Gallträskin kasviplanktonselvitys

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAUNIAISTEN KAUPUNKI Gallträskin kasviplanktonselvitys kesällä 2013 Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P11644P001

2 Raportti 1 (12) Eronen Sanna Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus Näytteenotto ja menetelmät Tulokset Lajisto ja biomassa Klorofylli-A TPI-indeksi... 6 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (12) Gallträskin kasviplankton- selvitys kesällä Tiivistelmä Järvien ekologista tilaa voidaan arvioida erilaisin muuttujin sen perusteella, mihin pintavesityyppiin järvi kuuluu. Suomen ympäristökeskuksen (2012) luokitteluohjeen mukaan Gallträsk voidaan luokitella matalaksi humusjärveksi (Mh). Tässä raportissa esitettyjä tuloksia on verrattu ympäristöhallinnon ohjeessa esitettyihin vertailuarvoihin ja luokkarajoihin, mikä perusteella on luokitettu järven ekologista tilaa. Virallisesti ekologisen tilan luokittelun tekee kuitenkin aina ympäristöhallinto. Kasviplanktonin biomassan perusteella Gallträskin ekologinen tila oli vuonna 2013 erinomainen. Klorofylli a:n pitoisuuden perusteella Gallträskin tila oli erinomainen-hyvä. Kasviplanktonaineistolle lasketut trofiaindeksit (TPI) olivat hyvin pieniä Verrattaessa näitä indeksejä ekologisen luokituksen vertailuarvoihin ja luokkarajoihin, viittaavat indeksit erinomaiseen luokkaan. Järven kasviplanktonlajistossa oli edellisvuoden tavoin biomassaltaan eniten Kultaleviä (Chrysophyta), joiden prosentuaalinen osuus kokonaisbiomassasta oli molemmilla näytepisteillä noin 40 %. Nieluleviä, viherleviä ja panssarileviä oli kaikkia suurin piirtein yhtä paljon. Haitallisia sinilevälajien osuus näytteissä oli merkityksetön (alle prosentin), kuten edellisenäkin tarkkailuvuonna. Kasviplanktonlajisto viittasi ravinteisuudeltaan mesotrofiseen vesistöön. Kasviplankton tutkimuksen perusteella järven ekologinen tila oli samankaltainen kuin aikaisempina vuosina ( ), mutta suuri vaihtelu on näille vedenlaatutekijöille tyypillistä, eikä pienestä havaintokertojen määrästä voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. 2 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus Gallträsk on Kauniaisten kaupungissa sijaitseva järvi, joka on muodostunut 7200 vuotta sitten eristäytymällä nykyisestä Itämerestä, jonka pinnasta se on nykyisin noin 31,4 metriä korkeammalla. Järven pinta-ala on 11,7 hehtaaria ja keskisyvyys noin 1,0 metriä. Järven syvin kohta on noin 1,7 metriä ja keskivirtaama noin 9 litraa sekunnissa. Valuma-alue on 105 hehtaarin suuruinen. Vuoden aikana järven vesi vaihtuu noin 2,5 kertaa järven tilavuuden (keskivedenkorkeudella m 3 ) verran. Järvi laskee koillispäästä alkavaa ojaa pitkin Lippajärveen ja edelleen Espoon Pitkäjärven kautta Espoonjokeen ja mereen. FCG on tarkkaillut Gallträsk-järven veden laatua, kasviplanktonkoostumusta sekä vesikasvillisuutta vuosina järven imuruoppaukseen liittyen. Ennen tätä ajanjaksoa on järvestä otettu vesinäytteitä vuosina 2002 ja 2003 liittyen järven perustilan selvittämiseen sekä kunnostuksen suunnitteluun. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman lupapäätöksen Nro 3/2009/2 (Dnro LSY-2008-Y33) määräyksen nro 15 mukaisesti Kauniaisten kaupungin on tarkkailtava imuruoppauksen yhteydessä järven ja purkuojan veden laatua. Etelä-Suomen Aluehallintoviraston päätöksen Nro 175/2010/4 (Dnro ESAVI/346/04.09/2010) mukaan imuruoppauksen jälkeisestä vedenlaadun tarkkailusta on sovittava erikseen Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen kanssa. Vuoden 2012 alussa Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa on sovittu (H. Åkerla), että vedenlaadun tarkkailua

4 FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (12) jatketaan toistaiseksi 3 kertaa vuodessa. Päätöksessä todetaan myös, että järven planktonlajisto sekä biomassa olisi hyvä määrittää vuosittain. 3 Näytteenotto ja menetelmät Kasviplanktonnäytteet otettiin kahdesta näytepisteestä keskeltä järveä ja koillisosasta järven laskuojan, luusuan tuntumasta (liite 1). Näytteet otettiin kokoomanäytteinä limnos-noutimella. Koska järvi on matala, otettiin kokoomanäyte metristä. Näytteet suojattiin valolta ja yhdistettiin kokoomaksi muovisessa ämpärissä. Levänäytteet kestävöitiin kentällä Lugolin liuoksella (10 tippaa/näytepullo) ja toimitettiin määrittäjälle pimeässä ja viileässä. Veden kokonaissyvyys oli järven keskiosaa noin 1,5 metriä ja koillisosassa noin metrin. Vedenlämpötila oli näytepisteillä 20,7-20,2 astetta. 4 Tulokset 4.1 Lajisto ja biomassa Kasviplanktonnäytteistä määritettiin kasviplanktonlajit ja biomassat Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksessa. Kasviplanktonin koostumuksen ja määrän perusteella voidaan luonnehtia järven ekologista tilaa, sillä rehevyydeltään, veden väriltään ja altaan ominaisuuksiltaan erilaisilla järvillä on niille tyypillinen kasviplanktonyhteisö (Lepistö ym. 2003). Pintavesien ekologisen tilan luokittelussa voidaan muuttujina käyttää kasviplanktonin kokonaisbiomassaa, a-klorofyllipitoisuutta sekä haitallisten sinilevien osuutta kokonaisbiomassasta. Suomen ympäristökeskuksen (2009) luokitteluohjeen mukaan Gallträsk voidaan luokitella matalaksi humusjärveksi, minkä mukaan arvioitiin järven tilaa erilaisin muuttujin. Edellisten selvitysten (vuonna ) perusteella Gallträskin kasviplanktonin biomassat ja klorofylli-a:n pitoisuudet ovat vaihdelleet jokin verran. Yksittäisten tutkimuskertojen väliset erot kasviplanktonin biomassassa eivät vielä kerro veden laadun muuttumisesta, koska suhteellisen suuri vaihtelu on ominaista tälle vedenlaatutekijälle (kuten esim. klorofyllipitoisuudellekin). Lisäksi lajiston koostumus on vaihdellut sen mukaan, onko näytteet otettu heinä- vai elokuussa. Mahdolliset muutossuunnat on mahdollista erottaa vasta melko pitkästä aikasarjasta. Tässä raportissa esitettäviä tuloksia verrataan ympäristöhallinnon julkaisuun 7/2012: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen (Aroviita ym. 2012). Virallisen tilaluokittelun tekee aina ympäristöhallinto. Gallträskin kasviplanktonbiomassa oli heinäkuussa 2013 otetuissa näytteissä 1,1 mg/l ja 0,9 mg/l (Kuva 1). Määrä on vuosien 2010 ja 2011 tasoa. Edellisenä tarkkailuvuonna 2012 suuri planktonbiomassa muodostui suurelta osin Dinobyon-lajeista (suuria kultaleviä). Taksoneja eli lajiryhmiä oli järven keskiosan näytteessä 70 kappaletta ja koillisosassa 59 kappaletta.

5 mg/l FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (12) 18 Kasviplankton biomassa Keskiosa Koillisosa Kuva 1. Kasviplanktonin biomassa. Vihreä viiva kuvaa ekologisessa luokittelussa matalien humusjärvien biomassan korkeinta pitoisuutta luokassa hyvä tila. Mikäli Gallträskin ekologista tilaa vuonna 2013 tarkastellaan kasviplanktonbiomassan perusteella, ja verrataan biomassaa ympäristöhallinnon ohjeen raja-arvoihin, vastasi ekologinen tila molemmilla näytepisteillä luokkaa erinomainen. Heinosen rehevyysluokituksen (1980) mukaan vuoden 2013 biomassat viittaavat mesotrofiaan, eli ravinteisuudeltaan karun ja runsasravinteisen vesistön välimuotoon. Järven kasviplanktonlajistossa oli suhteellisilta osuuksilta edellisvuoden tavoin biomassaltaan eniten Kultaleviä (Chrysophyta), joiden prosentuaalinen osuus kokonaisbiomassasta oli molemmilla näytepisteillä noin 40 % (Kuva 2.). Kultalevistä valtalajeina tavattiin suvun Pseudopedinella spp. lajeja, joita oli järven keskiosassa 20 % lajiston biomassasta sekä koillisosassa 16 %. Viherleviä (Chlorophyta), panssarileviä (Dinophyta) ja nieluleviä (Chryptophyta) oli lähes yhtä paljon. Viherlevistä runsain laji oli järven keskiosassa Pediastrum duplex ja koillisosassa Botrycoccuc ssp. Panssarilevistä yleisin laji oli Peridinium umbonatum, joka muodosti käytännössä järven panssarileväpopulaation. Nielulevistä prosentuaalisesti biomassasta eniten havaittiin Cryptomonas spp -leviä.

6 FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (12) 100 % 90 % Kasviplanktonin biomassa % -osuudet v % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Gallträsk keskiosa 4 Gallträsk koillisosa 3 Monads, flagellates Coano, zooflagellata Clorophyta Chrysophyta Dinophyta Cryptophyta Cyanophyta Kuva 2. Gallträskin leväryhmien suhteelliset osuudet kasviplanktonissa kesällä Haitallisia sinilevälajien osuus näytteissä v oli merkityksetön - alle prosentin. Myös vuosina sinilevien osuus on ollut samaa suuruusluokkaa. Elokuussa 2008 tehdyn selvityksen mukaan sinilevien osuus biomassasta näytepisteellä 1 oli 54 % ja 76 % näytepisteellä Klorofylli-A Gallträskin klorofylli-a:n pitoisuus määritettiin kasvukaudella 2013 vain kerran, elokuussa. Järven keskiosassa klorofylli a:n pitoisuus oli 12 µg/l ja koillisosassa 11 µg/l (Kuva 3.). Näiden klorofylli a:n pitoisuuksien perusteella järven ekologinen tila sijoittui luokkaan erinomainen. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että tässä selvityksessä on käsitelty tuloksia hyvin suppeasta määrästä, minkä vuoksi tuloksista tehtävät päätelmät ja tulkinnat (esim. luokitus) ovat vain suuntaa-antavia. Kasviplanktonissa esiintyy merkittävää ajallista ja paikallista vaihtelua, joten vasta pidemmästä aikasarjasta voidaan tehdä pidemmälle meneviä johtopäätöksiä.

7 µg/l FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (12) 60 Klorofylli-a:n pitoisuus Keskiosa Koillisosa Kuva 3. Klorofylli-a:n pitoisuus. Vihreä viiva kuvaa ekologisessa luokittelussa matalien humusjärvien klorofylli-a:n korkeinta pitoisuutta luokassa hyvä tila. 4.3 TPI-indeksi Kasviplanktonin TPI-indeksi eli trofiaindeksi on koostumusmuuttuja, jolla voidaan myös luokitella järvien ekologista tilaa perustuen kasviplanktonin koostumukseen. Gallträskin vuoden 2012 kasviplanktonaineistolle laskettu trofiaindeksit olivat edellisvuoden tavoin hyvin pieniä: keskiosassa -1,4 sekä koillisosassa -1,3. Verrattaessa indeksejä ekologisen luokituksen vertailuarvoihin ja luokkarajoihin viittaavat indeksit erinomaiseen luokkaan. Kasviplanktonlajisto ei osoittanut rehevyyden merkkejä, sinileviä oli vähän, viherlevälajien lukumäärä ei ollut suuri ja piileviäkin oli melko vähän. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Laatinut: Sanna Eronen Limnologi, FM

8 FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7 (12) VIITTEET Ansa Pilke toim Ohje pintaveden tyypin määrittämiseksi. Suomen ympäristökeskus Aroviita, L. ym Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita nro 7/2012. Suomen Ympäristökeskus Lepistö ym Kasviplankton järven ekologisen tilan kuvaajana. Suomen ympäristökeskuksen julkaisuja 600. LIITTEET 1. Näytepistekartta 2. Tulokset vuonna 2013

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Näytepistekartta Liite 1

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tulokset v Liite 2 Laji Kpl/l Biomassa (µg/l) Biomassa %-osuus Hiilisisältö (µg/l) Gallträsk keskiosa Nostocophyceae Aphanocapsa spp Chroococcus minutus Chroococcus turgidus Merismopedia elegans Microcystis aeruginosa Snowella atomus Snowella septentrionalis Planktothrix agardhii Pseudanabaena limnetica Cryptophyceae Cryptomonas spp Rhodomonas lacustris Dinophyceae Gymnodinium spp Peridinium umbonatum Prymnesiophyceae Chrysochromulina spp Chrysophyceae Chrysamoeba spp Chrysococcus cordiformis Chrysococcus spp Dinobryon bavaricum Dinobryon cylindricum Dinobryon spp Kephyrion skujae Uroglena spp Pseudopedinella spp Synurophyceae Mallomonas spp Diatomophyceae Cyclotella stelligera Synedra spp Synedra ulna v. ulna Tribophyceae Tetraedriella spinigera Tetraëdriella jovetii Euglenophyceae Euglena subehrenbergii Phacus caudatus v. minor Phacus pleuronectes Prasinophyceae Monomastix spp Charophyceae Koliella spiculiformis Closterium jenneri Cosmarium meneghinii Cosmarium punctulatum Euastrum ansatum Staurastrum spp

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tulokset v Liite 2 Laji Kpl/l Biomassa (µg/l) Biomassa %-osuus Hiilisisältö (µg/l) Chlorophyceae Polytoma spp Coelastrum astroideum Desmodesmus armatus v. armatus Desmodesmus spp Desmodesmus subspicatus Didymocystis spp Kirchneriella lunaris Monoraphidium contortum Monoraphidium convolutum Monoraphidium dybowskii Monoraphidium minutum Oocystis spp Pediastrum boryanum Pediastrum duplex Pediastrum tetras Planktosphaeria gelatinosa Raphidocelis spp Scenedesmus acuminatus v. tetradesmoides Scenedesmus disciformis Scenedesmus quadricauda Scenedesmus spp Selenastrum gracile Tetrachlorella alternans Tetraedron minimum Tetraëdron caudatum Tetrastrum komarekii Willea vilhelmii Monads and flagellates Flagellate biflagella Monad Katablepharis ovalis

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tulokset v Liite 2 Laji Kpl/l Biomassa (µg/l) Biomassa %-osuus Hiilisisältö (µg/l) Gallträsk koillisosa 3 Nostocophyceae Aphanocapsa holsatica Aphanocapsa spp Aphanothece minutissima Microcystis aeruginosa Snowella septentrionalis Limnothrix redekei Cryptophyceae Cryptomonas spp Rhodomonas lacustris Dinophyceae Gymnodinium spp Peridinium umbonatum Prymnesiophyceae Chrysochromulina spp Chrysophyceae Chrysamoeba spp Chrysococcus cordiformis Chrysococcus spp Dinobryon bavaricum Dinobryon spp Kephyrion skujae Uroglena spp Pseudopedinella spp Synurophyceae Mallomonas caudata Mallomonas spp Diatomophyceae Aulacoseira ambigua Cyclotella stelligera Achnanthes minutissima Synedra spp Tribophyceae Centritractus belonophorus Tetraedriella spinigera Euglenophyceae Euglenophyceae Euglena subehrenbergii Phacus caudatus v. minor Phacus pleuronectes Prasinophyceae Monomastix spp Charophyceae Closterium acutum v. acutum Euastrum ansatum

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tulokset v Liite 2 Laji Kpl/l Biomassa (µg/l) Biomassa %-osuus Hiilisisältö (µg/l) Gallträsk koillisosa 3 Chlorophyceae Chlamydomonas spp Polytoma spp Botryococcus spp Crucigeniella truncata Didymocystis spp Kirchneriella contorta Monoraphidium contortum Monoraphidium dybowskii Monoraphidium minutum Nephrochlamys spp Oocystis spp Pediastrum boryanum Pediastrum duplex Pediastrum privum Raphidocelis spp Scenedesmus disciformis Scenedesmus quadricauda Scenedesmus spp Selenastrum gracile Tetrachlorella alternans Tetraedron minimum Tetraëdron caudatum Monads and flagellates Flagellate biflagella Monad Katablepharis ovalis