaintoputkessa keskimäärin +55 m. Loppusijoitusalueen kohdalla kalliopohjaveden päävirtaussuunta on arviolta etelä-lounaaseen. Noin 350 metrin etäisyydellä loppusijoitusalueen lounaispuolella sijaitsee kallioperän rikkonaisuusvyöhyke, joka todennäköisesti kääntää pohjaveden virtaussuunnan vyöhykkeen kohdalla etelään. Pohjaveden käyttö ja pohjavesialueet Lähimpien asuinkäytössä olevien kiinteistöjen talousvesikaivot sijaitsevat uuden kaatopaikka-alueen länsi pohjoispuolella, Laitamaan ja Kolmperän alueilla, noin m etäisyydellä. Kaatopaikan laajennusalueen eteläpuolella, Kauhalan alueella, lähin talousvesikaivo sijaitsee noin 750 m etäisyydellä. Kirkkonummen puolella Laitamaalla noin 50 % kotitalouksista on liittynyt vesiosuuskuntaan ja ovat täten nykyään vesijohtoverkon piirissä. Lähiympäristössä ei ole yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta merkittäviä pohjavesiesiintymiä. Lähimmät pohjavesiesiintymät ovat itäpuolella noin 2,2 km:n etäisyydellä sijaitseva Nupurin tärkeä (luokka I) pohjavesialue (tunnus ), pohjoispuolella noin 2,2 km:n etäisyydellä sijaitseva Kolmirannan tärkeä (luokka I) pohjavesialue (kalliopohjavesiesiintymä) (tunnus ), sekä kaakkoispuolella noin 2,3 km:n etäisyydellä sijaitseva Järvikylän tärkeä (luokka I) pohjavesialue (tunnus ). Pohjavesialueissa ei ole tapahtunut muutoksia edellisten lupien käsittelyn mukaiseen tilanteeseen verrattuna. Pohjavedellä ei ole jätteenkäsittelytoimintojen sijoitusalueilta maaperän kautta virtausyhteyttä em. pohjavesiesiintymien suuntaan. Kolmirannan kalliopohjavesiesiintymä sijaitsee maastollisesti jätteenkäsittelytoimintojen sijoitusaluetta ylempänä, eikä maastomuotojen perusteella kalliopohjavedellä ole virtausyhteyttä jätteenkäsittelykeskuksen alueelta Kolmirannan pohjavesialueelle. Pohjaveden laatu Alueen pohjavesien laatua on tarkkailtu Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti vuodesta 2003 lähtien. Vesitarkkailun vuosiyhteenvedossa 2009 todetaan pohjavesien osalta seuraavaa: Pohjaveden laatua tarkasteltaessa on huomioitava, että tutkimusalue ei ole varsinaista pohjavesialuetta ja se sijaitsee kallioalueella, jossa maakerrosten paksuus on yleisesti ottaen vähäinen. Espoon kaupungin Ämmässuontien lopetetun maanläjitysalueen vaikutus oli selkeimmin nähtävissä pisteellä 201 (sähkönjohtavuus, ammoniumtyppi ja sinkki), jonne suurin osa maanläjitysalueen vesistä kulkeutuu. Muissa tarkkailupisteissä veden laadussa ei ollut edelleenkään todettavissa merkittävää kuormitusvaikutusta. Pisteen P29A näyte on otettu vuodesta

20 lähtien väärästä putkesta. Kuormitus väheni alueella selkeästi vuonna 2001 aloitetun tuhkanläjitysalueen peittämisen jälkeen. Rakennusjätteen käsittelylaitoksen ja romuautovaraston vaikutusalueella kuormitteisimmat pisteet olivat edellisten vuosien tapaan 207A ja 206A. Pisteillä 207A ja 206A tutkituista parametreista kemiallinen hapenkulutus ylitti STM:n laatusuosituksen. Lisäksi pisteellä 206A ammoniumtyppipitoisuus ja pisteellä 207A sähkönjohtavuus ylittivät raja-arvot. Muilla alueen pisteillä ei ollut merkittäviä kuormitusvaikutuksia. YTV:n hyötykäyttö- ja kompostointialueen sekä Kalliosuon ylijäämämaiden täyttöalueen vaikutukset olivat nähtävissä usealla toiminta-alueen kalliopohjavesipisteellä kohonneena sähkönjohtavuutena, kloridi- ja sulfaattipitoisuutena sekä kalsium- ja typpiyhdisteiden pitoisuutena. Kauempana toiminta-alueesta sijaitsevilla pisteillä kuormitusvaikutuksia ei ollut havaittavissa. YTV:n jätteenkäsittelyalueen vaikutukset olivat selkeimmin nähtävissä kalliopohjavesipisteellä SK4A kohonneena kemiallisena hapenkulutuksena, sähkönjohtavuutena, alkaliniteettina sekä kalsium-, TOC-, barium-, kloridi- ja ammoniumtyppipitoisuutena. Nitraattityppipitoisuus oli kuitenkin selvästi edellisiä vuosia alempi. Piste SK4A korvattiin lokakuussa pisteellä SK4B/09. Myös YTV:n jätetäyttöalueelta I suotautuvien vesien laatua kuvaavan pohjavesiputken MV6 sekä jätetäyttöalueelta II purkautuvan pohjaveden laatua kuvaavan pohjavesipisteen 30A tutkittujen parametrien pitoisuudet olivat korkeita muun muassa alumiini- ja ammoniumtyppipitoisuuksien osalta. Kulmakorven alueen toimintojen vaikutus näkyi kalliopohjavesipisteellä KP2A, jossa oli havaittavissa maankaatopaikan indikaattoreita. Havaintopisteen kloridipitoisuuksissa on todettavissa kasvava kehityssuunta putken uusimisen jälkeen. Pohjavesipisteellä 46/05 nitraatti-, alumiini- ja sinkkipitoisuudet sekä sähkönjohtavuus olivat koholla. Muilla alueen tarkkailupisteillä kuormitusvaikutuksia ei ollut havaittavissa. Yksityisten talousvesikaivojen pohjaveden laatua verrattiin talousvesiasetukseen 401/2001, jossa on säädetty pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista. Tutkittujen parametrien osalta kiinteistöjen talousvedet täyttivät pääosin laatuvaatimukset ja -suositukset. Havaintopisteessä PKK9 veden ph alitti laatusuosituksen tavoitetason kuten aikaisemminkin. Toiminta-alueen haitta-aineita kaivovesissä ei ollut havaittavissa. Hyötykäyttö- ja kompostointialueet Toimintojen mahdollisia pohjavesivaikutuksia seurataan yhteensä seitsemässä kalliopohjaveden havaintopisteessä. Seurantapisteistä neljä sijaitsee toimintojen läheisyydessä ja kolme kauempana toiminta-alueesta. Vuoden 2009 seurantatulosten perusteella toimintojen vaikutukset olivat nähtävissä usealla toiminta-alueen kalliopohjavesipisteellä kohonneena sähkönjohtavuuutena, kloridi- ja sulfaattipitoisuutena sekä kalsium- ja typpiyhdisteiden pitoisuuksina. Kauempana toiminta-alueesta sijaitsevissa seurantapisteissä kuormitusvaikutuksia ei ollut havaittavissa. 20

21 21 Vesistön tila Kaatopaikka-alueet Kaatopaikkojen mahdollisia pohjavesivaikutuksia seurataan yhteensä neljässä maaperään asennetussa pohjavesiputkessa sekä seitsemässä kalliopohjaveden tarkkailupisteessä. Vuoden 2009 seurantatulosten perusteella kaatopaikkojen vaikutukset ovat selvimmin nähtävissä kalliopohjavedessä, vanhan kaatopaikka-alueen eteläpuolella sijaisevassa kallioperän ruhjevyöhykkeessä (seurantapiste SK4) kohonneena kemiallisena hapenkulutuksena, sähkönjohtavuutena, alkaliteettina sekä kalsium-, TOC-, barium-, kloridi- ja ammoniumtyppipitoisuutena. Myös vanhan kaatopaikka-alueen itäreunalla sijaitsevissa, jätetäyttöalueelta purkautuvien pohjavesien laatua kuvaavissa kahdessa seurantapisteessä (pisteet MV6 ja 30A) tutkittujen parametrien pitoisuudet olivat korkeita mm. alumiini- ja ammoniumtyppipitoisuuksien osalta. Yksityiset talousvesikaivot Kolmperän asutusalueen pohjaveden laatua on seurattu neljässä talousvesikaivossa. Vuoden 2009 seurantatulosten perusteella kaivovedet täyttivät tutkittujen parametrien osalta pääosin talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Toiminta-alueen haitta-aineita kaivovesissä ei ollut havaittavissa. Muutokset aikaisemmissa ympäristöluvissa esitettyihin tietoihin Alueen pohjavesisuhteita koskevat tiedot ovat suurelta osin aikaisemmissa luvissa esitettyjä. Uutta tietoa on pääasiassa seuraava: uuden kaatopaikan pohjavesikuvausten täydennys päivitetty pohjavesien virtaussuuntia ja pohjaveden tarkkailupisteitä koskeva kartta ja tarkkailun kuvaus Ämmässuon Kulmakorven alueen yhteistarkkailun vuosiyhteenveto 2009 pohjavesien osalta. Kaikki jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkojen suoto- ja valumavedet ja alueen muut likaantuneet vedet johdetaan Espoon kaupungin viemäriverkkoon. Käsittelyyn johdetaan myös vanhan kaatopaikan täyttövaiheiden 1 ja 2 pohjamuovikalvon alapuoliset vedet. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta tulevien pintavesien luontainen purkusuunta on ojissa eteläsuuntaan Loojärveen ja edelleen Mankinjoen kautta Espoonlahteen. Espoonlahdessa sijaitsee kaksiosainen Espoonlahden- Saunalahden Natura-alue (FI ). Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta tulevat puhtaat pintavedet johdetaan edellä mainittuihin ojiin.

22 Loojärvi on tarkkailujen tulosten perusteella humuspitoinen ja ravinnetasoltaan erittäin rehevä ajoittain jopa ylirehevä järvi. Voimakkaat leväkukinnat ovat loppukesäisin todennäköisiä. Loojärven tilaan vaikuttaa voimakkaimmin valuma-alueelta tuleva hajakuormitus, mm. pelloilta liukenevat ravinteet. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta tulevat vedet eivät purkaudu Dämmanin pintavesilaitoksen suuntaan. Jätteenkäsittelykeskuksen pinta- ja pohjavesiä on tarkkailtu jätteenkäsittelykeskuksen käyttöönotosta lähtien. Vuodesta 2003 jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia vesiin on tarkkailtu Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Vesitarkkailun vuosiyhteenvedossa 2009 todetaan pintavesien osalta muun muassa seuraavaa: Vuonna 2009 Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien tarkkailu tehtiin yhteistarkkailuohjelman ( , täydennetty Ramboll Finland Oy) mukaisesti. Vuoden 2009 tarkkailu oli analyysivalikoimaltaan laaja. Kuormitteisista vesistä hyötykäyttöalueen keräysaltaan ympäryssalaojien (HKS) veden pitoisuudet olivat pääsääntöisesti lievästi kohonneet viimeisen 5 vuoden aikana. Vuoteen 2008 verrattuna sähkönjohtavuus, sulfaatti-, rauta-, alumiini- ja kalsiumpitoisuudet sekä bakteerimäärät olivat korkeammat. Hyötykäyttöalueen keräysaltaan (TAL2) veden sähkönjohtavuus ja väriluku olivat kohonneet, kun taas rauta-, kiintoaine- ja BOD 7 -pitoisuudet olivat laskeneet viimeisen 5 vuoden aikana. Kaatopaikan täyttöalueiden I ja II muovikalvon alapuolisten vesien (KAI ja KAII) pitoisuuksien kehityssuunta on ollut laskeva. Laajennusalueen tasausaltaan (TAL3) pitoisuudet olivat korkeita ja ne olivat kohonneet vuodesta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdetun jäteveden (TAL1) laatu oli tavanomaista kaatopaikan suoto- ja valumavettä. Tasausaltaan väriluku oli korkeampi, koska vesi oli rautapitoisempaa kuin edellisenä vuonna. Selvästi kohonneita keskimääräisiä pitoisuuksia mitattiin myös BOD 7 :n, COD Cr :n, kiintoaineen ja bakteerien osalta. Jätevesimäärä vuonna 2009 oli m 3, joka oli 24 % pienempi kuin viime vuonna. Viemäriin johdettavien vesien haittaainepitoisuuksia verrattiin Espoon Veden asettamiin raja-arvoihin. Pitoisuudet alittivat asetetut raja-arvot tutkituilla näytteenottokerroilla muilta osin paitsi maaliskuussa sulfaattipitoisuuden osalta. Täyttöjen sisäisiä vesiä tarkkailtiin pohjavesiputkista P36, KP5 ja 53. Ämmässuontien lopetetun maanläjitysalueen sisäisiä vesiä kuvaa piste P36, jossa pitoisuudet olivat pääsääntöisesti kohonneet viime vuodesta. Sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus, barium- ja kloridipitoisuudet ilmensivät kaatopaikalle läjitettyjen ainesten vaikutusta. Kulmakorven maanläjitysalueen sisäisiä vesiä kuvaavalla pisteellä KP5 veden laadussa ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tälle pisteelle on tyypillistä korkeat 22

23 nitraattityppipitoisuudet. Uuden Kalliosuon maanläjitysalueen sisäisiä vesiä tarkkaillaan pisteeltä 53, jossa nitraattityppipitoisuus oli myös korkea. Pintavesipisteiden veden laatuun vaikuttavat merkittävästi sateet sekä valumavesien määrät. Virtaamat olivat suurimmillaan toukokuussa lumien sulamisvesien myötä sekä lokakuussa runsaiden sateiden seurauksena. Pienimmillään virtaamat olivat maaliskuussa lumipeitteestä johtuen ja elokuussa vähäsateisuuden takia. Edellisiin vuosiin verrattuna selvimmät muutokset veden laadussa oli havaittavissa pisteillä P15 ja P16 uusien vesien johtamisjärjestelyjen seurauksena. Nupurinjärveen laskevista puroista yleiskuormitusta ilmensivät edellisten vuosien tapaan havaintopisteiden P10, K1, P17 ja P12 veden laatu. Tämä kuormitus ei kuitenkaan vaikuttanut havaittavasti Nupurinjärven veden laatuun. Haapajärvenpuron kautta Loojärveen laskevien pintavesipisteiden osalta suurinta kuormitusta ilmensi kaatopaikan laajennusosan alueelta valumavesiä keräävän avo-ojan (P6) yli luonnontilaisen tason kohonneet ravinnepitoisuudet. Ravinnekuormitus oli kuitenkin edellistä vuotta alempi. Loojärven näytteenottopisteen veden laadussa kuormitusvaikutusta ei näkynyt. Ämmässuonpuron kautta laskevista vesistä kuormitteisimmat pisteet olivat edelleen kuormituslähdettä lähinnä sijaitsevat pisteet P2 ja P8. Sähkönjohtavuus oli kohonnut viime vuodesta pisteellä P2, kun taas pisteellä P8 ravinnepitoisuudet olivat viime vuotta korkeammat. Kaakkoisen avo-ojan johtamisjärjestelyjen seuraukset näkyivät pisteillä P15 ja P16. Pisteelle P15 ei enää kohdistu aikaisempaa kuormitusta, joten pitoisuudet olivat yleisesti laskeneet sähkönjohtavuutta lukuun ottamatta. Pisteelle P16 johdetut vedet ovat puolestaan kohottaneet pitoisuuksia entisestään. Ämmässuonojan alkupään piste P3a korvattiin lokakuussa pisteellä P3b. Lokakuussa viereisellä rakennustyömaalla tapahtui rankkasateiden seurauksena ylivuoto ja ojan pitoisuudet kohosivat. Loojärveen laskevan Ämmässuonpuron (P4) vedessä oli myös todettavissa lokakuussa kohonneita pitoisuuksia. Gumbölenjokeen laskevilla pintavesipisteillä kärsittiin kuivuudesta vuonna Rudus Oy:n selkeytysaltaan vesi oli kuormittunutta. Sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuus olivat korkeat. Alueen kuormitteisimmat pintavesipisteet olivat Jersanmäen tilan alapuolinen havaintopiste J1a ja Kulmakorven maanläjitysalueen alapuolinen havaintopiste K2. Jersanmäen itäpuolen suopainanteesta lähtevän puron havaintopisteestä (J2) tutkittujen parametrien pitoisuudet nousivat edellisestä vuodesta ja räjähdysaineiden typpijäämät näkyivät veden laadussa selkeästi. Kvarnträsketiin laskevassa Gumbölenjoen KDM1-pisteessä ei kuitenkaan todettu veden laadun heikkenemistä. Kasviplanktonanalyysin perusteella Loojärvi oli erittäin rehevä ja lajistoltaan monipuolinen, kun taas Nupurinjärvi ja Kolmperänjärvi olivat lievästi reheviä. Nupurinjärvessä oli havaittavissa ravinteisuuden ja orgaanisen kuormituksen kasvua sekä limalevän runsastumista. Jätteenkäsittelykeskuksen suunnasta Ämmässuonpuroon laskevat vedet kulkevat Ämmässuonpurossa kompostointilaitosten eteläpuoleisten hyöty- 23

24 käyttökenttien laajennuksen alueella. Laajennuksen rakentamisen yhteydessä Ämmässuonpuro putkitetaan kenttäalueen osalta. Muilta osin jätteenkäsittelykeskuksen vaikutusalueen vesistösuhteissa ei ole tapahtunut muutoksia edellisten lupien käsittelyn mukaiseen tilanteeseen verrattuna. Muutokset aikaisemmissa ympäristöluvissa esitettyihin tietoihin Alueen vesistön tilaa koskevat tiedot ovat suurelta osin aikaisemmissa luvissa esitettyjä. Uutta tietoa on pääasiassa seuraava: alueen vesistökuvauksen täydennys päivitetty pintavesien tarkkailupisteitä koskeva kartta ja tarkkailun kuvaus Ämmässuon Kulmakorven alueen yhteistarkkailun vuosiyhteenveto 2009 pintavesien osalta. 24 Ilman laatu Jätteenkäsittelykeskuksen merkittävimmät ilmapäästöt ovat pölypäästöt sekä kaatopaikkakaasun sisältämien rikkiyhdisteiden aiheuttama haju. Ilmanlaatua on näiden komponenttien osalta tarkkailtu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja koskevien ympäristölupamääräysten mukaisesti vuodesta Rikkiyhdisteiden ja pölyn lisäksi jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta ilmaan aiheutuvia päästöjä ovat metaani, hiilidioksidi sekä pienet pitoisuudet erilaisia halogeeniyhdisteitä ja hiilivedyt. Jätteenkäsittelykeskuksen ilman laadussa on tapahtunut parantumista viime vuosina. Ilmanlaadun edelleen paranemiseen vaikuttavat lähivuosina mm. vanhan kaatopaikan viimeistelyrakenteiden valmistuminen, sekajätteiden laajamittaisen käsittelyn loppuminen Ämmässuolla jätteenpolttolaitoksen käynnistettyä ja mädätyksen käyttöönotto biojätteiden käsittelyssä. Ilmanlaadun mittaukset Ämmässuolla Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on käytössä hiukkasmittausohjelma, jonka Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi kirjeellään No YS Tarkkailuohjelman mukaan Ämmässuon ilmanlaatuasemalla mitataan hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ja pienhiukkasten (PM 2,5 ) pitoisuuksia jatkuvatoimisilla mittareilla. Hengitettävien pienhiukkasten ja pienhiukkasten lisäksi asemalla mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksia jatkuvatoimisesti. Mittausasema on sijoitettu vallitsevien tuulten alapuolelle kaatopaikkoihin nähden. Maasto on avointa aseman ympäristössä myös kompostointilaitoksen ja -kenttien suuntaan.

25 PM 10 -, PM 2,5 - ja TRS-pitoisuuksien mittaukset Ämmässuolla ovat jatkuvatoimisia ja mittausten tulokset ovat reaaliaikaisesti nähtävillä HSY:n nettisivuilla. Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia ilman laatuun valvotaan lisäksi kaatopaikalta kerätyn kaasun määrän ja koostumuksen (CO 2, CH 4, O 2 ) jatkuvatoimisilla mittauksilla sekä jätetäyttöjen pinnan säännöllisten metaanipitoisuuskartoitusten avulla. Jätteenkäsittelystä aiheutuvia hajuhaittoja seurataan ilmanlaatuaseman TRS-mittauksen ohella kenttähavainnoinnin tai asukaspaneelin avulla. Hiukkasmittaukset Jätteenkäsittelykeskuksessa PM 10 -pitoisuus ylitti vuonna 2009 vuorokausiohjearvon (70 µg/m 3, VNp 480/1996) maaliskuussa (73 µg/m 3 ) sekä huhtikuussa (89 µg/m 3 ). PM 10 -pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ylitti 20 kertaa raja-arvon numeroarvon (50 µg/m 3, VNA 711/2001) vuoden 2009 aikana. Mikäli numeroarvon ylityksiä on enemmän kuin 35 kpl vuodessa, tulkitaan raja-arvo ylittyneeksi. Vuoden korkein vuorokausikeskiarvo mitattiin (261 µg/m 3 ), jolloin vallitsi voimakas inversio ja ilmanlaatu oli heikko koko pääkaupunkiseudulla. Ämmässuon ilman pienhiukkasten PM 2,5 -pitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat vuonna 2009 välillä 4,3 8,8 µg/m 3 vuosikeskiarvon ollessa 6,5 µg/m 3. PM 2,5 -pitoisuuden vuosikeskiarvo oli YTV:n muilla pääkaupunkiseudulla sijaitsevilla mittausasemilla tasoa 8 11 µg/m 3. Ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuksen (38/2011, voimaan ) mukainen pienhiukkasten (PM 2,5 ) vuosiraja-arvo on 25 µg/m 3. Mittausasema sijaitsi vuosina kaatopaikan laajennusalueen louhinta- ja murskaustöiden ajan Laitamaalla. Hajumittaukset Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet eivät ylittäneet vuonna 2009 ohjearvoa (10 µg/m 3, VNp 480/1996) jätteenkäsittelykeskuksen mittausaseman havainnoissa. Tavanomaisiin vuorokausikeskiarvoihin verrattuna poikkeuksellisen korkeat TRS-pitoisuudet mitattiin (10,8 µg/m 3 ) ja (12,5 µg/m 3 ). Hajutunneiksi (TRS-pitoisuus > 3 µg/m 3 ) määriteltiin noin 2 % mittausajasta. Vuonna 2009 hajutuntien osuus oli noin 6 %. Hajutuntien lukumäärä oli suurin syyskuussa (29 kpl). TRS-pitoisuuden keskimääräinen arvo tuulen suunnalla on edelleen laskenut. Asiakaspalautejärjestelmään kirjattiin vuoden 2009 aikana yhteensä 11 valitusta jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä havaitusta hajusta. Hajuvalitukset vastaanotettiin pääosin tammi- ja helmikuussa sekä loppuvuonna. Palautteet liittyivät yleensä pakkaspäivien inversiotilanteisiin, joissa ilman sekoittuminen on heikkoa. 25

26 VTT kartoitti Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta peräisin olevan hajun esiintymistä kenttähavainnoinnin avulla käsittelykeskuksen ympäristössä Kenttähavainnointitutkimuksen tarkoituksena oli selvittää aistinvaraisesti YTV:n jätteenkäsittelykeskuksesta peräisin olevien hajujen esiintymistä alueen ympäristössä. Kenttähavainnoinnissa 3 4 henkilön ryhmä liikkui maastossa ja kirjasi aistitun ilmanlaadun havainnointilomakkeelle. Itse HSY:n jätteenkäsittelykeskus ei kuulunut tutkimusalueeseen. Havaintopisteet valittiin jokaisella havainnointikerralla tuulen alapuolelta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen suhteen. Kussakin havaintopisteessä arvioitiin ilman laatua kymmenen minuutin ajan siten, että joka kymmenes sekunti kirjattiin ilman hajutilanne nelijakoisen asteikon mukaan (0/ei haise 3/voimakas haju). Määritykset toistettiin syksyllä 2009 yhtenätoista päivänä ja keväällä 2010 viitenätoista päivänä. Havainnoinnissa keskityttiin jätteenkäsittelykeskukselta peräisin oleviin hajuihin eikä muita kartoitettavalla alueella esiintyviä hajuja (esim. liikenteen tai luontoperäisiä hajuja) arvioitu. Jokaisen havainnointikerran tulosten perusteella arvioitiin hajun esiintymistiheys %:na kokonaisajasta sekä erikseen voimakkuudeltaan vähintään selväksi (2 tai 3 haju-asteikolla) luokitellun hajun esiintymistiheys eri etäisyyksillä jätteenkäsittelykeskuksesta. Hajuviuhka rajattiin saksalaisten VDIohjeiden mukaan. Tulosten käsittelyvaiheessa erotettiin hajuhavaintojen perusteella havaintoalueesta ne osa-alueet, joissa hajua oli esiintynyt ja laskettiin osa-alueiden keskimääräinen hajun esiintymistiheys. Säähavainnot ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) sekä hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) -mittaustulokset saatiin jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaatuasemalta. Vuosien havainnoissa hajun luonteen perusteella hajulähteeksi arvioitiin 81 %:ssa tunnistetuista hajuista kaatopaikan jätetäyttö. Hajuhavainnoista 12 %:ssa hajulähteeksi tunnistettiin tuore jäte ja mahdollisesti kompostointi. Hajuhavainnoista 7 %:ssa ei selkeästi voitu tunnistaa hajua kaatopaikkatäytön tai kompostoinnin aiheuttamaksi hajuksi, mutta hajut tunnistettiin jätteenkäsittelykeskuksesta tuleviksi hajuiksi. Metaanimittaukset Kesällä 2009 suoritettiin vanhan kaatopaikan metaanikartoitus aiempien vuosien tapaan. Uuden kaatopaikan itäpuolella metaanimittauksia suoritettiin vuoden aikana kuukausittain. Kartoituksen avulla arvioitiin kaasunkeräysjärjestelmän tehokkuutta sekä viimeistellyn tai väliaikaisen pintarakenteen toimivuutta. Pintarakenteella viimeistellyn kaatopaikka-alueen metaanipäästöt ovat mittausten perusteella vähäisiä. Esipeitetyiltä alueilta ja kaasukaivojen läheisyydestä mitattiin korkeampia metaanipitoisuuksia, mutta pitoisuudet jäivät kuitenkin pääosin alle tason 100 ppm. Vuotojen määrä on vähentynyt ja mitatut metaanipitoisuudet ovat laskeneet aiempiin vuosiin verrattuna valmiin pintarakenteen alan lisääntymisen myötä. 26

27 Melu ja tärinä Uudella kaatopaikalla mitatut metaanipitoisuudet olivat pääosin pieniä, mutta paikoin havaittiin huomattaviakin pitoisuuksia. Mittausten perusteella havaitut vuotokohdat korjattiin tiivistämällä kaasukaivojen ympäristöä tai jätetäytön väliaikaista pintarakennetta. Uuden kaatopaikan FOD-menetelmällä laskettu metaanin hajapäästö oli vuonna 2009 noin t. Vanhan kaatopaikan metaanipäästö oli arviolta noin t. Muutokset aikaisemmissa ympäristöluvissa esitettyihin tietoihin Hakemuksessa esitetty aineisto on pääosin uutta tietoa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on käytössä melutarkkailuohjelma, jonka Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi HSY Jätehuollon esityksestä kirjeellään No YS Melutarkkailuohjelmaa tarkistettiin HSY Jätehuollon esityksestä Uudenmaan ympäristökeskuksen kirjeellä No YS 582. Tarkkailuohjelman mukaiset mittaukset tehdään osittain itse ja osittain ulkopuolisena mittauksena. Omatoimisia mittauksia tehdään 3 4 kertaa vuodessa ja ulkopuolisia mittauksia 1 2 kertaa vuodessa siten, että mittauskertoja on yhteensä 4 5 kpl vuodessa. Mittaukset ajoitetaan siten, että ainakin yksi mittaus suoritetaan kesällä, syksyllä, talvella ja keväällä. Ympäristömelun omavalvontamittauksia tehtiin vuonna 2009 neljä kertaa kolmessa mittauspisteessä. Mitatut arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvassa määriteltyä ekvivalenttimelutason (L Aeq ) rajaarvoa 55 db. Ulkopuolinen toimija suoritti meluntarkkailuohjelman mukaiset ympäristömelumittaukset toukokuussa sekä marraskuussa Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutus oli havaittavissa Råbackan sekä Laitamaan mittauspisteissä, mutta keskiäänitasot eivät ylittäneet ympäristöluvassa määritettyä raja-arvoa. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuva melu on vähentynyt selvästi uuden kaatopaikan louhintatöiden päätyttyä. HSY on suorittanut tärinämittauksia jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä. Mittauksissa ei ole todettu jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuvia tärinän ylityksiä. Kalliolouhinnan loputtua kaatopaikan laajennusalueella toiminnasta aiheutuva tärinä on myös loppunut. Jätteenkäsittelykeskuksen muista toiminnoista ei aiheudu merkittävää tärinää. Tämän vuoksi tärinämittaukset lopetettiin kesällä 2008 Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen No YS 688, mukaisesti. 27

28 28 Maisema, suojelukohteet ja kulttuuriperintö Jätteenkäsittelykeskuksen alue on rakennettua ympäristöä, jolla ei ole luonnontilaisen ympäristön kannalta enää erityistä maisemallista arvoa. Alueen ympäristö, etenkin länsipuolelle sijoittuva, on pääosin karua kallioista kuusimetsää, jossa esiintyy pieniä rämesoita. Jätteenkäsittelyalueen ympäristöön sijoittuu muutama kiinteä muinaisjäännös. Alueen eteläpuolella, Kirkkonummen kunnan alueella, noin 300 metriä jätteenkäsittelykeskuksen alueesta, sijaitsee kivikautinen asuinpaikka, joka on molempien kuntien yleiskaavoissa merkitty suojelumerkinnällä. Kohdetta ei ole kuitenkaan tarkemmin tutkittu. Myös Espoon puolella, laajennusalueen ja Bockträskin välisellä alueella on kivikautinen asuinpaikka. Ämmässuon alueen asemakaavoissa jätteenkäsittelykeskuksen ympärille on osoitettu suojavihervyöhyke (kaavamerkintä EV/VR). Kaavojen suojavihervyöhyke muodostaa yhtenäisen alueen jätteenkäsittelykeskuksen etelä-, länsi- ja pohjoispuolelle. Itäpuolelle ei ole osoitettu suojaviheraluetta, koska jätteenkäsittelykeskus rajautuu Kulmakorven yhdyskuntateknisiin alueisiin. Suojavihervyöhykkeen alueet ovat Helsingin kaupungin, Espoon kaupungin, HSY:n ja kolmen yksityisen henkilön omistuksessa. Bockträskin vesialue vesijättömaineen on yhteistä vesialuetta. Suojavihervyöhykkeen kokonaispinta-ala on noin 153 hehtaaria. Asemakaavojen mukaiselle suojavihervyöhykkeelle on laadittu hoitosuunnitelma (Suojavihervyöhykkeen hoitosuunnitelma, Sito Oy, ), jota parhaillaan toteutetaan Espoon ja Kirkkonummen kuntien myöntämien maisematyölupien ehtojen mukaisesti. Hoitosuunnitelman tarkoituksena on säilyttää suojaviheralueen luontainen puu- ja pensaskasvillisuus luonnontilaisena ja elinvoimaisena. Jätteenkäsittelykeskuksen länsipuolella, Kirkkonummella on Kakarberget- Raakkalan arvokas kallioalue (KAO010052). Kyseinen kallioalue ja puroluonto kuuluvat seudullisesti ja paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Jätteenkäsittelykeskuksen alueen pohjoispuolella, noin 400 metrin etäisyydellä, Kirkkonummen kunnan puolella sijaitsee Suonsilmän metsälampi. Lammen ympäristö on merkitty asemakaavassa ympäröivän luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäväksi alueeksi (luo). Kakarlamminsuon luonnonsuojelualue (YSA012796) sijaitsee noin 0,9 km etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksen alueen itäpuolella. Alueen suojeluperusteena on arvokas vesi- ja suoluonto. Alue kuuluu ns. yksityisiin luonnonsuojelualueisiin ja se on yleiskaavassa merkitty SL-merkinnällä. Kakarlamminsuo on pinta-alaltaan noin 18 hehtaaria. Suojelualueen keskiosassa sijaitsee noin hehtaarin kokoinen Kakarlampi. Lampi on lähes luonnontilainen ja se on luontaisesti kasvamassa umpeen. Lampea ympäröi mäntypuustoinen isovarpuräme ja kivennäismaametsät. Alue on säilynyt lähes luonnontilaisena ja erämaisena huolimatta runsaasta ihmistoiminnasta lammen lähiympäristössä. Lammen ympäristön maalaji on turvetta.

29 Jätteenkäsittelykeskuksen aluetta lähimpänä sijaitseva Natura verkostoon esitetty alue on Nuuksion kansallispuisto (FI ) alueen luoteispuolella noin 3,8 kilometrin etäisyydellä. Nuuksio on eteläisen Suomen suurin, tärkein ja yhtenäisin suojelualue. Jätteenkäsittelykeskus ei vaikuta kyseiseen Natura kohteeseen. Jätteenkäsittelytoiminta ei myöskään vaikuta Espoonlahden-Saunalahden Natura kohteeseen, koska jätteenkäsittelykeskuksen jätevesiä ei johdeta vesistöön, vaan HSY:n Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johtavaan viemäriin. Muutokset aikaisemmissa ympäristöluvissa esitettyihin tietoihin Alueen maisemaa, suojelukohteita ja kulttuuriperintöä koskevat tiedot ovat suurelta osin aikaisemmissa luvissa esitettyjä. Uutta tietoa on pääasiassa seuraava: Kasvillisuus ja eläimistö jätteenkäsittelykeskuksen suojavihervyöhykettä koskevat tiedot. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on tehty syksyllä 2000 jätehuoltohankkeiden ympäristövaikutusten arviointien yhteydessä luontokartoitus. Tarkoituksena oli selvittää, onko alueella ja sen ympäristössä erityisiä huomioon otettavia luontoarvoja. Selvitystä täydennettiin keväällä 2004 liitooravaselvityksellä (Pimenoff, 2004). Lokkien ja muun linnuston esiintymistä alueella on seurattu vuosittain vuodesta 2003 lähtien (Tringa ry). Jätteenkäsittelykeskuksen alue on rakennettua ympäristöä eikä alueella sen takia ole luonnonympäristöä. Jätteenkäsittelytoimintaa hyödyntäviä eläimiä liikkuu satunnaisesti alueella. Alueen lounais- ja luoteispuolella on vielä jäljellä luonnonympäristöä, joka on pääasiassa mäntykankaan, taimikkojen ja rämeikköjen mosaikkia. Alueelta ei ole löydetty suojelunarvoisia elinympäristöjä tai uhanalaisia kasvilajeja. Liito-oravia ei ole luontoselvitysten yhteydessä havaittu alueen lähiympäristössä. Muutamia lajille sopivia elinympäristöjä on lähialueilla. Jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolisilla reuna-alueilla on joitakin paikallisesti arvokkaita alueita. 29 LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus otettiin käyttöön seudullisena yhdyskuntajätteen kaatopaikkana vuonna Samoihin aikoihin suljettiin vanhat käytössä olleet yhdyskuntajätteen kaatopaikat ja Ämmässuosta tuli pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva yhdyskuntajätteiden kaatopaikka.

30 Jätteenkäsittelykeskuksen kokonaispinta-ala on noin 150 hehtaaria. Vuonna 2007 suljetun vanhan kaatopaikan pinta-ala on noin 53 hehtaaria. Sinne on loppusijoitettu noin 11 miljoonaa tonnia jätettä. Vanhan kaatopaikan korkeus ympäröivästä maanpinnasta on noin 50 metriä. Vanhan kaatopaikka-alueen sulkemisen myötä jätteen loppusijoitus siirtyi käsittelykeskuksen länsireunaan uudelle ns. bioreaktorikaatopaikalle, joka sijaitsee vanhan kaatopaikan vieressä länsipuolella. Alueelle loppusijoitetaan toistaiseksi HSY:n käsiteltäväksi tuleva sekajäte. Vuonna 2009 alueella käsitellyn sekajätteen määrä oli noin tonnia. Uuden kaatopaikka-alueen kokonaispinta-ala on noin 55 hehtaaria. Loppusijoituksen lisäksi alueella on myös muita jätteenkäsittelytoimintoja. Kaatopaikkakäsittelyn lisäksi Ämmässuolla on kompostointilaitos erilliskerätylle biojätteelle. Laitos koostuu uudesta kompostointilaitoksesta ja vanhasta kompostointilaitoksesta. Esikompostointi hoidetaan uudessa laitoksessa ja jälkikompostointi vanhassa laitoksessa. Käsittelyyn tulevan biojätteen määrä oli vuonna 2009 noin tonnia, josta Ämmässuolla käsiteltiin noin tonnia ja loput käsiteltiin HSY-alueen ulkopuolella olevissa käsittelylaitoksissa. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on yhteensä noin 25 hehtaaria asianmukaisesti pinnoitettuja ja viemäröityjä kenttiä hyötykäyttötarkoituksia varten. Kaatopaikka-alueet on eristetty ympäristöstä jätetäytön pohjalle tehdyillä ja pintaan rakennettavilla tiivistysrakenteilla. Tarkoituksena on estää niin kaasun kuin jätetäytön suotovesien pääsy ympäristöön. Kaatopaikan kasvihuonekaasukuormituksen minimoimiseksi vanha ja uusi kaatopaikka on varustettu tehokkailla kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmillä. Kaasua on hyödynnetty kaukolämmön tuotannossa Fortum Oy:n Kivenlahden lämpövoimalassa vuosina Jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin käyttöön vuoden 2010 aikana HSY:n kaasuvoimala, joka pystyy hyödyntämän Ämmässuolla kerätyn kaasun sähkön ja lämmön tuotannossa. Sekä vanha että uusi kaatopaikka on varustettu kaatopaikan suotovesien keräysjärjestelmällä. Suotoveden hyödyntäminen suljetun kaatopaikan kostuttamiseen aloitettiin vuonna Ylimääräinen suotovesi pumpataan Espoon kaupungin viemäriverkkoon. Alueelta tulevat muut vedet pidetään omien keräysjärjestelmien avulla erillään kuormitteisista suotovesistä. Kaikkia maastoon johdettavia vesiä tarkkaillaan. Mahdollisesti likaantuneet pintavedet voidaan myös ohjata käsittelyyn. Niin vesien kuin kaatopaikkakaasun hallintajärjestelmät on toteutettu siten, että niiden toimintakunnon tarkkailu ja tarvittavat huollot voidaan tehdä 30

31 Lupahakemukset helposti ja luotettavasti myös kaatopaikan sulkemisen jälkeen. Uuden kaatopaikan pohjalle on rakennettu tätä tarkoitusta varten huoltotunneli. Vanhan ja uuden kaatopaikka-alueen väliin on tehty samaa tarkoitusta varten huoltokuilu. Jätteen käsittelyyn ja ympäristöhaittojen tarkkailuun ja torjumiseen käytettävät järjestelmät on toteutettu soveltaen parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Asia 1. Lupahakemus (ESAVI/705/04.08/2010) koskee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 553/ ) ja kaatopaikan laajennusalueen toimintaa koskevien ympäristölupapäätösten (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 659/ , No YS 1163/ ) lupamääräysten tarkistamista ja muuttamista sekä toimintojen olennaista muuttamista. Hakemus koskee jätteiden hyödyntämis-, käsittely- ja loppusijoitustoimintoja sekä likaisten vesien viemäröintiä ja alueelta kerättävien puhtaiden hulevesien johtamista ojaan. Vanha kaatopaikka suljetaan ja kaatopaikalle rakennetaan pintatiivistysrakenteet. Uutena toimintana olevassa seka- ja rakennusjätteiden murskaus-, paalaus- ja välivarastointitoiminnassa käsiteltävät jätemäärät ovat seuraavat: sekajätteen murskaus ja paalaus t/a, sekajätepaalien välivarastointi t/a ja syntypaikkalajitellun rakennusjätteen käsittely t/a. Lisäksi myös eräiden muiden jätteiden hyödyntämis-, käsittely- ja loppusijoitustoiminnoissa tulee uusia toimintoja ja eräiden jätteiden määrät kasvavat. Asia 2. Lupahakemus (ESAVI/510/04.08/2010) koskee korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellään taltionumero 1113/ uudelleen käsiteltäväksi palauttamaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 553/ ) lupamääräysten muuttamista koskevaa asiaa. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen n:o 09/0373/1/ lopputulosta, jolla hallinto-oikeus on kumonnut Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristöluvan muutoslupaa koskevan päätöksen No YS 1162/ ja palauttanut asian ympäristökeskukselle uudelleen käsiteltäväksi. Aluehallintouudistuksen seurauksena asian käsittelee Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Asia käsitellään osana asiaa 1). Asia 3. Lupahakemus (ESAVI/125/04.08/2011) koskee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelykapasiteetin nostamista vuoden 2030 arvioituun tarpeeseen t/a, uuden mädätyslaitoksen toimintaa, muodostuvan biokaasun (noin m 3 /d) hyödyntämistä sähköksi ja lämmöksi uudessa sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksessa (CHP-laitos) ja uuden jätevesien esikäsittelylaitoksen toimintaa. Lisäksi hakemus koskee olemassa olevan kompostointilaitoksen ympäristölupapäätöksen (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 553/ ) lupamääräysten tarkistamista ja toiminnan muutosta mädätteen jälkikompostointiin. Asia 3) käsitellään erikseen. 31

32 t/a 32 Asia 4. Hakemukset koskevat luvan hakijan pyyntöjä asian 3) mukaisten toimintojen ja asian 1) mukaisten vanhan kaatopaikan muotoilun ja viimeistelyrakentamisen sekä uudella kaatopaikalla ja käsittelykentillä tapahtuvien eräiden jätteiden hyödyntämis- ja käsittelytoimintojen aloittamista muutoksenhausta huolimatta. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Jätemäärät Toteutuneet jätemäärät vuosina Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen vuosina tuotujen jätteiden määrät on esitetty graafisesti seuraavassa kuvassa. Ämmässuon jätemäärät vuosina Ämmässuolla vastaanotetut jätteet Muut Loppusijoitettava rejekti Rakennus- ja purkujäte Maa-ainekset Hyödynnettävä rakennusjäte Biojäte Sekajäte Jätemäärien viime vuosien voimakas kasvu on johtunut maa-ainesten suuresta määrästä. Maa-aineksia on tarvittu vanhan kaatopaikan viimeistelyssä ja muissa kaatopaikkarakenteissa. Sekajätteen määrä on tasaisesti vähentynyt ja on laskenut noin tonniin vuodessa. Biojätteiden määrä on tasaisesti kasvanut. Rakennusjätteiden määrä heijastelee rakentamisen laajuutta. Jätemäärien kehittymisessä näkyvät toimenpiteet jätteiden määrän vähentämiseksi ja hyötykäytön tehostamiseksi. Maita ja rakennusjätteiden käsittelyrejektejä tarvitaan kaatopaikkojen viimeistelyssä ja muussa rakentamisessa ja niiden käyttö em. tarkoituksiin on merkittävä jätteiden hyötykäyttöä lisäävä tekijä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa.

33 t/a 33 Jätemääräennusteet Merkittävin Ämmässuolle päätyvien jätteiden määrään vaikuttava tekijä on pääkaupunkiseudun jätevoimalan käyttöönotto. Tämänhetkisen arvion mukaan voimalan käyttö alkaa vuoden 2014 aikana. Jätevoimalan käynnistyminen vähentää Ämmässuolle ohjautuvan sekajätteen määrää huomattavasti, kun sen tuonti kaatopaikalle loppuu poikkeustapauksia ja polttolaitoksen vuosihuoltoja lukuun ottamatta. Tuhkan ja kuonan vastaanotto Ämmässuolla alkaa, kun jätevoimala otetaan käyttöön. Rakennus- ja purkujätteen määrä todennäköisesti nousee jossain määrin, kun sen paalaus Ämmässuolla ja hyötykäyttö jätevoimalassa päästään aloittamaan. Erilaisten maa-ainesten vastaanottomääriin vaikuttaa erityisesti se, kauanko pilaantuneita maita on lupa sijoittaa vanhalle kaatopaikalle. Muita jätemääriin vaikuttavia tekijöitä ovat mm. väestömäärän kehittyminen HSY-alueella, muutokset bkt:ssa, muutokset ihmisten kulutus- ja lajittelutottumuksissa ja jätelain muutosten voimaantulo. Myös yksityisten toimijoiden muutokset toiminnassa vaikuttavat merkittävästi saapuviin jätemääriin. Näitä muutoksia on vaikea arvioida etukäteen. Seuraavassa kuvassa on karkea ennuste Ämmässuolla vastaanotettavan jätteen määrästä vuosille Jätemääräennusteet vuosille Ämmässuolla vastaanotettavat jätteet Muut tuhkat Loppusijoitettava rejekti Rakennus- ja purkujäte Maa-ainekset Hyödynnettävä rakennusjäte Biojäte Sekajäte Lupahakemuksen mukaiset jätemäärät Lupahakemukseen sisältyvät jätemäärät on esitetty jäljempänä tässä päätöksessä seuraavasti otsikoiduissa taulukoissa: Hyötykäyttökentillä käsiteltävät ja varastoitavat jätteet

34 Vanhan kaatopaikan muotoilussa ja viimeistelyrakentamisessa käytettävät jätteet Kaatopaikan laajennusalueella käsiteltävät jätteet Kompostointikäsittelyn jätemäärät Sorttiasemalla vastaanotettavat jätteet. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot ja niissä tapahtuneet muutokset Jätteenkäsittelykeskuksen yhteiset toiminnot Jätteiden vastaanotto Jätteiden vastaanotossa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia edellisten lupien käsittelyn mukaiseen tilanteeseen verrattuna (luvat No YS 553, , No YS 659, ja No YS 1163, ). Kaikki jätteenkäsittelykeskuksen alueelle tuleva ja sieltä poistuva kuormaautoliikenne ohjataan sisääntuloalueen eteläpuolella sijaitsevan vaakaaseman kautta. Vaakatoimintojen ensisijaisena tarkoituksena on kontrolloida ja kirjata alueelle tulevien ja sieltä poistuvien kuormien laatu-, määräja asiakastiedot. Vaakahenkilökunta ohjaa auton jätelajin mukaiseen purkupaikkaan. Alueelle tulleet jätekuormat näkyvät välittömästi vaakajärjestelmässä. Jätteen purun yhteydessä tehtävällä kuormantarkastuksella varmistetaan jätteen soveltuvuus käsittelyyn. Mikäli kuormantarkastuksessa osoittautuu, että jäte ei ole sopivaa sille aiottuun käsittelyyn, lastataan kuorma kuljetettavaksi sopivaan käsittelypaikkaan jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Jos jäte ei sovi käsiteltäväksi Ämmässuolla esimerkiksi ongelmajätteeksi luokittelun vuoksi, ohjataan kuorma pois alueelta. Käännytetyistä kuormista tehdään aina ilmoitus Espoon kaupungin ympäristöviranomaiselle. Alueinfra Jätteenkäsittelykeskuksen tieyhteyksiä on kehitetty toimintojen laajentumisen ja monipuolistumisen edellyttämällä tavalla. Välittömästi jätteenkäsittelykeskuksen tuloportin jälkeen on kiertoliittymä, josta jätteen pientuojien liikenne jakautuu Sortti-asemalle, henkilökunnan ja toimistolla asioivien liikenne toimiston paikoitusalueelle ja ammattimainen jäteautoliikenne vaakakentälle. Vaakakentän eteläosassa on toinen kiertoliittymä, joka kokoaa vaa alta lähtevän ja sinne taarapunnitukseen tulevan liikenteen. Kiertoliittymien käyttö parantaa alueen liikenneturvallisuutta merkittävästi tilanteessa, jossa risteäviä liikennevirtoja ei voida eristää toisistaan muilla järjestelyillä. Jätteenkäsittelyalueen tulotien varressa on pääopastetaulu, jossa on esitetty alueen merkittävimpien laitosten ja toimintojen sijainti. Toiminnoista 34

35 kertovia opastuskylttejä on myös käsittelykeskuksen yksittäisten laitosten tai toimintojen yhteydessä. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on rakennettu valokaapeliperusteinen ethernet IP-tuotantoverkkoympäristö, joka palvelee alueella toimivien automaatio- ja valvontajärjestelmien tiedonsiirtotarpeita. Jätteenkäsittelykeskuksessa on käytössä myös radiomodeemiverkko alueella hajallaan olevien kohteiden liittämiseksi osaksi suurempaa automaatiojärjestelmää. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella toimivaa langatonta 3G-tiedonsiirto- ja matkapuhelinverkkoa laajennetaan ja kehitetään edelleen. Käsittelykeskuksen alueella on lisäksi oma sisäinen radiopuhelinjärjestelmä käyttöhenkilökunnan keskinäistä viestintää varten. Jätteenkäsittelykeskuksessa on käytössä useita eri valvonta- ja automaatiojärjestelmiä. Järjestelmiä ovat mm. vesienhallinnan ja kaatopaikkakaasun keräyksen ja käsittelyn automaatiojärjestelmät sekä tärkeimpien rakennusten ja tilojen rakennusautomaatiojärjestelmät. Lisäksi on myös paloilmoitus- ja kulunvalvontajärjestelmiä sekä jätteenkäsittelytoimintoihin liittyviä järjestelmiä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus on kokonaisuudessaan aidattu. Alueen turvallisuuden lisäämiseksi sekä omaisuusrikosten ja vahingontekojen estämiseksi alueelle hankitaan kulunvalvontajärjestelmä. Kulunvalvontajärjestelmän täydennykseksi alueelle asennetaan lisää valvontakameroita. Jätteenkäsittelykeskuksen toimisto- ja sosiaalitilat sijaitsevat vastaanottoalueen yhteydessä jätteenkäsittelykeskuksen pohjoisosassa. Rakennuksia on kaksi. Toimisto- ja sosiaalitiloja on lisäksi kompostointilaitoksilla ja kaasuvoimalassa. Vesienhallinta Jätevesien keräys ja käsittely Käsiteltäviä jätevesiä jätteenkäsittelykeskuksen alueelta muodostuu seuraavasti: kaatopaikoilta biojätteiden käsittelystä (kompostointilaitokset, rakennettava mädätyslaitos, jälkikypsytys- ja multatuotekentät) kaasuvoimalasta hyötykäyttökentiltä ja tiealueilta toimisto- ja sosiaalitiloista, Sortti-asemalta ja vaaka-asemalta. Kaikki jätteenkäsittelyalueella muodostuvat jätevedet johdetaan Espoon kaupungin viemäriverkkoon. Käsiteltäviksi johdetaan myös vanhan kaatopaikan täyttöalueiden 1 ja 2 muovikalvon alapuoliset vedet. Osa jätevesistä 35

36 kierrätetään kaatopaikoille. Kierrätykseen vanhalle kaatopaikalle varaudutaan johtamaan myös kompostointilaitosten jätevesiä. Viemäriin johdettujen vesien määrä on viime vuosina vaihdellut lähinnä sadannasta riippuen välillä m 3 /a. Jätevedet kerätään ojilla, viemäreillä ja pumppaamoilla tasausaltaisiin, joista ne ohjataan vesiasemalle. Vesiasemalta jätevedet pumpataan viemäriin tai kierrätetään kaatopaikoille. Jätevesien tasausaltaita jätteenkäsittelykeskuksen alueella on vesiaseman pohjoispuolella, uuden kaatopaikan eteläpuolella, uuden kaatopaikan pohjoispuoleisella hyötykäyttökentällä ja biojätteiden käsittelyalueella. Alueella olevien pumppaamojen, altaiden ja kenttälaitteiden toimintaa ohjataan prosessiautomaatiojärjestelmällä. Jäteveden kierrätys: Kaatopaikan tiivis pintarakenne estää sadeveden pääsyn jätetäyttöön. Tällöin jäte kuivuu, sen biologinen hajoaminen hidastuu ja kaasun tuotanto vähenee. Jätevettä kierrätetään vanhalle kaatopaikalle. Vanhalle täyttöalueelle on rakennettu useassa vaiheessa vuosina kierrätysveden imeytysjärjestelmä noin 53 ha:n alueelle. Jäteveden kierrätyksellä varmistetaan kaasunmuodostuksen kannalta riittävä kosteus jätetäytössä. Kierrätysjärjestelmä toimii automaattisesti. Veden kierrätystä ohjataan prosessiautomatiikalla alemman terassitien varteen sijoitetuilta kierrätysveden säätöasemilta, joita on terassitietä kiertävässä runkovesilinjassa 4 kappaletta. Imeytysjärjestelmä koostuu rinnakkaisista noin 10 m leveistä ja useiden kymmenien metrien pituisista imeytyskentistä. Kentät on täytetty karkealla, helposti vettä läpäisevällä kiviaineksella. Imeytettävä vesi johdetaan imeytyskenttiin rei itettyjä putkia pitkin. Imeytyskentät jäävät kaatopaikan tiiviin pintakerroksen alapuolelle. Järjestelmän säätö toimii siten, että yhteen imeytyskenttään kerrallaan johdetaan haluttu määrä vettä. Sillä aikaa kun vesi imeytyy kentän alueelta jätetäyttöön painovoimaisesti, täytetään vastaavalla tavalla toiset imeytyskentät kukin vuorollaan. Jätetäyttöön imeytettävän veden määrää säädetään sillä, kuinka pitkä on kentän täyttöjen välinen aika. Jätetäyttöön imeytetyn veden vaikutuksia seurataan mm. kaatopaikan kaasuntuoton, painumisen, lämpötilan ja suotoveden pinnankorkeuden perusteella. Järjestelmän käytön aikana on havaittu kierrätys-/suotoveden kertymistä kaasukaivoihin, joka osoittaa mahdollista vedenpinnan nousua jätetäytössä. Vedenpinnan nousun seurauksena jätetäytön hajoaminen ja kaasuntuotto hidastuvat mikä taas hidastaa jätetäytön stabiloitumista. Myös uudelle kaatopaikalle on rakennettu kattava kaasunkeräysjärjestelmä ja aloitettu kierrätysvesijärjestelmän rakentaminen alueelle S1 täyttötasolle 36

37 +70 m. Kaasukaivot toimivat alaimulla ja ne voidaan tarvittaessa varustaa yläimulla. Alaimua on tarkoitus käyttää mahdollisimman pitkän aikaa. Myös uudella kaatopaikalla on ilmeistä kierrätysveden ohjautuminen kaasukaivoihin, jolloin kaivojen alaimu ei enää toimi ja jätetäytön stabiloituminen hidastuu vastaavalla tavalla kuin on käymässä vanhalla kaatopaikalla. Uuden kaatopaikan tason +70 m kierrätysvesijärjestelmästä on rakennettu valmiiksi noin 70 %. Täyttöalueen länsireunalle on rakennettu kaasunsäätöasemien yhteyteen kierrätysveden venttiiliasemat KV5 ja KV6. Seuraava kierrätysveden imeytysjärjestelmä on ollut tarkoitus rakentaa tasolle +84 m, jolloin siirryttäisiin väliaikaisesti täyttöalueelle S2. Vedenkierrätykseen liittyvien epäkohtien johdosta kierrätysvesijärjestelmän rakentamisessa on tarkoitus edetä seuraavalla tavalla: kierrätysvesijärjestelmän loppuosa noin 30 % rakennetaan tasolle +70 m, sen itäosaan vuonna 2012 kierrätysveden venttiiliaseman KV7 rakentamista lykätään täyttöalueen S1 tason +84 m kierrätysveden imeytysjärjestelmää ei rakenneta, vaan täytön yläosaan rakennetaan mahdollisesti jokin kevyempi kierrätysveden imeytysjärjestelmä. Järjestelmän loppuosan toteuttamista selvitetään alkuvaiheessa rakennettavan järjestelmän kokemusten perusteella ja siitä päätetään myöhemmin. täyttöalueelle S2 siirtymistä siirretään mahdollisuuksien mukaan eteenpäin ja alue S2 jää alkuvaiheessa varaläjitysalueeksi. Jätevesien esikäsittely ja käsittely: Jätteenkäsittelykeskuksen viemäröitävä vesimäärä on suuri. Jätevesitaksaan vaikuttavat jäteveden määrä ja laatu. Tarvittaessa jätteenkäsittelykeskukseen voidaan rakentaa oma jäteveden esikäsittelylaitos tai puhdistamo. Esikäsittelyllä voidaan parantaa viemäriin johdettavan jäteveden laatua. Hulevedet Hulevesillä tarkoitetaan viimeistellyiltä kaatopaikan osilta tulevia puhtaita vesiä ja kenttä- ym. aluilta tulevia puhtaita vesiä. Puhtaat hulevedet johdetaan maastoon ja niitä käytetään osittain jätteenkäsittelykeskuksen teknisenä vetenä. Maastoon johdettavien vesien laatua tarkkaillaan sähkönjohtokykymittareiden avulla. Likaantuneet hulevedet saadaan johdettua tarvittavissa suotovesialtaisiin. Hulevedet kerätään ojilla ja viemäreillä hulevesialtaisiin, joita on vesiaseman eteläpuolella, uuden kaatopaikan eteläpuolella, biojätteiden käsittelyalueella ja vanhalla kaatopaikalla alemman terassitien alapuolella. Käyttövesijärjestelmät Jätteenkäsittelykeskuksen alueella ovat talousveden, teknisen veden ja paloveden käyttöjärjestelmät ja verkostot. 37

38 Talousvesi hankitaan Espoon kaupungin vesijohtoverkosta. Talousvettä käytetään toimisto- ja sosiaalitiloissa, Sortti-asemalla, vaaka-asemalla ja biojätteiden käsittelylaitoksilla sekä kaasuvoimalassa ja palonsammutusvetenä. Talousvettä varten on olemassa 80 m 3 :n varastoallas pumppaamoineen. Alueella on tarvittava talousvesiverkosto, joka kattaa koko alueen. Talousveden käyttö on ollut viime vuosina noin m 3 /a. Teknisenä vetenä käytetään alueelta kerättyä puhdasta hulevettä ja tarvittaessa talousvettä. Teknisen veden verkostoon pumpattava hulevesi käsitellään painesuodattimilla. Teknistä vettä käytetään erilaisiin kastelu- ja pesutarkoituksiin sekä pölynsidontaan. Teknisen veden tarve kasvaa jätteenkäsittelytoimintojen monipuolistuessa (mm. jätteenpolton tuhkien käsittely). Palonsammutusvettä varten on 500 m 3 :n palonsammutusvesiallas ja pumppaamo. Palovesiverkosto kattaa koko jätteenkäsittelyalueen. Kaasunkeräys ja hyötykäyttö Kaasunkeräys Vanha kaatopaikka: Vanhalle kaatopaikalle on rakennettu käytön aikana kaasunkeräysjärjestelmä, joka koostuu kaasukaivoista, täyttöalueella olevista kaasunsäätöasemista ja kaasupumppaamoista. Kaasupumppaamon 1 yhteydessä on soihtupoltinasema, joka koostuu neljästä soihdusta. Kaasunkeräysjärjestelmässä on varauduttu hyvä- ja huonolaatuisen kaasun erilliseen talteenottoon ja käsittelyyn. Kaasukaivoja on jatkettu täytön noustessa täyttöalueella. Uudempia Ø mm pystykaivoja on täyttöalueella 181 kpl. Lisäksi on vanhempia pystykaivoja ja vaakakeräyssalaojia, jotka toimivat vielä osittain. Kaasunsäätöasemia on 7 kpl ja kaasupumppaamoja 4 kpl. Kaasupumppaamon 1 yhteydessä sijaitsee paineenkorotuspumppaamo ja järjestelmän valvomo. Kaasu on pumpattu vuodesta 2004 lähtien siirtoputkea pitkin hyötykäyttöön lämpövoimalaitokseen Espoon Kivenlahteen. Kaasukaivorakenteissa on otettu huomioon kaatopaikan painuminen jätetäytön lopettamisen jälkeen. Vuonna 2009 kaatopaikkakaasua kerättiin noin 67,8 milj. normaali-m 3, jonka polttoaine-energia oli noin 335 GWh. Vuonna 2009 kerätystä kaasusta hyödynnettiin noin 54 %, eli noin 180 GWh. Vuonna 2010 jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin käyttöön kaasuvoimala ja aloitettiin oma sähkön ja lämmön tuotanto. 38

39 39 Uusi kaatopaikka: Uuden kaatopaikan bioreaktorisoluun S1 on toteutettu rakentamisen yhteydessä kaatopaikkakaasun talteenotto. Bioreaktorisoluun S2 rakennetaan vastaava järjestelmä. Solussa S1 kaasukaivoja on 72 kpl. Alkuvaiheessa kaasunimu järjestetään kaivojen alaosasta. Kaivoja jatketaan täytön noustessa kivikorirakenteella. Myöhemmässä vaiheessa siirrytään kaivojen yläimuun. Kaasukaivojen yläpää suojataan muovihupulla, joka estää kaasun pääsyn ilmaan ja ilman pääsyn kaivoon kaasua imettäessä. Kaasunkeräysjärjestelmät on sijoitettu kaatopaikan itäreunalla olevaan huoltokanaaliin ja kaasunsäätöasemiin länsireunan kalliotasanteella. Kaasunsäätöasemien yhteydessä ovat myös suotoveden kierrätyksen säätöasemat. Laajennusalueelta on kaasun siirtoputki kaasun hyötykäyttöalueelle. Toinen siirtoputki rakennetaan vuonna Tarvittava imupaine kaasukaivoihin tuotetaan kaasupumppaamolla 1. Paineenkorotuspumppaamo jäi pois käytöstä kaasuvoimalan valmistuessa. Paineenkorotuspumppaamoa voidaan tarvittaessa käyttää uuden kaatopaikan kaasunkeräykseen. Myös uuden kaatopaikan bioreaktorisolujen kaatopaikkakaasun käsittelyssä on varauduttu hyvä- ja huonolaatuisen kaasun keräykseen. Kaatopaikkakaasun keräys aloitettiin uudelta kaatopaikalta toukokuussa Vuonna 2009 kerätyn kaasun määrä oli 2,4 milj. normaali-m 3 ja polttoaine-energia 11 GWh. Kaasun hyötykäyttö Jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on valmistunut vuonna 2010 kaasuvoimala, joka pystyy hyödyntämään lähes kaiken Ämmässuon tuottaman kaatopaikkakaasun. HSY myy suurimman osan laitoksen tuottamasta 15 MW sähkötehosta valtakunnan verkkoon. Kaasun hyödyntäminen parantaa jätteiden hyötykäyttöä. Kaatopaikkakaasulla tuotetulla energialla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita sähkön tuotannossa. Sähkönenergian tuottaminen kaatopaikkakaasulla on myös taloudellisesti kannattavaa. Voimalaitos koostuu neljästä kaasumoottorikäyttöisestä generaattorista, joista kunkin sähköteho on 3,6 MW. Moottorivoimalaitos on suunniteltu pienimuotoiseen perusvoimantuotantoon ja se toimii rinnankäytössä yleisen sähköverkon kanssa. Voimalan moottorit ovat laihalla kaasuseoksella toimivia nelitahtisia ottomoottoreita. Käyttöön valittu moottorityyppi pystyy toimimaan myös nimellistehoaan pienemmillä kaasumäärillä. Ominaisuus on hyödyllinen, sillä Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan käyttöönoton myötä tulee kaatopaikalle nykytilanteeseen verrattuna vain osa biohajoavasta sekajätteestä. Näin ollen syntyvän kaatopaikkakaasun määrä alkaa tulevaisuudessa vähetä.

40 Jätteenkäsittelykeskuksen alueelle suunniteltu erilliskerätyn biojätteen mädätyslaitos tuottaa biokaasua, joka on ominaisuuksiltaan verrattavissa kaatopaikkakaasuun. Mädätyslaitoksen tuottama biokaasu on tarkoitus hyödyntää kaasuvoimalassa. Tällöin biokaasun tuotanto korvaa kaatopaikkakaasun vähenemistä ja lisää kaasumoottoreiden taloudellista toimintaaikaa. Voimalarakennuksen kerros-ala on noin k-m 2. Voimalakoneistojen ja tarvittavien apulaitteiden lisäksi rakennukseen kuuluu valvomosali. Valvomon mitoituksessa on otettu huomioon kaasuvoimalan lisäksi myös kaasukeräysjärjestelmän, vesien hallinnan ja bioreaktorikaatopaikan valvonta ja ohjaus. Rakennuksessa on myös näihin toimintoihin liittyviä toimistotiloja. ORC-voimalaitos ja lämpöenergian hyödyntäminen: Lokakuussa 2011 kaasuvoimalassa otettiin käyttöön ns. ORC-yksikkö, jolla tuotetaan sähköä kaasumoottoreiden pakokaasulämmöstä. ORC-laitteisto hyödyntää kaasuvoimalan kuumia (500 ºC) pakokaasuja. Laitteiston avulla voimalan savukaasuista (7 MW) kyetään tuottamaan noin 1,3 MW lisäsähköä. Tuotetulla lisäsähköllä kyetään kattamaan koko Ämmässuon nykyinen sähkönkulutus. Kaasumoottorit tuottavat lämpöä moottorin jäähdytysveteen ja pakokaasuihin. Kaasumoottoreiden jäähdytysveden lämpöenergiaa hyödynnetään oman aluekaukolämpöverkon kautta käsittelykeskuksen alueella tarvittavana prosessilämpönä ja rakennusten lämmittämisessä. Nykyinen kulutus on kuitenkin pienempi kuin voimalan tuottama lämpömäärä. Parhaillaan selvitetään mahdollisuuksia hyödyntää lämpöä esimerkiksi kaatopaikan suotovesien tai biojätteen käsittelyn jätevesien puhdistamisessa. Lämpöä voitaisiin hyödyntää myös pilaantuneiden maiden käsittelyssä. Jätteiden esikäsittely ja välivarastointi Kenttäalueet ja niillä käsiteltävät ja varastoitavat jätteet Jätteiden esikäsittelyä ja välivarastointia varten jätteenkäsittelykeskuksen alueella on kenttäalueita. Esikäsittelyä ja välivarastointia suoritetaan myös uudella kaatopaikalla. Esikäsiteltäviä ja välivarastoitavia jätteitä ovat mm. pilaantuneet maa-ainekset, maa- ja kiviainespohjaiset jätteet, murskattava ja paalattava jäte sekä haketettava puujäte. Esikäsittelyllä jätteistä jalostetaan hyödynnettäviä materiaaleja joko käytettäväksi jätteenkäsittelykeskuksen alueella kaatopaikkarakenteissa tai jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolella esimerkiksi jätepolttoaineena. Käsitellyt pilaantuneet maat käytetään hyödyksi vanhan ja uuden kaatopaikan rakenteissa ja viimeistelyrakentamisessa. Pilaantumattomiksi käsitellyt maat voidaan ohjata hyötykäyttöön myös Ämmässuon alueen ulkopuolelle. Hyötykäyttökentillä käsiteltävät ja välivarastoitavat jätteet on esitetty seuraavassa taulukossa (muut paitsi jälkikypsytettävä komposti, kompostoitava metsäteollisuuden kuituliete, kompostoitava puutarha- ja puistojäte sekä 40

41 kompostoinnin tukiaineet ja multatuotteet). Taulukossa jätteenkäsittelytoiminnot on jaettu toimintoihin, joilla on ympäristölupa ja toimintoihin, joille tarvitaan ympäristölupa. Hyötykäyttökentillä käsiteltävät ja välivarastoitavat jätteet 41 Jätelaji Nykyinen lupa ja määrä Haettava määrä t/a Laatu/jätenimike t/a OLEMASSA OLEVAT TOIMINNOT, JOILLA ON YMPÄRISTÖLUPA Pilaantuneiden maiden käsittely ja välivarastointi; käyttö käsittelyn Luvan No YS 553, määrä t/a t/a Jätenimikkeet *, , * ja jälkeen vanhan ja uuden kaatopaikan muotoilussa ja viimeistelyrakentamisessa. Pilaantumattomiksi käsitellyt maat voidaan ohjata hyötykäyttöön myös Ämmässuon ulkopuolelle. UUDET TOIMINNOT, JOILLE TARVITAAN YMPÄRISTÖLUPA Tavanomaiseksi jätteeksi Jätenimike luokiteltava maa- ja kiviainesjäte, joka sisältää jätemateriaaleja, ja jossa lisäksi: mineraaliöljyjen (C 10 C 40) pitoisuus enintään mg/kg PAH-yhdisteiden summapitoisuus (EPA 16) enintään 150 mg/kg; käsittely murskaamalla ja seulomalla, hyödyntäminen peitemaana ja kaatopaikkarakenteissa. Syntypaikkalajitellun Vastaanoton piiriin kuuluvat rakennusjätteen käsittely. mm. jätteet seuraa- Käsittelyjakeiden käyttö: käyttö päivittäispeitemateriaalina, loppusijoitus, metallien villa jätenimikkeillä: , , , , , , , 17 ohjaus hyötykäyttöön, ja käyttö polttoaineena muualla Puujätteen haketus ja välivarastointi; käyttö kompostin tukiaineena ja polttoaineena Välivarastoiva kyllästetty puujäte Jätenimikkeet ja Jätenimike Jätteenkäsittelykeskuksen alueella ovat seuraavat jätteiden esikäsittelyyn ja välivarastointiin käytettävät kenttäalueet: kompostointilaitosten pohjoispuoleiset kenttäalueet, noin 5,7 ha kompostointilaitosten eteläpuoleiset kenttäalueet, noin 5,5 ha uuden kaatopaikan pohjoispuoleiset kenttäalueet, noin 5,0 ha kompostointilaitosten eteläpuoleisten kenttäalueiden laajennus, noin 17,2 ha (1. toteutusvaihe noin 3,5 ha vuosina ) uudella kaatopaikalla sijaitsevat kenttäalueet. Pilaantuneiden maiden käsittely sijoittuu kompostointilaitosten eteläpuoliselle kentälle, jolle on rakennettu 1. käsittelyhalli vuonna 2011.

42 Muuten kenttäalueita käytetään siten, ettei toimintoja sidota tapahtuvaksi tietyillä kentillä, vaan kenttiä käytetään kulloisenkin tilanteen mukaan eri materiaalien esikäsittelyyn ja välivarastointiin. Käytön edellytyksenä on, että kentän rakenteet täyttävät toiminnalle asetetut vaatimukset ja kentän valumavedet käsitellään hallitusti. Kentät ovat asfalttipintaisia. Asfalttina on käytetty kumibitumiasfalttia ja tiivisasfalttibetonia. Osalla kentistä on lisätiivistysrakenteena maabentoniittikerroksia ja HDPE-tiivistyskalvo. Kenttien vedet johdetaan jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien keräysjärjestelmään ja pumpataan HSY:n viemäriverkkoon. Nykyisten ja rakennettavien uusien kenttäalueiden lisäksi jätteenkäsittelykeskuksen alueelle varaudutaan rakentamaan kaatopaikan laajennusalueen pohjoispuoleisen kenttäalueen pohjoispuolelle tukikohta-alue, jossa on kaluston ja työkoneiden huoltotilat ja varastotiloja. Alueen pinta-ala on noin 1,2 ha. Toiminnot, joilla on ympäristölupa Pilaantuneiden maiden käsittely Pilaantuneiden maiden käsittelylle on lupa jätteenkäsittelykeskuksen voimassa olevassa ympäristöluvassa (No YS 553/ ). Lupa sallii pilaantuneiden maiden kompostointi- ja huokosilmakäsittelyt kenttäalueella kompostointilaitosten pohjoispuolella. Käsittelykapasiteetti on t/a ja varastoinnin enimmäiskapasiteetti t. Käsiteltävät maat Pilaantuneita maa-aineksia käsitellään enintään t/a. Maiden pääasiallinen käsittelymenetelmä on mikrobiologinen käsittely hapellisissa olosuhteissa eli kompostointi. Käsittelyä tehostetaan tarvittaessa huokosilmakäsittelyllä. Mikrobiologinen hajotus esikäsittelymenetelmineen soveltuu parhaiten biohajoavien hiilivety-yhdisteiden, kuten erilaisten öljyjen ja polttoaineiden, kreosootin ja PAH-yhdisteiden, kloorifenolien, glykolien sekä TBT:n ja muiden organotinojen käsittelyyn. Vastaanotettavat, välivarastoitavat ja käsiteltävät maat voivat sisältää myös muita haitta-aineita (esim. metalleja, syanidia, PCB-yhdisteitä jne.), joita kompostoimalla ja/tai huokosilmakäsittelyllä varsinaisesti käsitellään. Tällaiset haitta-aineet, joita ei kompostoimalla ja/tai huokosilmakäsittelyllä pystytä käsittelemään, jatkokäsitellään muilla tavoin. Kulloinkin käytettävä jatkokäsittelytapa päätetään maaeräkohtaisesti. Käsittelyyn tulevat maamassat ovat pääosin peräisin vanhoilta pilaantuneilta maa-alueilta, mutta käsiteltäväksi tulee myös öljy-, kuljetus-, yms. onnettomuuksissa syntyneitä pilaantuneita maita. Maat ovat peräisin lähinnä HSY:n alueen kunnista. 42

43 Pilaantuneiden maiden varastointikapasiteetiksi (käsittelyä odottavat, käsiteltävät ja käsitellyt) esitetään samaa kuin laitoksen vuotuinen käsittelykapasiteetti, eli t. Perusteluna tälle on pilaantuneiden maiden käsittelyn mahdollinen kesto yli vuoden, jolloin aikaisempina vuosina tulleet käsittelyssä olevat maat joudutaan laskemaan mukaan tarkasteluvuoden varastointikapasiteettiin. Pilaantuneiden maiden käsittelyn ympäristövaikutusten arviointi tehtiin määrälle t/a (arviointiselostus , yhteysviranomaisen lausunto ). Nykyisen luvan puitteissa käsiteltävät pilaantuneet maat voivat olla myös ongelmajätteiksi luokiteltuja. Pilaantuneiden maiden käsittelyyn haettava lisäkapasiteetti on t/a. Nämä pilaantuneet maat eivät ole ongelmajätteiksi luokiteltuja. Käsittelylupaa haetaan myös käsittelytoiminnassa syntyvien jätteiden, kuten hiekan- ja öljynerottimien pohjalietteiden ja ilmanpuhdistimien biosuodatinmateriaalin käsittelyyn. Käsittelylupaa haetaan myös pienille liete-erille, jotka sopivat pitoisuuksiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan käsittelylaitoksen prosesseissa käsiteltäviksi. Näitä ovat esim. hiekan- ja öljynerottimien pohjalietteet. Samoin käsittelylupaa haetaan jätteenkäsittelykeskukseen rakennettavan mädätyslaitoksen jätevesien esikäsittelyssä muodostuvien lietteiden käsittelyyn. Maiden vastaanotto ja käsittely Käsittelyalueet ja niiden rakenteet: Pilaantuneiden maiden käsittelykenttä sijaitsee aikaisemmasta poiketen kompostointilaitosten eteläpuolella. Käsittely toteutetaan asfalttikentällä kevytrakenteisissa halleissa (PIMA-hallit 1 ja 2). PIMA-hallien ja käsittelykenttien rakenteita on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan PIMA-halli 1 ja tarvittavat viemäröinnit sekä hiekan- ja öljynerotin PIMA-hallin 1 pohjoispäähän. Vastaanottoalue sijaitsee PIMA-hallien välissä. Vastaanottoalue katetaan PIMA-hallin 2 rakentamisen yhteydessä. Vastaanottoalueen ja PIMA-hallin 2 vedet johdetaan PIMA-hallin 1 öljynerottimeen. Pilaantuneita maita voidaan välivarastoida PIMA-hallien 1 ja 2 läheisillä kenttäalueilla, jolla on tarvittavat pohjarakenteet. Maiden välivarastointi edellyttää varastointialueen varustamista hiekan- ja öljynerottimella. Jätteenkäsittelykeskuksen voimassa olevasta ympäristöluvasta poiketen PIMA-hallin 1 ilmanvaihto esitetään toteutettavaksi seuraavasti: 1) PIMA-hallin 1 sisään rakennetaan erillinen halli (VOC-halli), jossa käsitellään haihtuvilla yhdisteillä pilaantuneet maat sekä hajuhaittoja mahdollisesti aiheuttavat maa-ainekset. VOC-halliin rakennetaan oma, hallin yleisilmanvaihdosta erillinen ilmanvaihto. VOC-hallin poistoilma puhdistetaan aina, kun siellä on pilaantuneita maita, ja mikäli päästöraja ylittyy. Päästö- 43

44 rajaksi VOC-hallin poistoilmalle esitetään keskipitoisuutta 100 ppm. Päästörajan ylittävän pitoisuuden puhdistustavoitteeksi esitetään hiilivetyjen 95 % reduktiota, vuosikeskiarvona laskettuna. VOC-hallin ilma puhdistetaan käsittely-yksikössä katalyyttisen tai ei-katalyyttisen polton avulla, aktiivihiilimenetelmällä, biologisella suodatuksella tai näiden yhdistelmällä. 2) PIMA-halliin 1 rakennetaan VOC-hallin ilmastoinnista erillinen yleisilmanvaihto. PIMA-halli 1 pidetään alipaineistettuna poistovirtausta säätämällä. Yleisilmanvaihdon ilmaa ei puhdisteta, koska työkoneiden pakokaasut eivät edellytä puhdistamista, ja koska kompostoimalla puhdistettavasta maa-aineksesta ei haihdu haitta-aineita. 3) VOC-hallin läheisyyteen rakennetaan kohdepoistoalue, jolle voidaan vastaanottaa haihtuvilla yhdisteillä pilaantuneita maita, mikäli VOC-halli on täynnä. Kohdepoistoalueen poistoilma liitetään VOC-hallin ilmanvaihtojärjestelmään, ja puhdistetaan. 4) PIMA-hallin 1 yhdelle pitkälle sivulle rakennetaan runkolinja kompostiaumojen koneellista ilmastamista varten. Mikäli kompostiaumoista myös imetään ilmaa, johdetaan imetty ilma runkolinjaa pitkin huokoskaasulaitteistolle, jossa se puhdistetaan edellä kohdassa 1 esitettyjen päästörajojen mukaisesti. Erillisen VOC-hallin hyötyjä ovat muun muassa: ilmapäästöjen käsittely saadaan paremmaksi ja kohdistettua oleellisiin pilaantuneihin maihin energian kulutus vähenee, kun vain VOC-hallin ilma vaatii puhdistusta työsuojelu saadaan tehokkaammaksi, kun PIMA-hallin 1 yleisilmaan ei pääse haitta-aineita (haihtuvilla yhdisteillä pilaantuneet maat käsitellään VOC-hallissa). PIMA-hallin 2 ilmanvaihto ja ilmanvaihtoilmojen käsittely hyväksytetään erikseen. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle rakennetusta/rakenteilla olevasta aluelämpöverkostosta saatavaa lämpöä hyödynnetään pilaantuneiden maiden puhdistamisen tehostamiseksi. Aluelämmöllä voidaan myös lämmittää PIMA-hallia 1 ja VOC-hallia. Maiden vastaanotto, välivarastointi ja kuvaus puhdistusprosessista: Maamassat vastaanotetaan joko vastaanottoalueelle tai suoraan PIMAhalleihin. Haihtuvilla yhdisteillä pilaantuneet massat vastaanotetaan aina suoraan PIMA-halleihin. Myös hajuhaittoja mahdollisesti aiheuttavat maaainekset (esim. tietyillä PAH-yhdisteillä pilaantuneet maat, vanhoilta kaatopaikoilta peräisin olevat maat yms.) vastaanotetaan, varastoidaan ja puhdistetaan PIMA-halleissa. PIMA-hallissa 1 haihtuvilla yhdisteillä pilaantuneet maat ja hajuhaittoja mahdollisesti aiheuttavat maat vastaanotetaan 44

45 ensisijaisesti VOC-halliin. Vastaanottoalueelta maat siirretään PIMAhalleihin. Käsittelyä odottavia pilaantuneita maita varaudutaan välivarastoimaan PI- MA-hallien läheisillä kenttäalueilla pressuilla peitettyinä. Peittäminen estää maiden pölyämistä, yhdisteiden haihtumista ilmaan ja sadevesien huuhtelevaa vaikutusta. Pölyämistä estetään tarvittaessa myös kastelulla. Pilaantuneiden maiden välivarastointikentän pintavaluntavedet johdetaan hiekanja öljynerottimen kautta jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien käsittelyyn. Kuvaus puhdistusprosesseista: Kullekin maaerälle laaditaan käsittelyohje, jonka mukaan maaerän puhdistaminen toteutetaan. Käsittelyohjeessa määritellään mm. seuraavat asiat: eri kohteista peräisin olevien maiden yhdistäminen, maaerän seulontatarve, tukiaineen (kuorike, hake, olki tms.) lisäystarve ja -määrä, auman käännöt tai koneellinen ilmastus tai koneellinen ilmastus täydennettynä huokosilmaimulla, ravinnelisäysten tarve, maaerän ph:n, kosteuden ja lämpötilan säätämisen tarve mikrobiologiselle hajotukselle optimaalisiksi jne. Ainoastaan samoilla haitta-aineilla ja suurin piirtein samansuuruisia haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä, eri kohteista peräisin olevia maita yhdistetään, ja silloinkin vain, mikäli yhdistäminen on puhdistusprosessin toimivuuden varmistamiseksi tarpeen. Lisättävien ravinteiden ja tukiaineen laatu ja määrä riippuvat kulloinkin puhdistettavan maa-aineksen laadusta sekä maa-aineksen pilanneen haitta-aineen ominaisuuksista ja pitoisuudesta. Kasteluvetenä voidaan tarvittaessa käyttää käsiteltävistä massoista suotautunutta vettä, joka kerätään tällöin säiliöön ja kierrätetään takaisin aumoihin. Maamassasta muotoillaan koneiden avulla käsittelyauma. Mikäli auma maalajinsa ja muiden ominaisuuksiensa puolesta soveltuu koneelliseen ilmastukseen, voidaan maa-ainesta ilmastaa koneellisesti. Vaihtoehtona koneelliselle ilmastukselle on auman ilmastaminen mekaanisesti, kääntämällä auma. Koneellisessa ilmastuksessa auman sisään asennetaan rei itettyjä putkia, joiden kautta maa-ainekseen syötetään ilmaa. Aumaan syötettävää ilmaa voidaan tarvittaessa myös lämmittää. Samaan aikaan ilman syöttämisen kanssa aumasta voidaan myös imeä ilmaa. Aumasta imetty ilma kerätään puhdistusyksikköön, jossa se puhdistetaan katalyyttisen tai ei-katalyyttisen polton avulla, aktiivihiilimenetelmällä, biologisella suodatuksella tai näiden yhdistelmällä. Poistoilman käsittelyn tehokkuutta ja käsittelyn ilmaan johdettavia päästöjä tarkkaillaan säännöllisesti. Auman koneellista ilmastusta täydennettynä huokosilmaimulla käytetään pääasiassa VOC-yhdisteitä (haihtuvat orgaaniset hiilivety-yhdisteet) sisältävien maiden puhdistusprosessin tehostamiseksi. Huokosilmaimun käyttö päätetään maaeräkohtaisesti, muun muassa maaerän maalajin perusteella. Menetelmässä puhdistettavan maa-aineksen läpi johdetaan ilmavirta, johon haihtuvat yhdisteet siirtyvät maan huokosilmasta. Haihtuvien yhdis- 45

46 teiden erottumista puhdistettavana olevasta maamassasta voidaan tehostaa käyttämällä katalyyttisestä poltosta syntyvää tai muuta lämpöenergiaa maamassan joukkoon johdettavan ilman lämmittämiseen. Lämmitetyn ilman avulla saadaan maamassasta poistettua heikomminkin haihtuvia yhdisteitä, kuten eräitä PAH-yhdisteitä. Keskimäärin huokosilmakäsittelyn arvioidaan kestävän noin yhdestä kolmeen kuukautta, jonka jälkeen maaerän puhdistamista voidaan vielä tarvittaessa jatkaa mikrobiologisella käsittelyllä haihtumattomien/hitaammin hajoavien haitta-aineiden hajottamiseksi pois maa-aineksesta. Huokosilmaimulla täydennetyssä koneellisessa ilmastuksessa aumaan saadaan, muun muassa puhallus- ja imupumppujen tehoja säätämällä, luotua alipaine, jolloin aumasta ei pääse vapautumaan haitta-aineita (eikä hajuja) VOC-hallin ilmaan. Lastaustilanteissa ja mikäli VOC-yhdisteillä pilaantunut maaerä ei ominaisuuksiensa puolesta sovellu koneelliseen ilmastukseen (ja aumaa siksi ilmastetaan manuaalisesti, työkoneilla kääntäen), VOC-hallin sisäilmaan voi kertyä VOC-yhdisteitä sellaisina pitoisuuksina, että VOC-hallissa työskentelevien työntekijöiden (esim. näytteenottajat) työterveys saattaisi ilman asianmukaista suojautumista vaarantua (ilmapäästöjä muualle PIMA-halliin 1 tai ympäristöön ei pääse syntymään, sillä VOC-hallin ilma puhdistetaan koneellisesti). Työntekijöiden suojautumistarpeen määrittämisen helpottamiseksi VOC-hallin ulkopuolelle asennetaan liikennevalot, joiden valot ilmaisevat, milloin VOC-hallin sisäilmassa on niin suuret haitta-ainepitoisuudet, että halliin menevien on käytettävä hengityssuojaimia. Pilaantuneiden maiden käsittelyssä käytettävissä työkoneissa on ylipaineistetut hytit, joiden ansiosta VOC-hallin ilmaan mahdollisesti vapautuvat haitta-aineet eivät aiheuta terveysriskiä koneiden kuljettajille. Hallin ilmanlaatua tarkkaillaan mittaamalla. Pilaantuneiden maiden kompostointiaika on noin 2 kk 2 vuotta riippuen mm. hajotettavasta haitta-aineesta, hajotettavan haitta-aineen lähtöpitoisuudesta maa-aineksessa, maa-aineksen laadusta sekä tavoiteltavasta puhtausasteesta. Puhdistumisen edistymistä seurataan ottamalla maista säännöllisin välein näytteitä, joista analysoidaan laboratoriossa vähintään maaerän pilanneiden haitta-aineiden pitoisuudet. Laboratorioanalyysien tulosten perusteella aikaisemmin laadittua puhdistusohjetta päivitetään tarvittaessa. Käsittelytapahtumien ja -prosessien seurannan lisäksi seurataan jätevesiä, rakenteiden kuntoa ja poistoilmaa. Mittauksista ja tehdyistä toimenpiteistä pidetään kirjaa. Käsiteltävistä massoista pidetään kirjaa siten, että kunkin maaerän laatu ja alkuperä ovat selvillä ja samoin eri kohteista tuotujen erien sijainti on paikannettavissa. Lähtötiedoista tulee käydä ilmi ainakin syntypaikka ja tiedot pilaantumisen ajankohdasta, pilaantumisen aiheuttamasta toiminnasta sekä muut historiatiedot, haitta-aineet ja niiden pitoisuudet, maalajit, massamäärät maalajeittain ja haitta-ainepitoisuuksittain ja toimitusaika sekä muut vastaanoton ja käsittelyn kannalta olennaiset tiedot. Mikäli tuotava maaerä ei vastaa annettuja tietoja, maat sijoitetaan erilleen halliin ja niiden laadusta suoritetaan lisäanalyyseja. Mikäli maat eivät vas- 46

47 taa sovittua eivätkä sovellu käsittelyyn, ne toimitetaan käsiteltäviksi asianomaisen ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Käsittelyjätteet, puhdistuksen tavoitepitoisuudet ja syntyvät lopputuotteet sekä hyötykäyttö- ja lopusijoituskriteerit Käsittelyjätteet: Pilaantuneiden maiden esikäsittelyssä syntyy seulontajätteitä (puuta, kiviainesta, tiiltä, betonia, metallia, rakennusjätettä yms.). Ne lajitellaan ja sijoitetaan joko jätteenkäsittelykeskuksessa oleviin erilliskeräyspisteisiin tai jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikalle. Itse pilaantuneen maan puhdistusprosessissa syntyvät jätteet (ilmastusputket, välivarastoitujen maiden katteina käytetyt aumamuovit yms.) sijoitetaan jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikalle. Ilmanpuhdistuksen jätteitä muodostuu huokoskaasulaitteiston ja VOC-hallin poistoilmojen biosuodattimien ja/tai aktiivihiilisuodattimien suodatinmateriaalin vaihdoista. Biosuodattimista poistettu suodinmateriaali joko käsitellään pilaantuneiden maiden puhdistusprosesseissa, mikäli se ominaisuuksiltaan niihin soveltuu, tai sijoitetaan kaatopaikalle. Käytetty, regenerointiin kelpaamaton aktiivihiilijäte toimitetaan asianmukaisen luvan saaneeseen ongelmajätteiden käsittelypaikkaan. Puhdistuksen tavoitepitoisuudet ja syntyvät lopputuotteet: Maan puhdistumisen etenemistä seurataan ja puhdistus lopetetaan, kun tavoitepitoisuudet on laboratorioanalyysein todettu saavutetuiksi. Tavoitepitoisuudet määritellään maaeräkohtaisesti jo maaerälle käsittelyohjetta laadittaessa, ja vähimmäistavoitteena on tuottaa maata, joka on kelpoista sijoitettavaksi jätteenkäsittelykeskuksen vanhalle tai uudelle kaatopaikalle. Vanhalla kaatopaikalla puhdistettuja maita käytetään kaatopaikan viimeistelyrakentamisessa, uudella kaatopaikalla päivittäisessä jätteiden peitossa ja kaatopaikkateissä sekä muissa kaatopaikkarakenteissa. Pilaantuneista maista syntyy lopputuotteena puhdistettua maata enimmillään arviolta noin t/a. Puhdistukseen tuotujen ja sieltä poisvietyjen maamassojen määrästä, laadusta, siirtoasiakirjoista ja vientikohteista pidetään kirjaa. Hyötykäyttö- ja loppusijoituskriteerit: Maaerän sijoituspaikka puhdistuksen jälkeen määräytyy saavutetun puhtausasteen perusteella seuraavasti: 1. Mikäli puhdistetun maan haitta-ainepitoisuudet ovat alle maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) kynnysarvojen, maaerä voidaan luovuttaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolelle käytettäväksi, käyttää mullanvalmistuksen raaka-aineena Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa tai hyödyntää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vanhalla kaatopaikalla tai hyödyntää/sijoittaa uudella kaatopaikalla. 47

48 2. Mikäli puhdistetun maan haitta-ainepitoisuudet ovat alle maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) alempien ohjearvojen, maaerä voidaan luovuttaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolelle käytettäväksi, edellyttäen, että vastaanottavalla kohteella on ympäristösuojeluasetuksen 169/ :n mukainen hyväksytty suunnitelma tai lupa tai muu hyväksyttävä lupa vastaanottaa/käyttää tällaisia maa-aineksia. Vaihtoehtoisesti maaerä voidaan käyttää mullanvalmistuksen raaka-aineena Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksessa tai hyödyntää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vanhalla kaatopaikalla tai hyödyntää/sijoittaa uudella kaatopaikalla. 3. Mikäli puhdistetun maan haitta-ainepitoisuudet ovat yli maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) alempien ohjearvojen, maaerästä laaditaan valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista (861/1997) mukainen kaatopaikkakelpoisuusselvitys. Kaatopaikkakelpoisuusselvitys sisältää tällöin vähintään jätteen perusmäärittelyn. Mikäli maaerä em. kaatopaikkakelpoisuusselvityksen perusteella todetaan soveltuvaksi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen uudelle tai vanhalle kaatopaikalle, ja mikäli maaerän mineraaliöljyjen (C 10 C 40 ) pitoisuus on enintään mg/kg PAH-yhdisteiden summapitoisuus (EPA 16) on enintään 150 mg/kg, voidaan maaerä hyödyntää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vanhalla kaatopaikalla tai hyödyntää/sijoittaa uudella kaatopaikalla. Hyötykäyttö- ja loppusijoituskriteereitä 1. ja 2. käytetään myös jätteenkäsittelykeskuksessa käsiteltyjen maa- ja kiviainesten hyötykäyttöä ja loppusijoitusta arvioitaessa. Hyötykäyttökriteeriä 3. sovelletaan myös vanhalla kaatopaikalla hyödynnettäville ja uudella kaatopaikalla hyödynnettäville/sijoitettaville, jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuoleisista kunnostuskohteista tuleville pilaantuneille maille. Ilmaan kohdistuvien päästöjen seuranta Ilmaan kohdistuvien päästöjen seurannassa keskeisiä seurattavia kohteita (seuraustarve esitetty suluissa) voivat olla esimerkiksi: PIMA-hallien sisäilma (työsuojelu) VOC-hallin sisäilma (työsuojelu ja puhdistettaviksi johdettavat haittaaineet) VOC-hallin ilmanpuhdistusyksikön tulo- ja poistoilma (ilmanpuhdistuksen toimivuus ja ympäristökuormitus) huokoskaasulaitteiston ilmanpuhdistusyksikön tulo- ja poistoilma (maanpuhdistusprosessin ja ilmanpuhdistuksen toimivuus sekä ympäristökuormitus). 48

49 Ilmapäästöjen seurannasta laaditaan omavalvontasuunnitelma, jossa esitetään seurattavat kohteet ja haitta-aineet sekä käytettävät mittausmenetelmät ja -pisteet. Omavalvontasuunnitelma hyväksytetään viranomaisella ja suunnitelman sisältöä päivitetään tarpeen mukaan. PIMA-hallien vesipäästöjen hallinta PIMA-hallien ylijäämävedet, joita ei käytetä kasteluvetenä, johdetaan hiekan- ja öljynerottimen kautta jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien keräysjärjestelmään ja edelleen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Käsittelykentän PIMA-hallien puhtaat kattovedet ja ajoalueiden puhtaat valumavedet johdetaan maastoon kuten muutkin vastaavat vedet käsittelykeskuksen alueelta. Ulkopuoleisten puhtaiden vesien pääsy käsittelykentälle estetään ojituksilla ja muilla järjestelyillä. Vesipäästöjen seurannasta laaditaan omavalvontasuunnitelma, jossa esitetään seurattavat kohteet ja haitta-aineet sekä käytettävät mittausmenetelmät ja -pisteet. Omavalvontasuunnitelma hyväksytetään viranomaisella ja suunnitelman sisältöä päivitetään tarpeen mukaan. Toiminnot, joilla ei ole ympäristölupaa Maa- ja kiviaineksen käsittely Jätettä sisältävät maat ovat ylijäämämaita, jotka sisältävät betonikappaleita ja isoja kiviä sekä epäpuhtauksina jätemateriaaleja (muovia ym.). Maat vastaanotetaan hyötykäyttökentälle. Jätteet erotellaan maasta seulomalla. Betonikappaleet ja isot kivet murskataan. Betoniraudat erotetaan betonikappaleiden esikäsittelyssä ja murskauksen jälkeen magneettierottimella. Seulonta ja murskaus suoritetaan siirrettävällä kalustolla alan urakoitsijan toimesta. Murskausta tehdään joitakin kertoja vuodessa. Seulonta- ja murskauslaitteisto ja -tekniikka vaihtelevat urakoitsijakohtaisesti. Käsittelyn melu- ja pölyhaittoja estetään koteloinneilla ja tarvittaessa kastelulla (vesisumutus). Varastokasoja kastellaan myös tarvittaessa. Kenttäalueen pintavaluntavedet ohjataan jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien käsittelyyn. Erotettu rautametalli ohjataan hyötykäyttöön. Seulottu maa ja murske käytetään vanhan kaatopaikan muotoilussa ja esipeittokerroksen rakentamisessa sekä uuden kaatopaikan rakenteissa. Betonimursketta käytetään kaatopaikan rakenteissa, mm. laajennusalueen kallioseinämien suojauksessa salaojituskerroksena ja vanhan kaatopaikan tierakenteissa ja Ämmässuon alueelle sijoittuvissa muissa rakennushankkeissa. Jätemateriaalit sijoitetaan uudelle kaatopaikalle. Maa- ja kiviaineksen käsittelyssä varaudutaan t/a kapasiteettiin. Maa- ja kiviaineksen käsittelyssä varaudutaan myös puhtaiden maa- ja kiviainesmassojen seulontaan. 49

50 50 Sekajätteen, energiajätteen ja rakennusjätteen käsittely Varastokoot ja -ajat ennen murskausta/paalausta Käsiteltävien jätteiden varaston koko (kaikki jätejakeet; sekajäte, rakennusjäte) on yhteensä enintään t. Eli käsittelyä odottavan sekajätteen/rakennusjätteen tai välivarastoidun sekajätteen (jota ei paalata vaan ajetaan irtojätteenä jätevoimalaan) varaston enimmäiskoko on t. Sekajätteen osalta välivarastoinnilla varaudutaan jätevoimalaan seisokkeihin ja vuosihuoltoon ( tonnia). Varastointi toteutetaan aiemmin lupahakemuksen täydennyksessä esitetyn mukaisesti siten, että siitä ei synny hajuhaittaa eikä haittaeläinongelmaa. Käytännössä isosta varastosta siirretään pienempi erä ( tonnia) päivävarastoon (murskaus-)/paalauslinjaston viereen ja syötetään siitä laitteistoon tai jäte kuormataan suoraan siirtokuljetusajoneuvoihin. Varastointiaika on enintään 6 kk. Varastokoot ja -ajat murskauksen jälkeen Varaston koko on enimmillään t. HSY on täydennyksessään ilmoittanut seuraavasti: Murskauksen jälkeen paalattavan jätteen varasto on kooltaan pieni, koska murskattu jäte pyritään paalaamaan ja toimittamaan eteenpäin jätevoimalaan mahdollisimman nopeasti. Laiterikkojen, toimitushäiriöiden tms. syiden vuoksi pienimuotoiseen varastointiin on kuitenkin varauduttava. Tämän varaston koko on enimmillään t. Em. varastointi koskee lähinnä rakennusjätettä. Käsittelylinjalle siirretyt sekajätteet paalataan välittömästi ja kuljetetaan jätevoimalaan tai siirretään käsittelykeskuksen sekajätepaalien varastoon ( t/a, enimmäisvarastointiaika 3 vuotta). Edellä käsitellyt varastokoot ennen murskausta ja paalausta sekä murskauksen jälkeen tapahtuva varastointi koskevat jätteen murskaukseen ja paalaukseen liittyviä välivarastoja; ei lupahakemuksessa muuten esitettyjä välivarastointeja. Sekajätteen käsittely Sekajätteiden murskaus-, paalaus- ja välivarastointitoiminnasta on tehty ympäristövaikutusten arviointi (Jätteen murskaus, paalaus ja välivarastointi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Finnish Consulting Group, joulukuu 2010). HSY:n osuus Vantaan Långmossebergeniin rakennettavan jätevoimalan kapasiteetista on t/a. Jätevoimalan on suunniteltu olevan toiminnassa vuonna Ennen jätevoimalan valmistumista HSY Jätehuollolla on tarkoitus aloittaa jätteen välivarastointi Ämmässuon jätteenkäsittelykes-

51 kuksessa. Välivarastointi edellyttää sekajätteen paalausta ennen välivarastointia. Suunniteltu toiminta pyritään aloittamaan vuoden 2012 aikana. Jätevoimalan valmistumisen jälkeen välivarastointia tarvitaan voimalan seisokkien ja vuosihuoltojen aikana sekä tasaamaan jätevirtojen vaihteluita. Samalla vähennetään seisokeista johtuvaa orgaanisen jätteen loppusijoitusta kaatopaikalle. Orgaanista jätettä sisältävän jätteen paalauksen tai muun väliaikaisen varastoinnin tarvetta korostaa mahdollinen orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto vuonna Sekajätteen paalauksen suunnittelukapasiteetiksi on valittu t/a. Paalien välivarastoinnin kapasiteetiksi on valittu t. Ympäristövaikutusten arviointi on tehty em. kapasiteeteilla. Uuden kaatopaikan voimassa oleva ympäristölupa No YS 1163/ sallii jätepolttoaineen välivarastoinnin uudella kaatopaikalla kapasiteetilla t. Käsittelylaitos koostuu täydellisimmillään seuraavista käsittelyvaiheista: vastaanotto murskaus magneettierotus seulonta paalaus paalien käärintä paalien välivarastointi. Käsittelylaitteisto on liikuteltava ja laitteet sijoitetaan ensisijaisesti ulkotilaan tarvittavilta osin koteloiden. Sekajätteen käsittely ei edellytä murskausta, metallien erotusta eikä seulontaa. Yksinkertaisemmassa käsittelyssä jäte pelkästään esilajitellaan ennen paalausta. Esilajittelussa paalattavasta jätteestä poistetaan suurikokoiset kappaleet ja muu paalaukseen soveltumaton. Käsiteltäessä samalla linjastolla myös rakennus- ja purkujätettä, tulee edellä mainitut yksikköprosessit sisällyttää kokonaisuuteen. Käsiteltävä sekajäte vastaanotetaan laitosalueelle kentälle. Sekajätevaraston koko pyritään pitämään mahdollisimman pienenä ja vastaanotettu sekajäte pyritään paalaamaan mahdollisimman pian vastaanoton jälkeen. Tällä pienennetään vastaanottovarastosta aiheutuvia haju- ym. haittoja. Varastosta sekajäte siirretään käsiteltäväksi kauhakuormaajalla. Mikäli jäte murskataan ennen paalausta, murskatusta jätteestä erotetaan rautametallit hihnamagneetilla. Metallit ohjataan hyötykäyttöön. Mikäli käsiteltävä jäte murskataan ennen paalausta, jäte siirretään murskauksen ja magneettierotuksen jälkeen kuljettimella seulalle. Seulonnalla poltettavasta jätteestä erotetaan polttoon soveltumaton hienoaines, joka 51

52 joutuu seula-alitteeseen. Seula-alitteen hyötykäyttömahdollisuuksia selvitetään. Seulonnan jälkeen poltettava jäte paalataan. Paalattu jäte kääritään käärintälaiteessa muovikalvoon. Käärintä auttaa paalien koossapysymistä ja estää polttoainejakeen kastumisen varastoalueella ja jätteestä mahdollisesti aiheutuvia ympäristöhaittoja (mm. hajuhaitat, metaanin muodostus ja palo- sekä räjähdysvaara, mikrobien leviäminen). Muovikalvoon käärittyjen paalien kestävyyteen kiinnitetään erityistä huomiota (mm. käärintämuovin laatu ja käärintäkertojen lukumäärä). Muovikalvon värillä on myös vaikutusta siihen miten linnut kiinnostuvat paaleista ja niiden sisältämästä jätteestä (esim. vihreä väri houkuttelee lintuja vähemmän kuin valkea väri tai läpinäkyvä kalvo). Paalattua jätepolttoainejaetta varten perustetaan varastoalue käsittelylaitoksen välittömään läheisyyteen. Paalit ovat säänkestäviä, jolloin ne voidaan varastoida avoimella tasaisella kentällä. Paaleja voidaan varastoida jopa kahdeksaan kerrokseen. Paalivaraston mitoituksessa otetaan huomioon myös liikennealueet ja palontorjuntaa varten tarvittavat käytävät. Paalattu sekajäte kuljetetaan välivarastoinnin jälkeen suurina kuljetusyksikköinä jätevoimalalle, jossa paalit puretaan ja syötetään jätevoimalan vastaanottosiiloon. Vaihtoehtona kokonaisten paalien jatkokuljetuksille esitetään paalien purkamista Ämmässuolla ja kuljetuksia jätevoimalaan täysperävaunuyhdistelmillä. Käytännössä toimintaa tapahtuu esim. seuraavasti: paalit avataan etukuormaajaan asennetulla avaajalla avaaminen tapahtuu samalla, kun jäte siirretään varastosta kuljetukseen tarkoitetuille lavoille paali repeää avaajalla kyljestään, mutta ei käytännössä kokonaan hajoa paalit kuljetetaan Vantaalle täysperävaunuyhdistelmällä. Kuormat on peitetty roskaantumisen estämiseksi. Liikennemäärät eivät ainakaan merkittävästi muutu siihen verrattuna, että paalit kuljetettaisiin avaamattomina. HSY on koeluontoisesti tutkinut paalien avaamiseen liittyviä tekniikoita ja ympäristönäkökohtia ja todennut, ettei paalien repäisy ja lavalle pudotus aiheuta merkittäviä ympäristöhaittoja (mahdollisesti hyvin vähäistä roskaantumista ja hajua alueella, jolla avaus tapahtuu). Käsittelyn (ennen kaikkea murskauksen) melu- ja pölyhaittoja estetään koteloinneilla ja kastelulla (vesisumutus). Varastokasoja myös kastellaan tarvittaessa. Tiivispohjaisten käsittely- ja varastokenttien pintavaluntavedet johdetaan jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien käsittelyyn. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella tapahtuvalle kivenmurskaukselle on myönnetty ympäristölupa. Kivenmurskausta ja sekajätteen tai rakennusjätteen murskausta ei pääsääntöisesti tehdä samanaikaisesti meluhaittojen kertaantumisen estämiseksi. Mikäli samaan aikaan tapahtuvalle 52

53 toiminnalle on poikkeustapauksessa tarvetta, murskauksen meluntorjuntaan kiinnitetään erityistä huomiota. Murskauksen melua on selvitetty seka- ja rakennusjätteen paalauksen ja välivarastoinnin koetoimintajakson aikana (marraskuu 2010 maaliskuu 2011). Melumittausten mukaan melu jäi alle ohjearvojen (VNp 993/1992) lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Energiajätteen käsittely Sekajätteen lisäksi lupaa haetaan energiajätteen käsittelylle. Käsittelyssä käytetään samaa laitteistoa kuin sekajätteen käsittelyssä, jolloin käsittelyprosessi sisältää tarvittaessa myös murskauksen, magneettierotuksen ja seulonnan ennen paalausta. Energiajäte on syntypaikkalajiteltua, polttoon kelpaavaa jätettä, joka ei sisällä materiaalina hyödynnettävää ainesta. Energiajäte tulee kiinteistöiltä ja Sortti-asemilta. Energiajäte sisältää lajitteluohjeiden mukaan seuraavia materiaaleja: muovituotteet, jotka on merkitty muovilajin osoittavalla tunnuksella 01, 02, 04, 05 tai 06 elintarvikkeisiin ja muihin tuotteisiin käytetyt muovipakkaukset, myös 07- tunnuksella merkityt muovikassit, -pussit ja -kelmut muoviset kertakäyttöastiat styroksi - vaahtomuovi valokuvat ja negatiivit cd/dvd-levyt koteloineen vaatteet ja tekstiilit, ei kuitenkaan nahkaa, kumia tai keinonahkaa eikä jalkineita ja sadeasuja sellainen paperi, keräyskartonki tai puu, joka ei kuulu erilliskeräykseen. Energiajäte on laadultaan parempaa kuin sekajäte, jolloin myös sen käsittelyn ympäristövaikutukset ovat vähäisemmät kuin sekajätteen käsittelyn ympäristövaikutukset. Rakennusjätteen käsittely Rakennusjätteiden käsittelystä on tehty ympäristövaikutusten arviointi (Finnish Consulting Group, joulukuu 2010). Rakennusjätteen käsittelyn suunnittelukapasiteetiksi on valittu t/a. Ympäristövaikutusten arviointi on tehty em. kapasiteetilla. Rakennusjätteiden käsittelyyn pääasiallinen tarkoitus on valmistaa rakennusjätteestä kaatopaikan välipeittoon soveltuvaa peitemateriaalia. Käsittelyssä saadaan myös hyötykäyttöön ohjattavaa metallia. Seulonnan ylitettä on mahdollista käyttää esimerkiksi käsittelyalueiden pohjarakenteiden rou- 53

54 tasuojausmateriaalina tai se voidaan viedä jätevoimalalle poltettavaksi. Osa käsiteltävästä jätteestä joudutaan sijoittamaan kaatopaikalle. Mikäli seulaylitteelle ei löydetä muuta käyttöä, myös se sijoitetaan kaatopaikalle. Rakennusjätteen käsittelyssä käytetään mahdollisesti samaa linjastoa kuin sekajätteen käsittelyssä. Käsittelylaitos koostuu seuraavista käsittelyvaiheista: vastaanotto esilajittelu murskaus magneettierotus seulonta. Polttoon ohjattava jäte voidaan paalata, jolloin tarvitaan paalain ja paalien käärintälaite. Tällöin prosessi on vastaava kuin sekajätteen käsittelyssä. Käsittelylaitteisto on liikuteltava ja laitteet sijoitetaan ulkotilaan. Käsiteltävä rakennusjäte vastaanotetaan laitosalueen kentälle. Rakennusjätevaraston koko pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Tällä pienennetään vastaanottovarastosta aiheutuvia pöly- ym. haittoja. Vastaanottovarastossa suoritetaan jätteen esilajittelu, jolla pyritään erottamaan käsiteltävästä jätteestä mahdollisimman hyvin hyötykäyttöön ohjattavat metallit ja murskaukseen soveltumaton kaatopaikkajäte. Rakennusjäte tulee murskata ennen käsittelyyn johtamista. Murskattava jäte sisältää enemmän isokokoista ja kovaa materiaalia kuin sekajäte. Tästä syystä tärkeintä murskaimessa on, että se kestää kulutusta ja sietää suuriakin ei-murskaantuvia kappaleita rikkoutumatta. Murskatusta jätteestä erotetaan rautametallit hihnamagneetilla. Metallit ohjataan hyötykäyttöön. Murskattu jäte seulotaan. Seula-alitteen ja -ylitteen määriä voidaan säädellä seulakoolla. Pienellä seulakoolla seula-alitteen määrä on pieni ja vastaavasti isolla suuri. Ämmässuolla pyritään suureen seula-alitteen määrään (jätteen peittoon soveltuva materiaali), jonka mukaan seulakoko valitaan. Käsittelyn (ennen kaikkea murskauksen) melu- ja pölyhaittoja estetään koteloinneilla ja kastelulla (vesisumutus). Varastokasoja kastellaan myös tarvittaessa. Tiivispohjaisten käsittely- ja varastokenttien pintavaluntavedet johdetaan jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien käsittelyyn. Polttoon ohjattava rakennusjätteen seulaylite on paloherkkää. Paalatun seulaylitteen varastoinnissa tulee kiinnittää erityistä huomiota palontorjuntaan (palontorjuntakäytävät ym.). Paalattu rakennusjäte varastoidaan sekajätepaaleista erillään omalla alueella, jottei palo mahdollisessa palotilanteessa pääse leviämään sekajätteiden paalivarastoon. 54

55 55 Kaatopaikkatoiminta Vanha kaatopaikka Puujätteen haketus ja välivarastointi Puuhaketta käytetään kompostoinnin tukiaineena ja polttoaineena. Puujätteen haketuksen kapasiteetti on t/a. Kyllästettyä puujätettä ei haketeta. Käsiteltävä puujäte varastoidaan kenttäalueella. Puujätteestä erotetaan ennen haketusta silmämääräisen tarkastelun perusteella haketukseen ja hyötykäyttöön soveltumaton materiaali, joka toimitetaan joko hyötykäyttöön (metallit ym.) tai uudelle kaatopaikalle. Materiaali nostetaan työkoneella hakettimelle. Hake varastoidaan kasoissa kenttäalueella. Hake hyödynnetään joko kompostin tukiaineena tai energiana voimalaitoksessa. Puujätteen varastokoko ennen ja jälkeen murskauksen on yhteensä enintään puujätteen vuotuinen käsittelykapasiteetti eli t. Käsittelyn melu- ja pölyhaittoja estetään laitteiden koteloinneilla ja kastelulla (vesisumutus). Varastokasoja kastellaan myös tarvittaessa. Kenttäalueen pintavaluntavedet johdetaan jätteenkäsittelyalueen jätevesien käsittelyyn. Kyllästetyn puujätteen välivarastointi Jätteenkäsittelykeskuksen kenttäalueilla välivarastoidaan kyllästettyä puujätettä. Välivarastoinnista puujäte ohjataan asianmukaisen luvan omaavaan käsittelylaitokseen. Välivarastointi tapahtuu siirtolavoilla. Suuremmat erät välivarastoidaan kasoissa. Tarvittaessa pitkä puutavara katkotaan lyhyemmäksi siten, että se sopii jatkokuljetusvälineisiin. Muuta kyllästetyn puujätteen esikäsittelyä ei harjoiteta. Kyllästetyn puujätteen välivarastoinnissa varaudutaan t/a kapasiteettiin. Käyttöhistoria ja kaatopaikan rakenteet Vanha kaatopaikka on otettu käyttöön vuonna Kaatopaikan käytöstä luovuttiin lokakuussa 2007, sillä kaatopaikan pohjarakenteet eivät täytä valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) asettamia vaatimuksia. Kaatopaikan pohjarakenteet tehtiin aikanaan silloisten vaatimusten mukaisina tai oikeastaan vaatimukset ylittäen, sillä osalla kaatopaikkaa (itäosan täyttöalueet 1 ja 2) täyttöalueen pohjarakenne sisältää HDPEmuovikalvon ja kalvon ylä- ja alapuoliset salaojituskerrokset. Osalla kaatopaikkaa (länsiosan täyttöalueet 3 ja 4) täyttöalueen pohjalla ei ole eristerakenteita; ainoastaan täyttöalueen reunapenkereet on rakennettu tiiviinä.

56 Täyttöalueiden 1 ja 2 pohjois- ja koillisreunoille on rakennettu tiivistyspadot estämään alueen ulkopuolisten vesien (etenkin Espoon vanhalta maankaatopaikalta tulevat vedet) pääsyn täyttöalueen pohjan salaojakerrokseen. Täyttöalueiden 1 ja 2 alapuoliset vedet on ohjattu vuodesta 2001 lähtien kaatopaikkavesien käsittelyyn. Täyttöalueet 3 ja 4 sijoittuvat soistuneelle kalliopohjalle, joka aikanaan tulkittiin riittävän tiiviiksi kaatopaikan rakentamisen kannalta. Täyttöalueiden pohjalle kohdistuvan suotovesipaineen selvittämiseksi jätetäytön sisäisen veden korkeutta mitataan säännöllisesti kaatopaikkakaasukaivoista. Vanhan kaatopaikan pinta-ala on noin 53 ha. Kaatopaikalle sijoitetun jätteen kokonaismäärä on noin 11 milj. tonnia. Voimassa olevan ympäristöluvan (No YS 553, ) mukaan kaatopaikan suurin täyttökorkeus saa olla viimeistelyn pintarakenteet huomioon ottaen +125 m ja luiskaltevuudet jyrkimmillään 1:3. Täyttöalueiden pohjan korkeustaso on m. Täyttöalueelle on rakennettu terassitiet ja nousutiet terassiteille. Terassiteitä on kahdella eri tasolla (alempi terassitie ja ylempi terassitie). Terassiteiden varrelle on sijoitettu kaatopaikkakaasun ja kierrätysveden säätöasemat, vesien tasausaltaita sekä vesi- ja kaasuputkistoja. Täyttöalueen viimeistelyn rakennusvaiheet on rajattu terassiteiden mukaan. Vanhalla kaatopaikalla on tehokas suotovesien ja hulevesien keräysjärjestelmä, joka käsittää ojitukset, salaojitukset, viemärit, pumppaamot ja suotosekä hulevesien keräys- ja tasausaltaat. Täyttöalueen lakiosalla on myös suotovesien kierrätysjärjestelmä, johon kuuluvat myös vesienkierrätyksen säätöasemat. Vanhalla kaatopaikalla on tehokas kaasunkeräysjärjestelmä, joka käsittää kaasukaivot, putkistot, kaasunsäätöasemat ja kaasupumppaamot. Lupahakemuksen mukaiset jätemäärät Vanhan kaatopaikan muotoilussa ja esipeittokerroksen rakentamisessa käytetään seuraavassa taulukossa esitettyjä jätteitä. Taulukossa jätteenkäsittelytoiminnot on jaettu toimintoihin, joilla on ympäristölupa ja toimintoihin, joille tarvitaan ympäristölupa. Vanhan kaatopaikan muotoilussa ja viimeistelyrakentamisessa käytettävät jätteet 56 Jätelaji Nykyinen lupa ja määrä Haettava määrä t/a Laatu/jätenimike t/a OLEMASSA OLEVAT TOIMINNOT, JOILLA ON YMPÄRISTÖLUPA Puhtaat maa- ja kiviainesjätteet; Luvan No YS 553, Jätenimike hyödyn mukainen täminen kaatopaikka- ja toiminto. viimeistelyrakentamisessa Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava maa- ja kiviainesjäte, jossa lisäksi: Luvan No YS 553, mukainen toiminto Jätenimike

57 57 Jätelaji mineraaliöljyjen (C 10 C 40) pitoisuus enintään mg/kg PAH-yhdisteiden summapitoisuus (EPA 16) enintään 150 mg/kg; hyödyntäminen kaatopaikka- ja viimeistelyrakentamisessa. Asfaltti-, betoni- ja tiilijäte; hyödyntäminen kaatopaikka- ja viimeistelyrakentamisessa Vastaanoton piiriin kuuluvat mm. jätteet seuraavilla jätenimikkeillä: , ja ). Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava maa- ja kiviainesjäte, josta on seulonnalla poistettu jätemateriaalit, ja jossa lisäksi: mineraaliöljyjen (C 10 C 40) pitoisuus enintään mg/kg PAH-yhdisteiden summapitoisuus (EPA 16) enintään 150 mg/kg; hyödyntäminen kaatopaikka- ja viimeistelyrakentamisessa. Rakennusjätteen käsittelyrejekti, joka ei sisällä muovia tai muita roskaantumista aiheuttavia jätemateriaaleja; hyödyntäminen kaatopaikka- ja viimeistelyrakentamisessa Jätteenkäsittelykeskuksessa käsitellyt pilaantuneet maat, jotka luokitellaan tavanomaiseksi jätteeksi, ja joissa lisäksi: mineraaliöljyjen (C 10 C 40) pitoisuus enintään mg/kg PAH-yhdisteiden Nykyinen lupa ja määrä t/a Luvan No YS 553, mukainen toiminto. Luvan No YS 553, mukainen toiminto. Luvan No YS 553, mukainen toiminto. summapitoisuus (EPA 16) enintään 150 mg/kg; hyödyntäminen kaatopaikka- ja viimeistelyrakentamisessa. UUDET TOIMINNOT, JOILLE TARVITAAN YMPÄRISTÖLUPA Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava voimalaitosten ja jätteenpolton kuona; hyödyntäminen kaatopaikka- ja viimeistelyrakentamisessa Haettava määrä t/a Laatu/jätenimike Vastaanoton piiriin kuuluvat mm. jätteet seuraavilla jätenimikkeillä: , , , , Jätenimike Vastaanoton piiriin kuuluvat mm. jätteet seuravilla jätenimikkeillä: , Jätenimikkeet , Biojätekompostia käytetään vanhan kaatopaikan viimeistelyn pintarakenteen pintakerroksessa kasvualustana ja biosuodattavana materiaalina. Voimassa olevassa ympäristöluvassa sallittujen jätteiden lisäksi lupaa haetaan käyttää vanhan ja uuden kaatopaikan muotoilussa ja viimeistelyssä tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa jätteenpolton kuonaa.

58 58 Täyttöalueiden muotoilu ja viimeistely Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan kaatopaikan väliaikaiset pintarakenteet oli tehtävä valmiiksi lokakuun 2010 loppuun mennessä. Valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) ja ympäristöluvan mukaiset lopulliset pintarakenteet on tehtävä valmiiksi siinä vaiheessa, kun jätetäyttö on pintarakenteiden ehjänä pysymisen kannalta riittävästi painunut. Arviolta tähän menee noin 10 vuotta väliaikaisten pintarakenteiden valmistumisesta. Lopulliset pintarakenteet suunnitellaan vastaamaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) tavanomaisen jätteen kaatopaikan rakenteille asetettua vaatimustasoa. Täyttöalueen viimeistelyrakentamista on tehty vaiheittain vuodesta 2002 lähtien. Alemman terassitien alapuolella viimeistelyrakenteet on tehty lopullisina. Terassiteiden välissä väliaikaisista viimeistelyrakenteista puuttuu pintakerros. Ylemmän terassitien yläpuolella väliaikainen pintarakenne on tehty massiivisella maatäytöllä, jonka alla on kaatopaikkakaasun pintakeräysjärjestelmä ja kaatopaikkaveden kierrätysjärjestelmä. Väliaikaiset pintatiivistysrakenteet valmistuivat voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti lokakuun 2010 loppuun mennessä. Lakialueella jätetäytön muotoilua jatketaan siihen saakka, kunnes jätetäyttö on painunut lopullisten pintarakenteiden rakentamisen kannalta riittävästi. Lakialueen muotoiluun käytetään edellä esitetyn taulukon mukaisia massoja. Täyttöalueen muotoilusta on laadittu erillinen suunnitelma, joka on ympäristölupahakemuksen liitteenä. Sen mukaan täytön korkeustasoksi ennen lopullisten pintarakenteiden rakentamista arvioidaan +107 m noin vuonna Ylemmän terassitien arvioidaan painuvan nykyisestä tasolta noin 5 m. Tien painumat ovat viime vuosina olleet noin 1 m vuodessa. Täytön lakialueella painumien arvioidaan olevan enimmillään noin 10 m. Vuoteen 2020 tasolle +107 m täytettynä kaatopaikan muotoiluun tarvitaan massoja noin m 3. Arviossa on mukana painumisesta johtuvaa lisätäyttötilavuutta. Vuoden 2020 korkeustasoissa on otettu huomioon jätetäytön painumat. Täytön painuminen ja vakavuus Jätetäyttö painuu huomattavasti jätteen hajoamisen ja kuormittavien massojen vaikutuksesta. Painuminen on suurinta täytön lakialueella ja ajallisesti heti varsinaisen kaatopaikkatäytön loputtua. Ajan myötä painuminen tasaantuu ja vähenee siten, että jätetäytön pintarakenteiden viimeistely on mahdollista. Tasaiset painumat ovat pintarakenteiden ehjänä pysymisen kannalta välttämättömiä. Jätetäytön vakavuudesta on tehty stabiliteettitarkasteluja, joiden mukaisesti täyttöalueen esipeittoa ja muotoilua tehdään. Täytön painumia mitataan myös säännöllisesti. Viimeisin stabiliteettitarkastelu on tehty täyttösuunnitelmalla, jossa täytön lakiosan korkeustaso on suurimmillaan +107 m (Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen nykyinen täyttöalue, Stabiliteettitarkastelu, Raportti 3: Päivi-

59 tetyn täyttösuunnitelman mukaiset siirtymätarkastelut elementtimallinnuksella, Ramboll Oy, ). Stabiliteettitarkastelun yhteenvedossa todetaan mm. seuraavaa: Ensimmäisessä tarkastelussa tutkittiin pilaantuneen maan läjitystä täyttösuunnitelman mukaisesti huomioimatta painumien tuottamaa lisätilavuutta. Näin läjittäen olisi pilaantuneen maan yläpinta läjityksen lopussa täyttösuunnitelman mukaisen tason alapuolella. Tällainen läjitys aiheuttaa mallisissa suurimmillaan noin 0,76 m sivusiirtymät noin 7,5 vuoden kuluessa läjityksen aloittamisesta. Läjityksen aiheuttamat painumat jätetäytössä ovat suurimmillaan täytön laen alapuolella, noin 6,4 m noin 7,5 vuoden kuluessa. Toisessa tarkastelussa tutkittiin pilaantuneen maan läjitystä olettaen, että läjityksessä täytetään jätteen painuman tuoma lisätilavuus, jolloin läjityksen pinta on täyttösuunnitelman mukaisella tasolla (huipun taso +107 m). Tässä tapauksessa ovat läjityksen aiheuttamat sivusiirtymät suurimmillaan noin 1,22 m 7,5 vuoden kuluttua läjityksen alusta. Läjityksen aiheuttamat painumat jätetäytössä vastaavassa ajassa ovat suurimmillaan noin 7,7 m. Painumien tuomaksi pilaantuneen maan läjityksen lisätilavuudeksi arvioitiin mallin perusteella % täyttösuunnitelman ja 2007 syksyllä mitatun jätetäytön pinnan välisestä tilavuudesta. Pilaantuneen maan läjityksen tilavuusmuutoksen tarkasteluväli oli eli noin 2 vuotta 8 kuukautta. Mikäli pilaantuneen maan läjitys tehdään tätä nopeammin, ovat painumat todennäköisesti pienempiä, vaikka maita läjitettäisiin sama määrä. Nopea läjitysvauhti saattaa aiheuttaa suurempia sivusiirtymiä, koska jätteessä oleva vesi ei pääse poistumaan riittävän nopeasti. Mallinnuksen perusteella suositellaan läjitykseen käytettävän ainakin kolme vuotta. Tarkkailu ja monitorointi Vanhan kaatopaikan tarkkailua suoritetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) ja jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa koskevien tarkkailusuunnitelmien mukaisesti. Näihin sisältyvät mm. kaatopaikan sisäisen veden pinnan ja lämpötilan mittaukset, kaatopaikkakaasun laatu- ja määrämittaukset, painumamittaukset painumamittauslevyistä ja painumien arviointi täyttöalueen kartoitustuloksista. Lisäksi HSY Jätehuolto varautuu tekemään vanhalla kaatopaikalla viimeistely- ja jälkihoitovaiheessa mm. seuraavia mittauksia: kaatopaikkavesien virtaamamittaukset (kerätty vesimäärä, kierrätetty vesimäärä) suotoveden laadun tarkkailu (ph, sähkönjohtavuus, tarkkaillaan mm. suotoveden kierrätyksen vaikutuksia) metaanivuotomittaukset (pintarakenteen eheys). Päätökset mittausjärjestelmien toteuttamisesta tehdään koekäyttöjen ja eri tutkimusprojektien tulosten perusteella. 59

60 60 Uusi kaatopaikka Jälkihoito Täyttöalueen muotoilua jatketaan arviolta noin kymmenen vuotta väliaikaisten viimeistelyn pintarakenteiden valmistumisen jälkeen, eli arviolta luvun alkuun. Täytön lakialueen lopulliset pintarakenteet ja terassiteiden välialueen pintakerros tehdään muotoilu- ja painumajakson jälkeen arviolta 2020-luvun alkuvuosina. Kaatopaikan jälkivalvontaa ja tarkkailua koskeva suunnitelma toimitetaan puoli vuotta ennen lopullisten viimeistelyrakenteiden valmistumista Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Suunnitelmassa esitetään valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) edellyttämät kaatopaikan jälkihoitovaiheen valvonta- ja tarkkailumenettelyt. Näihin kuuluvat mm. jätetäytön tarkkailu (sisäisen veden pinta ja lämpötila, painumat), kaatopaikkakaasun tarkkailu, kaatopaikkavesien tarkkailu ja pinta- sekä pohjavesien tarkkailu. Lupahakemuksen mukaiset jätemäärät Kaatopaikan laajennusalueella käsiteltävät ja välivarastoitavat jätteet on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukossa jätteenkäsittelytoiminnot on jaettu toimintoihin, joilla on ympäristölupa ja toimintoihin, joille tarvitaan ympäristölupa. Kaatopaikan laajennusalueella käsiteltävät jätteet Jätelaji Nykyinen lupa ja määrä Haettava määrä t/a Laatu/jätenimike t/a OLEMASSA OLEVAT TOIMINNOT, JOILLA ON YMPÄRISTÖLUPA Sekajätteen käsittelylaitosten rejektit ja muiden Luvan No YS 1163, määrä Vastaanoton piiriin kuuluvat mm. jätteet seuraavilla vastaavien jätteenkäsittelylaitosten t/a. jätenimikkeillä: rejektit; lop , , pusijoitus , , ja Rakennusjätteen käsittelylaitosten rejektit ja muut vastaavat rejektit; loppusijoitus Tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat tuhkat ja kuonat; loppusijoitus ja hyödyntäminen kaatopaikkarakenteissa Tiiviisti pakattu tai muuten pölyämätön asbestijäte ja erityisjätteet, kuten haudattavaksi määrätyt jätteet; loppusijoitus Luvan No YS 1163, määrä t/a. Luvan No YS 1163, määrä t/a. Luvan No YS 1163, määrä t/a ja Vastaanoton piiriin kuuluvat mm. jätteet seuraavilla jätenimikkeillä: , ja Vastaanoton piiriin kuuluvat mm. jätteet seuraavilla jätenimikkeillä: , , , , , , , , , , , , ja Vastaanoton piiriin kuuluvat mm. jätteet seuraavilla jätenimikkeillä: *, *, , , , , , , , ,

61 61 Jätelaji Asumisessa syntynyt sekä ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettava sekajäte; loppusijoitus Peitemaina ja muissa rakenteissa hyödynnettävät sekä jätteenä jätetäyttöön sijoitettavat murskatut asfaltti-, betoni- ja tiilijätteet sekä tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat maa- ja kiviainesjätteet, joissa lisäksi: mineraaliöljyjen (C 10 C 40) pitoisuus enintään mg/kg PAH-yhdisteiden summapitoisuus (EPA 16) enintään 150 mg/kg; hyödyntäminen peitemaina ja rakenteissa sekä loppusijoitus. Välivarastoitava jätepolttoaine; välivarastointi alueella ja kuljetus muualla poltettavaksi Käytöstä poistettavien renkaiden hyödyntäminen; hyödyntäminen alueella Murskattava, paloiteltava, seulottava ja varastoitava asfaltti-, betonija tiilijäte, joka luokitellaan tavanomaiseksi jätteeksi ja joka täyttää valtioneuvoston asetuksessa 591/2006 maarakennuskäytölle esitetyt vaatimukset; käyttö kaatopaikkarakenteissa ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle sijoittuvissa rakennushankkeissa (esim. kompostointikenttien laajennusalueiden pohjarakenteissa yms.). Murskattava, paloiteltava, seulottava ja varastoitava tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava maa- ja kiviainesjäte, jossa lisäksi: mineraaliöljyjen (C 10 C 40) pitoisuus enintään mg/kg PAH-yhdisteiden Nykyinen lupa ja määrä t/a Luvan No YS 1163, määrä t/a. Luvan No YS 1163, määrä t/a. Luvan No YS 1163, määrä t/a. Luvan No YS 1163, määrä t/a. Luvan No YS 1163, määrä t/a. Luvan No YS 1163, määrä t/a. Haettava määrä t/a Laatu/jätenimike , , , ja Sekalaiset yhdyskuntajätteet ( ) Vastaanoton piiriin kuuluvat mm. jätteet seuraavilla jätenimikkeillä: , , , , ja Jätenimike Loppuun käytetyt renkaat Vastaanoton piiriin kuuluvat mm. jätteet seuraavilla jätenimikkeillä: , , , Jätenimike summapitoisuus (EPA 16) enintään 150 mg/kg; käyttö kaatopaikkarakenteissa. Käytöstä poistettujen Luvan No YS 1163, Loppuun käytetyt renkaat renkaiden paloittelu ja määrä varastointi; käyttö maa t/a. ja kaatopaikkarakentamisessa pääasiassa muualla kuin Ämmässuolla UUDET TOIMINNOT, JOILLE TARVITAAN YMPÄRISTÖLUPA Erilliskerätty biojäte kä /dnrot UUDE- Poikkeustilanteiden mu- Jätenimike

62 62 Jätelaji sittelylaitosten seisokkien ja häiriötilanteiden aikana; loppusijoitus Murskattava, paalattava ja välivarastoitava sekajäte (energiajäte). Käsittelyjakeiden käyttö: käyttö polttoaineena jätteenpolttolaitoksella, loppusijoitus, metallien ohjaus hyötykäyttöön Syntypaikkalajitellun rakennusjätteen käsittely. Käsittelyjakeiden käyttö: käyttö päivittäispeitemateriaalina, loppusijoitus, metallien ohjaus hyötykäyttöön, käyttö Vastaanoton piiriin kuuluvat mm. jätteet seuraavilla jätenimikkeillä: , , , , , , , ja Vastaanoton piiriin kuuluvat mm. jätteet seuraavilla jätenimikkeillä: , polttoaineena muualla Jätteenkäsittelykeskuksessa käsitellyt pilaantuneet maat, jotka luokitellaan tavanomaiseksi jätteeksi, ja joissa lisäksi: mineraaliöljyjen (C 10 C 40) pitoisuus enintään mg/kg PAH-yhdisteiden summapitoisuus (EPA 16) enintään 150 mg/kg; hyödyntäminen kaatopaikka- ja viimeistelyrakentamisessa. Nykyinen lupa ja määrä t/a LY/559/07.00/2010 ja UUDE- LY/576/07.00/2010 Haettava määrä t/a kaista toimintaa. Määriä ei voi ilmoittaa. murskaus ja paalaus t/a välivarastointi t Laatu/jätenimike Vastaanoton piiriin kuuluvat mm. jätteet seuraavilla jätenimikkeillä: , , Kaatopaikalle sijoitetaan tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavia tuhka- ja kuonajätteitä. Ongelmajätteiksi luokiteltavat tuhka- ja kuonajätteet sijoitetaan omalle alueelle, jolle on erillinen ympäristölupa. Voimassa olevassa ympäristöluvassa sallittujen jätteiden lisäksi lupaa haetaan sijoittaa uudelle kaatopaikalle erilliskerättyä biojätettä käsittelylaitosten seisokkien aikana. Lisäksi esitetään esilajitellun, paalaamattoman poltettavan jätteen varastointia kaatopaikan laajennusalueella. Muualta Suomesta saatujen käyttökokemusten mukaan myös tämä on osoittautunut toiminnallisesti ja ympäristövaikutuksiltaan käyttökelpoiseksi ratkaisuksi. Tässäkin tapauksessa varaston koko olisi enintään t, eli puhutaan samasta varastosta kuin edellä ennen käsittelyä (murskaus/paalaus). Varastointi tapahtuu, kuten lupahakemuksessa on esitetty. Lisäksi jätettä voidaan tiivistää ja murskata jyräämällä ja peittää väliaikaisesti esim. pressuilla. Täyttöalueet Uuden kaatopaikan täyttöalueen pinta-ala on noin 55 ha. Alue sijoittuu lähes kokonaisuudessaan kalliolouhokseen. Kalliolouhinta on päättynyt alueella. Alue on otettu käyttöön lokakuussa 2007, kun vanhan kaatopaikan käytöstä jouduttiin luopumaan.

63 Uudelle kaatopaikalle on sijoitettu sekajätettä. Kaatopaikkaa hoidetaan bioreaktorikaatopaikkatekniikalla, jossa eri menetelmin pyritään luomaan jätteen hajoamiselle suotuisat olosuhteet. Sekajätteen bioreaktorikaatopaikan (vaiheet 1 ja 2) lisäksi uudelle kaatopaikalle on suunniteltu sijoitettavaksi seuraavia toimintoja: tuhkan ja kuonan loppusijoitusalue (ympäristölupa No YS 1627, ) inertin jätteen kaatopaikka sekajätteen murskaus- ja paalausalue sekä polttoainepaalien välivarastointialue syntypaikkalajitellun rakennusjätteen käsittely maa- ja kiviainesjätteen murskaus, paloittelu ja seulonta asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen murskaus, paloittelu ja seulonta käytöstä poistettujen renkaiden paloittelu ja varastointi kuonan käsittelyalue. Jätteiden murskaus- ym. käsittelylaitteistot ovat liikuteltavia ja niitä siirretään tarpeen mukaan loppusijoitustoimintojen tieltä. Hahmotelma alueelle sijoittuvista toiminnoista on esitetty seuraavassa kuvassa. Hahmotelma uuden kaatopaikan toiminnoista 63 Tarkemmat suunnitelmat uuden kaatopaikan täyttövaiheista, täytön etenemisestä ja muista alueen käyttöön ja täyttöön liittyvistä yksityiskohdista toimitetaan kunkin toiminnon toteutusvaiheessa lupaviranomaiselle.

64 64 Bioreaktorikaatopaikka Bioreaktorikaatopaikka koostuu kahdesta täyttövaiheesta. Vaiheen S1 pinta-ala on noin 12,4 ha ja täyttötilavuus noin 3,0 milj. m 3. Vaiheen S2 pintaala on noin 4,6 ha ja täyttötilavuus noin 0,73 milj. m 3. Täyttötoiminta siirtyy alueelle S2 arviolta syyskuussa Vaiheen S2 pohjarakenteet on tehty pääosin vuosina 2011 ja Bioreaktorikaatopaikalle sijoitetaan sekajätettä siihen saakka, kun Vantaan Långmossebergeniin rakennettava jätteenpolttolaitos aloittaa toimintansa arviolta vuonna Jätteen murskaus ja paalaus pyritään aloittamaan vuoden 2012 aikana. Paalattua jätettä välivarastoidaan polttolaitoksen toiminnan aloittamiseen saakka. Murskaus- ja paalauslaitosta käytetään jätteenpolton käynnistyttyä polttolaitoksen kapasiteetin ylittyessä sekä polttolaitoksen seisokkien ja vuosihuoltojen aikana. Jätteen polton käynnistyttyä sekajätteen loppusijoitusta ei tarvita kuin poikkeustapauksissa tai vähäisessä määrin. Bioreaktorikaatopaikalla on kiinnitetty erityistä huomiota ympäristövaikutusten hallintaan. Täyttöalueen pohjan ja kallioseinämien eristäminen on tehty vaativimmin rakentein kuin valtioneuvoston päätöksessä kaatopaikoista (861/1997) on edellytetty. Tällä on haettu lisävarmuutta rakenteisiin. Täyttöalueen pohjalla on huoltotunneli, johon kerätään täytön suotovedet ja jossa on täyttöalueen tiiviiden pohjarakenteiden alapuolisen salaojituksen tarkkailujärjestelmät. Huoltotunnelissa on myös muita kaatopaikan ja jätteenkäsittelykeskuksen teknisiä laitteita ja järjestelmiä. Kaatopaikan itäreunalla, kallioseinämän vieressä on huoltokanaali, jossa on kaasunkeräysrakenteita ja erilaisia teknisiä ja huoltotiloja. Kaatopaikan prosessia ohjataan siten, että kaatopaikkakaasun muodostus käynnistyy mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kaatopaikkakaasun keräys on jo aloitettu. Käytössä oleva täyttöalue pidetään pienenä hajuhaittojen minimoimiseksi. Kaatopaikalle järjestetään suotovesien kierrätys. Jätteet käsitellään kaatopaikkajyrällä ja peitetään päivittäin. Peittämiseen käytetään erilaisia rejektejä, maa- ja kiviaineksia ja mahdollisesti jätteenpolttolaitoksen tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa kuonaa. Täyttöalueen työmaatiet rakennetaan jäteasfaltista, murskatusta betonista, kiviainesmurskeesta ja mahdollisesti myös jätteenpolttolaitoksen kuonasta. Luonnos bioreaktorikaatopaikkojen S1 ja S2 täyttö- ja käyttösuunnitelmaksi on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteenä. Tuhkien ja kuonan loppusijoitus Tuhkan ja kuonan tulo Ämmässuolle käynnistyy jätteenpolttolaitoksen toiminnan alettua. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava jätteenpolton kuona esikäsitellään ikäännyttämällä. Käsitelty kuona pyritään ensisijaisesti hyödyntämään kaatopaikkarakenteissa jätteenkäsittelykeskuksessa tai maanrakennustoiminnassa jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolella tai se loppusi-

65 joitetaan uudelle kaatopaikalle. Uudella kaatopaikalla kuonaa voidaan loppusijoittaa esimerkiksi inertin jätteen kaatopaikalle. Kuonan käytölle vanhan kaatopaikan lakialueen muotoilussa haetaan myös lupaa. Ongelmajätteiksi luokiteltavat tuhkat ja kuonat loppusijoitetaan esikäsittelyn jälkeen tuhka-alueelle. Loppusijoitusalue sijaitsee uuden kaatopaikan luoteisreunalle kallioalueelle louhitussa kaivannossa, jonka pohjan pintaala on noin 1,2 ha. Kaivannon kallioseinämien korkeudet ovat noin 10 metriä. Tuhkalokeron täyttötilavuus on noin m 3. Tuhkalokeron pohjan ja kallioseinämien rakenteet tehdään vähintään kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) ongelmajätteiden kaatopaikalta edellyttämällä tavalla. Alueen suotovedet kerätään ja johdetaan käsittelyyn. Tuhkan loppusijoitukseen on varattu lisäaluetta 1. vaiheen tuhkalokeron lounaispuolelta noin 7,5 ha. Lisäalueella ja vara-alueella ei ole vielä tehty pohja- tai muita kaatopaikkarakenteita. Ongelmajätteiksi luokiteltaville tuhka- ja kuonajätteille on erillinen ympäristölupa (No YS 1627, ). Inertin ja vastaavan jätteen kaatopaikka R1 Inertin ja muun erityisen jätteen loppusijoitukseen tarkoitettu kaatopaikka sijaitsee uuden kaatopaikan kaakkoisosassa. Alueesta on valmiina 1. vaiheen alue R1, noin 4,0 ha. Alueen käyttöönotto edellyttää kuitenkin huoltotunnelin 3. vaiheen rakentamista, joka tapahtuu vuosina Alueen täyttötilavuus on noin m 3. Alueelle voidaan sijoittaa esikäsittely- ja välivarastointitoimintoja tai loppusijoittaa esim. jätteenpolton esikäsiteltyä kuonaa tai muuta inerttiä jätettä (esim. asbestijäte). Alueen R1 pohja on tehty rakentein, jotka täyttävät kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) vaatimustason. Alueen suoto- ja valumavedet kerätään käsiteltäviksi. Alueelle ei sijoiteta biohajoavaa jätettä, mutta kaatopaikan pintarakenteet täyttävät kuitenkin kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) ja kaatopaikan luokituksen mukaiset vaatimukset myös kaasunkeräyskerroksen osalta. Mikäli kaatopaikka luokitellaan pysyvän jätteen kaatopaikaksi (ei sijoiteta muun muassa biohajoavaa jätettä), kaatopaikalla ei tarvita kaasunkeräyskerrosta. Kaatopaikan rakenteet Eristerakenteet Pääkaupunkiseudulla tullaan siirtymään arviolta vuonna 2014 jätteenpolttoon. Tällöin kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä vähenee olennaisesti ja laatu muuttuu ympäristöystävällisemmäksi. Kaatopaikan laajennusalueita on pohjarakenteiltaan toteutettu tähän mennessä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) vaatimustasoa korkeampina. Laajennusalueen jatkorakentamisessa lähtökohtana on kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukainen kaatopaikan pohjarakenteen vaatimustaso, joka on ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava: 65

66 salaojakerros 500 mm, esim. sepeli mm, k 1, m/s suojageotekstiili g/m 2 keinotekoinen eriste, esim. HDPE-muovikalvo 2,5 mm tiivistyskerros 500 mm, esim. maabentoniitti, k 6, m/s louhittu, kiilattu ja murskeella tasattu kalliopohja. Muilta osin kaatopaikan rakentamista jatketaan voimassa olevan ympäristöluvan ja ympäristölupahakemuksessa esitettyjen muutosten mukaisesti. Huoltotunnelirakenteet Ämmässuon uuden kaatopaikan pohjalle, alueen keskiosaan on rakennettu huoltotunneli. Huoltotunnelin ensisijaisena tarkoituksena on mahdollistaa bioreaktorikaatopaikan suotovesien keräys, suotovesien keräysjärjestelmän huollettavuus sekä kaatopaikan pohjan tiivisterakenteiden tarkkailu. Huoltotunneli on kaatopaikan pohjarakenteen alapuolella ja se on eristetty jätetäytöstä vesi- ja kaasutiiviisti. Alueen täytön edetessä tunneli tulee jäämään jopa 70 metriä paksun jätetäytön alle. Tämän vuoksi tunnelin rakenteelliseen mitoitukseen ja kestävyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kaatopaikan suotovesi aiheuttaa ajan mittaan kerrostumista putkien sisäpinnalle. Mikäli kerrostumia ei poisteta säännöllisesti, on vaarana putkien tukkeutuminen. Tällöin suotovesijärjestelmää ei voida enää käyttää ja kaatopaikan sisäinen vedenpinta alkaa nousta. Kaatopaikan tiiviyden ja sen sisäisten prosessien kannalta on tärkeää, että kaatopaikan sisäinen vedenpinta pysyy mahdollisimman alhaisena. Myös varsinaisen tiiviin pohjarakenteen alla sijaitsevaan tarkkailukerrokseen sijoitetut salaojaputket on johdettu huoltotunneliin. Tarkkailusalaojien avulla seurataan kaatopaikan varsinaisen pohjarakenteen toimivuutta. Mahdollisessa ensisijaisen tiivistysrakenteen vuototapauksessa tarkkailusalaoja toimii varajärjestelmänä, jota kautta vuotanut suotovesi saadaan tarvittaessa kerättyä käsittelyyn. Tarkkailusalaojakerroksen alla on pohjarakenteessa vielä varmistuksena tiivis asfalttikerros. Kaatopaikkakaasun esiintymisriskistä johtuen huoltotunneli on luokiteltu kokonaan räjähdysvaaralliseksi tilaksi. Tunnelin rakenteiden ja käytön turvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Tunnelin käyttö on mahdollista vain erityisen turvallisuuskoulutuksen läpikäyneille henkilöille. Tunnelin käytöstä on laadittu tarkat käyttö- ja turvallisuusohjeet, joiden noudattamista valvoo tunnelin vastaava hoitaja. Huoltotunneli on varustettu ilmanvaihto- ja LV-järjestelmillä, sähkön käyttöja jakelujärjestelmillä sekä sähköteknisillä tietojärjestelmillä, kuten hätäpuhelin-, valvonta-, hälytys- ja ilmaisinjärjestelmillä. Lisäksi tunneliin on sijoitettu putkistojen huoltotoimenpiteitä varten korkeapainevesi- sekä paineilmalinja. Tunnelista on täysin valmiina sen 1. vaihe, jonka pituus on 450 metriä. 66

67 Huoltotunnelin jatkovaiheiden rakentamiseen varaudutaan. Täyttöalueen R1 suoto- ja muiden vesien keräily käsittelyyn tai tarkkailtaviksi hoidetaan putkistojärjestelyillä, joilla taataan sama tekninen ja ympäristönsuojelullinen taso kuin tunneliratkaisulla. Huoltotunnelin ulottaminen koko uuden kaatopaikan alueelle tulee kyseeseen siinä tapauksessa, että jätetäyttö ulotetaan koko alueelle alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti ja tunnelin päälle tulisi jätettä useita kymmeniä metrejä. Huoltotunneliin on täyttöalueen S1 osuudelle sijoitettu jätetäytön monitorointiin liittyviä rakenteita, laitteita ja järjestelmiä. Täyttöalueen S2 ja täyttöalueen R1 monitorointia ei toteuteta yhtä kattavana ja monipuolisena kuin täyttöalueen S1 monitorointi. Huoltokanaali- ja eristysmuurirakenteet Ämmässuon uuden kaatopaikan pohjataso on noin m vallitsevaa maantasoa alempana. Kaatopaikka rajautuu itäsivultaan massiiviseen pystyseinärakenteeseen. Pystyseinän ja kalliolouhinnan väliin jää huoltokanaalitila. Katettu huoltokanaali on suunniteltu rakennettavaksi kolmessa vaiheessa, jolloin sen kokonaispituus tulee olemaan noin 880 metriä. Huoltokanaalin pituus on nykyisellään noin 300 m (1. vaihe). Huoltokanaali ja sen pohjalle sijoitettu suotovesien keräyskouru on rakennettu estämään vanhan kaatopaikan alueelta kallioperän kautta suotautuvien vesien pääsy alempana oleviin uuden bioreaktorikaatopaikan kuivatusjärjestelmiin. Lisäksi huoltokanaali palvelee uuden kaatopaikan kaasunkeräystä sekä kaasun ja vesien johtamista, tarkkailua sekä putkistojen huoltotoimenpiteitä. Huoltokanaalin leveys on pohjatasolla noin 5 m ja ylätasolla noin 12 m. Kanaalin korkeus on noin 15 m. Poikkileikkaus vaihtelee ja on suuruusluokaltaan noin 100 m 2. Huoltokanaalin uuden kaatopaikan puoleinen seinä on teräsbetonia ja vanhan kaatopaikan puoleisen seinän muodostaa ruiskubetonoitu kallio ja sen päällä oleva teräsbetoninen tukimuuri. Kaatopaikkaan rajoittuva seinä on pinnoitettu, tiivistetty ja suojattu kaatopaikan pohjarakenteen vaatimusten mukaisesti. Kaasunkeräyksen säätöasemat sijaitsevat teräsrakenteisilla hoitotasoilla. Kaasukeräyksen säätöasemat on kytketty bioreaktorikaatopaikan kaasunkeräyskaivojen alaosaan. Alhaalta imevällä ratkaisulla kaatopaikkakaasun keräys on voitu käynnistää aikaisessa vaiheessa. Myöhemmin, täyttökorkeuden noustessa säätöasemiin on tarkoitus kytkeä imuputket kaivojen yläosasta. Huoltokanaalin kattamista ja varustamista jatketaan vaiheittain vuoteen 2015 saakka kaasunkeräyksen ja vesienhallinnan käyttö- ja huoltotarpeiden mukaisesti. 67

68 68 Viimeistelyrakenteet Bioreaktorikaatopaikan vaiheet S1 ja S2 täyttyvät arviolta vuoden 2016 lopulla. Bioreaktorikaatopaikalla tapahtuu täytön loppumisen jälkeen huomattavaa painumista, jonka takia alueelle ei voida rakentaa lopullisia pintarakenteita ennen kuin täyttö on riittävästi painunut. Painumisajaksi arvioidaan alustavasti noin 10 vuotta. Bioreaktorikaatopaikalle rakennetaan väliaikaiset pintarakenteet, jossa tiivistävänä rakenteena on esimerkiksi LLDPE-muovikalvo. Väliaikaisen pintarakenteiden rakentaminen aloitetaan alueella S1 vuonna 2012 ja sitä jatketaan vuosittain täyttöjen etenemisen mukaisesti. Pintarakenteeseen liittyvä reunarakenne bioreaktorisolun S1 kallioseinämäosuuksilla tehdään kuitenkin lopullisena vuonna Riittävän painumisajan jälkeen täyttöalueille rakennetaan valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) edellyttämät lopulliset pintarakenteet. Lisäksi täydennetään tarvittaessa kaatopaikkakaasun keräysrakenteita ja suotoveden kierrätysrakenteita täytön pintaosassa. Tarkkailu- ja monitorointi Uuden kaatopaikan tarkkailua suoritetaan valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) edellyttämällä tavalla. Tarkkailuun sisältyvät mm. kaatopaikan sisäisen veden pinnan ja lämpötilan mittaukset, kaatopaikkakaasun laatu- ja määrämittaukset, painumamittaukset ja painumien arviointi täyttöalueen kartoitustuloksista. Lisäksi bioreaktorikaatopaikan olosuhteita ja rakenteita tarkkaillaan sekä kostutusta ohjataan useista eri mittausmenetelmistä koostuvan monitorointijärjestelmän avulla. Kosteuden säätö on bioreaktorikaatopaikan tärkein ohjausmenetelmä. Tarkoitusta varten tarkkaillaan lämpötiloja, kosteuksia ja vesipintoja jätetäytössä ja pohjarakenteissa. Bioreaktori varaudutaan varustamaan seuraavilla mittausjärjestelmillä: pohjarakenteen vuodonhavaitsemisjärjestelmä pohjarakenteen kosteuden ja lämpötilan valokaapelimittausjärjestelmä pohjan maanpaineen mittaus jätetäytön vedenpinnan ja lämpötilan mittaus jätetäytön vedenpinnan ja -laadun tarkkailukaivot jätetäytön sisäisen veden huokoispaineen mittaus jätetäytön kosteuden ja lämpötilan valokaapelimittausjärjestelmä jätetäytön vesipitoisuuden ja laadun sähköinen tomografia mittausjärjestelmä (ERT-mittaus = Electrical Resistivity Tomografy). Päätökset mittausjärjestelmien toteuttamisesta tehdään koekäyttöjen ja eri tutkimusprojektien tulosten perusteella.

69 Järjestelmien pitkän ajan toimintavarmuuden parantamiseksi on eri mittausmenetelmistä tehty osittain rinnakkaisia. Monitorointijärjestelmän kaikki tieto kerätään talteen. Selvitys yhdyskuntajätteen biohajoavan jätteen käsittelystä Vaasan hallinto-oikeus on tehnyt päätöksen Nro 08/0371/1, Uudenmaan ympäristökeskuksen lupapäätöksestä No YS 1163, tehdystä valituksesta. Päätöksessään Vaasan hallinto-oikeus on hylännyt lupapäätöksestä tehdyn valituksen. Lisäksi hallinto-oikeus on täydentänyt ympäristölupapäätöksen No YS 1163 voimassaoloa koskevaa määräystä. Täydennyksen jälkeen voimassaoloa koskeva lupamääräys kuuluu seuraavasti: Päätös on voimassa siihen saakka, kunnes päätöksen No YS 659/ mukaisesti päätöksessä No YS 553/ määrätystä mennessä haettavasta lupamääräysten tarkistamishakemuksesta on saatu lainvoimainen päätös. (YSL 55 ) Toiminnan jatkohakemukseen, joka on toimitettava lupaviranomaiselle käsiteltäväksi yhdessä edellä mainitun mennessä toimitettavan lupamääräysten tarkistamishakemuksen kanssa, on liitettävä selvitys siitä, että kaatopaikalle sijoitettavan yhdyskuntajätteen biohajoavasta jätteestä suurin osa on kerätty talteen erillään muusta jätteestä tai toimitettu muulla tavoin hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi. Selvityksessä on otettava huomioon Euroopan neuvoston kaatopaikkadirektiivistä johtuvat biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoittamisen tiukkenevat vaatimukset. Hakemukseen on liitettävä myös selvitys jätteen laadun seurannasta ja muista toimenpiteistä, joilla edellä olevat vaatimukset täytetään. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukainen selvitys on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteenä. Jätteiden esikäsittely ja välivarastointi uudella kaatopaikalla Toiminnot, joilla on ympäristölupa Asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen käsittely Asfalttijätettä syntyy maa- ja tierakentamisessa vanhoja asfalttirakenteita purettaessa. Betoni- ja tiilijäte on peräisin talonrakennuksen uudis- ja korjausrakentamisesta. Asfaltti-, betoni- ja tiilijätteiden käsittelyn vaiheet ovat vastaanotto, esikäsittely ja -lajittelu, murskaus, magneettierotus ja seulonta. 69

70 Käsittelyä tehdään joitakin kertoja vuodessa. Käsittely suoritetaan siirrettävällä kalustolla alalla toimivan urakoitsijan toimesta. Käsittelyn (ennen kaikkea murskauksen) melu- ja pölyhaittoja estetään koteloinneilla ja tarvittaessa kastelulla (vesisumutus). Varastokasoja kastellaan myös tarvittaessa. Käsittelyssä voidaan käyttää samoja laitteistoja kuin maa- ja kiviaineksen käsittelyssä. Mursketta käytetään vanhan kaatopaikan esipeitossa ja muotoilussa sekä uuden kaatopaikan peitemaana ja kaatopaikkarakenteissa. Betoniraudat ohjataan hyötykäyttöön. Esikäsittelyssä erotetut jätemateriaalit sijoitetaan uudelle kaatopaikalle. Asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen käsittelyssä varaudutaan t/a kapasiteettiin. Tuhkan ja kuonan käsittely Vantaan Energia Oy:n jätevoimala valmistuu vuonna Jätevoimalassa hyödynnetään lähinnä pääkaupunkiseudulla syntyviä jätteitä energiantuotannossa. Jätevoimalassa syntyy kuonaa (pohjatuhka) t/a, kattilatuhkaa ja sähkösuotimelta kerättävää lentotuhkaa t/a sekä letkusuodattimilta erikseen kerättävää, savukaasujen puhdistuskemikaaleja sisältävää savukaasujen puhdistusjätettä t/a. HSY Jätehuolto varautuu käsittelemään omavaraisuus- ja läheisyysperiaatteen (JL 19 ) mukaisesti ne voimalaitoksen tuhkat ja kuonat, jotka ominaisuuksiensa puolesta soveltuvat jätteenkäsittelykeskuksessa käsiteltäviksi. Osa tuhkista ja kuonista luokitellaan tavanomaisiksi jätteiksi ja osa ongelmajätteiksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava kuona soveltuu loppusijoitettavaksi tavanomaisen jätteen kaatopaikalle tai käytettäviksi kaatopaikan rakenteissa tai mahdollisesti muuhun hyötykäyttöön. Ongelmajätteiksi luokiteltavat tuhkat ja kuonat loppusijoitetaan ongelmajätteiden kaatopaikalle (ympäristölupa No YS 1267, ). Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan kuonan käsittely: Kuonan käsittelyn pääasiallinen tarkoitus on saada aikaan hyötykäyttöön kelpaavia tuotteita. Kuonan hyötykäyttökohteita ovat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen loppusijoitusalueiden rakenteet tai käsittelykeskuksen ulkopuoleiset, soveltuvat rakennuskohteet. Hyötykäyttöön kelpaamaton kuona sijoitetaan käsittelykeskuksen uudelle kaatopaikalle tai tarvittaessa ongelmajätteiksi luokiteltavien tuhkien kaatopaikalle. Uudella kaatopaikalla ja ongelmajätekaatopaikalla sekä muilla käsittelyalueilla on vähintään määräysten mukaiset pohjarakenteet. Alueiden jätevedet kerätään talteen ja johdetaan jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien käsittelyyn. 70

71 Kuonaa esitetään saatavan ikäännyttää uuden kaatopaikan alueen lisäksi jätteenkäsittelykeskuksen sellaisilla tiivispohjaisilla kenttäalueilla, joiden sade- ja valumavedet voidaan johtaa viemäriin. Näitä kenttiä ovat mm. kompostointikenttien eteläpuoliset uudet kenttäalueet. Kuonan tyypilliset käsittelyvaiheet ovat seulonta eri raekokoihin, metallien talteenotto ja ikäännyttäminen. Esikäsittely. Kuonan partikkelikokojakaumaan vaikuttaa poltettavan jätteen koostumus sekä polttolaitoksen tyyppi. Partikkelikokojakauma puolestaan vaikuttaa kuonan mekaanisiin ominaisuuksiin ja kokojakautuman olisi hyvä olla luonnonmateriaaleja vastaava. Pohjakuonassa on metalliromua ja muuta palamatonta ainesta. Metalliromua kuonassa on suuruusluokkaa 10 p-%. Kuonan esikäsittely sisältää yleensä kaatopaikalle toimitettavien karkeiden partikkelien (koko suurempi kuin noin mm) erotuksen. Tämä osuus voi olla suuruusluokkaa 10 p-%. Perinteisesti pohjatuhkan käsittelyyn on sisältynyt ainoastaan magneettisten metallien erotus, mutta nykyään myös ei-magneettisten metallien erottelu on lisääntynyt. Magneettisten metallien erottelu kuonasta tapahtuu magneettierottimilla ja ei-magneettisten erottelu pyörrevirtaerottimilla tai ilmaerottimilla. Ellei metalleja erotella kuonasta, saattaa kuonan hyötykäytössä esiintyä ongelmia. Esimerkiksi alumiinin hapettuminen voi aiheuttaa turpoamista ja rakenteen mekaanisten ominaisuuksien heikkenemistä. Kuonan esikäsittelyprosessit poikkeavat toisistaan mm. käsittelyprosessien ja -laitteiden osalta yksikertaisista monipuolisimpiin. Erona on syntyvien käsittelyjakeiden määrä ja osittain laatukin. Mikäli kuonaa käytetään vanhan kaatopaikan viimeistelyssä, esikäsittelytarve on vähäinen. Todennäköisesti riittää vain metallien erotus, mikäli se on kannattavaa. Erillistä ikäännyttämistäkään ei tarvita, vaan se tapahtuu sijoituspaikassaan. Ikäännyttäminen. Jätteenpolton kuona on polttoprosessin jälkeen kemiallisesti ja biologisesti epästabiilissa tilassa ja sen stabiloituminen jatkuu vielä välivarastoinnin tai loppusijoituksen aikana. Yleensä kuonan stabiloituminen tehostuu veden ja hiilidioksidin vaikutuksesta. Osin tämän vuoksi kuonat yleensä "sammutetaan" vedellä, minkä jälkeen niitä "ikäännytetään" aumoissa. Kuonaa varastoidaan tyypillisesti muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen. Kokemusten perusteella merkittävät muutokset materiaaliominaisuuksissa tapahtuvat vasta puolen vuoden jälkeen. 71

72 Ikäännyttämisellä tarkoitetaan useiden osin samanaikaisten prosessien (mm. hydrolyysi, liukeneminen, saostuminen, karbonaatio, kompleksin muodostus, hapetus, pelkistys) tapahtumaketjua, joiden seurauksena kuonat stabiloituvat. Ikäännyttämisellä voi olla useita tavoitteita, kuten lämpötilojen hallinta, haitta-aineiden liukoisuuden vähentäminen, vesien käsittelytarpeen vähentäminen ja suotovesien neutralisointi sekä salaojarakenteiden tukkeutumisriskin vähentäminen. Ikäännyttämisellä voidaan pyrkiä myös kuonan hyötykäyttökelpoisuuden parantamiseen. Mikäli kuonaa käytetään liian tuoreena, voi tiivistetyn kerroksen paisuminen aiheuttaa rakenteiden vaurioitumista. Kuonat reagoivat veden kanssa lämpöä muodostavissa reaktioissa, joiden seurauksina lämpötilat tuhkakasoissa tai -täytöissä voivat nousta. Kuonan loppusijoitusalueilla lämpötilan kohoamista on todettu noin kolmen kuukauden ajan, ja erittäin korkeita lämpötiloja on havaittu. Korkeat lämpötilat voivat vaurioittaa kaatopaikan rakenteita, siksi liiallisen lämpötilan nousun estämiseksi kuonat tulisi sijoittaa vähintään ensimmäisen 3 kuukauden ajaksi ohuina kerroksina tai pieninä aumoina, mikäli käsiteltävillä kuonilla on taipumusta lämpötilojen nousuun. Kuonan sisältämien metallien (kuten alumiinin, raudan ja kuparin) reagoidessa kemiallisesti veden kanssa voi muodostua vetyä. Vedyn muodostuminen painottuu pääsääntöisesti alkuvaiheen stabiloitumisreaktioihin. Myöhemmin mikrobiologisen toiminnan seurauksen alkaa muodostua vähäisissä määrin myös metaania ja hiilidioksidia, josta hiilidioksidi kuitenkin pääsääntöisesti pidättyy karbonaatioreaktioissa jätetäyttöihin. Kuonan ikäännyttämisen päästöjä vähentävät vaikutukset aiheutuvat pääasiassa epäpuhtauksien huuhtoutumisesta ja tuhkan reagoimisesta hiilidioksidin kanssa (ns. karbonaatio). Karbonaation seurauksena kuonan emäksisyys vähenee ja kuona jää lievästi emäksiseksi. Jätetäytössä kuonien orgaaninen aines voi hajota biologisesti, mikäli hajoaminen ei ole rajoittunut olosuhteiden, kuten emäksisyyden vuoksi. Kuonan karbonaatioreaktiot voivat toteutua pääosin biohajoamisen seurauksena muodostuvan hiilidioksidin vaikutuksesta. Pelkästään ilmakehän hiilidioksidin vaikutuksesta karbonaatio on hidasta ilmakehän alhaisen hiilidioksidipitoisuuden vuoksi. Tehostettu ilmastus voi karbonisoida kuonan merkittävästi nopeammin kuin ns. passiivinen (luonnollinen) ilmastus. Karbonaatiota voidaan tehostaa altistamalla kuonat korkeille hiilidioksidipitoisuuksille tai puhtaalla hiidioksidilla. Kuonan kromin, kuparin ja antimonin liukoisuuden on todettu vähenevän merkittävästi tehostetun karbonaation myötä. Toisaalta karbonaatio voi myös lisätä joidenkin haitta-aineiden (esim. lyijy ja sinkki) liukoisuutta. VTT:n kokeissa ikääntymisen seurauksena haitta-aineista ainoastaan kuparin liukoisuus vaikuttaisi alenevan. Sen sijaan monen muun haittaaineen, esimerkiksi antimonin, molybdeenin ja sulfaatin, liukoisuus ikääntyneestä kuonasta oli huomattavasti korkeampi kuin tuoreesta. Kuonan se- 72

73 Biojätteiden käsittely kä kaasunpuhdistusjätteiden suolojen (kloridi ja sulfaatti) liukenemiseen karbonaatiolla ei ole merkittävää vaikutusta. Ongelmajätteeksi luokiteltavan tuhkan käsittely: Ongelmajätteiksi luokiteltavat tuhkat ja kuonat käsitellään uudella kaatopaikalla erillisellä alueella ja toiminnalle on haettu erikseen ympäristölupaa. Toiminnalle on myönnetty ympäristölupa No YS 1627, , josta valitettiin. Vaasan hallinto-oikeus on tehnyt asiassa päätöksen Nro 11/0155/1, , joka on lainvoimainen. Muu jätteiden esikäsittely ja välivarastointi Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan uudella kaatopaikalla saa välivarastoida, käsitellä ja hyödyntää käytöstä poistettuja renkaita t/a. Käsittelynä tulee kysymykseen renkaiden paloittelu. Toiminnot, joilla ei ole ympäristölupaa Sekajätteen käsittely Sekajätteen käsittelyä on tarkasteltu edellä kohdassa Sekajätteen käsittely. Rakennusjätteen käsittely Rakennusjätteiden käsittelyä on tarkasteltu edellä kohdassa Rakennusjätteen käsittely. Lupahakemusten mukaiset jätemäärät Kompostointikäsittelyn jätemäärät on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukossa jätteenkäsittelytoiminnot on jaettu toimintoihin, joilla on ympäristölupa ja toimintoihin, joille tarvitaan ympäristölupa. Kompostointikäsittelyn jätemäärät Jätelaji Nykyinen lupa ja määrä t/a Haettava määrä t/a OLEMASSA OLEVAT TOIMINNOT, JOILLA ON YMPÄRISTÖLUPA Biojätteiden käsittely uudessa ja vanhassa kompostointilaitoksessa. 73 Laatu/jätenimike Biojätteiden laitosmainen kompostointi käsitellään biojätteiden käsittelylaitoksen ympäristölupahakemuksen yhteydessä. Kompostin jälkikypsytys ja muut kentillä tapahtuvat biojätteiden käsittelytoiminnot käsitellään tässä ympäristölupahakemuksessa. UUDET TOIMINNOT, JOILLE TARVITAAN YMPÄRISTÖLUPA Mullan valmistus maaaineksista ja biojätekompostista sekä mullan välivarastointi. Puutarha- ja puistojätteiden kompostointi sekä kompostoinnin tukiaineiden käsittely hakettamalla ja välivarastointi Jätenimikkeet , , , , ja Vastaanoton piiriin kuuluvat mm.: puu- ja puutarhajäte sekä risut ja kannot ( , , 02 03, 04,

74 74 Jätelaji Metsäteollisuuden jätevesien käsittelyssä muodostuvien kuitulietteiden kompostointi Nykyinen lupa ja määrä t/a Haettava määrä t/a Laatu/jätenimike ja ), kuori- ja korkkijätteet ( ), muut kuin nimikkeessä mainitut sahajauho, lastut, palaset, puu ja puupohjaiset levyt (kuten lastulevy ja vaneri) ( ), puu ( ) ja puu ( ) Jätenimike Lupahakemukseen sisältyy myös hakemus biojätteen sijoittamiselle uudelle kaatopaikalle biojätteen käsittelylaitosten seisokkien ja häiriötilanteiden aikana (edellä kohta Uusi Kaatopaikka ). Toiminnot, joilla on ympäristölupa Biojätteen käsittely Yleiskuvaus Ämmässuon kompostointialueelle otetaan vastaan Pääkaupunkiseudun alueelta erilliskerättyä biojätettä ja kaupan sekä teollisuuden orgaanisia jätteitä. Biojätteet kompostoidaan kolmivaiheisessa prosessissa. Kaksi enimmäistä vaihetta tapahtuu suljetuissa tunnelitekniikkaan perustuvissa kompostointilaitoksissa. Kolmas vaihe, joka on teknisesti biojätteen jälkikypsytystä, tapahtuu ulkona avoaumoissa. Biojätteestä valmistetaan ensisijaisesti maanparannustarkoitukseen soveltuvaa, lannoitelainsäädännön vaatimukset täyttävää kompostituotetta, jota voidaan hyödyntää viherrakentamisessa ja maataloudessa. Biojätteestä valmistetaan myös biosuodattavaa materiaalia bioreaktorikaatopaikan pintarakenteeseen. Biojätteen erillisellä käsittelyllä voidaan lisäksi vähentää muutoin kaatopaikalle sijoittavasta orgaanisen jätteestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Laitosmainen kompostointikäsittely vähentää myös hajuhaittoja aiheuttavien päästöjen leviämistä käsittelypaikan ympäristöön. Biojätteiden laitosmainen kompostointi käsitellään biojätteiden käsittelylaitoksen ympäristölupahakemuksen yhteydessä. Kompostin jälkikypsytys ja muut kentillä tapahtuvat biojätteiden käsittelytoiminnot käsitellään tässä ympäristölupahakemuksessa. Jälkikypsytys: Jälkikompostoitu komposti siirretään kauhakuormaajalla kompostointikentälle jälkikysytystä varten. Kun biojätteen mädätyslaitos valmistuu, laitoksen mädäte kompostoidaan esikompostointilaitoksessa. Mädätteen arvioidaan olevan useamman käsittelyn jälkeen biologisesti kypsempää, eikä jälkikompostointilaitosta enää tarvita. Jälkikompostointilaitos jää tällöin varalaitokseksi tai voidaan ottaa muuhun käyttöön.

75 Kompostointilaitosten eteläpuolella on kompostointikenttiä noin 5 hehtaaria. Kesällä 2010 tehtyjen korjaustöiden jälkeen kentät on kauttaaltaan pinnoitettu tiiviillä asfaltilla. Kenttien vedet johdetaan tasausaltaaseen. Altaassa veden laatua seurataan ja vesi johdetaan joko viemäriverkkoon tai se käytetään teknisenä vetenä. Kentillä kompostoidaan myös puutarha- ja puistojätettä. Alueella voidaan, tilantarpeen mukaan, kompostoida myös muita kompostointiin soveltuvia massoja (esim. metsäteollisuuden kuitulietteet). Kompostointikentillä on tilaa noin komposti-m 3 :n aumaukseen. Jälkikypsytys aumakentällä Jälkikompostoinnin jälkeen panokset siirretään ulos aumakompostointikentälle jälkikypsytykseen. Mikäli jälkikypsytykseen siirrettävä kompostimassa on aistinvaraisen arvioinnin perusteella epästabiilia, eli hajun muodostuminen saattaa olla mahdollista, peitetään kompostiauma rakennushakkeella, joka suodattaa aumasta mahdollisesti ilmaan pääsevät hajuyhdisteet. Kompostimassat ovat jälkikypsytyskentällä vuodenajasta riippuen 4 12 kuukautta. Jälkikypsytysaumoja käännetään noin kolmen viikon välein, aumojen lämpötilakehityksestä sekä vuodenajasta riippuen. Talvisin aumoja ei käännetä, mikäli ne ovat jäässä. Aumojen käännön ajankohtaa tilattaessa otetaan huomioon sääolosuhteet siten, että käännöistä aiheutuisi mahdollisimman vähän hajuhaittoja ympäristöön. Tarvittaessa aumoja kastellaan teknisellä vedellä. Kastelun tarve nähdään aumoja käännettäessä ja kastelu suoritetaan mahdollisuuksien mukaan noin viikon sisällä käännöstä, jolloin massa on kuohkeaa ja ottaa veden hyvin vastaan. Kompostiaumoista valuvat suotovedet ohjautuvat kaikilta kompostointikentiltä hulevesien keräilyaltaaseen, josta ne johdetaan edelleen muiden jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien kanssa Espoon kaupungin viemäriverkostoon. Jälkikypsytysvaiheessa panosten lämpötilaa tarkkaillaan etäluettavien lämpötila-antureiden sekä kannettavan pistomittarin avulla. Lämpötilatiedot merkitään kenttätiedostoon. Aumojen todetaan olevan kypsiä, kun lämpötila aumassa on noin C. Kypsyystesteinä käytetään lisäksi tarpeen mukaan Rottegrad- ja Solvitaanalyysejä, ph-mittausta sekä CO 2 -tuottokoetta, joka teetetään jokaisesta myyntiin siirtyvästä kompostierästä. Analyysit voidaan tehdä joko seulotusta tai seulomattomasta materiaalista. 75

76 Aumat seulotaan hienolla seulalla (noin 15 mm). Seulaylite varastoidaan aumassa ulkokentillä ja käytetään uudelleen tunnelikompostointiprosessissa tukiaineena. Kun massa on todettu riittävän stabiiliksi, lähetetään siitä näytteet ulkopuolisen laboratorion analysoitavaksi. Analyysitulosten perusteella voidaan päätellä, onko materiaali sopivaa mullan raaka-aineeksi. Näytteenotto ja analyysimenetelmät Kompostointiprosessin seurantaan liittyvät näytteet otetaan tiedonkeruusuunnitelman mukaisesti. Näytteenotossa kiinnitetään erityistä huomiota näytteen edustavuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Näytteet pyritään analysoimaan välittömästi tai ainakin vuorokauden sisällä. Tarkemmat ohjeet ovat erillisissä näytteenotto-ohjeissa ja laboratorion analyysiohjeissa. Tehdyt laboratorioanalyysit kirjataan mittauspöytäkirjaan, josta tiedot siirretään asianomaisiin ATK-tiedostoihin. Laboratorioon, näytteiden ottoon ja analysointiin liittyvät huomiot kirjataan tallennustiedostoihin tai kompostilaitoksen käyttöpäiväkirjaan. Myytävän maanparannusaineen näytteet analysoi akreditoitu laboratorio. Näytteistä tehdään lannoitelain mukaiset analyysit koskien metalleja, ravinteita ja mikrobiologisia ominaisuuksia. Päästöjen hallinta Jälkikompostointi- ja hyötykentillä syntyvät valumavedet johdetaan tasausaltaiden kautta viemäriverkkoon. Toiminnot, joilla ei ole ympäristölupaa Mullan valmistus maa-aineksista ja biojätekompostista Kompostointikenttien eteläpuolelle rakennetaan multatuotekenttä. Vuonna 2010 on esirakennettu noin 7 ha:n alue, josta on päällystetty vuonna 2011 noin 3,5 ha. Alueelle rakennetaan vesien keräysjärjestelyt ja tasausallas samoin kuin kompostikentillä. Vuonna 2011 rakennetun 3,5 ha:n kentän käytöstä on tehty vuokrasopimus yksityisen toimijan kanssa. Toimijan tarkoitus on valmistaa alueella maa-aineksista ja biojätekompostista multatuotteita. Puutarha- ja puistojätteen kompostointi Puutarha- ja puistojätettä vastaanotetaan aumakompostikentälle vaihtelevia määriä säännöllisesti ympäri vuoden. Käsittelyyn ohjataan seuraavia jätejakeita: 76

77 kasviperäinen jäte risuton puutarhajäte, (lehdet, ruoho, naatit, haketettu risu ja muu puutarhanhoidossa syntyvä maatuva jäte) risut, oksat ja havut kannot käsittelemättömät puujätteet teollisuuden ja maatalouden kasviperäiset jätteet, esimerkiksi sahan-, kutterin- ja kahvinpuru, turve ja hevosenlanta. Jätteet otetaan vastaan vaaka-asemalla, jonka jälkeen kuormat ohjataan kompostointikentälle. Jäte-erien laatua valvoo kuormantarkastaja, joka ilmoittaa poikkeavista kuormista vaaka-asemalle. Karkea kasviperäinen jäte haketetaan. Osa hakkeesta käytetään seosaineena kompostilaitoksilla. Loppu kompostoidaan ulkona aumoissa. Aumat numeroidaan panosnumeroilla ja käännetään sekä kastellaan säännöllisesti. Kaikki toimenpiteet merkitään ylös aumapäiväkirjaan. Auman kompostoitumista ja hygienisoitumista tarkkaillaan säännöllisesti tehtävillä lämpötilamittauksilla. Kun lämpötila laskee noin ºC:seen, massat seulotaan ja komposti yhdistetään varastoaumoihin. Kypsiä puutarhajätekompostimassoja käsitellään ja analysoidaan kuten laitoskompostoituja jälkikypsytysmassoja. Metsäteollisuuden kuitulietteiden kompostointi Kompostointikentillä varaudutaan kompostoimaan metsäteollisuuden jätevesien käsittelyssä muodostuvaa kuitulietettä. Käsittelykapasiteetti on enintään t/a. Kompostoinnissa käytetään soveltaen samoja menetelmiä kuin biojätekompostin jälkikypsytyksessä ja puutarha- sekä puistojätteen kompostoinnissa. Nestemäisten jätteiden vastaanotto Vastaanotettavat nestemäiset jätteet ovat rakennus- ja maarakennuskohteissa syntyviä kiviainespohjaisia lietteitä, mm. porauslietteitä. Lietteiden kiintoainepitoisuus on alhainen. Kiintoaineessa ei ole jätteeksi tai ongelmajätteeksi luokiteltavaa ainesta. Esim. rasvanerotuskaivojen lietteitä tai vastaavia ei oteta vastaan. Nestemäisten jätteiden vastaanotossa varaudutaan m 3 /a vastaanotto- ja käsittelymääriin. Nestemäiset jätteet vastaanotetaan laskeutus- ja suodatusaltaisiin, joissa jätteistä erotetaan vesiosa ja kiintoaines laskeutuu altaan pohjalle tai jää altaan suodatuspatoon. Erotettu vesi johdetaan jätteenkäsittelykeskuksen jätevesijärjestelmään ja kiintoaine sijoitetaan uudelle kaatopaikalle. Altaita rakennetaan vähintään kaksi kappaletta siten, että yksi allas on kuivumassa ja toinen vastaanottokäytössä. Altaat mitoitetaan noin kuukauden 77

78 vastaanottokapasiteetin mukaan, eli kahden altaan järjestelmässä altaiden tilavuudet ovat noin m 3. Kahden metrin tehollisella syvyydellä altaiden mitat olisivat esim. 13 m 30 m. Altaat kallistetaan lievästi poistopäähän, johon sijoitetaan suodattava sora-/sepelipato. Patomateriaali uusitaan tarvittavilta osin altaan tyhjennyksen yhteydessä. Vesi ohjataan altaan purkupäästä viemäriin. Altaan pohjalle kertyvä kiintoaines tyhjennetään esim. kauhakuormaajalla ja kuljetetaan uudelle kaatopaikalle. Altaat ovat tiivispohjaisia, esim. asfaltti- tai betonirakenteisia. Altaat sijoitetaan sopivalle alueelle uudella kaatopaikalla. Altaiden yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä selvitetään uuden kaatopaikan vesialtaiden käyttömahdollisuudet nestemäisten jätteiden vastaanottoon. Mikäli esim. yhden olemassa olevan altaan käyttö osoittautuu mahdolliseksi, saadaan siitä väliseinä- ym. rakenteilla tehdyksi tarvittavat allasjärjestelyt. 78 Sortti-asema Lupahakemuksen mukaiset jätemäärät HSY Jätehuolto on järjestänyt toiminta-alueensa kotitalouksien ja pienyritysten omatoimisesti käsittelyyn toimitettaville jätteille miehitetyt vastaanottopisteet Kivikonlaidassa, Konalassa ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen yhteydessä olevilla Sortti-asemilla. Lisäksi HSY Jätehuolto vastaa samoista toiminnoista Kirkkonummen Munkinmäen jäteasemalla. Sortti-asemille voi tuoda hyötyjätteitä, ongelmajätteitä ja sekajätteitä henkilöautolla, peräkärryllä, pakettiautolla tai muulla kevyellä kuljetusvälineellä. Jätteiden hyötykäytön edistämiseksi ja ympäristösyistä vastaanotetaan tietyt puhtaat hyötyjäte-erät ja kotitalouksien ongelmajätteet maksutta. Osa hyötyjätteistä, kuten puu- ja risukuormat, otetaan vastaa alennetulla hinnalla. Maksullisia jäte-eriä Sortti-asemalla ovat sekajäte, energiajäte ja lajittelemattomat hyötyjätekuormat. Sortti-asemalla vastaanotettavat ja varastoitavat jätteet on esitetty seuraavassa taulukossa. Sortti-asemalla vastaanotettavat jätteet Jätelaji Nykyinen lupa ja määrä t/a Haettava määrä t/a Laatu/jätenimike OLEMASSA OLEVAT TOIMINNOT, JOILLA ON YMPÄRISTÖLUPA Hyötyjätteet, sekajätteen Luvan No YS 553, Vastaanoton piiriin kuuluvat mm.: paperi, pahvi pienerät, SE-romu määrä t/a. ja nestekartonkipakkaukset ( , ), lasi ( , ), metalli ( , ), muovit ( , , ), puujätteen pienerät ( *), ), puutarhajäte ( ), rakennusjäte ( , , , 17

79 79 Jätelaji Nykyinen lupa ja määrä t/a Ongelmajätteet Luvan No YS 553, määrä t/a. UUDET TOIMINNOT, JOILLE TARVITAAN YMPÄRISTÖLUPA Ei uusia toimintoja, joille tarvitaan ympäristölupa Sortti-aseman toiminta Haettava määrä t/a Laatu/jätenimike 04 01, , , , ), energiajäte ( ), sekajätteen pienerät ( ) sekä ongelmajätteeksi tai tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava sähkö- ja elektroniikkaromu ( *, *, , *, *, *, ) Vastaanoton piiriin kuuluvat mm.: akut ( * *), hapot ( *), loisteputket ( *), maalit ( *), liuottimet ( *), lääkkeet ( *), öljyt ( *) ja myrkyt ( *). Ämmässuon Sortti-asema palvelee lähinnä Espoon aluetta. Se sijaitsee jätteenkäsittelykeskuksen pohjoisosassa alueen tuloportin läheisyydessä. Jätteen pientuojien liikenne erotetaan vaaka-alueelle menevästä kuormaautoliikenteestä kiertoliittymällä. Yksityisten pienkuormien ja ammattimaisen kuorma-autoliikenteen mahdollisimman varhainen erottaminen tekee alueen sisäisen liikenteen sujuvammaksi. Samalla paranee palveluja harvemmin käyttävien yksityisten jätteen tuojien asioimisen turvallisuus. Vuonna 2009 Sortti-asemalla kävi noin asiakasta. Jätteitä otettiin vastaan noin t. Suurimmat yksittäiset jätelajit olivat sekajäte, puujäte, risut, metallijäte ja sähkö- ja elektroniikkajäte. Asemalle toimitetut sekajätteet viedään jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkakäsittelyyn, puutarhajäte menee käsiteltäväksi kompostointilaitokseen ja risut murskataan kompostin tukiaineeksi. Muut asemalla vastaanotetut jätelajit toimitetaan sopimuspohjaisesti HSY:n ulkopuoliseen käsittelyyn ja hyödyntämiseen. Sortti-aseman toiminnassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia edellisten lupien käsittelyn mukaiseen tilanteeseen verrattuna. Asetuksen 591/2006 mukaisten jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa Lupaa haetaan eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen (591/2006) ja sen muutoksen (403/2009) mukaisten jätteiden poislukien kivihiilen, turpeen ja puuperäisen aineksen polton lentotuhkat, pohjatuhkat ja leijupetihiekka hyödyntämiselle jätteenkäsittelykeskuksen alueella maarakentamisessa. Lupaa haetaan sekä peitetylle että päällystetylle rakenteelle.

80 Asetuksen mukaisia jätteitä, kuten betonimurskaa, käytetään soveltuvin osin jätteenkäsittelykeskuksen teiden ja kenttäalueiden rakentamisessa. Lisäksi haetaan lupaa hyödyntää tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa jätteenpolton kuonaa ( ) käsittelykeskuksen alueella soveltuvin osin myös muualla kuin kaatopaikka-alueella, esimerkiksi teiden ja kenttäalueiden rakentamisessa. Asetus 591/2006 ei koske jätteenpolton kuonia, mutta luvan hakija esittää asetuksen mukaisten liukoisuuskriteerien käyttöä (päällystetty rakenne) sekä muita asetuksen kriteerejä koskien muun muassa jätettä sisältävän rakenteen paksuutta. Raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet ja muut tuotantoon käytettävät aineet, niiden varastointi ja säilyty sekä kulutus ja veden käyttö Merkittävimmät raaka-aineiden, polttoaineiden, kemikaalien ym. käyttökohteet jätteenkäsittelykeskuksessa ovat kompostointilaitokset (käsitellään biojätteiden käsittelylaitoksen ympäristölupahakemuksen yhteydessä), kaasuvoimalaitos (käsitelty ympäristöluvassa , No YS 1470) ja työkoneiden käyttämä polttoaine. Työkoneiden polttoaineen kulutuksessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempaan verrattuna. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella ovat seuraavassa taulukossa esitetyt HSY:n ja eri urakoitsijoiden polttoaineen jakelusäiliöt, jotka sisältyvät ympäristölupahakemukseen. Polttoaineen jakelusäiliöt 80 Kemikaali Määrä m 3 Sijainti Malli Säilytys Omistaja Moottoripolttoöljy 10,0 Toimisto Kiinteä Maasäiliö HSY Moottoripolttoöljy 15,0 Jälkikompostointilaitos Kiinteä Maasäiliö HSY Moottoripolttoöljy 3,0 Huoltokanaali Kiinteä Lämmityskontti ulkona HSY Moottoripolttoöljy 2,0 Varasto Kenttä Kiinteä Ilmalämmönsiirrinkontti HSY 1 (lämmityskeskus) ulkona Moottoripolttoöljy 1,2 Varasto Kenttä 1 Jakelusäiliö Pintasäiliö ulkona HSY Moottoripolttoöljy 3,0 Varasto Kenttä 1 Jakelusäiliö Pintasäiliö ulkona HSY Moottoripolttoöljy 2,0 Varikko 2 Jakelusäiliö Pintasäiliö kontissa T:mi Timo Korkkinen Moottoripolttoöljy 3,0 Varikko 1 Jakelusäiliö Pintasäiliö ulkona BIMU Oy Moottoripolttoöljy 2,0 Jälkikompostointilaitos Jakelusäiliö Pintasäiliö ulkona Kaivur Oy Moottoripolttoöljy 10,0 Jyrävarikko Jakelusäiliö Pintasäiliö ulkona BIMU Oy Alueella työskentelee jätteenkäsittelyssä seulonta-, murskaus- ja massojen kääntöurakoitsijoita. Heillä on työskentelykohteessa urakan ajan pintasäiliöt. Kaatopaikan rakennusurakoissa urakoitsijoilla on työkohteissa moottoripolttoöljyn pintasäiliöt. Aggregaattien ja Roll Pack -puristimen tankkaukset tehdään siirrettävällä 1,2 m 3 jakelusäiliöllä.

81 Vesiasemalla on varavoimakoneen polttoainesäiliö tilavuudeltaan l. Säiliö on varustettu varoaltaalla. Polttoaineena on moottoriöljy. Asemalla ei varastoida kemikaaleja. 81 Vedenhankinta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen talousvesi on otettu Kirkkonummelta tulevasta vesijohdosta 110 PVC-10. Espoon kaupunki on rakentanut vuonna 2008 runkovesijohdon 315 PVC-10 Nupurista Ämmässuontien risteykseen. Jätteenkäsittelykeskus on liitetty em. runkovesijohtoon v Kirkkonummelta tuleva vesijohto 110 PVC-10 on myös liitetty runkovesijohtoon. Tällä tavalla Kirkkonummen kunta saa lisävettä Veikkolan taajaman tarpeisiin. Jätteenkäsittelykeskuksessa on alueen sisäinen talousvesiverkosto, johon on liitetty eri rakennukset ja toiminnot. Verkostoa laajennetaan ja kehitetään tarpeen mukaan. Talousveden kulutus vuosina on ollut m 3 /a. Teknisenä vetenä käytetään alueen puhtaita hulevesiä ja talousvettä. Alueella on tällä hetkellä hulevesialtaita nykyisen täyttöalueen itä- (HVA1) ja länsipuolella (HVA2) sekä laajennusalueella (HVA3) ja vesiaseman eteläpuolella (HVA4). Altaiden tilavuudet ovat seuraavat: HVA m 3, HVA m 3, HVA m 3 ja HVA m 3. Hulevesien tasausaltaita on lisäksi vanhalla kaatopaikalla alemman terassitien varressa. Hulevesialtaiden tilavuus on yhteensä noin m 3. Hulevesialtaat HVA1, HVA2 ja HVA4 on varustettu teknisen veden pumppaamoilla TVP1, TVP2 ja TVP4. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on alueen sisäinen teknisen veden verkosto, johon on liitetty eri toiminnot. Verkostoa laajennetaan ja kehitetään tarpeen mukaan. Mahdollisia palotilanteita varten Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on 500 m 3 :n palovesiallas ja palovesipumppaamo (240 m 3 /h 2,6 barin painetasoon), josta palovettä saadaan biojätteen käsittelyn laitosalueelle. Alueella on teknistä vettä hyödyntävä palovesiverkosto pikapaloposteineen. Palovesialtaasta saadaan sammutusvettä myös suoraan säiliöautoon. Palovesiallas pidetään täytenä alueelle tulevalla talousvesilinjalla. Palovesialtaan yhteydessä on 80 m 3 :n käyttövesisäiliö, johon vesi otetaan alueelle tulevasta vesijohdosta. Käyttövesisäiliöstä vesijohtovettä voidaan johtaa tarvittaessa alueen teknisen veden verkostoon. Viemäröinti Jätteenkäsittelykeskuksen likaantuneet vedet on johdettu alueen käyttöönotosta lähtien Espoon kaupungin viemäriverkkoon. Vedet kerätään ojituksilla, viemäreillä ja pumppaamoilla kahteen tasausaltaaseen. Vanhan kaatopaikan yhteydessä olevan altaan (TAL1) tilavuus on noin m 3 ja

82 uuden kaatopaikan yhteyteen rakennetun altaan (TAL3) tilavuus noin m Suotovesien tasausaltaita on lisäksi kompostointikentän yhteydessä (TAL2) ja uuden kaatopaikan pohjoispuoleisella hyötykäyttökentällä. Kompostointikentän yhteyteen on vuonna 2010 valmistunut uusi tasausallas TAL8. Tasausaltaan TAL1 eteläpuolella on vesiasema, josta suotovedet pumpataan siirtoviemärissä Ø 315 Kauklahteen (pituus noin 6,3 km). Kauklahdessa on liityntäpiste Espoon kaupungin viemäriverkkoon. Kaikki alueella muodostuvat jätevedet johdetaan vesiaseman kautta tasausaltaaseen TAL1. Vesiasemalla jätevesien laatu ja määrä kontrolloidaan. Altaasta TAL1 vedet johdetaan takaisin vesiaseman pumppaamolle. Tasausaltaan TAL1 yhteydessä oleva vanha pumppaamo (pumppaus poistoviemäriin) toimii varapumppaamona. Suotovettä kierrätetään vanhalle kaatopaikalle. Myös uuden kaatopaikan bioreaktorisoluihin S1 ja S2 rakennetaan suotoveden kierrätysjärjestelmät. Vesiasemalla on suotoveden kierrätyksessä tarvittavat kierrätysvesipumput. Suotoveden kierrätyksellä varmistetaan orgaanisen aineksen hajoamisen ja kaasunmuodostuksen kannalta riittävä kosteus jätetäytössä. Viemäröintivesimäärät vuosina on esitetty seuraavassa taulukossa. Viemäröintivesimäärät vuosina m³ m³ m³ m³ m³ m³ m 3 m 3 Yhteensä Sadantamäärät vuosina Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen säähavaintoasemalla on esitetty seuraavassa taulukossa. Sadanta vuosina mm mm mm mm mm mm mm Yhteensä Liikennejärjestelyt Viemäröintisopimus Espoon Veden (HSY Vesi) kanssa on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteenä. Alueen liikennejärjestelyissä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia verrattuna voimassa olevan ympäristöluvan mukaisiin tietoihin.

83 Liikennemäärissä on tapahtunut jonkin verran muutoksia johtuen kiviaineksen louhinnan ja jalostuksen loppumisesta. Myös työmaaliikenteen määrissä on tapahtunut alenemista, sillä kaatopaikan laajennusalueen perusrakennustyöt on saatettu loppuun. Myös vastaanotettujen jätteiden määrän muutokset vaikuttavat alueen likennemääriin. Vaikutukset näkyvät jätepunnitusten määrissä vuosina , jotka ovat olleet kpl. Sortti-aseman liikennemäärissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Sortti-asemalle tuodaan jätteitä henkilö- ja pakettiautoilla. Vuosina asiakasliikenne on ollut noin käyntiä vuodessa. Pääosa raskaalla kalustolla Sortti-asemalta pois kuljetettavista jätteistä päätyy käsittelykeskukseen ja on mukana em. punnitustilastossa. Sortti-asemalta alueen ulkopuolelle viedään muutamia kuorma-autokuormia päivässä. Alueen liikennemäärissä tapahtuu merkittävä muutos, kun Vantaalle Långmossebergeniin rakennettava jätteenpolttolaitos aloittaa toimintansa vuoden 2014 aikana. Jätteenpolton alettua Ämmässuolle tuotavan jätteen määrä putoaa noin puoleen nykyisestä määrästä. Tällöin myös Ämmässuolle ohjautuvan jäteliikenteen määrä lähes puolittuu, vaikka oletettaisiin kaiken jätevoimalan tuhkan ja kuonan päätyvän Ämmässuolle käsiteltäväksi. Alueen sisäisiä liikenneyhteyksiä on kehitetty uusien toimintojen ja ilmenneiden tarpeiden mukaan. Samalla on rakennettu valmius uudelle Kulmakorven kautta kulkevalle tieyhteydelle. Tällä hetkellä jätteenkäsittelykeskuksen liikenne kulkee itäisen liittymän kautta ja siitä Nupurintietä pitkin Ämmässuontielle. Ämmässuon asemakaavassa on määräys, jonka mukaan Ämmässuontien ajoneuvoliikenne katkaistaan, kun Kulmakorventien kautta kulkeva korvaava katuyhteys Nupurintielle on rakennettu. Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen liikenne tulee vastaisuudessa kulkemaan Kulmakorventien kautta ja siitä itäisen liittymän kautta moottoritielle ja edelleen Helsingin suuntaan. Vastaavasti Helsingistä päin tuleva liikenne jätteidenkäsittelykeskukseen kulkee itäisen liittymän kautta Nupurintielle ja Kulmakorventien kautta jätteenkäsittelykeskukseen. Tulevaisuudessa, kun uusi läntinen liittymä on valmistunut, Kirkkonummen suunnasta tuleva liikenne kulkee sen kautta Nupurintielle ja siitä Kulmakorventien kautta jätteidenkäsittelykeskukseen. Tämän liikenteen määrä on melko vähäistä verrattuna Helsingin suunnasta tulevaan liikenteeseen. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä HSY Jätehuollolla on ollut sertifioitu ISO standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä vuodesta 1997 ja ISO

84 mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä vuodesta 1999 lähtien. Standardien mukaiset järjestelmät on auditoitu viimeksi lokakuussa Vakuudet Yleistä Ympäristönsuojelulain 43 a :n mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien järjestämiseksi. Vakuuden on oltava riittävä em. toimien hoitamiseksi ottaen huomioon toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset. Kaatopaikan vakuuden on katettava myös kaatopaikan sulkemisen jälkeisestä seurannasta ja tarkkailusta sekä muusta jälkihoidosta aiheutuvat kustannukset vähintään 30 vuoden ajalta, jollei toiminnanharjoittaja osoita muuta riittäväksi. Vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Vakuudet Kaatopaikkatoiminta Kaatopaikkojen osalta vakuuden tulee kattaa niiden viimeistelyrakentamisen ja jälkihoidon kustannukset, mikäli kaatopaikkatoiminta keskeytyy minä tahansa ajankohtana jätteenkäsittelykeskuksen elinkaaren aikana. Laskelmat on tehty olettaen, että vanhan kaatopaikan lakialue ja 30 % uuden kaatopaikan täyttöalueista S1 ja S2 on tarkasteluajankohtana ilman viimeistelyrakenteita. Jälkihoidon ja -tarkkailun kustannukset on arvioitu loppusijoitusalueiden kokonaispinta-alojen mukaan. Kaatopaikkojen vakuuden arvioinnissa on käytetty lähtökohtana seuraavia seikkoja: kaikki kustannuslaskelmat alv 0 % loppusijoitusalueiden jälkihoitoajan pituus on 30 vuotta loppusijoitusalueiden sulkemisesta jälkihoitoaikana huolehditaan loppusijoitusalueiden viimeistelyrakenteiden kunnossapidosta, kaatopaikkavesien käsittelystä, kaatopaikkakaasun keräyksestä ja käsittelystä sekä loppusijoitusalueiden tarkkailusta sekä seurannasta loppusijoitusalueiden jälkihoidon kustannukset arvioidaan seuraaviksi: viimeistelyrakenteiden kunnossapito 0,10 /m 2 /a (pinta- ym. rakenteet), kaasunkeräyksen käyttö ja kunnossapito 0,06 /m 2 /a, tarkkailu ja seuranta 0,03 /m 2 /a ja jätevesimaksut 3,79 /m 3 loppusijoitusalueiden viimeistelyrakentamisen pinta-alaperusteinen vakuus on 15 /m 2 (Jätevakuusopas, ympäristöhallinnon ohjeita 5/2012) vanhan kaatopaikan kokonaispinta-ala noin 53 ha ja lakialueen pinta-ala noin 8,64 ha uuden kaatopaikan täyttöalueiden S1 ja S2 pinta-ala noin 17 ha

85 kaatopaikkaveden määrä viimeistellyiltä täyttöalueilta 30 mm/a; vedet Suomenojan jätevedenpuhdistamolle kaatopaikkakaasu käsitellään kaasuvoimalassa tai poltetaan häiriötilanteissa soihdussa. Sekä vanhalla että uudella kaatopaikalla on kaatopaikkavesien kierrätysjärjestelmä, jolla jätetäyttöä kostutetaan kaatopaikkakaasun muodostukselle sopivan kosteuden ylläpitämiseksi. Kaatopaikkojen ympäristölupamääräyksissä velvoitetta vesien kierrätykselle ei ole. Tästä syystä myöskään vakuutta vesienkierrätysrakenteille ja niiden käytölle sekä ylläpidolle ei ole tarpeen asettaa. Loppusijoitusalueiden viimeistelyrakentamisen vakuus muodostuu seuraavaksi: vanha kaatopaikka uusi kaatopaikka Loppusijoitusalueiden viimeistelyrakentamisen vakuuden määrä on yhteensä 2,061 milj.. Jälkihoidon ja -tarkkailun vakuudeksi saadaan 30 vuoden jälkihoitoajalla yhteensä noin 6,378 milj.. Kaatopaikkatoiminnan vakuuden määrä on yhteensä 8,439 milj.. Vaarallisten jätteiden pienerien vastaanoton ja välivarastoinnin vakuus Vaarallisten jätteiden pienerien vastaanoton ja välivarastoinnin osalta vakuus on laskettu siten, että toiminnan keskeytyessä välivarastossa olevat vaaralliset jätteet kuljetetaan muualle käsiteltäviksi. Suurin kerralla välivarastossa oleva vaarallisten jätteiden määrä on 200 t. Vaarallisten jätteiden keskimääräinen kuljetus- ja käsittelymaksu on 350 /t. Vaarallisten jätteiden pienerien vastaanoton ja välivarastoinnin vakuus muodostuu :n suuruiseksi. Sorttiasema Jätteenkäsittelykeskuksen Sortti-asemalla vastaanotetaan ja välivarastoidaan vaarallisten jätteiden pienerien lisäksi kotitalouksien ja pienyritysten sekajätettä ja hyötyjätteitä. Toiminnan keskeytyessä välivarastossa oleva sekajäte sijoitetaan jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikalle ja hyötyjätteet kuljetaan muualle käsiteltäviksi. Hyötyjätteillä on rahallista arvoa, joten niiden osalta vakuutta ei tarvita. Pilaantuneiden maiden käsittely ja välivarastointi Vaarallisiksi jätteiksi luokiteltujen pilaantuneiden maiden käsittelyn osalta vakuus on laskettu siten, että toiminnan keskeytyessä varastossa olevat 85

86 vaarallisiksi jätteiksi luokitellut pilaantuneet maat kuljetetaan muualle käsiteltäviksi. Pilaantuneiden maiden varastointikapasiteetti on sama kuin vuotuinen käsittelykapasiteetti, eli t (käsittelyä odottavat, käsiteltävät ja käsitellyt). Käsiteltävistä ja varastoitavista pilaantuneista maista t ovat vaarallisiksi jätteiksi luokiteltuja. Näiden maiden arvioitu käsittelymaksu on 50 /t. Arvioitu kuljetuskustannus on 8,3 /t. Vaarallisiksi jätteiksi luokiteltujen pilaantuneiden maiden käsittelyn ja varastoinnin vakuus muodostuu seuraavaksi: vaarallisiksi jätteiksi luokiteltujen pilaantuneiden maiden käsittelykustannukset vaarallisiksi jätteiksi luokiteltujen pilaantuneiden maiden kuljetuskustannukset Pilaantuneiden maiden käsittelyn ja varastoinnin vakuuden määrä on yhteensä Kompostointikentät Kompostointilaitoksissa kompostoidut orgaaniset jätteet jälkikypsytetään kompostointikentillä, joilla niistä jalostetaan myös multatuotteita. Kompostoitu materiaali käytetään toiminnan keskeytyessä joko jätteenkäsittelykeskuksessa kaatopaikkojen viimeistelyrakentamisessa tai myydään multatuotteina käsittelykeskuksen ulkopuolelle. Komposti- tai multatuotteilla on rahallista arvoa, joten niiden osalta vakuutta ei tarvita. Jätepolttoaineen välivarastointi Jätepolttoainepaalien välivarastoinnin enimmäismäärä on t. Jätepolttoaineella on rahallista arvoa, joten sen osalta vakuutta ei tarvita. Sekajätteen välivarastointi Sekajätepaalien välivarastoinnin enimmäismäärä on t. Suunnitellun sekajätteen välivarastoinnin kapasiteetti on normaalitilanteessa noin t. Sekajätteen välivarastoinnin vakuudeksi esitetään 40 /t. Sekajätteen välivarastoinnin vakuus muodostuu :n suuruiseksi. Kyllästetyn puujätteen välivarastointi Kotitalouksien kyllästetystä puujätteestä ei peritä maksua. Muun kyllästetyn puujätteen käsittelymaksu on 110 /t, jossa ovat mukana kuljetuskustannukset. Muun kyllästetyn puujätteen varastomäärä on noin t. Kyllästetyn puujätteen välivarastoinnin vakuus muodostuu :n suuruiseksi. 86

87 87 Hyötykäyttökentät Hyötykäyttökentillä välivarastoitavat jätteet (esim. betoni-, tiili- ja asfalttijäte) käytetään toiminnan keskeytyessä hyödyksi kaatopaikkojen viimeistelyrakenteissa. Hyötyjätteillä on rahallista arvoa, joten niiden osalta vakuutta ei tarvita. Tuottajavastuun alaiset jätteet Tuottajavastuun alaiset jätteet (esim. lasi, metalli, renkaat) kuuluvat tuottajavastuuorganisaatioiden vastuulle, joten niiden osalta vakuutta ei tarvita. Vakuuden tarkistaminen Yhteenveto Vakuus tarkistetaan ympäristöluvan tarkistamisen yhteydessä, jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen muuttuessa, kaatopaikkojen pintarakentamisen edistyessä tai vähintään viiden vuoden välein. Yhteenveto laskennallisesta vakuudesta on esitetty seuraavassa taulukossa. Yhteenveto laskennallisesta vakuudesta Vakuuden kohde Vakuus, Kaatopaikkatoiminta Vaarallisten jätteiden välivarastointi Pilaantuneiden maiden käsittely ja varastointi Sekajätteen välivarastointi Kyllästetyn puujätteen välivarastointi Yhteensä Laskennallinen vakuus on yhteensä 11,277 milj.. Esitys vakuutta koskevaksi lupamääräykseksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY esittää vakuutta koskevaksi ympäristölupamääräykseksi seuraavaa: Toiminnanharjoittajan on asetettava vakuus, joka on a) kaatopaikan pintarakentamisen osalta 15 /m 2 ; b) kaatopaikan jälkihoito- ja tarkkailutoimenpiteiden osalta 0,30 /m 2 ; c) vaarallisten jätteiden välivarastoinnin osalta 350 /t; d) pilaantuneiden maiden käsittelyn ja varastoinnin osalta 58,30 /t; e) sekajätteen välivarastoinnin osalta 40 /t ja f) kyllästetyn puujätteen välivarastoinnin osalta 110 /t. Vakuuden määrä on tilanteessa yhteensä 11,277 milj..

88 Määrätyt vakuudet on asetettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (Uudenmaan ELY) joko omavelkaisena takauksena (tai takuuna), jonka antaa luotto-, vakuutus- tai rahoituslaitos ja jonka edunsaaja on Uudenmaan ELY tai pankkitalletuksena. Vakuus voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Määräaikainen vakuus on pidettävä voimassa koko toiminta-ajan toimittamalla tarvittaessa korvaava vakuus ennen määräaikaisen vakuuden päättymistä. Vakuuden määrää tarkistetaan jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen muuttuessa, kaatopaikkojen pintarakentamisen sekä jälkihoito- ja tarkkailutoimenpiteiden edistyessä tai vähintään viiden vuoden välein. Ehdotukset vakuuden määräksi sekä sen tarkistamiseksi esitetään hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 88 HAKIJAN ARVIO PARHAASTA KÄYTTÖKELPOISESTA TEKNIIKASTA (BAT) JA ENERGIATE- HOKKUUDESTA Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta Kenttäalueet EY:n komissio organisoi tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden ja teollisuuden välillä parhaasta käytettävissä olevasta tekniikasta. Tietojenvaihdon tulokset julkaistaan toimialoittaisina ns. parhaan tekniikan asiakirjoina (BREF eli IPPC BAT Reference Documents). Jätteiden käsittelystä on julkaistu vuonna 2006 BREF-asiakirja, jossa on käsitelty jätteiden biologinen käsittely. Hyötykäyttökentillä jälkikypsytetään kompostia, valmistetaan kompostin tukiainetta, kompostoidaan puutarha- ja puistojätettä, käsitellään jätemateriaalia sisältävää maa- ja kiviainesjätettä, käsitellään rakennusjätettä ja välivarastoidaan pilaantuneita maita. Lisäksi kentillä välivarastoidaan käsiteltäviä jätteitä ja käsittelytuotteita. Käsittelytekniikoissa sovelletaan jätteenkäsittelyn uusinta tekniikkaa ja laitteita. Kenttäalueet on rakennettu tiiviiksi ja kenttien vedet johdetaan jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien käsittelyyn. Osalla kentistä jätevedet esikäsitellään öljynerottimilla. Toiminnan melu- ja pölyhaittoja vähennetään laitteiden koteloinneilla. Meluhaittoja vähennetään myös toimintojen oikealla sijoittamisella ja käyttämällä meluesteinä varastokasoja. Pölyhaittoja vähennetään tarvittaessa myös vesisumutuslaitteilla ja kastelemalla sekä peittämällä varastokasoja. Pilaantuneiden maiden välivarastointikasat peitetään. Pölyämisen vähentämisen lisäksi peittäminen vähentää haitallisten yhdisteiden haihtumista pilaantuneiden maiden välivarastokasoista. Käsittelyt hyötykäyttökentillä hoidetaan jätteenkäsittelykeskuksen ympäristö- ja laatujärjestelmään sisältyvien toimintaohjeiden mukaisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen henkilökunta on ammattitaitoista. Käsittelyjä suorittavilta urakoitsijoilta edellytetään ammattitaitoa ja kokemusta.

89 Kaatopaikkatoiminta Arvion mukaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen jätteenkäsittelykentillä harjoitetussa käsittelytoiminnassa noudatetaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkatoiminnassa keskeisiä jätteenkäsittelyn ja ympäristösuojelun rakenteita ovat seuraavat: täyttöalueiden pohja- ja muut suojausrakenteet täyttöalueiden tarkkailu- ja monitorointijärjestelmät kaatopaikka- ja muiden jätevesien keräämis-, varastointi- ja johtamisjärjestelyt suotovesien kierrätysjärjestelmät kaatopaikkakaasun keräämis- ja käsittelyrakenteet täyttöalueiden viimeistelyrakenteet infrastruktuurin rakenteet. Kaatopaikan hoitoon, kunnossapitoon ja tarkkailuun liittyviä keskeisiä osaalueita ovat seuraavat: käyttö- ja hoitotavat laatujärjestelmineen valvonta- ja tarkkailujärjestelmät riskienhallinta. Seuraavassa on arvioitu Ämmässuon uudella kaatopaikalla ja vanhan kaatopaikan viimeistelyssä sovellettavia teknisiä ratkaisuja ja käyttö- sekä valvontatapoja edellä esitetyssä järjestyksessä. Tekniikka ja rakenteet loppusijoitusalueiden pohja- ja muut eristerakenteet on tehty/tehdään vähintään voimassa olevien vaatimusten mukaisina uuden kaatopaikan loppusijoitusalueille on rakennettu vuodontarkkailujärjestelmä, jota hallitaan ja huolletaan huoltotunnelista ja huoltokanaalista kaatopaikkavesien tasausaltaat on tehty tiiviiksi vähintään voimassa olevien vaatimusten mukaisesti; kaatopaikkavedet johdetaan viemäriin; vesien keräilyssä ja johtamisessa käytettävät putket ja laitteet ovat jätevesitekniikassa yleisesti käytettyjä ja käyttöön hyväksyttyjä kaatopaikan suotovesille rakennetaan molemmille kaatopaikoille kierrätysjärjestelmät, joilla varmistetaan jätetäytön hajoamisen kannalta riittävä kosteus (vanhan kaatopaikan suotovesien kierrätysjärjestelmä on jo valmis) kaatopaikoille rakennetaan monipuoliset monitorointijärjestelmät, jotka mahdollistavat kaatopaikkojen käytön bioreaktoritekniikalla alueen pintavesille on oma keräilyjärjestelmä hulevesialtaineen ym. rakenteineen kaatopaikkakaasun keräilyssä sovelletaan tekniikkaa, joka mahdollistaa kaatopaikkakaasun keräämisen heti, kun se on turvallista (pystykaivot ja imu kaivojen alaosasta); kerätty kaatopaikkakaasu hyötykäytetään sähkön- 89

90 ja lämmöntuotannossa jätteenkäsittelykeskuksen tarpeisiin. Ylijäämäsähkö myydään valtakunnan verkkoon. kaatopaikkojen viimeistelyrakenteet on tehty/tehdään vähintään valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen edellyttämällä tavalla kaatopaikka-alueet on aidattu ja niitä valvotaan jatkuvasti; alueiden tiet on kestopäällystetty; alueet on valaistu; alueet on liitetty jätteenkäsittelykeskuksen hälytys- ja kaukovalvontajärjestelmiin. Täyttötoiminta, kunnossapito ja tarkkailu kaatopaikkojen käyttö, hoito ja kunnossapito sisältyvät HSY Jätehuollon laatu- ja ympäristöjärjestelmään (ISO ja ISO 9001) keskeisiä seikkoja kaatopaikan täytössä ja hoidossa ovat hajujen ja suotovesien hallinta sekä täyttötoiminnan jatkuvuuden varmistaminen hajujen hallintaa varten kaatopaikalla on tehokas kaasunkeräysjärjestelmä, lisäksi hajuja hallitaan pitämällä käytössä oleva täyttöalue pienenä, päivittäispeitolla ja väliaikaispeittona käytettävällä biosuodattavalla kerroksella (lepotilaan väliaikaisesti jäävät alueet) jätetäytön hajoamisen happovaiheen kesto minimoidaan ymppilisäyksellä, jotta jätetäytön siirtyminen metaania tuottavaan hajoamiseen nopeutuu työturvallisuus otetaan erityisesti huomioon täyttötyössä; täyttöalueella tehdään mm. mikrobimittauksia asbestijätteiden ja muiden erityisjätteiden sijoittamiselle ja käsittelylle on omat työkäytäntönsä; asbestijätteet sijoitetaan erilliselle alueelle jätteenkäsittelykeskuksessa on kattava vesi- ja vesistövaikutusten tarkkailuohjelma, joka täyttää vähintään valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksessä esitetyt vaatimukset; ohjelma on tarkistettu Ämmässuon- Kulmakorven alueen ympäristövaikutusten yhteistarkkailun ohjelman laatimisen yhteydessä. Lisäksi jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia ilman laatuun ja meluun tarkkaillaan laajan ohjelman mukaisesti. riskienhallinta sisältyy jätteenkäsittelykeskuksen ympäristö- ja laatujärjestelmän työohjeisiin. Ongelmajätteiksi luokiteltaville tuhkille ja kuonille on oma loppusijoitusalue ja toiminnalle on haettu erillinen ympäristölupa. Arvion mukaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkatoiminnassa noudatetaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kompostointitoiminta Jätteiden käsittelyä koskevassa BREF-asiakirjassa biologisen käsittelyn BAT-arvioinnissa esitetään käytettäväksi seuraavia parhaan käytettävissä olevan tekniikan osatekijöitä: Biologiset käsittelyt 65. Varastointi ja käsittely biologisissa järjestelmissä 66. Jätelaadut ja lajitteluprosessit 67. Anaerobisen mädätyksen tekniikat 90

91 68. Pölyn, typen oksidien, rikkioksidien, hiilimonoksidin, vetysulfidin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ilmaan joutumisen vähentäminen käytettäessä polttoaineena biokaasua 69. Mekaanisen biologisen käsittelyn tekniikat 70. Mekaanisten biologisten käsittelyjen haju-, ammoniakki-, typpioksidi- ja elohopeapäästöjen vähentäminen 71. Vesistöön joutuvien typpi-, ammoniakki-, nitraatti- ja nitriittipäästöjen kokonaispitoisuuden vähentäminen. Ämmässuolla biojätteet kompostoidaan monivaiheisessa prosessissa, jossa kaksi ensimmäistä käsittelyvaihetta (esikompostointi ja jälkikompostointi) tapahtuvat suljetuissa tunnelikompostointilaitoksissa. Kolmantena käsittelyvaiheena on jälkikypsytys, joka tapahtuu aumoissa ulkokentällä. Biojätteiden laitosmainen kompostointi käsitellään biojätteiden käsittelylaitoksen ympäristölupahakemuksen yhteydessä. Kompostin jälkikypsytys ja muut kentillä tapahtuvat biojätteiden käsittelytoiminnot käsitellään tässä ympäristölupahakemuksessa. Kompostin jälkikypsytyksen viipymä aumakentällä on vuodenajasta riippuen 4 12 kuukautta. Aumakenttätilaa on riittävästi. Jälkikypsytysvaiheessa biohajoavuuden nopeuttamiseksi kompostia kastellaan ja käännetään säännöllisesti. Kompostin jälkikypsytystä, kompostoinnin tukiaineiden valmistusta ja puutarha- ja puistojätteen kompostointia on tarkasteltu myös edellä kappaleessa 2 Kenttäalueet. Laitoskäsittelyn viipymät ovat riittävät ja jälkikypsytykseen käytetään riittävästi aikaa. Kompostituotteiden laatua valvotaan määräysten mukaisesti. Laitosten jätevedet ja poistokaasut käsitellään tehokkaasti. Laitoksella on riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa. Lisäksi käsittelytoimintaa ja sen vaikutuksia ympäristöön valvotaan tehokkaasti. Käsittelytoiminta on em. BREF-asiakirjan mukaista. Arvion mukaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kompostointitoiminnassa noudatetaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Sortti-asematoiminta Pientuojien hyöty- ja ongelmajätteiden vastaanotto on keskitetty Sorttiasemalle, joka sijaitsee jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottoalueen yhteydessä erillään muista jätteenkäsittelytoiminnoista. Sortti-asemalla on teknisesti korkeatasoiset rakenteet, varastointitilat ja suojaus- sekä hälytysjärjestelmät. Aseman henkilökunta on ammattitaitoista. Toimintaa valvotaan tehokkaasti. Ongelmajätteet toimitetaan asemalta asianmukaiseen käsittelyyn laitoksille, joilla on siihen tarvittavat luvat. 91

92 Arvion mukaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen Sortti-asemalla noudatetaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta Kaasuvoimala Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sähköenergian kokonaiskäyttö on vuonna 2010 arviolta noin MWh/a. Suurimmat sähköenergiankäyttäjät ovat kompostointilaitokset ja kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmä. Jätteenkäsittelykeskuksessa pyritään energian käytön tehokkuuteen sopivilla prosessi- ja laitevalinnoilla sekä jätteenkäsittelykeskuksen mahdollisimman tehokkaalla käytöllä. Jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikalla muodostuvaa kaatopaikkakaasua on kerätty talteen vuodesta 1996 lähtien. Vuonna 2009 kaatopaikkakaasua kerättiin noin 67,8 milj. normaali-m 3, jonka polttoaine-energia oli noin 335 GWh. Kaatopaikkakaasua on käytetty vuodesta 2004 lähtien polttoaineena lämpökeskuksessa Kivenlahdessa. Vuonna 2009 kerätystä kaasusta hyödynnettiin noin 54 %, eli noin 180 GWh. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on valmistunut kaasuvoimala, joka pystyy hyödyntämään lähes kaiken Ämmässuon tuottaman kaatopaikkakaasun. HSY myy suurimman osan laitoksen tuottamasta 15 MW sähkötehosta valtakunnan verkkoon. Kaasun hyödyntäminen parantaa jätteiden hyötykäyttöä. Kaatopaikkakaasulla tuotetulla energialla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita sähkön tuotannossa. Kaasuvoimalalle on myönnetty oma ympäristölupa (No YS 1470, , muutettu No YS 1698, ). Voimalaitos koostuu neljästä kaasumoottorikäyttöisestä generaattorista, joista kunkin sähköteho on 3,6 MW. Moottorivoimalaitos on suunniteltu pienimuotoiseen perusvoimantuotantoon ja se toimii rinnankäytössä yleisen sähköverkon kanssa. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelle suunniteltu erilliskerätyn biojätteen mädätyslaitos tuottaa biokaasua, joka on ominaisuuksiltaan verrattavissa kaatopaikkakaasuun. Mädätyslaitoksen tuottama biokaasu on tarkoitus hyödyntää kaasuvoimalassa. Tällöin biokaasun tuotanto korvaa kaatopaikkakaasun vähenemistä ja lisää kaasumoottoreiden taloudellista toimintaaikaa. Lämpöenergian hyödyntäminen Kaasuvoimalalle myönnetyssä ympäristöluvassa on edellytetty, että kaasuvoimalaitoksen sähkön tuotannossa syntyvä lämpöenergia on hyödynnettävä niin tehokkaasti kuin se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. 92

93 Kaasumoottorit tuottavat lämpöä moottorin jäähdytysveteen ja pakokaasuihin. Helpoin tapa hyödyntää tämä lämpö olisi kaukolämmön tuottaminen. Kaukolämmön hyödyntäminen Ämmässuon olosuhteissa on vaikeaa, sillä alueen läheisyydessä ei ole sopivaa suurteollisuutta tai isoa asutusaluetta kaukolämmön potentiaalisena käyttäjänä. HSY on päättänyt rakentaa kaasuvoimalan yhteyteen ORC-voimalan (orgaanista kiertoainetta käyttävä Rankine-prosessi). Kyseessä oleva laitos toimii periaatteessa kuten höyryturbiini lauhduttimineen. Väliaineena käytetään kuitenkin veden sijasta orgaanista nestettä, jonka höyrystymispiste on vettä alhaisempi. ORC-laitteisto hyödyntää kaasuvoimalan kuumia (500 ºC) pakokaasuja. Laitteiston avulla voimalan savukaasuista (7 MW) kyetään tuottamaan noin 1,3 MW lisäsähköä. Tuotetulla lisäsähköllä kyetään kattamaan koko Ämmässuon nykyinen sähkönkulutus. Kaasumoottoreiden jäähdytysvedestä talteen saatavan lämpöenergian tehoksi arvioidaan noin 7 MW. Jäähdytysveden lämpöenergiaa hyödynnetään oman aluelämpöverkon kautta käsittelykeskuksen alueella tarvittavana prosessilämpönä ja rakennusten lämmittämisessä. Nykyinen kulutus on kuitenkin pienempi kuin voimalan tuottama lämpömäärä. Parhaillaan selvitetään mahdollisuuksia hyödyntää lämpöä muissa kohteissa, kuten esimerkiksi kaatopaikan suotovesien tai biojätteen käsittelyn jätevesien puhdistamisessa. Lämpöä voitaisiin hyödyntää myös pilaantuneiden maiden käsittelyssä. Arvio päästöjen vähentämistoimien ristikkäisvaikutuksista Toiminnassa tapahtuneet muutokset eivät ole päästöjen vähentämistoimien ristikkäisvaikutusten kannalta olennaisia verrattuna edellisten lupien käsittelyn aikaiseen tilanteeseen. Aikaisemmissa päästöjen vähentämistoimien ristikkäisvaikutusten tarkasteluissa käsiteltiin kaatopaikkavesien vaihtoehtoisia käsittelymenetelmiä, kaatopaikkakaasun käsittelyä, peitemaiden käyttöä loppusijoitusalueilla sekä kaatopaikkojen hoidossa käytettyjä työkoneita. Tarkastelun perusteella valitut käsittely- ja työmenetelmät olivat päästöjen vähentämistoimien ristikkäisvaikutusten kannalta soveliaita. Kaatopaikkavesien paikallisen käsittelyn mahdollisuuksista on tehty perusteellinen selvitys, jonka pohjalta kaatopaikkavesien viemäröinti katsottiin edelleen parhaaksi ratkaisuksi. Jätteenkäsittelykeskukseen rakennetaan mädätyslaitos, josta tulee korkeakuormitteisia jätevesiä. Jätevesien esikäsittelymahdollisuuksia selvitetään ja tarvittaessa järjestetään jätevesien esikäsittely. Jätevesien mahdollisessa esikäsittelyssä muodostuu lietteitä, jotka sijoitettaisiin jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikalle. Jätteenkäsittelykeskuksen vanhalla kaatopaikalla on otettu käyttöön kaatopaikkavesien kierrätys. Uuden kaatopaikan vesien kierrätysjärjestelmä 93

94 on suunnitteilla. Veden kierrätyksellä varmistetaan jätteen hajoamisen kannalta riittävä jätetäytön kosteus. Kaatopaikkojen hajoamisprosesseja ohjataan ja optimoidaan veden kierrätyksen ja monipuolisen monitoroinnin avulla bioreaktoreina. Jätteen hajoamisen nopeutuessa kaatopaikan kaasunmuodostus lisääntyy ja jälkihoitotarve vähentyy. Vesien kierrätys vähentää myös kaatopaikkaveden määrää ja jätevedenpuhdistamolle aiheutuvaa kuormitusta. Toisaalta vesien kierrätys aiheuttaa suotovesien väkevöitymistä. Kaikki kaatopaikoilta suotautuvat ja muuten likaantuneet vedet kerätään ja johdetaan viemäriverkkoon. Kaatopaikkakaasun käsittelyn osalta tilanne on parantunut huomattavasti vuonna 2010, jolloin otettiin käyttöön kaasuvoimalaitos. Kaasuvoimalaitos tuottaa sähköä ja lämpöä jätteenkäsittelykeskuksen tarpeisiin. Ylijäämäsähkö myydään valtakunnan verkkoon. Voimalan käyttöönoton jälkeen kaatopaikkakaasun soihtupoltto vähenee entisestään. Tehokas kaasunkeräys ja käsittely sekä kaatopaikkojen pintatiivistysrakentaminen vähentävät ilmaan joutuvan kaatopaikkakaasun määrää. Ylijäämämaiden, pilaantuneiden maiden sekä mm. rakennusjätteistä jalostettujen maa- ja kiviainespohjaisten materiaalien käyttöä jätetäyttöjen peitemaana lisätään entisestään. Tämä käyttö säästää neitseellisiä maankamaran aineksia. Käytöstä ei aiheudu olennaisia lisäpäästöjä verrattuna neitseellisten raaka-aineiden käyttöön. Jätteenkäsittelykeskuksessa aloitetaan pilaantuneiden maiden käsittely. Käsitellyt pilaantuneet maat käytetään hyödyksi vanhan ja uuden kaatopaikan muotoilussa ja viimeistelyrakentamisessa. Pilaantuneiden maiden käsittelyssä syntyy likaantuneita vesiä, jotka joudutaan käsittelemään. 94 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET SEKÄ NIIDEN VÄHENTÄMINEN YVA-lain mukaisesti arvioidut vaikutukset Jätteen murskaus, paalaus ja välivarastointi Seka- ja rakennusjätteen murskauksen, paalauksen ja välivarastoinnin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ympäristövaikutukset on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) annetun lain mukaisesti. Arvioinnin mukaan keskeisimmät hankkeesta aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat melu, pöly, haju, roskaantuminen ja haittaeläinten esiintyminen. Melun leviämistä asuinalueille voidaan lieventää teknisillä toimenpiteillä, kuten koteloinnilla, rajoittamalla murskauksen toiminta-aikaa ja sijoittamalla murskaustoiminta hankealueella asutukseen nähden edullisesti. Murskauksen aiheuttama melu ei arvioinnin perusteella ylitä melun ohjearvoa. Pölyämistä voidaan ehkäistä mm. laitteiden koteloinnilla ja kostuttamalla käsiteltävää jätettä. Pölylle annettujen ohje- tai raja-arvojen ei arvioida ylittyvän lähimmillä kiinteistöillä, mutta ajoittain epäsuotuisissa tuuliolosuh-

95 teissa pölyä voi levitä myös lähimpään asutukseen. Jos pölyäminen aiheuttaa haittaa ympäristössä, on pölyntorjuntatoimia lisättävä selostuksessa esitetyistä. Arvioinnin yhteydessä tehtyjen laskelmien perusteella hajuhaitat vähenevät sekajätteen paalauksen ansiosta nykytilanteeseen ja kaatopaikkatoiminnan aiheuttamiin hajuhaittoihin verrattuna. Paalauksen aiheuttamat hajuhaitat ovat satunnaisia eivätkä jatkuvia, kuten kaatopaikan aiheuttamat. Vastaanotetun sekajätteen nopea paalaaminen ja vastaanottovarastojen huolellinen peittäminen auttavat myös eläinhaittojen torjunnassa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kokemuksen mukaan myös rakennusjätteen varastot saattavat aiheuttaa pölyämistä ja hajuhaittaa. Myös niissä tapahtuu metaanin muodostumista. Rakennusjätteen varastoinnin vaikutuksia arvioitaessa olisi tullut ottaa lisäksi huomioon rakennusjätteen syttymisherkkyys ja arvioida paalien varastointi- ja sijoittamistapojen vaikutusta siihen, miten tulipalon sattuessa estetään palon leviäminen sekajätteen paaleihin. Rakennusjätteen seulonnassa muodostuva seulanylite paalataan ja toimitetaan jätevoimalaan poltettavaksi. Seulanalitetta käytetään kaatopaikan peittomateriaalina. Alitteen varastoinnin vaikutuksia ei ole arvioitu eivätkä varaston sijoituspaikka tai varastointitapa selviä selostuksesta. Jatkosuunnitelmia on täydennettävä tältä osin. Kuljetuksen aiheuttamat liikennevaikutukset pysyvät arvioinnin mukaan nykyisellään. Jätevoimalan valmistuttua Vantaan Långmossebergeniin liikenne Ämmässuolle vähenee, kun jätekuormat ohjataan suoraan jätevoimalaan. Huoltoseisokkien aikana liikennemäärät palautuvat nykyiselleen. Vaikutukset ihmisten elinoloihin, terveyteen ja viihtyvyyteen voivat johtua lähinnä liikenteen, työkoneiden, eri toimintojen ja välivarastoinnin aiheuttamasta hajusta, melusta, pölystä, päästöistä ilmaan, roskaantumisesta, haittaeläimistä, vaikutuksista virkistysmahdollisuuksiin ja muutoksista alueiden arvostuksessa. Vaikutusten merkittävyys on suurin lähimmillä asuinalueilla Kolmperässä, Laitamaalla ja Råbackassa. Uusien toteutettavien hankkeiden vaikutukset asumisviihtyvyyteen lähiasukkaat kokevat pääosin haitallisiksi. Mikäli hanketta ei toteuteta, kasvaa sekajätteen sijoittamistarve Ämmässuon alueelle. Hankkeen toiminnot eivät aiheuta merkittävää lisääntyvää päästöä tai liikennehaittaa ja vaikutukset ovat paikallisia. On kuitenkin huomioitava, että ohjearvoja alempikin mm. melu- ja hajuhaitta voi olla häiritsevää lähimmissä asutuskohteissa epäsuotuisissa tuuli- ja sääolosuhteissa ja mahdollisissa häiriötilanteissa. Haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi tulee pohjavesien osalta kiinnittää erityistä huomiota kohteen kenttien ja vesien johtamisjärjestelmien tiiviyteen. Ympäristölupahakemusta varten tulee selvittää yhteistarkkailun täydentämistarve. Vesistötarkkailussa tulee huomioida myös ilman kautta kulkevat haitta-aineet ja niiden mahdolliset vaikutukset. 95

96 Hankkeen vaikutukset liittyvät pääosin melu-, hiukkas- ja hajupäästöihin, jotka eivät selvitysten mukaan leviä juurikaan hankealueen ulkopuolelle. Hankealue on rakennettua ympäristöä eikä hankkeella ole merkittäviä vaikutuksia hankealueen ulkopuolella sijaitsevien arvokkaiden alueiden luontoarvoihin. Uudet toiminnot eivät aiheuta merkittävää uutta maisemallista haittaa. Hanke on maankäyttötavoitteiden mukainen. Hanke on luonnonvarojen hyödyntämisen ja jätehuollolle asetettujen tavoitteiden kannalta myönteinen. Ämmässuon merkitys Ämmässuon Kulmakorven alueen toimintojen yhteisvaikutuksesta ympäristöön on vähentynyt ja tulee edelleen vähenemään. Jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen muutokset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen on suunnitteilla uusia toimintoja ja joidenkin olemassa olevien toimintojen muutoksia, joissa käsiteltävien jätteiden määriä aiotaan muuttaa ympäristölupapäätöksissä sallituista määristä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut päätöksen koskien ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaista soveltamisesta kyseiseen hankkeeseen. Päätöksen perustelujen mukaan hankkeen ominaisuudet, hankkeen sijainti ja vaikutusten luonne eivät ole sellaisia, että jätteenkäsittelykeskuksen toiminnat ja toiminnan tarkennukset ja muutokset todennäköisesti aiheuttaisivat laadultaan ja laajuudeltaan YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeiden ympäristövaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, eivät myöskään toimintojen ja niiden muutosten yhteisvaikutukset huomioiden, joten YVA-lain 4 :n 2 momentin mukainen ympäristövaikutusten tapauskohtainen arviointimenettely ei tule kysymykseen. Hankkeesta vastaavan on kuitenkin oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista. Päästöt vesistöön ja viemäriin sekä niiden vaikutukset Päästöissä vesistöön ja viemäriin sekä niiden vaikutuksissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia verrattuna edellisten lupien käsittelyn aikaiseen tilanteeseen. Jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkojen suoto- ja valumavedet sekä muut jätteenkäsittelykeskuksen likaantuneet vedet johdetaan HSY Veden viemäriverkkoon ja puhdistetaan Suomenojan jätevedenpuhdistamolla. Puhdistetut jätevedet johdetaan Suomenlahteen. Myös vanhan kaatopaikan täyttöalueiden 1 ja 2 pohjamuovikalvon alapuoliset vedet johdetaan käsiteltäviksi. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta ei johdeta likaantuneita vesiä vesistöön. Jätteenkäsittelykeskuksen uudet toiminnot sijoittuvat uudelle kaatopaikalle ja hyötykäyttökentille. Uudet käsittelytoiminnot ovat mm. syntypaikkalajitel- 96

97 lun rakennusjätteen, maa- ja kiviainesjätteen, puutarha- ja puistojätteen ja pilaantuneiden maiden käsittelyä. Myös näiden uusien toimintojen jätevedet johdetaan viemäriin. Vesien viemäriin johtamisesta HSY:llä on sopimus HSY Veden (Espoon Vesi) kanssa. Sopimuksessa on määritelty viemäriin johtamisen ehdot. Espoon Blominmäen alueelle rakennettavan uuden jätevedenpuhdistamon mitoituksessa otetaan huomioon jätteenkäsittelykeskuksen likaisten vesien käsittely. Päästöt ilmaan sekä niiden vaikutukset ilman laatuun Jätteenkäsittelykeskuksen alueella suoritetaan säännöllisesti seuraavia ilmanlaadun tutkimuksia: hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden mittaukset hajun määrittäminen jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä kenttähavainnoinneilla tai asukaspaneelin avulla kaatopaikoilta kerätyn kaasun määrän ja koostumuksen jatkuvatoimiset mittaukset kaatopaikka-alueen metaanivuotomittaukset kompostointilaitosten poistoilmojen hajumittaukset. Ilmanlaaturaportin 2009 tiivistelmässä todetaan seuraavaa: YTV:n Seutu- ja ympäristötieto seurasi ilmanlaatua Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Mittaukset tehtiin YTV Jätehuollon toimeksiannosta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella mitattiin hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ), pienhiukkasia (PM 2,5 ) ja pelkistyneitä rikkiyhdisteitä (TRS). Ämmässuon mittausaseman yhteydessä on myös sääasema, jossa seurattiin mm. tuulen suuntaa ja nopeutta. Ämmässuon mittausasemalla on seurattu TRS-pitoisuuksia vuodesta 2002 lähtien. Mittaukset edustavat pitoisuustasoja jätteenkäsittelykeskuksen alueen sisäpuolella. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2009 olivat hieman pienemmät kuin edellisvuosina. TRS-pitoisuuden vuosikeskiarvo oli 0,5 µg/m 3. Vuonna 2008 pitoisuus oli 0,7 µg/m 3. Hajuhaittojen arvioimiseksi laskettujen hajutuntien määrä oli 1,9 % mitatusta ajasta. Hajutunniksi on luokiteltu tunti, jonka aikana TRS -pitoisuuden keskiarvo ylittää 3 µg/m 3. Pitoisuus ei ylittänyt ohjearvoa kertaakaan vuoden 2009 aikana. Korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus oli 3 µg/m 3 eli 30 % ohjearvosta. On kuitenkin huomioitava, että ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot on annettu yhdyskuntailmalle eikä niitä siten voi suoraan soveltaa jätteenkäsittelykeskuksen alueella tehtyihin TRS mittauksiin. 97

98 Kaatopaikalta vapautuu mitattujen rikkiyhdisteiden lisäksi myös muita haisevia kaasuja, joten hajuhaittoja voi esiintyä, vaikka TRS-pitoisuudet ovat pieniä. Merkittävimmät pelkistyneiden rikkiyhdisteiden lähteet olivat jätetäytössä olevan orgaanisen jätteen anaerobinen hajoaminen sekä biojätteen kompostointi. Selvästi korkeimmat pitoisuudet mitattiin tuulen puhaltaessa jätteentäyttöalueen suunnalta. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mittaaminen siirrettiin vuonna 2007 Laitamaalta Ämmässuolle. Ämmässuolla hengitettäviä hiukkasia on mitattu aikaisemmin huhtikuusta 2002 joulukuuhun Ämmässuolla vuonna 2009 vuosikeskiarvo oli 21 µg/m 3. Pitoisuus ylitti ohjearvon maalis- ja huhtikuussa. Hengitettävien hiukkasten raja-arvot eivät ylittyneet vuoden 2009 aikana. PM 10 -pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ylitti 20 kertaa pitoisuustason 50 µg/m 3. Mikäli ylityksiä on enemmän kuin 35 kpl vuodessa, tulkitaan raja-arvo ylittyneeksi. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli 21 µg/m 3 (53 % raja-arvosta). Vuonna 2007 Ämmässuolla aloitettiin myös pienhiukkasten (PM 2,5 ) mittaaminen. PM 2,5 -pitoisuuden vuosikeskiarvo oli vuonna µg/m 3. HSY:n muilla mittausasemilla PM 2,5 -pitoisuuden vuosikeskiarvot vaihtelevat 8 11 µg/m 3. Merkittävimmin ilmanlaatuun vaikuttavat Ämmässuon alueella kaatopaikkatoiminta, kompostointitoiminta ja kiviainesten sekä rakennusjätteiden käsittely. Lisäksi jätteenkuljetusliikenne ja jätteenkäsittelykeskuksessa käytettävät työkoneet aiheuttavat päästöjä ilmaan. Ympäristölupahakemuksen liitteessä on tarkasteltu jätteenkäsittelykeskuksen toiminnassa lähivuosina tapahtuneita tai tapahtuvia muutoksia, joilla on vaikutusta ilmanlaatuun Ämmässuon alueella. Jätevoimalan käynnistyminen vuonna 2014 vähentää Ämmässuolle tulevan jätteenkuljetusliikenteen määrää, jolla on ilmanlaatua paikallisesti parantavaa vaikutusta. Jätevoimalan käynnistyttyä kaatopaikalle sijoitettavan jätteen laatu paranee ja vastaavasti kaatopaikkatoiminnasta aiheutuvat hajuhaitat vähenevät merkittävästi. Päästöt maaperään ja pohjaveteen sekä niiden ympäristövaikutukset Jätteenkäsittelykeskus ei sijaitse pohjavesialueella eikä jätteenkäsittelykeskuksen alueelta ole yhteyttä maa- tai kallioperän kautta pohjavesialueille. Jätteenkäsittelykeskuksen loppusijoitusalueiden, kenttäalueiden ja muiden käsittelyalueiden pohjarakenteet on tehty tiiviinä. Vanhan kaatopaikan täyttöalueiden 1 ja 2 pohjalla on käytetty tiivistysrakenteena muovikalvoa ensimmäisenä yhdyskuntajätteen kaatopaikkana Suomessa. Vanhan kaatopaikan täyttöalueiden 3 ja 4 pohja todettiin suunnitteluvaiheessa tehtyjen monipuolisten ja laajojen tutkimusten perusteella myös tiiviiksi. Jätteenkäsittelykeskuksen uudet toiminnot sijoittuvat uudelle kaatopaikalle ja olemassa oleville tiivispohjaisille kenttäalueille. 98

99 Jätteenkäsittelykeskuksen jätevedet kerätään ja johdetaan käsiteltäviksi HSY Veden Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta ei pääse likaantuneita vesiä maaperään tai pohjaveteen. Jätteenkäsittelykeskuksen vanhan kaatopaikan käyttö lopetettiin lokakuussa Kaatopaikan väliaikainen viimeistely on tehty lokakuun loppuun 2010 mennessä. Lakialueella jätetäytön muotoilua tehdään siihen saakka, kunnes jätetäyttö on lopullisten pintarakenteiden rakentamisen kannalta riittävästi painunut. Arviolta tähän menee noin 10 vuotta väliaikaisten pintarakenteiden valmistumisesta. Täyttöalueen pintatiivistysrakenteet estävät tehokkaasti sadevesien imeytymistä jätetäyttöön ja vähentävät oleellisesti suotovesien mahdollista pääsyä kaatopaikan pohjan kautta maa- tai kallioperään. Jätteenkäsittelykeskuksen pinta- ja pohjavesivaikutuksia tarkkaillaan kattavasti osana Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaa. Tarkkailuohjelmaa päivitetään tarvittaessa johtuen toiminnan ja lainsäädännön muutoksista. Tarkkailuohjelma on kuvattu tarkemmin lupahakemuksen liitteessä. Melu, tärinä, pöly ja haju sekä niiden vaikutukset Jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttamaa melua on mitattu säännöllisesti vuodesta 2003 lähtien. Yhteenveto vuonna 2009 suoritetuista melumittauksista on esitetty lupahakemuksen liitteessä. Jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttamassa melussa on tapahtunut tai tapahtuu lähivuosina mm. seuraavia muutoksia: kalliolouhinnan loppuminen on vähentänyt jätteenkäsittelykeskuksen melua kaatopaikkatoiminnan siirtyminen kalliolouhokseen on vähentänyt kaatopaikkatoiminnasta aiheutuvaa melua toiminnan alkuvaiheessa. Myöhemmin toiminnan siirtyessä etelämmäksi jo täytetyt alueet toimivat meluesteenä lähimpiin asuinalueisiin (Kolmperä, Laitamaa) päin. pääkaupunkiseudun jätevoimalan käynnistyttyä vuonna 2014 Ämmässuolle tulevan jäteautoliikenteen määrä vähenee, jolloin myös liikenteen aiheuttamat meluhaitat vähenevät lisääntyvä jätteenkäsittelytoiminta (mm. kiviaineksen ja rakennusjätteiden käsittely) lisää jätteenkäsittelykeskuksesta aiheutuvaa melua. Murskainten, seulojen ja kuljettimien aiheuttamaa melua ja/tai sen vaikutuksia vähennetään oikeilla laitevalinnoilla, laitteiden koteloinneilla ja käsittelytoimintojen sijoittamisella. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä suoritetuissa tärinämittauksissa ei ole todettu jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuvia tärinän ylityksiä. Kalliolouhinnan loputtua kaatopaikan laajennusalueella toiminnasta aiheutuva tärinä on myös loppunut. Jätteenkäsittelykeskuksen muista toi- 99

100 100 minnoista ei aiheudu merkittävää tärinää. Tämän vuoksi tärinämittaukset lopetettiin kesällä Jätteenkäsittelykeskuksesta aiheutuvan pölyn määrään vaikuttavat mm. seuraavat jätteenkäsittelykeskuksessa lähivuosina tapahtuneet tai tapahtuvat muutokset: kallionlouhinnan loppuminen kaatopaikan laajennusalueella on vähentänyt pölyämistä kaatopaikkatoiminnan siirtyminen kalliolouhokseen on vähentänyt pölyämistä lisääntyvä jätteenkäsittelytoiminta (mm. kiviaineksen ja rakennusjätteiden käsittely) lisää jätteenkäsittelykeskuksesta aiheutuvaa pölyämistä. Murskainten, seulojen ja kuljettimien sekä varastokasojen aiheuttamaa pölyämistä vähennetään laitteiden koteloinneilla ja kastelulla. Jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttamaa hajua on selvitetty v lähtien kenttähavainnoinneilla. Loppuraportti vuosina 2009 ja 2010 tehdyistä kenttähavainnoista on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä. Hajua jätteenkäsittelykeskuksen alueella aiheutuu kaatopaikkatoiminnasta ja kompostointitoiminnasta. Jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttaman hajun arvioidaan muuttuvan lähivuosien aikana mm. seuraavasti: vanhan kaatopaikan sulkeminen ja viimeistely pintatiivistysrakenteilla sekä tehokas kaatopaikkakaasun keräys vähentävät hajua. Uuden kaatopaikan kaasunkeräys on käynnistetty heti, kun kaasuntuotto on käynnistynyt ja alueella on riittävästi jätettä. Tämä on ollut mahdollista alhaalta imevillä kaasukaivoilla. uuden kompostointilaitoksen myötä biojätteiden käsittelykapasiteetti on noussut merkittävästi biojätteiden käsittelyssä siirrytään mädätykseen vuonna Mädätyslaitoksen käynnistyttyä kompostointilaitoksessa käsitellään mädätyslaitoksen mädäte pääkaupunkiseudun jätevoimalan käynnistyttyä vuonna 2014 sekajätteen laajamittainen kaatopaikkasijoitus Ämmässuolla loppuu jätevoimalan lyhytaikaisia seisokkeja lukuun ottamatta. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen laadun paraneminen vähentää merkittävästi kaatopaikkatoiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksissa luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia verrattuna edellisten lupien käsittelyn mukaiseen tilanteeseen. Jätteenkäsittelykeskuksen käytössä oleva rakennettu alue on jonkin verran laajentunut ja jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöön on tullut joitakin uusia

101 101 toimintoja (mm. Espoon maankaatopaikan laajennus). Lähimmillä asuinalueilla ei ole ollut merkittävää lisärakentamista. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristön luontokohteissa ja luonnonsuojelualueissa ei ole tapahtunut muutoksia. Biojätteen käsittelyn muutosten vaikutukset jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutuksiin Biojätteen laitosmaisen käsittelyn muutoksilla ei ole vaikutusta tässä lupahakemuksessa käsiteltyihin jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutuksiin. Biojätteen laitosmaisen käsittelyn ympäristövaikutukset käsitellään laitosmaista käsittelyä koskevassa erillisessä lupahakemuksessa. YMPÄRISTÖRISKIT, ONNETTOMUUDET JA HÄIRIÖTILANTEET Yleistä HSY Jätehuollolla on ympäristö- ja laatujärjestelmä, jossa on työohjeet koskien kaikkia Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja. Työohjeissa on kuvattu myös menettelyt häiriötilanteissa. Ohjeita päivitetään jatkuvasti. Jätteenkäsittelykeskuksessa ovat erittäin monipuoliset jätteenkäsittelytoiminnot. Myös päästöjen hallintaan (vesienkeräily, kaasunkeräily ja käsittely) käytetään uusinta tekniikkaa. Käsittelyprosesseihin ja päästöjen hallintajärjestelmiin sisältyy monipuolista tekniikkaa, instrumentointia ja automatiikkaa. Runsaasta tekniikasta, laitteista ja koneista johtuen myös niiden häiriöt ovat mahdollisia. Aikaisempien lupien mukaiseen tilanteeseen verrattuna jätteenkäsittelykeskuksessa on mm: lopetettu vanhan kaatopaikan käyttö ja saatettu kaatopaikan viimeistelyrakentaminen varsin pitkälle otettu käyttöön uuden kaatopaikan 1. toteutusvaihe, eli bioreaktorikaatopaikka laajennettu jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien keräilyjärjestelmiä (viemärit, pumppaamot, tasausaltaat ym.) laajennettu jätteenkäsittelykeskuksen teknisen veden jakelujärjestelmiä (hulevesialtaat, putkistot) laajennettu jätteenkäsittelykeskuksen palovesiverkostoa laajennettu vanhan ja uuden kaatopaikan kaatopaikkakaasun keräily- ja käsittelyjärjestelmiä (kaasukaivot, kaasunsäätöasemat, kaasuvoimalaitos) rakennettu vanhan kaatopaikan suotovesien imeytyskentät täytön lakialueelle, säätöasemat terassitien varteen ja kierrätysvesipumppaamo tasausaltaiden yhteyteen rakennettu uusia kenttäalueita.

102 102 Jätteenkäsittelykeskuksessa on käytössä laaja ympäristövaikutusten tarkkailujärjestelmä, jonka avulla mahdolliset ympäristöriskit voidaan nopeasti havaita ja käynnistää toimenpiteet niiden estämiseksi. Ympäristötarkkailua suoritetaan säännöllisesti seuraavasti: pinta- ja pohjavesivaikutusten tarkkailu osana Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailua hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden mittaukset hajun määrittäminen jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä kenttähavainnoinneilla kaatopaikkakaasun määrä- ja laatumittaukset kaatopaikka-alueen metaanivuotomittaukset kompostointilaitoksen poistoilmojen hajumittaukset. Toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia ympäristöriskejä ovat mm. seuraavat: päästöt pohjavesiin esim. loppusijoitusalueiden pohjarakenteiden rikkoutuessa päästöt pintavesiin esim. suotovesipumppaamon häiriötilanteissa päästöt ilmaan esim. kaatopaikkakaasun keräily- ja käsittelyjärjestelmän häiriötilanteissa. Mahdollisia onnettomuustilanteita ovat mm. seuraavat: liikenneonnettomuudet työkoneonnettomuudet jätteenkäsittelyalueilla kemikaalionnettomuudet tulipalot tai räjähdykset esim. kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmästä johtuen jätetäytön sortuman aiheuttamat henkilövahingot ja aineelliset vahingot jätteenkäsittelystä aiheutuvat sairaustapaukset. Ympäristöriskien, onnettomuuksien ja häiriötilanteiden torjunta perustuu jätteenkäsittelykeskuksessa em. työohjeisiin ja ympäristötarkkailujärjestelmiin, töiden huolelliseen suunnitteluun, henkilökunnan jatkuvaan koulutukseen, teknisesti korkealuokkaisten laitteiden, koneiden ja materiaalien ym. käyttöön sekä toimintojen tehokkaaseen valvontaan. Ulkopuolisia asiantuntijoita käytetään apuna vaarojen arvioinnissa sellaisten toimintojen ja vaarojen osalta, jotka edellyttävät erityistä ammatillista osaamista. Näitä ulkopuoleisia asiantuntijoita ovat mm. Työterveyslaitos ja eri alojen konsulttiyritykset. Erikoisosaamista vaativia toimintoja ovat esim. kaasu- ja vesihuoltojärjestelmien huoltotyöt ja biojätteiden käsittely. Omatoimisesti on tehty riskikartoitukset käsittelypalveluiden osalta ja esim. työpistekohtaisesti vesijärjestelmien ylläpidossa. Rakennus- ja käyttötehtävien urakointiin on laadittu työturvallisuusasiakirja sekä menettelyohjeet ja turvallisuussäännöt. Rakennusurakoissa työturval-

103 Liikennejärjestelyt Kaatopaikkatoiminta 103 lisuusasiakirja on ollut usean vuoden ajan urakkasopimusten liitteenä. Asiakirja otetaan käyttöön jatkossa myös suuremmissa käyttöpuolen urakoissa. Urakoitsijoiden edellytetään tekevän omasta toiminnastaan vaarojen arvioinnit ja riskikartoitukset. Liikenneonnettomuuksien mahdollisuutta on vähennetty mm. rakentamalla kiertoliittymä jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottoalueelle, rakentamalla uusia sisäisiä teitä, parantamalla alueen liikenteen opastusta, keskittämällä pientuojien palvelut Sortti-asemalle ja vähentämällä ulkopuolisten liikkumista jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Myös autojen peruutusäänimerkit vähentävät liikenneonnettomuuksien mahdollisuutta. Työkoneita alueella on loppusijoitusalueilla, kompostointilaitoksilla ja -kentillä ja muilla hyötykäyttökentillä. Työkoneiden aiheuttamien henkilövahinkojen mahdollisuutta vähennetään rajoittamalla käsittelyalueille pääsy vain ammattimaiselle jätteenkuljetusliikenteelle ja jätteenkäsittelykeskuksen henkilökunnalle. Myös työkoneiden peruutusäänimerkit vähentävät tapaturmien mahdollisuutta. Kaatopaikkatoiminta on siirtynyt lokakuussa 2007 uudelle kaatopaikalle. Vanhan kaatopaikan lakialueella tehdään jätetäytön muotoilua siihen saakka, kunnes jätetäyttö on lopullisten pintarakenteiden rakentamisen kannalta riittävästi painunut. Arviolta tähän menee noin 10 vuotta väliaikaisten pintarakenteiden valmistumisesta. Vanhan kaatopaikan toimintaan liittyviä riskejä ovat rakenteiden vauriot, jätetäytön sortumat, kone- ja laiteviat, sähkön syötön katkeaminen, palo- ja räjähdysvaara sekä terveysrikit. Muutoksia vanhan kaatopaikan riskitarkastelussa ovat seuraavat: jätetäytön vakavuus on varmistettu stabiliteettitarkasteluilla, joiden perusteella on tehty alueen täyttösuunnitelma riittävillä varmuuskertoimilla palo- ja räjähdysvaara on vähentynyt sekajätteen läjityksen loputtua ja alueen pintatiivistysrakentamisen seurauksena työtekijöiden ja jätteenkuljettajien terveysriskin vaara on vähentynyt sekajätteen läjityksen loputtua. Muotoiluun ja viimeistelyrakentamiseen käytettävät massat ovat pääosin maa- ja kiviainesta. Uuteen kaatopaikkaan liittyvät samat riskit kuin vanhaan kaatopaikkaan. Kaatopaikka on rakennettu suunnitelmien mukaisesti erittäin korkeatasoisena ja sitä hoidetaan tehokkaasti riittävillä resursseilla. Kaatopaikan laajennusalueen riskitarkastelussa ei ole olennaisia eroja aikaisempiin tarkasteluihin verrattuna.

104 104 Kompostointitoiminta Sortti-asema Biojätteiden laitosmainen kompostointi käsitellään biojätteiden käsittelylaitoksen ympäristölupahakemuksen yhteydessä. Kompostin jälkikypsytys ja muut kentillä tapahtuvat biojätteiden käsittelytoiminnot käsitellään tässä ympäristölupahakemuksessa. Kompostointitoiminnan riskitarkastelun muutoksia voidaan arvioida seuraavasti: kompostointikapasiteetin lisäys mahdollistaa tehokkaamman kompostointiprosessin ja paremman päästöjen hallinnan kompostointikenttäkapasiteetin lisäys mahdollistaa tehokkaamman kompostin jälkikypsytyksen. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristö- ja laatujärjestelmään kuuluvassa kompostointitoiminnan työohjeessa (Biojätteenkäsittelyn omavalvontasuunnitelma ja prosessiohje) ovat seuraavat häiriötilanteita käsittelevät osuudet: Kappale Häiriöpäiväkirja kirjataan prosessien pysähtymiseen tai viivästymiseen johtaneet häiriöt sarakkeisiin merkitään päivä, kellonaika, kohde, häiriö, vaikutus, korjaussuunnitelma ja häiriön toteaja. Kappale 5 Häiriötilanteet Prosessia ohjataan häiriötilanteissa häiriötilanteiden ajo-ohjeiden mukaisesti. Prosessia seurataan tarkastamalla ja arvioimalla prosessipäätteeltä mittaustulokset ja laitteiden toiminta. Laitoksen kunto arvioidaan jokaisessa työvuorossa suoritettavalla tarkastuskierroksella, joka käsittää molempien laitosten kaikki tilat ja piha-alueet. Laitteistokohtaiset ohjeet häiriötilanteissa tarkastetaan laitetoimittajan toimittamista laitekohtaisista käyttöohjeista. Viikonloppuisin ja arkipyhinä laitoksen toimintaa seurataan matkapuhelimeen kytketyn hälytysjärjestelmän kautta. Jos hygienisointiin tarvittavat olosuhteet eivät toteudu esikompostoinnissa, hygienisointi suoritetaan jälkikompostoinnissa tai jälkikypsytyksessä. Sortti-aseman riskitarkastelussa ei ole tapahtunut muutoksia edellisten lupien käsittelyn mukaiseen tilanteeseen verrattuna.

105 105 Ennalta arvaamattomat vahingot Lupakauden aikana ei ole tapahtunut ennalta arvaamattomia vahinkoja. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Tarkkailuohjelmat Vesitarkkailu Ämmässuon Kulmakorven alueen vesiä on tarkkailtu 2003 lähtien yhteistarkkailuna päivätyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa muutettiin Uudenmaan ympäristökeskuksen antaman päätöksen No YS 14 mukaisesti. Yhteistarkkailuohjelma sai lainvoimaisuuden korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä taltionumero 467. Uudenmaan ympäristökeskuksen on antanut yhteistarkkailuohjelman muuttamisesta päätöksen No YS 357, Tällä hetkellä voimassa oleva tarkkailuohjelma on päivätty Yhteistarkkailun tarkkailujakson työohjelma on päivätty Työohjelmassa on esitetty joitakin pieniä tarkistuksia päivättyyn tarkkailuohjelmaan. Vuoden 2011 tarkkailu on perustunut yhteistarkkailuohjelmaan (Ramboll Finland Oy 2009), jonka työohjelma on päivätty Tarkkailuvelvollisia Ämmässuon ja Kulmakorven alueella ovat Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY), Espoon kaupunki, Rudus Oy ja Rakentajien Ekopark Oy päivätyn työohjelman mukaan yhteistarkkailun havaintopisteverkko sisältää yhteensä 78 havaintopistettä seuraavasti: viemäriin johdettavat vedet 6 kpl täyttöjen sisäiset vedet 3 kpl pohjavesi 36 kpl talousvesikaivot 4 kpl pintavedet 29 kpl (pisteistä 3 järvivesipisteitä) Ohjelmaa täydennetään toimintojen laajenemisen mukaisesti. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia alueen vesien laatuun tarkkaillaan erityisesti seuraavasti: viemäriin johdettavat vedet 6 kpl täyttöjen sisäiset vedet 1 kpl (jätetäytön sisäisen veden pinnankorkeuden ja lämpötilan mittaukset yhteensä 4 kaasukaivosta) pohjavesi 19 kpl talousvesikaivot 4 kpl pintavedet 11 kpl (pisteistä 2 järvivesipisteitä)

106 106 Yhteistarkkailun näytteenottokertojen määrät ovat seuraavat: viemäriin johdettavat vedet 2 6 krt/a täyttöjen sisäiset vedet 4 krt/a pohjavesi 4 krt/a talousvesikaivot 1 krt/a pintavedet 4 krt/a (järvivesipisteet 2 krt/a). Näytteistä tehdään kattavat fysikaalis-kemialliset määritykset. Määritysvalikoimia on 4 kpl riippuen havaintopisteen ominaisuuksista. Joka viides vuosi määritykset tehdään laajan analyysivalikoiman mukaan. Tarkkailualueen pintavesikuormituksen arvioimiseksi tärkeimpiin pintavesien purkureitteihin on asennettu jatkuvatoimiset virtaamamittarit. Mittauspisteitä on yhteensä 6 pisteessä. Tarkkailutuloksista esitetään neljä kertaa vuodessa väliraportti ja tarkkailuvuoden jälkeen loppuraportti. HSY Jätehuolto on osallistunut Jätelaitosyhdistyksen koordinoimaan E- PRTR-hankkeeseen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) nro 166/2006 epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta), jonka tuloksena JLY on julkaissut vesipäästöjen raportointia koskevan hyvien menettelytapojen kuvauksen toukokuussa Jätteenkäsittelykeskuksen viemäriin johdetavasta vedestä analysoidaan kertaluonteisesti JLY:n menettelytapakuvauksessa esitetyt todennäköiset ja mahdolliset E-PRTR-raportoitavat epäpuhtaudet. Saatujen tulosten perusteella laaditaan esitys E-PRTR-raportointiin sisältyvien epäpuhtauksien seurannasta jatkossa. Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaa päivitetään tarvittaessa. Jätteenkäsittelykeskuksen viemäriin johdettavasta vedestä analysoidaan kertaluonteisesti vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) päivityksessä esitetyt kansallisessa menettelyssä määritetyt vesiympäristölle haitalliset aineet. Saatujen tulosten perusteella laaditaan esitys kansallisesti määritettyjen haitallisten aineiden seurannasta jatkossa. Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman analyysivalikoima päivitetään tarvittaessa. Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettu valtioneuvoston asetus (1022/2006) on ollut Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman muutoksesta annetun päätöksen (Uudenmaan ympäristökeskus, No YS 357, ) perusteena. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus on mukana Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa COHIBA-hankkeessa (Control of Hazardous Substances in the Baltic Sea Region). Uudenmaan ympäristökeskukselle (nykyisin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) esitettiin , että biologisten vesitutkimusten toteuttamisen ajankohtaa siirretään eteenpäin ja yksityiskohtaisesta ohjelmasta päätetään, kun COHIBA-projektin tuloksia on käytettävissä riittävästi. Ympäristökeskus hyväksyi esityksen.

107 107 Hiukkasmittaukset Melumittaukset Käyttötarkkailu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on käytössä hiukkasmittausohjelma, jonka Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi kirjeellään No YS Tarkkailuohjelman mukaan Ämmässuon mittausasemalla mitataan hengitettävien hiukkasten PM 10 ja pienhiukkasten PM 2,5 pitoisuuksia jatkuvatoimisilla mittareilla. HSY Jätehuolto esittää pienhiukkasten PM 2,5 mittausten lopettamista tarpeettomina. Perustelut pienhiukkasten PM 2,5 mittausten lopettamiselle on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä. Sen yhteenvedossa esitetään seuraava: "Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen pienhiukkasten pitoisuudet ovat olleet matalia, samaa tasoa kuin Luukin maaseutumaisessa ympäristössä mitatut pitoisuudet. Ämmässuolla pienhiukkasten pitoisuuksissa ei juuri ole vuorokausivaihtelua. Sitä vastoin karkeampien hiukkasten pitoisuuksissa jätteenkäsittelykeskuksen toiminta näkyy selvästi. Ämmässuolla hengitettävien hiukkasten korkeimmat tuntipitoisuudet ovat olleet pääkaupunkiseudun liikenneympäristöissä mitattuja selvästi korkeampia. Lisäksi Ämmässuolla hengitettävien hiukkasten pitoisuuksissa näkyy selkeästi vuorokausirytmi." HSY Jätehuolto selvittää hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) nykyisen mittauspaikan edustavuutta suhteessa uusiin ja suunniteltuihin toimintoihin ja lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Mikäli selvityksen mukaan mittausaseman paikkaa tulisi siirtää, tekee HSY Jätehuolto siitä erillisen esityksen viranomaiselle. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on käytössä melutarkkailuohjelma, jonka Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi kirjeellään No YS Melutarkkailuohjelmaa tarkistettiin Uudenmaan ympäristökeskuksen kirjeellä No YS 582. Tarkkailuohjelman mukaiset mittaukset tehdään osittain itse ja osittain ulkopuolisena mittauksena. Omatoimisia mittauksia tehdään 3 4 kertaa vuodessa ja ulkopuolisia mittauksia 1 2 kertaa vuodessa siten, että mittauskertoja on yhteensä 4 5 kpl vuodessa. Mittaukset ajoitetaan siten, että ainakin yksi mittaus suoritetaan kesällä, syksyllä, talvella ja keväällä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksella on toimintojen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma, joka on päivitetty ympäristölupahakemusta varten. Käyttötarkkailusuunnitelma on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteenä.

108 108 Muu tarkkailu Säätila Jätteenkäsittelykeskuksessa on paikallisen sään rekisteröivä automaattinen säähavaintoasema. Tarkoista paikallisista säähavainnoista on hyötyä, kun seurataan säätilan vaihtelujen vaikutusta päästöihin ja kaatopaikan prosesseihin. Esimerkiksi eri leviämismallilaskelmat voidaan perustaa todellisiin tuuliolosuhteisiin. Ilman laatu Sääaseman yhteydessä on jatkuvatoimisten ilmanlaatua mittaavien hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ja pienhiukkasten (PM 2,5 ) pitoisuuksien mittareiden lisäksi pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) jatkuvatoiminen pitoisuusmittari. HSY Jätehuolto selvittää nykyisen TRS-mittauspaikan edustavuutta suhteessa uusiin ja suunniteltuihin toimintoihin ja lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Mikäli selvityksen mukaan mittausaseman paikkaa tulisi siirtää, tekee HSY Jätehuolto siitä erillisen esityksen viranomaiselle. Jätteenkäsittelykeskuksen hajukuormitusta ympäristössä on kartoitettu säännöllisesti ulkopuolisen asiantuntijatahon tekemillä kenttähavainnoinneilla. Metaani Vanhan kaatopaikan pintarakenteiden pinnan tiiviyttä selvitetään säännöllisesti pinnan läpi purkautuvan metaanin määrämittauksilla. Menetelmä perustuu FID (Flame Ionisation Detector) tekniikkaan, jolla voidaan mitata ppm-tasoisia metaanipitoisuuksia. Mittaukset tehdään 25 metrin mittausverkolla. Menetelmällä saadaan suhteellisen luotettavasti määriteltyä kaatopaikan pinnan tiiviys ja vuotojen sijainti. Kaatopaikkakaasunkeräysjärjestelmällä pumpatun kaasun määrä ja metaanipitoisuus mitataan jatkuvatoimisesti kaasun pumppauksen yhteydessä. Vedet Lokit ja muu linnusto Alueen vesien laatua tarkkaillaan päivittäin automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten sekä säännöllisten kenttämittausten avulla. Lisäksi jätteenkäsittelykeskuksessa seurataan tehostetusti uuden kaatopaikan jätetäytön tilaa erillisen monitorointiohjelman mukaisesti. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lintukantaa on tutkittu vuodesta 2003 alkaen. Tutkimusten tavoitteena on seurata kaatopaikan lajistoa ja sen muutoksia erityisesti lokkilajien suhteen.

109 109 Haittalinnuksi luokitellun harmaalokin määrää kaatopaikalla on rajoitettu loukkupyynnillä. Lokkien määrää rajoitetaan myös biojätettä sisältävien jäte-erien nopealla peittämisellä sekä pääasiallisesti paukkupanoksia ampumalla tehtävällä pelottelulla. KIRJANPITO JA RAPORTOINTI Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksella on toimintojen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma, joka on päivitetty ympäristölupahakemusta varten. Käyttötarkkailusuunnitelma on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteenä. Suunnitelma sisältää myös esityksen tietojen kirjauksesta ja raportoinnista. Raportointi (käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun raportointi) on esitetty yksityiskohtaisesti ympäristölupahakemuksen liitteessä. Ämmässuon jätekeskuksen toiminnasta ja tarkkailusta laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Raportti toimitetaan seuraavan vuoden maaliskuuhun mennessä. Raportti julkaistaan myös HSY:n nettisivuilla. Vuosiraporttiin kootaan tiedot vastaanotetun ja vastaanottamatta jätetyn jätteen määrästä jätelajeittain, yhteenvedon kaatopaikkakelpoisuustodistuksista, tiedot jätetäytöstä sekä vanhan kaatopaikan pinnan muotoilussa käytettyjen massojen määrät ja pintarakennetöiden eteneminen. Raporttiin kootaan yhteenveto tarkkailuohjelman mukaisista seurantatiedoista, selvitys kaatopaikan ympäristökuormituksesta ja haittojen torjunnasta, selvitys poikkeuksellisista tapahtumista ja poikkeamisista hyväksytyistä suunnitelmista. TOIMINNAN ALOITUS MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA JA SIIHEN LIITTYVÄ VAKUUS HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut hakee ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista aloittamislupaa jätteenkäsittelykeskuksen uusien toimintojen osalta. Vanhan kaatopaikan muotoilu ja viimeistelyrakentaminen Uusi kaatopaikka tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava jätteenpolton kuona; hyödyntäminen kaatopaikka- ja viimeistelyrakentamisessa erilliskerätty biojäte käsittelylaitosten seisokkien aikana; loppusijoitus

110 110 murskattava, paalattava ja välivarastoitava sekajäte (energiajäte). Käsittelyjakeiden käyttö: käyttö polttoaineena jätteenpolttolaitoksella, loppusijoitus, metallien ohjaus hyötykäyttöön syntypaikkalajitellun rakennusjätteen käsittely. Käsittelyjakeiden käyttö: käyttö päivittäispeitemateriaalina, loppusijoitus, metallien ohjaus hyötykäyttöön, käyttö polttoaineena muualla. Hyötykäyttökentillä välivarastoitavat ja käsiteltävät jätteet Biojätteiden käsittely Aloittamisvakuus Perustelut Yleiset perustelut maa- ja kiviainesjäte, joka sisältää jätemateriaaleja, ja joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (202/2006) tavanomaisen jätteen kaatopaikan kelpoisuusvaatimukset, ja jossa lisäksi mineraaliöljyjen (C 10 C 40 ) pitoisuus enintään mg/kg ja PAH-yhdisteiden summapitoisuus (EPA 16) enintään 150 mg/kg; käsittely murskaamalla ja seulomalla, hyödyntäminen peitemaana ja kaatopaikkarakenteissa syntypaikkalajitellun rakennusjätteen käsittely. Käsittelyjakeiden käyttö: käyttö päivittäispeitemateriaalina, loppusijoitus, metallien ohjaus hyötykäyttöön, käyttö polttoaineena muualla puujätteen haketus ja välivarastointi; käyttö kompostin tukiaineena ja polttoaineena välivarastoiva kyllästetty puujäte. mullan valmistus maa-aineksista ja biojätekompostista sekä mullan välivarastointi puutarha- ja puistojätteiden kompostointi sekä kompostoinnin tukiaineiden käsittely hakettamalla ja välivarastointi metsäteollisuuden jätevesien käsittelyssä muodostuvien kuitulietteiden kompostointi. Aloittamisluvalle muutoksenhausta huolimatta ei tarvita ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista vakuutta, mikäli kyseessä on kuntayhtymä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus on pääkaupunkiseudun kuntien ja Kirkkonummen kunnan ainut jätteenkäsittelypaikka. Jätteenkäsittelypaikalla ovat erilaisten jätteiden monipuoliset käsittelytoiminnot, jotka kytkeytyvät toisiinsa siten, että tietty käsittelytoiminto vaatii toimiakseen toista alueella olevaa käsittelyä. Esimerkiksi kaatopaikkasijoitusta tarvitaan käsittelylaitosten ja -toimintojen käsittelyjätteille. Jätteenkäsittelykeskuksen uudet toiminnot, joille haetaan lupaa tämän lupakäsittelyn yhteydessä, täydentävät jätteenkäsittelykeskuksen käsittelytoimintoja ja ovat tarpeen toimivan kokonaisuuden varmistamiseksi.

111 111 Aloittamislupaa haetaan, koska lupapäätöksestä tullaan todennäköisesti valittamaan ja valitusten käsittely kestää aikaisempien kokemusten perusteella pitkään. Pitkäkestoisen valituskäsittelyn aikana jätteenkäsittelykeskuksen toiminta ei vastaa pääkaupunkiseudun tarpeita, josta aiheutuu haittaa pääkaupunkiseudun jätehuollon lakien vaatimusten mukaiselle järjestämiselle. Myös toiminnanharjoittajalle aiheutuva taloudellinen haitta on ilmeinen. Lupapäätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, sillä jätteenkäsittelykeskuksen uudet toiminnnot eivät aiheuta ympäristöön pysyviä muutoksia jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Yksityiskohtaiset perustelut Vanhan kaatopaikan muotoilu ja viimeistelyrakentaminen Lupaa haetaan jätteenpolton kuonan ja pilaantuneiden maiden hyödyntämiselle vanhan kaatopaikan viimeistelyrakentamisessa. Vanhan kaatopaikan lakialue muotoillaan ja esirakennetaan lopullisten pintarakentiden tekoa varten. Pintarakentaminen tapahtuu riittävän painumisajan jälkeen arviolta 2020-luvun alussa. Muotoiluun ja esirakentamiseen tarvitaan massoja, joihin kyseessä olevat massat soveltuvat. Massojen hyödyntämisellä vanhan kaatopaikan viimeistelyrakentamisessa toteutetaan jätelain jätteiden hyödyntämistä koskevia perusperiaatteita sekä vältetään massojen sijoittaminen uudelle kaatopaikalle. Uusi kaatopaikka Lupaa haetaan biojätteen sijoittamiselle käsittelylaitosten seisokkien aikana ja sekajätteen murskaukselle, paalaukselle ja välivarastoinnille sekä käsittelyjäännöksen loppusijoitukselle. Erilliskerätyn biojätteen sijoitus kaatopaikalle käsittelylaitosten seisokkien aikana on välttämätöntä laitosten toimintaedellytysten kannalta. Sekajätteen (energiajätteen) paalauksella ja välivarastoinnilla varmistetaan rakennettavan jätteenpolttolaitoksen polttoaineen saantia ja saadaan ennen polttolaitoksen käynnistymistä ja polttolaitoksen toimiessa vuosihuoltojen aikana muodostuva sekajäte hyötykäyttöön. Sekajätteen käsittelyssä muodostuva käsittelyjäte tulee loppusijoittaa. Rakennusjätteiden käsittelyllä ja käsittelyjakeiden hyödyntämisellä tehostetaan jätteiden hyötykäyttöä sekä säästetään kaatopaikkatilaa. Käsittelyssä muodostuva käsittelyjäte tulee loppusijoittaa.

112 112 Hyötykäyttökentillä välivarastoitavat ja käsiteltävät jätteet Lupaa haetaan maa- ja kiviainesjätteen käsittelylle, rakennusjätteen käsittelylle, puuhakkeen haketukselle ja välivarastoinnille sekä kyllästetyn puujätteen välivarastoinnille. Murskattua ja seulottua maa- ja kiviainesjätettä käytetään kaatopaikalla peitemaana ja rakenteissa. Käyttö edistää jätelain periaatteiden mukaisesti jätteiden hyödyntämistä ja säästää luonnonmateriaalien ja kaatopaikkatilan käyttöä. Rakennusjätteiden käsittely on samaa toimintaa kuin uudelle kaatopaikalle haettavan luvan mukainen toiminta, eli aloittamisluvan perustelut on esitetty edellisen kohdan yhteydessä. Puujätteen haketus edistää jätteiden hyötykäyttöä. Haketta tarvitaan kompostoinnissa ja sitä käytetään myös polttoaineena rakennettavassa jätteenpolttolaitoksessa. Jätteenkäsittelykeskuksessa on tarpeen olla mahdollisuus välivarastoida kyllästettyä puujätettä. Biojätteiden käsittely Lupaa haetaan mullan valmistukselle maa-aineksista ja biojätekompostista sekä mullan välivarastoinnille. Lisäksi lupaa haetaan puutarha- ja puistojätteen kompostoinnille sekä kompostoinnin tukiaineiden haketukselle ja metsäteollisuuden jätevesien käsittelyssä muodostuvien kuitulietteiden kompostoinnille. Mullan valmistus ja käyttö maanparannusaineena edistävät jätteiden hyötykäyttöä. Multaa voidaan käyttää jätteenkäsittelykeskuksessa kaatopaikkojen viimeistelyssä ja muissa kohteissa. Käyttö vähentää muualta tuotavan maanparannusaineen tarvetta. Puutarha- ja puistojätteiden kompostointi edistää jätteiden hyötykäyttöä ja säästää kaatopaikkatilaa. Kompostoinnissa tarvitaan tukiainetta, jota on tarpeen myös välivarastoida. Metsäteollisuuden kuitulietteiden kompostointi edistää jätteiden hyötykäyttöä ja säästää kaatopaikkatilaa. Kuitulietteiden käsittelylle tarvitaan asianmukaisista käsittelykapasiteettia ja toiminta soveltuu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen, jossa on runsaasti muuta biohajoavien jätteiden kompostointikäsittelyä. Energiajätteen käsittely Aloittamisluvan perustelut on esitetty edellä kohdassa Uusi kaatopaikka.

113 113 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty , , , , ja , , , , , , , , , , , , ja Lisäksi vuosien vuosiraportit (saapuneet , ja ) on liitetty asiakirjoihin. Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset Lausunnot Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston, Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ilmoitustauluilla Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Alueella on suoritettu tarkastus Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti lausunnot Espoon kaupunginhallitukselta ja Kirkkonummen kunnanhallitukselta, Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan terveyden- ja ympäristön suojeluviranomaisilta, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta ja elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueelta, Etelä-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueelta, elintarviketurvallisuusvirasto Eviralta ja HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Vedeltä. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta on pyydetty lausunto ympäristölupahakemuksen täydennyksistä. Espoon kaupungin ympäristölautakunta on antanut seuraavan päivätyn lausunnon: Toiminnasta ja ympäristövaikutusten tarkkailusta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta ja sen ympäristövaikutuksista on kokemusta sekä tarkkailu- ja seurantatietoa sen perustamisesta lähtien. Kaatopaikka otettiin käyttöön lokakuussa Vesien tarkkailu on alkanut vuonna 1987 Suunnittelukeskus Oy:n laatiman ja Helsingin vesipiirin vesi-

114 114 toimiston hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailua teki aluksi Espoon vesi- ja viemärilaitoksen vesientutkimustoimisto. Pintavedet: Pintavesien tarkkailussa on ajoittain havaittu laadun muutoksia, jotka ovat aiheutuneet mm. suotovesialtaan toimintahäiriöistä. Merkittävin tapahtuma oli vuonna 2000, kun Loojärveen laskevan puron veden laatu heikkeni selvästi. Syynä oli täyttöalueiden I ja II kalvon alapuolisten vesien laadun heikkeneminen jostakin syystä. Vedet johdettiin valvontaviranomaisen määräyksestä viemäriin tammikuusta 2001 lähtien. Tämän jälkeen pintavesissä ei ole tapahtunut mainittavia laatumuutoksia. Kaivot: Kolmperän asuinalueen kaivoja alettiin seurata jo ennen kaatopaikan käyttöönottoa, ensimmäiset vesinäytteet otettiin vuonna Tarkkailua teki Espoon kaupungin terveydensuojeluyksikkö, joka seurasi kaivovesiä vuoteen 1997, tarkkailussa oli mukana 21 kaivoa. Vuoden 1998 alusta kaivojen tarkkailu jatkui osana YTV:n tekemää vesien tarkkailua. Vesientarkkailua on myöhemmin laajennettu alueen ja sillä tapahtuvien toimintojen kasvaessa. Tällä hetkellä tarkkailua tehdään Uudenmaan ympäristökeskuksen ja päätösten mukaisesti. Kolmperän kaivoissa esiintyi tarkkailun alkuaikoina ulosteperäisiä bakteereja. Nyttemmin kaivovesien laatu on parantunut ilmeisesti kaivojen paremman hoidon ja kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyn parannuttua. Asuinaluetta ei ole liitetty vesi- ja viemäriverkkoon. Pohjavedet: Pohjavesiseurannan perusteella voidaan arvioida, että pohjaveden laatu on heikentynyt tai pilaantumista tapahtunut joillakin paikoilla jätteenkäsittelykeskuksen sisällä, mutta ei alueen ulkopuolella. Alueen rakennushankkeiden yhteydessä pohjaveden tarkkailuputkia on rikkoutunut tai tuhoutunut. Toiminnan harjoittajan tukee pitää huolta siitä, että tällaisissa tapauksissa korvaava putki saadaan pian asennetuksi. Ilman laatu. Maaliskuussa 2002 Ämmässuon meteorologisen aseman toimintoihin lisättiin ilman laadun seuranta. Silloin käynnistyi hengitettävien hiukkasten PM 10 ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden TRS mittaus. KHO:n päätöksen velvoittamana vuoden 2007 alusta on mitattu myös pienhiukkasten PM 2,5 pitoisuutta. Mittaustuloksia voi seurata HSY:n verkkosivulla reaaliaikaisesti. HSY esittää hakemuksessaan, että pienhiukkasten PM 2,5 mittaus Ämmässuolla lopetetaan. Pienhiukkasten pitoisuuksiin pääkaupunkiseudulla vaikuttaa eniten kaukokulkeutuma. Pienempi osuus on peräisin paikallisista lähteistä, kuten liikenteen pakokaasuista, katupölystä tai puun pienpoltosta. Ämmässuon vaikutusten ilmentäjänä pienhiukkasten seurannalla on vähäinen merkitys ja se voitaneen poistaa. Tärkeämpi PM 10 -mittaus jatkuu alueella edelleen. Melu: Ensimmäinen melumittaus Ämmässuon toimintoja varten on tehty marraskuussa Sen jälkeen mittauksia on tehty alueen eri toimijoiden lupahakemuksia ja toimintojen seurantaa varten. YTV:n oma melutarkkailuohjelma on hyväksytty ja (muutos). Jätteenkäsittelykeskuksen toiminta ei ole aiheuttanut melun ohjearvojen ylityksiä asuinalu-

115 115 eilla. Laajennusalueen louhinnan yhteydessä joitakin ylityksiä tapahtui. Melun seurantaa tulee jatkaa edelleen. Hajut: YTV on aloittanut vuonna 2000 kompostoinnin ja kaatopaikkatoiminnan aiheuttamien hajuhaittojen seurannan. Seurantaa tekevältä VTT:ltä on ilmestynyt vuosina yhteensä seitsemän tutkimusraporttia. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta on ajoittain aiheutunut huomattavia lähialueen asukkaita häirinneitä hajuhaittoja. Haittojen aiheuttajana on ollut vanhan kaatopaikan jätepenkan kaivaminen auki kaasunkeräysjärjestelmän rakentamista varten, tai kompostiaumojen kääntö ulkokentällä. Viime aikoina HSY on saanut vähennetyksi hajuhaittoja. Viimeisin VTT:n raportti vuodelta 2010 koskee hajukartoitusta Espoon Kirkkonummen alueella loka joulukuussa 2009 ja maalis toukokuussa Suomessa ei ole annettu hajun ohjearvoja, mutta verrattaessa tuloksia Tanskassa julkaistuihin ohjearvoihin, selvän hajun esiintymistiheys ylitti edelleen ohjearvon 3 km etäisyydelle saakka jätteenkäsittelykeskuksesta. Kompostointitoiminta tulee edelleen jatkumaan ulkokentällä ja aumojen kääntöä tehdään säännöllisesti. HSY:n on edelleen pyrittävä tehostamaan toimia, joilla hajupäästöjä saadaan vähennetyksi sekä kompostointikentällä että kaatopaikan täyttöalueella. Mädätteen kompostoinnissa on huolehdittava siitä, että lopputuote on kypsynyt riittävästi ennen materiaalin siirtämistä ulkoaumoihin. Molempien kompostointilaitosten hajunpoisto on toiminut hyvin ja lupamääräysten ylitykset ovat olleet satunnaisia. Murskaus, paloittelu: Alueella tehdään runsaasti jätemateriaalin mekaanista käsittelyä, murskausta, paloittelua ja seulontaa. Toiminnat sijoittuvat joko vastaanottokentälle laajennusalueen pohjoispuolella tai louhitun täyttöalueen pohjalle. Lisäksi hyötykäyttökentällä kompostointilaitoksen luona haketetaan puutavaraa kompostin seosaineeksi. Toiminnan pääasialliset päästöt ovat melu ja pöly. HSY:llä on voimassa oleva lupa kiven murskaukselle ja nyt haetaan lisäksi lupaa asfaltti-, betonija tiilijätteen murskaus- ja paloittelutoiminnan kapasiteetin kasvattamiselle sekä uutta lupaa jätemateriaaleja sisältävän maa- ja kiviaineksen murskaukselle. Suurinta melua aiheuttava kiven murskaus tulisi tehdä louhitulla alueella, missä louhoksen seinämät rajoittavat melun ja samalla pölyn leviämistä ympäristöön. HSY on jo aiemmin tehnyt jätepitoisen ja kivipitoisen maa-aineksen murskausta vastaanottokentällä. Tällä paikalla lähimmät asuinalueet ovat Kolmperä ja Laitamaa noin 600 m etäisyydellä. Tämän toiminnan melu on kuitenkin vähäisempää kuin varsinaisen kiven murskauksen. HSY tekee melumittauksia hyväksytyn ja muutetun melutarkkailuohjelman mukaisesti 4 5 kertaa vuodessa mm. Kolmperän asuinalueella. Mittaus tulee ajoittaa siten, että uudet meluavat toiminnat ovat käynnissä mittausajankohtana.

116 116 Hiukkasia PM 10 ja PM 2,5 mitataan kaatopaikan vanhan osan länsirinteessä sijaitsevassa mittauspisteessä. Mittaustulos on seurattavissa reaaliaikaisesti HSY:n verkkosivulla. Tämä mahdollistaa nopean reagoinnin poikkeaviin pölyhavaintoihin. Uutena toimintona jätteenkäsittelykeskuksessa alkaa jätepolttoaineen paalaus ja välivarastointi Vantaan jätevoimalan vastaanottokatkosten aikana. Toiminnasta on tehty YVA-arviointi. Sitä koskevissa lausunnoissa ja ELYkeskuksen loppulausunnossa pidettiin tärkeänä, että paalien kestävyyttä, erilaisten paalaustapojen ja -materiaalien käyttöä sekä varastointi- ja lastaustapoja selvitetään koetoiminnan yhteydessä. HSY sai koetoiminnalle vain 5 kk pituisen ajan, missä ajassa ei ollut mahdollista selvittää kuin osa näistä kysymyksistä. Koetoiminnan kestäessä melua mitattiin lähimmällä länsipuolella sijaitsevalla asuinkiinteistöllä. Tulokseksi saatiin db(a). Paalaustoiminnan alkaessa HSY:n tulee seurata toiminnan vaikutuksia, jätteen käyttäytymistä paaleissa, haittaeläinten esiintymistä ja hajuhaittoja ja tarvittaessa ryhtyä toimiin haittojen ehkäisemiseksi. Jätettä jouduttaneen pitämään peittämättömänä odottamassa paalausta vaihtelevan pituisia jaksoja. Tänä aikana lokit ja muut haittaeläimet pääsevät käsiksi jätteeseen. Haittaeläinten torjuntaan tulee varautua. HSY on torjunut lokkeja loukkupyynnillä. Metsästysasetuksen 11 muuttui alkaen siten, että jatkossa elävänä pyytävää loukkua saa käyttää vain rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen. Ennen asetusmuutosta loukkua voitiin käyttää rauhoittamattomien eläinten pyydystämiseen, jolloin myös linnut kuuluivat tähän ryhmään. Yhteenveto Valtaosa nyt esillä olevan hakemuksen toiminnoista on ollut käynnissä jo aiemmin. Kokonaan uutena toimintona haetaan oikeastaan vain jätevoimalassa poltettavan materiaalin murskausta ja paalausta. Jätevoimalan käynnistyttyä jätteen läjittäminen Ämmässuolla vähenee. Samalla jätelaadut ovat sellaisia, että niiden haitat ympäristölle ovat vähäisempiä mm. hajujen, haittaeläinten ja roskaamisen kohdalla. Alueella vakiintunutta ympäristövaikutusten tarkkailua tulee jatkaa. HSY on toimittanut valvontaviranomaiselle ns. puolivuotisraportin, jossa on esitetty lyhyt yhteenveto ensimmäisen vuosipuoliskon toiminnasta ja tarkkailusta. Toivomme, että tämä käytäntö jatkuu myös vastaisuudessa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue on antanut seuraavan päivätyn lausunnon: Biojätteen käsittelylaitos Hajuhaittojen ehkäisemiseksi on tärkeää, että ulkoaumoissa tapahtuvaan jälkikypsytykseen tuotava aines on riittävän pitkälle kompostoitunutta. Ympäristöluvan ehdot tulee asettaa sellaisiksi, että jätteenkäsittelykeskuksen hajuhaittoja saadaan vähennettyä nykyisestä. Muilta osin lausunnon sisäl-

117 117 töä ei esitetä tässä kohdassa, vaan se esitetään biojätteiden käsittelylaitoksen ympäristölupapäätöksessä. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan olennainen muuttaminen Uutena toimintona haetaan seka- ja rakennusjätteiden murskausta, paalausta ja välivarastointia. Ympäristöterveydenhuoltoyksikkö pitää hajuhaittojen ja haittaeläinten hallinnan kannalta tärkeänä, että käsittelemättömän sekajätteen varasto pidetään riittävän pienenä ja paalien rikkoontumista seurataan tehokkaasti. Toimenpiteet paalien rikkoontumisesta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi tulee olla ennalta suunniteltuja ja niihin tulee tarvittaessa ryhtyä. Ympäristölupaehtoja asetettaessa tulee edellä mainitut asiat ottaa huomioon. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristötarkkailu Talousvesi: Alueen pohjavesien laatua on tarkkailtu Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti vuodesta 2003 lähtien. Tarkkailuun kuuluu kalliopohjaveden havaintopisteitä jätteenkäsittelykeskuksen alueella ja sen lähiympäristössä sekä talousvesikaivoja. Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutukset ovat nähtävissä joissakin kalliopohjaveden havaintopisteissä, mutta talousvesikaivoissa ei ole ollut havaittavissa toiminnasta aiheutuvia haitta-aineita. Ympäristöterveydenhuoltoyksikkö pitää talousvesikaivojen nykyistä tarkkailua toistaiseksi riittävänä. Jos talousvesikaivojen läheisyydessä sijaitsevissa kalliopohjaveden havaintopisteissä ilmenee toiminnasta aiheutuvia haitta-aineita ja veden pohjaveden virtaussuunta on talousvesikaivoihin päin, tulee talousvesikaivojen tarkkailua tarvittaessa tarkistaa. Ilman laatu: Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta mitataan jatkuvatoimisilla mittareilla muun muassa ilman PM 10 -, PM 2,5 - ja TRS-pitoisuuksia. Lisäksi hajuhaittoja seurataan kenttähavainnoin tai asukaspaneelin avulla. Vuosina 2009 ja 2010 PM 10 -pitoisuus ei ole ylittänyt yhdyskuntailmalle asetettua raja-arvoa, mutta vuorokausikeskiarvo on ajoittain ylittynyt samoin ohjearvo. PM 2,5 -pitoisuus on ollut samaa tasoa pääkaupunkiseudun ilmanlaadun mittausasemien kanssa. TRS-pitoisuudet eivät ole ylittäneet yhdyskuntailmalle asetettua ohjearvoa. VTT kartoitti kenttähavainnoin hajun esiintymistä jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä vuosina Tutkimus-tulosten mukaan 0 2 km:n etäisyydellä kokonaishajun ja selvän hajun esiintyminen on selvästi lisääntynyt. Ympäristöterveydenhuoltoyksikkö pitää ilman PM 10 -, PM 2,5 - ja TRSpitoisuuksien tarkkailua edelleen tarpeellisena, jotta saadaan tietoa uusien

118 118 toimintojen vaikutuksesta pitoisuuksiin. Mittauspisteiden edustavuutta tulee arvioida uudelleen toimintojen muuttuessa ja tarvittaessa mittauksia tulee tehdä myös lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Hajuhaittojen seurantaa on tarpeen jatkaa säännöllisesti. Melu: Melua tarkkaillaan omatoimisilla mittauksilla 3 4 kertaa vuodessa ja ulkopuolisen mittaajan toimesta 1 2 kertaa vuodessa. Mittausten mukaan jätteenkäsittelykeskuksen melu on havaittavissa lähiympäristössä, mutta keskiäänitasot eivät ole ylittäneet ympäristöluvassa määritettyä raja-arvoa. Ympäristöterveydenhuoltoyksikkö pitää melun tarkkailun jatkamista edelleen tarpeellisena. Asioihin 3) ja 4) ympäristöterveydenhuoltoyksiköllä ei ole huomautettavaa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue on antanut seuraavan päivätyn lausunnon: Vanha kaatopaikka Hakemuksen mukaan vuoteen 2020 mennessä tasolle +107 täytettäessä vanhalla kaatopaikalla tarvitaan massoja m m 3. Hakemuksessa haetaan kuitenkin lupaa sijoittaa lakialueelle massoja tonnia vuodessa. Onko tarkoitus käyttää kaatopaikan lakiosaa kaatopaikkana? Jätteiden läjittäminen kaatopaikalle, jolla ei ole valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) mukaisia pohjarakenteita, on ollut kiellettyä lähtien. Kaatopaikan lakialueen muotoilua toimivaa pintakuivatusta varten voidaan Ämmässuolla tehdä myös jo alueella olevia massoja leikkaamalla eikä pelkästään aluetta jatkuvasti täyttämällä. Vanhan kaatopaikan jätetäytön stabiliteettia on hakemuksessa tarkasteltu kahdessa eri vaihtoehdossa. Molemmissa vaihtoehdoissa ennakoidaan tapahtuvan sivusiirtymiä. Missä kohdissa sivusiirtymiä on mahdollista tapahtua? Vanhan kaatopaikan alaosassa alimman terassitien alapuolella on lopulliset pintarakenteet. Ylemmän ja alemman terassitien välisellä alueella on toteutettu lopulliset pintarakenteet lukuun ottamatta ylintä pintakerrosta eli tiivistyskerros on jo rakennettu. Voiko suuri määrä painavia täytemassoja jätetäytön laella aiheuttaa kaatopaikalle rakennettujen pintarakenteiden, erityisesti tiivistyskerrosten, rikkoutumisen? Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että ennen lisämassojen läjittämistä alueelle on varmistuttava jo rakennettujen pintarakenteiden ehjänä pysymisestä. Lisäksi hakemusta on tarkennettava tiedoilla, kuinka paljon täyttömassoja tarvitaan lakialueen muotoilua ja toimivaa

119 119 pintakuivatusta varten. Päätöksessä on määrättävä lakialueen muotoilua varten läjitettävien massojen enimmäismäärästä. Kompostointilaitoksen lopputuote Hakemuksen taulukoissa 5.1. ja 5.2. on esitetty mm. vanhalla ja uudella kaatopaikalla hyödynnettävät materiaalit. Kaatopaikoilla on aikaisemmin hyödynnetty välipeitoissa ja pintakerroksissa kompostointilaitoksessa muodostunutta kompostia, joka ei täytä Eviran tuotevaatimuksia. Hyödynnetäänkö kompostia myös jatkossa? Uuden kaatopaikan kaatopaikkarakenteet Hakemuksessa esitetään, että kaatopaikan laajennusalueen pohjarakenne uusilla kaatopaikan osa-alueilla muuttuu tasoltaan vaatimattomammaksi verrattuna tällä hetkellä käytössä oleviin osa-alueisiin. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaiset pohja- ja pintarakenteet ovat hyväksyttävissä olevat vaatimattomimmat rakenteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että ennen kaatopaikkarakenteiden vaatimustason laskemista toiminnanharjoittajan on esitettävä vaatimustason laskemiselle hyväksyttävät perusteet. Miten jatkossa kaatopaikalle läjitettävät jätteet ovat ympäristöystävällisempiä kuin aikaisemmin läjitetyt? Hakemuksessa haetaan mm. erilliskerätyn biojätteen sekä asumisessa muodostuvan sekajätteen läjittämismahdollisuutta poikkeustilanteissa kaatopaikalle eli samojen jätejakeiden läjittämistä kuin nykyisinkin läjitetään. Hakemuksessa kaatopaikan rakennekuvat on esitetty periaatepiirrostasoisina. Mm. uuden pohjarakenteen liittymistä olemassa olevaan pohjarakenteeseen ei ole esitetty. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että päätöksessä on määrättävä toiminnanharjoittaja toimittamaan yksityiskohtaiset rakenteiden toteutussuunnitelmat kaatopaikkarakenteista materiaalitietoineen ja laadunvalvontasuunnitelmineen riippumattoman asiantuntijan lausunnolla varustettuna valvontaviranomaiselle vähintään kolme kuukautta ennen rakentamisen aloittamista jatkotoimenpiteiden harkintaa varten. Pohja- ja pintarakenteiden tiivistysrakenteet läpivienteineen on esitettävä valvontaviranomaisen tarkastettavaksi. Lisäksi toteutuneet kaatopaikkarakenteet on dokumentoitava ja raportoitava valvontaviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa rakenteen valmistumisesta. Jätteiden käsittely ja välivarastointi Jätteenkäsittelykeskuksen alue on avoin, tuulelle altis alue, jossa pölyn, mikrobien, hajun ja melun leviäminen on tehokasta. Tämän vuoksi toiminnan pölyämisen sekä hajun ja melun leviämisen estämiseen ulkokentillä ja uudella kaatopaikalla on kiinnitettävä erityistä huomiota. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kokemuksen mukaan ulkokentillä tapahtuva kyllästetyn puun välivarastointi saattaa pitkään jatkuvilla lämpimillä säillä aiheuttaa voimakasta hajuhaittaa. Hajuhaittojen

120 120 estämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota myös kompostin jälkikypsytyksen ja kuitulietteen kompostoinnin yhteydessä sekä rakennettaessa tai kunnostettaessa olemassa olevaa kaatopaikkaa varsinkin silloin, kun jätetäyttöä joudutaan aukaisemaan. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että kenttäalueilla käsiteltävien biohajoavien jätteiden sisältämien mikrobien leviäminen ja niiden vaikutukset ihmisten terveyteen olisi selvitettävä. Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että ympäristölupapäätöksessä olisi otettava kantaa valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) mukaisten materiaalien hyödyntämiseen Ämmässuon jätteenkäsittelylaitoksen alueella. Sekajätteen paalaus Sekajätteen käsittely ja paalaus tapahtuvat ulkokentällä. Käsittelemättömästä sekajätteestä ennen paalausta aiheutuviin pöly-, mikrobi- ja hajuhaittoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Hakemuksessa esitetään, että em. haittoja estetään pitämällä käsittelemättömän sekajätteen välivarasto mahdollisimman pienenä. Uudenmaan ELYkeskus katsoo, että päätöksessä on annettava määräykset suurimmasta sallitusta sekajätteen välivaraston koosta sekä enimmäisvarastointiajasta ennen paalausta. Hakemuksen mukaan paaleja varastoidaan tiivispohjaisilla kentillä, joista pintavalumavedet johdetaan jätevesien käsittelyyn. Tällä hetkellä paalivarastoja on vanhalla kaatopaikalla. Minne pintavedet johdetaan näiltä alueilta? Onko tarkoitus siirtää nykyinen paalivarasto kaatopaikan laajennusalueelle? Miten muovikalvojen kestävyyttä seurataan varastoitaessa paaleja? Kevään 2011 valvontatarkastuksella oli havaittavissa, että osa varastossa olevista sekajätepaaleista oli rikkoutunut. Pinta- ja pohjavedet Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkojen sisäisiä vesiä, keskuksen toiminnoista aiheutuvia jätevesiä ja hulevesiä sekä niiden vaikutuksia jätteenkäsittelykeskuksen ja sen ympäristön pinta- ja pohjavesiin on tarkkailtava Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Haitallisia aineita koskeviin selvityksiin tulee sisältyä sekä yhteisötason aieet että kansalliset aineet ja niiden määritykset tulee tehdä vähintään kah-

121 121 desti. Suunnitelma selvityksen laatimiseksi on toimitettava ennen selvityksen aloittamista Uudenmaan ELY-keskukseen jatkotoimenpiteiden harkintaa varten. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen saaman tiedon mukaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta noin 1 km etelälounaaseen sijaitsevan porakaivon veteen on tullut vuosien aikana maamainen maku ja homeen haju. Syytä ilmiöön ei ole saatu selville, mutta yhtenä vaihtoehtona on esitetty jätteenkäsittelyalueen pohjavesivaikutuksia. Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmassa ei ole mukana analyysejä, joilla homeiden esiintymistä jätteenkäsittelyalueen ja sen ympäristön pohjavesissä pystyisi arvioimaan. Uudenmaan ELYkeskus katsoo, että homeiden esiintymistä jätteenkäsittelyalueen ja sen ympäristön pohjavesissä tulee selvittää kertaluonteisesti mahdollisten ympäristö- ja terveyshaittojen arvioimiseksi. Sorttiasema Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että Ämmässuon sorttiaseman toiminta on ympäristölupapäätöksessä käsiteltävä samantasoisesti kuin HSY:n alueella toimivien muiden sorttiasemien toiminta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue on antanut ympäristölupahakemuksen täydennyksistä seuraavan päivätyn lausunnon, jossa se viittaa antamaansa lausuntoon Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupahakemuksesta ja esittää ympäristölupahakemuksen täydennyksistä lisäksi seuraavaa: Pilaantuneiden maiden käsittelyn lopputuotteiden käyttö Uudenmaan ELY-keskus esittää lausuntonaan, että kaatopaikkojen pintarakenteen tiivistyskerroksen yläpuolella voidaan hyödyntää sekä suoraan kunnostustyömailta tulevia että jätteenkäsittelykeskuksessa puhdistettuja pilaantuneita maita, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat alle maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) alempien ohjearvojen. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että vanhalla kaatopaikalla, jolla ei ole kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaisia pohjarakenteita, voidaan kaatopaikan lakiosan muotoilussa, pintarakenteen tiivistyskerroksen alapuolella, käyttää pilaantuneita maita, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat alle maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) ylempien ohjearvojen. Nykyisin käytössä olevalla kaatopaikalla, jolla on kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaiset pohjarakenteet, voidaan kaatopaikan päivittäispeitossa sekä esipeitossa ja muotoilussa käyttää pilaantuneita maita, joiden orgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet ovat alle

122 122 maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) ylempien ohjearvojen ja joiden epäorgaanisten haitta-aineiden liukoisuudet ovat enintään kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) liitteen 2 taulukossa 5 esitetyt. Uuden kaatopaikan täyttöalueen R1 kaasunkeräysrakenteet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus huomauttaa, että täydennyksessä ei ole esitetty, miten rakenteet tehdään, joten ei voida arvioida, onko suunniteltu kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukainen. Samoin ei ole esitetty vesien keräilyrakenteita, joten ei voida arvioida niiden tasoa. Nestemäisten jätteiden vastaanotto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että jätteenkäsittelykeskuksen alueella olisi välttämätöntä olla vastaanottopiste erilaisille nestemäisille jätteille myös muun muassa rasvanerotuskaivolietteille, koska niiden vastaanottopisteitä ei ole riittävästi pääkaupunkiseudulla ja koska Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on asiantuntemusta käsitellä nestemäiset jätteet asianmukaisesti. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että päätöksessä on määrättävä vastaanotettavat jätelajit mukaan lukien ne nestemäiset jätteet, joita jätteenkäsittelykeskuksessa otetaan vastaan. Lisäksi päätöksessä on määrättävä toiminnanharjoittaja toimittamaan tiedot laskeutus- ja suodatusaltaiden sijainnista, rakenteesta, materiaaleista sekä altaiden toimintaperiaatteesta, käytöstä ja hoidosta valvontaviranomaiselle ennen rakentamisen aloittamista jatkotoimenpiteiden harkintaa varten. Laskeutus- ja suodatusaltaiden rakenteet mahdollisine läpivienteineen on esitettävä valvontaviranomaisen tarkastettavaksi. Toteutuneet rakenteet on dokumentoitava ja raportoitava valvontaviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa rakenteiden valmistumisesta. Lisäksi päätöksessä on määrättävä kaatopaikalle sijoitettavien kiintoainesten kaatopaikkakelpoisuuden selvittämisestä. Paalien purku jätteenkäsittelykeskuksessa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että sekajätepaalien mahdollinen purku Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on hoidettava niin, että siitä aiheutuva mikrobien leviäminen ja hajuhaitta pystytään estämään. Tällöin tulee harkittavaksi esimerkiksi paalien purku ja lastaus sisätiloissa. Sekajätteen varastointi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on havainnut hajuhaittaa toistuvasti viime vuosien aikana Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä. Sekajätteen läjittäminen kaatopaikalle liian ohuella päivittäispeittämisellä on ollut yhtenä syynä hajuhaittoihin.

123 123 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että sekajätteiden varastointi pressulla peitettynä ei ole parasta käyttökelpoista tekniikka ja aiheuttaa merkittävää hajuhaitan lisääntymistä alueen ympäristössä. Lupaa toiminnalle ei pitäisi myöntää. Kuonien ikäännyttäminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että jätteenpolton kuonien ikäännyttäminen ei saa aiheuttaa päästöjä vesistöön eikä pölyämishaittoja kuonaa käsiteltäessä. Toiminta olisi sijoitettava mahdollisimman kauas asutuksesta. Tällöin toimintaa voitaisiin harjoittaa täydennyksessä esitetyillä kompostointikenttien eteläpuolisilla alueilla, mutta ei uuden kaatopaikan pohjoispuolisella jätteiden käsittelykentällä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue toteaa päivätyssä lausunnossaan muun muassa seuraavan: Ämmässuon toiminnot sijaitsevat aivan keskellä Mankinjoen valumaaluetta. Alueen pintavedet kulkeutuvat käytännössä kolmeen suuntaan: etelään Loojärven suuntaan, kaakkoon Dämman-järven suuntaan ja Gumbölenjoen suuntaan sekä luoteeseen Kolmperänjärven suuntaan. Laskuvesistöistä käytetään hakemuksen teksteissä monessa kohtaa nimeä avooja, mutta kyseessä ovat purot. Esimerkiksi Loojärveen Ämmässuolta johtava Skogkädanpuro ja siihen alaosalla yhtyvä Halujärvenpuro on mainittu Espoon virtavesiselvityksessä. Alueen uhkana mainitaan mm. Ämmässuon alueen valumavedet. Mankinjoen vesistöalueella Mankinjoen alajuoksulla, Gumbölenjoessa sekä vesistöalueen latvoilla Nuuksiossa elää taimenkantoja. Alajuoksun kannassa on myös mereen vaeltavaa muotoa, joka on määritelty äärimmäisen uhanalaiseksi. Myös sisävesien taimenen napapiirin eteläpuoliset kannat luokiteltiin uusina arviointiyksikköinä uhanalaisiksi. Mankinjoen vesistön taimenkanta on valtakunnallisesti merkittävä ja sen säilyminen vesistössä tärkeää. Mankinjoen vesistöalueella esiintyy mm. merestä jokeen kutemaan vaeltavaa vaellussiikaa, vimpaa ja nahkiaista sekä jokirapua ja täplärapua. Vuonna 2009 tehdyssä Espoonjoen ja Mankinjoen taimenen perinnöllistä rakennetta selvittäneessä tutkimuksessa todettiin, että molempien jokien taimenkannat ovat myös geneettisesti arvokkaita ja sisältävät perintöainesta myös mahdollisesti alkuperäisistä taimenkannoista. Ämmässuolta laskevien purojen kala- ja rapukannoista ei kalatalousviranomaisella ole tietoa. Joka tapauksessa vesistöt voivat olla tai ovat potentiaalisia lisääntymis- ja elinalueita esimerkiksi taimenelle ja ravulle. Jätteen varastointi ja käsittely on jatkunut alueella jo noin 25 vuotta. Lähinnä epäselvän tai monimutkaisen lupatilanteen vuoksi toiminnan vaikutuksia alueen kala- ja rapukantoihin ei ole tähän mennessä vaadittu eikä siten

124 Muistutukset ja mielipiteet 124 myöskään selvitetty. Nykyään alueelta tulevat pintavedet käsitellään jo ilmeisen hyvin, mutta poikkeustilanteiden mahdollisuus on aina olemassa. Ilmeistä on myös, että Ämmässuon toiminnot pelkällä olemassaolollaan vaikuttavat pintavesivirtaamiin lähialueen puroissa ainakin virtaamaolosuhteita äärevöittäen. Kuormitus on myös aikaisempina vuosina ollut voimakkaampaa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut -ryhmän vaatimukset ovat: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristötarkkailuihin on lisättävä määrävuosin tehtävä kalataloudellinen tarkkailu. Tarkkailu on toteutettava Uudenmaan ELY-keskuksen kalatalouspalvelut -ryhmän hyväksymällä tavalla. Luvanhaltijan on teetettävä purkuvesistön kalataloudellinen kartoitus sekä kunnostustarveselvitys aluehallintovirastolle kahden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulemisesta. Kartoituksessa selvitetään, ovatko Ämmässuon toiminnot pilanneet purkuvesistöjen kalataloudellista arvoa ja jos ovat, esitetään menetelmät kunnostamiseksi. Em. selvitysten valmistuttua luvansaaja tulee velvoittaa kunnostamaan purkuvesistöt parhailla mahdollisilla menetelmillä. Vaihtoehtoisesti luvanhaltijalle tulee määrätä kunnostustarveselvityksen perusteella kalatalousmaksu, jota voidaan käyttää vesistön kala- ja rapukantojen elinmahdollisuuksien parantamiseen. Hakemuksen johdosta on jätetty kuusi muistutusta tai mielipidettä. AA on toimittanut päivätyn muistutuksen. Kolmperän asukasyhdistys ry. sekä BB yhtyvät päivätyissä muistutuksissaan AA:n jättämään muistutukseen. Lupaprosessin ajoitus, kuulutus, tiedotus asukkaille ja aineiston saatavuus koko Ämmässuon kaatopaikka- sen liitännäistoimintojen ajan lupaprosessit ja valitusajat ovat käynnistyneet juhannuksille asukkaiden kesälomien ajaksi tai jouluille asukkaiden mielen pahoittaviksi joululahjoiksi. Kyseisinä ajankohtina kuulutuksia ei aina olla lukemassa lehdistä, kunnan ilmoitustauluista puhumattakaan. Menettely tuntuu systemaattiselta kiusanteolta. Etelä-Suomen aluehallintovirastolle kiitos, että se tiedotti tästä lupahakemuksesta joitain kiinteistöjen omistajia henkilökohtaisesti lähetetyllä kirjeellä. Osa ainakin Kolmperän vapaa ajan kiinteistön omistajista jäi tämän tiedotuksen ulkopuolelle. Valittaen täytyy myös todeta, että kuulutuksen teksti oli sikäli epämääräinen, ettei se lukijalleen paljoa auennut. lupahakemusasiakirjat olivat nähtävillä Kirkkonummen kunnantoimistossa ja Espoon kaupungin ympäristökeskuksessa. Asiakirjat ovat siksi laajat ja vaikeaselkoiset, ettei kenenkään voida ajatella asuvan kyseisissä toimistoissa muistiinpanoja tehden. Onneksi asiakirjoja järjestyi osittain sähköisessä muodossa Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

125 125 tämän kaltaiset kokonaisuudet liitteineen, karttoineen kuvineen pitäisi järjestää jokaisen nähtäväksi myös lupaviranomaisen ja luvanhakijan nettisivuille myös poliittisten päättäjien työtä tulee helpottaa ja lupahakemusta koskeva aineisto tulee saattaa helpommin luettavaksi. Tähän mennessä päättäjille jaetut esim. YVA-arvioiden lyhennelmät ovat vain luvanhakijan maksamia mainosbrosyyreita. Käsiteltävien aineiden ja toimintojen laajentamislupa yleensä ja varautuminen ottamaan jätteitä myös muista kunnista jätetoimintojen keskittäminen Ämmässuolle on lopetettava, palveluja on ostettava jo toiminnassa olevista laitoksista kaatopaikan pitkällä aikavälillä aiheutuvaa kuormitusta on estettävä hakemuksen liitteessä ilmeni (Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yleistarkkailun tarkkailujakso , Työohjelma s. 3 ja 5), että mm. jäteläjityksen alueiden no. III:n ja IV:n alla ei ole edes muovikalvoa alueiden reunojen eristekalvoa lukuun ottamatta päästöjä aiheuttavat nykyisetkin toiminnot on sijoitettava suljettuihin tiloihin ja halleihin myös biojätteen ja pilaantuneiden jälkikompostoinnin ja kypsytyksen yms. osalta kaatopaikkatoimintojen aiheuttamat riskit, haitat ja viihtyvyyttä häiritsevät tekijät on tiedostettava ja asukkaiden palautteet ja valitukset noteerattava vaikka Ämmässuon kaatopaikka on Pohjoismaiden suurin ja ainakin yksi koko Euroopan suurimmista kaatopaikoista TVAt ja SVAt ympäröivän asutuksen keskuudesta ovat edelleen teettämättä ajan asiantuntijoiden keräämin tiedoin ja johtopäätöksin. TVA- ja SVA-asiantuntijoita ei pidä alistaa pelkän lausunnon antajat rooliin, asioista, joiden tiedot yksin ympäristöviranomaiset ovat keränneet ja joilla ei ole kompetenssia lääketieteellistä koulutusta vaativien asioiden käsittelyyn YTV/HSY:n taktiikka on aina ollut hakea lupia vastaanotettaville materiaaleille, niiden määrille ja käsittelyyn ensin pienissä erissä, jotta jalka saataisiin huomaamattomasti oven väliin. Tämän jälkeen mikään toiminto Ämmässuolla ei ole jäänyt alkuperäiseen määräänsä, laatuunsa tai muotoonsa. Vrt. alkuperäiset luvat Ämmässuon kaatopaikalle 5 ha, nyt liki 500 ha. Vrt. alkuperäinen lupa yhdyskuntajätteille, nyt kaikkea mahdollista teollisuuslietteistä ongelmajätteiden käsittelyyn. Ämmässuosta ollaan tekemässä ongelmajätteiden käsittelylaitosta ja ongelmajätteiden kaatopaikkaa alueelle, joka vesistöllisesti on herkkä ja jossa toiminnot tuodaan peräti 400 m päähän asutuksesta. Tämä kehitys on lopetettava. nykyisetkin toiminnot aiheuttavat ympäröivälle luonnolle ja asutukselle haittaa, viihtyvyyden vähenemistä sekä terveysriskejä missään muualla Suomessa kuin Ämmässuolla lähiympäristön asukkaita tai luontoa ei ole rasitettu näin monilla ja massiivisilla toiminnoilla, joista YVA-lain mukaan on tehtävä YVA-menettely. On käsittämätöntä, kuinka eriarvoisesti Ämmässuon lähiympäristön asukkaita ja alueen luontoa kohdellaan. Toimintojen laajuuteen, massiivisuuteen ja laatuun nähden riittävää tilaa toimiville suoja-alueille asutuksen ja kaatopaikan väliin ei ole jätetty. Asukkaiden kiusaaminen on loputtava.

126 126 toimintojen laajentamiselle eikä jätteiden vastaanottamiseen jopa HSY:n toimialueen ulkopuolisista kunnista, johon HSY tällä lupahakemuksellaan jo varautuu, ei tule luvittaa. Nykyistenkin luvan saaneiden jätteiden käsittely ja läjitys on saatava kuntoon niin, etteivät ne aiheuta päästöjä, haittaa eikä ympäristö- ja terveysriskejä luvat tulee myöntää ainoastaan niille toiminnoille ja materiaaleille, jotka auttavat hillitsemään jo nykyisiäkin päästöjä ja sulkemaan kaatopaikan mahdollisimman turvallisesti, nopeasti ja tehokkaasti. Haettavat käsittelymäärät ilmoitetuissa määrissä on sekavuutta liitteen 4, yleiskuvaus toiminnasta ja yleisölle tarkoitettu tiivistelmä, sivulla 7 todetaan: Maa- ja kiviaineksen käsittelyssä varaudutaan t/a kapasiteettiin. saman liitteen taulukosta 2.1 yhteenlasketut maa- ja kiviaineksille haettavat määrät muodostuvat jopa t/a tai t/a, jos mukaan lasketaan vielä asfaltti-, betoni- ja tiilijätteille haettavat määrät mitkä ovat siis luotettavat kokonaismäärät, joille lupaa haetaan? saman liitteen sivulla 8 todetaan pyöreästi: Ympäristövaikutusten arviointi on tehty rakennusjätteen käsittelyn suunnittelukapasiteetilla t/a. saman liitteen taulukossa 2.1 yhteenlasketut rakennusjätteille haettavat määrät muodostuvat jopa t/a, jos asbesti- ja erityisjätteet lasketaan mukaan erot ovat huomattavat. Toiminnot ovat kieltämättä moninaiset, mutta onko luvitettavaksi haettavat määrät ilmoitettu näin sekavasti viranomaisten, päättäjien ja asukkaiden harhauttamiseksi? katso tarkemmin muistutukseni kohdat Maa- ja kiviainesten, asfaltin, betonin sekä tiilien vastaanotto ja murskaus sekä Rakennusjätteen murskaus, paalaus ja välivarastointi, asbestin loppusijoitus, renkaitten murskaus ja varastointi. Tarkkailu yleensä pinta- ja pohjavesien, ilmanlaadun, melun yms. tarkkailua on kiristettävä ja ajankohtaistettava, ks. tarkemmin muistutukseni kohdat Pinta- ja pohjavedet ja Päästöt ilmaan. Pinta- ja pohjavedet hakemuksen liitteenä oleva pohjavesikartan lounaisosassa pohjavesien virtaustiedot katkeavat heti kaatopaikan rajalle. Kaatopaikasta lounaaseen on Kauhalassa asutusta ja esim. marjatiloja, joiden toiminnan edellytys ovat puhtaat pinta- ja pohjavedet (& luonnollisesti puhdas ilma, ilman päästöjä ja laskeutumia). kartan luodeosassa pohjavedet virtaavat heti kaatopaikan rajalta kohti Kolmperän asutusaluetta, jossa asutus on riippuvainen kaivoista. Kunnallistekniikkaa ei ole. Kaatopaikan luoteisrajalla on käsittelykenttä, johon suunnitteilla raskaita toimintoja mm. tuhkien vastaanottoa ja käsittelyä

127 127 (myös ongelmajätteeksi luokiteltu tuhka). Käsittelykentän pohjoisrajalle on ehdottomasti saatava pohjavesien tarkkailupiste ilmentämään toimintojen kuormitteisuutta asutusta kohti virtaaviin pohjavesiin. "Pisteen P29A näyte on otettu vuodesta 2003 lähtien väärästä putkesta." (Liite 11C, sivu 1(2), alalaita. Päästöt maaperään ja pohjaveteen sekä niiden ympäristövaikutukset). Kyseisellä pohjavesikartalla piste on P29B, josta seurataan pohjavesien kuormitteisuutta Kolmperän asutuksen suuntaan ja sen kaivoihin. alueen eri toimintojen kokonaisvaikutukset on huomioitava, esim. Kolmperän kohdalla Espoon ja Ämmässuon maanläjitysalueita koskevassa YVAssa todetaan: Piste P33 (33A) - todetaan "...suurin osa vedenlaatuparametreistä energiatuotannon sivutuotteiden läjitystoiminnan kuluessa muuttunut huonompaa vedenlaatua kuvaaviksi."...bariumin, ph:n, raudan, lyijyn ja kloridipitoisuuden osalta juomavesivaatimukset eivät nykyisellään täyty." Piste sijaitsee 200 m päässä Kolmperän asutuksesta! Piste sijaitsee tilalla, joka autioitunut. Hakemuksen pohjavesikartassa piste on P33B. Sama YVA, s. 43: Pohjavedet. Piste 10 (38) - todetaan "Pisteen 10 pohjavettä pidetään yleisesti pilaantuneena." Pisteen sijainti n. 600 m Kolmperän asutuksesta! tämän lupahakemuksen pohjavesikartasta pistettä 10, tai sen korvaavaa näyteputkipistettä ei enää löytynyt Ämmässuon maanläjitysalueelle (samoin kuin Kulmakorven maanläjitysalueelle) on läjitetty maa-ainesten lisäksi n t tuhkaa, lisäksi sinne on läjitetty rakennusjätteitä ja alueella on kompostoitu jätevesilietteitä. Alueelle pohjalle ei ole rakennettu eristyskerrosta, vaan läjitys on tehty suoturpeen päälle. Reunoille on sijoitettu vain louhosta. Noin 3-osa kyseisestä Ämmässuon maanläjitysalueesta on kaavoitettu virkistysalueeksi, jonka pitäisi toimia kaatopaikkatoimintojen ja sen liitännäistoimintojen vierellä Kolmperän asutuksen turvallisena lähivirkistysalueena. Päästöt ilmaan, pölyt, mikrobit, kaasut, hajut, melut yms. liitteessä 11B, päästöt ilmaan sekä niiden vaikutukset ilman laatuun todetaan, että suoritetaan säännöllisesti seuraavia tutkimuksia: kaatopaikoilta kerätyn kaasun määrän ja koostumuksen jatkuvatoimiset mittaukset. haisevia rikkiyhdisteitä tarkkaillaan, mutta hajuttomista myrkkykaasuista ei puhuta mitään samassa liitteessä todetaan, että Kaatopaikalta vapautuu mitattujen rikkiyhdisteiden lisäksi myös muita haisevia kaasuja, joten hajuhaittoja voi esiintyä, vaikka TRS-pitoisuudet ovat pieniä. kaasumittaukset myös muiden kuin haisevien rikkiyhdisteiden osalta on julkistettava toiminnoista aiheutuvien hajupiikkien vaarallisuutta ei myönnetä eikä tiedosteta

128 128 HSY on mitannut PM 10 ja PM 2,5 -hiukkasia ja pitää PM 2,5 -hiukkasten mittausta tarpeettomana. Mm. Laitamaan vieressä mittauksia aiotaan lopettaa ja rajoittaa. Näin ei missään nimessä tule tehdä, kun samanaikaisesti aivan asutuksen viereen suunnitellaan vastaanotettavaksi, käsiteltäväksi, murskattavaksi, seulottavaksi, varastoitavaksi ja sijoitettavaksi aina ongelmajätteiksi luokiteltavia jätteitä myöten. Hengitettävistä hiukkasista PM 2,5 - hiukkaset ovat vielä kaikkein vaarallisimpia. Tieteellisissä mittauksissa niiden on todettu kulkeutuvan hengityksen myötä kaikkein syvimmälle. Niitä on todettu verenkierrossa ja jopa aivoissa. mitattujen hengitettävien hiukkasten PM 10 ja PM 2,5 koostumusta ei ole kerrottu, ainoastaan niiden koko kaatopaikka-alueella valtatuulet puhaltavat lounais-koillinen suunnassa laajennusalueen poikki, törmäävät vanhan kaatopaikan seinämään ja ohjautuvat sen jälkeen ongelmajätteiden kaatopaikan ja pohjoisen vastaanotto- ja käsittelykentän läpi suoraan kohti Kolmperän asutusaluetta. Maastolliset olosuhteet muodostavat tuulikanjonin, joka ohjaa kaikki tuon alueen ilmaan kohdistuvat päästöt ja laskeumat asutuksen keskuuteen. tuulikanjonin viereen jää luonnonarvoiltaan arvokas Suonsilmän lampi, josta vedet valuvat Kolmperän asutuksen läpi Kolmperä-järveen. Tuulen tuomat kaatopaikkatoimintojen aiheuttamat laskeumat rasittavat myös Suonsilmän lampea ja siitä laskeutuvien vesien kautta läheistä Kolmperän asutusta ja vesistöä. haisevat, pölyävät ja ilmaan päästöjä aiheuttavat sekä meluavat toiminnot on sijoitettava halleihin jo nykyisilläkin vastaanotettavilla jätemäärillä ja käsiteltävillä jätejakeilla. poikkeustiloista tiedottaminen on saatava Ämmässuon lähiasukkaille tekstiviestinä matkapuhelimeen. Nykyiseltään HSY:n suunnittelema palvelu koskisi vain Helsingin keskustan asukkaita. Ei kukaan jaksa juosta alinomaa netissä tarkistamassa HSY:n ilmanlaatutietoja mahdollista häiriötai vaaratilanteista. Asukkaita ei tule jättää tilanteeseen, jossa poikkeustilanteista ja niiden aiheuttamista mahdollisista terveyshaitoista saa vasta jälkikäteen lukea lehdistä, jos edes sieltäkään. Jos sitten kännykän tekstiviestipalvelu on hiljaa, se antaa vain rauhaa ja luottamusta Ämmässuon toimintoihin ja viranomaisvalvontaan. edellä mainittu tekstiviestivaroite on varotoimenpiteenä määrättävä lupamääräyksin ja ilmaisena palveluna Ämmässuon ympäristön asukkaille. Biojätteet ja mädätys muistutuksen biojätteitä ja mädätystä koskevaa osaa ei esitetä tässä kohdassa, vaan biojätteiden kompostointi- ja mädätyslaitoksia koskevan ympäristölupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Jätevesien esikäsittely mädätykseen tarvittavan veden määrä lisääntyy nyk. kompostiin tarvittavasta veden määrästä m 3 /a:stä m 3 /a:iin HSY myöntää, että prosessi sisältää paljon tekniikkaa, jossa voi ilmetä häiriötiloja

129 129 jäteveden esipuhdistuslaitokseen varaudutaan, mutta äärimmäisessä häiriötilanteessa likaantunut vesi ohjattaisiin pahimmillaan tasausvesialtaisiin, jotka ovat kattamattomia jätevesien esikäsittely on ohjattava jätevesien käsittelylaitoksille, joiden valmiuksia kaatopaikkavesien käsittelyyn on nostettava kaikki Ämmässuon vesialtaat (tasaus-, suoto-, jätevesi ym.) on eristettävä ja katettava niin, ettei niistä pääse neste-, hajuvuotoja tai hajuttomien myrkkykaasujen vuotoja ympäristöön. Pilaantuneiden maiden vastaanotto, käsittely ja varastointi YVA-selostuksen mukaan pilaantuneet maat ja niistä aiheutuvat mikrobileijumat saattavat aiheuttaa allergia- ja astmaoireita, jopa syöpää pilaantuneista maista haihtuu mm. myrkyllisiä PAH-yhdisteitä pilaantuneita maita siirretään terveydellisistä syistä pois asutuksen läheisyydestä. Ämmässuolle lähiympäristön asutus sen sijaan saa ne riesakseen ja terveysriskikseen. ilmeisesti pilaantuneiden maiden avoaumoissa tapahtuvasta jälkikompostoinnista johtuva bensanhajuinen katku polttaa keuhkoja. Asukkaiden ainut mahdollisuus on paeta sisätiloihin, sulkea ovet ja ikkunat. kaikesta huolimatta nykyisten lupien mukaisten pilaantuneiden maiden käsittelyn määrä t/a haetaan nostettavaksi t/a muiden asukkaiden sairastumisriskiä ei enää tule ottaa eikä lupaa pilaantuneiden maiden määrän nostamiseen eikä lupaa haettuihin haihtuvilla yhdisteillä pilaantuneiden maiden käsittelyyn tule myöntää. Tarvittavat käsittelypalvelut on ostettava esim. Ekokemilta. muiden kaatopaikkojen pilaantuneita maiden vastaanottoon, käsittelyyn ja sijoitukseen ei tule myöskään myöntää lupia, vaan ne on vietävä esim. Ekokemille entistenkin luvitettujen pilaantuneiden maiden loppukompostointi on saatava halleihin, ei avoaumoihin katso tarkemmin muistutukseni kohta Päästöt ilmaan. Sekajätteen murskaus, paalaus, välivarastointi liitteen 4, Yleiskuvaus toiminnasta ja yleisölle tarkoitettu tiivistelmä, taulukossa 2.1 lupahakemusten jätemäärät s. 3 ilmoitetaan murskattavan, paalattavan ja välivarastoitavan sekajätteen haettavaksi määräksi murskauksen ja paalauksen osalta t/a ja välivarastoinnin osalta t/a. Lisäksi saman liitteen taulukossa 2.1. s. 2 ilmoitetaan välivarastoitavan jätepolttoaineelle haettavaksi määräksi t/a. HSY myöntää, että sekajätteiden käsittely aiheuttaa melu- ja pöly- ja hajuhaittoja käsittely kerää haittaeläimiä (lokit, rotat, kaatopaikoilla liikkuvat ja kettukapia levittävät supikoirat, ketut ja jopa karhu), jotka paalit rikkoessaan lisäävät hajuhaittoja lokit likaavat jo ennestään lähiympäristöä. Lokkien karkottaminen paukkupanoksin vain pahentaa tilannetta niiden siirtyessä likaamaan ulosteillaan ja kaatopaikoilta kuljettamiensa bakteerein lähijärviä, asutuksen laitu-

130 130 reita ja saunarakennuksia. Lähiasukkaat saavat siivota kaatopaikkatoiminnan näin aiheuttamat liat ja elää jatkuvassa salmonellaepidemian pelossa. terveyshaittojen estämiseksi jo alkeellisetkin jätemääräykset velvoittavat peittämään jätteet. Tässä ratkaisussa ne jätetään avotilaan, maan pinnalle pelkkiin muoviin käärittyinä paalivarastoissaan sekajäte kaasuuntuu, se aiheuttaa hajuhaittojen lisäksi palo- ja räjähdysvaaran muilta osin viittaan antamiimme YVA-arvion ja -selostuksen muistutuksiin muiden asukkaiden sairastumisriskiä ei enää tule ottaa eikä lupaa tule antaa haettuihin toimintoihin vaan polttolaitoksen huoltoseisokkien tai muiden häiriöiden aikana palvelut on ostettava ja ylim. jäte on ohjattava muihin polttolaitoksiin tai käsittely ja varastointi on sijoitettava polttolaitoksen viereen katso tarkemmin muistutukseni kohta Päästöt ilmaan. Rakennusjätteen murskaus, paalaus ja välivarastointi ja loppusijoitus, asbestin loppusijoitus, renkaitten murskaus ja varastointi liitteen 4, Yleiskuvaus toiminnasta ja yleisölle tarkoitettu tiivistelmä, sivulla 8 todetaan: Ympäristövaikutusten arviointi on tehty rakennusjätteen käsittelyn suunnittelukapasiteetilla t/a. saman liitteen taulukossa 2.1, s. 3 syntypaikkalajitellun rakennusjätteen käsittelystä ilmoitetaan 2 kertaan haettavaksi määräksi t/a. Ovatko määrät siis t/a vai t/a? saman liitteen sivulla 2 ilmoitetaan rakennusjätteen käsittelyrejekteille haettavaksi määräksi t/a ja rakennusjätteen käsittelylaitosten rejektien haettavaksi määräksi t/a lisäksi asbesti- ja erityisjätteille (sama liite, s. 2) ilmoitetaan haettavaksi t/a saman liitteen taulukossa 2.1 yhteenlasketut rakennusjätteille haettavat määrät muodostuvat jopa t/a, jos asbesti- ja erityisjätteet lasketaan mukaan mitkä ovat siis luotettavat rakennusjätteiden kokonaismäärät, joille lupaa haetaan? HSY myöntää, että toiminto lisää alueen meluja ja pölyjä näiden jätejakeiden käsittely aiheuttaa päästöjä ilmaan, jotka pölyjen lisäksi sisältävät mm. kreasiittipikeä ja PAH-yhdisteitä, jotka ovat myrkyllisiä ja mm. syöpää aiheuttavia ja vaarallisia hengitettäväksi muiden asukkaiden sairastumisriskiä ei enää tule ottaa eikä lupaa tule antaa haettuihin toimintoihin, vaan näiden jätejakeiden käsittelyssä on hyödynnettävä jo olemassa olevia laitoksia, käsittelyyn on etsittävä muita sijoitusratkaisuja toimintojen keskittäminen Ämmässuolle lopetettava YTV oli jo kertaalleen PROYn rakennusjätteiden käsittelylaitoksen osakas luopuen siitä. Uutta vastaavaa toimintoa ei tule aloittaa. katso tarkemmin muistutukseni kohta Päästöt ilmaan.

131 131 Maa- ja kiviainesten, asfaltin, betonin sekä tiilien vastaanotto ja murskaus liitteessä 4, yleiskuvaus toiminnasta ja yleisölle tarkoitettu tiivistelmä, sivulla 7 todetaan: Maa- ja kiviaineksen käsittelyssä varaudutaan t/a kapasiteettiin. saman liitteen taulukossa 2.1 sivulla 1 haettaviksi määriksi puhtaille maaja kiviainesjätteille ilmoitetaan t/a ja maa- ja kiviainesjätteille ilmoitetaan t/a. Sivulla 2 listassa on lisätty maa- ja kiviainesjätteille haettavaksi määräksi t/a ja sivulla 3 lisäys on t/a. Lisäksi vielä sivulla 2 kohdassa Peitemaina ja muissa rakenteissa hyödynnettävät sekä asfaltti-, betoni- ja tiilijätteet sekä maa- ja kiviainesjätteet haettavaksi määräksi on ilmoitettu t/a. Siis paljonko on maa- ja kiviaineksille haettava lupa? t/a? Sivulla 1 ilmoitetaan vielä asfaltti-, betoni- ja tiilijätteelle haettavaksi määräksi t/a. Mitkä ovat siis luotettavat kokonaismäärät, joille lupaa haetaan? HSY myöntää, että toiminto lisää alueen meluja ja pölyjä lupa on annettava ainoastaan niille määrille, jotka tarvitaan kaatopaikan massiiviseen peittoon ja kaatopaikan rakenteisiin, Ämmässuon alueesta ei tule kuitenkaan muodostaa mitään yleistä maa- ja kiviainesten yms. vastaanotto- ja käsittelyaluetta melun ja pölyn vuoksi murskaus on suoritettava halleissa, pelkkä koneiden herkimpien osien kotelointi ei riitä vastaanotto ja murskaus on hoidettava kaatopaikan keskiosissa ts. mahdollisimman kaukana asutuksista katso tarkemmin muistutukseni kohta Päästöt ilmaan. Liikenne Ämmässuolle tulevien jätekuljetusten meluja, kokonaispäästöjä ilmaan eikä jäteliikenteen terveysvaikutuksia ole tutkittu. Ainakaan niistä tutkimustuloksista ei ole annettu julkisuuteen mitään tietoja. jo luvitettujen jätteiden kuljetukset, vastaanotto ja käsittely on siirrettävä pois asutusta lähimpänä sijaitsevalta pohjoiselta kenttäalueelta keskemmälle kaatopaikkaa (liikenne- ja käsittelymelu, pölyt, päästöt ilmaan, maahan, vesiin) asukkaille aiheutuvien häiriöiden vuoksi ja uuden tieyhteyden myötä kaatopaikan laajennusalueelle suuntautuvat jätekuljetukset ja toiminnot on ohjattava vanhan kaatopaikan länsireunaa kulkevan huoltotien kautta kaatopaikan keskialueille katso tarkemmin muistutukseni kohta Päästöt ilmaan. Tuhkien, kuonien ja ongelmajätteeksi luokiteltavien tuhkien vastaanotto, sijoitus ja käsittely tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavien tukien määrää t/a haetaan nostettavaksi t/a nykyisiä määriä (joiden vastaanotto ja sijoitus jo sinänsä erittäin valitettavaa) suurempia määriä ei tule sijoittaa Ämmässuolle muiden asukkaiden sairastumisriskiä ei enää tule ottaa eikä tuhkia, puhumattakaan ongelmajätteiksi luokiteltavien tuhkia, kuonia ym. tule käsitel-

132 132 lä Ämmässuolla. Mikäli ne ennen loppusijoitustaan vielä vaativat käsittelyä, on se tapahduttava joka jätteenpolttolaitoksilla tai Ekokemillä tms. Ensin puhuttiin vain tuhkien loppusijoituksesta, nyt ollaan jo käsittelemässä niitä. Tämä hivuttautumismenettely on systemaattista harhaanjohtamista. nykyisetkin luvitetut tuhkamäärät tulee vastaanottaa kaatopaikan keskiosassa, ei missään nimessä pohjoisella kentällä, joka lähimpänä asutusta ympäristölupamääräyksien tarkistaminen, lupahakemuksen liite 7 s. 42 todetaan kohdassa Ongelmajätteeksi luokiteltavan tuhkan käsittely: Ongelmajätteeksi luokiteltavat tuhkat ja kuonat käsitellään uudella kaatopaikalla erillisellä alueella ja toiminnalle haetaan erikseen ympäristölupa. Toiminnalle on myönnetty ympäristölupa , joka ei ole vielä lainvoimainen valitusten johdosta. Mitä tarkoittaa vielä tuo erikseen haettava ympäristölupa? katso tarkemmin muistutukseni kohta Päästöt ilmaan. Vakuudet ja vakuutukset ympäristölupahakemuskaavakkeessaan HSY toteaa, että Laki ympäristövakuutuksesta määrää, että vakuuttamisvelvollisia ovat yksityisoikeudelliset yhteisöt. HSY ei ole yksityisoikeudellinen yhteisö eikä sillä siten ole vakuuttamisvelvollisuutta ympäristövakuutuksen osalta. Valitimme Vaasan Hallinto-oikeuteen Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä Nro YS 1627 HSY ongelmajätteen kaatopaikan ja jätteen esikäsittelyalueen rakentamisesta. Päätöksessään nro 11/0155/ Vaasan hallinto-oikeus toteaa: Hallinto-oikeus katsoo, että HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän asema sen harjoittaessa kaatopaikkatoimintaa ei ole pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevasta yhteistoiminnasta annetun lain tai muunkaan säännöksen tai sopimuksen mukaan sellainen, että se voitaisiin vapauttaa ympäristönsuojelulain 42 :n 3 momentissa tarkoitetusta vakuuden tai muun vastaavan järjestelyn asettamisesta. tässäkin lupakäsittelyssä riittävät vakuutukset ja vakuudet tulee HSY:ltä velvoittaa. Aloittamislupa ennen lainvoimaisuutta HSY hakee lupaa aloittaa toiminnot ennen ympäristöluvan lainvoimaisuutta edellä mainitussa Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä Hallinto-oikeus kumoaa toiminnan aloittamiseen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista annetun luvan siltä osin kuin lupapäätöksessä on sallittu tuhkien ja kuonien läjittämisen aloittaminen ongelmajätteen kaatopaikalle mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. tässäkään lupakäsittelyssä aloittaislupaa ennen lainvoimaisuutta ei tule myöntää. CC ja DD esittävät päivätyssä muistutuksessaan huolensa kaatopaikan toiminnan laajentumiselle:

133 133 Terveysvaikutusten arviointia ei ole tehty lähialueella asuville mahdollisesti aiheutuvista terveysriskeistä, koskien nyt vireillä olevista hankkeista eikä myöskään jo toiminnassa olevien toimintojen yhteisvaikutusta terveyteen ole arvioitu. Mahdollisten terveys- sekä ympäristöhaittojen vastuun kohdentamista HSY:n vastuulle tulisi selvittää. HSY toimijana pitää ottaa vastuu kaatopaikan mahdollisista terveysriskeistä. Pohjavesien tarkkaileminen laajemmalta alueelta, esim. näytteiden ottaminen HSY:n lukuun asukkaiden porakaivoista esim. 5 km:n säteellä kaatopaikan suojavyöhykkeeltä. Hajuhaittojen saaminen siedettävälle tasolle. Mikrohiukkasten mittaus sekä tarkempi seulonta ja informointi lähialueen asukkaille esim. 25 km:n säteellä kaatopaikan suojavyöhykkeeltä. Kerättävien ja poltettavien kaatopaikkakaasujen julkinen tiedottaminen ja mitä vaarallisia yhdisteitä vapautuu lähialueen ilmaan. Poikkeustilanteissa ilmanlaadunraja-arvot ylitettäessä lähialueen asukkaita tulisi tiedottaa välittömästi tekstiviestillä yms. Poikkeustilanteissa lähialueen evakuointiin tulisi kiinnittää huomiota esim. tulipalon sattuessa ympäristöön vapautuu vaarallisia palokaasuja. Lupahakemuksessa ei saisi ilmetä epätarkkoja käsitteitä esim. "muiden jätteiden hyödyntäminen" sekä "eräiden jätteiden hyödyntäminen"; ko. käsitteet saattavat sisältää mitä vain. Lupahakemuksen ulkopuolelta huomauttaisin, että suojavyöhykkeelle ei saisi antaa lupia saastuttaville ja meluaville toiminnoille, eikä myöskään teollisuudelle. Suojavyöhykkeen tulisi toimia eräänlaisena "takapihana" tai kaatopaikan "etupihana". Kaatopaikalle tulevien jätteiden on oltava vain Espoota rajoittavilta kunnilta Yhdyn CC-DD:n esittämään vaateeseen. EE ja FF sekä heidän tuotantoyhtiönsä Oy Electric Field Production Ab esittävät saapuneessa muistutuksessaan muun muassa seuraavan: Olemme alusta lähtien johdonmukaisesti vastustaneet Ämmässuon toimintaa juuri niiden haittojen vuoksi, joita luetellaan ympäristölupahakemuksessa mm. haju ja pölypäästöt, työkoneiden melu ja liikenne ja maastoon johdettavista vesistä aiheutuvat päästöt vesiin. Pyydämme erityisesti huomioimaan, että Asunto-osakeyhtiö Rådalilla on osuus Bockträskin, Loojärven ja Kolmperän järvien yhteisiin vesialueisiin. Niinä vuosina, joina Ämmässuo on ollut toiminnassa, olemme tehneet lukuisia valituksia ja huolimatta kaikista luvatuista parannusehdotuksista, ovat haitat jatkuneet (mm. haju biojätteestä). Meille ei ole myöskään tarjottu mitään korvauksia esimerkiksi maan arvon alenemisesta. Jo muut alueelle suunnitellut toiminnot ja toimintojen sijoittuminen tulevat mitä suurimmalla todennäköisyydellä aiheuttamaan ympäristöongelmia ja lähimpien kiinteistöjen viihtyvyys tulee vähenemään.

134 134 Vaadimme, että viranomaiset takaavat meille jätteenkäsittelykeskuksen lähimmille naapureille meluttomat ja hajuttomat olosuhteet, jonka vuoksi me tässä vaiheessa vastustamme kokonaisuudessaan Ämmässuon laajentamissuunnitelmia. Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry ja Virtavesien hoitoyhdistys ry esittävät vaatimuksinaan päivätyssä mielipiteessä, että hankekokonaisuudelle määrätään: 1) Tarkemman hulevesisuunnitelman teko. 2) Pintavesien tarkkailuohjelmaan jatkuva vesipäästöjen mittausvelvollisuus (ainakin happipitoisuus, ph ja kiintoainespitoisuus) vesistöpäästöjen valvomiseksi seuraaviin puroihin: Kauhalanjokeen laskeva Laitamaanpuro Loojärveen laskeva Halujärvenpuro (Ämmässuonoja) Gumbölenjokeen (Mustapuro) laskeva Koskenmäenpuro sekä Nupurinjärveen laskeva Histanpuro. 3) Selvitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle näiden purojen kunnostustarpeesta mennessä. Selvitykseen on sisällytettävä suunnitelma kunnostustoimista ja toteuttamisaikataulusta. Selvityksessä on otettava huomioon alueen muiden hankkeiden vaikutus näihin puroihin. 4) Sähkökoekalastuksin tehtävä kalastotarkkailu ja koeravustus Kauhalanjoessa, Kakarlammen laskupurossa, Mankinjoen yläjuoksulla ja Gumbölenjoen reitillä (Svartbäckträsket-Kvarnträsk) kahden vuoden välein. Perustelut Mankinjoen vesistössä sekä Mankinjoen että Gumbölenjoen haarassa elää luonnonvarainen merivaelteinen taimenkanta. Se on DNA-analyysien perusteella todennäköisesti alkuperäinen ja perinnöllisesti monimuotoinen. Kannan säilyminen riippuu vesistön vedenlaadun säilymisestä vähintään nykyisellään. Vesistössä elää myös luontaisesti lisääntyvinä muita vaelluskaloja, kuten vaellussiika, vimpa, ankerias ja nahkiainen. Näistä meritaimen, ankerias ja vaellussiika ovat uhanalaisia. Mankinjoen vesistön koskialueiden kunnostamista ja vaellusesteiden purkamista kaavaillaan parhaillaan. Vedenlaadun heikentyminen voi vesittää tulevien (osin valtion rahoittamien) kunnostusten hyödyt. Vaikutusalueen purot, joihin Ämmässuon valumavesiä päätyy, ovat käytännössä kaikki potentiaalisia taimenen ja ravun elinalueita ja poikastuotantoalueita. Vesistössä esiintyy myös laajalti rapuja, jotka ovat taloudellisesti arvokas ja merkittävä luonnonvara. Ravut ovat myös erittäin herkkiä vedenlaadun muutoksille. Vedenlaadun muutokset voivat aiheuttaa rapukantojen taantumisen tai tuhoutumisen kautta merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Rapuja tavataan alueella myös pienemmissä purovesistöissä.

135 135 Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu hallintolain 34 :n mukaisesti mahdollisuus vastineen jättämiseen annettujen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Luvan hakija esittää ja päivätyissä vastineissaan muun muassa seuraavan: Vastine Espoon kaupungin ympäristökeskuksen lausuntoon HSY:llä ei ole huomautettavaa Espoon kaupungin ympäristökeskuksen lausunnon osalta. Vastine Etelä-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen lausuntoon Lausunnossa pidetään pienhiukkasten PM 2,5 -pitoisuuksien mittausten jatkamista edelleen tarpeellisena, jotta saadaan tietoa uusien toimintojen vaikutuksesta pitoisuuksiin. HSY pitää kiinni esityksestään pienhiukkasten PM 2,5 -pitoisuuksien mittausten lopettamisesta. Uusilla toiminnoilla ei ole sellaisia ympäristövaikutuksia, että PM 2,5- pitoisuuksien mittaamisella saataisiin tietoa, jota voidaan aidosti hyödyntää käsittelykeskuksen toiminnan ympäristövaikutusten arvioinnissa tai prosessien säätämisessä. Muilta osin HSY:llä ei ole huomauttamista lausunnosta. Lausunnossa käsitellään myös biojätteiden laitosmaista käsittelyä. Biojätteiden laitosmainen käsittely (kompostointi ja mädätys) käsitellään omassa lupahakemuksessaan. Tässä lupahakemuksessa käsitellään biojätekompostin jälkikypsytys ja muut kentillä tapahtuvat biojätteiden käsittelytoiminnot. Biojätteiden laitosmaista käsittelyä koskevaan lausuntoon ei oteta kantaa tässä yhteydessä. Vastine Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, kulttuuri ja osaaminen -vastuualueen/kalatalouspalvelutryhmän lausuntoon Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelutryhmän vaatimukset ovat lausunnon mukaan seuraavat: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristötarkkailuihin on lisättävä määrävuosin tehtävä kalataloudellinen tarkkailu purkuvesistöjen kalataloudellisen kartoituksen ja kunnostustarveselvityksen laatiminen. HSY esittää vastineenaan, että mahdollisesti tehtävään kalataloudelliseen tarkkailuun ja laadittavaan kartoitukseen sekä kunnostustarveselvitykseen

136 136 tulee velvoittaa kaikki em. purkuvesistöjen valuma-alueilla olevat toimijat ja toiminnot. Vastine Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoon Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa on puututtu useisiin lupahakemusasiakirjoissa esitettyihin seikkoihin. Seuraavassa on esitetty vastineet elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kysymyksiin ja vaatimuksiin lausunnon mukaisessa järjestyksessä ja otsikoinnein. Vanha kaatopaikka Vanhan kaatopaikan käyttö jätteiden sijoittamiseen loppui lokakuussa 2007 eikä sinne voida enää sijoittaa jätteitä. Kaatopaikan viimeistelytyöt on aloitettu 2000-luvun alussa ja niitä jatketaan mm. jätetäytön painumat huomioon ottaen arviolta 2020-luvun alkupuolelle, jolloin tehdään viimeisenä täytön lakialueen pintarakenteet. Täytön lakialueen muotoiluun tarvitaan massoja, joiden käytölle haetaan lupaa tässä lupahakemuksessa. Haettava määrä on suuri ja se johtuu osin siitä, että osa massamäärästä on voimassa olevan vuoden 2003 luvan mukaisia massoja. Uusina massalajeina ovat jätteenpolton tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava kuona ja käsitellyt pilaantuneet maat. Uusien massalajien sijoittamiselle on tarvetta ja vanhan kaatopaikan viimeistelyrakentamisessa ne tulevat käytetyksi hyödyksi. Massamäärän suuruutta perustellaan myös sillä, että mikäli massoja on runsaasti jonakin ajankohtana käytettävissä, voidaan täytön lakialue muotoilla nopeassa aikataulussa ja jättää se painumaan. Riittävän pitkä painuminen on välttämätöntä viimeistelyn pintarakenteiden teon kannalta. Vanhalle kaatopaikalle ei sijoiteta missään tapauksessa massoja yli viimeistelyrakentamisen tarpeen. Tehtyjen stabiliteettitarkastelujen mukaan jätetäyttö painuu ja siinä tapahtuu lievää sivuttaissiirtymää. Lupahakemuksessa mainitun raportin mukaan tilanteessa, jossa painumien aiheuttama lisätilavuus täytetään, sivuttaissiirtymä on suurimmillaan noin 1,22 m 7,5 vuoden ajanjaksolla. Vastaavasti jätetäytön painumat ovat suurimmillaan noin 7,7 m. Sivuttaissiirtymät ovat mahdollisia täytettävän lakialueen ulkopuolella. Jätetäytön painumat ja mahdolliset sivuttaissiirtymät on otettu huomioon täyttöalueen pintarakenteissa. Käytetty pintarakenne on elastinen ja sallii jonkin verran muodonmuutoksia. Täytön lakialueella lopulliset pintarakenteet tehdään valmiiksi vasta jätetäytön painumien tasaannuttua. Ylemmän terassitien alapuolella pintarakenteet ovat joko täysin valmiit tai pintakerrosta vailla valmiit. Näillä alueilla myös jätetäyttö on pisimpään painunut. Mikäli jätetäytön muodonmuutokset aiheuttavat vaurioita pintarakenteisiin, vauriot korjataan. Vanhan täyttöalueen tarkkailuun kuuluu olennaisena osana viimeistelyrakenteiden kunnon tarkkailu. Lupahakemuksen liitteen 7.4 mukaan täytön lakialueen muotoiluun tarvitaan massoja noin m 3. Arviossa on mukana täytön pai-

137 137 numisesta aiheutuvaa lisätilavuutta. Mikäli lupapäätöksessä määrätään lakialueen muotoilussa käytettävien massojen enimmäismäärä, em. massamääräarviota esitetään nostettavaksi arviointitarkkuudesta johtuen (painumat ym.) noin 30 %, eli enimmäismassamäärä olisi m 3. Kompostointilaitoksen lopputuote Kaatopaikoilla hyödynnetään tarvittaessa kompostointilaitoksen lopputuotetta, joka ei täytä Eviran tuotevaatimuksia (massa ei ole hygienisoitunut sivutuoteasetuksen mukaisesti esim. laiterikosta johtuen). Uuden kaatopaikan kaatopaikkarakenteet Hakemuksen mukaan uuden kaatopaikan pohjarakenteet tehdään jatkossa kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaisina, jolloin ne täyttävät kaatopaikoille asetetut vaatimukset. Laajennusalueen pohja on louhittua kalliota, joka ei painu. Painumattomalla pohjalla kaatopaikan pohjarakenteisiin kohdistuva rasitus on pienimmillään. Uudelle kaatopaikalle sijoitetaan tavanomaista jätettä, jolloin pohjarakenteisiin ei kohdistu myöskään kemiallista rasitusta. Uuden kaatopaikan pohjarakenteet on aikaisemmin tehty kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) perustasosta poiketen vaativimmin rakentein. Kaatopaikkatoiminnan laajuus ja olosuhteet muuttuvat Vantaan jätevoimalan käyttöönoton myötä, jolloin kaatopaikan rakenteina on perusteltua käyttää yleisesti käytössä olevia, vaatimukset täyttäviä rakenteita. Asian tarkasteluun liittyvät myös kustannustekijät, sillä kaatopaikkarakentaminen on joka tapauksessa kallista, kun se tehdään asetetun vaatimustason mukaisena. Huomautettakoon, että parhaillaan suunniteltava ja rakennettava laajennusalue S2 tehdään vastaavantasoisena kuin parhaillaan käytössä oleva alue S1. Lisäksi alue R1 on jo rakennettu valmiiksi. Rakentamista jatketaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaisin rakentein noin kymmenen vuoden kuluttua. Kaatopaikan laajennusten rakennussuunnitelmat laadunvalvontasuunnitelmineen hyväksytetään valvontaviranomaisella vähintään kolme kuukautta ennen rakentamisen aloittamista tai muuten erikseen valvontaviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Toteutuneet kaatopaikkarakenteet dokumentoidaan ja raportoidaan valvontaviranomaiselle. Jätteiden käsittely ja välivarastointi HSY yhtyy näkemykseen, jonka mukaan toimintojen pölyn, hajun ja melun leviämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. HSY etsii myös jatkuvasti uusia ratkaisuja, joilla ko. haittavaikutuksia voitaisiin entisestään vähentää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) on ollut sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama tutkimushanke, jonka tavoitteena oli tutkia biologisen jätteenkäsittelyn aiheuttamien mikrobiologisten päästöjen määrää ja koostumusta sekä selvittää kuinka pitkälle päästölähteestä mikrobit merkittävinä pitoisuuksina voivat levitä. Tämän lisäksi selvitettiin hiukkaspäästöjen bio-

138 138 logista aktiivisuutta toksikologisin menetelmin. Ämmässuon käsittelykeskus oli mukana tässä laajassa tutkimushankkeessa. HSY:n käsityksen mukaan em. tutkimushankkeessa on jo riittävässä määrin selvitetty kenttäalueilla käsiteltävien biohajoavien jätteiden sisältämien mikrobien leviämistä ja niiden vaikutusta ihmisten terveyteen. Sekajätteen paalaus Paalit varastoidaan tiivispohjaisilla kentillä ja niistä suotautuvat likaiset vedet johdetaan jätevesien käsittelyyn. Vanhalla kaatopaikalla nyt tilapäisesti olevan paalivarasto on lakialueella väliaikaisen pintarakenteen päällä. Vedet imeytyvät kaatopaikkaan ja sieltä edelleen jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien keräilyjärjestelmään ja Suomenojan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Paalivaraston kokoa puretaan viemällä paaleja koepolttoon. Pieni osa paaleista varastoidaan nykyisessä sijoituspaikassaan enintään kolme vuotta, jotta saadaan kokemus sekajätepaalien pitkäaikaisesta varastoinnista. Paalien kääremuovien kestävyyttä seurataan visuaalisesti. Mikäli koetoiminnan tuloksena ilmenee, että paalien kestävyyttä tulee lisätä, niin se on mahdollista varsinaisen paalaustoiminnan alettua. Paalien kestävyyttä on mahdollista parantaa esimerkiksi tehostamalla murskausta tai lisäämällä paalimuovin käärintäkerroksia tai paksuutta. Pinta- ja pohjavedet HSY on tehnyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle esityksen kertaluonteisesta selvityksestä, jolla selvitetään homeen esiintymistä pohjavedessä käsittelykeskuksen ympäristössä. Pilaantuneiden maiden käsittelyn lopputuotteiden käyttö HSY esittää vastineenaan, ettei se katso maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) orgaanisten haitta-aineiden ylempien ohjearvojen käytön kaatopaikkahyödyntämisen kriteerinä (tiivistyskerroksen alapuolella) olevan perusteltua eikä tarkoituksenmukaista, etenkään öljyhiilivetyjen ja PAHyhdisteiden osalta. Alempia ohjearvoja voidaan HSY:n puolesta käyttää kaatopaikkahyödyntämisen kriteereinä tiivistyskerroksen yläpuolella vanhalla ja uudella kaatopaikalla, kuten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa esitetään. Muilta osin, muun muassa luovuttaminen HSY:ltä muualla hyödynnettäväksi, HSY pitäytyy ympäristöluvan päivityshakemuksen hyötykäyttökriteereissä 1. ja 2. esittämäänsä. Epäorgaanisten haitta-aineiden kaatopaikkahyödyntämisen kriteereihin uudella kaatopaikalla (tiivistyskerroksen alapuolella) HSY:llä ei ole huomauttamista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa esitetystä.

139 139 Vanhalla kaatopaikalla epäorgaanisten haitta-aineiden kaatopaikkahyödyntämisen kriteereinä (tiivistyskerroksen alapuolella) voitaneen HSY:n puolesta hyväksyä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa esitetyt ylemmät ohjearvot, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esittämin perustein. Lisäksi HSY on esittänyt perustelut edellä esittämäänsä. Uuden kaatopaikan täyttöalueen R1 kaasunkeräysrakenteet Uuden kaatopaikan täyttöalueen R1 kaasunkeräysrakenteet tehdään kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaisesti ottaen huomioon kaatopaikan luokitus. Mikäli täyttöalue R1 luokitellaan pysyvän jätteen kaatopaikaksi, täyttöalueelle ei rakenneta kaasunkeräysrakenteita, sillä pysyvän jätteen kaatopaikalla ei muodostu kaatopaikkakaasua. Mikäli täyttöalue R1 luokitellaan tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi, täyttöalueen pintarakenteeseen kuuluu kaasunkeräyskerros. Lisäksi täyttöalueelle rakennetaan kaasukaivot käyttäen rakentamisessa yksinkertaisempaa tekniikkaa kuin täyttöalueen S1 ns. bioreaktorikaatopaikalla. Rakentamisessa käytetään samoja koeteltuja teknisiä ratkaisuja kuin Ämmässuon kaatopaikoilla on jo pitkän aikaa käytetty. Yksityiskohtaiset suunnitelmat kaasukaivojen rakentamisesta esitetään viranomaisen hyväksyttäviksi täyttöalueen yksityiskohtaisen rakentamissuunnittelun yhteydessä. Kaatopaikkakaasu kerätään kaasukaivoista ja kaasunkeräyskerroksesta kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) edellyttämällä tavalla hyödynnettäväksi jätteenkäsittelykeskuksen olemassa olevassa kaasuhyödyntämisjärjestelmässä. Kaasunkeräykseen käytetään joko olemassa olevia kaasunsäätöasemia ja siirtoputkistoja tai tarvittaessa erikseen rakennettavia uusia järjestelmiä. Täyttöalueen R1 puhtaat pintavedet ja ulkopuoliset valumavedet pidetään kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaisesti erillään kaatopaikkavesistä. Kaatopaikkavedet kerätään yhteen soveltuvin teknisin ratkaisuin, kuten salaojituksin ja pumppauksin. Kaatopaikkaa hoidetaan siten, että sen ulkopuolelle johdettavien kaatopaikkavesien määrä on mahdollisimman pieni ja niistä aiheutuva kuormitus mahdollisimman vähäinen, kuten valtioneuvoston kaatopaikkapäätös edellyttää. Kaatopaikkavedet johdetaan jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien keräysja esikäsittelyjärjestelmään ja edelleen HSY:n vesihuollon jätevedenpuhdistamolle. Täyttöalueen R1 vesien keräys järjestetään putkisto-, ojitus- ja pengerjärjestelyin olemassa oleviin putkistoihin, pumppaamoihin ja tasausaltaisiin. Rakentamisessa käytetään samoja koeteltuja teknisiä ratkaisuja kuin Ämmässuon kaatopaikoilla on jo pitkän aikaa käytetty. Yksityiskohtaiset suunnitelmat vesien keräysrakenteista esitetään viranomaisen

140 140 hyväksyttäviksi täyttöalueen yksityiskohtaisen rakentamissuunnittelun yhteydessä. Nestemäisten jätteiden vastaanotto HSY varautuu lupahakemuksen mukaisesti rakentamaan jätteenkäsittelykeskukseen altaat nestemäisille jätteille. HSY on myös valmis selvittämään esim. rasvanerotuskaivolietteiden vastaanottomahdollisuuksia käsittelykeskukseen rakennettavassa mädätyslaitoksessa. Niiden vastaanotto ja käsittely eivät kuitenkaan ole mahdollista lupahakemuksen täydennyksessä kuvatunlaisissa altaissa muun muassa hajuhaittojen vuoksi. HSY:n jätehuollon tietojen mukaan nestemäisiä jätteitä vastaanotetaan HSY:n vesihuollon toimesta muun muassa Viikinmäessä ja Suomenojalla (jälkimmäisessä ei rasvanerotuskaivojen lietteitä). Lisäksi Juvanmalmille on parhaillaan vireillä (dnro ESAVI/8/04.08/2012) yksityisen toimijan ympäristölupahakemus nestemäisten ongelmajätteiden sekä hiekka- ja rasvakaivolietteiden vastaanotto- ja käsittelylaitokselle. HSY:llä ei ole tässä vaiheessa huomautettavaa lausunnossa esitetyistä altaiden rakenteiden, käytön, hoidon ym. raportointi-, hyväksyttämis- ym. menettelyistä. HSY korostaa varautuneensa lupahakemuksen mukaisten altaiden rakentamiseen. Altaissa vastaanotettavien jätteiden tulee soveltua altaissa käsiteltäviksi, joka tulisi ottaa huomioon vastaanotettavien jätteiden luetteloa laadittaessa. Paalien purku jätteenkäsittelykeskuksessa Lupahakemuksen täydennyksessä ja siinä mainitussa muistiossa ( /paalien avaamisen merkitys vuosina tehdyn YVA:n johtopäätöksiin) on kattavasti selvitetty, ettei sekajätepaalien avaamisella Ämmässuon uudella kaatopaikalla ole olennaista lisäystä toiminnan ympäristövaikutuksiin verrattuna tilanteeseen, jossa paalit vietäisiin avaamattomina Långmossebergenin polttolaitokseen. Johtopäätöstä tukee myös Ämmässuolla tehty paalien avaamiskokeilu sekä muualta Suomesta saadut käyttökokemukset. HSY katsookin, ettei paalien avaamiselle sisätiloissa ole riittäviä terveys- ja ympäristönsuojelunäkökohtiin liittyviä perusteluja. Sekajätteen varastointi HSY katsoo, että edellytykset esilajitellun, paalaamattoman poltettavan jätteen varastoinnille uudella kaatopaikalla ennen paalausta ovat lupahakemuksen mukaisesti olemassa. Tätä johtopäätöstä tukevat mm. muualta Suomesta saadut käyttökokemukset (mm. Kiertokapula Oy:n toimesta tehdyt kokeilut). Jätteen murskaaminen jyräämällä ja väliaikainen peittäminen vähentävät toiminnasta aiheutuvia haju- ym. haittoja riittävästi.

141 141 Välivarastointia tarvitaan, koska jätteiden vastaanottoa ja paalaustoimintaa ei voida synkronoida täydellisesti. Myös paalauslaitteiston lyhytaikaisiin korjaus- ja huoltoseisokkeihin tulee varautua. HSY pitäytyy lupahakemuksessa esittämässään poltettavan jätteen välivarastoinnissa, koska ilman sitä paalaustoimintaa ei voida edellisen mukaan järjestää. Mikäli toiminnasta käytön aikana ilmaantuisi ympäristön kannalta liiallista haittaa, HSY ryhtyy tarvittaviin lisätoimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi. Tarvittaessa HSY voi myös esittää ennen toiminnan aloittamista yksityiskohtaisen suunnitelman jätteiden varastoinnista (määrä, kesto, hajuhaittojen estäminen, hajuhaittojen seuranta). Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa mainitut viime vuosien toistuvat hajuhaitat liittyvät nykyiseen tilanteeseen, jolloin sekajäte läjitetään uudelle kaatopaikalle. Långmossebergenin polttolaitoksen valmistumisen jälkeen sekajäte kuljetetaan suoraan polttolaitokseen, jolloin tilanne on Ämmässuon uuden kaatopaikan osalta täysin erilainen kuin nykyään. Jätteen välivarastointia ja paalausta Ämmässuolla tarvitaan ainoastaan polttolaitoksen huolto- ym. seisokkien aikana. Ennen polttolaitoksen valmistumista tapahtuva poltettavan jätteen paalaus on väliaikainen ratkaisu. Tällöin paalaamatta jäävä sekajäte on mahdollista läjittää bioreaktorikaatopaikalle. Kuonien ikäännyttäminen HSY ei näe ristiriitaa lupahakemuksessa esittämänsä ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon välillä. Kuonia ei tulla ikäännyttämään uuden kaatopaikan pohjoispuoleisella käsittelykentällä. Nykyisten suunnitelmien mukaan ikäännyttäminen tehdään uuden kaatopaikan käsittelykentillä, mutta kuonien ikäännyttämiseen hyvin soveltuvia kenttäalueita ovat myös nykyiset hyötykäyttökentät ja niiden laajennukset etelään. Vastine AA:n muistutukseen Lupaprosessin ajoitus, kuulutus, tiedotus asukkaille ja aineiston saatavuus Muistutus koskee mm. lupaprosessien ajoittumista, kuuluttamista ja lupahakemusaineiston saatavuutta sekä selkeyttä. HSY ei esitä vastinetta muistutuksessa esitetyistä seikoista. Käsiteltävien aineiden ja toimintojen laajentamislupa yleensä ja varautuminen ottamaan jätteitä myös muista kunnista Muistutus koskee mm. Ämmässuon alueen toimintoja ja päästöjä yleensä, toimintojen sijoittamista suljettuihin tiloihin sekä asukkaiden palautteen huomioon ottamista. Lisäksi muistutuksen tekijä kiinnittää huomiota ympäristön asutuksen terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin puutteeseen ja käsittelytoimintojen kapasiteetteihin ja toimintojen pinta-aloihin. Muistuttajan mielestä Ämmässuolle ollaan tekemässä ongelmajätteiden

142 142 kaatopaikkaa. Muistuttajan mukaan Ämmässuolle ollaan ottamassa enenevässä määrin jätteitä HSY:n alueen ulkopuolelta. HSY esittää vastineenaan, että HSY on määrätietoisesti ja käytettävissä olevin keinoin pyrkinyt vähentämään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Tähän tähtäävät mm. käsittelylaitosten korkea ja nykyaikainen tekninen taso, kattavat velvoitetarkkailut ja omaehtoinen tarkkailu sekä jätteenkäsittelykeskuksen ympärillä, pääosin HSY:n omistamilla alueilla sijaitseva suojavyöhyke. Muut käsittelytoiminnot kuin kaatopaikat sijaitsevat pääosin suljetuissa tiloissa. Kaatopaikkatoiminnassa pyritään siihen, että avoinna olevaa jätetäyttöaluetta on mahdollisimman vähän, toisin sanoen kaatopaikkoja peitetään väliaikaisesti ja viimeistellään täytön etenemisen mukaan. Asukkaiden palautteet on pyritty ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon. Asukkaiden suuntaan HSY on pyrkinyt pitämään jatkuvaa yhteyttä. Tästä osoituksena ovat mm. sidosryhmätapaamiset ja erilaiset tiedotustilaisuudet ja avointen ovien päivät sekä HSY:n kotisivuilla jaettu laaja informaatio. HSY toimintaperiaatteena on myös jätehuollossa avoimuus. HSY toimii lupa- ym. viranomaisten asettamien vaatimusten mukaisesti. Toistaiseksi systemaattisia ympäristön asutuksen terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arviointeja ei ole vaadittu. Muistuttajan näkemys toimintojen laajuudesta on virheellinen. Luvat haettiin ensimmäisessä vaiheessa siten, että ne käsittivät vastaanottoalueet, vanhan kaatopaikan alueen sekä muita käsittelyalueita. Näiden pinta-ala on lähempänä 100 hehtaaria eikä suinkaan 5 ha. Lisäksi on huomattava, että jätteenkäsittelyalueiden lupaprosessi on muuttunut useamman kerran Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen perustamisen jälkeen. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ensimmäinen lupa oli sijoituspaikkalupa. HSY:n Ämmässuolla omistamien alueiden pinta-ala on tällä hetkellä noin 200 ha, johon sisältyvät myös lähisuojavyöhykkeet. Epäselväksi jää, mistä muistuttaja on päätynyt 500 ha alueeseen. Ämmäsuolle, uuden kaatopaikan yhteyteen tehdään rakennettavan jätteenpolttolaitoksen tuhkan loppusijoitusalue. Sijoitettava tuhka luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi (ongelmajätteeksi). Loppusijoitusalue rakennetaan kalliolouhokseen, johon tehdään täydelliset eristeet ja joka varustetaan käytön aikana sadekatoksella. Yhteistoiminta eri jätehuollon toimijoiden kesken on ajan vaatimus. Kaikkien ei kannata rakentaa käsittelylaitoksia kaiken tyyppisille jätteille. Myös HSY käyttää tarvittaessa alueen ulkopuolisia palveluja ja varautuu ottamaan tiettyjä jätteitä vastaan alueensa ulkopuolelta. Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeita on tarkasteltu Uudenmaan liiton julkaisemassa (Uudenmaan liiton julkaisusarja E ) Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan taustaselvityksessä Jätehuollon pitkän aikavälin

143 143 aluetarpeet. Selvityksen laatimiseen osallistuivat Uudenmaan, Hämeen, Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen liitot sekä ympäristöministeriö, Uudenmaan ja Hämeen ympäristökeskukset, YTV ja alueelliset jäteyhtiöt. Selvityksessä todetaan muun muassa seuraavaa: Sekä jätehuollon järjestämisen että tehokkaan maankäytön kannalta paras ratkaisu on keskittää jätehuoltotoimintoja alueellisiin jätekeskuksiin. Näin vähennetään liikennöintitarvetta ja alueella tehtävät infrastruktuuri-investoinnit saadaan tehokkaaseen käyttöön. Erityyppisten loppusijoitusalueiden lisäksi niihin voi sijoittua myös eri jätejakeiden laitosmaista käsittelyä, kuten esim. biojätteen kompostointia, sekä erilaista jätemateriaalien hyödyntämiseen liittyvää sekä kunnallista että yksityistä yritystoimintaa. Haettavat käsittelymäärät Muistutus koskee haettavien jätemäärien sekavuutta. HSY esittää vastineenaan, että muistuttajan laskelmat hakemuksen jätemääristä ovat virheelliset. Haettavat todelliset jätemäärät selviävät hakemuksen liitteistä 4. ja 7. Jostakin syystä jätemäärätaulukoita on luettu lukematta hakemuksen liitteiden 4. ja 7. selventävää tekstiä. Huomautettakoon vielä, että hakemuksessa esitetyt jätemäärät ovat kunkin jätejakeen osalta maksimimääriä todellisten jätemäärien jäädessä yleensä huomattavasti hakemuksessa esitettyä pienemmiksi. Tarkkailu yleensä Muistutus koskee mm. jätekeskuksen tarkkailujen kiristämistä ja siinä on viitattu muistutuksen seuraaviin pinta- ja pohjavesiä sekä ilmapäästöjä koskeviin kohtiin. HSY esittää vastineenaan, että Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa tarkkaillaan hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien mukaisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen nykyinenkin tarkkailu ylittää huomattavasti jätteenkäsittelypaikoilta yleensä vaadittavan tason. Pinta- ja pohjavedet Muistutus koskee mm. pohjavesien virtausta jätteenkäsittelykeskuksen lounais- ja luoteispuolilla sekä Ämmässuon-Kulmakorven alueen toimintojen yhteisvaikutuksia. HSY esittää vastineenaan, että hakemuksessa esitetty pohjavesien virtaussuuntien tarkastelu perustuu alueella tehtyihin tutkimuksiin sekä hydrogeologin asiantuntijalausuntoon. Muistuttajan mainitsemalla käsittelykentällä ei käsitellä vaarallisiksi jätteiksi (ongelmajätteiksi) luokiteltavia tuhkia.

144 144 HSY ei vastaa Ämmässuon-Kulmakorven alueella sijaitsevien muiden toimijoiden toiminnasta. Lupaviranomainen ottaa lupakäsittelyssään tarvittaessa huomioon alueen eri toimintojen yhteisvaikutukset. Päästöt ilmaan, pölyt, mikrobit, kaasut, hajut, melut yms. Muistutus koskee mm. ilmapäästöjen mittauksia yleensä, niiden julkistamista ja poikkeustilanteista tiedottamista. Muistuttajan mielestä PM 2,5 - hiukkasten mittauksista ei tule luopua. Muistuttaja esittää edelleen jätteenkäsittelykentän luoteispuoleisella kentällä käsiteltävän ongelmajätteiksi luokiteltavia tuhkia. Lisäksi muistuttaja toistamiseen esittää tiettyjen käsittelytoimintojen sijoittamista hallitiloihin. HSY esittää vastineenaan, että HSY on mielestään tiedottanut ja julkistanut toiminnastaan riittävästi koskien myös ilmanlaatumittauksia. Mittaustulokset ovat reaaliaikaisesti nähtävissä HSY:n internet-sivuilla ja kuukausi-, puolivuotis- ja vuosiraportti viedään myös HSY:n sivuille. HSY viittaa lupahakemuksen perusteluihin koskien esitystä PM 2,5 - hiukkasten mittausten lopettamista. HSY korostaa, että ongelmajätteiksi luokiteltavat tuhkat sijoitetaan uuden kaatopaikan alueelle rakennettaviin tuhkalokeroihin. Käsittelytoimintojen sijoittamisesta halleihin HSY viittaa edellä esitettyyn. Muistuttajan vaatima poikkeustilanteista sähköpostiviestillä tiedottaminen ja järjestelmän ylläpito on hankalasti järjestettävissä eikä HSY näe sitä mahdollisena. HSY:n tiedossa ei ole myöskään vastaavia esimerkkitapauksia, joissa em. sähköpostiviestimenettelyä olisi vaadittu toiminnan harjoittajalta. Biojätteet ja mädätys Biojätteiden laitosmainen käsittely (kompostointi ja mädätys) käsitellään omassa lupahakemuksessaan. Tässä lupahakemuksessa käsitellään biojätekompostin jälkikypsytys ja muut kentillä tapahtuvat biojätteiden käsittelytoiminnot. Muistutus koskee biojätteiden laitosmaista käsittelyä, joten muistutukseen ei oteta kantaa tässä yhteydessä. Jätevesien esikäsittely Muistutuksessa vaaditaan kaikkien jätevesien johtamista jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi ja tasaus- ja jätevesialtaiden kattamista. HSY esittää vastineenaan, että ympäristölupahakemuksen mukaisesti Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaikki jätevedet, myös esikäsitellyt jätevedet johdetaan Suomenojan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Jätevesialtaiden kattamiselle hakija ei näe tarvetta. Jätevesialtaat ovat tiivispohjaisia eikä niistä pääse vuotoja ympäristöön.

145 145 Pilaantuneiden maiden vastaanotto, käsittely ja varastointi Muistutuksessa vastustetaan pilaantuneiden maiden käsittelykapasiteetin nostamista ja haihtuvia yhdisteitä sisältävien pilaantuneiden maiden käsittelyä sekä vaaditaan käsiteltyjen pilaantuneiden maiden jälkikompostoinnin suorittamista hallitiloissa. Muistuttaja on siinä käsityksessä, että pilaantuneiden maiden jälkikompostointi tapahtuu ulkona avoaumoissa. HSY esittää vastineenaan, että pilaantuneiden maiden käsittelykapasiteetin nosto on tarpeen, jotta voidaan turvata pääkaupunkiseudulla kunnostus- ym. kohteista tulevien pilaantuneiden maiden käsittelykapasiteetti. Merkittävää on myös se, että kaasuvoimalaitoksessa syntyvä lämpö voidaan hyödyntää pilaantuneiden maiden käsittelyssä siten, että suunnitellulla tilakapasiteetilla voidaan puhdistaa jopa kaksi kertaa enemmän maita kuin ilman hukkalämmön hyödyntämistä. Kapasiteetin nostolla varaudutaan tähän tilanteeseen. Käsittelykapasiteettia tarvitaan myös haihtuvia yhdisteitä sisältävien pilaantuneiden maiden käsittelylle. Pilaantuneiden maiden käsittely tapahtuu hallitiloissa, joiden ilmanvaihtoilmat käsitellään. Käsittelymenetelmänä on kompostointi, jota täydennetään tarvittaessa huokosilmakäsittelyllä. Ulkokentillä ei jälkikäsitellä pilaantuneita maita, vaan pilaantuneet maat puhdistetaan halleissa valmiiksi asti. Ulkokentillä ainoastaan tarvittaessa välivarastoidaan käsittelyyn ohjattavia pilaantuneita maita. Maat välivarastoidaan pressuilla peitettyinä. Sekajätteen murskaus, paalaus, välivarastointi Muistutuksessa vastustetaan sekajätteiden murskausta, paalausta ja välivarastointia uudella kaatopaikalla. Toiminnan esitetään aiheuttavan huomattavaa haittaa lähiseudun asutukselle ja ympäristölle. HSY esittää vastineenaan, että sekajätteen murskauksesta, paalauksesta ja välivarastoinnista on tehty ympäristövaikutusten arviointi. Murskausta, paalausta ja välivarastointia tarvitaan ennen Vantaan Långmossebergeniin rakennettavan jätevoimalan käynnistymistä ja jätevoimalan valmistumisen jälkeen voimalan vuosihuoltojen ja muiden seisokkien aikana. Jätevoimalan käyttöönoton jälkeen Ämmässuolle kaatopaikkasijoitukseen ohjautuvan sekajätteen määrä vähenee ratkaisevasti, minkä myötä myös kaatopaikasta aiheutuvat haitat asutukselle ja ympäristölle vähenevät merkittävästi. Siirtymäkausi ennen jätevoimalan käynnistymistä on melko lyhyt. Voimalan käydessä sekajätteen käsittelyä ja välivarastointia tarvitaan Ämmässuolla lähinnä kesäaikaan ajoittuvan voimalan huoltoseisokin aikana. Muina aikoina sekajätevirrat ohjautuvat suoraan Vantaan jätevoimalaan. Sekajätteiden murskaus, paalaus ja välivarastointi hoidetaan teknisesti korkeatasoisesti ja välivarastoitavien paalien kestävyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Vastaavista laitoksista on käytettävissä runsaasti käyttökokemuksia esim. Pohjoismaista, joita kokemuksia hyödynnetään Ämmässuon laitoksen suunnittelussa.

146 146 Paalattavaa ja välivarastoitavaa sekajätettä ei tarvitse sijoittaa kaatopaikalle, mikä vähentää kaatopaikasta aiheutuvia ympäristö- ym. haittoja. HSY:n käsityksen mukaan alkava sekajätteiden poltto Vantaan Långmossebergeniin rakennettavassa jätevoimalassa ja siihen liittyvä sekajätteiden murskaus, paalaus ja välivarastointi vähentävät huomattavasti Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkatoiminnasta asutukselle ja ympäristölle kohdistuvia haittoja. Tästä johtuen toiminnalle tulisi antaa lupa haetun mukaisesti. Rakennusjätteen murskaus, paalaus ja välivarastointi ja loppusijoitus, asbestin loppusijoitus, renkaitten murskaus ja varastointi Muistutuksessa puututaan lupahakemuksen jätemääriin ja vaaditaan, ettei lupaa haetuille toiminnoille tule myöntää. HSY esittää vastineenaan, että lupahakemuksessa esitetyt jätemäärät ja hakemukseen liittyvät tekstiosuudet muodostavat kokonaisuuden, jotka tulee lukea samanaikaisesti oikean käsityksen muodostamiseksi. Jätteenkäsittelykeskuksen laajalla alueella on useita toiminnallisesti erilaisia alueita, joille tietty käsittelytoiminto voi sijoittua. Tämän johdosta samaa toimintoa on haettu esim. kahdelle erilliselle alueelle, jolloin toiminto esiintyy kahteen kertaan taulukoissa. Rakennusjätteistä valmistetaan käsittelyssä hyötykäyttöön soveltuvia jakeita, eivätkä ne kuormita enää kaatopaikkaa. HSY pitää toimintaa välttämättömänä jätteenkäsittelyn kokonaisuuteen kuuluvana ja katsoo, että toiminnalle tulee myöntää lupa. Maa- ja kiviainesten, asfaltin, betonin sekä tiilien vastaanotto ja murskaus Muistutuksessa puututaan lupahakemuksen jätemääriin, joissa muistuttajan mielestä on epäselvyyttä. Lisäksi vaaditaan, että jätteiden vastaanotto ja murskaus on tehtävä halleissa ja että toiminta on sijoitettava kaatopaikan keskiosiin mahdollisimman kauas asutuksesta. HSY esittää vastineenaan, että jätemäärien osalta viitataan edellisessä kohdassa esitettyyn vastineeseen ( Rakennusjätteen murskaus, paalaus ). Käsittelytoiminnot pyritään Ämmässuon alueella sijoittamaan siten, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa asutukselle. Hakemuksessa esitetty murskaus- ym. laitteiden kotelointi on yleisesti käytetty sekä jätteenkäsittelytekniikassa että esim. kivenmurskauksessa. Liikenne Muistutuksessa epäillään, ettei Ämmässuolle tulevien jätekuljetusten haittavaikutuksia ole tutkittu. Lisäksi muistutuksessa vaaditaan, että pohjoisen

147 147 kenttäalueen käytöstä luovutaan ja jätteet ohjataan vanhan kaatopaikan länsipuolitse kaatopaikan keskialueille. HSY esittää vastineenaan, että HSY on tehnyt tai teettänyt kaikki siltä vaaditut jätteenkäsittelytoiminnan ympäristö- ym. haittoja koskevat tutkimukset ja selvitykset. Itse asiassa HSY:n tekemien ja teettämien tutkimusten määrä ylittää selvästi normaalikäytännön ja laeista sekä määräyksistä aiheutuvan vaatimustason. Liikenteen osalta tilanne tulee paranemaan huomattavasti, kun jäteautoliikenne siirtyy Nupurintieltä uudelle Kulmakorventien kautta Ämmässuolle ohjautuvalle väylälle. Pohjoinen kenttäalue on olennainen osa jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa eikä sen käytöstä voida luopua. Tuhkien, kuonien ja ongelmajätteeksi luokiteltavien tuhkien vastaanotto, sijoitus ja käsittely Muistutuksessa vastustetaan tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan tuhkan ja kuonan vastaanottomäärien nostamista. HSY esittää vastineenaan, että jätevoimalan käynnistyttyä Vantaalla tuhkaja kuonamäärät lisääntyvät selvästi. Tuhka ja kuona joudutaan käsittelemään Ämmässuolla. Tuhka ja kuona pyritään käyttämään mahdollisuuksien mukaan hyödyksi esim. vanhan kaatopaikan viimeistelyrakenteissa. Vakuudet ja vakuutukset Muistutus koskee toiminnan vakuuden asettamista. Muistutuksessa on viitattu taannoiseen Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen ja vaadittu, että tässäkin lupa-asiassa HSY:lta on vaadittava riittävät vakuudet. HSY esittää vastineenaan, että HSY:lla ei ole syytä tehdä muutoksia lupahakemuksessa esittämäänsä. Aloittamislupa ennen lainvoimaisuutta Muistutus koskee toiminnan aloittamislupaa ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta. Muistutuksessa on viitattu taannoiseen Vaasa hallinto-oikeuden päätökseen ja vaadittu, ettei tässäkään lupakäsittelyssä tule myöntää toiminnan aloittamislupaa ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta. HSY esittää vastineenaan, että kyseessä on pääkaupunkiseudun ainut toiminnassa oleva jätteidenkäsittelypaikka, jonka toiminta ja sen jatkuminen keskeytyksettä on välttämätöntä pääkaupunkiseudun jätehuollon kannalta. Tästä syystä on haettu toiminnan aloittamislupaa ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta.

148 148 Vastine Kolmperän Asukasyhdistys ry:n muistutukseen Muistutuksessaan Kolmperän Asukasyhdistys ry yhtyy AA:n jättämään muistutukseen. HSY viittaa vastineenaan AA:n muistutuksesta esittämäänsä vastineeseen. Vastine BB:n muistutukseen Muistutuksessaan BB yhtyy AA:n jättämään muistutukseen. HSY viittaa vastineenaan AA:n muistutuksesta esittämäänsä vastineeseen. Vastine CC ja DD:n muistutukseen Muistutuksessa puututaan useisiin asioihin, jotka on seuraavassa käsitelty kohta kohdalta ao. viitesanan alla. Lisäksi muistuttajat yhtyvät AA:n muistutukseen. Näiltä osin viitataan edellä AA:n muistutuksen osalta esitettyyn vastineeseen. Terveysvaikutukset HSY toimii lupa- ym. viranomaisten asettamien vaatimusten mukaisesti. Toistaiseksi systemaattisia ympäristön asutuksen terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arviointeja ei ole vaadittu. Pohjavedet Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen pohjavesivaikutuksia tarkkaillaan hyväksytyn velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti osana Ämmässuon- Kulmakorven alueen yhteistarkkailua. Tarkkailussa on mukana myös lähialueen porakaivoja. Hajuhaitat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia ilman laatuun tarkkaillaan kattavien tutkimusohjelmien mukaisesti. Tutkimukset sisältävät myös hajuhaittojen selvittämisen eri menetelmillä. HSY pitää tehtäviä tutkimuksia riittävinä. Kaatopaikkakaasut HSY toimii avoimesti ja tiedottaa toiminnan aiheuttamista päästöistä mm. käsittelykeskuksen vuosiraportissa, joka on kaikkien nähtävillä HSY:n internet-sivuilla.

149 149 Poikkeustilanteet Poikkeustilanteissa toimitaan laadittujen toimintamallien ja pelastussuunnitelmien mukaisesti. HSY ilmoittaa kaikista YSL 62 :n mukaisista poikkeustilanteista internet-sivuillaan. Asukkailta toimenpiteitä edellyttävissä tilanteissa, kuten laajamittainen tulipalo, tiedotuksesta vastaa Länsi- Uudenmaan pelastuslaitos. Epätarkat käsitteet Laajassa lupahakemuskokonaisuudessa tulee muistuttajan esityksen mukaisesti kiinnittää erityistä huomiota sanontojen ja käsitteiden tarkkuuteen. Kaatopaikalla käsiteltävät jätteet Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa käsitellään pääasiassa HSY:n alueen kuntien (pääkaupunkiseutu) jätteitä. Vastine EE ja FF:n ja omistamansa yhtiön Oy Electric Field Production Ab:n muistutukseen Muistutuksessa vaaditaan jätteenkäsittelykeskuksen melu-, haju- ym. haittojen vähentämistä sekä vastustetaan jätteenkäsittelykeskuksen laajentamista. HSY esittää vastineenaan, että HSY on pyrkinyt ja pyrkii Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen käytön osalta siihen, että toiminnasta asutukselle ja ympäristölle aiheutuvat haitat ovat mahdollisimman vähäiset. Käsittelykeskuksen toiminnan kehittäminen edellyttää uusia investointeja, joilla on omalta osaltaan myös käsittelytoiminnasta aiheutuvien haittojen vähentävää vaikutusta. Vastine Suomen luonnonsuojeluliiton/uudenmaan ympäristönsuojelupiirin muistutukseen Muistutuksessa esitetään neljä vaatimusta, jotka seuraavassa käsitellään kukin erikseen. Tarkemman hulevesisuunnitelman teko Jätteenkäsittelykeskuksen alueesta on laadittu riittävän tarkat hulevesisuunnitelmat. Pintavesien tarkkailuohjelman laajentaminen (jatkuva vesipäästöjen mittausvelvollisuus neljässä purotarkkailupisteessä) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vesi- ja vesistövaikutuksia tarkkaillaan hyväksytyn velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti osana Ämmässuon Kulmakorven alueen yhteistarkkailua. Vastineessa esitetyissä puroissa on tarkkailuohjelmaan sisältyviä tarkkailupisteitä. HSY:n käsityksen mukaan

150 150 pintavesien tarkkailua ei ole tarpeen laajentaa nykyisestä. Toimintavolyymien laskiessa jätevoimalan aloittamisen myötä vuonna 2014 kyseeseen tulee pikemminkin nykyisten tarkkailuvelvoitteiden tarkastaminen vastaamaan pienentyneitä vaikutuksia. Selvitys em. neljän puron kunnostustarpeesta Kuten muistutuksessakin todetaan puroihin vaikuttaa myös muita toimijoita ja hankkeita. Alueen laajuudesta johtuen kyseessä on laaja selvityskokonaisuus, jossa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus on osa kokonaisuutta. Sähkökoekalastuksin tehtävä kalastotarkkailu ja koeravustus Tämäkin on laaja kokonaisuus, jossa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus on osa kokonaisuutta. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Ratkaisu Aluehallintovirasto ratkaisee HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan olennaista muuttamista ja lupamääräysten tarkistamista koskevan lupahakemuksen 1) dnro ESAVI/705/04.08/2010 yhdessä korkeimman hallinto-oikeuden uudelleen käsiteltäväksi palauttaman Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan No YS 553, lupamääräysten muuttamista koskevan lupahakemuksen 2) dnro ESAVI/510/04.08/2010 kanssa. Aluehallintovirasto ratkaisee erikseen myöhemmin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelylaitoksen uusia toimintoja, vanhojen toimintojen muutosta ja vanhoja toimintoja koskevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskevan lupahakemuksen 3) dnro ESA- VI/125/04.08/2011. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa koskevan Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen No YS 553, ja kaatopaikan laajennusalueen toimintaa koskevien ympäristölupapäätösten No YS 659, ja No YS 1163, lupamääräysten tarkistamista ja muuttamista ja toimintojen olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen, muuttaa ympäristöluvan No YS 553, lupamääräykset, lukuun ottamatta kompostointilaitosta koskevia lupamääräyksiä A.23., C.1. C.10., G.1. ja G.2., sekä ympäristölupien No YS 659, ja No YS 1163, lupamääräykset kuulumaan seuraavasti. Samalla on ratkaistu korkeimman hallinto-oikeuden palauttama asia.

151 151 A. Jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa koskevat yleiset määräykset Toiminta-aika A.1. Toimintaa saa harjoittaa HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa arkipäivisin klo ja poikkeustapauksissa myös arkipyhisin ja viikonloppuisin klo Melu A.2. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista aiheutuva melu, liikenne mukaan lukien, ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä klo ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db. Jätteiden vastaanotto A.3. A.4. A.5. Jätteenkäsittelykeskus saa vastaanottaa, hyödyntää ja käsitellä tämän päätöksen määräyksissä tarkemmin määriteltyjä yhdyskuntajätteitä ja teollisuuden jätteitä ja onnettomuuksissa ja vastaavissa olosuhteissa syntyneitä jätteitä sekä maa-aineksia. Etusijalle tulee asettaa HSY:n alueelta peräisin olevat ja muut HSY:n sopimusten piiriin kuuluvat jätteet. Mikäli jätteenkäsittelykeskukseen tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole ympäristöluvassa hyväksytty, on jäte viipymättä toimitettava paikkaan, jonka ympäristöluvan tai ympäristönsuojelun tietojärjestelmään rekisteröinnin perusteella oikeus ottaa vastaan kyseisenlaista jätettä, tai jäte on palautettava jätteen haltijalle. Jätteenkäsittelykeskuksen aukioloaikoina on alueella oltava valvoja, joka tarkastaa kuormat ja niitä koskevat asiakirjat, kuten jätteiden siirtoasiakirjat, jätteen kaatopaikkakelpoisuutta ja asiantuntijalausuntoja koskevat asiakirjat, ottaa tarvittaessa näytteet ja osoittaa jätteille sijoituspaikan sekä antaa jätteen tuojalle kirjallisen todistuksen vastaanotetuista jätteistä. Alueen hoito ja järjestys A.6. Jätteenkäsittelykeskuksen alue on aidattava ja aita on pidettävä kunnossa. Alueen portit on pidettävä lukittuina muina kuin jätteenkäsittelykeskuksen aukioloaikoina. Jätteenkäsittelykeskuksen suojavyöhykettä on hoidettava Sito Oy:n laatiman ja päivätyn Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskus. Suojavihervyöhykkeen hoitosuunnitelma. YTV Jätehuolto suunnitelman mukaisesti niiltä osin kuin alueet ovat HSY:n hallinnassa. Suojavyöhykkeen hoitosuunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Päivitetty suunnitelma on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. A.7. Jätteiden, materiaalien ja tarvikkeiden vastaanotto, varastointi ja käsittely alueella sekä jätteiden sijoittaminen jätetäyttöön on toteutettava siten, ettei toiminnasta aiheudu maiseman rumentumista, epäsiisteyttä, roskaantumis-

152 Vastaava hoitaja 152 ta, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- ja pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Alueesta ei saa muodostua sinne kelpaamattomien jätteiden, maa-ainesten eikä sinne kuulumattomien muiden materiaalien varastoaluetta. Jätteiden toimittamisen edelleen käsiteltäväksi ja hyödynnettäväksi on tapahduttava riittävän usein. A.8. Jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen hoitoa, käyttöä ja niihin liittyvien toimintojen tarkkailua varten on määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva hoitaja. Eri toiminnoille, kuten kaatopaikalle, pilaantuneiden maiden käsittelylle, jätteiden esikäsittelylle ja välivarastoinnille sekä Sorttikierrätysasemalle, voidaan määrätä myös eri hoitajat. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Mikäli vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava viipymättä tiedoksi edellä mainituille viranomaisille. Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja A.9. A.10. A.11. Varasto- ja käsittelykenttien sekä liikennealueiden rakenteiden kuntoa, kuten halkeilua ja painumista, on tarkkailtava säännöllisesti ja havaitut viat korjattava viipymättä. Jätteet on kuljetettava siten, ettei niistä kuljetuksen aikana pääse leviämään jätteitä ympäristöön. Kuljetuskaluston puhtaudesta on huolehdittava, ettei toiminta aiheuta ympäristön roskaantumista. Mikäli roskaantumista kuitenkin tapahtuu, on roskaantuneet alueet siivottava välittömästi. Jätteenkäsittelykeskuksen jätteiden käsittely-, varasto- ja liikennealueet on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Alueita on tarvittaessa kasteltava. Työkoneiden tankkaukset on suoritettava tiivispohjaisella alustalla. Luvan saajan on huolehdittava henkilökuntansa jätehuollon koulutuksen järjestämisestä sekä riittävän informaation antamisesta jätteen toimittajille, kuljettajille ja muille sidosryhmille. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet A.12. A.13. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahinkotilanteista on ilmoitettava viipymättä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Poikkeuksellisiin tilanteisiin on varauduttava ennakolta. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta jätteenkäsittelykeskuksen alueella on aina oltava saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia ja astioita kerätyille aineille.

153 153 Käytettävissä on oltava myös riittävästi alkusammutukseen tarvittavaa kalustoa. Jätteiden, materiaalien ja kemikaalien varastointi on suunniteltava, toteutettava ja valvottava siten, että pystytään jo ennalta ehkäisemään tulipalojen syttyminen. Tulipalon sammutusvesien ja rankkasateiden aiheuttamien tulvatilanteiden varalta alueella on oltava riittävästi vesien keräämiseen tarvittavaa allastilavuutta. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja rajoittamiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet on saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. Luvan saajan on varauduttava mahdollisiin poikkeus- ja häiriötilanteisiin ajantasaisella poikkeus- ja häiriötilannesuunnitelmalla ja kouluttamalla henkilökunta tällaisten tilanteiden varalle. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Suunnitelman mukaiset ohjeet on oltava kaikkien toimipaikalla työskentelevien tiedossa. Päivitetyt poikkeustilannesuunnitelmat on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Alueen vesien hallinta ja käsittely A.14. A.15. A.16. Jätteenkäsittelykeskuksen puhtaat pintavedet ja ulkopuoliset valumavedet on pidettävä erillään jätteistä, kaatopaikkavesistä ja muista keskuksen toiminnoissa muodostuvista likaisista vesistä reunakorokkeiden, ojituksien ja muiden varmojen rakenteiden avulla. Kaatopaikalle sijoitettu jäte ja muut jätteenkäsittelykeskuksessa varastoitavat ja käsiteltävät jätteet eivät saa joutua kosketuksiin pohjaveden eivätkä pintavesien kanssa. Jätteenkäsittelykeskuksen suoto- ja valumavedet sekä muut likaiset vedet on kerättävä yhteen soveltuvin teknisin ratkaisuin, kuten salaojituksin ja viemärein. Alueen ojien, viemäreiden, kaivojen ja altaiden kunnosta on huolehdittava säännöllisesti siten, ettei alueen suoto- ja valumavesistä aiheudu pinta- tai pohjavesien likaantumista, ojien liettymistä tai ympäristön vettymistä. Kaatopaikkavedet, biojätteen jälkikypsytyksessä ja muun orgaanisen jätteen kenttäalueella tapahtuvassa kompostoinnissa sekä pilaantuneiden maiden käsittelyssä muodostuvat likaiset vedet ja vanhan kaatopaikan jätetäyttöalueiden 1 ja 2 kalvon alapuoliset salaojavedet ja muut tarkkailutulosten perusteella likaantuneiksi todetut vedet on johdettava jätteenkäsittelykeskuksen tasausaltaisiin ja edelleen vesihuoltolaitoksen viemäriin. Viemäriin ei saa johtaa epäpuhtauksia sisältäviä nesteitä tai kiinteitä aineita siten, että niistä on haittaa viemärin rakenteelle, puhdistamon toiminnalle tai

154 154 jätevesilietteen hyötykäytölle. Jätevesien viemäriin johtamisessa on noudatettava HSY Veden antamia ohjeita ja määräyksiä ja jätevesien johtamista koskevaa sopimusta sekä tämän päätöksen määräyksiä. Tarvittaessa jätevedet on esikäsiteltävä öljynerottimilla ja muilla teknisillä menetelmillä ennen viemäriin johtamista. Sellaiset likaiset vedet, joiden johtaminen viemäriin ei ole luvallista esikäsittelynkään jälkeen ja joita ei käytetä uudelleen prosesseissa, on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisenlaisen jätteen käsittely on hyväksytty. A.17. A.18. A.18.a. Jätteenkäsittelykeskuksen ajo- ja piha-alueiden sekä jätteiden vastaanottoja varastointialueiden puhtaat pintavaluntavedet voidaan johtaa öljynerottimien kautta maastoon. Öljynerotusjärjestelmien rakenteita ja toimintaa on tarkkailtava säännöllisesti ja järjestelmät on mitoitettava erotuskyvyiltään sellaisiksi, ettei öljyä pääse viemäriin, maastoon tai pintavesiin, vaan öljy voidaan asianmukaisesti kerätä talteen. Öljynerotuskaivot on varustettava hälyttimellä. Kaivot on tarkastettava, huollettava ja tyhjennettävä tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Korvausta vesien pilaantumisesta aiheutuneesta vahingosta, jota ei lupaa myönnettäessä ole ennakoitu, voidaan ympäristölupapäätöksen estämättä vaatia Etelä-Suomen aluehallintovirastolle tehtävällä hakemuksella. Jätteenkäsittelykeskuksen käytöstä poistaminen A.19. Jätteenkäsittelykeskuksen tai jonkin sen toiminnan lakattua on toimintaalue viipymättä saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu jätteenkäsittelylle ominaista haittaa tai vaaraa. Jälkihoitovaiheen aikana havaitut mahdolliset puutteet ja haitat on korjattava siten, ettei jätteenkäsittelykeskuksesta aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Seuranta ja tarkkailu Jätteenkäsittelykeskuksen tai jonkin sen toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille vähintään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista. Suunnitelma toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä toteutusaikatauluineen, on samalla toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. A.20. Jätteenkäsittelykeskuksen ja sen toimintojen ja niiden ympäristövaikutusten seurannassa ja tarkkailussa on noudatettava FCG Finnish Consulting Group Oy:n laatimaa päivitettyä suunnitelmaa "Toimintojen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma 1282-P11309". Toiminnanharjoittajan on tarkistettava järjestämänsä seuranta ja tarkkailu siten, että se

155 155 täyttää myös jätelain (646/2011) 120 :n mukaiset jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelman vaatimukset kaikkien jätteenkäsittelytoimintojen osalta. Tarkistettu suunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Etelä- Suomen aluehallintovirastolle sekä tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille viimeistään mennessä. Jos käsiteltävän jätteen laatu tai määrä taikka käsittelyn järjestelyt muuttuvat, toiminnanharjoittajan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava suunnitelmaa ja ilmoitettava tästä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardimenetelmien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Tarkkailussa on noudatettava lisäksi tämän päätöksen tarkkailua koskevia muita määräyksiä. Luvan saajan on tarkkailtava jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista aiheutuvaa melua Uudenmaan ympäristökeskuksen päivätyllä kirjeellään No YS 1444 hyväksymän suunnitelman ja siihen Uudenmaan ympäristökeskuksen päivätyllä kirjeellään No YS 582 tekemän tarkistuksen mukaisesti. Kaatopaikka A.21. A.22. Kaatopaikan jätetäytön pinta-alaa, koostumusta, tilavuutta sekä jäljellä olevaa täyttötilavuutta ja jätetäytön painumista ja pintarakenteiden kuntoa sekä kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmän kuntoa on seurattava ja tarkkailtava säännöllisesti sekä täytön aikana että kaatopaikan jälkihoitoaikana. Mahdolliset puutteet on korjattava viivytyksettä. Kaatopaikalla muodostuvan ja talteen kerätyn kaatopaikkakaasun määrä, paine ja kaasun aineosat metaani (CH 4 ), hiilidioksidi (CO 2 ) ja happi (O 2 ) on selvitettävä säännöllisesti. Vuosittain on arvioitava myös kaatopaikan pinnan läpi ilmaan purkautuvan kaasun ja sen sisältämän metaanin määrä sekä selvitettävä mittauksin kaatopaikkakaasun purkautumiskohdat. Pilaantuneiden maiden käsittely A.24. Pilaantuneiden maiden käsittelyhallien puhdistuslaitteiston tehokkuutta ja poistokaasun orgaanisten yhdisteiden pitoisuutta ja päästöä on seurattava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta säännöllisesti tehtävin mittauksin. Ilmaan kohdistuvien päästöjen seurannasta on laadittava suunnitelma. Suunnitelmassa on esitettävä seurattavat kohteet ja haitta-aineet sekä käytettävät mittausmenetelmät ja pisteet. Suunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä tiedoksi Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille mennessä.

156 156 Ilmanlaatu A.25. Jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttamat hajuhaitat ja hajujen leviäminen ympäristöön on selvitettävä vähintään kerran vuodessa asukaspaneelitutkimuksella, asiantuntijaraadin tekemin aistihavainnoin, hajumittauksilla tai muilla vastaavilla menetelmillä. Jätteenkäsittelykeskuksen alueen ilman leijuvan pölyn hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ja rikkiyhdisteiden määrää on seurattava jatkuvatoimisesti ilman laadun mittausasemalla. Vedet A.26. Jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkojen sisäisen veden, kaatopaikkavesien ja muiden jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista muodostuvien jätevesien, hulevesien ja salaojavesien laatua sekä niiden mahdollisia vaikutuksia jätteenkäsittelykeskuksen ja sen ympäristön pinta- ja pohjavesiin ja talousvesikaivoihin on tarkkailtava osallistumalla Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Kaatopaikoilla muodostuvien kaatopaikkavesien ja pintavesien määrää ja sähkönjohtavuutta on mitattava jatkuvatoimisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikka- ja muissa likaisissa vesissä esiintyvistä ympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista on laadittava erillisselvitys. Selvityksessä on esitettävä vähintään vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) 4 :ssä ja liitteessä 1 A) mainittujen aineiden esiintyminen kaatopaikka- ja muissa likaisissa vesissä. Suunnitelma selvityksen laatimiseksi on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle mennessä ja selvitys on toimitettava mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Raportointi A.27. Tiedot tarkkailujen tuloksista on liitettävä jäljempänä annetun määräyksen I.2. tarkoittamaan vuosiraporttiin. Raportointivelvoite koskee myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 166/2006 artiklan 5 edellyttämiä tietoja. Yhteistarkkailuohjelman tuloksista tiedottaminen tapahtuu tarkkailuohjelman ja siitä tehdyn/tehtävän erillisen päätöksen mukaisesti. Tarkkailua koskevia suunnitelmia ja ohjelmia voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. Jälkivalvonta ja -tarkkailu A.28. Luvan saaja on vastuussa toiminnan vaikutuksista ja vaikutusten tarkkailusta myös alueen toiminnan loppumisen jälkeen. Kaatopaikan pitäjän on vastattava kaatopaikan jälkihoidosta, pintarakenteen kunnosta, kaatopaik-

157 157 kakaasun, suotovesien sekä pinta- ja pohjavesien tarkkailusta niin kauan kuin se tarkkailutulosten perusteella on perusteltua kuitenkin vähintään 30 vuotta. Kaatopaikan sulkemisen jälkeen kaatopaikkaa koskevaa tarkkailua voidaan muuttaa. Kaatopaikan jälkivalvontaa ja tarkkailua koskeva suunnitelma on toimitettava puoli vuotta ennen kaatopaikan sulkemista Etelä- Suomen aluehallintovirastolle ja tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Polttoaineet A.29. A.30. A.31. Polttonesteiden varastointi- ja jakelualueet on oltava nesteenpitäviä. Alueella muodostuvat valumavedet on johdettava hiekan- ja öljynerottimien sekä tarkkailukaivon kautta jätevesiviemäriin. Tarkkailukaivot on oltava varustettuja sulkuventtiilillä. Polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippaisia maanpäälle asennettavia säiliöitä, jotka on varustettu vuodonilmaisujärjestelmällä ja ylitäytön estimellä. Säiliöt on varustettava lisäksi pinnanmittauslaitteella. Polttonestesäiliöiden sisällön määrä on todettava säännöllisin mittauksin. Työkoneiden tankkaamisista ja polttonestesäiliöiden täytöistä on pidettävä kirjaa mahdollisten putkistoja säiliövuotojen toteamiseksi. Putkistot ja säiliöt on tarkastettava määräajoin. Hälytys- ja turvalaitteet on pidettävä toimintakunnossa ja testattava vähintään kerran vuodessa. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on oltava riittävästi imeytysainetta ja astiat käytetyille imeytysaineille. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoissa käytettävissä polttoöljykäyttöisissä laitteistoissa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. B. Vanhaa kaatopaikkaa koskevat määräykset B.1. HSY:n Ämmässuon vanhan kaatopaikan täyttöalueet (1 4) luokitellaan tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi. Kaatopaikalle ei saa enää loppusijoittaa mitään jätettä. Kaatopaikalla saa kuitenkin hyödyntää kaatopaikan luokituksen mukaisia määräyksessä B.2. yksilöityjä jätteitä. Kaatopaikalla hyödynnettävät jätteet B.2. Vanhalla kaatopaikalla voidaan vastaanottaa ja hyödyntää kaatopaikkarakenteissa ja kaatopaikan viimeistelyrakentamisessa jätteitä seuraavasti: asfaltti-, betoni- ja tiilijätettä ( , , , , ) yhteensä enintään t/a rakennusjätteen käsittelyrejektiä ( , , ), joka ei sisällä muovia tai muita roskaantumista aiheuttavia jätemateriaaleja, yhteensä enintään t/a

158 158 kompostia pintarakenteen kasvukerroksessa ja biosuodattavana materiaalina puhtaita maa- ja kiviaineksia ( ) yhteensä enintään t/a tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavia maa- ja kiviainesjätteitä ( ), joiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuudet ovat alle maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädettyjen ylempien ohjearvojen, yhteensä enintään t/a tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavia maa- ja kiviainesjätteitä ( ), joista on seulonnalla poistettu jätemateriaalit, ja joiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuudet ovat alle maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädettyjen ylempien ohjearvojen, yhteensä enintään t/a jätteenkäsittelykeskuksessa käsiteltyjä tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavia pilaantuneita maita ( , ), joiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuudet ovat alle maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädettyjen ylempien ohjearvojen, yhteensä enintään t/a tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa voimalaitosten ja jätteenpolton kuonaa ( , ) yhteensä enintään t/a. Jätteen hyötykäyttökelpoisuuden arviointi B.3. Jätettä saa hyödyntää kaatopaikalla vain, jos jäte täyttää jätelajeittain kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (861/1997) liitteessä 2 kohdassa 3.2. määritellyt kelpoisuusvaatimukset sekä jäte on käyttötarkoitukseensa teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Myös pilaantuneiden maa-ainesten, joiden sisältämien haittaaineiden pitoisuudet ylittävät maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädetyt alemmat ohjearvot, kaatopaikkakelpoisuus on aina erikseen osoitettava. Tuotaessa jätteitä hyödynnettäväksi kaatopaikalle on niiden mukana oltava jätteiden koostumusta koskevat analyysitulokset ja puolueettoman asiantuntijalaitoksen lausunto jätteiden kaatopaikkakelpoisuudesta. Mikäli kaatopaikalle tuodaan jatkuvasti saman jätteen tuottajan samanlaatuista jätettä, on kyseisen jätteen aiemmin saatujen ominaisuuksien vastaavuus lisäksi varmistettava laadunvalvontatestein vähintään kerran vuodessa. Jätteen vastaanottoa koskevat rajoitukset B.4. Muotoilutäytössä ei saa hyödyntää sellaista jätettä, joka on laimennettu tai sekoitettu muuhun jätteeseen tai aineeseen ainoastaan jätteen kaatopaikkakelpoisuuden täyttämiseksi eikä muuta sellaista jätettä, joka ei täytä kaatopaikkajätteelle asetettuja kelpoisuusvaatimuksia. Jätetäyttöön ei saa sijoittaa nestemäistä jätettä eikä sellaista jätettä, joka on kaatopaikkaolosuhteissa räjähtävää, syövyttävää, hapettavaa tai hel-

159 159 posti syttyvää, eikä autojen, työkoneiden tai muiden ajoneuvojen renkaita tai niiden silppua. Jätteiden hyödyntäminen B.5. Jätteiden hyödyntämisessä vanhalla kaatopaikalla on noudatettava FCG Finnish Consulting Group Oy:n päivätyn Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vanhan kaatopaikan viimeistelyn täyttösuunnitelmaa ja päivättyä Tilanne noin vuonna asemapiirustusta YMP P11309 Liite 1, Tilanne noin vuonna asemapiirustusta YMP P11309 Liite 2 ja poikkileikkausta YMP P11309 Liite 3 ja tämän päätöksen määräyksiä. Kaatopaikan lopullinen lakikorkeus pintarakenteineen saa olla korkeintaan +107 m ja täyttöalueiden luiskakaltevuudet saavat olla jyrkimmillään 1:3. Muotoilun aikana havaitut suunnitelman muutostarpeet on täydennettävä suunnitelmaan. Täydennetty muotoilu- ja viimeistelysuunnitelma on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Vanhan kaatopaikan muotoilua saa jatkaa kaatopaikan lakialueella suunnitelmien mukaisesti vuoden 2020 loppuun asti. Muotoilussa saa hyödyntää yhteensä enintään m 3 edellä määräyksessä B.2. hyödynnettäväksi hyväksyttyjä jätteitä. Jätteiden hyödyntäminen vanhalla kaatopaikalla on kokonaisuudessaan suunniteltava ja toteutettava siten, että estetään ja torjutaan haitat ja vaaratilanteet, kuten sortumat ja rakenteita vahingoittavat painumat ja siirtymät, jätepenkereen puutteellinen vakavuus ja veden lammikoituminen täyttöalueelle. Kaatopaikkakaasun keräys ja käsittely B.6. Jätetäytössä muodostuva kaatopaikkakaasu on kerättävä yhteen ja hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jos kerättyä kaasua ei voida hyödyntää, on se käsiteltävä polttamalla. Kaatopaikkakaasun hyödyntämisen häiriö-, poikkeuksellisissa ynnä muissa vastaavissa tilanteissa kerätyn kaatopaikkakaasun saa käsitellä polttamalla soihtupolttimessa. Kaatopaikan käytön lopettaminen ja sulkeminen Kaatopaikan pintarakenteet B.7. B.8. Kaatopaikan tai sen osan saavutettua lopullisen täyttökorkeutensa on sen pinta ensin muotoiltava ja tasoitettava ja jätetäyttö on maisemoitava väliaikaisin pintarakentein siten, että kaatopaikalta ilmaan purkautuvan kaatopaikkakaasun ja kaatopaikalla muodostuvan suotoveden määrä on mahdollisimman vähäinen. Kaatopaikan väliaikaisten pintarakenteiden päälle on rakentava lopulliset pintarakennekerrokset siten, että ne joko yksin tai yhdessä väliaikaisen

160 160 pintarakenteen kanssa muodostavat seuraavat rakennekerrokset ylhäältä alaspäin lueteltuina: pintakerros, kuivatuskerros 0,5 m, tiivistyskerros ja kaasunkeräyskerros 0,3 m. Lopulliset rakennekerrokset on toteutettava kaatopaikalla heti, kun on varmistuttu, että jätetäyttö on painutut riittävästi, jotta rakenteet säilyvät ehjinä. Kaatopaikan pintarakenteet ja sulkemis- ja maisemointityöt on toteutettava suunnitelmallisesti. B.9. B.10. B.11. Mineraalinen tiivistyskerros on toteutettava vähintään 0,5 m:n paksuisena kerroksena, jonka vedenläpäisevyyskerroin on k m/s. Tiivistysrakenteen vaurioituminen, kuten haitallinen jäätyminen tai kuivuminen, on estettävä asianmukaisilla suojaustoimenpiteillä rakentamisen aikana ja sen jälkeen. Kuivatuskerroksessa käytettävän materiaalin vedenläpäisevyyskertoimen on oltava k m/s. Kuivatuskerroksen pinnan suojaus on toteutettava pintamaan rakeisuudesta riippuen riittävänä kuivatuskerroksen tukkeutumisen estämiseksi. Tämän päälle on rakennettava maa-aineksista vähintään 1,0 m:n paksuinen pintakerros. Pintarakenteiden valmistumisen edetessä tulee viimeistellylle alueelle luoda istuttamalla tai kylvämällä tarkoitukseen sopiva kasvillisuus, jonka juuristo ei vaaranna pintarakenteiden toimivuutta. Pilaantuneiden maiden käyttö pintarakenteissa B.12. Kaatopaikan pintarakenteissa voidaan hyödyntää edellä määräyksissä B.2. ja B.3. hyväksyttyjä maa- ja kiviaineksia ja muita jätemateriaaleja. Materiaalien on täytettävä pintarakenteilta edellytetyt laatuvaatimukset. Kaatopaikan pintarakenteen tiivistyskerroksen yläpuoliset rakennekerrokset on rakennettava maa-aineksista, joiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuudet ovat alle maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädettyjen alempien ohjearvojen. Pintarakenteissa käytettävät pilaantuneet maat eivät saa pölytä eikä niistä saa huuhtoutua sadeveden mukana haitta-aineita pinta- ja pohjavesiin. Pintarakenteiden rakennustyöt on suunniteltava ja toteutettava siten, että niissä käytettävät pilaantuneet maa-ainekset suojataan rakennusvaiheessa sateen ja tuulen vaikutuksilta. Rakennus- ja laadunvalvontasuunnitelmat ja raportointi B.13. Suunnitelmat kaatopaikan pintarakenteiden toteuttamisesta on toimitettava riittävän ajoissa ennen rakentamisen aloittamista jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Mikäli pintarakenteet toteutetaan kaatopaikan eri alueilla toi-

161 161 sistaan poikkeavilla rakenteilla, on jokaista rakennetta koskevat suunnitelmat toimitettava erikseen jatkotoimenpiteiden harkintaa varten. Suunnitelma-asiakirjojen on sisällettävä yksityiskohtaiset suunnitelmat rakenteiden toteuttamisesta ja tiedot käytettävistä materiaaleista, niiden laadusta ja soveltuvuudesta rakenteisiin. Käytettäessä pilaantuneita maita on suunnitelma-asiakirjojen mukana oltava selvitys käytettävien maaaineksien sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksista ja maiden kaatopaikkakelpoisuudesta. Asiakirjojen tulee sisältää myös rakentamista koskeva laadunvalvontasuunnitelma, joka sisältää sekä rakentamisen aikaisen että seurantavaiheen laadunvalvonnan. Laadunvalvontasuunnitelmassa on esitettävä luvan saajan ja urakoitsijan laadunvalvonta sekä laadunvalvontajärjestelmän varmistaminen ulkopuolisella puolueettomalla asiantuntijalla. B.14. Toteutetusta kaatopaikan sulkemisrakentamisesta on laadittava raportti, jossa on esitettävä pintarakenteiden ja muiden rakenteiden toteuttaminen, rakenteissa käytetyt materiaalit ja yhteenveto työnaikaisesta kirjanpidosta sekä laadunvalvonnan asiakirjat. Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille viimeistään kahden kuukauden kuluessa pintarakenteiden ja muiden rakenteiden valmistumisesta. Vanhan kaatopaikan vakuus B.15. Luvan saajan on asetettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle vakuus vanhan kaatopaikan asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa sekä sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi mennessä. Vanhan kaatopaikan vakuuden on katettava myös kaatopaikan sulkemisen jälkeisestä seurannasta ja tarkkailusta sekä muusta jälkihoidosta aiheutuvat kustannukset vähintään 30 vuoden ajalta. Vakuudeksi hyväksytään ammattimaisen rahoituslaitoksen takaus, vakuutus tai pantattu talletus ympäristönsuojelulain 43 a 43 c :n mukaisesti. Vakuuden suuruus on seuraava: vanhan kaatopaikan viimeistelyrakenteiden (pintarakenteet ja kaasunkeräys) rakentaminen euroa jälkihoidon ja -tarkkailun toteuttaminen ,70 euroa. D. Pilaantuneiden maiden käsittelyä koskevat määräykset Vastaanotettavat maa-ainekset ja muut jätteet D.1. Pilaantuneiden maiden käsittelylaitoksessa saa ottaa vastaan, välivarastoida ja käsitellä kompostoimalla ja huokosilmamenetelmällä ympäristölupahakemuksen mukaisia massoja, kuten erilaisilla öljyillä ja polttoaineilla, kreosootilla ja PAH-yhdisteillä, kloorifenoleilla, glykoleilla sekä tributyyliti-

162 162 nalla (TBT) ja muilla organotinayhdisteillä pilaantuneita maa-aineksia ( *, , *, ) ja muita yksilöityjä jätteitä, yhteensä enintään t/a. Kerralla laitoksella saa olla varastoituja, käsiteltävänä olevia ja käsiteltyjä massoja yhteensä enintään tonnia, joista yhteensä enintään tonnia saa olla vaarallisiksi jätteiksi (ongelmajäte) luokiteltavia jätteitä. D.2. Vastaanotettavat massat on tutkittava ennalta riittävän hyvin kaikkien käsittelyn kannalta merkittävien aineiden ja yhdisteiden selvittämiseksi. Vastaanotettavien massojen on sovelluttava laitoksen prosesseihin. Vastaanotettaessa massoja on luvan saajan oltava selvillä siitä, mitkä massat luokitellaan vaarallisiksi jätteiksi ja mitkä tavanomaisiksi jätteiksi. Pilaantuneiden maiden käsittely D.3. D.4. D.5. D.6. D.7. Massat on vastaanotettava vastaanottoalueella ja siltä massat on siirrettävä PIMA-halleihin tai ne on vastaanotettava suoraan PIMA-halleihin. Käsittelyä odottavia massoja voidaan välivarastoida peitettynä pilaantuneiden maiden välivarastointikentällä. Haihtuvilla yhdisteillä pilaantuneet massat ja hajuhaittoja mahdollisesti aiheuttavat massat on vastaanotettava ensisijaisesti PIMA-hallissa 1 olevaan VOC-halliin ja toissijaisesti muihin PIMAhallitiloihin. Kaikki massat on käsiteltävä PIMA-halleissa. Vastaanotettuja massoja saa varastoida yhtäjaksoisesti korkeintaan kuusi kuukautta ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä sisältäviä massoja korkeintaan kolme kuukautta ennen puhdistamistoimien aloittamista. Kompostoitavien tai huokosilmakäsiteltävien massojen käsittely on aloitettava heti, kun se toiminnan järjestämisen kannalta on mahdollista. Erilaatuisille massoille on tehtävä erilliset käsittelysuunnitelmat, joista käyvät ilmi massojen yksityiskohtaiset käsittelyohjeet ja käsittelyn käytännön toteutus. Erilailla pilaantuneiden massojen käsittelyssä on käytettävä niiden käsittelyyn soveltuvaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Suunnitelmat on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille ennen käsittelyjen aloittamista. Kompostoinnin ja huokosilmakäsittelyn edistymistä on seurattava kenttämittauksilla ja laboratorioanalyyseillä. Analyysien perusteella on suoritettava tarvittavat hoitotoimenpiteet, kuten aumojen kääntö, koneellinen ilmastus tai koneellinen ilmastus täydennettynä huokosilmaimulla, ravinteiden lisäys ja ph:n, kosteuden ja lämpötilan säätö. Eri tavoin pilaantuneet massat on pidettävä kaikissa käsittelyn vaiheissa erillään toisistaan.

163 163 Puhdistustavoitteet, hyödyntäminen ja sijoittaminen D.8. D.9. D.10. D.11. Kompostoimalla ja huokosilmamenetelmällä puhdistettujen massojen käsittelyn lopettamisen, jatkokäsittelyn ja edelleen toimittamisen määräytymisessä saa käyttää apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädettyjä maaperän haitallisten aineiden pitoisuuksien kynnys- ja ohjearvoja. Käsitellyt pilaantuneet maa-ainekset, joiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuudet alittavat maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädetyt maaperän haitallisten aineiden pitoisuuksien kynnysarvot, voidaan hyödyntää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa tai toimittaa muualle hyödynnettäväksi taikka toimittaa maankaatopaikalle. Tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat käsitellyt pilaantuneet maa-ainekset, joiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädetyt maaperän haitallisten aineiden pitoisuuksien kynnysarvot ja alittavat alemmat ohjearvot, saa hyödyntää Ämmässuon vanhalla ja uudella kaatopaikalla edellä määräysten B.2. B.4., B.12. ja jäljempänä määräyksen H.16. mukaisesti tai toimittaa hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi paikkaan tai laitokseen, jolla on ympäristölupa tai muu hyväksyttävä lupa kyseisenlaisen maa-ainesten hyödyntämiseen tai vastaanottamiseen. Pilaantunutta maa-ainesta luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät jätelain (646/2011) 121 :n mukaiset tiedot jätteestä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. Tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat käsitellyt pilaantuneet maa-ainekset, joiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädetyt maaperän haitallisten aineiden pitoisuuksien alemmat ohjearvot ja alittavat ylemmät ohjearvot, saa hyödyntää Ämmässuon vanhalla ja uudella kaatopaikalla edellä määräysten B.2. B.4., B.12. ja jäljempänä määräyksenh.16. mukaisesti tai toimittaa hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi paikkaan tai laitokseen, jolla on ympäristölupa kyseisenlaisten maa-ainesten hyödyntämiseen tai vastaanottamiseen. Muut kuin edellä annetuissa määräyksissä D.9. ja D.10. ja tässä määräyksessä mainitut pilaantuneet maa-ainekset ja vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa kyseisten maa-ainesten vastaanottamiseen ja käsittelyyn. Pilaantunutta maa-ainesta luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät jätelain (646/2011) 121 :n mukaiset tiedot jätteestä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan.

164 164 Käsiteltyjen massojen laadunvarmennus D.12. Kustakin kompostoinnin valmiista käsittelyerästä on analyysejä varten otettava edustavat näytteet. Näytteitä on otettava vähintään yksi kokoomanäyte 150 tonnia kohden. Näytteen on muodostuttava vähintään 10 osanäytteestä. Huokosilmakäsitellyistä massoista on otettava riittävät näytteet, jotka edustavat mahdollisimman hyvin käsiteltyä massaa. Käsittelyn tuloksellisuuden varmistamiseksi näytteistä on määritettävä niiden haitta-aineiden jäännöspitoisuudet, joita käsitellyt massat sisälsivät. Analyysit on teetettävä yleisin, tarkoitukseen soveltuvin menetelmin sellaisessa laboratoriossa, jolla on asianmukainen ladunvarmistusjärjestelmä. Hallien poistoilman käsittely D.13. PIMA-hallissa 1 on oltava VOC-hallin ilmanvaihdosta erillinen yleisilmanvaihto ja PIMA-halli 1 on pidettävä alipaineistettuna. VOC-hallin, PIMAhallissa 1 olevan kohdepoistoalueen ja koneellisesti ilmastettujen kompostiaumojen poistoilmat on käsiteltävä katalyyttisen tai ei-katalyyttisen polton avulla, aktiivihiilimenetelmällä, biologisella suodatuksella, näiden yhdistelmillä tai muulla vastaavan tasoisella menetelmällä. Puhdistuslaitteistolla on saavutettava vuosikeskiarvona laskettuna hiilivetyjen 95 %:n reduktio. Aktiivihiili- ja biologiset suodattimet on vaihdettava ennen kuin niiden erotuskyky olennaisesti heikkenee ja aktiivihiili- ja biosuodinjäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. PIMA-hallin 2 ilmanvaihdosta ja poistoilman käsittelystä on toimitettava erillinen suunnitelma hyväksyttäväksi Etelä-Suomen aluehallintovirastoon vähintään 3 kuukautta ennen PIMA-hallin 2 käyttöönottoa. Vesien hallinta ja käsittely D.14. D.15. PIMA-hallien puhtaat kattovedet ja ajoalueiden puhtaat valumavedet on kerättävä ja pidettävä erillään PIMA-halleissa ja vastaanottoalueella muodostuvista likaisista vesistä ja johdettava öljynerottimen kautta erilliseen tarkkailualtaaseen ennen maastoon johtamista. Tarkkailualtaan vesien laatua on seurattava. Seurantaa varten on laadittava suunnitelma, jossa esitetään seurattavat kohteet ja haitta-aineet ja muut ominaisuudet sekä käytettävät mittausmenetelmät ja -pisteet. Suunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä tiedoksi Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Mikäli vedet eivät ole öljynerotuksen jälkeen maastoonjohtamiskelpoisia, on niiden esikäsittelyä jatkettava tai vedet on johdettava viemäriin. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarkkailutulosten perusteella kieltää vesien johtamisen maastoon. PIMA-halleissa ja vastaanottoalueella muodostuvat suoto- ja pintavaluntavedet, joita ei käytetä kasteluvetenä, on johdettava hiekan- ja öljyerottimen kautta erilliseen altaaseen. Altaan vesien laatua on seurattava. Seurantaa varten on laadittava suunnitelma, jossa esitetään seurattavat kohteet ja

165 165 haitta-aineet ja muut ominaisuudet sekä käytettävät mittausmenetelmät ja - pisteet. Suunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä tiedoksi Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Vedet voidaan johtaa viemäriin HSY Veden luvalla. Mikäli öljynerottimella käsitellyt jätevedet eivät ole viemäröintikelpoisia, on niiden esikäsittelyä tehostettava tarvittaessa muilla menetelmillä, kuten aktiivihiilisuodattimella siten, että tehostetun esikäsittelyn jälkeen veden haitta-aineiden pitoisuudet alittavat HSY Veden asettamat raja-arvot tai vedet on toimitettava laitokseen, jolla on lupa käsitellä näitä jätevesiä. Viemäriin johdettavien vesien esikäsittelyn tehostamiseen on ryhdyttävä, kun johdettavasta vedestä tarkkailuohjelman mukaan otettujen vesinäytteiden analyysitulosten mukaan jokin haitta-aine on ylittänyt kolme kertaa peräkkäin kyseiselle haitta-aineelle annetun raja-arvon, ellei HSY Vesi anna ankarampia määräyksiä, jolloin niitä on noudatettava. Vakuus D.16. Luvan saajan on asetettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle vakuus pilaantuneiden massojen asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi mennessä. Vakuus on euroa. Vakuudeksi hyväksytään ammattimaisen rahoituslaitoksen takaus, vakuutus tai pantattu talletus ympäristönsuojelulain 43 a 43 c :n mukaisesti. E. Muita kompostointi- ja hyötykäyttökentillä tapahtuvia toimintoja koskevat määräykset Vastaanotettavat ja käsiteltävät jätteet E.1. Jälkikompostoitua kompostia sekä biologisesti kypsää mädätettä saa jälkikypsyttää kompostointikentillä. Valmista kompostia saa varastoida kentillä aumoissa. Puutarha- ja puistojätettä ( ), teollisuuden ja maatalouden kasviperäisiä jätteitä ( , ), hevosen lantaa ( ) ja metsäteollisuuden kuitulietteitä ( ) saa kompostoida kompostointikentillä. Metsäteollisuuden kuitulietteitä saa kompostoida yhteensä enintään t/a. Puutarha- ja puistojätettä sekä risuja ja kantoja ( , ), kuorija korkkijätettä ( ), muita kuin nimikkeessä mainittuja sahajauhoa, lastuja, palasia, puuta ja puupohjaisia levyjä ( ), puuta ( ) ja puuta ( ) saa ottaa vastaanottaa ja varastoida kompostointikentällä. Karkeaa kasviperäistä jätettä saa hakettaa kompostointikentällä.

166 166 Multatuotekentällä saa valmistaa maa-aineksista ( ) ja biojätekompostista ( , , , , ) multatuotteita yhteensä t/a sekä välivarastoida multaa. E.2. Puujätettä ( , ) saa välivarastoida ja hakettaa hyötykäyttökentillä yhteensä t/a. Hyötykäyttökentillä saa vastaanottaa ja välivarastoida myös kyllästettyä puujätettä t/a; ( *). Kyllästettyä puujätettä saa varastoida siirtolavoilla ja suurempia eriä myös kasoissa. Tarvittaessa pitkää kyllästettyä puutavaraa saa katkoa jatkokuljetusta varten. Muunlainen kyllästetyn puujätteen käsittely ei ole sallittua. E.3. Kenttäalueilla saa vastaanottaa, murskata ja seuloa tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavia, jätettä sisältäviä maa- ja kiviainesjätteitä, joiden sisältämien haitta-aineiden pitoisuudet ovat alle maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitettyjen ylempien ohjearvojen, t/a; ( ) ja syntypaikkalajiteltua rakennusjätettä t/a; ( , , , , , , , , ). Melu E.4. Murskaus-, haketus-, seulonta- ja paalaustoimintaa saa suorittaa arkisin maanantaista perjantaihin klo Murskaimet, hakettimet, seulonta- ja paalauslaitteet on sijoitettava niin, että voimakkain ääni ei lähde melulle alttiiden kohteiden suuntiin. Haju ja pölyhaitat E.5. Toiminnasta ei saa aiheutua lähimmissä häiriintyvissä kohteissa kohtuuttomia haju- tai pölyhaittoja jätteen vastaanoton, käsittelyjen tai varastoinnin aikana. Kompostointi- ja mädätyslaitoksista ulos kentälle siirrettävän jälkikypsytettävän kompostin ja mädätteen laatu on oltava sellainen tai jälkikypsytysaumat on peitettävä hajuyhdisteitä suodattavalla materiaalilla siten, että jälkikypsytyksestä ei aiheudu ympäristölle hajuhaittaa. Kompostoitavien teollisuuden ja maatalouden kasviperäisten jätteiden ja metsäteollisuuden kuitulietteiden laatu on oltava sellainen tai kompostointiaumat on peitettävä hajuyhdisteitä suodattavalla materiaalilla siten, että kompostoinnista ei aiheudu ympäristölle hajuhaittaa. E.6. E.7. Käsittelemättömän syntypaikkalajitellun rakennusjätteen varasto on pidettävä mahdollisimman pienenä. Murskattavan, haketettavan, seulottavan ja paalattavan materiaalin on oltava kosteaa, mikäli se on pölyävää. Pölyhaittoja on ehkäistävä materiaalien kastelulla ja laitteistojen koteloinneilla. Jos kastelua ei voida pitää päällä

167 167 esimerkiksi kovan pakkasen tai laiterikon vuoksi, on toiminta keskeytettävä. Jätteiden varastokasoja sekä alueita, joilla työkoneet liikkuvat, on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Varastokasojen, toiminta-alueen ja teiden pölyntorjunnassa on ensisijaisesti käytettävä vettä. Jätteiden käsittely ja varastointi E.8. Erilaatuisille jätteille on varattava omat erilliset, riittävän suuret alueet jätteiden vastaanottoa, varastointia ja käsittelyä sekä käsitellyn jätteen varastointia varten siten, että eri jätejakeet eivät sekoitu keskenään. Hevosenlannan käsittelyssä on tarvittavilta osin noudatettava muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 vaatimuksia (sivutuoteasetus). Lisäksi on noudatettava elintarviketurvallisuusvirasto Eviran antamaa laitoshyväksyntäpäätöstä lannoitevalmistelain (539/2006) sekä sivutuoteasetuksen (EY) No 1069/2009 mukaista orgaanisten lannoitevalmisteiden valmistuksen hyväksynnästä. E.9. E.10. Syntypaikkalajitellun rakennusjätteen joukosta on poistettava hyötykäyttökelpoiset jätteet, kuten metallit, ja murskaukseen soveltumaton kaatopaikkajäte. Vastaanotettavia jätteitä ja rakennusjätepaaleja saa käsitellä ja varastoida kenttäalueella, jolla on tiiviit pohjarakenteet ja jonka valumavedet ohjataan käsiteltäviksi. Seulanylitettä ja -alitetta saa varastoida lyhyitä aikoja kentällä. Varastointialueilla on oltava järjestetty/järjestettävä vesien hallinta siten, että muodostuvat likaiset vedet saadaan koottua hallitusti ja johdettua asianmukaiseen käsittelyyn. E.11. Polttoon ohjattavan rakennusjätteen seulanylitteen paalien varastointi on suunniteltava, toteutettava ja valvottava siten, että tulipalojen syttyminen pystytään ehkäisemään ennalta. Tulipalon varalta alueella on oltava alkusammutuskalusto. Jätteiden hyödyntäminen ja edelleen toimittaminen E.12. Kutakin jäte-erää saa varastoida korkeintaan kolmen vuoden ajan ennen jätteen toimittamista hyödyntämislaitokseen (R-toiminnot), kuten käytettäväksi polttoaineena, ja korkeintaan vuoden ajan ennen jätteen toimittamista käsittelylaitokseen (D-toiminnot), kuten sijoitettavaksi kaatopaikalle.

168 168 E.13. E.14. E.15. Käsiteltävistä jätteistä erotetut hyötykäyttökelpoiset jätteet, joita ei voida hyödyntää paikanpäällä, kuten metallit, on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi. Toiminnassa muodostuvat jätejakeet on toimitettava jatkokäsiteltäviksi tai hyödynnettäviksi laitokseen, jolla on voimassa oleva ympäristölupa kyseisenlaisten jätejakeiden vastaanottamiseen. Jätteet on pyrittävä ensisijaisesti toimittamaan kohteeseen, jossa jäte hyödynnetään. Jätteet, joita ei voida hyödyntää, saa toimittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle loppusijoitettavaksi, jos ne eivät ole vaarallisia jätteitä (ongelmajätteitä). Mikäli toiminnasta toimitetaan jätepolttoainetta käytettäväksi polttoaineena, jätepolttoaineen valmistuksessa, laadun tarkkailussa, varastoinnissa ja edelleen toimittamisessa on noudatettava standardia SFS-EN "Kiinteät kierrätyspolttoaineet. Vaatimukset ja luokat". Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet E.16. Häiriö-, vahinko- ja onnettomuustilanteissa on noudatettava tämän päätöksen määräyksiä A.12. ja A.13. Vakuus E.17. Luvan saajan on asetettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle vakuus kyllästetyn puujätteen asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi mennessä. Vakuus on euroa. Vakuudeksi hyväksytään ammattimaisen rahoituslaitoksen takaus, vakuutus tai pantattu talletus ympäristönsuojelulain 43 a 43 c :n mukaisesti. F. Sortti-aseman toimintaa koskevat määräykset Vastaanotettavat jätteet F.1. F.2. Sortti-asemalla saa ottaa vastaan, lajitella ja varastoida lähinnä kotitalouksien jätteitä, kuten paperia, pahvia ja nestekartonkipakkauksia ( , ), lasia ( , ), metallia ( , ), muovia ( , , ), puujätteen pieneriä ( , *), puutarhajätettä ( ) ja rakennusjätettä ( , , , , , , , ), sekajätteen pieneriä ( ) sekä tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa sähkö- ja elektroniikkaromua ( *, , , *, *, *, ) yhteensä enintään t/a. Sortti-asemalla saa ottaa vastaan, lajitella ja varastoida etupäässä kotitalouksissa muodostuneita vaarallisia jätteitä, kuten akkuja ( * *), happoja ( *), loisteputkia ( *), maaleja ( *), liuottimia ( *), lääkkeitä ( *), öljyjä ( *) ja myrkkyjä ( *) yhteensä enintään t/a.

169 169 F.3. Sortti-asemalla ei saa ottaa vastaan muita kuin edellä määräyksissä F.1. ja F.2. hyväksyttyjä jätteitä. Mikäli laitokselle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole edellä määräyksissä F.1. tai F.2. hyväksytty, on noudatettava tämän päätöksen määräystä A.4. Melu F.4. Sortti-kierrätysaseman toiminnoista aiheutuvan melun osalta on noudatettava edellä annettua määräystä A.2. Alueen hoito ja päästöt vesiin ja ilmaan F.5. F.6. F.7. F.8. F.9. Sortti-aseman toiminta ja siihen liittyvä jätteiden vastaanotto, lajittelu, käsittely, varastointi, kuormaus ja kuljetus on järjestettävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- ja pohjavesien pilaantumista, haju- tai pölyhaittaa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle tai alueella työskenteleville ja että haittaeläinten ravinnonsaanti minimoidaan. Haittaeläinten hävittäminen on järjestettävä suunnitelmallisesti. Aseman alueet, joilla työkoneet ja kuljetuskalusto liikkuvat, on puhdistettava pölyyntymisen ja roskaantumisen ehkäisemiseksi säännöllisesti pesuharjauksella tai muulla vastaavan tehoisella menetelmällä. Aseman pinnoitettujen alueiden kuntoa, kuten halkeilua, lohkeilua tai painumista, on tarkkailtava säännöllisesti ja havaitut viat on korjattava välittömästi. Sortti-aseman vesien hallinnassa ja käsittelyssä on noudatettava edellä annettuja määräyksiä A.14. A.16. Puhtaiden hulevesien johtamisen saa toteuttaa edellä annetun määräyksen A.17. mukaisesti. Sortti-aseman hoitoa, käyttöä ja tarkkailua varten on määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva hoitaja edellä annetun määräyksen A.8. mukaisesti. Jätteiden kuljettaminen, käsitteleminen ja edelleen toimittaminen F.10. F.11. Sortti-aseman toimintaan liittyvät kuljetukset on järjestettävä siten, että kuormauksista ja kuljetuksista ei aiheudu roskaantumista tai muuta haittaa ihmisille tai ympäristölle. Kaikki jätteet on kuljetettava kunkin jätteen kuljetukseen soveltuvilla asianmukaisilla kuljetusvälineillä, kuten tiiviissä konteissa tai lavoilla kuormat tiiviisti peitettyinä, roskaantumisen ehkäisemiseksi. Kuljetuskaluston puhtaudesta on huolehdittava siten, ettei jätteitä pääse leviämään ympäristöön. Jätteiden edelleen toimittaminen on tapahduttava Sortti-aseman toimintaan verrattuna riittävän usein. Kierrätysasemalla saa olla hyötyjätejakeita varastossa kerralla korkeintaan tonnia ja vaarallisia jätteitä korkeintaan 200 tonnia. Tätä suurempia määriä saa jätteitä olla varastossa vain hetkel-

170 170 lisesti esimerkiksi jätteiden tarkoituksenmukaisten kuljetusjärjestelyjen sitä edellyttäessä. Jätteiden kuljettamisessa on käytettävä yrityksiä, joilla on alueellisen ympäristökeskuksen tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyntä jätehuoltotiedostoon tai jätehuoltorekisteriin. Jätteet on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanotto. F.12. Hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten energia-, paperi-, pahvi-, puu- ja metallijätteet, on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli hyödyntäminen ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista, jätteet on toimitettava sellaiselle vastaanottopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisenlaista jätettä. Vain hyödyntämiseen kelpaamattomat jätteet saa toimittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, mikäli ne eivät ole vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavia aineita. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on pidettävä erillään toisistaan käsittelyn kaikissa vaiheissa. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan laitokseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine, ja toissijaisesti laitokseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. F.13. Vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen vaarallisen jätteen käsittely. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen vaarallisen jätteen hyödyntäminen. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät jätelain (646/2011) 121 :n mukaiset tiedot vaarallisista jätteistä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. Varastointi F.14. Jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotetut ja toiminnassa muodostuneet vaaralliset jätteet on varastoitava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja jätteet on ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Sortti-asemalla vastaanotettavat ja sen toiminnassa syntyneet vaaralliset jätteet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä. Vaarallisten jätteiden konttien on oltava lukittavia tai niiden on oltava lukittavassa tilassa. Nestemäisessä muodossa olevat vaaralliset jätteet on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Vaarallisten jätteiden pääsy maaperään tai viemäriin on estettävä.

171 171 F.15. F.16. F.17. Polttonesteiden varastoinnissa ja jakelussa on noudatettava edellä annettua määräystä A.29. Vastaanotettavan sähkö- ja elektroniikkaromun varastointipaikassa on oltava asianmukainen nestetiiviiksi pinnoitettu alue, joka on varustettu nestevuotojen keräysjärjestelmällä sekä tarvittaessa öljyn ja rasvojen erottimella, ja vedenkestävä kate tarkoituksenmukaisilla alueilla. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa on noudatettava edellä annettuja määräyksiä A.12. ja A.13. Tarkkailu ja kirjanpito F.18. F.19. Sortti-aseman toiminnan ja sen ympäristövaikutusten tarkkailussa on noudatettava edellä annettuja määräyksiä A.20, A.25. A.27. Sortti-aseman toiminnan kirjanpidossa ja raportoinnissa on noudatettava jäljempänä annettuja määräyksiä I.1. ja I.2. Vakuus F.20. Luvan saajan on asetettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle vakuus vaarallisten jätteiden pienerien asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi mennessä. Vakuus on euroa. Vakuudeksi hyväksytään ammattimaisen rahoituslaitoksen takaus, vakuutus tai pantattu talletus ympäristönsuojelulain 43 a 43 c :n mukaisesti. H. Kaatopaikan laajennusaluetta (uusi kaatopaikka) koskevat määräykset Kaatopaikan pohjarakenteet H.1. H.2. H.3. Laajennusalueelle rakennettavilla uusilla läjitysalueilla louhitut luiskat ja kalliopohja on kiilattava ja tasattava murskeella. Rakennettaville läjitysalueille läjitettävän jätteen laadusta on tehtävä selvitys. Selvityksen perusteella on tehtävä esitys ylimääräisen tiivistyskerroksen ja tarkkailukerroksen tarpeellisuudesta rakennettavissa kaatopaikan pohjarakenteissa ja niiden kustannuksista. Selvitys on toimitettava Etelä- Suomen aluehallintovirastolle ja tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle sekä Espoon ja Kirkkonummen ympäristönsuojeluviranomaisille kuusi kuukautta ennen pohjarakenteiden rakentamista ja viimeistään mennessä. Laajennusalueelle rakennettavilla uusilla läjitysalueilla on rakennettava vähintään 500 mm:n paksuinen mineraalinen tiivistyskerros materiaalista, jonka vedenläpäisevyyskerroin k 6, m/s. Tiivistyskerroksen päälle on asennettava keinotekoinen eriste esim. HDPE (paksuus 2,5 mm) tai muu vastaavan suojaustason omaava keinotekoinen eriste. Keinotekoinen eriste on suojattava geotekstiilillä, jonka paino on vähintään g/m 2.

172 172 Mineraalisen tiivistysrakenteen jäätyminen on estettävä sekä rakentamisen aikana että käytön yhteydessä rakenteellisin suojaustoimenpitein tai kerroksen materiaalin on oltava routimatonta. Mineraaliseen tiivistyskerrokseen käytettävän materiaalin routivuus ja vedenläpäisevyys on tutkittava ennen rakentamisen aloittamista. Rakenteeseen käytettävän materiaalin tasalaatuisuus on tarkistettava rakentamisen aikana. Mineraaliseen tiivistyskerrokseen käytettävän materiaalin pysyvyydestä pitkänajan kuluessa on varmistuttava. Mineraalisen tiivistyskerroksen materiaalina saa käyttää murskebentoniittia, jossa bentoniittimäärä on vähintään 6 % ja murskeen raekoko 0 mm 16 mm. Murskeen ja bentoniitin suhteutus ja materiaalin vedenläpäisevyys on tarkistettava ennen rakentamista rakenteeseen käytettävillä materiaaleilla. H.4. H.5. Tiivistyskerroksen päälle on rakennettava karkeasta hyvin vettä johtavasta materiaalista vähintään 500 mm:n paksuinen kuivatuskerros. Kuivatuskerroksessa käytettävän materiaalin raekoon on oltava 16 mm 32 mm. Kuivatuskerroksen materiaalina saa käyttää sepeliä, soraa, hiekkaa tai muuta tekniset vaatimukset sekä tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuden täyttävää materiaalia. Kuivatuskerros on suojattava suojausmateriaalilla, kuten esim. vähintään 100 mm:n paksuisella mineraalisella suodatinkerroksella. Kaatopaikka-alueen louhitut reunat on suojattava eristysseinämillä, joiden on kestettävä ehjänä lämpötilan ja happamuuden vaihteluita sekä muita kemiallisia ja fysikaalisia rasituksia. Eristysseinämien on vastattava tiiviydeltään rakennetta, jonka vedenläpäisevyyskerroin k 1, m/s ja jonka paksuus 1,0 m. Eristysseinämät saa rakentaa vedenpitävästä, kaatopaikan ympäristöolosuhteita kestävästä betonista. Betoniseinämät on suunniteltava ja rakennettava siten, että ne säilyttävät tiivistysominaisuutensa myös pitkän ajan kuluttua. Seinämien suunnittelu, rakentaminen ja laadunvalvonta on tehtävä Suomessa voimassa olevien betonirakenteita koskevan standardin, betonirakenteista annetun ympäristöministeriön asetuksen ja sen muuttamisista annettujen asetusten sekä rakennusvalvontaviranomaisten antamien määräysten mukaisesti. Eristysseinämien kaatopaikan puoleisten sivujen pinnalle on valun yhteydessä kiinnitettävä keinotekoinen eriste, kuten HDPE-kalvo (paksuus 2,5 mm). Eristysseinämät on lisäksi suojattava nostamalla kaatopaikan pohjarakenteen keinotekoinen eriste ja suojageotekstiili eristysseinämiä vasten, jotta saavutetaan riittävä varmuus eristysseinämärakenteen tiiviydestä. Eristysseinämien ja valuasfaltin tai sitä vastaavan muun tiivistemateriaalin sekä eristysseinämien ja pohjarakenteen keinotekoisen eristeen liittymäkohdat on suunniteltava ja rakennettava siten, että liittymäkohtiin ei muodostu vetojännityksiä.

173 173 H.6. Kaatopaikan pohjarakenteen mineraalisen tiivistyskerroksen ja keinotekoisen eristeen lävistävien vesienkeräysputkistojen läpiviennit on rakennettava tiiviiksi. Jokaisen läpiviennin tiiviydestä on varmistuttava. Kaatopaikan pohjarakenteeseen kuuluvien vesienkeräysputkistojen kuntoa on pystyttävä tarkkailemaan ja niitä on pystyttävä tarvittaessa huoltamaan esimerkiksi pohjatunnelista tai alueen reunojen huoltotiloista taikka muilla järjestelyillä. Pohjatunneli ja muut huoltotilat on rakennettava rakennusvalvontaviranomaisten antamien määräysten mukaisesti. Vesien kerääminen ja johtaminen H.7. Kaatopaikan laajennusalueen ulkopuolisten puhtaiden vesien pääsy kaatopaikka-alueelle on estettävä niskaojilla ja patopenkereillä. Puhtaat vedet saa johtaa maastoon. Muilta osin vesien hallinnassa on noudatettava edellä annettua määräystä A.14. Kaatopaikan laajennusalueen puhtaat pintavedet on kerättävä yhteen ja johdettava omaan tasausaltaaseen. Veden laatua on seurattava. Puhtaat pintavedet saa johtaa maastoon. Likaiset pintavedet on käsiteltävä suotovesien tapaan noudattaen edellä annettuja määräyksiä A.15. ja A.16. Likaiset suotovedet saa myös kierrättää takaisin jätetäyttöön. Likaisten suotovesien kierrättämisestä takaisin jätetäyttöön on laadittava suunnitelma, joka sisältää mm. kierrätyksen teknisen toteutussuunnitelman sekä arvion kierrätettävän suotoveden määrästä. Suotoveden kierrätyksen vaikutuksia on seurattava mm. kaatopaikkakaasun muodostumisen osalta. Seurantatuloksista samoin kuin kierrätetyn suotoveden määrästä on raportoitava vuosittain jäljempänä annetun määräyksen H.26. mukaisesti. Puhtaiden pintavesien tasausallas sekä suotovesien tasausaltaat on rakennettava nesteenpitäviksi. H.8. Polttonesteiden varastoinnissa ja jakelussa on noudatettava edellä annettua määräystä A.29. Lisäksi on noudatettava edellä annettua määräystä A.18. Jätteiden vastaanotto- ja varastointialueet H.9. H.10. Mahdollisten tuhkien vastaanottosiilojen ja stabilointiaineen varastosiilon on oltava tiiviitä. Liikennöintialueet sekä tuhkien vastaanottoalue on kestopäällystettävä. Jätepolttoaineen varastoalueella alusrakenteen tiivistyskerroksen päälle on rakennettava vähintään 50 mm:n paksuinen kulutuskerros asfaltista. Pintarakenteet H.11. Loppusijoitusalueiden saavutettua lopullisen täyttökorkeutensa on niiden viimeistelyn ensimmäinen vaihe toteutettava edellä annetun määräyksen

174 174 B.7. mukaisesti alueilla, joilla jätetäytön painuminen on voimakasta. Väliaikaiset pintarakenteet on saatava valmiiksi vuoden kuluessa kaatopaikan täytön lopettamisesta kyseisellä täyttöalueella. Kaatopaikan laajennusalueen lopulliset pintarakenteet on toteutettava näillä alueilla sitten, kun jätetäyttö on riittävästi painunut. Loppusijoitusalueilla, joilla painumia ei tapahdu, lopulliset pintarakenteet on saatava valmiiksi kolmen vuoden kuluessa alueen täytön lopettamisesta. Maisemoinnin osalta on noudatettava edellä annettua määräystä B.11. Lopullisten pintarakenteiden on täytettävä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaiset tavanomaisen jätteen kaatopaikan pintarakenteita koskevat vaatimukset, jotka ovat seuraavat ylhäältä alaspäin lueteltuina: pintakerros 1 m, kuivatuskerros 0,5 m, tiivistyskerros 0,5 m ja kaasunkeräyskerros. Suunnitelmat, tarkastukset ja raportointi H.12. Kaatopaikan laajennusalueen pohja- ja pintarakenteiden sekä alueen muiden eristysrakenteiden, kuten tasausaltaiden, laskeutus- ja suodatusaltaiden, kenttärakenteiden sekä polttonesteiden varastointi- ja jakelualueen rakenteiden, yksityiskohtaiset toteutussuunnitelmat mitoituksineen ja rakenteineen sekä käytettävine materiaaleineen on toimitettava hyväksyttäviksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille vähintään kolme kuukautta ennen rakenteiden rakentamisen aloittamista. Kaatopaikkarakenteiden toteutussuunnitelmissa on esitettävä myös rakennusteknisten töiden laadunvalvontasuunnitelma käsittäen sekä luvan saajan oman että urakoitsijan laadunvalvonnan kuin myös laadunvalvontajärjestelmän varmistamisen ulkopuolisella puolueettomalla asiantuntijalla. H.13. H.14. Pohjan mineraaliset tiivistystyöt, tiivistysrakenteen lävistävien vesienkeräysputkistojen läpiviennit sekä pintarakenteen tiivistetyöt on esitettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarkastettaviksi jokaisessa kaatopaikan rakennusvaiheessa erikseen. Polttonesteiden varastointi- ja jakelualueen tiivistysrakenteet, tasausaltaat ja laskeutus- ja suodatusaltaat on myös esitettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarkastettaviksi. Toteutuneet kaatopaikkarakenteet ja laskeutus- ja suodatusaltaat on dokumentoitava ja raportoitava rakennusvaiheittain ja rakennuskohteittain kolmen kuukauden kuluessa ko. kohteen valmistumisesta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille.

175 175 Kaatopaikan luokka H.15. HSY:n Ämmässuon kaatopaikan laajennusosa luokitellaan tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi. Kaatopaikalle saa ottaa vastaan ja sijoittaa ainoastaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaista tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuden täyttävää jätettä. Vastaanotettavat jätteet ja jätteen kaatopaikkakelpoisuuden arviointi H.16. Kaatopaikan laajennusalueella saa vastaanottaa, hyödyntää ja loppusijoittaa ensisijaisesti HSY:n alueelta peräisin olevia jätteitä seuraavasti: sekajätteen käsittelylaitosten rejektejä ja muiden vastaavien jätteenkäsittelylaitosten rejektejä t/a; ( , , , , , ja ) rakennusjätteen käsittelylaitosten rejektejä ja muita vastaavia rejektejä t/a; ( , ja ) tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavia tuhkia ja kuonia t/a; ( , , , , , , , , , , ja ) tiiviisti pakattua tai muuten pölyämätöntä asbestijätettä ja erityisjätteitä, kuten haudattavaksi määrättyjä jätteitä, t/a; ( *, *, , , , , , , , , , , , ja ) asumisessa syntynyttä sekä ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavaa sekajätettä t/a; ( ) erilliskerättyä biojätettä käsittelylaitosten seisokkien ja häiriötilanteiden aikana; ( ). Lisäksi kaatopaikan laajennusalueella saa: hyödyntää peittomaina ja muissa rakenteissa sekä sijoittaa jätteenä jätetäyttöön murskattuja asfaltti-, betoni- ja tiilijätteitä ( , , , , ) sekä tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavia maa- ja kiviainesjätteitä ( ), joiden sisältämien öljyhiilivetyjakeiden (C 10 C 40 ) pitoisuus enintään mg/kg ja muiden orgaanisten haitallisten aineiden pitoisuudet ovat alle maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädettyjen ylempien ohjearvojen sekä joiden sisältämien epäorgaanisten haitta-aineiden liukoisuudet ovat enintään kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (861/1997) liitteen 2 taulukossa 5 säädetyt, yhteensä enintään t/a. Lisäksi maa-ainesjäte-erien, jotka sisältävät haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC), hyödyntämis- ja sijoituskelpoisuus on arvioitava maa-aineseräkohtaisesti hyödyntää kaatopaikka- ja viimestelyrakentamisessa jätteenkäsittelykeskuksessa käsiteltyjä tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavia pilaantuneita maita ( , ), joiden sisältämien öljyhiilivetyjakeiden (C 10 C 40 ) pitoisuus enintään mg/kg ja muiden orgaanisten haitallisten aineiden pitoisuudet ovat alle maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädettyjen

176 176 ylempien ohjearvojen sekä joiden sisältämien epäorgaanisten haittaaineiden liukoisuudet ovat enintään kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (861/1997) liitteen 2 taulukossa 5 säädetyt, yhteensä enintään t/a. Lisäksi maa-ainesjäte-erien, jotka sisältävät haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC), hyödyntämis- ja sijoituskelpoisuus on arvioitava maa-aineseräkohtaisesti. Kaatopaikan laajennusalueella saa lisäksi välivarastoida jätepolttoainetta t/a; ( ) sekä hyödyntää käytöstä poistettuja renkaita t/a; ( ). Kaatopaikan laajennusalueella saa lisäksi välivarastoida esilajiteltua, paalaamatonta poltettavaa jätettä ( , , ) kerrallaan enintään t. Paalaamaton poltettava jäte on varastoitava erotettuna loppusijoitetusta jätteestä. Paalaamaton poltettava jäte on tiivistettävä ja murskattava jyräämällä ja peitettävä varastoinnin ajaksi siten, että toiminnasta ei aiheudu kohtuuttomia hajuhaittoja. Paalaamaton poltettava jäte on toimitettava edelleen hyödynnettäväksi niin usein, ettei paalaamattoman poltettavan jätteen välivarastoinnista, poiskaivusta tai kuljetuksesta aiheudu kohtuuttomia hajuhaittoja. Muuta kuin asumisessa syntynyttä tai ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavaa jätettä saa sijoittaa kaatopaikalle vain, jos jäte täyttää kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (861/1997) liitteessä 2 kohdassa 3.2. määritellyt kelpoisuusvaatimukset. Tuotaessa jätteitä sijoitettavaksi kaatopaikalle on niiden mukana oltava tiedot jätteen alkuperästä ja luokittelusta sekä jäljennös jätteen perusmäärittelyä koskevista merkityksellisistä asiakirjoista, jollei ole kysymys asumisessa syntyneestä jätteestä tai ominaisuudeltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavasta jätteestä. Mikäli kaatopaikalle tuodaan toistuvasti saman jätteen tuottajan samanlaatuista jätettä, on jätteelle tehtävä vastaavuustestaus vähintään kerran vuodessa perusmäärittelyssä määritettyjen parametrien osalta. Toiminnanharjoittajan on toimitettava testausta vaativien jätejakeiden perusmäärittelyä koskevat asiakirjat ja tieto jätejakeittain vastaavuustestaukseen valituista parametreista ja käytettävistä testausmenetelmistä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle muutetun toiminnan ensimmäisenä vuonna. Vastaavuustestausten tulokset on sen jälkeen vuosittain esitettävä tavanomaisen jätteen kaatopaikan vuosiraportissa, jos jätettä tuodaan edelleen kaatopaikalle. Jätetäyttöön ei saa sijoittaa sellaista jätettä, joka on laimennettu tai sekoitettu muuhun jätteeseen tai aineeseen ainoastaan jätteen kaatopaikkakelpoisuuden täyttämiseksi eikä muuta sellaista jätettä, joka ei täytä kaatopaikkajätteelle asetettuja kelpoisuusvaatimuksia. Jätetäyttöön ei saa sijoittaa nestemäistä jätettä eikä sellaista jätettä, joka on kaatopaikkaolosuhteissa räjähtävää, syövyttävää, hapettavaa tai helposti syttyvää, eikä autojen, työkoneiden tai muiden ajoneuvojen renkaita tai niiden silppua.

177 Jätteiden sijoittaminen 177 Nestemäisten erityisjätteiden esikäsittelyssä altaan pohjalle saostunut liete ja patomateriaali voidaan sijoittaa jäteluokituksensa mukaisesti tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Kaatopaikalle ei saa sijoittaa jätettä, jota ei ole esikäsitelty, eikä sellaista asumisessa syntynyttä jätettä taikka ominaisuudeltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntynyttä jätettä, jonka biohajoavasta jätteestä suurinta osaa ei ole kerätty talteen erillään muusta jätteestä tai toimitettu muulla tavoin hyödyntämistä tai muuta käsittelyä varten. Mikäli biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen sijoittamisesta kaatopaikalle tai sijoittamisen vähentämistä koskevista tavoitteista ja aikatauluista määrätään erillissäännöksin, kuten valtioneuvoston asetuksella, on sitä noudatettava. Kaatopaikan pohja- ja pintarakenteiden mineraalisten tiivistyskerrosten välisessä tilassa (kaatopaikan sisällä) olevissa kerroksissa saa hyödyntää pilaantuneita maa-ainesjätteitä ja muita tässä määräyksessä hyväksyttyjä jätteitä, jotka täyttävät jätelajeittain kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (861/1997) liitteessä 2 kohdassa 3.2. määritellyt kelpoisuusvaatimukset, ja jäte on käyttötarkoitukseensa teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Kaatopaikan pintarakenteen mineraalisen tiivistyskerroksen yläpuoliset rakennekerrokset on rakennettava maa-aineksista, joiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuudet ovat alle maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädettyjen alempien ohjearvojen. Muutoin jätteiden vastaanotossa on noudatettava edellä annettuja määräyksiä A.4. ja A.5. H.17. Jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle on tehtävä suunnitelmallisesti. Jätteiden sijoittamisessa kaatopaikalle on noudatettava laadittua, päivättyä suunnitelmaa: Täyttö- ja käyttösuunnitelma. Bioreaktorit S1 ja S2 sekä niitä tukevat alueet, rakenteet ja toiminnot. Suunnitelmaa on täydennettävä aina kunkin käyttöönotettavan lisäalueen osalta. Myös loppusijoitusalueiden täyttötoiminnan aikana havaitut suunnitelman muutostarpeet on täydennettävä suunnitelmaan. Täydennetty täyttösuunnitelma on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille ennen, kuin täydennetyn täyttö- ja käyttösuunnitelman mukainen täyttö alkaa. Kaatopaikan laajennusalueen pinta-ala saa olla noin 60 ha ja täyttötilavuus korkeintaan 19,2 milj. m 3. Kaatopaikan laajennusalueen lopullinen lakikorkeus pintarakenteineen saa olla enintään +125 m ja täyttöalueiden luiskakaltevuudet saavat olla jyrkimmillään 1:3,5.

178 178 H.18. Sekajätteen käsittelylaitoksen sekä rakennusjätteen rejekti, kaatopaikalle mahdollisesti läjitettävä sekajäte ja erilliskerätty biojäte on peitettävä ja tiivistettävä mahdollisimman pian, vähintään saman päivän aikana pölyämisen sekä sekajätteestä ja erilliskerätystä biojätteestä aiheutuvien eläin- ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Kaatopaikkakaasu Tuhka- ja kuonakuormien purku, tuhkien mahdollinen stabilointi ja jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle on hoidettava siten, ettei jätteistä aiheudu pölyämistä. Sadevesien pääsy stabiloituun tuhkajätteeseen on tarvittaessa estettävä esim. kattamalla stabiloitujen tuhkien loppusijoitusalue. Kate voidaan poistaa sitten, kun alueella on asianmukaiset pintarakenteet. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettava asbestijäte ei saa sisältää muita vaarallisia aineita kuin sidottu asbesti mukaan lukien kuidut, jotka on sidottu sidemateriaaliin tai pakattu muoviin. Asbestijäte on sijoitettava kaatopaikalla muusta jätteestä eristetylle alueelle, jäte on peitettävä päivittäin ja ennen jokaista tiivistyskertaa riittävän paksulla kerroksella maa-ainesta tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla materiaalilla. Mikäli asbestijätettä ei ole pakattu, on jätettä kasteltava säännöllisesti sijoittamisen aikana. Alueen käytön jälkeen alue on peitettävä pysyvästi pintakerroksella asbestikuitujen leviämisen estämiseksi. Alueella ei saa porata reikiä tai toteuttaa muita töitä, jotka voivat aiheuttaa kuitujen vapautumista. Kaatopaikan osa, johon sijoitetaan asbestijätettä, on merkittävä muistiin valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) mukaisesti. Erityisjätteet on haudattava jätetäyttöön ja peitettävä päivittäin. Jäte on peitettävä riittävän paksulla maa- tai jätekerroksella. Jätepolttoaineen varastointi on järjestettävä siten, että tulipalovaara minimoituu. Tulipalon varalta alueella on oltava alkusammutuskalustoa. Rejekti- ja sekajätteiden loppusijoitusalueilla jätteet on tiivistettävä. Täyttökerrokset on peitettävä riittävällä maakerroksella tai muulla välipeitoksi soveltuvalla jätemateriaalilla siten, että kulloinkin avoinna oleva täyttöalue on mahdollisimman pieni. Jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle on kokonaisuudessaan suunniteltava ja toteutettava siten, että estetään ja torjutaan haitat ja vaaratilanteet, kuten sortumat, jätepenkereen puutteellinen vakavuus ja veden lammikoituminen täyttöalueelle. H.19. Kaatopaikkakaasun kertymistä ja purkautumista on seurattava rejekti- ja sekajätteen sijoitusalueilla. Jätetäytössä muodostuva kaatopaikkakaasu on kerättävä yhteen ja hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan, ainoastaan poikkeustilanteissa kaatopaikkakaasu voidaan käsitellä polttamalla soihtupolttimessa. Tiedot kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmästä on toimitettava jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan

179 Alueen hoito 179 ympäristönsuojeluviranomaisille viimeistään pintarakenteiden toteutussuunnitelmien yhteydessä. H.20. Kaatopaikan laajennusalueen toiminnoista aiheutuvan melun, alueen yleisen hoidon, jätteiden kuljetuksen, henkilökunnan koulutuksen sekä informaation antamisen ja polttonestesäiliöiden ja niiden hälytys- ja turvalaitteiden kunnon tarkkailun osalta on noudatettava edellä annettuja määräyksiä A.2., A.7., A.10., A.11. ja A.30. Kaatopaikan laajennusalue ja tasausaltaiden alue on liitettävä edellä annetun määräyksen A.6. mukaiseen aidattuun alueeseen. Lintujen ja muiden haittaeläinten torjunta on järjestettävä. Jätetäytön kaivu ja muotoilu on suoritettava siten, että toiminnasta ei aiheudu kohtuuttomia hajuhaittoja lähimpien asuntojen piha-alueilla. Haisevat jätemateriaalit on varastoitava peitettyinä ja materiaalit on sijoittamisen jälkeen peitettävä viipymättä riittävällä maa-aines- tai muulla materiaalilla. Avoinna oleva ja hajuhaittaa aiheuttava jätetäyttöalue on pidettävä muotoilun aikana mahdollisimman pienenä ja alue on peitettävä viipymättä alueen tasauksen valmistuttua. Lisäksi on tarvittaessa käytettävä muita asianmukaisia kyseiseen toimintaan soveltuvia hajuhaittojen torjuntamenetelmiä. Esilajitellun, paalaamattoman poltettavan jätteen välivarastointitoiminnasta kaatopaikan laajennusalueella on esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma jätteen välivarastoinnista, poiskaivusta ja jatkokäsittelystä sekä haittojen torjunnasta ja niiden seurannasta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä tiedoksi Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristösuojeluviranomaisille. Hajuhaittojen torjumiseksi välivarastoitava jäte on peitettävä esimerkiksi biosuotimella, hakkeella tai kompostilla. H.21. Kaatopaikkarakenteiden, viemäreiden, tasausaltaiden, laskeutus- ja suodatusaltaiden sekä liikennealueiden kuntoa, kuten halkeilua ja painumista, on tarkkailtava säännöllisesti ja havaitut viat korjattava viipymättä. Vastaava hoitaja H.22. Kaatopaikan laajennusalueen hoitoa, käyttöä ja tarkkailua varten on määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva hoitaja edellä annetun määräyksen A.8. mukaisesti. Poikkeukselliset tilanteet H.23. Häiriö-, vahinko- ja onnettomuustilanteissa on noudatettava edellä annettuja määräyksiä A.12. ja A.13. Tarkkailu ja kaatopaikan lopettaminen H.24. Kaatopaikan laajennusalueen toimintojen tarkkailussa on noudatettava edellä annettuja määräyksiä A.20. A.22., A.25. ja A.27. sekä jätteenkäsittelykeskuksen käytöstä poistamisessa määräystä A.19.

180 180 Kaatopaikan laajennusalueen kaatopaikkavesien sekä ympäristön pinta- ja pohjavesien ja talousvesikaivojen veden laatua on tarkkailtava Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmasta annetun päätöksen No YS 357, mukaisesti seuraavin lisäyksin. Yhteistarkkailuohjelmaan on lisättävä kaatopaikan laajennusalueella jätetäyttöjen sisäisen vedenpinnan korkeuden ja lämpötilan mittaamista varten mittauspisteitä vähintään yksi kahta hehtaaria kohden. Rejektien ja tuhkan loppusijoitusalueiden suoto- ja valumavesien sekä jätepolttoainevaraston valumavesien tasausaltaiden vesien laadun tarkkailu on suoritettava samoin kuin nykyisen jätteenkäsittelykeskuksen tasausaltaan vesien tarkkailu. Puhtaiden pintavalumavesien tasausaltaan vettä on tarkkailtava Ämmässuon alueen pintavesitarkkailun mukaisesti. Tasausaltaiden vesien määrä ja sähkönjohtavuus on mitattava jatkuvatoimisesti. H.25. H.26. Kaatopaikan lopettamisen jälkeisessä tarkkailussa ja valvonnassa on noudatettava edellä annettua määräystä A.28. Kaatopaikan laajennusalueen toimintojen kirjanpidossa ja raportoinnissa on noudatettava jäljempänä annettuja määräyksiä I.1. ja I.2. Kaatopaikan laajennusalueen ja sekajätteen välivarastoinnin vakuudet H.27. Luvan saajan on asetettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle vakuus kaatopaikan laajennusalueen (uusi kaatopaikka) asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi mennessä sekä vakuus sekajätteen välivarastonnin asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi ennen sekajätteen välivarastoinnin aloittamista. Kaatopaikan laajennusalueen (uusi kaatopaikka) vakuuden on katettava myös kaatopaikan sulkemisen jälkeisestä seurannasta ja tarkkailusta sekä muusta jälkihoidosta aiheutuvat kustannukset vähintään 30 vuoden ajalta. Vakuudeksi hyväksytään ammattimaisen rahoituslaitoksen takaus, vakuutus tai pantattu talletus ympäristönsuojelulain 43 a 43 c :n mukaisesti. Vakuuksien suuruudet ovat seuraavat: uuden kaatopaikan viimeistelyrakenteiden (pintarakenteet ja kaasunkeräys) rakentaminen euroa jälkihoidon ja -tarkkailun toteuttaminen ,50 euroa sekajätteen välivarastointi euroa. Toiminnanharjoittajan on kerrytettävä kaatopaikan vakuutta siten, että vakuuden määrä vastaa koko ajan mahdollisimman hyvin niitä kustannuksia, joita toiminnan lopettaminen arviointihetkellä aiheuttaisi.

181 181 Määräykset koskien asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen murskausta, pilaantuneen maaainesjätteen seulontaa sekä käytöstä poistettujen renkaiden paloittelua Vastaanotettavat ja käsiteltävät jätteet H.28. Kaatopaikka-alueella saa vastaanottaa, murskata, paloitella, seuloa ja varastoida asfaltti-, betoni- ja tiilijätettä enintään t/a; ( , , , ), maa- ja kiviainesjätteitä, joiden sisältämien haitta-aineiden pitoisuudet ovat alle maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädettyjen ylempien ohjearvojen, t/a; ( ), ja käytöstä poistettuja renkaita t/a; ( ). Melu H.29. Murskaus-, paloittelu- ja seulontatoimintaa saa suorittaa arkisin maanantaista perjantaihin klo Murskaimet, paloittelu- ja seulontalaitteet sekä muut jätteiden käsittelylaitteet on sijoitettava niin, että voimakkain ääni ei lähde melulle alttiiden kohteiden suuntiin. Pöly H.30. Murskattavan, paloiteltavan tai seulottavan materiaalin on oltava kosteaa, mikäli se on pölyävää. Pölyhaittoja on ehkäistävä materiaalien kastelulla ja laitteistojen koteloinneilla. Jos kastelua ei voida pitää päällä esimerkiksi kovan pakkasen tai laiterikon vuoksi, on toiminta keskeytettävä. Jätteiden varastokasoja sekä alueita, joilla työkoneet liikkuvat, on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Varastokasojen, toiminta-alueen ja teiden pölyntorjunnassa on ensisijaisesti käytettävä vettä. Jätteiden käsittely ja varastointi H.31. H.32. Käsiteltävistä jätteistä erotetut hyötykäyttökelpoiset jätteet, joita ei voida hyödyntää paikan päällä, kuten metallit, on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi. Alue, jolla harjoitetaan renkaiden paloittelua ja varastointia, on kestopäällystettävä. Hulevedet alueelta on koottava yhteen ja johdettava öljyn- ja hiekanerotuskaivojen kautta tarkkailukaivoon, jossa veden laatua on seurattava vähintään mineraaliöljyjen osalta neljä kertaa vuodessa. Puhtaat hulevedet saa johtaa maastoon. Likaantuneiksi todetut hulevedet on johdettava jätteenkäsittelykeskuksen likaisten vesien tasausaltaaseen. Taikka alueen hulevedet on käsiteltävä muulla tavalla vastaavan tasoisesti.

182 182 H.33. Käytöstä poistettujen renkaiden paloittelu ja varastointi on suunniteltava, toteutettava ja valvottava siten, että tulipalojen syttyminen pystytään ehkäisemään ennalta. Jätteiden hyödyntäminen ja edelleen toimittaminen H.34. Betonimurskeen laatu on selvitettävä säännöllisesti vähintään kerran jokaisen murskausjakson aikana, standardin SFS 5884 Betonimurskeen maarakennuskäytön laadunhallintajärjestelmä mukaisesti. Mikäli betonimursketta on tarkoitus hyödyntää myös rakennuskohteissa, joissa ei tarvita ympäristölupaa, on betonijätteen käsittelyssä ja laadunvarmistuksessa noudatettava eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annettua valtioneuvoston asetusta (591/2006). Murskeiden laadunvalvontatulokset on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille ko. vuotta koskevan vuosiraportin yhteydessä. Määräykset koskien sekajätteen ja energiajätteen käsittelyä Vastaanotettavat ja käsiteltävät jätteet H.35. Kaatopaikka-alueella saa vastaanottaa, murskata, seuloa ja paalata sekajätettä ja energiajätettä enintään t/a; ( , , ) ja varastoida paalattua sekajätettä ja energiajätettä t/a. Melu H.36. Murskaus-, seulonta- ja paalaustoimintaa saa suorittaa arkisin maanantaista perjantaihin klo Murskaimet, seulonta- ja paalauslaitteet sekä muut jätteiden käsittelylaitteet on sijoitettava kaatopaikalla niin, että voimakkain ääni ei lähde melulle alttiiden kohteiden suuntiin. Meluhaittoja on ehkäistävä koteloinneilla. Haju- ja pölyhaitat H.38. H.39. Toiminnasta ei saa aiheutua lähimmissä häiriintyvissä kohteissa kohtuuttomia haju- tai pölyhaittoja jätteen vastaanoton, käsittelyjen tai varastoinnin aikana. Tarvittaessa toiminnat on sijoitettava halleihin. Käsittelemättömän sekajätteen varasto on pidettävä mahdollisimman pienenä. Käsittelemättömän sekajätteen varastokasat on peitettävä siten, että varastoinnista ei aiheudu hajuhaittoja. Tarvittaessa kasat on peitettävä esimerkiksi biosuotimella, hakkeella tai kompostilla. Vastaanotettu sekajäte on paalattava mahdollisimman pian vastaanoton jälkeen. Paalien rikkoontuneisuutta on valvottava jatkuvalla seurannalla. Hajuhaittoja aiheuttava sekajäte ja rikkoontuneet sekajätepaalit on tarvittaessa toimitettava jäljempänä annetussa määräyksessä H.49. tarkoitettuun laitokseen. Mahdollinen sekajätepaalien purku jätteenkäsittelykeskuksessa on hoidettava siten, että

183 183 hajuhaitat estetään ja tarvittaessa purku on suoritettava sisätiloissa. Poistoilma on käsiteltävä, jos poistoilmasta aiheutuu hajuhaittoja. H.40. Murskattavan, seulottavan ja paalattavan materiaalin on oltava kosteaa, mikäli se on pölyävää. Pölyhaittoja on ehkäistävä materiaalien ja varastokasojen kastelulla ja laitteistojen koteloinneilla. Jos kastelua ei voida pitää päällä esimerkiksi kovan pakkasen tai laiterikon vuoksi, on toiminta keskeytettävä. Jätteiden varastokasoja sekä alueita, joilla työkoneet liikkuvat, on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Varastokasojen, toiminta-alueen ja teiden pölyntorjunnassa on ensisijaisesti käytettävä vettä. Roskaantuminen H.41. Roskaantuminen on estettävä koteloinnein ja tarvittaessa aitaamalla, kuten betonielementein ja verkoin. Puretut sekajätepaalit on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Haittaeläimet H.42. Haittaeläinten esiintymistä on estettävä pitämällä käsittelemättömän sekajätteen varastot mahdollisimman pieninä ja säilytysaika lyhyenä. Lintujen ja muiden haittaeläinten torjunta on järjestettävä. Tarvittaessa sekajätteen paalivarasto on peitettävä. Jätteen käsittely ja varastointi H.43. Erilaatuisille jätteille on varattava omat erilliset, riittävän suuret alueet jätteiden vastaanottoa, varastointia ja käsittelyä sekä käsitellyn jätteen varastointia varten siten, että eri jätejakeet eivät sekoitu keskenään. Kotitaloussekajätteen vastaanottovarasto on pidettävä mahdollisimman pienenä. H.44. H.45. Vastaanotettavien jätteiden joukosta on poistettava ennen varastointia muu murskaukseen sopimaton tai myöhempää murskeen hyötykäyttöä rajoittava jäte. Muovikalvoon käärittyjä sekajätepaaleja saa varastoida kaatopaikan laajennusalueella tasaisella kenttäalueella, jolla on tiiviit pohjarakenteet ja jonka valumavedet ohjataan käsiteltäviksi. Seulanylitettä ja -alitetta saa varastoida lyhyitä aikoja kentällä. Varastointialueilla on oltava järjestetty/järjestettävä vesien hallinta siten, että mahdollisesti muodostuvat likaiset vedet saadaan kerättyä ja johdettua jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien käsittelyyn.

184 184 H.46. Paalien varastointi on järjestettävä siten, että tulipalovaara minimoituu. Tulipalon varalta alueella on oltava alkusammutuskalusto. Jätteiden edelleen toimittaminen H.47. H.48. H.49. H.50. Kutakin paalattua ja käärittyä jäte-erää saa varastoida korkeintaan kolmen vuoden ajan ennen jätteen toimittamista hyödyntämislaitokseen (Rtoiminnot), kuten käytettäväksi polttoaineena, ja korkeintaan vuoden ajan ennen jätteen toimittamista käsittelylaitokseen (D-toiminnot), kuten sijoitettavaksi kaatopaikalle. Käsiteltävistä jätteistä erotetut hyötykäyttökelpoiset jätteet, joita ei voida hyödyntää paikanpäällä, kuten metallit, on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi. Toiminnassa muodostuvat jätejakeet on toimitettava jatkokäsiteltäviksi tai hyödynnettäviksi laitokseen, jolla on voimassa oleva ympäristölupa kyseisenlaisten jätejakeiden vastaanottamiseen. Jätteet on pyrittävä ensisijaisesti toimittamaan kohteeseen, jossa jäte hyödynnetään. Jätteet, joita ei voida hyödyntää, saa toimittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle loppusijoitettavaksi, jos ne eivät ole vaarallisia jätteitä (ongelmajätteitä). Mikäli toiminnasta toimitetaan jätepolttoainetta käytettäväksi polttoaineena, jätepolttoaineen valmistuksessa, laadun tarkkailussa, varastoinnissa ja edelleen toimittamisessa on noudatettava standardia SFS-EN "Kiinteät kierrätyspolttoaineet. Vaatimukset ja luokat". Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet H.51. Häiriö-, vahinko- ja onnettomuustilanteissa on noudatettava tämän päätöksen määräyksiä A.12. ja A.13. Määräykset koskien tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan jätteenpolton pohjakuonan käsittelyä Jätteen käsittely H.52. H.53. H.54. Edellä määräyksessä H.16. tarkoitettua tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltua jätteenpolton kuonaa (pohjatuhkaa) saa esikäsitellä seulomalla, metallien erottelulla ja ikäännyttämällä kaatopaikan laajennusalueella ja tiivispohjaisilla kenttäalueilla. Kuonaa ei saa kuitenkaan ikäännyttää uuden kaatopaikan pohjoispuoleisella jätteiden käsittelykentällä. Kuona on käsiteltävä ja varastoitava tiivispohjaisella kaatopaikan laajennusalueella ja/tai hyötykäyttökentillä, joilta likaiset vedet kerätään ja johdetaan jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien käsittelyyn. Käsittelyyn vastaanotettavan jätteenpolton pohjakuonan sekä ikäännytetyn kuonan laatua ja ominaisuuksia on seurattava pistokokein sekä kerättävin

185 185 kokoomanäyttein. Seurannan tuloksista on raportoitava jäljempänä määräyksessä I.2. tarkoitetussa vuosiraportissa. Seurannan järjestämisestä on toimitettava suunnitelma tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille ennen jätteenpolton pohjakuonan käsittelyn aloittamista. Pölyhaitat H.55. Kuonakuormien purku, kuonien esikäsittely ja varastointi on hoidettava siten, ettei kuonaa käsiteltäessä aiheudu pölyämistä. Jätteiden edelleen toimittaminen H.56. H.57. Käsiteltävästä kuonasta seulonnassa erotetut hyötykäyttökelpoiset jätteet, joita ei voida hyödyntää paikan päällä, kuten metallit, on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi. Esikäsiteltyä ja ikäännytettyä jätteenpolton pohjakuonaa voidaan hyödyntää hakemuksen mukaisesti jätteenkäsittelykeskuksen alueella jäljempänä annettujen määräysten H.58. ja H.59. mukaisesti. Esikäsiteltyä ja tarvittaessa ikäännytettyä jätteenpolton pohjakuonaa voidaan hyödyntää vanhan kaatopaikan muotoilussa edellä annettujen määräyksen B.1. B.3. mukaisesti. Jos esikäsiteltyä ja ikäännytettyä pohjakuonaa on tarkoitus toimittaa jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolisiin rakennuskohteisiin, on hyödyntämispaikalla oltava ympäristölupa kyseisenlaisen jätteen hyödyntämiseen. Toiminnassa muodostuvat jätejakeet, kuten metallit, on toimitettava jatkokäsiteltäviksi tai hyödynnettäviksi laitokseen, jolla on voimassa oleva ympäristölupa ko. jätejakeiden vastaanottamiseen. Jätteet on pyrittävä ensisijaisesti toimittamaan kohteeseen, jossa jäte hyödynnetään. Jätteet, joita ei voida hyödyntää, saa toimittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle loppusijoitettavaksi, jos ne eivät ole vaarallisia jätteitä (ongelmajätteitä). Eräiden jätteiden ja jätteenpolton pohjakuonan hyödyntäminen maarakentamisessa H.58. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella saa hyödyntää betonimursketta ( , , ) jätteenkäsittelykeskuksen teiden ja kenttäalueiden rakentamisessa. Hyödynnettävän jätteen on kuuluttava eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen (591/2006) soveltamisalaan. Lisäksi jätteenkäsittelykeskuksen alueella saa hyödyntää tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa jätteenpolton kuonaa ( ) jätteenkäsittelykeskuksen teiden ja kenttäalueiden rakentamisessa.

186 186 H.59. Ennen edellä annetussa määräyksessä H.58. tarkoitetun jätteen hyödyntämistä on esitettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille hyödynnettävän jätteen alkuperä, määrä ja laatu, rakenteen rakennussuunnitelmat sekä selvitys siitä, että kyseisen hyödynnettävän jätteen sisältämien haitallisten aineiden pitoisuudet ja liukoisuudet määritettynä valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006, muutos 403/2009) liitteen 2 mukaisesti eivät ylitä asetuksen liitteessä 1 peitetylle rakenteelle tai päällystetylle rakenteelle säädettyjä raja-arvoja ottaen huomioon rakenteen suojaus eikä jäte sisällä epäpuhtauksina muitakaan haitallisia aineita siten, että sen hyödyntämisestä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Betonimurskeeseen sovelletaan betonimurskeen raja-arvoja ja jätteenpolton kuonaan tuhkien raja-arvoja. Nestemäisten jätteiden käsittely H.60. H.61. Jätteenkäsittelykeskuksessa saa ottaa vastaan ja esikäsitellä nestemäisiä erityisjätteitä (rakennus- ja maarakennuskohteissa syntyviä kiviainespohjaisia lietteitä ( )) m 3 /a. Lietteet on esikäsiteltävä tiivisrakenteisessa laskeutus- ja suodatusaltaassa. Erotettu vesi on johdettava jätteenkäsittelykeskuksen vesienkäsittelyjärjestelmään. Altaan pohjalle saostunut liete ja patomateriaali voidaan sijoittaa jäteluokituksensa mukaisesti tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Laskeutus- ja suodatusaltaiden rakennussuunnitelmien, rakenteiden tarkastusten ja rakenteiden raportoinnin osalta on noudatettava edellä annettuja määräyksiä H.12. H.14. Lisäksi rakennussuunnitelmien yhteydessä on toimitettava selvitys altaiden toimintaperiaatteesta, käytöstä ja hoidosta. I. Kirjanpito ja raportointi I.1. Luvan saajan on pidettävä käsitellyistä jätteistä ja jätteen käsittelyssä syntyvistä jätteistä aikajärjestyksen mukaista kirjaa. Kirjanpitotiedot on säilytettävä kirjallisesti tai sähköisesti kuusi vuotta. Kirjanpidossa on oltava seuraavat tiedot: Jätteenkäsittelykeskus jätteen ja maa-aineksen määrä, jäteluettelon mukainen jätenimike ja kuvaus jätelajista sekä olennaiset tiedot jätteen ominaisuuksista ja koostumuksesta, vaarallisesta jätteestä jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) liitteen 3 mukaiset pääasialliset vaaraominaisuudet, jos jäte tuodaan muualta, jätteen edellisen haltijan ja kuljettajan nimi ja yhteystiedot sekä jätteen käsittelytapa ja käsittelytoimen luokitus jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) liitteen 1 ja 2 mukaisesti jätteen käsittelyssä syntyvän jätteen määrä, jäteluettelon mukainen jätenimike ja kuvaus jätelajista sekä olennaiset tiedot jätteen ominaisuuksista ja koostumuksesta, vaarallisesta jätteestä jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) liitteen 3 mukaiset pääasialliset vaaraominai-

187 187 suudet, toimitettaessa jäte muualle käsiteltäväksi jätteen vastaanottajan ja kuljettajan nimi ja yhteystiedot sekä jätteen käsittelytapa sekä ominaisjätemäärä ilmoitettuna jätteiden kokonaismääränä ja toiminnalle tyypillisten jätteiden määränä suhteessa muuttujaan, joka mahdollisimman hyvin kuvaa toiminnan laajuutta jätekuorman sisällöstä kuljettajalle annetut huomautukset palautetut kuormat, niiden määrä, laatu ja toimitusajankohta ja -kohde varastoidut jätteet ja maa-ainekset, niiden määrä, laatu ja varastointitapa jätteenkäsittelykeskuksen tarkkailusta ja valvonnasta saadut tutkimustulokset ja tehdyt toimenpiteet alueen kenttien, ojien, altaiden, kaivojen ja pumppujen tarkkailu sekä tehdyt huolto- ja korjaustoimet poikkeukselliset tilanteet ja poikkeamiset suunnitelmien mukaisesta jätteenkäsittelystä viemäriin johdettavan jäteveden määrää ja laatua koskevat tulokset. Kaatopaikat uudelle kaatopaikalle vastaanotetun jätteen ja maa-aineksen laji, määrä, laatu, alkuperä, toimituspäivämäärä ja tuottaja tai jos kysymys on asumisesta syntyneestä jätteestä tai ominaisuudeltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavasta jätteestä, jätteen tuojasta ja jätteen sijoituspaikka läjitysalueella sekä jätteiden kaatopaikkakelpoisuutta ja laadunvalvontaa koskevat asiakirjat ja todistukset kaatopaikkojen peitemaana, rakenteissa ja pintarakennekerroksissa käytetyt maa-ainekset ja jätemateriaalit, niiden määrä ja laatu sekä rakenteissa käytettyjen materiaalien hyödyntämiskohteet ja laadunvalvonta uudella kaatopaikalla kulloinkin käytössä olevat loppusijoitusalueet, niiden pinta-ala ja jäljellä oleva täyttötilavuus kaatopaikkojen sisäisen veden lämpötilaa ja korkeutta koskevat tulokset kaatopaikkojen tarkkailu, kuten jätetäytön vaurioiden ja painumien tarkkailu, ja suoritetut korjaustoimet kaatopaikkakaasun tarkkailu, kuten muodostuvan, kerätyn, hyödynnetyn ja poltetun (hävitetyn) kaasun määrä, laatu ja paine, kaasun poltossa muodostuvat päästöt ja kaasun talteenotto- ja soihtupoltinaseman polttojärjestelmien tarkkailu ja huoltotoimet sekä kaatopaikalta ilmaan pääsevän kaasun määrä poikkeukselliset tilanteet, kuten vahingot, onnettomuudet ja tulipalot. Kompostointi- ja hyötykäyttökentillä tapahtuvat toiminnot jälkikypsytettävän kompostin ja mädätteen määrä ja laatu kompostoitavan puutarha- ja puistojätteen ja muiden aumakompostointiin soveltuvien jätteiden määrä ja laatu käytettyjen seosaineiden määrä, laatu ja varastointi jälkikypsytyksen ja kompostoinnin tarkkailu, tehdyt hoitotoimenpiteet ja häiriötilanteet varastoitavan valmiin kompostin määrä sekä edelleen toimittaminen vastaanotetun ja käsitellyn puu- ja puutarhajätteen määrä ja laatu sekä varastointi ja edelleen toimittaminen

188 188 vesien tarkkailun tulokset poikkeukselliset tilanteet valmiin kompostituotteen koostumus, määrä, varastointi ja edelleen toimittaminen varastoitavan kierrätyspolttoaineen määrä ja edelleen toimittaminen. Pilaantuneiden maiden käsittelylaitos vastaanotetut pilaantuneet maat, niiden määrä, laatu, alkuperä ja siirtoasiakirjat sekä laatua koskevat asiakirjat käsittelyä koskevat analyysitulokset, tarkkailua ja valvontaa koskevat tiedot pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyn laadun valvontaa koskevat tulokset eri kohteista peräisin olevien maa-ainesten käsittelyn aloittamis- ja päättymisajankohdat laitoksessa käytetyt ravinteet, kemikaalit ja muut aineet ja niiden varastointi tukiaineena hyödynnettyjen materiaalien määrä ja laatu maastoon ja viemäriin johdettavien vesien laatua koskevat analyysitulokset käsittelyhallien ulkoilmaan johdettavan poistokaasun tarkkailu ja puhdistuksen tarkkailu käsittelyhallien poistokaasun puhdistuksen häiriötilanteet ja niiden syyt ja kestoaika varastossa olevat käsittelyä odottavat maat ja muut jätteet sekä käsitellyt maat ja muut jätteet käsiteltyjen maiden ja muiden jätteiden edelleen toimittaminen. Sortti-asema vastaanotetut ja omassa toiminnassa muodostuneet tavanomaiset jätteet ja vaaralliset jätteet (ongelmajätteet), niiden määrä, laatu, alkuperä, varastointi ja edelleen toimittaminen sekä siirtoasiakirjat Asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen murskaus, pilaantuneen maa-ainesjätteen seulonta sekä käytöstä poistettujen renkaiden paloittelu murskatun asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen määristä, murskausajankohdista ja varastoinnista seulotun maa-ainesjätteen määristä ja seulonta-ajankohdista ja varastoinnista paloiteltujen käytöstä poistettujen renkaiden määristä ja paloitteluajankohdista ja varastoinnista. Lisäksi on pidettävä kirjaa em. käsiteltyjen jätemateriaalien sijoituskohteista jätteenkäsittelyalueella sekä alueelta pois toimitettujen jätemateriaalien määristä sekä toimituskohteista ja -ajankohdista.

189 189 Sekajätteen, energiajätteen ja syntypaikkalajitellun rakennusjätteen käsittely sekajätteen, energiajätteen ja syntypaikkalajitellun rakennusjätteen määristä ja murskausajankohdista, seulottujen jätteiden määristä ja seulontaajankohdista, paalattujen jätteiden määristä ja paalausajankohdista ja jätteiden varastoinneista sekä em. käsiteltyjen jätemateriaalien hyödyntämisja sijoituskohteista jätteenkäsittelyalueella sekä alueelta pois toimitettujen jätemateriaalien määristä sekä toimituskohteista ja -ajankohdista. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan jätteenpolton pohjakuonan käsittely jätteenpolton pohjakuonan määristä, seulottujen jätteiden määristä ja seulonta-ajankohdista sekä siinä syntyvien jätteiden laadusta ja määristä, metallien erottelusta sekä siinä syntyvien jätteiden laadusta ja määristä, ikäännytetyn jätteenpolton pohjakuonan määristä sekä em. käsiteltyjen jätemateriaalien hyödyntämis- ja sijoituskohteista jätteenkäsittelyalueella sekä alueelta pois toimitettujen jätemateriaalien määristä sekä toimituskohteista ja -ajankohdista. Eräiden jätteiden ja jätteenpolton pohjakuonan hyödyntäminen maarakentamisessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen (591/2006) mukaisesti hyödynnettyjen jätteiden määristä ja hyödyntämisajankohdista mukaan lukien jätteenpolton pohjakuona. I.2. Yhteenveto kirjanpidosta, tarkkailu- ja tutkimustuloksista sekä lyhyt selonteko jätteenkäsittelykeskuksen edellisen vuoden toiminnasta on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Jätteiden luokittelun on perustuttava jätteistä annettuun valtioneuvoston asetukseen (179/2012) ja asetuksen 4 :n ja sen liitteen 4 jäteluettelon mukaiseen jaotteluun. Raportti on laadittava siten, että se sisältää myös kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) liitteessä 3 olevassa 6 kohdassa tarkoitetun raportoinnin. Edellisen vuoden toimintaa koskevan ympäristöselonteon sisällöstä on vuosittain tiedotettava alueella toimiville asukasyhdistyksille. Vesien yhteistarkkailun tuloksista on raportoitava Ämmässuon Kulmakorven alueen yhteistarkkailuohjelmassa esitetyn mukaisesti. Yhteenvedossa on esitettävä selvitys mahdollisesta toiminnasta normaalin toiminta-ajan (arkisin klo ) ulkopuolella. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisu Lupahakemukset 1) ja 2) on käsitelty yhdessä, koska molemmissa hakemuksissa on kyse muun muassa Ämmässuon vanhan kaatopaikan lakialu-

190 Lupaharkinnan perusteet 190 een muotoilusta ja siitä, mitä massoja voidaan hyödyntää lakialueen muotoilussa. Lupahakemus 3) käsitellään myöhemmin erikseen. Lupahakemus 3) ja sen käsittelyn yhteydessä kertynyt asiakirja-aineisto on ollut käytettävissä lupahakemuksia 1) ja 2) ratkaistaessa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ja kaatopaikan laajennusalueen toiminnoista asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Toiminnanharjoittajalla on käytettävissään ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentissa tarkoitettu jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan laatuun nähden riittävä asiantuntemus. Ämmässuon asemakaava on vahvistettu vuonna Se mahdollistaa kaatopaikkatoiminnan jatkumisen ja jätteidenkäsittelyn kehittämisen Ämmässuon alueella. Kirkkonummen puoleinen asemakaava liittyy kiinteästi Espoon puolelle laadittuun asemakaavaan. Asemakaavoissa jätteenkäsittelykeskuksen ympärille on osoitettu suojavihervyöhyke. Espoon puolella lähin asuinalue sijaitsee Kolmperässä noin 700 m kohteesta pohjoiseen. Kirkkonummen puolella lähin asuinalue, Laitamaa, sijaitsee noin 500 m luoteeseen. Yksittäisiä asuin- ja lomarakennuksia on lisäksi alueen etelä- ja lounaispuolella lähimmillään noin 600 m:n etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksesta.

191 191 Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. HSY:n jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoilla on ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia ja jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä. Tämän vuoksi toimintoihin on haettu lupaa samanaikaisesti. Lupaa haetaan kahdella eri lupahakemuksella. Jätteenkäsittelykeskuksen likaantuneet vedet kerätään talteen ja johdetaan HSY Veden viemäriin Suomenojan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Puhtaat vedet johdetaan tasausaltaisiin, joista vettä otetaan jätteenkäsittelykeskuksen oman käyttöön ja osa vesistä johdetaan maastoon. Vesistöön johdettavia vesiä tarkkaillaan. Vanhan kaatopaikan käytöstä luovuttiin lokakuussa 2007, sillä kaatopaikan pohjarakenteet eivät täytä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) asettamia vaatimuksia. Kaatopaikalla on tehokas suotovesien ja hulevesien keräysjärjestelmä. Täyttöalueen lakiosalla on myös suotovesien kierrätysjärjestelmä. Kaatopaikalla on tehokas kaasunkeräysjärjestelmä. Väliaikaiset pintatiivistysrakenteet ovat valmistuneet lokakuun 2010 loppuun mennessä. Täytön lakialueen lopulliset pintarakenteet ja terassiteiden välialueen pintakerros tehdään muotoilu- ja painumajakson jälkeen arviolta 2020-luvun alkuvuosina. Kaatopaikan laajennusalue täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) vaatimukset siten, että päästöt maaperään ja pohjaveteen on estetty pohjan tiivistysrakenteella. Kaatopaikkakaasun keräämiseen ja hyödyntämiseen varaudutaan. Täyttöalueille rakennetaan viimeistelyvaiheessa pintarakenteet, jotka vähentävät merkittävästi jätetäyttöön suotautuvan veden määrää. Jätteet kuljetetaan loppusijoitusalueille suurissa erissä. Kaatopaikan laajennusalue liitetään jätteenkäsittelykeskuksen hälytys- ja kaukovalvontajärjestelmiin. Poikkeustilanteisiin varaudutaan. Jätteenkäsittelyalue aiheuttaa jatkossakin hajupäästöjä. Niitä ei voida kokonaan välttää. Hajupäästöjen arvioidaan kuitenkin vähentyvän selvästi Vantaan Energia Oy:n Långmossebergenin jätteenpolttolaitoksen käyttöönoton jälkeen arviolta vuoden 2014 lopulla, jolloin kaatopaikalle läjitetään selvästi vähemmän hajuja aiheuttavaa, biologisesti hajoavaa jätettä. Kaatopaikan laajennusalueen rakenteiden ja kaatopaikkatoiminnan voidaan katsoa täyttävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset.

192 192 Sekajätteen ja rakennusjätteen murskaus-, paalaus- ja välivarastointitoiminnan merkittävimmät vaikutukset ovat melu, pöly, haju, roskaantuminen ja haittaeläinten esiintyminen. Jätteenkäsittelykeskuksen haittavaikutuksia ovat haju-, pöly- ja kasvihuonekaasupäästöt ilmaan, työkoneiden ja liikenteen aiheuttama melu sekä päästöt vesiin ja viemäriin. Jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen kehittäminen ja päästöjen vähentämistoimenpiteet vaikuttavat kokonaisuutena jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutuksia vähentävästi. Loppusijoitettavan jätteen määrän ja laadun muutokset vähentävät merkittävästi jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia ympäristöön. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on laaja tarkkailuohjelma, jonka puitteissa tarkkaillaan muun muassa pohja- ja pintavesiä, melua ja ilmanlaatua. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Päätöksen ratkaisuosassa on otettu huomioon tarpeellisilta osin voimaan tulleet jätelaki (646/2011), jätteistä annettu valioneuvoston asetus (179/2012), ympäristönsuojelulain muutokset (647/2011) sekä ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännösten muuttamisesta annettu laki (196/2012). Jätteistä annetulla valtioneuvoston asetuksella kumottiin muun muassa ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteen pakkaamisesta ja merkitsemisestä annettu valtioneuvoston päätös (659/1996) ja yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annettu ympäristöministeriön asetus (1129/2001). Ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännösten muuttamisesta annettu laki määrää, että jätteen käsittelytoiminnan harjoittajalta vaadittavaan vakuuteen sovelletaan lähtien ympäristönsuojelulain 43 a 43 c :iä, vaikka lupahakemus on tullut vireille ennen em. päivämäärää. Vanhan jätelain mukaisen termin ongelmajäte sijasta on ratkaisuosassa käytetty Euroopan unionin jätelainsäädännön ja uuden jätelain mukaista termiä vaarallinen jäte. Jätteen murskaukselle, paalaukselle ja välivarastoinnille Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on suoritettu ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut joulukuussa Yhteysviranomainen on antanut siitä lausunnon Arvioinnin mukaan keskeisimmät hankkeesta aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat melu, pöly, haju, roskaantuminen ja haittaeläinten esiintyminen. Aluehallintovirasto on antanut kyseisten haittojen estämiseksi ja vähentämiseksi tarvittavat lupamääräykset. Jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkojen suoto- ja valumavedet sekä muut jätteenkäsittelykeskuksen likaantuneet vedet kerätään tasausaltaisiin, joista ne ohjataan vesiasemalle. Vesiasemalta jätevedet pumpataan viemäriin tai kierrätetään kaatopaikoille. Viemäriin johdetut jätevedet puh-

193 193 distetaan Suomenojan jätevedenpuhdistamolla. Puhdistetut jätevedet johdetaan Suomenlahteen. Espoon Blominmäen alueelle rakennettavan uuden jätevedenpuhdistamon mitoituksessa otetaan huomioon jätteenkäsittelykeskuksen likaisten jätevesien käsittely. Jätteenkäsittelykeskuksen puhtaat hulevedet johdetaan maastoon tai niitä käytetään osittain jätteenkäsittelykeskuksen teknisenä vetenä. Maastoon johdettavien vesien laatua tarkkaillaan. Likaantuneet hulevedet saadaan johdettua tarvittaessa suotovesialtaisiin. Jätteenkäsittelykeskuksen vesienkäsittelyn häiriö- ja poikkeuksellisista tilanteista on määrätty lupamääräyksissä. Toiminnassa syntyvien päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailu on järjestetty. Määräyksissä on myös edellytetty selvittämään vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden esiintyminen jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikka- ja muissa likaisissa vesissä. Täten toiminta on Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 tavoitteiden mukaista. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräys A.1. Lähimmille asuinkiinteistöille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tarpeen rajoittaa melua aiheuttavaa toimintaa ajallisesti. (YSL 43, YSA 20, NaapL 17 ) Määräykset A.2. ja F.4. Melutasoa koskeva melumääräys on annettu ottamalla huomioon melutason ohjearvoista annettu valtioneuvoston päätös (993/1992). Päätöksen mukaan melutaso asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei saa ylittää ulkona päiväohjearvoa L Aeq, 7 22 h < 55 db. (YSL 43, YSA 20, NaapL 17, JA 7, 8, VNp 993/1992) Määräykset A.2., A.10., F.4. ja H.40. Jäteasetuksen 7 :n mukaan jätteiden kuljetus on järjestettävä siten, että siitä aihetuvat melu ja muut häiriöt ympäristölle jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Jätteitä ei saa päästä ympäristöön kuljetuksen aikana. Jos roskaa pääsee ympäristöön, roskaantuneet alueet on siivottava. Helposti likaantuvat alueet, kuten kuljetusreittien varret, on siivottava säännöllisesti. (JA 7 ) Määräykset A.3., B.2., D.1., E.1. E.3., F.1., F.2. H.16., H.52., H.58. ja H.60. Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. Jätteen laitos- tai ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. (YSL 43, 45, JA 8 ) Määräykset A.4., A.5., A.7., A.8., A.10., A.28., B.1. B.3., B.5. B.11. ja B.13., H.15. ja H.16. Ympäristönsuojeluasetuksen 20 :n mukaan kaatopaikan ympäristölupapäätöksessä on oltava määräys kaatopaikan luokasta, rakentamisesta ja hoidosta, kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrästä ja lajista, kaatopaikan valvonnasta ja tarkkailusta, vahinkotilanteisiin varau-

194 194 tumisesta ja niiden hoitamisesta, kaatopaikan käytöstä poistamisesta ja jälkihoidosta. (YSL 43, 45, YSA 20 ) Määräykset A.4. ja A.5. Kaatopaikoista annettu valtioneuvoston päätös (861/1997) edellyttää kaatopaikan pitäjää tarkastamaan jätteistä annettavat tiedot. Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain sellaiselle, jolla on oikeus ottaa sitä vastaan. (JäteL (646/2011) 29, VNp 861/1997) Määräykset A.4., A.5. ja F.3. Jätteenkäsittelykeskukseen tuotavien jätteiden laatua valvoo henkilökunta. Jos alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanotto ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on luvan saaja jätelain 15 :n perusteella velvollinen toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelypaikkaan tai jätelain 9 :n perusteella palauttamaan sen takaisin. (YSL 43, 45, YSA 20, JL 6, 9, 15, JA 7, 8 ) Määräykset A.5., D.7., D.10., D.11. ja F.12. F.14. Jätteitä ja vaarallisia jätteitä koskevat määräykset on annettu jätteiden määrän vähentämiseksi, asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi ja jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelain (1072/1993) 6 :n mukaan vaarallisen jätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että vaaralliset jätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Valtioneuvoston päätös (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä on kumottu voimaan tulleella jätteistä annetulla valtioneuvoston asetuksella (179/2012). Siirtoasiakirjasta säädetään nyt uuden jätelain (646/2011) 121 :ssä ja siirtoasiakirjaan merkittävistä tiedoista tarkemmin jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 24 :ssä. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata vaarallisen jätteen, hiekanerotuskaivojen lietteen, rakennus- ja purkujätteen ja pilaantuneiden maa-ainesten kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Siirtoasiakirjamenettely helpottaa valvontaa. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan. (YSL 43, 45, JL 4, 6, JäteL (646/2011) 121, VNAJ (179/2012) 24 ) Määräys A.6. Jäteasetuksen 8 :n mukaan jätteiden käsittelypaikkaa on hoidettava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Asiaton pääsy ja jätteen luvaton sijoittaminen kaatopaikalle on estettävä valvonnalla ja rakenteellisin keinoin, kuten kaatopaikkaa ympäröivällä aidalla. Kaatopaikan portit on pidettävä lukittuina muina kuin aukioloaikoina. Suojavyöhykkeen asianmukaisella hoidolla voidaan tehokkaasti pienentää toiminnasta aiheutuvien melu- ja pölypäästöjen sekä roskaantumisen vaikutusaluetta. (YSL 43, JA 8, VNp 861/1997) Määräykset A.7., A.13. ja A.15. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maaperään ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että

195 195 seurauksena on sellainen maaperän huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä. (YSL 7, 43, 45, YSA 20, JL 6, 19, 20 ) Määräykset A.8., F.9. ja H.22. Jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikalle on määrättävä vastaava hoitaja. Hoitaja valvoo toimintaa ja toimii yhdyshenkilönä valvontaviranomaisiin päin. Jätteenkäsittelykeskuksen eri toiminnoilla voi olla eri hoitaja, joka on erikoistunut valvomansa laitoksen toimintaan. (YSL 45, YSA 20, JA 10, VNp 861/1997) Määräys A.9. Maaperän ja pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi kenttien kunnosta on huolehdittava. (YSL 43, 45, JL 4, JA 8 ) Määräys A.11. Jätehuollon piirissä toimivilta odotetaan riittävää asiantuntemusta ja tietoa toiminnassa syntyvistä ja sinne käsiteltäväksi ja hyödynnettäväksi toimitetuista jätteistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä lainsäädännön ja lupa- ja valvontaviranomaisten asettamista vaatimuksista. Ympäristöhaittojen torjumiseksi myös ulkopuolisten, jotka toimittavat jätteitä alueelle käsiteltäväksi, on tiedettävä jätteenkäsittelykeskukselle asetetuista vaatimuksista. (YSL 43 ) Määräykset A.12., E.16., F.17., H.23. ja H.51. Ympäristönsuojeluasetuksen 30 :n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamisen kannalta. Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi ja häiriötilanteista mahdollisesti aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan, jos esimerkiksi jätettä syntyy onnettomuuden tai muun siihen rinnastettavan tilanteen johdosta siten, että siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai se edellyttää erityisiä toimia jätehuollossa, on jätteen haltijan viivytyksettä ilmoitettava siitä valvontaviranomaisille. (YSL 7, 8, 43, 46, 62, YSA 30, JL 6, JA 8 ) Määräykset A.13., E.16., F.17., H.23. ja H.51. Määräys varautumisesta poikkeuksellisiin tilanteisiin ja poikkeustilannesuunnitelman ajantasaisuus on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ympäristönsuojelulain 5 :n 2 momentin mukaan, jos toiminnasta aiheutuu tai uhkaa välittömästi aiheutua ympäristön pilaantumista, toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi tai jos pilaantumista on jo tapahtunut, sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäisiksi. Henkilökunnan kouluttaminen, häiriö- ja poikkeustilanteiden varautumissuunnitelma, mahdollisten palon sammutusvesien kokoaminen ja imeytysaineiden helppo saatavuus vähentävät maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskiä. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa ohjeita ympäristöhaitan torjumiseksi. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. (YSL 5, 7, 8, 43, YSA 30 )

196 196 Määräykset A.14. A.18. Jätteenkäsittelylaitoksen valumavesien pääsy ympäristöön tulee ehkäistä asianmukaisesti. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) liitteen 1 kohdan 2 mukaan kaatopaikka-alueen puhtaat pintavedet ja ulkopuoliset valumavedet on pidettävä erillään jätteestä ja kaatopaikkavesistä. Kaatopaikalle sijoitetut jätteet eivät saa joutua kosketuksiin pohjavesien kanssa. Alueilta ja toiminnoista, joilta hulevesien mukaan voi joutua öljyä tai muita hiilivetyjä sisältäviä vesiä, vedet tulee käsitellä öljynerottimessa. Öljynerottimen toiminnan takaamiseksi sen kapasiteetti on oltava riittävä ja tyhjennyksestä ja tarkkailusta on huolehdittava säännöllisesti. Suotovesien pääsy ympäristöön on estettävä ojien, viemäreiden avulla ja keräyksessä käytettävien altaiden kunnosta on huolehdittava. Kaatopaikalta virtaavien suoto- ja pintavesien mukana ojiin kulkeutuu maata ja orgaanisia aineksia, jotka kerääntyvät ojiin ja saostusaltaisiin. Ojien toimivuuden takaamiseksi ojien ja saostusaltaiden kunnosta tulee huolehtia säännöllisesti. (YSL 7, 43, 45, 46, YSA 20, JL 6, JA 8, VNp 861/1997) Määräys A.18.a. Määräys mahdollisuudesta ympäristönsuojelulain 72 :n nojalla lupapäätöksen estämättä vaatia korvausta sellaisesta vesien pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta, jota ei ole ennakoitu, on tarpeen selvyyden vuoksi olla päätöksessä. (YSL 72 ) Määräykset A.19., A.28. ja H.25. Luvan saaja vastaa kaatopaikoista ja niiden jälkihoidosta ja -tarkkailusta. Alueen pinta-, pohja- ja kaatopaikkavesien tarkkailu on tarpeen kaatopaikan pitkäaikaisvaikutusten vuoksi myös kaatopaikan sulkemisen jälkeen. Rakenteiden ja vesien tarkkailulla varmistetaan, ettei kaatopaikasta aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Ympäristönsuojeluasetuksen 20 :n mukaan kaatopaikkaa koskevassa lupapäätöksessä on oltava määräys siitä, miten kauan kaatopaikan pitäjän on vastattava kaatopaikan jälkihoidosta. (YSL 43, 46, 81, 90, YSA 20, JA 8, 9, VNp 861/1997) Määräykset A.20. A.22., A.24. A.28., D.14. ja F.18. Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon, toiminnan vaikutusten sekä toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Samalla on määritettävä mittausmenetelmät, mittausten tiheys sekä miten mittaustulokset arvioidaan ja toimitetaan. Luvassa voidaan määrätä annettavaksi myös valvontaa varten muita tarpeellisia tietoja. (YSL 43, 46, YSA 20, VNp 861/1997) Määräykset A.20. A.22., A.24., A.25., A.27. ja A.28. Jätteenkäsittelytoimintojen tarkkailua varten on tehty varsin kattava tarkkailusuunnitelma, jota on noudatettava. Mikäli tarkkailu osoittautuu riittämättömäksi, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi vaatia lisätarkkailua tai toimenpiteitä, joilla mahdollisia haittoja torjuntaan. Tarkkailua voidaan saatujen tulosten perusteella tarvittaessa muuttaa. (YSL 43, 46, YSA 20, VNp 861/1997)

197 197 Määräys A.20. Ympäristölupapäätöksen No YS 553/ liitteenä 4. olevaa tarkkailusuunnitelmaa on päivitetty vastaamaan tämänhetkistä tilannetta. Korkeimman hallinto-oikeuden määräämä tarkkailusuunnitelma on hyväksytty Jätelain (646/2011) 120 :ssä on annettu velvoitteet jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämisestä sekä sitä koskevan suunnitelman tekemisestä. Velvoite koskee jätteenkäsittelijöitä suoraan lähtien riippumatta ympäristöluvasta. Suunnitelman tekeminen on kytketty ympäristölupamenettelyyn ja suunnitelma on esitettävä lupaviranomaiselle. Jätelain (646/2011) siirtymäaikoja koskevan 152 :n 7 momentin mukaan vanhaan lainsäädäntöön perustuvasta lupatoiminnasta on tehtävä suunnitelman tarkistus tai kokonaan uusi suunnitelma vuoden kuluessa jätelain (646/2011) voimaantulosta. Jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 25 :ssä on tarkemmin säädetty jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelman sisällöstä. (YSL 43, 46, YSA 20, JäteL (646/2011) 120, 152, VNAJ (179/2012) 25, VNp 861/1997) Määräykset A.21. ja A.22. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) 8 :n mukaan kaatopaikan pitäjän on valvottava ja tarkkailtava kaatopaikkaa. Päätöksen liitteessä 3 määrätään tarkkailtavista seikoista, kuten jätetäytön pinta-alasta, tilavuudesta, painumisesta ja koostumuksesta, läjittämismenetelmästä, kulloinkin käytössä olevasta läjitysalueesta ja laskelma kaatopaikan jäljellä olevasta tilavuudesta. Samassa liitteessä määrätään myös kaatopaikkakaasun ja sen talteenottojärjestelmän tarkkailusta. (YSL 43, 46, YSA 20, VNp 861/1997) Määräys A.24. Pilaantuneiden maiden käsittelylaitoksen ilmanpuhdistuslaitteistojen toiminnan varmistamiseksi laitoksen päästöt tulee selvittää suunnitelmallisesti. (YSL 43, 46, JA 8 ) Määräys A.25. Jätteenkäsittelykäsittelykeskuksen aiheuttamaa hajukuormitusta ympäristössä on kartoitettu säännöllisesti ulkopuolisen asiantuntijan tekemillä kenttähavainnoinneilla. Hajua aiheutuu kaatopaikkatoiminnasta ja kompostointitoiminnasta. Vanhan kaatopaikan pintatiivistysrakenteiden valmistuminen vähentää hajuhaittoja. Jätevoimalan aloittaessa toimintansa vuonna 2014 kaatopaikkatoiminnan hajupäästöt vähenevät merkittävästi. Luvan saajan tulee olla selvillä toimintansa vaikutuksista, jotta hajuja voidaan tehokkaasti torjua. (YSL 5, 43, 46, YSA 20, JA 8 ) Määräys A.25. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella aloitettiin pienhiukkasten (PM 2,5 ) mittaukset vuoden 2007 alussa. Luvan hakija esittää pienhiukkasten mittausten lopettamista tarpeettomina. Aluehallintovirasto katsoo jo suoritettujen mittausten perusteella, että pienhiukkaspitoisuuksien (PM 2,5 ) mittaukset voidaan lopettaa tarpeettomina. HSY voi kuitenkin halutessaan mitata niitä vapaaehtoisesti. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen pienhiukkasten pitoisuudet ovat olleet matalia, samaa tasoa kuin Luukin maaseutumaisessa ympäristössä mitatut pitoisuudet. Ämmässuolla pienhiukkasten pitoisuuksissa ei juuri ole vuorokausivaihtelua. (YSL 43, 46, YSA 20, JA 8 )

198 198 Määräys A.26. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin valvotaan Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmalla yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yhteistarkkailussa seurataan alueen pinta- ja pohjavesien ja kaivovesien ja jätevesien laatua yhteensä 78 havaitopisteessä. Yhteistarkkailu käynnistettiin syksyllä päivätyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa muutettiin Uudenmaan ympäristökeskuksen antaman päätöksen No YS 14 mukaisesti. Tällä hetkellä voimassa oleva tarkkailuohjelma on päivätty Yhteistarkkailun tarkkailujakson työohjelma on päivätty Työohjelmassa on esitetty joitakin pieniä tarkistuksia päivättyyn tarkkailuohjelmaan. (YSL 43, 46, YSA 20, VNp 861/1997) Määräykset A.29. ja A.30. Polttonesteiden varastointi ja jakelualueet on toteutettava ja hoidettava siten, että päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin estyvät. Maaperän sekä pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi polttonestesäiliöiden ja niiden hälytys- ja turvalaitteiden kunnosta on huolehdittava. (YSL 43, 46, JA 8 ) Määräys A.31. Kevyen polttoöljyn rikkipitoisuusraja on säädetty raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (689/2006) 4 :ssä. (YSL 43, VNA 689/2006) Määräykset B.1., B.2. ja B.4. HSY:n Ämmässuon vanha kaatopaikka on luokiteltu voimassa olevassa ympäristöluvassa tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi. Kaatopaikalle on saanut sijoittaa vain sen luokituksen mukaista jätettä. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle ei ole saanut sijoittaa ongelmajätteitä. Jätteiden läjittäminen vanhan kaatopaikan täyttöalueille 1 4 on määrätty lopetettavaksi mennessä Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen No YS 553, määräyksellä B.8. Määräyksen B.8. perusteluna on ollut se, että kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) liitteen 1 kohdan 3 pohjarakennevaatimukset tulevat voimaan tuolloin käytössä olevilla kaatopaikoilla. HSY:n Ämmässuon vanhan kaatopaikan pohjarakenteet eivät täytä näitä vaatimuksia ja siksi sen käyttö on tullut lopettaa em. päivämäärään mennessä. Kaatopaikalle ei saa enää sijoittaa mitään jätettä lukuun ottamatta määräyksessä B.2. hyödynnettäväksi hyväksyttyjä jätteitä. Määräyksessä B.2. on hyväksytty hyödynnettäviksi tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavia yksilöityjä jätteitä. (YSL 43, 45, YSA 20, VNp 861/1997, VNAJ (179/2012) 4, liite 4) Määräykset B.2., B.3., B.12., D.8. D.11. ja H.16. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) annetut maaperän haitta-aineiden ohjearvot on tarkoitettu maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioimiseen eikä niitä voida käyttää sellaisenaan kaivetun maa-aineksen käsittely- tai hyötykäyttökelpoisuuden arviointiin. Ympäristöministeriö julkaisi vuonna 2007 ohjeen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista

199 199 Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. Ympäristöministeriö. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2007. Siinä muun muassa opastetaan maa-ainesjätteen käsittely- ja hyötykäyttökelpoisuuden arviointiin. Kyseistä opasta on käytetty taustamateriaalina harkittaessa pilaantuneiden maa-ainesten käsittely- ja hyötykäyttökelpoisuutta Ämmässuon vanhalla kaatopaikalla ja kaatopaikan laajennusalueella. Kaikista kaatopaikalle sijoitettavista jätteistä on aina tehtävä perusmäärittely ja niiden kelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle on osoitettava. Tällöin on otettava huomioon muun muassa kaatopaikan olosuhteet. Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haittaainepitoisuuksien perusteella. Perusmäärittelyyn kuuluu muun muassa jätteen esikäsittelymahdollisuuksien ja -vaihtoehtojen selvittäminen. Alemman ohjearvon ylittävien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus on erikseen osoitettava. Pilaantuneilla maa-ainesjätteillä on erityispiirteitä, jotka tulee ottaa huomioon kaatopaikkakelpoisuutta osoitettaessa. Esimerkiksi kertaluonteisen muodostumistapansa vuoksi kunkin maa-ainesjäte-erän kaatopaikkakelpoisuus on erikseen osoitettava eikä vastaavuustestaukseen siten yleensä ole tarvetta. Maa-ainesjäte sisältää usein sekä epäorgaanisia että orgaanisia haitta-aineita, mikä yhdessä heterogeenisuuden ja tutkittavien näytteiden mahdollisesti huonon edustavuuden kanssa asettavat omat erityisvaatimuksensa. Sijoitettaessa ja hyödynnettäessä maa-ainesjätteitä tavanomaisen sekajätteen kaatopaikalla tulee ottaa huomioon, että sekalaisen jätteen kaatopaikkaolosuhteet poikkeavat epäorgaanisen jätteen kaatopaikkaolosuhteista. (YSL 43, 45, JL 6, VNp 861/1997) Määräys B.5. Vanhan kaatopaikan muotoilulle ja viimeistelylle on laadittu täyttösuunnitelma. Sen mukaan jätetäyttö painuu huomattavasti jätteen hajoamisen ja kuormittavien massojen vaikutuksesta. Painuminen on suurinta täytön lakialueella ja ajallisesti heti varsinaisen kaatopaikkatäytön loputtua. Ajan myötä painuminen tasaantuu ja vähenee siten, että jätetäytön pintarakenteiden viimeistely on mahdollista. Kaatopaikan lakialueella muotoilua jatketaan em. painuma-ajan. Muotoilulla mm. varmistetaan täytön lakialueen riittävät kaltevuudet pintavesien johtamisen kannalta. Täytön korkeustasoksi arvioidaan +107 m noin vuonna Ylemmän terassitien arvioidaan painuvan noin 5 metriä. Täytön lakialueella painumien arvioidaan olevan enimmillään 10 metriä. Suunnitelma määrittää kaatopaikan täyttötilavuuden, reunaluiskat ja lakikorkeuden. Jätetäytön vakavuudesta on tehty stabiliteettitarkasteluja, joiden mukaisesti täyttöalueen esipeittoa ja muotoilua tehdään. Täytön painumia mitataan säännöllisesti. Muotoilulla tarkoitetaan jätetäytön pinnan muotoilua kaatopaikan pintarakenteiden kaltevuuteen jätetäyttöä leikkaamalla ja/tai rakentamalla muotoilutäyttöä. Pinnankaltevuudet on oltava tehokkaan pintakuivatuksen kannalta riittävät jätetäytön painumisen jälkeenkin (suositus vähimmäiskaltevuu-

200 200 deksi 5 %). Pinnankaltevuuksien on oltava toisaalta riittävän loivat pintaeristyksen stabiliteettia (liukumisen estyminen) silmällä pitäen. Viimeisin stabiliteettitarkastelu on tehty täyttösuunnitelmalla, jossa täytön lakiosan korkeustaso on suurimmillaan +107 m. Jätetäytön sortumat ja haitalliset sivuttaissiirtymät on torjuttava ennakolta. Täyttösuunnitelmaa voidaan noudattaa, ellei tässä päätöksessä esitetyt vaatimukset tai muut myöhemmin ilmenevät seikat aiheuta muutostarpeita. (YSA 20, JL 6, JA 8, VNp 861/1997) Määräys B.6. Valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) liitteen 1 kohdan 4 mukaan kaatopaikkakaasu on kerättävä yhteen ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä. Vanhalta kaatopaikalta kerättiin kaatopaikkakaasua talteen vuonna 2009 noin 67,8 milj. m 3 (n). Kerätty kaasu hyödynnetään nykyisin HSY:n Ämmässuon kaatopaikkakaasuvoimalaitoksessa. (YSA 20, JL 6, JA 8, VNp 861/1997) Määräykset B7. B.11. Jäteasetuksen 9 :n mukaan jätteiden vastaanoton lakattua jätteiden käsittelypaikka tai sen on viipymättä saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa. Valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) liitteen 1 kohdan 3.2 mukaan kaatopaikan saavutettua lopullisen korkeutensa tulee sen päälle rakentaa pintarakenteet: kaasunkeräyskerros, tiivistyskerros, kuivatuskerros ja pintakerros. Pintaeristyksellä estetään sade- ja pintavaluntavesien imeytyminen jätemassaan ja vähennetään suotoveden muodostumista ja haitta-aineiden kulkeutumista ympäristöön. Tiiviin pintarakenteen avulla tehostetaan kaasun talteenottoa ja vähennetään kaatopaikkojen haju-, pöly- ja maisemahaittoja. "Kaatopaikan tiivistysrakenteet". Ympäristöopas 36. Suomen ympäristökeskus julkaisun mukaan sopiva pintaeristys on läpäisemätön ja mekaanisesti ja kemiallisesti kestävä. Erityisvaatimuksena pintaeristyksissä käytettäville materiaaleille on riittävä muodonmuutoskyky jätepenkereen epähomogeenisuudesta ja jäterungon sisäisestä kokoonpuristumisesta johtuvien epätasaisien painumien vuoksi. Jätetäytön muotoilussa on kiinnitettävä huomiota riittävän pintakuivautuksen aikaansaamiseen ja toisaalta sortumien estämiseen. (YSA 20, JL 6, JA 8, 9, VNp 861/1997) Määräykset B.8. B.10. "Kaatopaikan tiivistysrakenteet". Ympäristöopas 36. Suomen ympäristökeskus julkaisun mukaan kaasunkeräyskerroksen suositeltava minimipaksuus on 0,3 m maa-aineksesta tehtynä ja se tulee tehdä karkeasta aineksesta. Julkaisun mukaan tiivistyskerroksen tulisi vastata pohjaeristyksen vaatimustasoa. Kerroksen minimipaksuus on 0,5 m ja suositeltava vedenläpäisevyysvaatimus on k m/s. Kuivatuskerroksen minimipaksuus on 0,5 m ja vedenläpäisevyyssuositus k 10-3 m/s. Tiivistyskerros menettää tehokkuutensa, jos se pääsee vaurioitumaan, siksi sen suojauksesta tulee huolehtia. (YSL 43, YSA 20, JL 6, JA 9, VNp 861/1997)

201 201 Määräykset B.10. ja B.11. Pintamaakerroksen tulee olla riittävän paksu ja kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaan vähintään 1 metri, jotta se suojaa mineraalista tiivistyskerrosta jäätymiseltä ja kuivumiselta. Sen tulee myös turvata kasvillisuuden vedensaanti ja suojata alempia kerroksia kasvien juurilta. Kaatopaikan pinnalle istutettava kasvillisuus lisää haihduntaa ja vähentää siten imeytyvän veden määrää. Kasvien juuret sitovat maa-ainesta ja vähentävät eroosiota. (YSL 43, YSA 20, JL 6, JA 9, VNp 861/1997) Määräys B.12. Ämmässuon vanha kaatopaikka on luokiteltu tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi, jolle on saanut sijoittaa ja käyttää sen välipeittona ja pintarakenteissa vain tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltuja maa-aineksia ja jätteitä. (YSL 43, 45, JL 6, VNp 861/1997) Määräys B.12. Lievästi pilaantuneista maista voi levitä pölyn mukana ilmaan ja sadevesien mukana pinta- ja pohjavesiin haitallisia aineita, minkä vuoksi ne on rakentamisvaiheessa suojattava. (YSL 43, 45, JL 6, VNp 861/1997) Määräys B.12. HSY on antanut päivätyn vastineen muun muassa pilaantuneiden maiden käsittelyn lopputuotteiden käytöstä vanhalla kaatopaikalla. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on hyväksynyt hyödynnettäväksi vanhan kaatopaikan lakiosan muotoilussa ja pintarakenteissa tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavia maa-aineksia, joiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuudet ovat alle maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädettyjen ylempien ohjearvojen. Aluehallintovirasto ei ole hyväksynyt HSY:n esitystä pilaantuneiden maiden sisältämien mineraaliöljyjen pitoisuuksista eikä PAH-yhdisteiden summapitoisuuksista. HSY:n esitys mineraaliöljyjen ja PAH-yhdisteiden enimmäispitoisuusarvoiksi on ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2006, Jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden toteaminen taulukko 6, tarkoitettu pienjäte-erien kaatopaikkasijoitukselle. Vanhalla kaatopaikalla ei ole kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaisia pohjarakenteita ja kaatopaikka on poistettu käytöstä sekä jätteiden sijoittaminen kaatopaikalla on lopetettu vuonna Kyseessä on jätteen hyödyntäminen eikä loppusijoittaminen. Pilaantuneiden maiden pintarakenteissa käytön edellytys on, ettei maaaineksista kulkeudu haitallisia aineita ympäristöön tai alapuolisiin kerroksiin sellaisia aineita, jotka voivat vaurioittaa rakenteita tai haitata niiden toimintaa. (YSL 43, 45, YSA 20, JL 6, JA 8, VNp 861/1997) Määräys B.13. Kaatopaikan pintarakennekerrosten rakentamista ja materiaalien laatua on valvottava, jotta voidaan varmistua toteutettujen rakenteiden vastaavan suunnitelmia ja toimivan suunnitelmien mukaisesti. Etelä- Suomen aluehallintovirasto katsoo, että erillinen laadunvalvontasuunnitelma on tarpeen. (YSL 43, 46, YSA 20, JL 51, 52 ) Määräykset B.13. ja B.14. Vanhan kaatopaikan pintarakenteiden yksityiskohtainen suunnittelu on kesken lakialueen osalta. Rakenteiden toimivuu-

202 202 den takaamiseksi ympäristöluvan valvontaviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tarkastaa suunnitelmat. Laadunvalvontasuunnitelma ja rakentamista koskeva raportti ovat tarpeen valvontaa varten. (YSL 43, 46, YSA 20, JL 51, 52 ) Määräykset B.15., D.16., E.17., F.20. ja H.27. Ympäristönsuojelulain 43 a :n mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toiminen varmistamiseksi. Vakuus voidaan jättää vaatimatta muuta kuin kaatopaikkatoimintaa harjoittavalta, jos vakuudella katettavat kustannukset toimintaa lopetettaessa ovat jätteen määrä, laatu ja muut seikat huomioon ottaen vähäiset. Ympäristönsuojelulain 43 b :n mukaan vakuuden on oltava riittävä 43 a :ssä säädettyjen toimien hoitamiseksi ottaen huomioon toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset. Kaatopaikan vakuuden on katettava myös kaatopaikan sulkemisen jälkeisestä seurannasta ja tarkkailusta sekä muusta jälkihoidosta aiheutuvat kustannukset vähintään 30 vuoden ajalta, jollei toiminnanharjoittaja osoita muuta riittäväksi. Ympäristöluvassa on määrättävä, että toiminnanharjoittaja kerryttää kaatopaikan ja muun pitkäaikaisen toiminnan vakuutta siten, että vakuuden määrä vastaa koko ajan mahdollisimman hyvin niitä kustannuksia, joita toiminnan lopettaminen arviointihetkellä aiheuttaisi. Ympäristönsuojelulain 43 c :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset 43 a :ssä säädetystä vakuudesta ja sen asettamisesta. Vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Vakuuksien määrät on hyväksytty luvan hakijan esityksen mukaisesti. (YSL 43 a, 43 b, 43 c ) Määräys D.1. Määräyksessä on hyväksytty vastaanotettavaksi, välivarastoitavaksi ja käsiteltäväksi pilaantuneita maa-aineksia sekä muita yksilöityjä jätteitä. Nämä muut yksilöidyt jätteet ovat käsittelytoiminnassa syntyviä muita jätteitä, kuten hiekan- ja öljynerottimien pohjalietteitä ja ilmanpuhdistimien biosuodinmateriaalia, sekä muita pieniä liete-eriä, kuten hiekan- ja öljynerottimien pohjalietteitä. (YSL 43, 45, JA 8 ) Määräys D.2. Vastaanotettujen massojen laatu tulee olla selvillä ennen käsittelyn alkamista, jotta voidaan varmistua massojen soveltuvuudesta laitoksen prosesseihin ja jotta erilaatuisia massoja ei sekoiteta keskenään käsittelyjen tai varastoinnin aikana. (YSL 43, 45, JL 6 ) Määräykset D.3. ja D.13. Hallikäsittely vähentää pilaantuneista maaaineiden käsittelystä aiheutuvia haittoja, kuten pölyämistä ja hajuhaittaa. VOC-hallin, PIMA-hallissa 1 olevan kohdepoistoalueen ja koneellisesti ilmastettujen kompostiaumojen poistoilmat käsitellään katalyyttisen tai eikatalyyttisen polton avulla, aktiivihiilimenetelmällä, biologisella suodatuksella tai niiden yhdistelmillä. Menetelmät ovat riittäviä ja täyttävät BATtarkastelun vaatimukset. PIMA-hallin 2 ilmanvaihto ja ilmanvaihtoilmojen

203 203 käsittely hyväksytetään erikseen lupaviranomaisella. (YSL 43, 45, YSA 37, JL 6, JA 8 ) Määräys D.4. Pilaantuneiden massojen kompostointi ja huokosilmakäsittely tulee aloittaa mahdollisimman nopeasti vastaanoton jälkeen. Vastaanotettujen massojen välivarastoinnille on annettu 6 kuukautta välivarastointiaikaa ja haihtuvia orgaanisia yhdistä sisältäville massoille 3 kuukautta, jotta massoista saadaan kerättyä riittävä käsittelyerä. (YSL 43, 45, JL 6, JA 8 ) Määräys D.5. Erillisillä käsittelysuunnitelmilla varmistetaan haittaainepitoisten ja muita haitallisia ominaisuuksia omaavien massojen asianmukainen käsittely. (YSL 43, 45, YSA 37, JL 6, JA 8 ) Määräykset D.6. ja D.12. Massojen sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksien ja muiden ominaisuuksien tutkimisella selvitetään massojen keskimääräiset haitta-ainepitoisuudet ja muita hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyviä ominaisuuksia. Näytteenoton perusteella määritetään osaltaan käsiteltyjen massojen hyödyntämis- ja sijoituskelpoisuutta ja erotetaan jatkokäsittelyä vaativat massat. (YSL 43, 45, 46, JL 6, 9, 15, 51, JA 8 ) Määräykset D.14. ja D.15. Pilaantuneiden massojen kompostointi- ja huokoskaasukäsittelytoiminnassa muodostuva jätevesi saattaa sisältää ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 mukaisia aineita, kuten PAH-yhdisteitä ja mineraaliöljyä. Luvan hakijan mukaan toiminnassa syntyvä jätevesi johdetaan hiekan- ja öljynerottimen kautta jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien keräysjärjestelmään ja edelleen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei ole katsonut tarpeelliseksi tässä vaiheessa asettaa viemäröitävän veden haitta-ainepitoisuuksille HSY Veden vaatimuksista poikkeavia raja-arvoja. Vesien laatua tulee kuitenkin seurata. Seurantaa varten on laadittava suunnitelma. Mikäli vesien laatu todetaan sellaiseksi, ettei niiden johtaminen viemäriin ole mahdollista, tulee vesien esikäsittelyä tehostaa. Haitta-aineita sisältävät pilaantuneiden massojen käsittelyssä muodostuvat jätevedet voidaan myös viedä käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa vastaavien vesien käsittelylle. (YSL 7, 43, 46, 47, JL 6, JA 8 ) Määräykset E.1. ja E.2. Jälkikompostoidun kompostin sekä biologisesti kypsän mädätteen jälkikypsytystä ja varastointia voidaan tehdä kompostointikentillä. Kentillä voidaan myös kompostoida puutarha- ja puistojätettä ja muita kompostointiin soveltuvia massoja. Multatuotekentällä voidaan valmistaa multatuotteita. Jälkikypsytyksen ja kompostoinnin hajuhaitat on estettävä. Kenttiä voidaan käyttää myös puu- ja risujätteen ja niistä valmistetun hakkeen varastointiin ja käsittelyyn, kun huolehditaan eri jakeiden pitämisestä erillään. Kompostointikentät on pinnoitettu tiiviillä asfaltilla. Kenttien vedet johdetaan tasausaltaisiin. (YSL 43, 45 ) Määräykset E.4., H.28., H.29., H.35. ja H.36. Kompostointi- ja hyötykäyttökentillä ja kaatopaikka-alueella murskattavien, haketettavien, paloiteltavien ja seulottavien jätteiden määriä ja toiminta-aikaa on rajoitettu, jotta melu- ja

204 204 pölypäästöt ympäristöön eivät lisääntyisi merkittävästi. (YSL 43, JL 6, JA 7, 8, NaapL 17 ) Määräykset E.4. E.7 ja F.5. F.9. Jätelain 6 :n mukaan jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jäteasetuksen 8 :n mukaan jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikkaa on hoidettava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, hajutai meluhaittaa, maaperän pilaantumista, ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle laitokselle ominaista haittaa. (YSL 43, 45, JL 6, JL 19, JA 8, NaapL 17 ) Määräykset E.8. E.11., F.5., F.6., H.40. H.45. ja H.53. Jäteasetuksen 8 :n mukaan jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikka on suunniteltava, perustettava, rakennettava ja hoidettava siten, ettei siitä eikä sen käytöstä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Laitoksen on oltava sellainen ja sitä on hoidettava siten, ettei siitä aiheudu haju- tai meluhaittaa eikä maaperän pilaantumista, pinta- ja pohjavesien pilaantumista, ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle laitokselle ominaista haittaa. Kyseisenlaisessa toiminnassa roskaantumista ei voida kuitenkaan täysin välttää, joten alueen säännöllisestä siivouksesta on huolehdittava. Mikäli roskaantumista tapahtuu, on lähialue siivottava viivytyksettä. (YSL 7, 8, 43, JL 6, 19, JA 8, NaapL 17 ) Määräykset E.4., H.29. ja H.36. Toiminnasta aiheutuvan melun leviämistä ympäristöön ja siitä aiheutuvaa meluhaittaa voidaan tehokkaasti vähentää laitteiden tarkoituksenmukaisella sijoittamisella. (YSL 43, JL 6, JA 8, NaapL 17 ) Määräykset E.7., H.30. ja H.39. Kastelulla ja laitteiden koteloinneilla voidaan estää pölyn leviäminen ympäristöön. (YSL 43, JL 6, JA 7, 8, NaapL 17 ) Määräykset E.8. ja H.43. Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista ja taloudellisesti mahdollista. (YSL 43, JL 6, JA 8 ) Määräykset E.10. ja H.32. Puhtaat hulevedet saa johtaa maastoon. Likaiset vedet on johdettava viemärin kautta puhdistettaviksi. (YSL 43, 45, 46, JL 6, JA 8 ) Määräykset E.11. ja H.46. Jätepolttoaineen varastoinnissa on otettava huomioon tulipalon vaara. (YSL 64, JA 8 ) Määräys E.12. Kaatopaikan laajennusalueelle ei saa muodostua sellaisia varastoja, jotka voidaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) 2 :n mukaan luokitella kaatopaikaksi. Alueella tapahtuvan jätteiden varastoinnin määräaikoja koskeva määräys on tarpeen ympäristön

205 205 pilaantumisen ehkäisemiseksi. (YSL 7, 8, 43, 45, JL 6, JA 3, 3 a, 8, VNp 861/1997) Määräykset E.13., E.14., H.31., H.47. H.49., H.56. ja H.57. Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. (YSL 43, 45, JL 6, JL 15 ) Määräykset E.15., H.34. ja H.50. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta polttoaineeksi toimitettavan kierrätyspolttoaineen sekä hyödynnettäväksi menevän betonimurskeen ja jätteenpolton pohjatuhkan laadun seurannalla varmistetaan, että materiaalien käytön terveys- ja ympäristöriskit ovat etukäteen riittävästi selvitetty, ja että materiaalien jatkokäytöstä ei aiheudu terveys- tai ympäristöriskiä. SFS-EN Kiinteät kierrätyspolttoaineet. Vaatimukset ja luokat. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry standardin soveltamisalueeseen kuuluu myös rakennusten ja yhdyskuntarakennuskohteiden purkamisessa syntyvä purkupuu. Laitoksella valmistettavan REF:n ja purkupuumurskeen laadun seuranta määräytyy standardin vaatimusten mukaisesti. (YSL 43, 46 ) Määräys F.7. Sortti-aseman kenttäalueiden pinnoitteiden kuntoa on tarkkailtava ja havaitut viat on korjattava viivytyksettä, jotta päästöt vesiin, maaperään ja pohjavesiin voidaan estää. (YSL 7, 8, 43, JL 6, JA 8 ) Määräys F.8. Määräys on tarpeen Sortti-aseman toiminnasta alueen pohjavedelle, maaperälle ja lähialueen pintavesille aiheutuvien riskien minimoimiseksi ja haittojen ehkäisemiseksi. Jäteasetuksen 8 :n mukaan jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikkaa on hoidettava siten, ettei siitä tai sen käytöstä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. (YSL 7, 8, JL 6, JA 8 ) Määräys F.10. Määräys on tarpeen kuljetuksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen ehkäisemiseksi. Jäteasetuksen 7 :n mukaan jätteen kuormaus ja kuljetus on tehtävä siten, että niistä aiheutuva melu tai muu häiriö ympäristölle jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Jätteet on kuljetettava umpikorisessa kuljetusvälineessä tai kuljetusvälineessä olevassa pakkauksessa. Jätteet voidaan kuljettaa myös muilla tavoin, jos voidaan varmistua siitä, ettei jätteitä pääse ympäristöön kuormauksen tai kuljetuksen aikana. (YSL 43, 45, JL 6, 9, 19, JA 7, 8, NaapL 17 ) Määräys F.11. Määräys on tarpeen Sortti-aseman toiminnasta aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi. Jätteen saa luovuttaa vain vastaanottajalle, jolla on oikeus ympäristöluvan nojalla ottaa jäte vastaan, tai sille, joka on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään, tai vastaanottajalle, jolla on riittävät edellytykset huolehtia

206 206 jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. (YSL 43, 45, JL 6, 8, 9, 15, 19, JäteL (646/2011) 96, 142 ) Määräys F.12. Jätelain (1072/1993) 6 :n mukaan jätehuolto on järjestettävä muun muassa niin, että jätteistä tai jätehuollosta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. (YSL 43, 45, JL 6 ) Määräys F.13. Jätelain (646/2011) 6 :n mukaan vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus (vaaraominaisuus). Muun muassa liuottimet, jäteöljyt, öljyiset jätevedet, öljyiset lietteet, muut öljyä sisältävät jätteet, loisteputket ja raskasmetalleja sisältävät paristot ja akut ovat jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 3 :n ja 4 :n tarkoittamia vaarallisia jätteitä, joiden asianmukainen hyödyntäminen tai hävittäminen edellyttää käsittelyä laitoksessa, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen käsittely on hyväksytty. Jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 17 :n mukaan jätteen haltijan on jätelain (646/2011) 15 ja 17 :ssä säädetyin edellytyksin järjestettävä erilaatuisten öljyjätteiden erilliskeräys. Öljyjätteen käsittely on järjestettävä jätelain (646/2011) 8 ja 13 :n mukaisesti. (YSL 43, 45, JL 6, 15, JA 5, JA 6, JäteL (646/2011) 8, 13, 15, 17, VNAJ (179/2012) 3, 4 ) Määräys F.14. Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin. Ongelmajätteen vastaanottopaikan on oltava sellainen ja sitä on käytettävä siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristön asutukselle, vastaanottopaikan käyttäjille tai yleiselle turvallisuudelle eikä maaperän pilaantumista ja että valumavesien pääsy ympäristöön on estetty asianmukaisesti. (YSL 43, 45, JA 3 a, 5, 6, 8, JäteL (646/2011) 15 ) Määräys F.15. Määräys on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maaperään ei saa päästää jätettä eikä muutakaan ainetta, joka voi pilata maaperän tai aiheuttaa haittaa ympäristölle tai terveydelle. Laitoksessa käytettävä polttoaine on varastoitava siten, että päästöt maaperään ja pohjaveteen voidaan varmuudella estää. (YSL 7, 8, 43, YSA 37 ) Määräys F.16. Sähkö- ja elektroniikkaromusta annetun valtioneuvoston asetuksen (852/2004) liitteen 3 kohdan 1 mukaan sähkö- ja elektroniikkaromun varastointipaikoissa on oltava nestetiiviiksi pinnoitettu alue, joka on

207 207 varustettu nestevuotojen keräysjärjestelmällä sekä tarvittaessa öljyn ja rasvojen erottimella. Lisäksi varastointipaikassa on oltava vedenkestävä kate tarkoituksenmukaisilla alueilla. (YSL 43, YSA 37, VNA 852/2004) Määräykset F.19., H.26., I.1. ja I.2. Valvontaviranomaisella on oikeus saada jätteen haltijalta valvontaa ja tehtävien hoitamista varten tarvittavat tiedot. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. Jätelain (646/2011) 118 :ssä ja 119 :ssä on annettu velvoitteet jätteiden kirjanpidosta. Kirjanpitoa koskeva velvoite koskee 118 :ssä tarkoitettuja jätteenkäsittelijöitä suoraan lähtien riippumatta ympäristöluvasta. Raportoitaessa jätetietoja jätteet on luokiteltava siten kuin luokittelusta on määrätty jätelaissa (646/2011) ja sen 4 :ssä ja liitteessä 4. (YSL 43, YSL 46, YSA 20, JL 6, JL 51, 52, JäteL (646/2011) 118, 119, JA 8, VNAJ (179/2012) 4, Liite 4. Määräys H.1. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaan kaatopaikan maaperän on oltava kantava (kivennäismaa tai kallio). Kaatopaikan tiivistysrakenteet. Ympäristöopas 36. Suomen ympäristökeskus, julkaisussa todetaan, että kaatopaikan alusrakenteen yläpinnan on oltava rakeisuudeltaan sellainen, ettei mineraalisen tiivistysrakenteen materiaali kulkeudu alusrakenteeseen. Alusrakenne on tasattava. (YSL 43, YSA 20, JA 8, VNp 861/1997) Määräykset H.1. ja H.2. Laajennusalueen läjitysalueiden S1, S2 ja R1 pohjarakenteet on rakennettu kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (861/1997) asetettuja pohjarakennevaatimuksia korkeatasoisemmin rakentein. Nyt luvan hakija esittää, että jatkossa toteutettavien läjitysalueiden pohjarakenteet toteutettaisiin kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) vaatimusten mukaisesti. Perusteeksi luvan hakija esittää, että Vantaan jätevoimalan käyttöönoton myötä kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä vähenee olennaisesti ja laatu muuttuu ympäristöystävällisemmäksi, sekä kaatopaikkarakenteiden kalleus. Toiminnanharjoittaja esittää vastineessaan (päivätty ), että rakentamista jatketaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaisin rakentein noin kymmenen vuoden kuluttua. Edellä esitetyn perusteella Etelä-Suomen aluehallintovirasto edellyttää, että rakennettaville läjitysalueille läjitettävän jätteen laadusta on tehtävä selvitys. Selvitys on toimitettava hyvissä ajoin ennen kaatopaikkarakenteiden rakentamisen aloittamista ja viimeistään seuraavan lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä. (YSL 43, YSA 20, JA 8, VNp 861/1997) Määräys H.3. Kaatopaikan pohjarakenteen mineraalisen tiivistyskerroksen on täytettävä valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) mukaiset vaatimukset. Tiivistyskerrokseen käytettävät materiaalit on testattava, jotta voidaan varmistua materiaalien käyttökelpoisuudesta. Mineraalisen tiivistyskerroksen on pysyttävä ehjänä ja tiiviinä lämpötilavaihteluista huolimatta. (YSL 43, YSA 20, JA 8, VNp 861/1997) Määräys H.4. Jätetäytön läpi suotautuvan veden keräämiseksi mineraalisen tiivistyskerroksen ja keinotekoisen eristeen päälle on rakennettava kui-

208 208 vatuskerros. Kuivatuskerros mineraalisen tiivistyskerroksen yläpuolella on rakennettava materiaalista, joka täyttää salaojakerrokselle asetetut rakeisuus- ja vedenjohtavuusvaatimukset. Tarkkailu- ja kuivatuskerrokset on suojattava tukkeutumisen estämiseksi. (YSL 43, YSA 20, JA 8, VNp 861/1997) Määräys H.5. Louhitut kallioseinämät on suojattava vesitiiviillä eristysseinämillä. Eristysseinämien on täytettävä valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) mukaiset kaatopaikan pohjarakenteita koskevat tiiveysvaatimukset. Eristysseinämiin käytettävät materiaalit on testattava, jotta voidaan varmistua materiaalien käyttökelpoisuudesta. Eristysseinämien on pysyttävä ehjinä ja tiiviinä mm. lämpötilavaihteluista ja kaatopaikan suotovesien vaikutuksesta huolimatta. Betonirakenteet on toteutettava rakennusvalvontaviranomaisen määräysten, Suomessa voimassa olevan betonirakenteita koskevan standardin sekä betonirakenteista annetun ympäristöministeriön asetuksen mukaisesti. (YSL 43, YSA 20, JA 8, VNp 861/1997) Määräys H.6. Kaatopaikan pohjan tiivistysrakenteen on oltava ehjä ja tiivis jokaisesta kohdasta, minkä vuoksi kaikkien tiivistysrakenteen lävistävien putkistojen läpivientien tiiviys on tarkistettava. Vesienkeräysputkistojen kunnosta on varmistuttava säännöllisin väliajoin ja mahdolliset huoltotoimet niissä on pystyttävä tekemään. (YSL 43, YSA 20, JA 8, VNp 861/1997) Määräys H.7. Kaatopaikkaa on hoidettava siten, että sen ulkopuolelle johdettavien kaatopaikkavesien määrä on mahdollisimman pieni. Jos kaatopaikkavettä tai sen käsittelyssä muodostuneita sakkoja tai lietteitä palautetaan jätepenkereeseen, on varmistuttava, että tämä tehdään hallitusti haittaa aiheuttamatta. (YSL 43, YSA 20, JA 8, VNp 861/1997) Määräykset H.7. H.9. Tuhkien vastaanottoalueet, sekä vesien tasausaltaat on toteutettava ja hoidettava siten, että päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin estyvät. (YSL 43, YSA 20, JA 8, VNp 861/1997) Määräys H.10. Jätepolttoaineen varastoalueella alusrakenteen tiivistyskerros on suojattava kulutukselta esim. asfaltilla. (YSL 43, YSA 20, JA 8 ) Määräys H.11. Täyttöalueiden viimeistelyn ensimmäisessä vaiheessa on minimoitava täyttöön suotautuvan sadeveden määrä ja ilmakehään purkautuvan kaatopaikkakaasun määrä. Kaatopaikan laajennusalueen sulkemisrakenteiden on täytettävä sulkemisajankohtana voimassa olevat vaatimukset. Mikäli toiminnanharjoittaja myöhemmin esittää, että jonkin läjitysalue, esimerkiksi R1:n, pintarakenteissa poikettaisiin kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaisista tavanomaisen jätteen kaatopaikan pintarakenteiden vaatimuksista esimerkiksi kaasunkeräyksen osalta, toiminnanharjoittajan on pyydettävä poikkeamista ja esitettävä edellä mainitun päätöksen liitteen 1 kohdassa 5 tarkoitettu kaatopaikan terveys- ja ympäristövaikutusten kokonaisarviointi. Lupaviranomainen te-

209 209 kee asiassa erillisen poikkeamista koskevan päätöksen. (YSL 43, YSA 20, JA 8, VNp 861/1997) Määräykset H.12. H.14. ja H.61. Kaatopaikkarakenteiden ja muiden rakenteiden suunnitelmat ja toteutumatiedot ovat tarpeen valvontaa varten. Määräysten noudattamista valvotaan myös tarkastuksilla. (YSL 43, YSA 20, JA 8, VNp 861/1997) Määräykset H.14. ja H.61. Jotta myös pitkän ajan kuluttua tiedetään, miten kaatopaikan laajennusalue ja sen rakenteet ja muut rakenteet on toteutettu, on kaikki toteutetut rakenteet käytettyine materiaaleineen dokumentoitava ja raportoitava. (YSL 43, YSA 20, JA 8, VNp 861/1997) Määräykset H.15. ja H.16. Ämmässuon kaatopaikan laajennusalue on luokiteltu kaatopaikan pohjarakenteiden perusteella tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi. Kaatopaikalle voidaan sijoittaa vain sen luokituksen mukaista jätettä, joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaiset perusteet jätteen hyväksymisestä kaatopaikalle. (YSL 43, 45, YSA 20, JL 3, 6, 15, 49, JA 3, 8, VNAJ (179/2012) 4, liite 4, VNp 861/1997) Määräys H.16. HSY on antanut päivätyn vastineen muun muassa pilaantuneiden maiden käsittelyn lopputuotteiden käytöstä kaatopaikan laajennusalueella (uudella kaatopaikalla). Aluehallintovirasto on hyväksynyt HSY:n esittämät pilaantuneiden maiden sisältämien öljyhiilivetyjakeiden enimmäispitoisuudet. Aluehallintovirasto on myös hyväksynyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päivätyssä lausunnossa esittämät pilaantuneiden maiden sisältämien epäorgaanisten haitallisten aineiden liukoisuusominaisuuksien raja-arvot ja joihin HSY on tyytynyt päivätyssä vastineessaan. Aluehallintovirasto on hyväksynyt pilaantuneiden maiden sisältämien muiden orgaanisten haitallisten aineiden kuin öljyhiilivetyjakeiden enimmäispitoisuudet siten, että niiden on oltava alle maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädettyjen ylempien ohjearvojen. Lisäksi maa-ainesjäte-erien, jotka sisältävät haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC), hyödyntämis- ja sijoituskelpoisuus on arvioitava maaaineseräkohtaisesti. (YSL 43, 45, YSA 20, JL 6, JA 8, VNp 861/1997) Määräys H.17. Kaatopaikan laajennusalueen lakikorkeus +125 m on aikoinaan hyväksytty ympäristölupapäätöksessä No YS 659, Täyttöalueiden luiskien pitää olla riittävän loivia sortumien estämiseksi. (YSL 43, YSA 20, JA 8, VNp 861/1997) Määräys H.18. Jätteenkäsittelylaitosten rejektien pölyämishaittojen vähentämiseksi sekä sekajätteen ja erilliskerätyn biojätteen eläin- ja hajuhaittojen vähentämiseksi läjitetty jäte on peitettävä mahdollisimman pian riittävän paksulla peitemaakerroksella tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla kaatopaikkakelpoisuuden täyttävällä materiaalilla. (YSL 43, YSA 20, JL 6, JA 8, VNp 861/1997)

210 210 Määräys H.18. Kaatopaikalle loppusijoitettu stabiloitu tuhkajäte on peitettävä siten, että sadevesi ei pääse imeytymään stabiloituun jätteeseen, koska sadevesi heikentää stabilointia. (YSL 43, YSA 20, JL 6, JA 8, VNp 861/1997) Määräys H.18. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaan asbestia sisältävät rakennusmateriaalit voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle tietyin ehdoin. Päätöksessä annetaan määräyksiä mm. asbestijätteen pakkaamisesta, peittämisestä, alueen käytöstä poistamisesta ja merkitsemisestä. (YSL 43, YSA 20, JA 8, VNp 861/1997) Määräys H.18. Jätelain (646/2011) 3 :n mukaan jätelakia sovelletaan sellaisiin eläimistä saataviin sivutuotteisiin ja niistä johdettuihin tuotteisiin, jotka on tarkoitettu poltettavaksi, kaatopaikalle sijoitettavaksi tai käytettäväksi biologisessa käsittelylaitoksessa. Kaatopaikalla nämä erityiskäsittelyä vaativat eläinperäiset jätteet on peittävä välittömästi. (YSL 43, YSA 20, JL 6, JA 8, JäteL (646/2011) 3, VNp 861/1997) Määräys H.18. Jätepolttoaineen varastoinnissa on otettava huomioon tulipalon vaara. (YSL 43, JL 6, JA 8 ) Määräys H.19. Kaatopaikkakaasu on kerättävä yhteen ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä. (YSL 43, 46, YSA 20, JL 6, JA 8, VNp 861/1997) Määräys H.20. Kaatopaikan laajennusalue mukaan lukien tasausallasalue on aidattava ulkopuolisille aiheutuvan vaaran sekä ulkopuolisten alueelle pääsyn estämiseksi. (YSL 43, 45, 46, YSA 20, NaapL 17, JL 6, 19, 20, JA 7, 8, VNp 861/1997) Määräys H.20. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) liitteen 1 mukaan kaatopaikalla on estettävä ja torjuttava suunnitelmallisesti haitat ja vaaratilanteet, kuten haju- ja pölypäästöt ja aerosolit. (YSL 43, YSA 20, NaapL 17, VNp 861/1997) Määräys H.21. Maaperän sekä pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi kaatopaikkarakenteiden, putkistojen ja kenttien kunnosta on huolehdittava. (YSL 43, 45, 46, JL 6, JA 8, VNp 861/1997) Määräys H.24. Kaatopaikan laajennusalueella jätetäytön sisäisen veden korkeutta ja lämpötilaa on seurattava. Tasausaltaista viemäriin johdettavaa veden laatua ja määrää on seurattava. Puhtaiden pintavalumavesien tasausaltaan vesinäytteistä on määritettävä yhteistarkkailuohjelman mukaiset analyysit. (YSL 43, 46, YSA 20, JA 8, 9, VNp 861/1997) Määräys H.33. Tulipalon estäminen ja onnettomuuteen varautuminen etukäteen on tarpeen. (YSL 43 )

211 211 Määräys H.38. Tarvittaessa laitteistoja on sijoitettava kevytrakenteisiin halleihin. Toimintojen sijoittamisella halleihin vähennetään välivarastoitavan ja käsiteltävän jätteen ja varsinaisten käsittelyvaiheiden pöly-, haju- ja muita ympäristöhaittoja. (YSL 43, JL 6, JA 8, NaapL 17 ) Määräys H.39. Vastaanotetun sekajätevaraston koko on pidettävä mahdollisimman pienenä ja vastaanotettu sekajäte on paalattava mahdollisimman pian vastaanoton jälkeen. Tällä pienennetään vastaanottovarastosta aiheutuvia haju- ym. haittoja. (YSL 43, JL 6, JA 8, NaapL 17 ) Määräys H.51. Jätteiden hyödyntämisen on oltava suunnitelmallista. Hyödynnettävien jätteiden laadusta on varmistuttava. (YSL 43, 46, JL 51, 52 ) Määräys H.54. Käsittelyyn vastaanotettavan jätteenpolton pohjakuonan ja ikäännytetyn kuonan laatua ja ominaisuuksia on seurattava suunnitelmallisesti, jotta voidaan varmistua kuonan hyödyntämis- ja loppukäsittelykelpoisuudesta. Seurannan järjestämisestä on laadittava suunnitelma. Jätteenpolton pohjakuonan ja ikäännytetyn kuonan laatua ja ominaisuuksia on seurattava pistokokein ja kokoomanäyttein, jotta voidaan varmistua, että kuonan haitallisten aineiden pitoisuudet ja liukoisuudet ovat sellaiset, että kuonaa voidaan käsitellä tavanomaisena jätteenä jätteenkäsittelykeskuksessa ja hyödyntää kaatopaikalla tai maarakennuksessa. (YSL 43, 46 ) Määräys H.55. Toiminnasta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Tämän vuoksi pölyhaittojen syntyminen on estettävä. (YSL 43, JL 6, JA 8 ) Määräys H.59. Jätteen hyödyntämisessä on huolehdittava siitä, että jäte soveltuu laadultaan hyödynnettäväksi jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetussa valtioneuvoston asetuksessa (591/2006) on säädetty muun muassa betonimurskeen sisältämien haitallisten aineiden pitoisuuksien ja liukoisuuksien raja-arvoista. Asetusta sovelletaan tietyissä maarakentamiskohteissa, kuten yleisten teiden, pysäköintialueiden, urheilukenttien ja teollisuus-, jätteenkäsittely- ja lentoliikenteen alueiden varastointikentillä. Tällöin jätettä sisältävän rakenteen paksuus saa olla enintään 150 cm. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava jätteenpolton kuona ei kuulu eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen (591/2006) soveltamisalaan. Aluehallintovirasto katsoo, että asetuksessa säädetyt raja-arvot soveltuvat käytettäviksi hyödynnettäessä tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa jätteenpolton kuonaa Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen teiden ja kenttäalueiden rakentamisessa. Peitetyllä rakenteella tarkoitetaan jätettä sisältävän rakenteen suojaamista jätteen leviämisen estämiksi vähintään 10 cm:n paksuisella kerroksella luonnonkiviainesta. Päällystetyllä rakenteella tarkoitetaan jätettä sisältävän

212 212 rakenteen suojaamista sadeveden suotautumisen vähentämiseksi asfaltilla, jonka tyhjätila on enintään 5 prosenttia, tai muulla materiaalilla, jolla saavutetaan vastaava suojaustaso. (YSL 43, 45, JL 6, JA 8 ) VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUK- SIIN Toiminnanharjoittaja on omalta osaltaan vastannut lausuntoihin ja muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin. Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt seikat on otettu huomioon tämän päätöksen määräyksissä ja niiden perusteluissa ilmenevällä tavalla. Lisäksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto toteaa seuraavan: Kalatalous: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, kulttuuri ja osaaminen -vastuualue/kalataluspalvelut-ryhmä vaatii lausunnossaan suorittamaan kalataloudellista tarkkailua sekä tekemään kalataloudellisen kartoituksen ja kunnostustarveselvityksen. Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry ja Virtavesien hoitoyhdistys ry esittävät vaatimuksinaan lisäksi tarkemman hulevesisuunnitelman tekoa ja jatkuvaa vesipäästöjen mittausvelvollisuutta Laitamaanpurossa, Halujärvenpurossa, Koskenmäenpurossa ja Histanpurossa. Espoon virtavesiselvitys 2008, osa 1: Espoon virtavesi-inventointi -julkaisun mukaan Halujärvenpuron alajuoksulla sijaitseva Urbergan purolaakso on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi. Kohteessa on sähkökoekalastettu viimeksi vuonna Alueelta ei löytynyt huomionarvoista kalalajistoa. Puron virtaama koostuu pääasiassa pintavalunnasta, jolloin kaikki valuma-alueella tapahtuvat muutokset vaikuttavat suoraan puron hydrologiaan. Halujärvenpuron osalta vähäiset alivirtaamat ovat muokatulla valuma-alueella ilmeinen ongelma, mutta vielä suuremman uhan muodostavat Ämmässuon-Kulmakorven alueen valumavedet, joita johdetaan puroa pitkin Loojärveen. Etelä-Suomen aluehallintovirasto toteaa, että ympäristölupahakemuksen mukaan kaikki jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkojen suoto- ja valumavedet ja alueen muut likaantuneet vedet johdetaan Espoon kaupungin viemäriverkkoon. Käsittelyyn johdetaan myös vanhan kaatopaikan täyttövaiheiden 1 ja 2 pohjamuovikalvon alapuoliset vedet. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta tulevien pintavesien luontainen purkusuunta on ojissa eteläsuuntaan Loojärveen ja edelleen Mankinjoen kautta Espoonlahteen. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta tulevat puhtaat pintavedet johdetaan edellä mainittuihin ojiin. Maastoon johdettavien vesien laatua tarkkaillaan sähkönjohtokykymittareiden avulla. Hulevedet kerätään ojilla ja viemäreillä hulevesialtaisiin. Likaantuneet hulevedet saadaan johdettua tarvittaessa suotovesialtaisiin. Vesien hallintajärjestelmän tarkoituksena on varmistaa, että jätteenkäsittelykeskuksen alueelta ei pääse kuormitteisia vesiä ympäristöön. Järjestel-

213 213 män putkistoilla, pumpuilla ja altailla voidaan tulvatilanteissa varastoida suuriakin määriä alueelle kertyviä vesiä. Vesienhallinnan ohjaus- ja automaatiojärjestelmä on hajautettu alueella olevien osaprosessien ja toimintojen mukaan. Vesiasema, yksittäisten vesialtaiden ohjaus, suotovesien imeytysjärjestelmä ja lukuisat yksittäiset mittauspisteet ja erilliset alueelle sijoitetut toimilaitteet on liitetty samaan automaatiojärjestelmään radiomodeemi- ja tuotantoverkon tiedonsiirtoyhteyksillä. Prosessiautomaation avulla on käyttäjällä luotettava kokonaiskuva alueen vesien tilanteesta. Järjestelmä varmistaa kriittisissä paikoissa kaksinkertaisin mittauksin ja automatiikalla, että alueelta maastoon johdettavat vedet ovat puhtaita. Ämmässuon Kulmakorven alueen vesiä on tarkkailtu vuodesta 2003 yhteistarkkailuna. Tarkkailuvelvollisia Ämmässuon ja Kulmakorven alueella ovat Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä (HSY), Espoon kaupunki, Rudus Oy ja Rakentajien Ekopark Oy. Tarkkailualueella on kolmisenkymmentä toimintoa, joista toistakymmentä on tarkkailuvelvollisia. Muun muassa vuoden 2010 yhteistarkkailun vuosiyhteenvedon mukaan Haapajärvenpuron kautta Loojärveen laskevien pintavesipisteiden osalta suurinta kuormitusta ilmensi kaatopaikan laajennusosan alueelta valumavesiä keräävän avo-ojan (P6) yli luonnontilaisen tason kohonneet pitoisuudet. Pitoisuudet olivat kuitenkin selvästi vuotta 2009 alemmat ja suurin osa typestä oli räjähdysaineperäistä, joten kuormitus ei ollut kaatopaikan aiheuttamaa, vaan peräisin alueen louhinnoista. Loojärven näytteenottopisteen veden laadussa kuormitusvaikutuksia ei näkynyt. Ämmässuon puron kautta laskevista vesistä kuormitteisimmat pisteet olivat edelleen kuormituslähdettä lähinnä sijaitsevat pisteet P2 ja P8. Ammoniumtyppi- ja rautapitoisuudet olivat kohonneet vuodesta 2009 pisteellä P2, kun taas pisteellä P8 pitoisuudet olivat yleisesti alentuneet. Pisteellä P15 pitoisuudet olivat yleisesti laskeneet sähkönjohtavuutta, sulfaattipitoisuutta ja bakteerimääriä lukuun ottamatta. Pisteellä P16 fosfori- ja rautapitoisuudet sekä bakteerimäärät olivat aikaisempia mittauksia korkeammat, mutta muuten pitoisuudet olivat laskeneet. Loojärveen laskevan Ämmässuonpuron (P4) vedessä sähkönjohtavuus oli vuotta 2009 korkeampi kloridipitoisuuden kohottua. Ämmässuonpuroon (P4) laskevaan Kaakkoiseen avo-ojaan (P8) kulkeutuu valtaosa ison Ämmässuon valumavesistä sadevesiviemärillä, jonka suu on suon eteläreunassa (P2), josta se kulkee hyötykäyttöalueen ja kaatopaikan jätepenkereen välistä hyötykäyttöalueen eteläpuolelle. Sadevesiviemäriin joutuu siten Espoon kaupungin Ämmässuontien maanläjitysalueen valumavesiä ja siihen johdetaan myös vesiä rakennusjätteen käsittelyalueen eteläosasta palovesialtaan (NOK) kautta ja Ison Ämmässuon ojastoa pitkin. Maanläjitysalueelle on muun muassa sijoitettu Suomenojan voimalaitoksen kivihiilituhkaa ja rikinpoistotuotetta. Edellä esitetyn perusteella Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että sillä ei ole perusteita velvoittaa HSY:tä yksinään suorittamaan kalataloudellista tarkkailua, teettämään kalataloudellista kartoitusta tai kunnostustarveselvitystä taikka kunnostamaan purkuvesistöä. Ko. tarkkailun, kartoituksen ja selvityksen teosta on sovittava yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa.

214 214 Mikrobit ja terveysvaikutukset: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että kenttäalueilla käsiteltävien biohajoavien jätteiden sisältämien mikrobien leviäminen ja niiden vaikutukset ihmisten terveyteen olisi selvitettävä. Lisäksi muistutuksissa on kiinnitetty huomioita terveysvaikutusten selvittämiseen. Aluehallintovirasto viittaa luvan hakijan vastineeseen ja toteaa, että Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus on ollut mukana Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) ympäristötutkimuksessa. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia biologisen jätteenkäsittelyn aiheuttaminen mikrobiologisten päästöjen määrää ja koostumusta sekä selvittää, kuinka pitkälle päästölähteestä mikrobit merkittävinä pitoisuuksina voivat levitä. Tämän lisäksi selvitettiin hiukkaspäästöjen biologista aktiivisuutta toksikologisin menetelmin. Johtopäätösten mukaan jätekeskuksen vaikutus näkyy suurempina mikrobipitoisuuksina ja hiukkasaineksen tulehduspotentiaalina. Päästöt ovat suurimmillaan kesällä ja syksyllä. Päästöjä on tuskin havaittavissa yli 200 metrin etäisyydellä päästölähteestä. Terveysvaikutusten arviointi kuuluu yhtenä osana ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn. Muun muassa viimeisimmässä alueella suoritetussa YVA-menettelyssä Seka- ja rakennusjätteen murskauksen, paalauksen ja välivarastointi terveysvaikutukset on arvioitu. Lisäksi kaatopaikan laajennusalueen vaihtoehtoisen käytön ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan tavallisten ulkoilmassa ja ympäristössä esiintyvien mikrobien lisäksi kaatopaikka-alueen hengitysilmassa voi olla myös tauteja aiheuttavia mikrobeja. Kaatopaikkailman mikrobien aiheuttama terveysriski kohdistuu lähinnä kaatopaikka-alueella työskenteleville henkilöille. Hengitysilmaan liittyviä mikrobihaittoja vähentää jätteen esikäsittely ja kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrän väheneminen. Kaatopaikan hoidon osalta haittoja ehkäistään peittämällä jätteet nopeasti ja rajoittamalla avoinna olevan täyttöalueen kokoa. Edellä esitetyn perusteella aluehallintovirasto katsoo, että jätteenkäsittelykeskuksen terveysvaikutukset on jo arvioitu riittävästi siten, että erillistä terveysvaikutusten arviointia ei ole tarpeen edellyttää. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Luvan saajan on tehtävä hakemus toimivaltaiselle lupaviranomaiselle tämän päätöksen lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä.

215 Asetuksen noudattaminen 215 Tarkistamishakemukseen on liitettävä yhteenveto jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta, tarkkailu- ja päästömittaustulokset, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta, tiedot alueen kaavoituksessa ja maankäytössä tapahtuneista muutoksista sekä ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä säädetyt tiedot soveltuvin osin. (YSL 55 ) Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Perustelut HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä saa aloittaa esittämänsä uudet toiminnat lupapäätöksen mukaisesti muutoksenhausta huolimatta. Jätteenkäsittelykeskuksen uudet toiminnot täydentävät jätteenkäsittelykeskuksen käsittelytoimintoja. Uudet toiminnot liittyvät vanhan kaatopaikan muotoiluun ja viimeistelyrakentamiseen, uudella kaatopaikan tapahtuviin toimintoihin, hyötykäyttökentillä välivarastoitaviin ja käsiteltäviin jätteisiin sekä biojätteiden käsittelyyn. Päätöksen täytäntöönpanolupa ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, koska muutettu toiminta voidaan alueella lopettaa. Aloittamisvakuutta ei tarvitse asettaa, koska toiminnanharjoittajana on kuntayhtymä. (YSL 101 ) Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen toimeenpanon. (YSL 101 a ) KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tällä päätöksellä korvataan seuraavat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ja kaatopaikan laajennusalueen toimintoja koskevat päätökset lukuun ottamatta Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen No YS 553, , Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen n:o 04/0551/1, ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen taltionumero 466, biojätteen kompostointilaitoksen toimintaa ja kompostointilaitosta koskevia päätöksen määräyksiä A.23., C.1. C.10., G.1. ja G.2:

216 216 Jätteenkäsittelykeskus Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 553, ). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen No YS 553, tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus n:o 04/0551/1, ). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 04/0551/1, tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 466, ). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. lainvoiman saaneen korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen taltionumero 466, purkamista koskevasta hakemuksesta (korkein hallinto-oikeus taltionumero 1454, ). Päätös em. ympäristöluvan No YS 553, lupamääräysten A.20., B.10. ja B.18. muuttamisesta koskevasta hakemuksesta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1162, ). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksestä No YS 1162, tehdystä valituksesta (Vaasan hallinto-oikeus n:o 08/0373/1, ). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 08/0373/1, tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 1113, ). Kaatopaikan laajennusalue Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 659, ). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä No YS 659, tehdyistä valituksista (Vaasan hallintooikeus n:o 06/0139/1, ). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 06/0139/1, tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 3383, ). Päätös em. ympäristöluvan No YS 659, YTV:n Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen toiminnan muuttamista koskevasta hakemuksesta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1163, ).

217 217 Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä No YS 1163/ tehdystä valituksesta (Vaasan hallintooikeus n:o 08/0371/1, ). SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 6, 7, 8, 28, 31, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 43 a, 43 b, 43 c, 45, 46, 47, 50, 52, 53, 54, 55, 56, 62, 72, 90, 96, 97, 100, 101, 101 a, 105, 108 Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännösten muuttamisesta (196/2012) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 16, 18, 19, 30, 36, 36 a, 37 Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 7, 9, 15, 19, 20, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 7, 8, 9, 10, 22 Jätelaki (646/2011) 6, 120, 121, 148, 149, 152 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 7, 8, 9, 24, 37 ja liite 4 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtioneuvoston asetus sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (852/2004) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan luvan käsittelystä voidaan periä maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa säädetään. Aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen , peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Lupahakemusten vireille tullessa voimassa olevan aluehallintoviraston maksuista annetun asetuksen (1145/2009) 4 :n mukaan muutoksenhaun johdosta tuomioistuimen uudelleen käsiteltäväksi palauttaman asian käsittelymaksusta vähennetään, mitä samassa asiassa aikaisemmin annetusta päätöksestä on peritty. Asetuksen 2 :n ja asetuksen taulukon mukaan ympäristölupa-asioiden käsittelyistä perittävät maksut ovat seuraavat:

218 218 tavanomaisen jätteen kaatopaikka (20 35 htp) kompostointilaitos tai muu jätteiden hyödyntämis- tai käsittelylaitos, jossa hyödynnetään jätettä vähintään tonnia vuodessa (10 18 htp) laitos tai paikka, jossa hyödynnetään tai käsitellään muualla kuin siinä syntyneitä ongelmajätteitä (10 18 htp) Maksu peritään 35 prosenttia taulukon maksua korkeampana, jos työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää suurempi. Toiminnan olennaista muuttamista (ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentti) tai lupamääräysten tarkistamista (ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentti) koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Jos kuitenkin asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, peritään taulukon mukainen maksu. Ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa tarkoitettujen samanaikaisesti ratkaistavien useiden toimintojen lupaasioiden käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnan käsittelymaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 % näiden toimintojen maksuista. Jos kuitenkin asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, peritään taulukon mukainen maksu. Asiaan 2) liittyvästä aikaisemmin annetusta päätöksestä (No YS 1162, ) on peritty euroa. Asian käsittelyn työmäärä on vastannut uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä. Käsittelymaksut määräytyvät edellä esitetyn perusteella seuraaviksi: Vanha kaatopaikka (0, ) = Kaatopaikan laajennusalue/uusi kaatopaikka = Pilaantuneiden maiden käsittely 0, = Muut kompostointi- ja hyötykäyttökentillä tapahtuvat toiminnot 0, = Sortti-asema 0, = Asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen murskaus, pilaantuneen maa-ainesjätteen seulonta sekä käytöstä poistettujen renkaiden paloittelu 0, = Sekajätteen ja energiajätteen käsittely 0, = Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan jätteenpolton pohjakuonan käsittely 0, = Eräiden jätteiden ja jätteenpolton pohjakuonan hyödyntäminen maarakentamisessa 0, = Yhteensä lupien käsittelystä peritään

219 219 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tiedoksi HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL HELSINKI Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Espoon kaupungin terveydensuojeluviranomainen Espoon kaupunginhallitus Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kirkkonummen kunnan terveydensuojeluviranomainen Kirkkonummen kunnanhallitus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, kulttuuri ja osaaminen -vastuualue/kalatalous (sähköisesti) Etelä-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) HSY Vesi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tieto päätöksestä Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoesavi mukaisesti. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla sekä päätöksestä kuulutetaan Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Hufvudstadsbladet, Kirkkonummen Sanomat, Länsiväylä ja Västra Nyland -nimisissä lehdissä.

220 220 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Liitteet Liite 1. Toimintojen sijainti Liite 2. Valitusosoitus Pekka Häkkinen Arja Johansson Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Pekka Häkkinen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Arja Johansson. AJo/ts

221 Liite 1