Imuruoppaukseen liittyvä vedenlaadun tarkkailu 2010

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSK-JÄRVI Imuruoppaukseen liittyvä vedenlaadun tarkkailu

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Imuruoppaukseen liittyvä vedenlaadun tarkkailu 21 I PRT SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä Tietoja kohteesta Tarkkailun peruste Tarkkailuohjelma Imuruoppaus Näytteenotto ja näytepisteet Sää ja hydrologiset olot vuonna Tulokset vuonna Veden laadun luokitus... 4 VIITTEET... 5 LIITTEET... 5

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Imuruoppaukseen liittyvä vedenlaadun tarkkailu 21 PRT 1 Sanna Eronen KAUNIAISTEN KAUPUNKI GALLTRÄSK-JÄRVI IMURUOPPAUKSEEN LIITTYVÄ VEDENLAADUN TARKKAILU 21 1 Tiivistelmä 2 Tietoja kohteesta Vuoden 21 vedenlaatutulosten perusteella Gallträskin pohjasedimentin imuruoppaus näyttäisi vähän nostaneen ammoniumtyppi- sekä nitraatti- ja nitriittityppipitoisuuksia. Kokonaisfosforin tai liukoisen fosfaattifosforin pitoisuustaso on ollut vuonna 21 edellisvuotta matalampi, eikä ruoppauksella näyte olleen vaikutusta näihin pitoisuuksiin. Pitkällä aikajaksolla tarkasteltuna klorofylli a:n määrässä voidaan kuitenkin havaita lievää kasvua. Sameuteen ruoppauksen vaikutus on ollut vähäinen. Metallipitoisuudet ovat olleet pääosin pieniä. Vedenlaatutekijästä riippuen veden laadun epävirallinen ekologinen luokitus vaihteli erinomaisen/hyvän rajalta tyydyttävään. Gallträsk on Kauniaisten kaupungissa sijaitseva järvi, joka on muodostunut noin 72 vuotta sitten eristäytymällä nykyisestä Itämerestä, jonka pinnasta se on nykyisin noin 31,4 metriä korkeammalla. Järven pinta-ala on 11,7 hehtaaria ja keskisyvyys noin 1, metriä. Järven syvin kohta on noin 1,7 metriä ja keskivirtaama noin 9 litraa sekunnissa. Valuma-alue on 15 hehtaarin suuruinen. Vuoden aikana järven vesi vaihtuu noin 2,5 kertaa järven tilavuuden (keskivedenkorkeudella 115 m 3 ) verran. Järvi laskee koillispäästä alkavaa ojaa pitkin Lippajärveen ja edelleen Espoon Pitkäjärven kautta Espoonjokeen ja mereen. Suomen vesistöalueluokituksessa Espoonjoen vesistöalueen numero on (Ekholm 1993). FCG on tarkkaillut Gallträsk-järven veden laatua vuosina imuruoppaukseen liittyen. Järvestä on otettu vesinäytteitä myös vuosina 22 ja 23 liittyen järven tilan selvittämiseen sekä kunnostuksen suunnitteluun. 3 Tarkkailun peruste 4 Tarkkailuohjelma 5 Imuruoppaus Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman lupapäätöksen Nro 3/29/2 (Dnro LSY-28-Y33) määräyksen nro 15 mukaisesti Kauniaisten kaupungin on tarkkailtava imuruoppauksen yhteydessä järven ja purkuojan veden laatua. Tarkkailuohjelma on esitetty ympäristölupahakemuksen kuuluneen päivätyn dokumentin Suunnitelmaselostus vesilupahakemukseen kohdassa 8.4., ja ohjelmaa on täydennetty edellä kohdassa 3 mainitun ympäristöluvan lupaehdossa nro 15. Vuonna 21 Gallträsk-järvellä suoritettiin imuruoppausta välisenä aikana. Koska olosuhteet muuttuivat vuoden 21 lopulla poikkeuksellisen aikaisin talvisiksi, keskeytettiin ruoppaus joulukuussa. Järven pohjasta poistettiin vuonna 21 noin 4-5 m 3 lietettä, perustuen arvioihin, käytettyihin työtunteihin ja aiempiin ruoppauksiin. Toukokuussa 21 tehty-

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Imuruoppaukseen liittyvä vedenlaadun tarkkailu 21 PRT 2 Sanna Eronen Näytteenotto ja näytepisteet jen luotausten perusteella järvestä oli poistettu lietettä arviolta yhteensä 18 5 m 3. Aiempien vuosien ruoppausajankohdat ja ruopatun lietteen määrät on esitetty oheisessa taulukossa. Taulukko 1. Gallträskillä tehtyjen imuruoppausten ajankohdat ja ruopatun lietteen määrä kuutioina. Ruoppausajankohta Ruopatun lietteen määrä m ja vuosi 28 ei ruoppausta ja Yhteensä Näytteenottoalueita järvellä on kaksi: ruoppausalue (V11) ja luusua 1 (V12). Lisäksi näytteitä on otettu järven koillispuoleisesta purkuojasta (V13). Näytteenottopisteiden sijainti on esitetty kartassa (liite 1). Gallträskin vesinäytteiden ottamisesta ja analysoimisesta vastasi FCG:n ympäristölaboratorio. Näytteet otettiin avovesiaikana soutuveneestä limnosnoutimella. Vesinäytteitä otettiin yhteensä 1 kertaa vuonna 21; 7.1., 23.6., 26.7., 1.9., 7.1., 13.1., 4.11., 9.11., ja Tammikuussa otetut näytteet edustavat tilannetta syksyn 29 ruoppauksen päättymisen jälkeen. Syksyn 21 ruoppausta edeltävä näytteenotto toteutettiin lokakuussa. Marras-joulukuun näytteet edustavat ruoppauksen aikaista veden laadun tilannetta. Ruoppaus venyi pitkälle loppuvuoteen ja se jouduttiin keskeyttämään joulukuussa 21 poikkeuksellisen talvisten olosuhteiden vuoksi, voidaan ruoppauksen jälkeistä vedenlaatua kommentoida vasta vuoden 211 yhteenvedossa. Vesinäytteiden lisäksi järveltä otettiin kasviplanktonnäytteet elokuussa 21 ja heinäkuussa 21 tehtiin kasvillisuuskartoitus. Näistä on molemmista on laadittu erilliset raportit. Vuonna 21 vesinäytteet analysoitiin FCG:n ympäristölaboratoriossa. Näytteistä analysoitiin klorofylli-a, happi, ph, sähkönjohtavuus, alkaliteetti, väri, kiintoaine, sameus, kokonaistyppi, ammonium- ja nitraattityppi, kokonaisfosfori, liukoinen fosfaattifosfori sekä kemiallinen hapenkulutus. Alkuaineiden As, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb ja Zn kokonaispitoisuuksien määritys teetettiin alihankintana Labtium Oy:ssä. 7 Sää ja hydrologiset olot vuonna 21 Sääolojen erityispiirteitä v. 21 pintavesien osalta: - Tammi-helmikuussa ei havaittu lumen sulamisen aiheuttamia vedenkorkeuden tai virtaaman nousuja, toisin kuin useina lauhoina edellistalvina. - Kevään tulvahuiput olivat etelärannikolla keskimääräistä suurempia ja tavallista aikaisempia (huhtikuun alussa). - Toukokuussa runsaat sateet nostivat virtaamia paikoin maan eteläosan pienissä vesistöissä. 1 tarkoittaa järvessä kohtaa, josta lasku-uoma alkaa.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Imuruoppaukseen liittyvä vedenlaadun tarkkailu 21 PRT 3 Sanna Eronen Elo-lokakuussa virtaamat olivat pieniä. - Jäätymisen ajankohta oli hieman pitkän ajan keskiarvoa aiempi Etelä-Suomen järvet saivat pysyvän jääpeitteen joulukuun 29 puolivälissä. Tammikuu 21 oli lähes koko maassa keskimääräistä kylmempi. Lumipeite kasvoi kuivalla pakkaslumella, mutta sateet jäivät yleisesti vähäisiksi. Järvien vedenpinnat laskivat talvelle tyypilliseen tapaan. Vesistöjen virtaamat olivat maan etelä- ja keskiosassa tavallista pienempiä. Järvijäät olivat keskimääräistä ohuempia pakkasista huolimatta. Helmikuu oli koko maassa talvinen ja tavallista kylmempi. Etelä-Suomessa oli kuukauden lopussa lunta selvästi tavallista enemmän. Etelä-Suomen vesistöissä ei havaittu lumen sulamisen aiheuttamia vedenkorkeuden tai virtaaman nousuja, toisin kuin useina lauhoina edellistalvina. Maaliskuun viimeisellä viikolla lumet alkoivat sulaa maan etelä- ja länsiosassa ja vedenpinnat ja virtaamat kääntyivät nousuun rannikon pienissä vesistöissä. Järvien vedenpinnat pysyivät vielä maaliskuussa ennallaan. Huhtikuu oli tavallista lämpimämpi. Lumen sulaminen sai kuun alkupuolella vesistöjen pinnat ja virtaamat ripeään nousuun etenkin etelärannikolla. Kevään tulvahuiput olivat etelärannikolla keskimääräistä suurempia ja tavallista aikaisempia. Jäät lähtivät etelässä kuukauden loppupuolella, eli tavanomaiseen aikaan. Toukokuussa runsaat sateet nostivat virtaamia paikoin maan eteläosan pienissä vesistöissä. Kesäkuussa hetkelliset runsaat sateet näkyivät monissa pienissä järvissä hetkellisenä vedenpinnan nousuna maan etelä- ja keskiosissa kesäkuun puolivälin paikkeilla. Heinäkuu oli poikkeuksellisen lämmin. Kuukauden sadanta oli maan eteläosassa selvästi tavallista pienempi. Pienten vesistöjen virtaamat olivat niukkoja. Elokuun alkupuoli oli helteinen, mutta kuukauden puolivälissä sää viileni selvästi. Rannikon jokien virtaamat olivat pääosin niukkoja. Syyskuussa etelärannikon pienissä joissa virtaamat olivat pienehköjä. Lokakuussa etelärannikolla satoi paikoitellen alle puolet lokakuun keskiarvosta ja etelärannikon pienten jokien virtaamat olivat hyvin niukkoja. Marraskuussa etelään saatiin lunta kuun puolivälin jälkeen ja järvet jäätyivät kuun lopussa. Talven tulon myötä virtaamat olivat keskimääräistä pienempiä. 8 Tulokset vuonna 21 Vesinäytteet olivat vuoden 21 näytekerroilla pääosin kirkkaita/vähän sameita, lievästi harmaita/ruskeita ja hajuttomia. Vesinäytteiden tulokset vuodelta 21 löytyvät taulukoituina liitteestä 2. Pitkän aikaskaalan tulokset on esitetty kuvina liitteessä 3. Vesi oli varsin kirkasta kaikilla vuoden 21 tutkimuskerroilla, eikä ruoppauksen vaikutusta näkynyt sameuden arvoissa edes ruoppausalueella ruoppauksen aikana. Aiempina vuosina vesinäytteiden sameudessa on ollut havaittavissa vaihtelua ruoppausten välillä niin, että arvot ovat olleet korkeampia ruoppausten aikana. Muutamissa hyvin sameissa näytteissä on näytteisiin todennäköisesti sekoittunut pohjasedimenttiä, mikä on johtunut noutimen osumisesta pohjaan, mikä on nostanut sameusarvon korkeaksi. Vuonna 21 Gallträskin veden happipitoisuus oli hyvä kaikilla tutkituilla näytekerroilla lukuun ottamatta maaliskuun näytekertaa, jolloin järven keskiosas-

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Imuruoppaukseen liittyvä vedenlaadun tarkkailu 21 PRT 4 Sanna Eronen Veden laadun luokitus ta otettu näyte oli hapeton ja muiden pisteiden happipitoisuus oli pieni (2-3 mg/l). Kokonaistyppipitoisuus vaihteli näytepisteissä vuonna 21 välillä Pitoisuudet olivat kaikilla näytepisteillä pääosin samaa suuruusluokkaa ja kohosivat hieman loppuvuotta kohden. Kokonaisuutta tarkasteltuna kokonaistyppipitoisuudet olivat vuonna 21 hieman edellisvuosia (28 ja 29) matalampia. Myös ammoniumtyppipitoisuus sekä nitraatti- ja nitriittitypen summapitoisuudet kasvoivat selvästi ruoppauksen myötä marraskuun alussa otetuissa näytteissä ja pitoisuusnousu jatkui loppuvuoteen. Sama trendi on ollut nähtävissä myös aiempina vuosina. Epäorgaanisten ravinteiden (ammoniumtyppi ja nitraatti- ja nitriittitypen summa) pitoisuuksien nousu on jääpeiteaikana luontainen ilmiö järvissä, mutta ruoppauksen aiheuttama pohjasedimentin häirintä ja sedimentin huokosveden tehostunut vapautuminen vesimassaan ovat saattaneet tehostaa näiden pitoisuuksien nousua. Usein saman tyyppistä luontaista nousua havaitaan fosfaattifosforinkin pitoisuudessa jääpeiteaikana, mutta Gallträskissä fosfaatin nousua ei havaittu. Kokonaisfosforipitoisuus vaihteli vuonna 21 järvipisteillä välillä sekä ojapisteellä Kesäkuukausina otettujen näytteiden kokonaisfosforipitoisuudet olivat hieman korkeampia verrattuna syksyllä määritettyihin pitoisuuksiin. Liukoiset fosfaattifosforipitoisuudet ovat olleet vuoden 21 aikana pääosin alle määritysrajan (3 ). Kokonaisfosforipitoisuuden väliaikainen nousu on tavallista ruoppauksen yhteydessä, mutta Gallträskissä nousua ei havaittu. Klorofylli-a pitoisuudet olivat vuoden 21 tutkimuskerroilla järvipisteillä korkeimmat kesäkuun näytteissä (46 ja 33 ), jonka jälkeen klorofylli a:n määrä kääntyi laskuun. Marraskuussa klorofylli jäi epähuomiossa määrittämättä. Joulukuun näytteissä pitoisuus oli yllättävän korkea luusuan (piste V12) ja purkuojan näytteissä (24 ja 2 ). Metallipitoisuudet olivat vuoden 21 näytekerroilla pääsin pieniä, eikä pitoisuuksissa havaittu merkittävää nousua ruoppauksen aloittamisen jälkeen. Ruoppausalueella V11 nikkelin pitoisuus 15 oli yhdellä tutkimuskerralla (ennen ruoppauksen aloittamista ) kohonnut luonnonvesien perustasoon verrattuna. Sinkki oli jonkin verran kohonnut (32 ) ruoppausaikana luusuan pisteellä V12, mutta seuraavalla tutkimuskerralla taas perustasoa. Ympäristöhallinto ei ole määrittänyt Gallträskille virallista järvityyppiä 2, jota tarvitaan lähtötiedoksi ekologisen luokituksen rajojen soveltamiseen. Tässä raportissa Gallträskin epäviralliseksi järvityypiksi on oletettu Mh, Matalat humusjärvet. Vedenlaatutekijästä riippuen epävirallinen luokitus vaihteli erinomaisen/hyvän rajalta tyydyttävään (ks. taulukko alla). 2 Lisätietoa järvityypeistä: Syke 211.

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Imuruoppaukseen liittyvä vedenlaadun tarkkailu 21 PRT 5 Sanna Eronen Taulukko 2. Gallträskin veden laadun epävirallinen vastaavuus ekologisessa luokituksessa. Järvityypiksi on oletettu matalat humusjärvet. Luokituksen lähdeviite: Vuori ym. 29). Luokituksessa on käytetty järvipisteiden V11 ja V12 tuloksia. Vuosi Klorofylli-a pitoisuus (kesä-syyskuu) 21 keskiarvo 23 tyydyttävä Kokonaisfosforipitoisuus (kesä-syyskuu) keskiarvo 25 erinomaisen ja hyvän rajalla Kokonaistyppipitoisuus (kesä-syyskuu) keskiarvo 75 hyvän ja tyydyttävän rajalla FCG Finnish Consulting Group Oy Laatinut: Sanna Eronen limnologi, FM Hyväksynyt: Kari Kamppi limnologi, FM VIITTEET Ekholm, M Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisija, sarja A, nro 126. Syke/Suomen ympäristökeskus 211. Pintavesien tyypittely. www-sivut luettu Vuori, K.-M., Mitikka, S. ja Vuoristo, H. 29 (toim.). Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Osa I: Vertailuolot ja luokan määrittäminen. Ympäristöhallinnon ohjeita nro 3/29. LIITTEET Liite 1: Näytepistekartta Liite 2: Vuoden 21 analyysitulokset Liite 3: Tuloksia vedenlaadun pidempiaikaisesta kehityksestä

8 Liite 1. Näytepistekartta

9 Liite 2. Analyysitulokset vuodelta 21 Vuonna 21 ruoppauksen ajankohta oli Piste V11 edustaa ruoppausaluetta, V12 järven koillispäätä (lasku-uoman suualue), ja V13 lasku-uomaa.

10 Liite 3 Tuloksia vedenlaadun pidempiaikaisesta kehityksestä Happipitoisuus mg/l Sameus NTU

11 Liite 3 Tuloksia vedenlaadun pidempiaikaisesta kehityksestä Kokonaistyppi Huom. Ammoniumtypen määritysrajat ovat vaihdelleet eri vuosina eri laboratorioissa. Vuosina määritysraja on ollut 5 ja vuosina Vuoden 23 määritysrajasta ei ole tietoa. 5 4 Ammoniumtyppi

12 Liite 3 Tuloksia vedenlaadun pidempiaikaisesta kehityksestä Huom. Vuosien tuloksissa on esitetty vain nitraattitypen pitoisuus. Nitraatti- ja nitriittitypen summapitoisuus vuodesta 29 eteenpäin. 6 NO2-N + NO3-N Klorofylli-a

13 Liite 3 Tuloksia vedenlaadun pidempiaikaisesta kehityksestä Kokonaisfosfori HUOM. Vuosina liukoisen fosfaattifosforin määritysrajana on ollut 2 ja vuonna Toukokuusta 21 eteenpäin määritysraja on ollut 3. Vuosina 29 ja 21 liukoinen fosfaattifosfori on määritetty suodatetuista näytteistä (,4 µm Nuclepore suodatin) Liukoinen Fosfaattifosfori

14 Liite 3 Tuloksia vedenlaadun pidempiaikaisesta kehityksestä Metallipitoisuudet Ruoppausalue As Cd Cr Cu Ni Pb Zn Metallipitoisuudet As Cd Cr Cu Ni Pb Zn Metallipitoisuudet As Cd Cr Cu Ni Pb Zn