LAHTI AQUA OY, LAHTI ENERGIA OY VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2017

Transkriptio

1 LAHTI AQUA OY, LAHTI ENERGIA OY VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2017

2 Päivämäärä Raportinnimi Vesijärven tila vuonna 2017 Viite Tilaaja Lahti Aqua Oy / Aqua Palvelu Oy Lahti Energia Oy Laatija Paula Jäntti, limnologi, FM Eurofins Environment Testing / Eurofins Nab Labs Oy Hyväksyjä Sari Luste, Ympäristökemisti, FT Eurofins Environment Testing / Eurofins Nab Labs Oy Jakelu Aqua Palvelu Oy / Hannu Mustonen, hannu.mustonen@lahtiaqua.fi Aqua Palvelu Oy / Anni Meiseri, anni.meiseri@lahtiaqua.fi Lahti Aqua Oy / Jouni Lillman, jouni.lillman@lahtiaqua.fi Aqua Palvelu Oy / Janne Mäki-Petäjä, janne.maki.petaja@lahtiaqua.fi Lahti Energia Oy / Eeva Lillman, eeva.lillman@lahtienergia.fi Lahden ympäristöpalvelut / Ismo Malin, ismo.malin@lahti.fi Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus / kirjaamo.hame@ely-keskus.fi Suomen ympäristökeskus YT-yksikkö / kirjaamo.syke@ymparisto.fi

3 LAHTI AQUA OY, LAHTI ENERGIA OY VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2017 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. TARKKAILUOHJELMA JA TARKKAILUN TOTEUTUMINEN Tarkkailuohjelma Yhteenvetoraportti 5 3. MUU SEURANTA JA KUNNOSTUSTOIMET Vesijärven hapetuksen toteutuminen Automaattiasemien aineisto 5 4. SÄÄOLOT Sää KYMIJÄRVEN VOIMALAITOSTEN TOIMINTATIEDOT 7 6. LAHTI AQUA OY:N HUUHTELU- JA LAIMENNUSVEDEN OTTO 8 7. ENONSELKÄ Yleinen vedenlaatu Happitilanne Ravinnepitoisuudet Enonselällä Fosfori Enonselän tilavuuspainotettu fosforipitoisuus Typpi Enonselän tilavuuspainotettu typpipitoisuus Enonselän levätuotanto ja rehevyys Lankiluodon kasviplankton vuosina Lajisto vuonna Enonselän automaattiasemien mittausaineisto KOMONSELKÄ Yleinen vedenlaatu ja happitilanne Komonselän levätuotanto ja rehevyys Kasviplankton Komonselän Pirttiniemessä vuosina Lajisto vuonna KAJAANSELKÄ Vaaniansalmi Kajaanselän yleinen vedenlaatu Happitilanne ja sisäinen kuormitus Ravinnepitoisuudet ja kokonaisravinnesuhde Tilavuuspainotet ravinnepitoisuudet Kajaanselällä Kajaanselän levätuotanto ja rehevyys Kasviplankton Kajaanselällä vuosina Lajisto vuonna YHTEENVETO KIRJALLISUUS 25

4 LAHTI AQUA OY, LAHTI ENERGIA OY VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2017 LIITTEET Liite 1. Vesijärven velvoitetarkkailun analyysitulokset 2017 Liite 2. Liite 3. Tilavuuspainotetun fosforin pitoisuus Enonselällä ja Kajaanselällä Tilavuuspainotetun typen pitoisuus Enonselällä ja Kajaanselällä Liite 4. Kokonaisravinnesuhde N/P Enon-, Komon- ja Kajaanselällä v Liite 5. Klorofyllia-a Enon-, Komon- ja Kajaanselän havaintopaikoilla v Liite 6. Klorofyllipitoisuuksien vuosikeskiarvot Enon-, Komon- ja Kajaanselän havaintopaikoilla ja Enonselän maksimiarvot vuosina Liite 7. Kasviplanktonin lajisto ja biomassat vuonna Enonselkä, Lankiluoto (10) 7.2 Komonselkä, Pirttiniemi (5) 7.3 Kajaanselkä (34) Liite 8. Kasviplanktonin biomassa näytekerroittain v Liite 9. Kasviplanktonin biomassa vuosina Liite 10. Liite 11. Liite 12. Vesijärven hapettimien ja automaattiasemien sijainti Automaattiasemien klorofyllipitoisuudet. Tulosten tulkinnasta: Termit, luokitukset ja lyhenteet

5 1 1. JOHDANTO Vesijärven velvoitetarkkailusta vastaavat päivätyn ohjelman mukaisesti Lahti Aqua Oy ja Lahti Energia Oy. Lahti Aqua Oy:llä on velvoite tarkkailla laimennusveden ottamisen vaikutusta ja Lahti Energia Oy:llä Kymijärven voimalaitoksen jäähdytysvesien vaikutusta Vesijärvessä. Lahti Aqua Oy:llä on jätevesien johtamislupa Porvoonjokeen (KHO , taltionro 632, drnot 3690, 3712, 3747 ja 3769/1/12), joka edellyttää myös laimennusveden johtamista Porvoonjokeen siten, että Porvoonjoen taustavirtaama Ali-Juhakkalassa on aina vähintään 1 m 3 /s ilman Lahden kaupungin jätevesivirtaamaa. Lahti Aqua Oy:n laimennusveden oton tarkkailu perustuu Korkeimman hallinto-oikeuden antamalla päätöksellä n:o 4198 vahvistamaan Itä-Suomen vesioikeuden päätökseen n:o 13/Va II/86 ( ). Luvan saajan on tarkkailtava veden ottamisen vaikutusta Vesijärvessä ja Vääksynjoessa. Lahti Energia Oy Kymijärven voimalaitoksen jäähdytys- ja jätevesien tarkkailu perustuu Itä-Suomen vesioikeuden antamaan päätökseen n:o 36/II/89. Itä-Suomen vesioikeuden antaman uuden päätöksen n:o 15/99/1 vaatimuksia ryhdyttiin toteuttamaan vuonna Päätöksessä on velvoite lisäseurannasta, mikäli lämpötilan nousu lauhduttimissa ylittää vuorokausikeskiarvona 12 C tai nousunopeus tuntikeskiarvona 8 C. Ympäristölupapäätöksen362/2015/1 ( ) mukaan lisätarkkailua tulee tehdä, jos lämpötilan nousu ylittää toistuvasti tavoitearvot saman vuoden aikana tai kerran yli 25 %:lla. Lisäseuranta käsittää purkuvesistön lämpötilan mittaukset ja biologisen seurannan (Lahden Tutkimuslaboratorio 2004). Vuonna 2017 lisäseurantaa ei toteutettu, koska rajat ylittäviä lämpötilan nousuja ei ollut. Vuonna 2009 laaditussa tarkkailuohjelmassa klorofyllinäytteiden määrää on vähennetty ranta-alueiden havaintopaikoilta, ja korvaavana aineistona käytetään Vesijärvisäätiön, Lahden seudun ympäristöpalveluiden ja Helsingin yliopiston ekologian laitoksen Lahden yksikön ylläpitämien automaattiasemien aineistoja. Aineiston kokoamisesta ja laadunvarmistuksesta on aiemmin vastannut Helsingin yliopiston Lahden yksikkö. Vuoden 2017 osalta aineistoa ei ole kalibroitu vastaamaan standardisoituja laboratoriomittauksia, joten sitä ei sellaisenaan voida käyttää tämän tarkkailuraportin osana. Tarkkailuohjelmassa edellytetään automaattiasemien aineistojen esittämistä velvoitetarkkailun yhteenvetoon taulukoina ja graafeina siltä osin kuin aineistoa on vuosittain käytössä. Tarkkailuohjelman mukaan vuosiyhteenveto laaditaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä ja joka kolmas vuosi laaditaan pitemmän aikavälin yhteenveto. Ensimmäisen pitemmän aikavälin tarkastelu laadittiin vuosien tuloksista ja toinen vuosien tuloksia. Tämä raportti keskittyy vuoteen Tarkkailuraportti viivästyi raportointiruuhkan takia. 2. TARKKAILUOHJELMA JA TARKKAILUN TOTEUTUMINEN 2.1 Tarkkailuohjelma Vesijärvi kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen (14.) ja pintavesimuodostumana se edustaa suuria vähähumuksisia järviä. Vuosina näytteet on otettu Lahti Aqua Oy:n ja Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitoksen maaliskuussa 2009 uusitun vesistötarkkailuohjelman mukaisesti (Ramboll Analytics Oy 2009). Tarkkailu keskittyy Vesijärven Enonselälle, joka on Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan alueella. Enonselällä on kaikkiaan 7 havaintopaikkaa. Valuma-alueeltaan Enonselkä on pienempi kuin Kajaanselkä, jossa on yksi havaintopaikka (taulukko 1). Kajaanselältä Komonselälle siirryttäessä on Vaaniansalmen havaintopaikka. Kolmas tarkkailussa mukana oleva selkävesi, Komonselkä, on alueista pienin. Komonselän havaintopaikka sijaitsee Pirttiniemen kohdalla. Yhteensä havaintopaikkoja on 10 kpl (taulukko 2, kuva 1) Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitoksen jäähdytysvesiä purettiin Joutjokeen ja edelleen Vesijärveen jossain määrin koko vuoden. Ympäristöluvassa määritettyjä lämpötilan nousun ylityksiä ei vuonna 2016 ilmennyt, joten erillistä lämpötilaseurantaa ei tehty.

6 2 Vesinäytteet on otettu Limnos -noutimella metrin syvyydeltä, puolivälistä vesisyvyyttä ja metri pohjan yläpuolelta. Lisäksi syvänteiden kohdalla happinäytteet on otettu kymmenestä metristä ja sitä syvemmältä viiden metrin välein. Näytteenoton yhteydessä on havainnoitu näkösyvyys sekä veden haju ja ulkonäkö. Kevät- ja kesäkerrostuneisuuden aikaiset näytteet otetaan mieluiten kerrostuneisuuskauden lopulla, kun järven tila on heikoin. Enonselällä käynnissä oleva hapetus parantaa alusveden happitilannetta, ja heikointa hetkeä ei näytteenoton näkökulmasta välttämättä tavoiteta. Kajaanselällä talven kerrostuneisuuskausi alkaa yleensä kehittyä jo tammikuussa ja maaliskuussa kerrostuneisuus on vahva. Elokuussa kerrostuneisuus voi tuuli- ja lämpötilaoloista johtuen häilyä, eikä näytteenottoa aina ole ajoittunut syvänteen tilan heikoimpaan ajankohtaan. Kevättäyskierron aikaiset näytteet on useimmiten otettu vasta täyskierron loppupuolella ja syystäyskierron aikaiset kierron alkuvaiheessa. Taulukko 1. Vesijärven ja sen osa-alueiden hydromorfologisia tietoja. Enonselkä Paimela nlahti- Vähäsel kä Komonselkä Laitialanselkä Kajaanselkä Vesijärvi Valuma-alue (km 2 ) Pinta-ala (km 2 ) ,5 21, ,4 Keskivirtaama (m 3 /s) 1,0 0,8 2,0 1,1 3,9 3,9 Keskitilavuus (10 6 m 3 ) Keskiviipymä (a) 5,6 0,7 0,8 3,5 2,4 5,4 Suurin syvyys (m) 33 14,5 10,5 18, Keskisyvyys (m) 6,8 2,8 4,0 5,6 6,8 6,1 Kokonaisrantaviiva (km) Saarten rantaviivaa (km) 58,5 Saarten pinta-ala (ha) 414,4 Saarten lukumäärä (kpl) 125 Taulukko 2. Näytteenottopaikkojen perustiedot koordinaatit näytesyvyydet Vesialue Näytepiste ETRS-pohj ETRS-itä kokonaissyvyys, m täyskierto kerrostuneisuus Enonselkä Lankiluoto 10 1, 10, 15, 20, 25, 30,6 1, 29 m m Enonselkä Satama , 14 m 1, m Enonselkä Kiikkula , 21 m 1, 10, 15, 21 m Enonselkä Isosaari , 17 m 1, 10, 15, 17 m Enonselkä Siikasalmi ,7 1, 6 m 1, 6 m Enonselkä Kaksossaaret , 4 m 1, 4 m Enonselkä Kahvisaari , 3 m 1, 3 m Komonselkä Pirttiniemi ,2 1, 8 m 1, 8 m Komonselkä Vaaniansalmi 5 1, 4 m 1, 4 m Kajaanselkä Kajaanselkä , 39 m 1, 10, 15, 20, 25, 30, 35, 39 m

7 Tammi Maalis Touko Kesä Heinä Elo Loka Näytekertoja 3 Kemiallisten analyysien (taulukko 3) lisäksi Lankiluodon (10), Pirttiniemen (5) ja Kajaanselän (34) pisteiltä on otettu kasviplanktonnäytteet kokoomanäytteenä, joka kattaa kaksi kertaa näkösyvyyden. Kasviplanktonin biomassan laskennassa on vuodesta 2007 alkaen käytetty Suomen ympäristökeskuksen julkaisemia biovolyymeja, kun aiemmin on käytetty lajikohtaista mittaamista. Nykyinen mittaustapa yhteismitallistaa Vesijärven muiden Suomen järvien kanssa, kun aiempi tapa oli enemmän Vesijärven kasviplanktonin kasvuolosuhteet huomioiva. Kasviplanktonaineisto on tallennettu Suomen Ympäristökeskuksen ylläpitämään kasviplanktonrekisteriin. Määrityksestä ja aineiston tallennuksesta on vastannut Tmi Satu Zwerwer. Taulukko 3. Vesijärvitarkkailun analyysivalikoima Muuttuja Perusanalyysivalikoima, P Runkopisteet, laaja analyysivalikoima, L Suppea analyysivalikoima, S happi x x sameus x x ph x x johtokyky x x kokonaisfosfori x x x fosfaattifosfori x nitraattityppi x nitriittityppi x kokonaistyppi x x ammoniumtyppi x rauta x x mangaani x x kloridi x x COD Mn x x kiintoaine # 1) # 2) klorofylli-a 1 + kasvipl x # 1) kiintoaine: Kahvisaarelta ja Kaksossaarilta maalis- ja elokuussa # 2) kiintoaine: Lankiluodosta maalis- ja elokuu 1) Runkopisteiltä klorofylli ja kasviplankton avovesikautena. Vuonna 2017 näytteenotto toteutui suunnitelman mukaisesti (taulukko 4). Maaliskuinen kevätkerrostuneisuuden aikainen näytteenotto ajoittui hyvin kerrostuneisuuskauden lopulle. Toukokuun näytteenotto ajoittui hyvin täyskierron alkuun, viikon verran jäiden sulamisesta. Kesä-heinäkuussa vesipatsaan kerrostuminen eteni hitaasti, ja voimakkain kesäkerrostuneisuus ajoittui elokuun puolivälin tienoille. Lokamarraskuussa 2017 vesipatsaan lämpötila oli jo noin viisiasteista ja täyskierto lopuillaan. Taulukko 4. Näytteenottoajankohdat havaintopaikoittain vuonna Lyhenteet viittaavat taulukon 3 analyysivalikoimaan: L=laaja, S=suppea, P=perusseuranta. v Havaintopaikka ENONSELKÄ Lankiluoto 10 L L L S L S L S L L S L 12 Satama 33 P P P P 4 Kiikkula 8 P P P P 4 Isosaari 6 P P P P 4 Siikasalmi 23 P P P P 4 Kaksossaaret 43 P S S S P S 6 Kahvisaari 40 P S S S P S 6 KOMONSELKÄ Pirttiniemi 5 L L L L L L L L 8 Vaaniansalmi 20 P P P P 4 KAJAANSELKÄ Kajaanselkä 34 L L L L L L L L 8

8 4 Kuva 1. Vesijärven vesistötarkkailun havaintopaikat

9 5 2.2 Yhteenvetoraportti Tässä yhteenvetoraportissa on pääpaino vuoden 2017 veden laatutulosten tarkastelussa (liite 1). Koska Vesijärven tarkkailuohjelmaa ehdotetaan muutettavaksi, on osia pitkäaikaisraportista jätetty tekstiin. Näin tulkintaa ja suunnittelua on helpompi viedä eteenpäin. Ravinnepitoisuutta kuvaavat tilavuuspainotetut fosfori- ja typpipitoisuudet ovat kuvina liitteissä 2 ja 3 ja kokonaisravinnesuhde liitteessä 4. Levien tuotantoa kuvaavat klorofyllipitoisuusdet on esitetty graafisesti liitteissä 5 ja 6 ja niihin oleellisesti liityvät kasviplanktonmääritysten tulokset liitteissä 7-9. Vesijärven hapettimien ja automaattiasemien sijaintikartta on liitteessä 10 ja mittausasemien klorofyllituloksia on liitteessä 11. Raportissa käytetyt termit, lyhenteet ja veden laadun luokitukset on koottu liitteeseen MUU SEURANTA JA KUNNOSTUSTOIMET 3.1 Vesijärven hapetuksen toteutuminen Vesijärven Enonselän tilaan vaikuttaa hapetus, joka aloitettiin joulukuussa 2007 Myllysaaren syvänteessä (liite 10 ja 11). Hapetuksesta vastaavat Vesijärvisäätiö ja Lahden seudun ympäristöpalvelut. Hankkeen alkuvaiheessa ensimmäinen hapetin toimi Myllysaaren syvänteessä. Syksyllä 2009 pääsyvännealueelle asennettiin kaikkiaan 8 kpl Mixox MD hapetinta, joiden sijainti on esitetty kartalla liitteessä 10. Hapetuksen toteuttamisesta ja vaikutuksista on laadittu erilliset vuosittaiset raportit (Vesi-Eko Oy 2013, 2014, 2015, 2016 ja 2017). Hapetuksen on havaittu vähentäneen ja/tai lyhentäneen hapettomuusaikaa. Hapetus myös nostaa alusveden lämpötilaa. Hyvästä happitilanteesta huolimatta päällysveden ravinnepitoisuudet voivat nousta hapetuksen seurauksena. Resuspensio ja orgaanisen aineen hajoaminen kiihtyvät ja alusveden ravinnerikasta vettä siirretään kierrätyshapetuksessa ylempiin vesikerroksiin. Vuosi 2013 Kauden 2013 talvihapetus oli käynnissä Kesähapetus alkoi melko myöhään, , hyvän happitilanteen takia. Kesähapetus päättyi täyskierron alkuun. Enonselällä heikkohappinen jakso, jolloin happea oli alle 2 mg/l, oli (Vesi-Eko Oy 2013). Vuosi 2014 Vuonna 2014 talvihapetus oli käynnissä Kesällä hapettimia käynistettiin kesäkuussa tai vasta elokuun alussa (hapetin 8). Hapetus lopetettiin syyskuun loppupuolella (Vesi-Eko Oy 2014). Vuosi 2015 Talvella hapettimet 1-8 olivat käytössä välisen ajan. Kesällä 2015 hapetus käynnistettiin heinäkuun alussa. Osassa hapettimia oli käyttökatkoksia kesän 2015 sähkönjakelun ongelmien tai muiden häiriöiden vuoksi (Vesi-Eko Oy 2015). Vuosi 2016 Talvihapetusta tehtiin Lankiluodon syvänteen ja Enonsaaren lähistön syvänteen kahdella laitteella. Kesähapetusta varten laitteet käynnistettiin kesä-heinäkuun vaihteessa ja ne toimivat aina 2.9. saakka, jolloin ne pysäytettiin syystäyskierron ajaksi (Vesi-Eko Oy 2016). Vuosi 2017 Talvihapetus oli käynnissä Lankiluodossa, enonselän syvänteesä ja Enonsaaren luoteispuolella. Kesähapetus oli käynnissä syystäyskierron alkuun vaihdellen 1-7 laitteella Vesi-Eko Oy 2017). 3.2 Automaattiasemien aineisto Vesijärvellä on ollut toiminnassa 5-7 automaattista mittausasemaa avovesikausilla vuosina (liite 10 ja 11). Lankiluodon asema ei vuosina ollut toiminnassa teknisten ongelmien vuoksi. Paimelanlahden ja Lankiluodon automaattiasemilla mitataan a-klorofylliä, sinilevien määrää, happipitoi-

10 6 suutta ja lämpötilaa. Vähäselän asemalla mitataan myös sameutta ja johtokykyä em. parametrien lisäksi. Enonselän ja Myllysaaren automaattiasemat mittaavat a-klorofylliä, happipitoisuutta ja lämpötilaa. Automaattiaseman mittaustulokseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm valo, sameus ja levälajisto sekä itse mittalaitteista johtuvat tekijät. Nämä tekijät voivat eri vesialueilla ja ajankohtina vaikuttaa eri tavoin. Liitteen 11 klorofylliaineistoa ei ole kalibroitu vastaamaan laboratoriossa standardimenetelmällä tehtyjä mittauksia. Ne antavat kuitenkin käsityksen levätuotannon suuruudesta ja ajallisesta vaihtelusta. 4. SÄÄOLOT 4.1 Sää 2017 Vesijärvi jäätyi jo marras-joulukuun vaihteessa Vuoden vaihde ja talvi 2017 olivat leutoja, mutta maaliskuun keskilämpötila oli jo plussan puolella. Sademäärät talvella olivat kohtalaisia. Huhtikuu oli sateinen, mutta toukokuu kuiva. Kevät ja kesä olivat koleita, mutta sademäärät jäivät normaalia pienemmiksi aina elokuulle saakka. Syys- ja marraskuu olivat kuivia ja lämpötiloiltaan tavanomaisia. Loka- ja joulukuu olivat sateisia, ja joulukuu oli hyvin leuto. Vesijärvi jäätyi vasta tammikuussa Vertailujaksoon verrattuna vuosi 2017 oli asteen verran lämpimämpi ja sademäärä noin 100 mm pienempi (taulukko 5). Taulukko 5. Kuukauden keskilämpötila ja kuukausisadanta Lahdessa vuosina sekä vastaavat pitkän aikavälin keskiarvot (lähde: Ilmatieteenlaitos). Lämpötila C Sadanta mm Laune Kuukausi Tammi -12,8-3,9-6,6-6, Helmi -1,5-4,5-7,0-7, Maalis -0,6 0,1-2,0-2, Huhti 4,4 1,7 4,2 2, Touko 12,9 8,9 11,0 9, Kesä 15,1 12,8 14,6 14, Heinä 16,8 14,8 18,2 16, Elo 14,8 14,6 15,6 14, Syys 11,1 10,2 10,5 9, Loka 3,7 4,3 4,8 4, Marras -1,4 1,3 1,0-0, Joulu -1,9-0,4-3,5-4, Keskiarvo Summa 5,1 5,0 5,1 4,

11 7 5. KYMIJÄRVEN VOIMALAITOSTEN TOIMINTATIEDOT Vuonna 2017 Kymijärvi I voimalaitos tuotti sähköenergiaa 110 kv:n verkkoon 340 GWh ja kaukolämpöenergiaa 650 GWh. Sähköenergiasta 22 GWh eli 7 % oli lauhde-energiaa. Höyrykattila oli käynnissä ja , yhteensä 4859 h. Kaasutin oli käynnissä 3771 h. Kymijärvi II-voimalaitoksen tuotanto 110 kv:n verkkoon oli 165 GWh ja kaukolämpöenergian tuotanto 560 GWh. Voimalaitoksen kattila oli käynnissä 7531 tuntia. Suunniteltuja huoltoseisokkeja oli kaksi, ja Lisäksi laitoksella on ollut useita lyhyitä seisokkeja laiterikoista tai ennakkohuolloista johtuen. Viivästysaltaista Joutjokeen johdetun veden öljypitoisuus määritettiin normaalitoiminnan aikana neljä kertaa. Yhdessä näytteessä öljypitoisuus (C10-C40) oli 0,05 mg/l, muissa pitoisuudet olivat alle määritysrajojen. Lisäksi öljypitoisuus määritettiin Joutjoesta neljästä näytteestä. Näyte otetaan joesta Palkkikadun sillan jälkeen. Näytteiden öljypitoisuudet (C10-C40) olivat alle määritysrajojen. Vesilaitoksella syntyvän, raakaveden esikäsittelyn jätevesi käsitellään johtamalla vesi dekantointisäiliöön epäpuhtauksien saostamiseksi. Dekantointisäiliön kirkaste johdetaan Joutjoen kautta Vesijärveen. Saostunut osuus johdetaan Lahti Aquan viemäriverkostoon. Vuonna 2017 dekantointisäiliön kautta vesiä johdettiin yhteensä m 3, josta Vesijärveen johdetun veden määrä oli m 3 ja viemäriverkostoon johdettu määrä m 3. Vesilaitokselta johdetaan lisäksi Joutjoen kautta Vesijärveen RO- (käänteisosmoosi) ja CEDI (sähköinen ioninvaihto) -laitteistojen rejektivettä. Vuonna 2017 RO -laitteiston rejektivettä johdettiin m 3 ja CEDI laitteiston rejektivettä m 3. Vesijärvestä otettiin yhteensä noin 55 milj m 3 jäähdytysvettä vuonna Vesi johdettiin lauhduttimesta Joutjoen kautta takaisin Vesijärveen. Koko vuoden ajalta lämpökuorma oli 278 TJ. Mikäli lämpökuorma olisi siirretty kerralla vesistöön, olisi se nostanut Enonselän lämpötilaa 0,4 C ja koko Vesijärven lämpötilaa 0,1 C (taulukko 6). Lämpötilan nousu lauhduttimessa ei ole ylittänyt 12 astetta vuorokausikeskiarvona eikä nousunopeus ole ylittänyt 8 astetta tuntikeskiarvona. Siksi erillistä tehostettua, lämpötilan ja klorofyllipitoisuuden seurantaa ei ole tarvinnut toteuttaa. Taulukko 6. Kymijärven voimalaitoksilta vesistöön johdettu jäähdytysvesikuorma ja sen arvioitu vaikutus Vesijärvessä, mikäli lämpökuorma olisi siirretty kerralla vesistöön. Vuosi Jäähdytysvesimäärä, milj. m 3 Vesistöön johdettu energia, TJ Enonselän lämpötilan nousu, C Koko Vesijärven lämpötilan nousu, C , ,8 0, , ,2 0, , ,9 1, , ,4 0, , ,7 0, , ,8 0, , ,5 0, , ,9 0, , ,4 0, , ,5 0, , ,7 0, ,4 910,8 1,2 0, , ,8 0, , ,2 0, , ,8 0, , ,7 0, , ,4 0,1

12 8 6. LAHTI AQUA OY:N HUUHTELU- JA LAIMENNUSVEDEN OTTO Lahti Aqua Oy otti Vesijärvestä Porvoonjokeen laimennusvettä m 3 vuonna 2017 (5,5 milj vuonna 2016) (kuva 2). Johdetun veden määrä oli 0,4 % Vesijärven tilavuudesta ja vastasi 2,6 senttimetrin vesikerrosta järvessä. Laimennusvettä tulee käyttää, kun Porvoonjoen luontainen virtaama on pienempi kuin 1 m 3 /s. Luontainen virtaama oli näin pieni noin kahden viikon ajan sekä muutamana yksittäisenä päivänä helmikuussa, noin kahden viikon ajan heinäkuun lopussa sekä yksittäisinä päivinä tammi-, touko- ja syyskuussa. Yhteensä vuonna 2017 oli 34 päivää, jolloin Patomäenkosken luontainen virtaama jäi alle 1 m 3 /s. Vuonna 2017 laimennus- ja huuhteluveden määrä oli 2,8 milj m 3, mikä oli noin 0,4 % Vesijärven tilavuudesta ja vastsi 2,6 cm vesikerrosta. Kariniemen tunneli huuhdeltiin kerran joulukuussa, jolloin huuhteluun käytetty vesimäärä oli m 3. Tunnelin huuhteluveden tai laimennusveden otto ei vaikuta suoraan vedenkorkeuksiin, koska Vesijärveä säännöstellään Vääksynjoessa. Vääksyssä keskivesipinta oli 81,38 m (NN) vuonna 2017 (kuva 3). Vesi oli koko vuoden melko tavanomaisella korkeudella. Kevättulvan huippu jäi hieman edellisvuosien lukemista, mutta syys-joulukuussa vesipinta oli reilusti edellisvuosia korkeammalla m3/a Laimennus- ja huuhteluveden määrä m3/a Kuva 2. Vesijärvestä Porvoonjokeen johdetut vesimäärät vuosina

13 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu NN (m) 9 81,70 Vesipinnan korkeus Vääksyssä 81,60 81,50 81,40 81,30 81,20 81,10 81, Kuva 3. Vesijärven keskivedenpinnan korkeus Vääksyssä vuosina ENONSELKÄ Enonselän vedenlaatua on tarkkailtu kaikkiaan 7 havaintopaikalla vesinäyttein ja lisäksi automaattisten mittausasemien avulla. Enonselän alueella sijaitsevat hapettimet (8 kpl) vaikuttavat vedenlaatuun selvästi Lankiluodon, Kiikkulan ja Satama 33:n (Myllysaari) pisteillä. Enonsaaren luoteispuolella olevan hapettimen vaikutus näkyy vaihtelevasti Isosaaren näytepisteen veden laadussa. 7.1 Yleinen vedenlaatu Enonselän päällysveden ph oli vuonna 2017 keskimäärin ph 7,6 7,8 (taulukko 7). Korkein ph-arvo, 7,9, todettiin Kiikkulan syvänteestä maaliskuussa. Muilla Enonselän näytepisteillä ph oli maaliskuussa 7,8. ph:n vaihtelu oli melko pientä Enonselällä avovesikauden 2017 aikana. Alkaliteetin vaihtelut Enonselällä olivat tyypillisesti hyvin pieniä ja seurasivat happamuuden muutoksia. Talvella alkaliteetti nousi voimakkaasti pohjaa kohti, ja suurimmat mitatut arvot olivat Kiikkulan syvänteessä 0,81 mmo/l, Isosaaressa 0,66 mmol/l ja Lankiluodossa 0,74 mmol/l. Kesäkerrostuneisuuden aikaan alusveden alkaliteetti oli tasolla 0,70-0,72 mmo/l. Pinnassa alkaliteetin vaihtelu oli vähäisempää, yleensä tasolla 0,55-0,57 mmo/l. Yleisesti alkaliteetti oli suurin lähinnä Lahden kaupunkialueita, ja pieneni Siikasalmea kohti. Enonselän väriluku oli pinnassa yleensä mg Pt/l ja kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) alle 5,0 mg/l, mikä kuvaa vähähumuksista vesistöä. Syvänteissä tummimmat väriluvut, noin 40 mgpt/l, mitattiin elokuussa. Korkeimmat COD-arvot, 6,4 mg/l, todettiin Isosaaren syvänteestä maaliskuussa ja Satamasta 5,1 mg/l elokuussa. Samoina ajankohtina vesi oli myös sameinta: suurimmat alusveden sameusarvot olivat välillä NTU. Näkösyvyys oli heikoimmillaan 1,4 m Kahvisaaren pisteellä elokuun alussa. Samanaikaisesti Lankiluodosta ja Kaksossaarten pisteeltä mitattiin näkösyvyydeksi 1,7 1,8 m. Myös kesä-, heinä- ja lokakuussa näkösyvyys oli ajoittan Enonselällä 1,8 m. Suurin näkösyys, 4,5 m, mitattiin Lankiluodosta tammikuussa. Mangaanin pitoisuus päällysvedessä oli talvella yleisesti tasolla alle 10 µg/l ja kesällä µg/l. Syvänteiden mangaanin pitoisuudet olivat heikentyneen happitilanteen aikaan tasolla 200 µg/l, ja erittäin huonon happitilanteen aikaan jopa 2700 µg/l (Kiikkulan syvänne ). Saman näytteen rautapitoisuus

14 10 oli kuitenkin vain 82 µg/l. Enimmillään rautaa oli alusvedessä noin 500 µg/l. Tasolla µg/l olevat rautapitoisuudet olivat tavanomaisia happitilanteen heiketessä alusvedessä. Päällysvedessä rautapitoisuus oli talvella alle 20 µg/l ja avovesikaudella µg/l. Kiintoainepitoisuudet olivat maaliskuussa pinnassa alle 2 mg/l. Suurin pitoisuus, 4,1 mg/l, mitattiin Lankiluodon syvänteestä. Elokuussa kiintoainepitoisuus oli Lankiluodossa pinnassa 3,2 mg/l ja pohjassa 5,7 mg/l. Kaksossaarten alueella kiintoainesta oli alle 5 mg/l ja Kahvisaaressa hieman yli 5 mg/l. Sähkönjohtavuuden arvot olivat varsin tasaisesti ms/m koko Enonselän vesialueella (taulukko 7). Suurimmillaan, 13 ms/m, sähkönjohtavuus oli heinä ja elokuussa Lankiluodon syvänteen alusvedessä. Vertikaalinen vaihtelu oli yleensä erittäin pientä. Kloridin pitoisuudet olivat suurimmat talvella, maaliskuussa syvänteissä ja lähempänä kaupunkialueita. Sataman näytepisteeltä todettiin useimmin kohonneita pitoisuuskia: maaliskuussa pohjan läheisyydessä pitoisuus oli 13 mg/l. Avovesiaikana lähinnä kaupunkialueita olevilla pisteillä todettiin hieman suurempia pitoisuuksia kuin Isosaaren tai Siikasalmen pisteillä Taulukko 7. Vesijärven Enonselän havaintopaikkojen keskimääräinen vedenlaatu 1 m näytteissä v Havaintojen määrä (n) on koko vuodelta, mutta analyysivalikoima vaihtelee näytekerroittain. Sähkön- Alkaliniteetti hapen Kloridi Mangaani Kemiallinen Sameus Väriluku Rauta n / johta- Paikka ph vuosi FNU mg/l Pt vuus mmol/l kulutus mg/l µg/l µg/l ms/m mg/l Kahvisaari 6 2,6 16 7,7 12 0,56 4,2 7, Kaksossaaret 6 2,1 14 7,6 12 0,55 4,4 7, Satama 4 1,9 16 7,7 11 0,56 4,3 7, Kiikkula 4 2,1 15 7,8 11 0,56 4,5 7, Lankiluoto 12 2,6 15 7,7 11 0,56 4,5 7, Isosaari 4 2,2 16 7,7 11 0,55 4,4 7, Siikasalmi 4 2,1 15 7,8 11 0,56 4,3 7, Happitilanne Vesijärven happitilannetta on tarkasteltu perusteellisesti erillisissä vuosittaisissa hapetusraporteissa (Vesi-Eko Oy 2013, 2014, 2015, 2016, 2017). Lankiluodon pisteellä tammikuussa 2017 hapetus aloitettiin 11.1., jolloin alusveden hapen kyllästysaste oli 5,9 %. Maaliskuussa hapetuksen vaikutus näkyi 10 m alapuolisessa vesikerroksesssa: hapen kyllästysaste oli lähes 80 % koko matkalla. Vesipatsas alkoi kerrostua kesäkuussa. Kuun lopulla pohjan läheinen happitilanne oli heikentynyt. Heinäkuussa alkanut hapetus tasasi happitilannetta: pohjan läheisyydessä kyllästysaste oli 5,6 %, mikä taso säilyi vielä elokuussa. Syystäyskierron lopussa vesipatsaassa oli erittäin lievä vajaus hapesta, kun kyllästysaste oli 90 %. Kiikkulan (8) syvänteessä pohjanläheinen happitilanne oli maaliskuussa huono, kun kyllästysaste oli 6,7 %. Elokuussa syvänteen happitilanne oli hapetuksen ansiosta kohtalainen, kyllästysaste oli 66 %. Myllysaaren syväntessä (Satama 33) happitilanne oli maaliskuussa ja elokuussa alusvedessä huono, kun hapen kyllästysaste oli noin %. Isosaaren syvänteellä (6) happitilanne pysyi kohtalaisen hyvänä sekä maaliskuun että elokuun havaintokerroilla. Kyllästysaste pohjassa oli %. Enonsaaren länsipuolen hapetin käynnistettiin , mikä on mahdollisesti parantanut tarkkailupisteen happitilannetta. Enonselän itärannan matalilla näytepisteillä (Kahvisaari 40 ja Kaksossaaret 43) happitilanne oli vuonna 2017 hyvä aiempien vuosien tapaan.

15 Ravinnepitoisuudet Enonselällä Fosfori Pintaveden fosforipitoisuudet vaihtelivat Enonselän näytepisteillä välillä µg/l kasvukauden keskiarvoina (taulukko 8). Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella vuosi 2015 oli rehevin. Muiden tarkastelujakson vuosien välillä ei ole mainittavaa eroa fosforipitoisuudessa. Talvella 2017 fosforipitoisuus vaihteli pinnassa välillä µg/l. Taulukko 8. Vesijärven Enonselän näytepisteiden keskimääräisiä fosforipitoisuuksia 1 m näytteissä avovesikaudella vuosina Kahvisaari Kaksossaaret Kiikkula Lankiluoto Satama Isosaari Siikasalmi Keskiarvo Lankiluodossa alusveden fosfori- ja fosfaattifosfori kohosivat lievästi jo tammikuussa: 67 % alusveden fosforista oli fosfaattimuotoista. Maaliskuussa hapetus rajoitti fosforin liukenemista sedimentistä, mutta fosfaattifosforia oli kertynyt vesipatsaan puoliväliin. Voimakkain talvikerrostuneisuuskauden aikainen fosforin vapautuminen sedimentistä todettiin Sataman syvänteestä maaliskuussa. Pohjan läheisyydessä fosforia oli 110 µg/l. Touko kesäkuussa Enonselän matalampien havaintopaikkojen vesipatas oli ravinteiden suhteen vielä hyvin tasalaatuinen. Kahvi- ja Kaksossaarten alueella sekä Siikasalmessa ja Satamassa fosforia oli µg/l. Fosfaattifosforia oli reilu 2 µg/l. Lankiluodon syvänteessä ensimmäiset merkit kesäkerrostuneisuuden synnystä todettiin juhannuksen jälkeen. Pohjan fosforipitoisuus oli kaksinkertainen pintaan nähden ja puolet fosforista oli fosfaattimuotoista. Hapetuksen aloittaminen rajoitti ravinteiden liukenemista sedimentistä eikä heinä- ja elokuunnäytteissä enää todettu fosforin tai fosfaattifosforin pitoisuuden nousevan. Kiikkulan ja Sataman syvänteissä kerrostuminen oli voimakkaampaa ja alusveden happitilanne heikompi. Suurin Enonselän fosforipitoisuus, 110 µg/l, todettiin Sataman 13,5 m näytteestä elokuussa. Keskikesällä päällysveden fosforipitoisuus oli Enonselällä noin 30 µg/l. Lokakuussa vesipatsas oli tasalaatuinen ja fosforia oli µg/l. Noin kolmannes fosforista oli fosfaattimuotoista Enonselän tilavuuspainotettu fosforipitoisuus Typpi Enonselän talviaikaisen tilavuuspainotetun fosforin pitoisuus on kääntynyt loivaan kasvuun vuoden 2015 jälkeen. Pitoisuustaso on ollut noin 25 µg/l. Kesäaikainen tilavuuspainotettu fosfori on samaan aikaan hieman laskenut, joskin taso on vakiintunut viime vuosina välille µg/l. Tilavuuspainotettu fosforipitoisuus oli 2017 maaliskuussa 24 µg/l ja elokuussa 34 µg/l. Viime vuosina talviaikainen fosforipitoisuus on ollut µg/l alhaisempi kuin kesäaikainen. (liite 2). Enonselän 1m näytteiden keskimääräiset typpipitoisuudet olivat µg/l. Suurimmat, 400 µg/ltuntumassa olevat pitoisuudet todettiin Kahvi- ja Kaksossaarten näytepisteillä sekä Lankiluodossa ja Isosaaressa. Lankiluodossa alusveden typpipitoisuus kohosi lievästi jo tammikuussa: 53 % alusveden typestä oli ammoniummuotoista. Maaliskuussa hapetus rajoitti typen liukenemista sedimentistä, ja noin puolet typestä oli nitraattimuotoista.

16 12 Voimakkain talvikerrostuneisuuskauden aikainen typen vapautuminen sedimentistä todettiin Isosaaren syvänteestä maaliskuussa. Pohjan läheisyydessä typpeä oli 1200 µg/l. Pinnassa typpeä oli talvella noin 420 mg/l. Touko kesäkuussa Enonselän typpipitoisuuksissa ei ilmennyt suurta alueellista vaihtelua. Pinnassa typpeä oli µg/l. Juhannuksen jälkeen Lankiluodon alusveden typpipitoisuus oli 660 µg/l ja ammoniumtypen pitosuus 250 µg/l. Ilmeisesti hapetus oli tuonut 15 m syvyyteen vähätyppistä vettä. Heinäkuussa typen ja sen fraktioiden pitoisuudet nousivat hieman, mutta kokonaisuutena muutokset olivat pieniä. Nitraatti-, nitriitti- ja ammoniumtyppeä Lankiluodossa tai muilla Enonselän pisteillä oli alkukesästä vähän. Elokuussa päällysveden typpipitoisuudet olivat µg/l Kahvi- ja Kaksossaarten alueella, kun muualla typpeä oli alle 400 µg/l. Suurimmat, µg/l, typpipitoisuudet todettiin Lankiluodon ja Sataman syvänteistä elokuun puolivälissä. Lokakuussa vesipatsas oli tasalaatuinen ja typpeä oli noin 400 µg/l. Epäorgaanisen typen pitoisuudet jäivät alle määritysrajan Enonselän tilavuuspainotettu typpipitoisuus 7.4 Kokonaistypen tilavuuspainotettu pitoisuus Enonselällä oli 470 µg/l maaliskuussa 2017 ja 390 µg/l elokuussa Typen pitoisuustrendissä on ajoittain voimakkaita piikkejä, mutta kokonaisuutena trendi on laskeva. Kesäaikainen typpipitoisuus on pysynyt viimevuodet alle 450 µg/l ja talviaikainen alle 500 µg/l (liite 3). Enonselän levätuotanto ja rehevyys Vuonna 2017 Lankiluodossa a-klorofyllin pitoisuus laskin kevään piileväkukinnan jälkeen nopeasti kesän minimiin. Kesäkuun alussa klorofyllipitoisuus oli 6,3 µg/l. Levätuotannon maksimi, 16 µg/l, mitattiin heinäkuun lopulla. Elo-lokakuussa levätuotanto oli klorifyllin määrän perusteella arvioituna voimakasta. Kokonaisravinnesuhde, N/P 15, kuvaa yhteisrajoitteisuutta, jolloin joko typpi tai fosfori rajoittaa tuotantoa (taulukko 9, liitteet 4-6). Taulukko 9. Kasvukauden (avovesikauden) aikaiset tuotantotasoa kuvaavat keskiarvot Enonselän Lankiluodossa (10) vuosina Vuodesta 2007 alkaen kasviplanktonin laskenta perustuu SYKE:n antamiin biovolyymeihin. Vuosi Kokonaistyppi µg/l Kokonaisfosfori µg/l N/P Klorofylli-a µg/l Kasviplanktonin biomassa µg/l Lankiluoto 10, Enonselkä 1 m 1 m 1 m 2*näkösyvyys kokoomanäyte , , , , , , , , , , , , , korkea vuosikeskiarvo johtuu poikkeavan korkeasta pitoisuudesta: 78 µg/l a-chl, mitattu Lankiluodosta elokuussa 2009

17 Lankiluodon kasviplankton vuosina Lankiluodon kasviplanktonin vuotuinen biomassa oli tarkastelujaksolla keskimäärin µg/l, mikä kuvaa keskirehevää vesistöä (liite 7.1 ja 12). Alhaisin keskimääräinen biomassa ja planktontrofiaindeksi (TPI-indeksi) oli vuonna Vastaavasti korkeimmat arvot todettiin vuonna 2016, jolloin haitallisia sinileviä oli lähes puolet kasviplanktonbiomassasta. Trofiaindeksi ja taksonien lukumäärä olivat tarkastelujakson korkeimmat (taulukko 10). Vuosi 2017 oli varsin keskimääräinen aiempiin vuosiin verrattuna. Haitallisten sinilevien esiintyminen painottui loppusyksyyn. Lankiluodosta määritetty kasviplanktonin biomassa oli alimmillaan vuonna Vuonna 2017 biomassa vastasi 2010-luvun keskimääräistä tasoa (liite 9). Taulukko 10. Kasviplanktonin tunnuslukuja Enonselän Lankiluodossa Kokonais Taksoni Haitallisten Pvm TPI biomassa lkm sinilevien % ,20 1, ,0 1, ,24-1, , ,65 karvo ,6 1,07 yhteensä ,07 0, ,52-1, ,56-1, ,58 1, ,5 2, ,01 1,78 karvo ,0 0,50 yhteensä ,03-0, ,63 1, ,61 0, ,3 1, ,9 1, ,3 2,22 karvo ,3 1,13 yhteensä , , , , *) ,6 1,70 karvo ,91 yhteensä 9208 *) näyte tuhoutui ,3-1, ,9 1, , , , ,03 karvo ,50 yhteensä 9263

18 Lajisto vuonna 2017 Toukokuun alussa kasviplanktonbiomassa oli 1180 µg/l. Panssarisiimaleviä oli 33 % kasviplanktonin bimassasta. Monadeja ja flagellaatteja oli yhtä paljon kuin piileviä, 19 %, kasviplanktonin biomassasta (kuva 4, liite 7.1). Panssarisiimalevistä Gymnodinium helveticum ja muut Gymnodinium -suvun lajit olivat yleimmät. Piilevistä Asterionella formosa oli vallitseva ja sitä oli 6 % kasviblanktonin biomassasta. Kesäkuussa alussa kasviplanktonia oli 1660 µg/l ja loppukuussa 1520 µg/l. Piilevät vallitsivat leväyhteisöä: alkukuusta niiden osuus leväbimassasta oli 75 % ja loppukuusta 60 %. Asterionella formosa lajia oli % leväbiomassasta koko kesäkuun ajan. Kuun loppua kohti Tabellaria fenestrata lajin osuus kasvoi noin 15 %:iin kasviplantonista. Myös sinilevät runsastuivat kesäkuun aikana 19 %:iin kasviplanktonin biomassasta. Anabaena lajit olivat vallitsevia. Heinäkuun lopuilla planktonin biomassa oli 2300 µg/l. Piileviä oli 43 %, nieluleviä 30 % ja sinileviä 18 % kasviplanktonin biomassasta. Valtalajit näistä ryhmistä olivat Tabellaria fenestrata piilevä, jonka biomassaosuus oli 41 %, nileulevää Cryptomonas spp. oli 11 % ja Anabaena spp. "twisted" sinilevää 12 % kasviplantonin kokonaisbiomassasta. Elokuussa viherlevien osuus kasviplantonbiomassasta oli kasvanut, kun piilevien määrä oli vähentynyt. Yhteensä kasviplanktonia oli 1350 µg/l, josta 7 % oli viherleviä, 19 % sinileviä, 27 % piileviä ja 29 % nieluleviä. Yleisimmän viherlevän, Eudorina spp., osuus biomassasta oli vain 3 %. Sinilevissä esiintyi elokuussa monia maksatoksisia lajeja (Microcystis aeruginosa, Microcystis wesenbergii ja Planktothrix agardhii) sekä neurotoksisista lajeista Woronichinia naegeliana. Niiden biomassaosuudet olivat kuitenkin pieniä. Valtalajina voidaan pitää Microcystis smithii cf:iä., jota oli 10 % biomassasta. Piilevän, Tabellaria fenestrata, osuus oli 15 % ja Rhodomonas lacustris var. Nannoplanctica oli runsain nielulevä 10 % osuudella. Lokakuussa kasviplanktonbiomassaa oli 1320 µg/l, ja se muodostui sinilevistä (66 %) ja piilevistä (16 %). Planktothrix agardhii sinilevää oli 61 % planktonista. Piileväyhteisö oli monimuotoinen, eikä selvää valtalajia ollut. Stephanodiscus suvun lajit olivat runsaimpia Biomassa µg/l Viherlevät Tarttumalevät Sinilevät Silmälevät Piilevät Panssarisiimalevät Nielulevät Muut Monadit ja flagellaatit Kultalevät Keltaviherlevät Kuva 4. Kasviplanktonin biomassa (µg/l = mg/m 3 ) v Enonselän Lankiluodossa Enonselän automaattiasemien mittausaineisto Enonselän kahden vuonna 2017 käytössä olleen mittausaseman (Enonsaari, Myllysaari) aineistossa on nähtävissä klorofylli-a:n tuotannon huippu toukokuussa heti mittauksen alussa. Lokakuun 2017 klorofyllin pitoisuusnousu ja kasviplanktonin biomassan kasvu eivät mittausgraafissa erotu (liite 11). Yleensä automaattiasemien mittaustulokset korreloivat perinteisesti mitatun klorofyllipitoisuuden kanssa. Enonselästä erillisellä Vähäselällä klorofyllimittaustulokset on yleensä vaihdellut voimakkaammin kuin Enonselällä, mutta vuonna 2017 ero jäi pienemmäksi (liite 11).

19 15 8. KOMONSELKÄ 8.1 Yleinen vedenlaatu ja happitilanne Yleisten vedenlaatuparametrien mukaan Komonselän Pirttiniemen vesi on lievästi sameaa sekä humuksen ja raudan hieman rusehtavaksi värjäämää. Pirttiniemelle on tyypillistä humuspitoisemman veden kerttyminen pintaan erityisesti talvella. Veden happamuus ja johtokyky ovat Vesijärvelle ominaisia. ph-arvot vaihtelivat välillä 7,0 8,0. Poikkeavaa ph-arvoissa oli se, että emäksisin arvo todettiin jo maaliskuussa. Veden hapenkyllästysaste pinnassa oli tuolloin 115 %, mikä viittaa voimakkaaseen leväkasvuun. Samaan aikaan todettiin alusveden heikoin happitilanne. Kyllästysaste oli 19 %. Happamuuden muutos vesipatsaassa heijastui myös alkaliteettiin, joka nousi pohjaa kohti. Alkaliteetti vaihteli Pirttiniemessä maalikuun maksimista, 0,61 mmol/l elokuun minimiin 0,53 mmo/l. Hieman Enonselkää alhaisempi kloridipitoisuus, 6,8 7,6 mg/l, kertoo vähäisemmästä hulevesivaikutuksesta (taulukko 11). Suurimmat kloridipitoisuudet todettiin tammikuussa. Taulukko 11. Komonselän Pirttiniemen (5) yleinen vedenlaatu keskimäärin 1 m näytteissä vuosina Vuosi Sameus, NTU Väriluku, mgpt/l ph Johtokyky, ms/m Alkaliteetti, mmol/l CODMn, mg/l Kloridi, mg/l Mangaani, µg/l Rauta, µg/l ,5 21 7,8 11 0,57 5,3 7, ,2 19 7,6 11 0,59 5,0 7, ,9 19 7,7 11 0,54 4,7 7, ,0 16 7,7 11 0,55 4,6 7, ,7 14 7,7 11 0,55 4,3 7, Komonselän levätuotanto ja rehevyys Typpeä Pirttiniemen pintavedessä oli alimmillaan kesäkuun alussa, 370 µg/l. Talvella typpeä oli yli 400 µg/l, ja siitä % oli nitraattimuoista. Nitriittityppeä ei todettu, ja ammoniumtypen pioisuudet olivat kaikilla näytteenottokerroilla pieniä. Avovesiaikana kokonaistypen pitoisuudet oliva hyvin vakaita, hieman alle 400 µg/l, eivätkä vertikaaliset erot olleet merkittäviä. Avovesiaikana päällysveden keskimääräinen fosforipitoisuus oli 22 µg/l, joten Pirttiniemen havaintopiste Komonselällä oli luokiteltavissa jo lievästi reheväksi (mesotrofia). Keskiarvoa nosti kesäkuun 2017 alussa todettu 31 µg/l-pitoisuus. Kokonaisravinnesuhteen perusteella Komonselkä on yhteisrajoitteisen ja fosforirajoiteisen rajalla (taulukko 12). Komonselällä havaittiin levätuotannon minimi, 2,9 µg/l kesäkuun alussa ja maksimi, 11 µg/l, lokakuun lopussa. Muullon klorofyli-a- pitoisuus oli 6,1 8,3 µg/l (liite 5).

20 16 Taulukko 12. Kasvukauden (avovesikauden) aikaiset tuotantotasoa kuvaavat keskiarvot Komonselän Pirttiniemessä Vuodesta 2007 alkaen kasviplanktonin laskenta perustuu SYKE:n antamiin biovolyymeihin. Vuosi Kok.N, µg/l Kok.P, µg/l N/P Klorofylli-a, µg/l Kasviplanktonin biomassa µg/l 1 m 1 m 2*näkösyvyys, kokoomanäyte , , , , , , , , , , , , , , , , Kasviplankton Komonselän Pirttiniemessä vuosina Komonselän Pirttiniemen kasviplanktonin biomassa oli viiden tarkasteluvuoden aikana keskimäärin µg/l. Biomassa kuvaa keskirehevää vesistöä (taulukko 13). Taksonien lukumäärä on tarkasteluvuosina ollut tasaisesti kpl, mutta lajistossa oli huomattavia eroja. Vuonna 2014 haitallisia sinileviä oli vähiten. Vuonna 2015 ne runsastuivat loppusyksyä kohti ja niitä oli runsaasti vielä heinäkuussa Trofiaindeksien arvoissa oli vuositasolla jopa kolminkertaiset erot. Vuosi 2013 oli kokonaisuutena karuin ja vuosi 2015 rehevin trofiaindeksin perusteeella. Vuoden 2016 ja 2017 olivat kokonaisuutena samankaltaisia, vaikka vuodenaikaiserot olivat huomattavat. Vuosien keskimääriset planktonbiomassat Komonselällä ovat pienempiä kuin vuosituhannen vaihteessa. Vuonna 2017 biomassa vastasi 2010-luvun keskimääräistä tasoa (liite 9) Lajisto vuonna 2017 Toukokuussa kasviplanktonia oli 2300 µg/l. Pansssarisiimaleviä oli 46 % leväbiomassasta. Valtalajia, Gymnodinium helveticum, oli 44 % leväbiomassasta. Piileviä oli 29 % kasviplankonin biomassasta. Yleisin laji oli Asterionella formosa, jota oli 28 % leväbiomassasta. Kultaleviä ja tarttumaleviä esiintyi Komonselällä 6-7 %. Kultalevistä Synyra ja Dinobryon suvut olivat yleisimmät. Tarttumalevät olivat Chrysochromulina parva lajia (kuva 5, liite 7.2). Kesäkuussa leväbiomassa romahti. Kuun alussa leväbiomassa oli 1220 µg/l ja kuun lopussa 1100 µg/l. Alkukuusta piilevien osuus oli 70 % kasviplanktonista, mutta loppukuusta vain 25 %. Vallitseva laji oli alkukuusta Asterionella formosa (60 %). Juhannuksen jälkeen A. formosan osuus oli enää 4 % kasviplanktonin biomassasta. Aulacoseira ambigua ja Tabellaria fenestrata olivat sitä yleisempiä. Juhannuksen jälkeen sinileviä oli 37 % ja kultaleviä 11 % kasviplantonbiomassasta. Anabaena spp. "twisted" sinilevän osuus oli 33 % planktonista. Myös haitallisia sinileviä todettiin pieniä määriä: Dolichospermum lemmermannii (maksatoksinen) ja Woronichinia naegeliana (neurotoksinen). Kultalevien lajikirjo oli monipuolinen eikä selvää valtalajia todettu. Yksi yleisimmistä lajeista oli Uroglena spp., jota esiintyi Pirttiniemen näytteissä tasaisesti läpi kesän. Heinäkuussa kasviplanktonin biomassa oli 1280 µg/l, josta sinilevien osuus oli 9 % ja piilevien 46 %. Kultalevien osuus pysyi 11 %:ssa ja nielulevien osuus kasvoi 19 %:iin. Sinilevät olivat enimmäkseen Anabaena lajeja. Piilevistä Tabellaria fenestratan osuus kokonaisbiomassasta oli 44 %. Rhodomonas lacustris var. nannoplanctica oli yleisin nielulevä (8 %). Kultalevistä edustettuina olivat mm Uroglena, Dinobryon ja Pseudopedinella suvut.

21 17 Elokuussa Komonselän Pirttiniemen leväbiomassa oli hyvin samaa tasoa kuin heinäkuussa, 1300 µg/l µg/l. Sini- ja piileviä oli liki yhtä paljon, noin 20 % leväbiomassasta. Nielu- ja kultalevien osuus oli %. Sinilevistä runsaimpia olivat Aphanizomenon ja Planktothrix -sukujen lajit, mutta pieniä määriä todettiin myös maksatoksista Dolichospermum lemmermannii lajia. Piilevistä Tabellaria fenestratan osuus kokonaisbiomassasta oli 6 %. Muut yleisimmät piileväsuvut olivat Aulacoseira ja Rhizosolenia sp. Stichogloea doederleinii oli yleisin kultalevä. Cryptomonas spp. ja Rhodomonas lacustris var. nannoplanctica nielulevää oli kumoaankin 4 % kasviplanktonin biomassasta. Viherleviä sekä monadeja ja flagellaatteja esiintyi Pirttiniemessä eniten elokuussa. Lokakuussa kasviplanktonin biomassa oli poikkeuksellisen suuri, 1750 µg/l (liite 7.2. ja 8). Sinileviä oli 79 % leväbiomassasta. Planktothrix agardhiin osuus oli 70 %. Anabaena lajeja oli noin 5 %. Piileviä oli 10 % leväbiomassasta, ja yleisempiä olivat Aulacoseira, Rhizosolenia ja Stephanodiscus - sukujen lajit Biomassa µg/l Viherlevät Tarttumalevät Sinilevät Silmälevät Piilevät Panssarisiimalevät Nielulevät Muut Monadit ja flagellaatit Kultalevät Keltaviherlevät Kuva 5. Kasviplanktonin biomassa (µg/l = mg/m 3 ) v Komonselän Pirttiniemessä

22 18 Taulukko 13. Kasviplanktonin tunnuslukuja Komonselän Pirttiniemessä Kasviplanktonnäyte puuttuu heinäkuulta 2013 ja Kokonaisb Taksoni Haitallisten Pvm TPI io-massa lkm sinilevien % ,90-0, ,24-0, ,05-0, , ,97 0,98 karvo ,6 0,35 yhteensä ,31-0, ,23-0, ,22 0, ,59 0, ,84 1, ,26 1,22 karvo ,2 0,50 yhteensä ,26-1, ,13 0, ,76 1, ,8 2, ,3 2,65 karvo ,6 1,09 yhteensä , , , , ,5 0, ,6-1,67 karvo ,70 yhteensä ,09-2, ,2-0, , ,7 0, , ,04 karvo ,75 yhteensä 8961

23 19 9. KAJAANSELKÄ 9.1 Vaaniansalmi Vaaniansalmessa vesi oli kirkasta ja väritöntä. Maaliskuussa 2017 veden ph oli emäksinen, ph 7,9 ja ja hapen suhteen ylikyllästynyt (111 %), mikä viittaa voimakkaaseen perustuotantoon. Muulloin ph-arvot olivat 7,6-7,7 ja happikyllästys % Ravinne-, rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat alhaisia. Pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin Kajaanselällä pinnassa. Mangaania oli eniten elokuussa, 28 µg/l. Raudan suurimmat pitoisuudet mitattiin pinnasta: elokuussa 120 µg/l ja lokakuussa 180 µg/l. Sisäistä kuormitusta ei todettu. Fosforin pitoisuus pinnassa vaihteli vähän: µg/l. Typen keskimääräinen pitoisuus pinnassa oli 330 µg/l. Elokuun typpi- ja fosforipitoisuuden perusteella kokonaisravinnesuhde N/P, oli 18 mikä osoitti Vaaniansalmen olevan fosforirajoitteinen. 9.2 Kajaanselän yleinen vedenlaatu Kajaanselän syvänteen (34) ja Vaaniansalmen vesi on hyvin samanlaista (taulukko 14). Vaaniansalmi on matala ja altis tuulten aiheuttamille vedenlaadun muutoksille. Kajaanselällä 40 m syvänteessä vaikuttavat enemmän kerrostumisilmiöt ja ajoittain on todettavissa myös pohjavesivaikutusta. Kajaanselän väriluku oli vuonna 2016 päällysvedessä keskimäärin 10 mg/l Pt, mikä kuvaa kirkasta vettä. Kemiallinen hapenkulutus, COD Mn, oli pinnassa 3,7 4,4 mg/l, mikä kertoo vähäisestä humuksen määrästä. Talvella Kajaanselän päällysvesi oli kirkasta, 0,5-1,5 NTU. Keskikesällä päällysveden samentuminen (>2 NTU) johtui kasviplanktonista. Alusveden samentumista tasolle 5-8 NTU todettiin tammimaaliskuussa ja kesä-elokuussa. Sähkönjohtavuuden arvot olivat noin 10 ms/m ja alkaliteetti noin 0,55 mmol/l. Veden ph oli kasvukaudella päällysvedessä 7,6 8,0 tasolla. Taulukko 14. Kajaanselän ja Vaaniansalmen vedenlaatu keskimäärin 1 m syvyydessä avovesiaikaan v Sameus, NTU Väri-luku, mgpt/l ph Havaintopaikka Johtokyky, ms/m Alkaliteetti, mmol/l CODMn, mg/l Kloridi, mg/l Mangaani, µg/l Rauta, µg/l Kajaanselkä ,2 15 7,6 10 0,55 4,6 6, ,3 16 7,6 10 0,56 4,4 6, ,1 13 7,7 10 0,54 4,1 6, ,7 10 7,7 11 0,53 4,1 6, ,6 11 7,7 11 0,53 4,1 6, Vaaniansalmi ,6 17 7,7 9,9 0,54 4,7 6, ,0 15 7,5 10 0,56 4,4 6, ,1 18 7,7 10 0,52 4,3 6, ,8 11 7,6 11 0,53 4,2 6, ,4 13 7,7 11 0,53 3,9 6, Happitilanne ja sisäinen kuormitus Kajaanselän syvänteeen happitilanne oli heikentynyt jo tammikuussa ja heikkeni edelleen talvikerrostuneisuuskauden aikana maalikuussa. Silloin pohjanläheisen vesikerroksen hapen kyllästysaste oli 14 %. Kesäkerrostuneisuuskauden alku näkyi jo heinäkuisena alusveden happitilanteen heikkenemisenä, ja elokuussa mitatiinkin kauden alhaisin pohjan läheinen happipitoisuus. Kyllästysaste oli 7,4 %. Kesällä harppauskerros muodostui 10 metrin tuntumaan. Korkein alusveden mangaanipitoisuus, 3400 µg/l, mitattiin jo tammikuussa. Myöhemmin mangaania oli alusvedessä µg/l. Rautaa pohjassa todettiin eniten kesäkuussa: 610 µg/l. Tammikuussa 2017 Kajaanselän syvänteen ravinnepitoisuudet pohjassa olivat korkeimmat vuoden aikana todetut: kokonaistyppeä oli 920 µg/l ja fosforia 60 µg/l. Kesäkerrostuneisuuskauden aikaan alusveden typen pitoisuus oli tasolla µg/l. Nitraattitypen osuus kokonaistypestä oli yli 40 % maalis- ja

24 20 elokuussa alusvedessä. Nitriittityppeä todettiin alle 5 µg/l olevia pitoisuuksia juhannuksen jälkeen. Fosforin pitoisuus alusvedessä oli kohonnut melko vähän, µg/l, ja enimmillään 60 % siitä oli leville käyttökelpoisena fosfaattifosforina. Talvella alusveden fosforista noin puolet oli fosfaattimuotoisenan. 9.4 Ravinnepitoisuudet ja kokonaisravinnesuhde Kajaanselän 1 m fosforipitoisuus oli keskimäärin 13 µg/l ja typpipitoisuus 339 µg/l vuosikeskiarvona. Pitoisuudet eivät ratkaisevasti poikenneet avovesikauden keskiarvoista (taulukko 15). Keskimääräinen fosforipitoisuus kuvaa karua / keskirehevää vesistöä. Avovesikaudella päällysveden (1m) kokonaistypen ja -fosforin ns. kokonaisravinnesuhde oli Kajaanselällä keskimäärin 24, mikä kuvaa fosforirajoitteista vesistöä (taulukko 15) Tilavuuspainotet ravinnepitoisuudet Kajaanselällä Kajaanselällä tilavuuspainotetun kokonaisfosforin pitoisuus oli talvella 16 µg/l ja kesällä 18 µg/l. Tilavuuspainotetun fosforin pitoisuus on vuosen 2015 jälkeen vakiintunut (liite 2). Vastaavasti typpeä oli talvella 430 µg/l ja kesällä 400 µg/l. Typen tilavuuspainotetut pitoisuudet ovat myös vakiintuneet 2010 luvun alun vaihteluiden jälkeen (liite 3). 9.5 Kajaanselän levätuotanto ja rehevyys Levätuotannon voimakkuutta kuvaavan klorofylli-a:n maksimipitoisuus, 9,2 µg/l, todettiin toukokuussa 2017 piileväkukinnan aikaan (liite 5 ja 7.1). Klorofyllin määrä oli karuhkolle vesistölle tyypillisellä tasolla, 3-6 µg/l, alku- ja loppukesästä. Lokakuun lopulla klorofylli-a:n pitoisuus oli 7,8 µg/l ja sinilevien vallitsivat kasviplanktonia. Kokonaisravinnesuhteen perusteella Kajaanselkä on fosforirajoitteinen (taulukko 15). Klorofylli-a:n keskimääräinen pitoisuus vuonna 2017 oli 6,2 µg/l. Keskiarvo vastaa edellisvuosien tasoa (liite 6). Klorofyllipitoisuuden perusteella Kajaanselkä oli keskirehevä vesistö (mesotrofinen). Klorofyllipitoisuuden vuosittaiset ja vuotuiset vaihtelut Kajaanselällä ovat olleet melko pieniä (liite 5 ja 6). Taulukko 15. Kasvukauden (avovesikauden) aikaiset tuotantotasoa kuvaavat keskiarvot Vesijärven Kajaanselällä Vuodesta 2007 alkaen kasviplanktonin laskenta perustuu SYKE:n antamiin biovolyymeihin. Vuosi Kok.N, µg/l Kok.P, µg/l N/P Klorofylli-a, µg/l Kasviplanktonin biomassa µg/l Kajaanselkä 1 m 1 m 2*näkösyvyys, kokoomanäyte , , , , , , , , , , , , , , , ,2 1379

25 Kasviplankton Kajaanselällä vuosina Kajaanselän kasviplanktonin keskimääräinen biomassa vaihteli huomattavasti, ja oli µg/l vuosina (taulukko 16, liite 7.3). Taksonien lukumäärä oli tarkasteluvuosina melko tasaisesti noin 60 kpl. Haitallisia sinileviä on Kajaanselällä yleensä vähän. Vuosi 2016 oli kuitenkin poikkeava, kun sinileviä esiintyi runsaasti kesä-elokuussa. Vuonna 2017 sinileviä oli runsaasti kesä- ja lokakuussa. Vesistön rehevyyttä kuvaava trofiaindeksi, TPI, on kasvanut viime vuosina. Kasviplaktonin keskimääräinen biomassa vaihtelee Kajaanselällä voimakkaasti vuosittain. Hyvin pieni biomassan aleneminen on 2000-luvun aineistossa nähtävissä (liite 9). Taulukko 16. Kasviplanktonin tunnuslukuja Kajaanselän syvänteen näytepisteeltä Heinäkuun 2013 näyte puuttuu. Kokonaisbiomassa lkm sinilevien %- Taksoni Haitallisten Pvm TPI ,1 1, ,3-0, ,3 0, ,4 0, ,1 0,81 karvo ,5 0,39 yhteensä ,1-1, ,7 0, ,5-0, ,2-0, ,3-0, ,8 0,86 karvo ,8-0,38 yhteensä ,0 1, ,1 1, ,4 0, ,2-0, ,6 0, ,0 2,17 karvo ,2 0,86 yhteensä ,1-0, ,9-0, , , , ,4 0,85 karvo ,9 0,89 yhteensä ,04 1, ,6-0, , ,0 0, ,2 0, ,99 karvo ,06 yhteensä 8275

26 Lajisto vuonna 2017 Toukokuussa kasviplanktonin biomassa oli 3300 µg/l, mikä on poikkeuksellisien korkea määrä. Plaktonista 95 % oli piileviä (kuva 6). Yleisimpiä olivat Asterionella formosa -levät, joita oli 85 %. leväbiomassasta Kesäkuun alussa kokonaisbiomassa oli pieni, 750 µg/l ja kultalevät yleistyivät suhteessa piileviin. Niitä oli 22 % biomassasta, kun piilevien osuus laski 59 %:iin. Piilevistä yleisin oli Asterionella formosa, jonka osuus oli 54 % biomassasta Dinobryon divergens-kultalevää oli 3 % ja D. sociale levää 6 % leväbiomassasta. Kesäkuun lopussa sinilevien osuus oli 39 % kasviplanktonin biomassasta. Piileviä oli 15 % ja nieluleviä 17 % biomassasta. Sinileväsuku Anabaena spp muodosti 34 % leväbiomassasta. Maksatoksisia Dolichospermum suvun lajeja oli noin 3 % levien biomassasta. Kokonaisbiomassa oli 700 µg/l. Heinäkuussa Kajaanselän kasviplanktonin biomassa oli 1020 µg/l. Sinilevien osuus oli laskenut 3 %:iin biomassasta. Muut leväryhmät olivat melko tasaisesti edustettuina: nieluleviä oli 36 %, panssarisiimaleviä 15 % ja piileviä 16 % kokonaisbiomassasta. Nielulevistä valtaosa, noin 20 %, oli Cryptomonas suvun lajeja. Rhodomonas lacustris var. nannoplanctica nielulevää oli 9 % levien biomassasta. Panssarisiimalevää, Gymnodinium helveticum, oli 12 % ja piilevää Tabellaria fenestrata, 22 % kokonaisbiomassasta. Elokuussa. Kajaanselän leväbiomassa oli 660 µg/l. Sinilevien osuus oli noussut 9 %:iin ja kultalevien 11 %:iin. Sinilevien lajikirjo oli monipuolinen eikä selvää valtalajia ollut: Planktothrix agardhiin osuus oli 2 % leväbiomassasta. Muita sinileväsukuja olivat Chroococcales, Aphanizomenon spp., Cyanodictyon sekä Anabaena spp. Kultalevät olivat enimmäkseen Dinobryon, Pseudopedinella ja Mallomonas sukuihin kuuluvia lajeja. Muiden leväryhmien osuudet olivat laskeneet heinäkuuhun verrattuna: nieluleviä oli 29 %, panssarisiimaleviä15 % ja piileviä 16 %. Nielulevistä vallitseva laji oli Rhodomonas lacustris var. nannoplanctica, 12 % ja panssarisiimalevistä Dinophyceae-lajit 15 %. Piilevistä Tabellaria fenestrata lajia oli 6 % kasviplanktonin kokonaisbiomassasta. Lokakuussa kasviplanktonin kokonaisbiomassa oli 1850 µg/l. Sinilevää biomassasta oli 61 %, ja lähes kaikki oli Planktothrix agardhii lajia. Nieluleviä oli 18 %, ja valtaosa niistä oli Cryptomonadales lajeja. Piilevän osuus kasviplanktonin biomassasta oli 12 %. Valtalaji oli Aulacoseira ambigua, jota oli 9 % biomassasta Biomassa µg/l Viherlevät Tarttumalevät Sinilevät Silmälevät Piilevät Panssarisiimalevät Nielulevät Muut Monadit ja flagellaatit Kultalevät Keltaviherlevät Kuva 6. Kasviplanktonin biomassa (µg/l = mg/m 3 ) v Kajaanselällä

27 YHTEENVETO Vesijärvi kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen (14.) ja pintavesimuodostumana se edustaa suuria vähähumuksisia järviä. Vesijärven velvoitetarkkailusta vastaavat Lahti Aqua Oy ja Lahti Energia Oy. Lahti Aqua Oy:llä on velvoite tarkkailla laimennusveden ottamisen vaikutusta ja Lahti Energia Oy:llä Kymijärven voimalaitoksen jäähdytysvesien vaikutusta Vesijärvessä. Vesijärven vedenlaatua tarkkaillaan kolmella selkäalueella yhteensä 10 tarkkailupisteellä. Tarkkailu keskittyy Enonselälle. Vedenlaadun kemiallisten analyysien lisäksi tarkkailuun kuuluu kasviplanktonseuranta kolmella havaintopisteellä. Vesijärven vedenlaatuun vaikuttavat myös Vesijärven muu valuma-alueelta tuleva kuormitus sekä hoitotoimet. Hoitotoimista merkittävimmät ovat hapetus, hoitokalastus ja hajakuormituksen vähentämiseen tähtäävät toimet. Hapetukseen liittyy veden laadun seurantaa myös automaattisten mittalaitteiden avulla sekä pohjaeläin- ja kalastotutkimuksia. Vesijärvi jäätyi syksyllä 2016 aikaisin, jo marras-joulukuun vaihteessa. Talvi oli leuto. Kevät ja kesä 2017 olivat koleita, ja etenkin kesä tuulinen. Alkusyksy oli vähäsateinen ja syksy jatkui leutona aina vuoden vaihteen yli. Vesijärvi jäätyi vasta tammikuussa Vesijärvestä otettiin vuonna 2017 laimennus- ja huuhteluvettä Kariniemen purkutunneliin 2,8 milj m 3, mikä vastasi 0,4 % järven tilavuudesta ja 2,6 cm vesikerrosta järvestä. Lahti Energian Kymijärven voimalaitos otti Vesijärvestä jäähdytysvettä vuonna 2017 yhteensä 55 milj m 3, mikä oli edellisvuosia vähemmän. Vesistöön johdetun lämpöenergian määrä vuonna 2017 oli 278 TJ. Kerralla Enonselälle johdettuna, veden lämpötila olisi noussut 0,4 C. Vastaavasti vuoden 2017 lämpökuorma olisi nostanut koko Vesijärven lämpötilaa 0,1 asteella. Tehostettua lämpötila- tai klorofylliseurantaa ei vuosina ole toteutettu, koska lämpötilaylityksiä ei ollut. Varhaisen jäätymisen takia talvikerrostuneisuus alkoi kehittyä jo alkutalvesta 2017, ja jo tammikuun näyteenottokerralla todettiin syvänteissä hapen vajausta. Enonselälle kohdistuu tarkastelualueista voimakkaimpana Lahden kaupungin vaikutus, mikä ilmenee mm kohonneina kloridipitoisuuksina ylivirtaamakausina ja ranta-alueiden samentumisena kesäsateiden jälkeen. Enonselän vesi on yleisesti vähähumuksista ja melko kirkasta. Ajoittain Enonselällä on voimakasta leväsamentumaa. Kasviplanktonin vaikutus näkyy veden emäksisinä ph-arvoina. Happikadosta kärsivissä syvänteissä sähkönjohtavuus nousee ja ph laskee. Enonselkää on hapetettu joulukuusta 2007 alkaen ja syvänteiden happitilanne vaihtelee hapetuksen onnistumisen mukaan. Vuonna 2018 siirrytään pelkästään talviaikaiseen hapetukseen. Vuonna 2017 pintaveden fosforipitoisuudet vaihtelivat Enonselän näytepisteillä välillä µg/l kasvukauden keskiarvoina. Suurimmat alusveden fosforipitoisuudet, 110 µg/l, mitattiin maalis- ja elokuussa Sataman (Myllysaaren) näytepisteeltä. Liukoisen fosfaattifosforin pitoisuus nousi alusvedessä korkeaksi, µg/l, kerrostuneisuuskausina. Fosforin tilavuuspainotettu pitoisuus oli talvella 24 µg/l ja kesällä 34 µg/l. Viime vuosina talviaikainen tilavuuspainotettu fosforipitoisuus on ollut alhaisempi kuin kesäaikainen. Typen pitoisuusvaihtelu Enonselällä oli vähäistä vuonna 2017: pinnasta mitatut pitoisuudet olivat enimmäkseen µg/l. Voimakkain talvikerrostuneisuuskauden aikainen typen vapautuminen sedimentistä todettiin Isosaaren syvänteestä maaliskuussa, jolloin pohjan läheisyydessä typpeä oli 1200 µg/l. Typen tilavuuspainotetussa pitoisuustrendissä on ollut ajoittain voimakkaita piikkejä, mutta trendi on laskeva. Kesäaikainen tilavuuspainotettu typpipitoisuus on pysynyt viimevuodet alle 450 µg/l ja talviaikainen alle 500 µg/l. Kokonaisravinnesuhteen perusteella Enonselkä on 2010-luvulla ollut fosforirajoitteinen, mutta vuonna 2017 yhteisrajoitteisuus oli todennäköisintä. Maaliskuussa 2017 todettujen emäksisten ph-arvojen syynä on todennäköisesti voimakas levätuotanto.

28 24 Lankiluodon kasviplanktonin biomassa on keskimäärin keskirehevää vesistöä kuvaavalla tasolla luvulla biomassa on ollut keskimäärin alle 2000 µg/l, kun vielä vuosituhannen alussa biomassa oli µg/l. Enonselälle on tyypillistä Planktothrix agardhii sinilevän yleistyminen syksyä kohti, mikä nähtiin myös sykyllä Pl. agardhii on maksatoksinen ja se kykenee lisääntymään vähässä valossa. Massaesiintymät aiheuttavat hajuhaittoja. Pl. agardhiilla ei ole erityisiä typensitomissoluja (heterosyyttejä), joiden avulla se pystyisi sitomaan veteen liuennutta molekulääristä typpeä. Siten veden typpipitoisuus ei välttämättä ole levien kasvua rajoittava tekijä. Typen sidontaan kykeneviä Anabaena lajeja oli vuonna 2017 runsaimmin kesä-heinäkuussa. Enonsaaren ja Myllysaaren automaattinen mittausasema tavoittaa kohtuullisen hyvin klorofyllipitoisuuden vaihtelun erot. Syksyn sinileväkasvun aiheuttama nousu ei ilmene yhtä hyvin kuin kevään piileväkasvu. Automaattiaseman etuna on mittausjakson pituus, joka voidaan aloittaa varhain keväällä ja lopettaa vasta syysmyöhällä Pirttiniemi Komonselällä on keskirehevä ja lievästi humuksinen vesialue. Maaliskuussa 2017 vesi oli Pirttiniemessä poikkeuksellisen emäksistä, ph 8,0 ja hapenkyllästysaste pinnassa oli 115 %. Nämä havainnot viittaavat voimakkaaseen leväkasvuun. Alusvesi oli talvella lähes hapeton, mutta kesällä vesipatsaan happitilanne pysyi hyvänä. Pirttiniemen keskimääräinen typpipitoisuus on pysynyt viime vuodet 380 µg/l-tasolla. Fosforipitoisuus palasi vuonna 2017 tasolle 22 µg/l. Fosforipitoisuuden lisäksi myös klorofylli-a:n pitoisuus ja kasviblanktonin biomassa kuvaavat keskirehevää vesistöä. Lankiluodosta Pirttiniemeen siirryttäessä typpipitoisuus aleni 8 % ja fosforipitoisuus 21 % vuonna Komonselän kasviplanktonin biomassa oli keskimäärin µg/l vuonna Vallitsevia ryhmiä Komonselällä ovat yleensä olleet alkukesästä piilevät ja panssarisiimalevät, mikä todettiin myös toukokuussa Keskikesällä Komonselällä esiintyi runsasti myös sinilevää piilevien ohella. Kultaleviä oli Komonselällä tasaisesti kesä-elokuussa. Syksyisin Planktothrix agardhii sinilevä yleistyy yleensä Komonselällä, ja niin taphtui myös lokakuussa Planktothrix agardhiin osuus oli 70 % kasviplantonin kokonaisbiomassasta. Kajaanselällä havaitaan hapen kulumista syvännealueella kerrostuneisuuskausien lopulla. Vesi kerrostuu ja harppauskerros muodostuu tyypillisesti metrin tuntumaan. Maaliskuussa alusveden hapen kyllästysaste oli 14 % ja elokuussa vain 7,4 %. Mangaanin ja fosforin vapautuminen sedimentistä oli voimakkainta tammikuussa. Mahdollisesti pienet siirtymät näytteenottopaikassa tai pohjavesien purkautumien Kajaanselän syvänteeseen luovat tämän hieman ristiriiaisen tilanteen, kun syvänteen tila ei loogisesti heikkene enää maaliskuussa. Kajaanselän tuotantotaso vaihtelee karun ja keskirehevän rajalla. Ravinteiden pitoisuudet ovat alhaisempia kuin Komonselällä ja selvästi alhaisempia kuin Enonselällä. Kajaanselkä on kokonaisravinnesuhteen perusteella selvästi fosforirajoitteinen vesistöalue. Enonselältä Kajaanselälle siirryttäessä fosforipitoisuus aleni 36 % ja typpipitoisuus 13 % vuonna Tilavuuspainotetun fosforin pitoisuus oli 2000-luvun alussa pitkään tasolla 15 µg/l, mutta vuodesta 2008 alkaen vuodenaikaisvaihtelu on kasvanut. Tilavuuspainotetun fosforin kesäaikainen pitoisuus on nykyisin hieman talvea suurempi. Keskimäärin tilavuuspainotetun fosforin pitoisuus on 17 µg/l Kajaanselällä. Typpeä on enemmän talvella kuin kesällä, mutta ero on pieni ja vuosien välinen vaihtelu suhteellisen pientä. Keskimäärin typpeä on Kajaanselällä 400 µg/l. Kajaanselän kasviplanktonin keskimääräinen biomassa ja lajisto vaihtelevat huomattavasti. Kasviplanktonindikaattorit kuvaavat vuoroon karua, ja vuoroon keskirehevää vesistöä. Vesistön rehevyyttä kuvaava trofiaindeksi, TPI, on kasvanut viime vuosina. Toukokuussa 2017 kasviplanktonin biomassa oli suuri, 3300 µg/l, ja siitä 95 % oli piileviä. Kesällä kasviplankton romahti täysin ja vain pieni kasvu todettiin heinäkuun lopulla. Tuolloin % oli nielu-, panssarisiima- tai piileviä. Lokakuun lopussa leväbiomassa kasvoi: sinileviä oli 61 % biomassasta ja lähes kaikki oli Planktothrix agardhii lajia.

29 KIRJALLISUUS Iso-Tuisku, J Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön. Vuoden 2016 tulokset. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenro 413/16. Malinen, T. ja Vinni, M. 2016a. Vesijärven Enonselän ulapan kalatiheys ja -biomassa sekä runsaimpien lajien ravinto kesällä Tutkimusraportti Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Akvaattiset tieteet. 18 s. Malinen, T. ja Vinni, M. 2016b. Vesijärven Enonselän ulapan kalayhteisö kesällä Tutkimusraportti Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Akvaattiset tieteet. 16 s. Malinen, T., Vinni, M., Ruuhijärvi, J. ja Ala-Opas, P Vesijärven Enonselän ravintoverkkotutkimuksen kalatutkimukset vuosina Tutkimusraportti. Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Akvaattiset tieteet. 35 s. Lahden Tutkimuslaboratorio 2004: Muutosehdotus Vesijärven tarkkailuohjelmaan Lahti Energia Oy. Moniste 2 s. + liitteet. Ramboll Analytics Oy 2009: Lahti Aqua Oy, Lahti Energia Oy - Vesijärven velvoitetarkkailuohjelma. - Moniste 5 s.+liite. Valkama, J Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön - vuoden 2014 tulokset. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenro 447/15. Vesi-Eko Oy Vesijärven Mixox-hapetus vuonna Vuosiraportti. Lahden kaupunki, Lahden seudun ympäristöpalvelut. Kauppinen, E ja Saarijärvi, E. Kuopio , 16 s. Vesi-Eko Oy Vesijärven Mixox-hapetus vuonna Vuosiraportti. Lahden kaupunki, Lahden seudun ympäristöpalvelut. Kauppinen, E. Kuopio , 22 s. Vesi-Eko Oy Vesijärven Mixox-hapetus vuonna Vuosiraportti. Lahden kaupunki, Lahden seudun ympäristöpalvelut. Kauppinen, E. Kuopio , 21 s. Vesi-Eko Oy Vesijärven Mixox-hapetus vuonna Vuosiraportti. Lahden kaupunki, Lahden ympäristöpalvelut. Kauppinen, E. Kuopio s+liite. Vesi-Eko Oy Vesijärven Mixox-hapetus vuonna Vuosiraportti. Lahden kaupunki, Lahden ympäristöpalvelut. Kauppinen, E. Kuopio s+liite.

30 1 (6) LIITE 1. VESIJÄRVEN VELVOITETARKKAILUN TULOKSET 2017 Näytenro Ottopaikka/ Ottopäivä Näytesyvyys Näkösyvyys Maksimisyvyys Ulkonäkö Sameus 17VV' m m m C NTU Kajaanselkä mg Pt/l ph Haju Lämpötila Väriluku Sähkönjohtavuus Alkaliteetti Happipitoisuus (O2) Hapen kyllästysprosentti Kiintoaine (GF/C) COD Mn Kloridi (Cl) Typpi (N), kokonais- Nitraattityppi (NO3-N) Nitriittityppi (NO2-N) Ammoniumtyppi (NH4-N) Fosfori (P), kokonais- Fosfaattifosfori (PO4-P), kokonais- Klorofylli-a Mangaani (Mn) #) ms/m mmol/l mg/l % mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l ,5 40 k, v h 0,1 0,39 7,5 7,5 11 0,56 10,9 75 3, <2,0 17 9,6 4,2 4, k, v h 1,1 11, k, v h 1,4 9, k, v h 1,7 1,7 15 7,1 11 0,53 9,2 66 3,8 6, <2, , k, v h 1,8 7, k, v h 1,9 7, k, v h 2 7, ls h 2, ,1 12 0,72 2,3 17 4,2 6, <2, ,6 40 k h 1,9 0, ,8 11 0,53 14, ,1 6,6 330 <4,0 <2,0 <4,0 14 2,7 3, k h 2,1 10, k h 2,3 11, k h 2,5 1,4 10 7,2 11 0,55 6,6 48 3,6 6, <2,0 <4, k h 2,6 5, k h 2,7 5, k h 2, ls h 2,9 5,7 25 7,1 12 0,59 1,9 14 3,6 6, <2, ,4 40 ls h 4,2 2,4 15 7,7 10 0,53 13, ,1 6,5 340 <4,0 <2,0 <4,0 11 2, ls h 4,1 2,7 15 7,7 11 0,53 13, , ,5 <2,0 5,4 10 <2, ls,v h 4,3 9, ,4 40 V H 13,8 2,2 7,5 7,7 11 0,53 10, ,8 6,4 320 <4,0 <2,0 <4,0 14 <2, V H 11 9, V H 11, V H 10,6 2,7 10 7,5 11 0,53 9,7 87 3,7 6, ,8 <2, <2, V H 10,2 8, V H 9,7 8, V H 9,4 8, LS H 9,3 7,5 20 7,3 11 0,54 8,4 74 3,7 6, ,9 <2, , V H 13, ,5 40 k,v h 14,9 2,2 10 7,6 10 0,52 9, ,3 370 <4,0 <2,0 <4,0 14 2, k,v h 14,5 9, k,v h 12,7 8, k,v h 11,7 3,3 15 7,4 10 0,54 7,4 68 3,7 6, , , k,v h 11,4 7, k,v h 11, k,v h 11, ls l 11, ,3 11 0,54 6,8 62 4,2 6, , k,v h 14,8 5,9 Rauta (Fe) #)

31 2 (6) LIITE 1. VESIJÄRVEN VELVOITETARKKAILUN TULOKSET 2017 Näytenro Ottopaikka/ Ottopäivä Näytesyvyys Näkösyvyys Maksimisyvyys Ulkonäkö Sameus ph Haju Lämpötila Väriluku Sähkönjohtavuus Alkaliteetti Happipitoisuus (O2) Hapen kyllästysprosentti Kiintoaine (GF/C) COD Mn Kloridi (Cl) Typpi (N), kokonais- Nitraattityppi (NO3-N) Nitriittityppi (NO2-N) Ammoniumtyppi (NH4-N) Fosfaattifosfori Fosfori (P), (PO4-P), kokonaiskokonais- Klorofylli-a Mangaani (Mn) #) Rauta (Fe) #) 17VV' m m m C NTU Kajaanselkä mg Pt/l ms/m mmol/l mg/l % mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l ,9 40 k,v h 17,5 1,4 10 7,7 11 0, ,8 6,1 350 <4,0 <2,0 <4,0 14 <2, k,v h 16,7 8, k,v h 14,7 5, k,v h 12,1 3,8 20 7,3 11 0,54 3,2 30 3,4 6, <2, k,v h 11,8 3, k,v h 11,5 3, k,v h 11, ls h 11,5 8,9 20 7,3 11 0,53 3,1 28 3,4 6, <2, ls h 17, ,5 40 k,v l 18,6 1,4 10 7,7 11 0, ,9 6,6 310 <4,0 <2,0 <4,0 14 2, k,v h 18,2 8, k,v h 14,7 2, k,v h 12,3 3,4 20 7,2 11 0,53 1 9,2 3,5 6, <2,0 6, k,v h 12 0,9 8, k,v h 12 0,8 7, k,v h 12 0, k,v h 11,9 3,4 20 7,2 11 0,53 0,8 7,4 3,3 6, <2, k,v l 18,6 5, ,5 40 V H 5,6 2,2 15 7,6 11 0,53 11, ,4 320 <4,0 <2,0 <4,0 16 3, V H 5,6 2,9 15 7,6 11 0,54 11,8 94 4,4 6,4 330 <4,0 <2,0 <4, V H 5,6 7,8 Vaaniansalmi ,3 5 k h 1,9 0, ,9 11 0,53 15, ,9 6,6 3, k h 2,2 0, ,8 11 0, ,3 6,8 4, h 5, ,7 11 0,53 12, ,2 6, ls h 5,6 2,9 15 7,7 11 0,53 12,1 96 4,1 6, ,5 5 k, v l 19 3,6 10 7,6 11 0,53 8,7 94 3,9 6, k, v l 18,3 2,4 7,5 7,6 11 0, ,5 6, ,8 5 V H 4,8 2,4 15 7,6 11 0, ,6 6, V H 4,7 3,1 15 7,6 11 0,54 12,1 94 3,6 6,

32 3 (6) LIITE 1. VESIJÄRVEN VELVOITETARKKAILUN TULOKSET 2017 Näytenro Ottopaikka/ Ottopäivä Näytesyvyys Näkösyvyysyvyys Maksimi- Ulkonäkö Sameus ph Haju Lämpötila Väriluku Sähkönjohtavuus Alkaliteetti Happipitoisuus (O2) Hapen kyllästysprosentti Kiintoaine (GF/C) COD Mn Kloridi (Cl) Typpi (N), kokonais- Nitraattityppi (NO3-N) Nitriittityppi (NO2-N) Ammoniumtyppi (NH4-N) Fosfori (P), kokonais- Fosfaattifosfori (PO4-P), kokonais- Klorofylli-a Mangaani (Mn) #) Rauta (Fe) #) 17VV' m m m C NTU mg Pt/l ms/m mmol/l mg/l % mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Pirttiniemi ,5 9 k, v h 0,2 0, ,5 11 0,55 13,6 93 4,4 7, <2,0 4, k, v h 2,7 2, ,55 5,1 37 3,7 7, <2, , ,85 9 k h 2, ,57 15, ,5 7, <2, ,9 2, k h 3,9 1,9 10 7,1 12 0,61 2,5 19 3,6 7, <2,0 <4,0 20 6, ,2 ls h 5,8 2,6 15 7,7 11 0,53 12,3 99 4,3 6, <2,0 <4,0 18 3, ls h 5,4 2,8 15 7,7 11 0,53 12,2 97 4,2 6, <2,0 <4,0 15 2, ,5 ls h 6 6, V H 14,3 2,9 10 7,7 11 0,54 9,6 94 4,4 7,1 370 <4,0 <2,0 <4,0 31 4, V H 12,2 3,7 10 7,6 11 0,53 9, ,7 340 <4,0 <2, , V H 14,2 2, ,9 9 ls l 16,4 4,4 15 7,8 11 0,55 9, ,4 6,9 390 <4,0 <2,0 5,6 20 2, ls l 15,8 5,8 15 7,7 11 0, , <4,0 <2, , ls l 16,3 9, ,7 9 v lle 18,2 3,6 20 7,7 11 0,54 8,9 94 4,1 6,8 390 <4,0 <2,0 <4,0 21 2, v lle 17,8 6,7 20 7,7 11 0,54 8,5 90 4,2 6,8 420 <4,0 <2,0 9,6 29 4, ,5 v lle 18,5 8, ,4 9 v lle 18, ,7 11 0,53 8,9 96 4,1 7,1 350 <4,0 <2,0 <4,0 20 4, v l 18,8 3,6 15 7,7 11 0,53 8, ,4 360 <4,0 <2,0 4,9 19 4, v lle 19,3 8, ,7 9 V H 4 3,1 20 7,7 11 0,55 12,4 94 4,3 7,1 380 <4,0 <2,0 <4, V H 4 5,1 20 7,6 11 0,55 12,4 95 4, <4,0 <2,0 <4,0 28 3, ,5 V H 4 11 Siikasalmi ,6 7 k h 2,3 0, ,9 12 0,58 16, ,4 7, , k h 2,7 1,9 15 7,3 12 0,58 8,8 64 4,3 7, ,6 ls h 5, ,7 11 0,54 12,4 99 4,4 7, ls h 5,2 2,2 15 7,7 11 0,55 12, ,4 7, v lle 19, ,7 11 0, ,3 7, v l 18,7 4,3 20 7,6 11 0,55 8,2 87 4,4 7, ,8 7 V H 4,6 2,6 20 7,7 11 0, ,1 7, V H 4,6 3,4 20 7,7 11 0, ,3 7, Isosaari k h 2,7 0, ,7 12 0,56 13,4 99 4,3 7, , k h 2, ,3 12 0,57 10,6 78 4,4 7, k h 2,7 11, k h 3 4,4 35 7,2 15 0,66 5,4 40 6,4 8, ,6 18 ls h 5,3 2,1 15 7,8 11 0,55 12, ,5 7, ls h 4,7 2,1 15 7,7 11 0,55 12,5 97 4,4 7, ,5 18 v lle 18, ,7 11 0,55 8,9 95 4,4 7, v l 18, ,6 11 0,56 8,2 88 4,3 7, v l 17, v l 17,4 4,8 25 7,4 12 0,57 3, , ,8 18 V H 5,4 2,8 20 7,7 11 0,55 11,7 93 4,3 7, V H 5,4 3,5 20 7,7 11 0,56 11,5 91 4,2 7,

33 4 (6) LIITE 1. VESIJÄRVEN VELVOITETARKKAILUN TULOKSET 2017 Näytenro Ottopaikka/ Ottopäivä Näytesyvyys Näkösyvyys Maksimisyvyys Ulkonäkö Sameus ph Haju Lämpötila Väriluku Sähkönjohtavuus Alkaliteetti Happipitoisuus (O2) Hapen kyllästysprosentti Kiintoaine (GF/C) COD Mn Kloridi (Cl) Typpi (N), kokonais- Nitraattityppi (NO3-N) Nitriittityppi (NO2-N) Ammoniumtyppi (NH4-N) Fosfaattifosfori Fosfori (P), (PO4-P), kokonaiskokonais- Klorofylli-a Mangaani (Mn) #) Rauta (Fe) #) 17VV' m m m C NTU mg Pt/l ms/m mmol/l mg/l % mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Lankiluoto ,5 31 k, v h 0,3 0, ,5 11 0,62 12,4 86 4,1 7, <2,0 5, , k, v h 1,5 10, k, v h 1, ,3 12 0,55 9, , <2,0 9, k, v h 2,1 8, k, v h 2,6 4, k, v h 2, ,74 0,8 5, , ,7 30 K L 2,3 0, ,6 12 0, <2,0 4,5 7, <2,0 7,5 19 3,6 6, k H 2, K H 2,7 1,7 10 7,3 12 0,56 9,9 73 <2,0 4,3 8, <2,0 4, K H 2,7 10, LS H 3 10, LS L 3,1 4,4 15 7,4 13 0,55 10,4 78 4,1 4,4 9, <2,0 8,9 29 6, ,6 30 ls h 5,8 1,7 15 7,7 11 0,55 12, ,7 7, <2,0 4,1 17 2, ls h 4,8 3,4 20 7,7 11 0,55 12,2 95 4,4 7, <2,0 4,3 20 2, ls h 5,4 9, ls l 8,7 7, V H 12,4 2,8 10 7,7 12 0,55 10,1 94 4,4 7,6 370 <4,0 <2,0 <4,0 20 3, V H 12 9, V H 11,8 2,8 15 7,6 12 0,54 9,3 86 4,3 7,6 360 <4,0 <2,0 9,8 22 3, V H 11,6 8, V H 11,5 8, V H 11,4 6,3 20 7,3 12 0,56 7,6 69 4,5 7, <2, V H 12,6 6, ,1 30 v l 16,7 7, ,8 30 ls l 15,6 4,3 15 7,8 11 0,55 9,6 96 4,8 7,4 530 <4,0 <2, , ls l 15,3 9, ls l 14,5 5,1 20 7,5 11 0,56 7,4 72 4,3 7, <2, ls l 13,2 5, ls l 12, o,ke s 12, ,3 12 0,62 3,1 29 4,5 7, ls l 15,7 11

34 5 (6) LIITE 1. VESIJÄRVEN VELVOITETARKKAILUN TULOKSET 2017 Näytenro Ottopaikka/ Ottopäivä Näytesyvyys Näkösyvyys Maksimisyvyys Ulkonäkö Sameus ph Haju Lämpötila Väriluku Sähkönjohtavuus Alkaliteetti Happipitoisuus (O2) Hapen kyllästysprosentti Kiintoaine (GF/C) COD Mn Kloridi (Cl) Typpi (N), kokonais- Nitraattityppi (NO3-N) Nitriittityppi (NO2-N) Ammoniumtyppi (NH4-N) Fosfaattifosfori Fosfori (P), (PO4-P), kokonaiskokonais- Klorofylli-a Mangaani (Mn) #) Rauta (Fe) #) 17VV' m m m C NTU mg Pt/l ms/m mmol/l mg/l % mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Lankiluoto ,8 30 v l 18 7, ,7 v lle 17,8 4,4 20 7,7 11 0,55 9,4 99 4,8 7,2 470 <4,0 <2,0 9,7 38 9, v lle 17,4 8, v lle 16,1 4,9 25 7,5 12 0, ,8 7, <2, v l 14,7 4, ke h 14,9 1, ke h 13,4 6,5 25 7,4 13 0,72 0,6 5,6 4,5 7, <2, ,5 v lle 18, ,1 lru h 18,7 7, ,5 30 v l 18,9 2,9 20 7,6 11 0, ,2 4,6 7, ,3 <2,0 4,2 29 4, v l 18,4 7, v h 18 4,5 25 7,4 11 0,56 6,4 68 4,7 4,3 7, <2, ls h 17,6 4, ls s 16,5 0,6 6, ls s 16,2 5,3 25 7,2 13 0, ,7 4,4 7, , v l 18, V H 5, ,7 11 0,55 11,5 91 4,2 7,5 380 <4,0 <2,0 <4, V H 5,3 3,3 20 7,7 11 0,57 11,3 90 4,3 7,4 390 <4,0 <2,0 <4, V H 5,2 13 Kiikkula ,6 22 K L 2,2 0, ,9 12 0,56 14, ,6 7, , K H 2,5 1,4 15 7,2 13 0,56 9,6 70 4,2 8, LS H 2, LS L 4,1 2, ,81 0,9 6,7 3,9 8, ,6 22 ls h 5,1 1,5 15 7,7 11 0,55 12,5 98 4,4 7, , ls h 4,9 1,5 15 7,7 11 0,55 12,5 98 4,5 7, , ,5 22 v lle 18,8 3,2 15 7,7 11 0,55 9,1 98 4,5 7, v lle 18,3 2,7 20 7,6 11 0,55 8,1 86 4,3 7, ls ls 17,9 6, ls ls 17,8 8,5 30 7,3 12 0,57 5,2 55 4,1 7, ,8 22 V H 5,1 2,7 20 7,7 11 0,57 11,9 93 4,3 7, V H 5,2 2,8 20 7,7 11 0,56 11,6 91 4,2 7,

35 6 (6) LIITE 1. VESIJÄRVEN VELVOITETARKKAILUN TULOKSET 2017 Näytenro Ottopaikka/ Ottopäivä Näytesyvyys Näkösyvyys Maksimisyvyys Ulkonäkö Sameus ph Haju Lämpötila Väriluku Sähkönjohtavuus Alkaliteetti Happipitoisuus (O2) Hapen kyllästysprosentti Kiintoaine (GF/C) COD Mn Kloridi (Cl) Typpi (N), kokonais- Nitraattityppi (NO3-N) Nitriittityppi (NO2-N) Ammoniumtyppi (NH4-N) Fosfaattifosfori Fosfori (P), (PO4-P), kokonaiskokonais- Klorofylli-a Mangaani (Mn) #) Rauta (Fe) #) 17VV' m m m C NTU mg Pt/l ms/m mmol/l mg/l % mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Satama ,6 14,3 K L 2,2 0, ,8 12 0,57 15, ,4 7, , K H 3 1, ,57 6,2 46 3,2 8, ,5 LRU L ,9 17 0,72 2,1 16 4, ,6 14,5 ls h 5,2 1,4 15 7,8 11 0,55 12, ,4 7, , ,5 ls h 5 1,6 15 7,8 11 0,55 12, ,4 7, , ,2 14,3 v v 18,6 2,7 20 7,6 11 0,55 7,7 82 4,2 7, v v 17,9 4,9 25 7,5 11 0,55 6,8 72 4,1 7, ,5 ls ls 16,6 8,1 40 7,2 12 0,66 1,5 15 5,1 7, ,8 14,3 V H 5 2,5 20 7,7 11 0,56 11,7 92 4,3 7, ,5 V H 5,1 3,1 20 7,7 11 0,56 11,7 91 4,5 7, Kaksossaaret ,6 5 K L 2,2 0,63 7,5 7,8 11 0,53 14,8 108 <2,0 4,5 7, , K L 2,4 0, ,9 12 0,56 15,3 111 <2,0 4,7 7, ls l 9 7, ,8 5 v l 16,6 7, ,7 5 v l 17,7 7, ,7 lru h 18,7 7, ,1 5 v v 18,7 3,5 20 7,7 11 0,55 8,9 95 4,5 4,6 7, v v 18,6 3,5 20 7,7 11 0,55 8,5 91 4,9 4,7 7, Kahvisaari ,6 4 K L 2,2 0,63 7,5 7,8 12 0, <2,0 4,2 7, , K L 3,8 2,3 15 7,8 12 0, ,9 4,7 9, ,8 4 ls l 9,6 7, ,7 4 v l 17,1 7, ,7 4 v l 17,4 7, ,4 lru h 18,9 7, v v 18,7 4,6 25 7,7 11 0, ,3 4,2 7, v v 18,6 4,2 20 7,7 11 0,55 8,2 88 5,2 4,5 7,

36 Kok.P (µg/l) 1 (1) LIITE 2. TILAVUUSPAINOTETUN FOSFORIN PITOISUUS ENON- JA KAJAANSELÄLLÄ 80 Tilavuuspainotettu fosfori Enonselkä/maalis Enonselkä/elo Kajaanselkä/maalis Kajaanselkä/elo

37 Kok. N µg/l 1 (1) LIITE 3. TILAVUUSPAINOTETUN TYPEN PITOISUUS ENON- JA KAJAANSELÄLLÄ 1000 Tilavuuspainotettu typpi Enonselkä/maalis Enonselkä/elo Kajaanselkä/maalis Kajaanselkä/elo

38 µg/l 1 (1) LIITE 4. KOKONAISRAVINNESUHDE N/P ENON-, KOMON- JA KAJAANSELÄLLÄ V N/P kokonaisravinnesuhde v Fosforirajoitteinen Typpirajoitteinen 0 Series4 Series5 Kajaanselkä Pirttiniemi Lankiluoto

39 µg/l 1 (1) LIITE 5. KLOROFYLLI-A PITOISUUDET ENON-, KOMON- JA KAJAANSELÄN HAVAINTOPAIKOILLA V Klorofylli-a Vesijärven runkopisteillä v rehevä karu 0 Lankiluoto 10 Pirttiniemi Kajaanselkä 34 karu rehevä

40 µg/l 1 (1) LIITE 6. KLOROFYLLI-A PITOISUUKSIEN VUOSIKESKIARVOT ENON-, KOMON- JA KAJAANSELÄN HAVAINTOPAIKOILLA JA ENONSELÄN MAKSIMIARVOT V A-klorofylli Enonselkä/maksimi Enonselkä/k.arvo Kajaanselkä/k.arvo Komonselkä/k.arvo

41 1 (3) LIITE 7.1 KASVIPLANKTON JA BIOMASSAOSUUDET 2017, LANKILUOTO Pvm/taksoni Määrä Kpl/l Biomassa (µg/l) Biomassa %-osuus Kultalevät ,0 Monadit ja flagellaatit Muut ,8 Nielulevät ,5 Panssarisiimalevät Piilevät Sinilevät ,8 0,5 Tarttumalevät ,3 Viherlevät , Keltaviherlevät ,9 0,1 Kultalevät ,5 Monadit ja flagellaatit ,5 Muut ,4 Nielulevät ,8 Panssarisiimalevät ,8 Piilevät Sinilevät ,2 Tarttumalevät ,6 0,3 Viherlevät , Kultalevät ,6 Monadit ja flagellaatit ,6 Muut ,3 Nielulevät ,8 Panssarisiimalevät ,8 Piilevät Sinilevät Tarttumalevät ,5 0,2 Viherlevät , Keltaviherlevät ,1 0,1 Kultalevät ,2 Monadit ja flagellaatit ,8 Muut ,8 Nielulevät ,1 Panssarisiimalevät ,1 Piilevät Silmälevät ,5 Sinilevät Tarttumalevät ,5 0,2 Viherlevät , Kultalevät ,9 Monadit ja flagellaatit ,4 Muut ,3 Nielulevät Panssarisiimalevät ,1 Piilevät Sinilevät Tarttumalevät ,3 0,7 Viherlevät , Kultalevät ,9 Monadit ja flagellaatit ,2 Muut ,5 Nielulevät ,0 Panssarisiimalevät ,5 Piilevät Silmälevät ,1 0,5 Sinilevät Tarttumalevät ,3 0,2 Viherlevät ,2 0,6 Kaikki yhteensä

42 2 (3) LIITE 7.2 KASVIPLANKTON JA BIOMASSAOSUUDET 2017, PIRTTINIEMI Pvm/taksoni Määrä Kpl/l Biomassa (µg/l) Biomassa %-osuu Kultalevät ,3 Monadit ja flagellaatit ,5 Muut ,1 Nielulevät ,6 Panssarisiimalevät Piilevät Silmälevät 99 0,5 0,0 Sinilevät ,9 0,1 Tarttumalevät ,5 Viherlevät , Keltaviherlevät ,9 0,2 Kultalevät Monadit ja flagellaatit ,6 Muut ,1 Nielulevät ,1 0,7 Panssarisiimalevät ,8 Piilevät Sinilevät ,5 Tarttumalevät ,9 Viherlevät , Kultalevät Monadit ja flagellaatit ,4 Muut ,9 Nielulevät Panssarisiimalevät ,8 Piilevät Sinilevät Tarttumalevät ,2 0,8 Viherlevät , Keltaviherlevät ,2 0,2 Kultalevät Monadit ja flagellaatit ,0 Muut ,7 Nielulevät Panssarisiimalevät ,1 Piilevät Sinilevät ,1 Tarttumalevät ,8 Viherlevät , Kultalevät Monadit ja flagellaatit Muut ,2 Nielulevät Panssarisiimalevät ,5 Piilevät Silmälevät ,1 Sinilevät Tarttumalevät ,3 0,6 Viherlevät Keltaviherlevät ,6 0,1 Kultalevät ,0 Monadit ja flagellaatit ,3 Muut ,5 Nielulevät ,2 Panssarisiimalevät ,0 Piilevät Sinilevät Tarttumalevät ,5 0,1 Viherlevät ,1 0,3 Kaikki yhteensä

43 3 (3) LIITE 7.3 KASVIPLANKTON JA BIOMASSAOSUUDET 2017, KAJAANSELKÄ Pvm/Taksoni Määrä Kpl/l Biomassa (µg/l) Biomassa %-osuus , ,0006 Kultalevät ,1 Monadit ja flagellaatit ,1 Muut ,8 Nielulevät ,6 Panssarisiimalevät ,8 Piilevät Sinilevät ,5 0,2 Tarttumalevät ,4 0,1 Viherlevät , Keltaviherlevät 820 0,2 0,0 Kultalevät Monadit ja flagellaatit Muut ,4 Nielulevät ,4 Panssarisiimalevät ,7 Piilevät Sinilevät ,9 Tarttumalevät ,4 Viherlevät , Kultalevät ,5 Monadit ja flagellaatit ,6 Muut ,4 Nielulevät Panssarisiimalevät ,9 Piilevät Sinilevät Tarttumalevät ,0 1,3 Viherlevät , Kultalevät ,2 Monadit ja flagellaatit ,7 Muut ,7 Nielulevät Panssarisiimalevät Piilevät Silmälevät ,3 Sinilevät ,5 Tarttumalevät ,0 0,8 Viherlevät , Keltaviherlevät ,3 0,1 Kultalevät Monadit ja flagellaatit ,1 Muut ,0 Nielulevät Panssarisiimalevät Piilevät Silmälevät ,7 Sinilevät ,0 Tarttumalevät ,2 Viherlevät , Keltaviherlevät ,3 0,1 Kultalevät ,5 0,3 Monadit ja flagellaatit ,5 Muut ,2 Nielulevät Panssarisiimalevät ,0 Piilevät Sinilevät Tarttumalevät ,8 0,1 Viherlevät ,1 Kaikki yhteensä

44 mg/m3 1 (1) LIITE 8. KASVIPLANKTONIN BIOMASSA VV NÄYTEKERROITTAIN 4000 Kasviplanktonin biomassa v Rehevä Karu Lankiluoto Pirttiniemi Kajaanselkä

45 mg/m3 1 (1) LIITE 9. KASVIPLANKTONIN BIOMASSA VV , VUOSIKESKIARVOT 4000 Kasviplanktonin keskimääräiinen biomassa 1995 alkaen 3500 Muutos määrityksessä Lankiluoto Pirttiniemi Kajaanselkä Rehevä Karu

46 LIITE 10. VESIJÄRVEN HAPETTIMIEN JA AUTOMAATTIASEMIEN SIJAINTI 1 (1)