3.8 Hannusjärvi Talvitulokset Kesätulokset Pitkän aikavälin kehitys Metsälampi
|
|
- Kari Aho
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2
3 SISÄLTÖ 1. TUTKIMUKSEN SUORITUS VUODEN 212 SÄÄOLOT JÄRVITULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Kalajärvi Talvitulokset Kesätulokset Pitkän aikavälin kehitys Myllyjärvi Pakankylä Talvitulokset Kesätulokset Pitkän aikavälin kehitys Bodomjärvi Talvitulokset Kesätulokset Pitkän aikavälin kehitys Espoon Pitkäjärvi Talvitulokset Kesätulokset Pitkän aikavälin kehitys Lippajärvi Talvitulokset Kesätulokset Pitkän aikavälin kehitys Luukinjärvi Talvitulokset Kesätulokset Pitkän aikavälin kehitys Hakjärvi Talvitulokset Kesätulokset Pitkän aikavälin kehitys...3
4 3.8 Hannusjärvi Talvitulokset Kesätulokset Pitkän aikavälin kehitys Metsälampi Talvitulokset Kesätulokset Pitkän aikavälin kehitys Matalajärvi Talvitulokset Kesätulokset Espoonlahti Talvitulokset Kesätulokset JOKI/OJATULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Matalajärveen laskevat ojat Gussängsbäcken Kulloonsillanoja Kättbäcken Ravinnevalumat Matalajärveen Espoonjoen alue Glimsån (joki 3) Glomsån (joki 4) Espoonjoen alajuoksu (joki 1) Mustalahdenoja (joki 2) Gumbölenjoki ja Mankinjoki Monikonpuro ja Finnonpuro YHTEENVETO Järvitarkkailu Happitilanteet Fosforipitoisuudet Typpipitoisuudet Klorofyllipitoisuus/rehevyys Kasviplanktonbiomassa ja lajisto Muu veden laatu... 52
5 5.2 Jokitarkkailu Happitilanteet Veden samentuneisuus Sähkönjohtavuus Humusleima Typpiyhdisteet Fosforipitoisuudet Hygieeninen veden laatu...57 LIITTEET: Liite 1. Järvien tarkkailutulokset Liite 2. Ojien tarkkailutulokset Liite 3. Havaintopaikkakartat
6
7 Vesistöosasto/RO Kirjenumero 186/12 Espoon kaupungin ympäristökeskus PL Espoon kaupunki ESPOON JÄRVIEN JA JOKIVESIEN TUTKIMUSTU- LOKSET VUODELTA TUTKIMUKSEN SUORITUS Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry toteutti vuonna 212 Espoon vesistötarkkailun Espoon kaupungin ympäristökeskuksen laatiman tutkimusohjelman mukaisesti. Ohjelmaan kuului kymmenen järveä, kolme Matalajärveen laskevaa puroa sekä kahdeksan muuta virtavesihavaintopaikkaa. Tihennetyn seurannan piiriin kuuluivat seuraavat järvet: Bodomjärvi Kalajärvi Myllyjärvi Pakankylä Lippajärvi Espoon Pitkäjärvi Happinäytteet otettiin kuukausittain tammikuusta maaliskuulle. Kesäaikana veden laatua ja rehevyyttä seurattiin kuukausittain kesäkuusta elokuulle. Heinäkuussa otettiin myös kasviplanktonnäytteet. Maaliskuussa ja heinäkuun lopulla (heinäkuussa otettiin myös kasviplanktonnäyte) tutkittiin lisäksi seuraavat järvet: Luukinjärvi (myös elokuulla) Matalajärvi Metsälampi Hakjärvi Hannusjärvi sekä Espoonlahti helmikuulla, toukokuulla ja elokuulla Järvien tutkimustulokset on esitetty raportin liitteenä (liite 1). Liitteenä ovat myös ojavesien tulokset vuodelta 212 (liite 2), jotka käsitellään järvilausuntojen jälkeen. Tutkimusten havaintopaikat on esitetty liitteenä olevassa karttakuvassa (liite 3). Tutkimuksista on vastannut Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Vesinäytteet otti limnologi Reijo Oravainen, jolla on yli 4-vuoden kokemus ( 3 ) PL 265, 3311 Tampere
8 2 vesistötarkkailusta. Määritykset on tehty yhdistyksen laboratoriossa, joka on Finas-akkreditoitu testauslaboratorio T 64 (SFS-EN ISO/IEC 1725, Kasviplanktonnäytteet analysoi Sanna Kankainen (Tmi Sanna Kankainen). Määritysmenetelmä perustui Utermöhlin (1958), eurooppalaisen standardin (SFS-EN 1524), pohjoismaisten suositusten (Blomqvist & Herlizt 1998 ja Olrik ym. 1998) ja Suomen ympäristökeskuksen (Lepistö 26) kuvaamille menetelmille. Espoon vesistöjen aiempien vuosien vedenlaatutiedot koottiin pääasiassa ympäristöhallinnon Oiva-ympäristö- ja paikkatietopalvelun Hertta 5.2 -tietokannasta sekä edellisistä vuosiraporteista. Järvien ja jokivesistöjen yleiskuvaukset ja perustiedot on poimittu vuoden 211 yhteenvedosta (Helsingin kaupungin ympäristökeskus/tilaustutkimus 211) 2. VUODEN 212 SÄÄOLOT Marras- ja joulukuu olivat runsassateisia ja virtaamat olivat ajoin tulvalukemissa. Järvien jäätyminen tapahtui vasta joulukuun puolella ja suuremmat selät jäätyivät vasta vuodenvaihteen jälkeen, joten happitilanne oli muodostumassa hyväksi viileän veden ja myöhäisen jäätymisen ansiosta. Virtaamat pysyivät keskimääräistä suurempina koko alkutalven ja virtapaikat olivat pitkään sulia. Tammi-maaliskuussa oli pakkasia eikä suojakausia juurikaan ollut. Maaliskuun alussa sää lämpeni ja lumet alkoivat sulaa nopeasti etenkin eteläisimmissä osissa vesistöaluetta. Huittisten-Porin seuduilla maa paljastui lumesta jo kuun lopulla ja ojissa oli suuret virtaamat. Huhtikuun alussa Tampereen seudun yllätti takatalvi ja lunta satoi jopa 4 cm. Säätyyppi viileni yleisestikin ja yöpakkasia oli vielä huhtikuun lopullakin. Viileä sää hidasti lumien sulamista ja jääpeitteen aukeamista. Jäät lähtivät vapun aikaan sään nopeasti lämmetessä. Valumat olivat keväällä runsaita ja järvien pinnat kohosivat normaalia korkeammalle. Hajakuormitus oli siten tavallista voimakkaampaa. Toukokuun puolivälissä oli voimakastuulinen jakso, joka saattoi purkaa jo muodostunutta kerrosteisuutta. Alusveden lämmetessä sen hapenkulutus lisääntyy ja happitilanne muodostuu loppukesää kohti heikoksi. Toukokuun lopulla ilmat lämpenivät ja järviin muodostui pysyvä kerrosteisuus. Kesän säätyyppi oli viileä ja sateinen. Pitkiä hellekausia ei ollut, joten pintaveden lämpötila pysytteli 2 asteen tuntumassa. Näin ollen leväkukinnat olivat lyhytaikaisia ja tavallista vähäisempiä. Sinilevää esiintyi lähinnä hyvin rehevissä järvissä, mutta pintakukintoja ei ollut tai ne olivat lyhytaikaisia. Syyskuussa säätyyppi muuttui viileämmäksi ja sateiseksi. Syyskuun puolivälissä satoi lähes 1 mm, joten virtaamat lisääntyivät nopeasti syksyä kohti (kuva 2.1.). Myös lokakuu oli tavallista sateisempi ja ojat ja joet tulvivat monin paikoin. Järviin valui siten runsaasti hajakuormaa, joka lisäsi humusleimaa ja kohotti ravinnetasoa. Ensimmäiset pakkaset tulivat lokakuun lopulla, jolloin satoi myös ensilumi. Marraskuu oli kuitenkin vielä lauha ja sateinen. Marraskuun lopussa oli myrskyjä, jotka sekoittivat veden tehokkaasti. Pakkaskausi alkoi yhtäkkisesti joulukuun vaihteessa. Yli 1 asteen pakkanen jääti järvet nopeasti. Jäätymisajankohta oli lähes normaali ( ). Sateiden jäljiltä virtaamat jäivät
9 3 suuriksi, joten happitilanteen kannalta talvikaudesta ei ole tulossa kovin vaikea. Humusleima ja ravinnepitoisuudet tulevat olemaan kuitenkin tavanomaista suurempia. mm 16 Helsinki, Kaisaniemi Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 2.1. Sadanta Helsingin Kaisaniemessa vuosina 211 ja 212 verrattuna pitkän aikavälin keskiarvoon. Cº Keskilämpötila Helsingissä vuonna 212 ja vuosina keskilämpötila Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 2.2. Kuukauden keskilämpötila Helsingissä vuonna 212 verrattuna pitkän aikavälin keskiarvoon. 3. JÄRVITULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 3.1 Kalajärvi Kalajärvi sijaitsee Pohjois-Espoossa ja kuuluu Espoonjoen valuma-alueeseen. Järvi laskee Nipertbäckeninpuroon, joka muuttuu Vanhankartanonpuroksi ennen laskemistaan Pitkäjärveen. Kalajärvi on pinta-alaltaan 16 ha, sen suurin syvyys on 2 m ja keskisyvyys 1,2 m. Järven eteläosan rannat ovat soistuvia. Valuma-alue on pieni, vain,7 km2, ja suurin osa valuma-alueesta on metsää. (Oinonen
10 4 28) Kalajärven vesi on kirkasta, vaikkakin hieman humuspitoista. Järvi happamoitui 198-luvun alun jälkeen, mutta on toipunut lähes ennalleen. Talvella järvellä havaittiin happikadosta johtuvia kalakuolemia. Kalajärven vesikasvillisuus on vuosien kuluessa runsastunut ja muuttunut, minkä epäillään johtuvan vedenlaadun muutoksista (Oinonen 28) Talvitulokset Kalajärven happitilanne oli tammikuussa vielä hyvä, mutta heikkeni tyydyttäväksi helmikuulla. Sulamisvesien vaikutuksesta happitilanne koheni pintavedessä hieman maaliskuussa. Vaikka lähtötilanne oli tammikuussa vertailuvuosien paras, pitkä kova talvi kulutti happivaroja ja lopputulos oli hyvin tavanomainen. Happitilanne oli lopputalvella tyydyttävä (kuva 3.1). Helmikuulla se oli jopa vertailutalvien heikoin. Ilmeisesti syksyn runsaat valumat toivat järveen humusaineita, jotka kuluttivat hajotessaan tavallista enemmän happea. Hapen kulutukseen vaikuttaa välillisesti myös järven mataluus ja pieni vesitilavuus (pohjaefekti). Muutoin vesi oli talvella kirkasta ja lievästi ruskeaa. Fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Typpeä oli kohtalaisesti, koska vedessä on runsaasti humusta ja sen myötä typpitaso hieman nousee. mg/l Kalajärven happitilanne Tammi Helmi Maalis Kuva 3.1. Kalajärven (1 m) happipitoisuudet eri talvikuukausina Kesätulokset Kalajärveen ei muodostu kesällä pysyvää lämpötilakerrosteisuutta, koska se on hyvin matala. Näin ollen happitilanne pysyy avovesiaikana hyvänä (kyll.% 87-9). Muutoin vesi oli kirkasta ja lievästi ruskeaa. Fosforipitoisuus pysyi alhaisena eli lievästi rehevässä luokassa (15-17 µg/l). Typpeä oli niin ikään normaalisti. Typpipitoisuus kohosi loppukesää kohti runsaiden sateiden takia. Yleensä typpipitoisuus laskee loppukesää kohti. Liuennutta typpeä ei kesäaikaan juuri ollut.
11 5 Levämäärää kuvaava klorofyllipitoisuus oli lievästi rehevien järvien luokassa (4,4-7,3 µg/l), mikä on sopusoinnussa alhaisen ravinnetason kanssa. Veden hygieeninen laatu oli heinäkuussa moitteeton. Kalajärven kasviplanktonbiomassa oli 138 mg/m3, joka kuvaa mesotrofiaa (lievää rehevyyttä). Vuosien biomassa on vaihdellut välillä 4-9 mg/l, joten levää oli nyt keskimääräistä hieman enemmän. Valtalajistona olivat nielulevät, panssarilevät ja kultalevät (Dinobryon- ja Uroglena-suvut). Niiden osuus oli lähes puolet biomassasta (kuva 3.2). Piilevää oli varsin vähän ja sinilevääkään ei juuri esiintynyt (osuus 3%). Kalajärven planktonkoostumus CYANOPHYTA 3 % CRYPTOPHYTA CHOANO- JA 1 % ZOOFLAGELLATA % MONADS JA FLAGELLATES 13 % CHLOROPHYTA 17 % DINOPHYTA 14 % CHRYSOPHYTA 43 % Kuva 3.2. Kalajärven kasviplanktonkoostumus heinäkuussa Pitkän aikavälin kehitys Kalajärvestä on tulosaineistoa 2-luvun alkuvuosilta ja viimeiseltä neljältä vuodelta. Päällysveden laatu lopputalvella ja kesällä on esitetty eräiden suureiden osalta seuraavissa kuvissa. Kalajärven fosforipitoisuudessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Talvella pitoisuus on tasolla 8-1 µg/l ja kesällä tasolla 16-2 µg/l (kuva 3.3).
12 6 Kalajärven pintaveden fosforipitoisuus lopputalvella ja kesällä kok.p µg/l Kuva 3.3. Kalajärven päällysveden fosforipitoisuuksia Kalajärven pintaveden typpipitoisuus lopputalvella ja kesällä kok.n µg/l Kuva 3.4. Kalajärven päällysveden typpipitoisuuksia Kalajärven typpipitoisuudet ovat olleet viime vuosina luonnontilaisten järvien tasolla. Ajoittain typpipitoisuus on kohonnut talvella selvästi ja nämä muutokset ovat yhteydessä happitilanteen heikkenemiseen (kuva 3.4). Kalajärven päällysveden klorofyllipitoisuus loppukesällä klorof. µg/l Kuva 3.5. Loppukesän klorofyllipitoisuuksia Kalajärvessä
13 7 Klorofyllipitoisuus näyttäisi laskeneen viime vuosina, mikä osoittaa levämäärän vähentyneen. Humusjärvissä limalevän esiintyminen nostaa voimakkaasti klorofyllipitoisuutta, mutta siitä ei liene tässä kysymys. Vuoden 212 runsassateisuus ei näkynyt millään lailla Kalajärven veden laadussa. Humusleima tulee kuitenkin talvella nousemaan edellisvuosista, joten muutoksia on odotettavissa talven 212 havainnoissa. 3.2 Myllyjärvi Pakankylä Myllyjärvi sijaitsee Pohjois-Espoossa Pakankylässä ja kuuluu Espoonjoen vesistöalueeseen laskien Bodomjärveen. Järven ympärillä on rauhoitusalue. Myllyjärven pinta-ala on 16 ha ja suurin syvyys noin 8,5 m. Järvi sijaitsee korkealla mäellä osittain soistuneen kangasmaaston ympäröimänä. Valuma-alue on pieni, vain,7 km2, ja se on pääosin metsää. Perustyypiltään Myllyjärvi on karu, niukkasuolainen ja hapahko järvi, jonka puskurikyky on heikko. Typpi- ja fosforipitoisuudet ovat luonnontilaisen järven tasolla Talvitulokset Karuhkon Myllyjärven happitilanne oli alkutalvella hyvä heiketen tyydyttäväksi maaliskuussa (kuva 3.6.). Pohjallakin oli silti hyvä happitilanne eikä sisäistä kuormitusta ollut todettavissa. Perustyypiltään Myllyjärvi on karu, niukkasuolainen ja hapahko järvi, jonka puskurikyky on heikko. Typpi- ja fosforipitoisuudet ovat luonnontilaisen järven tasolla. mg/l Myllyjärven happitilanne 212 Tammi Helmi Maalis 1 m 4 m 7,4 m Kuva 3.6. Pakankylän Myllyjärven happitilanne talvella 212.
14 Kesätulokset Kesällä alusvedessä ei ollut happea lainkaan johtuen siitä, että vesi ei tuulettunut normaalisti kevätkierrossa. Tämän paljastaa alusveden alhaiseksi jäänyt (alle 5 o C). Happi kului vähiin myös välivedestä (kuva 3.7). mg/l Myllyjärven happitilanne kesällä m 4 m 7,4 m kesä heinä elo Kuva 3.7. Pakankylän Myllyjärven happitilanne kesällä 212. Päällysveden ravinnepitoisuudet pysyivät kesällä karujen järvien tasolla. Klorofyllipitoisuus oli alkukesällä niukasti koholla, mutta laski elokuulla karuun luokkaan. Alusvedessä tapahtui ravinnepitoisuuksien nousua sisäisen kuormituksen takia. Hapettomaan veteen vapautui pohjasta fosforia raudan pelkistyessä (kuva 3.8) ja typpeä ammonifikaation seurauksena (kuva 3.9). Pitoisuusnousut olivat kuitenkin järven tilan kannalta vähäisiä, mikä kertoo pohjalietteen alhaisesta ravinnesisällöstä. Veden hygieeninen laatu oli heinäkuussa moitteeton. µg/l Myllyjärven fosforipitoisuus m 4 m 7,4 m kesä heinä elo Kuva 3.8. Pakankylän Myllyjärven fosforipitoisuus kesällä 212 eri syvyyksillä.
15 9 µg/l Myllyjärven typpipitoisuus m 4 m 7,4 m kesä heinä elo Kuva 3.9. Pakankylän Myllyjärven typpipitoisuus kesällä 212 eri syvyyksillä. Myllyjärven kasviplanktonbiomassa oli 83 mg/m3, joka kuvaa mesotrofiaa (lievää rehevyyttä). Vuosien biomassa on vaihdellut välillä 4-9 mg/l, joten levää oli nyt normaalisti. Valtalajina oli kultaleviin kuuluva limalevä (Gonyostomum semen). Limalevä voi aiheuttaa limaisuutta iholle uinnin yhteydessä. Kultalevien osuus oli yli puolet biomassasta (68%). Myös panssarileviä oli kohtalaisesti (Dinophyceae). Sinilevää ei esiintynyt lainkaan (kuva 3.1). Myllyjärven planktonkoostumus CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA % CHLOROPHYTA 5 % MONADS JA FLAGELLATES 5 % CYANOPHYTA % CRYPTOPHYTA 7 % DINOPHYTA 15 % CHRYSOPHYTA 68 % Kuva 3.1. Pakankylän Myllyjärven kasviplanktonkoostumus heinäkuussa Pitkän aikavälin kehitys Myllyjärvestä on tulosaineistoa vain 2-luvun alkuvuosilta. Päällysveden typpipitoisuus vaihteli tuolloin välillä µg/l ja fosforipitoisuus 8,6-2 µg/l. Tilanne on pysynyt näiltä osin muuttumattomana.
16 1 3.3 Bodomjärvi Bodominjärvi on Espoon suurin järvi, ja se kuuluu Espoonjoen valuma-alueeseen. Järven pinta-ala on 412 ha, suurin syvyys 13 m ja keskisyvyys 4,3 m. Valuma-alue on kooltaan 31,7 km2. Bodominjärven valuma-alueesta noin 15 % on peltoa. (Hagman 21). Bodominjärvi oli Espoon vedenhankintavesistö (Hagman 21). Järvellä on havaittu sinileväkukintoja lähes vuosittain ja vesi on melko ravinteikasta. Pohjan läheisessä vedessä on ajoittain niukasti happea niin kesällä kuin talvellakin (Oinonen 28). Vuoden 28 arviointiohjelmassa Bodominjärvi sijoittui luokkaan lievästi rehevä (Soini 29). Järvi on käsitelty kuparisulfaatilla ensimmäisen kerran vuonna 1966 ja tämän jälkeen useina vuosina järven ollessa vedenhankintavesistönä. Bodominjärveen on asennettu 198 lappoputki, jota pitkin syvännevettä johdetaan Oittaanjokeen. Ensimmäiset hapetuskokeilut tehtiin 197-luvulla, mutta varsinaisiin hapetuksiin päästiin 198-luvulla. Järveä tullaan jatkossa kunnostamaan vuonna 21 valmistuneen kunnostussuunnitelman mukaisesti ulkoista kuormitusta vähentämällä, tehokalastamalla, hapettamalla ja kasvillisuutta poistamalla (Hagman 21). Kunnostussuunnitelmassa Bodominjärven ulkoinen kuormitus laskettiin VEPS-mallilla. Tulosten mukaan 75 % fosforin ulkoisesta kuormituksesta arvioitiin aiheutuvan peltoviljelystä. Typen osuuden arvio peltoviljelystä oli 45 %. Järven sedimenttiä tutkittiin vuonna 28. Tulosten mukaan sedimentti ei toimisi merkittävänä ravinteiden vapauttajana (Hagman 21) Talvitulokset Bodomjärven päällysveden happitilanne pysyi hyvänä läpi talven (kuva 3.11.). Alusveden puolella happi kului varsin nopeasti ja oli pohjan läheltä maaliskuulla jo vähissä (,85 mg/l). Verrattaessa talvia havaitaan, että talvi 212 oli päällysveden osalta talven 29 tavoin muita helpompi (kuva 3.12). Alusveteen kohdistui kuitenkin voimakas kulutuspaine hapen lähes loppuessa pohjalta. Varsin korkea alusveden lämpötila lisäsi osaltaan kulumisnopeutta. Myös näytesyvyys oli hieman muita vuosia suurempi, mikä osaltaan heikentää vertailupitoisuutta. Bodomjärven vesi oli talvellakin erittäin sameaa, emäksistä ja runsasravinteista. Näkösyvyys oli vain,4-,5 metriä. Kokonaisfosforin perusteella järvi on rehevä. Myös typpipitoisuus on hajakuormituksen takia koholla. Vähähappisuus lisäsi pohjalla kokonaisfosforin pitoisuutta kevättalvella.
17 11 mg/l Bodomjärven happitilanne 212 Tammi Helmi Maalis 1 m 5 m 8 m 1,6 m Kuva Talven 212 happitilanne Bodomjärvessä. mg/l Bodomjärven maaliskuun happitilanne m 5 m 8 m 1,6 m Kuva Maaliskuun happitilanne Bodomjärvessä eri syvyyksillä Seuraavassa kuvassa on esitetty eri vesikerrosten happipitoisuus niiltä osin kuin tuloksia on olemassa. Kuvasta havaitaan, että pohjanläheisen veden happitilanne on nykyisin hieman heikompi kuin 198-luvun alkuvuosina. Tulokset ajalta 2-23 eivät ole vertailukelpoisia, koska alimmat näytteet on otettu 8-9 metrin syvyydeltä eikä metri pohjan yläpuolelta, kuten ohjeissa sanotaan. Ei ole siten yhdentekevää miten näytteenotto toteutetaan, kun laaditaan pitkiä aikasarjoja.
18 12 Bodomjärven happitilanne lopputalvella Happipitoisuus mg/l , Happitilanne lopputalvella eri syvyyksillä ja Kesätulokset Bodomjärven päällysveden happitilanne oli kesällä normaali (kyll. % 86-88). Epävakaan lämpötilakerrosteisuuden takia happivaje rajoittui aivan pohjan pintakerrokseen (kuva 3.13). Alusveteen kohdistuu kuitenkin voimakas hapenkulutuspaine, sillä lyhyenkin kerrostumisen aikana happi loppuu nopeasti pohjalta. Korkea alusveden lämpötila lisää osaltaan kulumisnopeutta. Happea kului alkukesällä jopa,16 mg/l/d. mg/l Bodomjärven happitilanne kesällä 212 kesä heinä elo 1 m 5 m 8 m 1,6 m Kuva Kesäajan happitilanne Bodomjärvessä vuonna 212. Bodomjärven vesi oli erittäin sameaa, emäksistä ja runsasravinteista. Näkösyvyys oli vain,7-1,1 m. Kokonaisfosforin perusteella järvi on rehevä (kok.p yli 3 µg/l). Fosforipitoisuus kohosi pohjalla loppukesää kohti hapen vähetessä (kuva 3.14). Koska pintaveden fosforipitoisuus ei kohonnut, tuottavaan kerrokseen ei kohdistunut ns. sisäistä kuormitusta. Myös typpipitoisuus on hajakuormituksen
19 13 takia koholla. Bodomjärven typpipitoisuus laski loppukesää kohti (kuva 3.15), koska nitraatit loppuivat vesimassasta heti kesäkuun jälkeen. Liuennen typen puute johtaa typpirajoitteisuuteen, josta seuraa loppukesällä sinileväkukintoja, mikäli liuennutta fosforia on saatavilla. Sinileväkukinnat ovatkin olleet yleisiä Bodomjärvessä. µg/l Bodomjärven fosforipitoisuus kesällä m 5 m 1,6 m kesä heinä elo Kuva Bodomjärven fosforipitoisuus kesällä 212 eri syvyyksillä. Vähähappisuus lisäsi pohjalla kokonaisfosforipitoisuutta selvästi. heikon kerrostumisen takia fosforia voi päästä myös tuottavaan pintakerrokseen kovatuulisten jaksojen aikana. Kesällä 212 päällysveden fosforipitoisuus ei kuitenkaan lisääntynyt loppukesää kohti (kuva 4.6). µg/l Bodomjärven typpipitoisuus kesällä m 5 m 1,6 m 4 2 kesä heinä elo Kuva Bodomjärven typpipitoisuus kesällä 212 eri syvyyksillä.
20 14 Päällysveden klorofyllipitoisuuden perusteella Bodomjärvi oli rehevä (klorofylli-a µg/l). Levämäärä pysyi kesän ajan vakaana, samoin pintaveden ph. Veden hygieeninen laatu oli heinäkuussa moitteeton. Kasviplanktonbiomassa oli heinäkuussa 67 mg/m3 eli erittäin voimakasta rehevyyttä kuvaavalla tasolla (=eutrofia). Valtalajina oli piilevä Tabellaria flocculosa (42 %). Sinilevääkin oli kohtalaisen paljon (15%). Tyyppilajeja olivat Snowella ja Anabaena sp. Bodomjärven planktonkoostumus CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA % CHLOROPHYTA 7 % MONADS JA FLAGELLATES 2 % CYANOPHYTA 15 % CRYPTOPHYTA 5 % CHRYSOPHYTA 59 % DINOPHYTA 12 % Kuva Bodomjärven kasviplanktonkoostumus heinäkuussa Pitkän aikavälin kehitys Bodomjärvestä on kattavasti tulosaineistoa 2-luvulta ja viimeiseltä neljältä vuodelta. Päällysveden laatu lopputalvella ja kesällä on esitetty eräiden suureiden osalta seuraavissa kuvissa. Bodomjärven päällysveden fosforipitoisuudessa ei ole tapahtunut suuria tai pysyviä muutoksia. Normaalista poikkeavaa on se, että fosforipitoisuus on talvella yleensä suurempi kuin loppukesällä (3-5 µg/l). Yleensä maamme järvissä tilanne on juuri päinvastoin. Loppukesällä fosforipitoisuus on ollut välillä 2-4 µg/l (kuva 3.17). Fosforitaso vaihtelee voimakkaasti ja on selvästi sidoksissa valumatilanteeseen. Kuivan talven 23 fosforipitoisuus oli vain 12 µg/l, kun talven 212 pitoisuus oli jopa 5 µg/l. Loppukesän pitoisuutta säätelee leväbiomassan runsaus.
21 15 Bodomjärven pintaveden fosforipitoisuus lopputalvella ja kesällä Kuva Bodomjärven päällysveden fosforipitoisuuksia Bodomjärven pintaveden typpipitoisuus lopputalvella ja kesällä Kuva Bodomjärven päällysveden typpipitoisuuksia Bodomjärven typpipitoisuuksissakaan ei ole tapahtunut tasomuutoksia. Vaihtelu on fosforin tavoin varsin laajaa. Suuria voimakkaaseen typen sidontaan viittaavia typpipitoisuuksia ei ole havaittu. Myös typpimaksimit on mitattu talvella, mutta se on normaalia maamme järvissä. Minimit (4 µg/l) sattuvat loppukesään, jos biomassassa ei ole sinilevää. Vuosina loppukesällä oli sinileväkukintoja ja typpeä oli silloin 9 µg/l (kuva 3.18). Klorofyllipitoisuus osoittaa lievää rehevyyttä (6-15 µg/l). Kesän 212 arvo oli korkein 2-luvull johtuen piilevämaksimista. Vuoden 212 runsassateisuus näkyi Bodomjärven veden laadussa kohonneina talvipitoisuuksina ja korkeana leväbiomassana loppukesällä. Runsas valuma tulee näkymään vielä vuoden 213 tilanteeseenkin, joten muutoksia on odotettavissa talven havainnoissa.
22 16 Bodomjärven päällysveden klorofyllipitoisuus loppukesällä klorof. µg/l Kuva Loppukesän klorofyllipitoisuuksia Bodomjärvessä Espoon Pitkäjärvi Espoon Pitkäjärvi kuuluu Espoonjoen valuma-alueeseen. Järven pinta-ala on 17 ha, suurin syvyys 6,3 m ja keskisyvyys 2,9 m. Valuma-alue on kooltaan 66 km2, ja alueella on laajoja savialueita (Oinonen 28). Pohjoisosasta Pitkäjärvi on matala ja kapea, keskiosa on puolestaan hieman syvempää, eteläosan ollessa osittain umpeenkasvanut (Salo ym. 26). Pitkäjärvi on rehevöitynyt, ja sen ongelmana ovat happikadot ja sinileväkukinnat (Salo ym. 26). Rehevöitymistä aiheuttavat ravinteiden vapautuminen sedimentistä sekä hajakuormitus. Järven vesi on humuspitoista ja ajoittain hyvin sameaa (Oinonen 28). Vuoden 28 arviointiohjelman mukaan Pitkäjärvi luokiteltiin luokkaan erittäin rehevä (Soini 29). Pitkäjärven tilaa on seurattu vuodesta 1962 lähtien. Sen tilaa on pyritty parantamaan muun muassa ilmastamalla ja hapettamalla (talvisin vuodet ja uudelleen vuodesta 1997 alkaen ja kesäisin vuodesta 1999) sekä hoitokalastamalla (viimeisin vuonna 211). Hagman (29) arvioi, että Espoon Pitkäjärvellä ja Lippajärvellä on suurin kunnostustarve Espoossa Talvitulokset Happitilanne heikkeni talven aikana tuntuvasti ja aivan pohjalta happi oli maaliskuussa lähes lopussa (kuva 3.2). Myös päällysveden happivaje oli suuri, koska happikyllästys oli metrissäkin vain 37 %. Vertailuvuosiin nähden happitilanne oli nyt keskimääräistä heikompi, koska järveä ei päästy ilmastamaan lainkaan myöhäisen jäiden tulon takia (kuva 3.22). Veden yleislaatu oli talvella heikohko voimakkaan samennuksen ja korkean ravinnetason takia. Pohjalla oli korkea suolapitoisuus eli katualueiden hulevesiä lienee jo valunut järveen. Ne painuvat pohjalle muuta järvivettä raskaampina. Veden puskurikyky on suuri suolojen lisääntymisen takia.
23 17 mg/l Espoon Pitkäjärven happitilanne 212 Tammi Helmi Maalis 1 m 3 m 4.8 m Kuva 3.2. Espoon Pitkäjärven happitilanne talvella 212. mg/l Espoon Pitkäjärven maaliskuun happitilanne m 3 m 4,8 m Kuva Maaliskuun happitilanne Espoon Pitkäjärvessä vuosina Kesätulokset Happitilanne oli kesällä pinnasta pohjaan hyvä, koska lämpötilakerrosteisuutta ei muodostu näin matalaan järveen (kuva 3.22). Veden yleislaatu oli heikohko voimakkaan samennuksen (näkösyvyys,7-,9 m) ja erittäin korkean ravinnetason takia. Kokonaisfosforipitoisuus (77-11 µg/l) oli tutkittujen järvien korkein (kuva 3.23). Vedessä oli todettavissa koko ajan liukoista fosforia, joka viittaa siihen, että typpi rajoittaa levätuotantoa Pitkäjärvessä. Liuennut typpi olikin alkukesää lukuun ottamatta lopussa. Sinileväkukintaa ei kuitenkaan todettu ilmeisesti viileän ja tuulisen kesän takia. Fosforipitoisuuden puolesta siihen olisi ollut kaikki edellytykset. Sinilevien runsastuminen olisi näkynyt typpipitoisuuden nousuna, mutta sellaista ei havaittu (kuva 3.24).
24 18 mg/l Pitkäjärven happitilanne kesällä 212 kesä heinä elo 1 m 3 m 4,8 m Kuva Espoon Pitkäjärven happitilanne eri syvyyksillä kesällä 212. µg/l Pitkäjärven fosforipitoisuus kesällä m 3 m 4,8 m kesä heinä elo Kuva Espoon Pitkäjärven fosforipitoisuus eri syvyyksillä kesällä 212. µg/l Pitkäjärven typpipitoisuus kesällä m 3 m 4,8 m kesä heinä elo Kuva Espoon Pitkäjärven typpipitoisuus eri syvyyksillä kesällä 212.
25 19 Heinäkuussa pintavedessä havaittiin yksi kolibakteeri. Vesi oli kuitenkin hygieenisesti hyvää uimavettä. Päällysveden klorofyllipitoisuuden perusteella Espoon Pitkäjärvi oli erittäin rehevä. Klorofyllipitoisuus vaihteli µg/l. Levämäärä pysyi klorofyllipitoisuuden perusteella kesän ajan vakaana. Kasviplanktonbiomassa oli heinäkuussa mg/m3 eli erittäin voimakasta rehevyyttä kuvaavalla tasolla (=eutrofia). Biomassa oli tutkittujen järvien suurin. Valtalajina oli panssarilevä Ceratium hirundinella (41 %). Myös piileviä oli runsaasti (mm. Aulacoseira sp.). Sinilevääkin oli kohtalaisen paljon (9%). Tyyppilajeja olivat Planktothrix sp. ja Anabaena sp. Espoon Pitkäjärven planktonkoostumus CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA % MONADS JA FLAGELLATES 3 % CYANOPHYTA 9 % CHLOROPHYTA 13 % CRYPTOPHYTA 8 % CHRYSOPHYTA 23 % DINOPHYTA 44 % Kuva Espoon Pitkäjärven kasviplanktonkoostumus heinäkuussa Pitkän aikavälin kehitys Espoon Pitkäjärvestä on kattavasti tulosaineistoa 2-luvulta. Päällysveden laatu lopputalvella ja kesällä on esitetty eräiden suureiden osalta seuraavissa kuvissa. Espoon Pitkäjärven päällysveden fosforipitoisuudessa ei ole tapahtunut suuria tai pysyviä muutoksia. Fosforipitoisuus on ollut tyypillisesti tasolla 8-1 µg/l. Maksimipitoisuudet ovat loppukesällä (kuva 3.26). Fosforitaso vaihtelee voimakkaasti ja on sidoksissa valumatilanteeseen. Kuivan talven 23 fosforipitoisuus oli alle 4 µg/l, kun talven 212 pitoisuus oli jopa 86 µg/l. Loppukesän pitoisuudet ovat olleet säännöllisesti erittäin rehevien järvien tasolla.
26 .. 2 kok.p µg/l Espoon Pitkäjärven pintaveden fosforipitoisuus lopputalvella ja kesällä Kuva Espoon Pitkäjärven päällysveden fosforipitoisuuksia Bodomjärven pintaveden typpipitoisuus lopputalvella ja kesällä kok.n µg/l Kuva Espoon Pitkäjärven päällysveden typpipitoisuuksia Espoon Pitkäjärven typpipitoisuuksissakaan ei ole tapahtunut tasomuutoksia. Vaihtelu on fosforin tavoin varsin laajaa. Suuria voimakkaaseen typen sidontaan viittaavia typpipitoisuuksia ei ole havaittu. Typpimaksimit on mitattu talvella, mikä on normaalia maamme järvissä. Minimit (noin 4 µg/l) sattuvat loppukesään, jos biomassassa ei ole sinilevää. Vuosina loppukesällä oli sinileväkukintoja ja typpeä oli silloin noin 9 µg/l (kuva 3.27). Klorofyllipitoisuudet osoittavat voimakasta rehevyyttä. Kesien arvot ovat olleet aikaisempaa korkeampia, mikä kertoo levätuotannon lisääntymisestä. Järveen mataluus edesauttaa levien keijuntaa, jolloin valtalajeina voivat olla panssarilevät ja muut suurikokoiset levälajit. Kun typpeä valuu koko ajan järveen, siitä ei tule minimitekijää, mikä antaisi etua sinileville.
27 21 klorof. µg/l Espoon Pitkäjärven päällysveden klorofyllipitoisuus loppukesällä Kuva Loppukesän klorofyllipitoisuuksia Espoon Pitkäjärvessä Lippajärvi Lippajärven pinta-ala on 6 ha, suurin syvyys 4,5 m ja keskisyvyys 2,3 m. Järvi kuuluu Espoonjoen valuma-alueeseen. Valuma-alue on kooltaan 6,5 km2, ja se on maankäytöltään lähinnä asuinaluetta (Oinonen 28). Lippajärven vedet laskevat Lippajärvenojaa pitkin Espoon Pitkäjärveen. Järven veden korkeutta on säännelty vuodesta 1972 alkaen (Salo ym. 26). Lippajärvi on Espoon Pitkäjärven tavoin rehevöitynyt, ja sen ongelmana on erityisesti vanhasta jätevesikuormituksesta johtuva sedimentin ravinnekuormittuneisuus (Salo ym. 26). Järvellä on havaittu säännöllisesti hapettomuutta ja runsaita sinileväkukintoja. Vuoden 21 heinäkuussa Lippajärvellä havaittiin kalakuolemia ja syyskuussa kuolleita järvisimpukoita. Syytä järvisimpukkakuolemaan ei tiedetä. Lippajärvi on luokiteltu vuoden 28 arviointiohjelman mukaan luokkaan erittäin rehevä (Soini 29). Järven tilaa on seurattu vuodesta 1963 alkaen. Lippajärveä kunnostettiin hoitokalastuksin vuosina Lisäksi järveä on hapetettu kesäisin Mixox hapetuskierrätys- menetelmällä vuodesta 21 alkaen (Heitto & Saarijärvi 21b). Lippajärveen on myös asennettu 197-luvulla lappoputki, joka pumppaa syvännevettä Espoon Pitkäjärveen laskevaan puroon Talvitulokset Lippajärven päällysveden happitilanne pysyi hapetuksen ansiosta tyydyttävänä. Myös pohjalla säilyi reilusti hapellinen tila (kuva 3.29). Vertailuvuosiin nähden happitilanne oli pohjalla tavanomainen. Pintaveden happipitoisuus on ollut viime vuosina hieman aikaisempaa alempi (kuva 3.3). Lippajärven vesi oli sameahkoa, runsassuolaista ja emäksistä. Ravinnepitoisuudet olivat rehevän järven luokassa (fosfori 34 µg/l ja typpi 12 µg/l).
28 22 mg/l Lippajärven happitilanne 212 Tammi Helmi Maalis 1 m 4 m Kuva Lippajärven happitilanne talvella 212. mg/l Lippajärven maaliskuun happitilanne m 4 m Kuva 3.3. Maaliskuun happitilanne Lippajärvessä vuosina Kesätulokset Lippajärven vesi oli kesällä sameahkoa, runsassuolaista ja lievästi emäksistä. Ravinnepitoisuudet olivat erittäin rehevän järven luokassa. Lippajärven happitilanne pysyi hyvänä, koska vesimassa ei kerrostunut järven mataluudesta johtuen lämpötilan mukaan. Myös pohjan pinta säilyi reilusti hyvähappisena (kuva 3.31).
29 23 mg/l Lippajärven happitilanne kesällä 212 kesä heinä elo 1 m 4 m Kuva Lippajärven happitilanne kesällä 212. Veden yleislaatu oli heikohko voimakkaan samennuksen (näkösyvyys 1,1-1,6 m) ja erittäin korkean ravinnetason takia. Kokonaisfosforipitoisuus (52-64 µg/l) oli erittäin rehevien järvien tasolla (kuva 3.32). Kokonaistyppeä (73-8 µg/l) oli kohtalaisen runsaasti, mutta nousua ei loppukesää kohden todettu. Liuennut typpi oli alkukesää lukuun ottamatta lopussa. Sinileväkukintaa ei todettu ilmeisesti viileän ja tuulisen kesän takia. Fosforipitoisuuden puolesta siihen olisi ollut kaikki edellytykset. Sinilevien runsastuminen olisi näkynyt typpipitoisuuden nousuna, mutta sellaista ei todettu (kuva 3.33.). µg/l Lippajärven fosforipitoisuus kesällä m 4 m kesä heinä elo Kuva Lippajärven fosforipitoisuus eri syvyyksillä kesällä 212.
30 µg/l Lippajärven typpipitoisuus kesällä m 4 m kesä heinä elo Kuva Lippajärven typpipitoisuus eri syvyyksillä kesällä 212. Heinäkuussa pintavedessä havaittiin kolme kolibakteeria. Vesi oli kuitenkin hygieenisesti hyvää uimavettä. Klorofyllipitoisuus vaihteli µg/l ollen rehevän ja erittäin rehevän luokan rajalla. Kasviplanktonbiomassa oli heinäkuussa 7 74 mg/m3 eli erittäin voimakasta rehevyyttä kuvaavalla tasolla (= eutrofia). Valtalajina oli panssarilevät (Ceratium hirundinella ja Peridiniopsis quadridens). Niiden osuus oli 41 %. Myös kultaleviä ja piileviä (32%) oli runsaasti (mm. Dinobryon, Uroglena ja Aulacoseira sp.). Viherlevääkin oli kohtalaisen paljon (25%), mutta sinilevää hyvin vähän. Espoon Pitkäjärven planktonkoostumus CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA 1 % MONADS JA FLAGELLATES 2 % CYANOPHYTA 5 % CRYPTOPHYTA 4 % CHLOROPHYTA 25 % DINOPHYTA 31 % CHRYSOPHYTA 32 % Kuva Lippajärven kasviplanktonkoostumus heinäkuussa 212.
31 Pitkän aikavälin kehitys Lippajärvestä on kattavasti tulosaineistoa 2-luvulta. Päällysveden laatu lopputalvella ja kesällä on esitetty eräiden suureiden osalta seuraavissa kuvissa. Espoon Pitkäjärven päällysveden fosforipitoisuudessa ei ole tapahtunut suuria tai pysyviä muutoksia. Fosforipitoisuus on ollut tyypillisesti tasolla 4 µg/l ja loppukesän levähuippujen aikana 8-9 µg/l (kuva 3.35). Kuivan talven 23 fosforipitoisuus oli 85 µg/l, kun talven 212 pitoisuus oli vain 34 µg/l. Korkeat fosforipitoisuudet johtuivat talvella 23 koko vesimassan hapettomuudesta. Lippajärven ongelmana on siten sisäinen kuormitus eikä valumavesien aiheuttama hajakuormitus. Loppukesän pitoisuudet ovat olleet säännöllisesti erittäin rehevien järvien tasolla. Lippajärven pintaveden fosforipitoisuus lopputalvella ja kesällä kok.p µg/l Kuva Lippajärven päällysveden fosforipitoisuuksia Lippajärven pintaveden typpipitoisuus lopputalvella ja kesällä kok.n µg/l Kuva Lippajärven päällysveden typpipitoisuuksia Lippajärven typpipitoisuuksissakaan ei ole tapahtunut tasomuutoksia. Vaihtelu on fosforin tavoin varsin laajaa. Suuria voimakkaaseen typen sidontaan viittaavia typpipitoisuuksia ei ole havaittu. Typen sidontaa kuitenkin esiintyy, koska typpimaksimit (noin 17 µg/l) osuvat loppukesään. Myös typpiminimit (noin 6 µg/l) sattuvat loppukesään, jos levälajistossa ei ole runsaasti sinilevää. Vuon-
32 26 na 211 loppukesällä oli sinileväkukintoja ja typpeä oli silloin 176 µg/l, mutta heinäkuussa 212 vain 7 µg/l (kuva 3.27). Klorofyllipitoisuudet osoittavat voimakasta rehevyyttä. Kesällä 211 sinileväkukinnan aikaan vesi oli leväpuuroa. Kesän 212 oltua viileän, sinileväkukintaa ei todettu. Lippajärven päällysveden klorofyllipitoisuus loppukesällä klorof. µg/l Kuva Loppukesän klorofyllipitoisuuksia Lippajärvessä Luukinjärvi Luukinjärvi kuuluu Espoonjoen valuma-alueeseen. Järvi on pinta-alaltaan 3 ha, suurin syvyys on 4 m ja keskisyvyys ainoastaan 1,6 m. Valuma-alueen koko on 4,6 km2, ja valuma-alueella on lähinnä metsää, soita ja harvaa pientaloasutusta (Oinonen 28). Luukinjärven vesi on kirkasta, mutta humuspitoista. Järven planktonissa esiintyy limalevää, mutta vain vähän sinileviä (Oinonen 28). Ravinteikkaissa humusvesissä elävä limalevä tuntuu uimisen jälkeen iholla epämiellyttävän limaiselta. Lisäksi Luukinjärven ongelmana ovat happikadot, joita on esiintynyt talvikausien lisäksi ajoittain myös kesäisin. Luukinjärvi on luokiteltu vuoden 28 arviointiohjelman perusteella luokkaan rehevä (Soini 29). Järven tilaa on seurattu vuodesta 1981 alkaen. Happiongelmien korjaamiseksi järveä on hapetettu vuodesta 27 alkaen talvisin neljä kuukautta ja kesäisin kolme kuukautta. Luukinjärvelle laadittiin kunnostussuunnitelma vuonna 1999 (Keto 2). Järvellä oli talvella 212 toiminnassa kaksi ilmastinta. Myös elokuussa ilmastimet olivat käynnissä, mutta eivät alkukesällä Talvitulokset Järvellä oli toiminnassa kaksi ilmastinta. Happitilanne oli maaliskuussa ilmastuksesta huolimatta varsin huono (kyll% 32). Pohjalta happi oli lähes lopussa, joten hapetuksessa jää katvealueita. Veden humusleima oli vahva ja ravinteita oli rehevälle järvelle tyypillisesti. Ravinteiden vapautumista pohjalta (sisäistä kuormitusta )ei todettu.
33 Kesätulokset Luukinjärven vesi oli kesällä sameahkoa (näkösyvyys 1,-1,2 m). Veden humusleima on kesälläkin vahva ja ravinteita on rehevälle järvelle tyypillisesti. Happitilanne oli heinäkuussa pohjalla huono. Ilmastus ei ollut tällöin käynnissä ja järveen oli muodostunut heikko lämpötilakerrosteisuus. Pinnan ja pohjan välillä oli lämpötilaeroa vain 2,8 o C, mutta happi oli vähissä siitä huolimatta (,6 mg/l). Perustarkkailuun lisättiin elokuu happitilanteen kehityksen seuraamiseksi. Elokuussa vesimassa oli sekoittunut (joko luontaisesti tai käynnistetyn hapettimen ansiosta) ja happea oli silloin hyvin pohjallakin (6,2 mg/l). Päällysveden fosforipitoisuus vaihteli µg/l ja typpipitoisuus oli 68 µg/l. Fosforia oli elokuussa enemmän kuin heinäkuussa, joten rehevyyttä hapetus ei vähentänyt. Heinäkuussa vähähappisessa vedessä oli fosforia 56 µg/l, joten kovin vahvaa sisäistä kuormitusta ei voitu todeta. Tulokset eivät siten juurikaan puolla kesähapetusta. Klorofyllipitoisuus vaihteli µg/l eli oli hyvin lähellä voimakasta rehevyyttä. Heinäkuussa pintavedessä havaittiin kolme kolibakteeria. Vesi oli kuitenkin hygieenisesti hyvää uimavettä. Kasviplanktonbiomassa oli heinäkuussa 4 92 mg/m3 eli erittäin voimakasta rehevyyttä kuvaavalla tasolla (= eutrofia). Valtalajina olivat kultalevät (Synura sp.), piilevät (Aulacoseirasp.) ja Gonyostomum semen). Niiden osuus oli 77 %. Viherlevää ( Pediastrum sp.) oli hieman (25%), mutta sinilevää hyvin vähän. Luukinjärven planktonkoostumus CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA % CHLOROPHYTA 12 % MONADS JA FLAGELLATES 2 % DINOPHYTA % CYANOPHYTA 1 % CRYPTOPHYTA 8 % CHRYSOPHYTA 77 % Kuva Luukinjärven kasviplanktonkoostumus heinäkuussa 212.
34 Pitkän aikavälin kehitys Luukinjärvestä on kattavasti tulosaineistoa 2-luvulta. Päällysveden laatu lopputalvella ja kesällä on esitetty eräiden suureiden osalta seuraavissa kuvissa. Luukinjärven päällysveden fosforipitoisuudessa ei ole tapahtunut suuria tai pysyviä muutoksia. Fosforipitoisuus on ollut tyypillisesti tasolla 3-4 µg/l (kuva 3.39). Loppukesän pitoisuudet ovat olleet säännöllisesti rehevien järvien tasolla. Luukinjärven typpipitoisuuksissakaan ei ole tapahtunut tasomuutoksia. Kohonneita voimakkaaseen typen sidontaan viittaavia typpipitoisuuksia ei ole havaittu. Typen sidontaa esiintyy kuitenkin ajoittain, koska typpimaksimi (15 µg/l) osui loppukesään 29 (kuva 3.4). Luukinjärven pintaveden fosforipitoisuus lopputalvella ja kesällä kok.p µg/l Kuva Luukinjärven päällysveden fosforipitoisuuksia Luukinjärven pintaveden typpipitoisuus lopputalvella ja kesällä kok.n µg/l Kuva 3.4. Lippajärven päällysveden typpipitoisuuksia
35 29 Klorofyllipitoisuudet osoittavat tuntuvaa rehevyyttä. Levähuiput osuvat vuosituhannen alkuun (kuva 3.41). Luukinjärven päällysveden klorofyllipitoisuus loppukesällä klorof. µg/l Kuva Loppukesän klorofyllipitoisuuksia Lippajärvessä Hakjärvi Hakjärvi kuuluu Espoonjoen valuma-alueeseen. Järven pinta-ala on 3 ha ja suurin syvyys 11,3 m. Valuma-alue on kooltaan 4,6 km 2. Valuma-alueella on metsää, suota ja harvaa asutusta. Järven rannalla on ulkoilumaja Talvitulokset Hakjärven happitilanne oli maaliskuussa hyvä ja happea oli pohjallakin runsaasti. Järvi on niukkasuolainen ja hapahko. Ravinnetaso on karuille vesille ominainen. Koska valuma-alue on karua metsämaastoa, myös typpipitoisuus oli alhainen Kesätulokset Vesi oli kesällä kohtalaisen kirkasta (näkösyvyys 2,5 m). Hakjärven kevätkierto jää Pakkalan Myllyjärven tapaan vaillinaiseksi suuresta kokonaissyvyydestä ja suojaisesta sijainnista johtuen. Pohjan lämpötila oli heinäkuussa vain 4,3 o C. Happi oli loppunut pohjalta kokonaan, koska alusvesi ei saa happitäydennystä kevätkierron puuttumisen takia. Välivedessä happea oli hyvin. Merkittävää ravinteiden vapautumista alusveteen ei todettu, joten pohjan kunto on hyvä eikä sisäistä kuormitusta ole. Päällysvesi oli karua (kok.p 11 µg/l) ja levää oli niukasti (klorofylli-a 4,8 µg/l). Heinäkuussa todettiin 7 kolibakteeria. Vesi oli kuitenkin hygieenisesti hyvää uimavettä.
36 3 Kasviplanktonbiomassa oli heinäkuussa mg/m3 eli lievää rehevyyttä kuvaavalla tasolla (= mesotrofia). Valtalajina olivat piilevät (Tabellaria flocculosa). Niiden osuus oli 75 %. Viherlevää ja sinilevää oli hyvin vähän (kuva 3.42). Hakjärven planktonkoostumus CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA % MONADS JA FLAGELLATES 11 % CYANOPHYTA 1 % CRYPTOPHYTA 7 % DINOPHYTA % CHLOROPHYTA 6 % CHRYSOPHYTA 75 % Kuva Hakjärven kasviplanktonkoostumus heinäkuussa Pitkän aikavälin kehitys Hakjärvestä ei ole juurikaan havaintoja. Marraskuussa 2 typpipitoisuus oli 32 µg/l, fosforipitoisuus 12 µg/l, ph 6,4 ja alkaliteetti,9mmol/l. Näihin verrattuna tilanne oli vuonna 212 täysin sama. Poikkeuksellisista kerrosteisuusoloista johtuen Hakjärvi on herkkä kaikenlaiselle lisäkuormalle, joten vesiensuojeluun on syytä kiinnittää erityistä huomiota Hakjärven valuma-alueella. Toistaiseksi siinä on onnistuttu. 3.8 Hannusjärvi Hannusjärvi sijaitsee Kaitaalla Etelä-Espoossa. Järvi on pinta-alaltaan 6 ha ja sen suurin syvyys on noin 2,5 m. Valuma-alueen pinta-ala on,36 km2, ja se on järven pohjoispuolta lukuun ottamatta rakennettua asutusaluetta. Valuma-alueen maaperä koostuu pääasiassa kallio- ja moreenialueista, tosin myös savi-, turve- ja hiekka-alueita esiintyy (Oinonen 28). Hannusjärven vesi on kirkasta, vaikkakin hyvin humuspitoista (Soini 29). Järvellä on runsaasti kasvillisuutta, ja kelluslehtiset kasvit ovat levittäytyneet lähes koko järven alueelle. Myös uistinvita (Potamogeton natans) muodostaa järvellä laajoja kasvustoja. Hannusjärven rannat ovat monin paikoin suoreunaisia (Oinonen 28). Espoon järvien tilan vuoden 28 arviointiohjelman mukaan Hannusjärvi kuuluu luokkaan rehevä (Soini 29). Hannusjärveä on hapetettu talvisin vuodesta 1999 lähtien ja lisäksi kesäisin viiden viikon ajan vuodesta 22 alkaen. Järvellä on tehty erilaisia kunnostustoimenpiteitä Hannusjärven suojeluyhdistyksen toimesta (Oinonen 28, Soini 29).
37 Talvitulokset Järven happitilanne oli tyydyttävä (kyll% 4). Happitilannetta kohennetaan talviaikana hapettamalla, mutta happivajetta oli silti havaittavissa. Valuma-alueen karuudesta huolimatta vedessä oli selvä humusleima ja kohonnut suolapitoisuus, joka johtunee läheisten tie- ja katualueiden valumista. Ravinnetaso oli reheville järville ominainen. Etenkin fosforia oli yllättävän runsaasti Kesätulokset Järven happitilanne oli kesällä hyvä, koska järvi on matala ja vesimassa ilmastuu koko ajan. Liuenneiden suolojen määrä laski tuntuvasti kesällä talveen verrattuna. Vesi lienee siten vaihtunut tehokkaasti sulamisvalumien ja sateisen kesän vaikutuksesta. Ravinnetaso oli lievästi reheville järville ominainen. Talveen verrattuna fosforipitoisuus oli laskenut huomattavasti. Fosforipitoisuus (26 g/l) osoitti lievää rehevyyttä, mutta klorofyllipitoisuus oli rehevän veden luokassa. Koska kyseessä on hapahko humusjärvi, planktonissa voi olla limalevää, joka voi nostaa klorofylliarvoja alhaisesta ravinnetasosta huolimatta. Nyt limalevää ei esiintynyt. Heinäkuussa todettiin 7 kolibakteeria. Vesi oli kuitenkin hygieenisesti hyvää uimavettä. Kasviplanktonbiomassa oli heinäkuussa 6 36 mg/m3 eli voimakasta rehevyyttä kuvaavalla tasolla (= eutrofia). Valtalajina olivat viherlevät (Pediastrum privum), kultalevät (piilevä Rhizosolenia longiseta) ja sinilevät (Micricystis sp. ja Anabaena sp.)(kuva 3.43). Hannusjärven planktonkoostumus CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA % MONADS JA FLAGELLATES 7 % CYANOPHYTA 18 % CRYPTOPHYTA 1 % DINOPHYTA % CHLOROPHYTA 4 % CHRYSOPHYTA 34 % Kuva Hannusjärven kasviplanktonkoostumus heinäkuussa 212.
38 Pitkän aikavälin kehitys Hannusjärvestä on kattavasti tulosaineistoa 2-luvulta. Päällysveden laatu lopputalvella ja kesällä on esitetty eräiden suureiden osalta seuraavissa kuvissa. Hannusjärven päällysveden fosforipitoisuudessa ei ole tapahtunut suuria tai pysyviä muutoksia. Lievää nousua on kuiten havaittavissa. Fosforipitoisuus on ollut tyypillisesti tasolla 2-4 µg/l (kuva 3.39). Loppukesän pitoisuudet ovat olleet kaksi kertaa korkeita (8-1 µg/l). Myös talven 212 pitoisuus oli korkea. Hannusjärven typpipitoisuuksissa ei ole tapahtunut tasomuutoksia. Typpipitoisuus on tyypillisellä humusjärven tasolla (1 µg/l). Typen sidontaa esiintyy kuitenkin ajoittain, koska typpimaksimi (21 µg/l) osui heinäkuulle 211 (kuva 3.45). Sinilevien osuus oli tuolloin 79 % kasviplanktonin määrästä. Hannusjärven pintaveden fosforipitoisuus lopputalvella ja kesällä kok.p µg/l Kuva Hannusjärven päällysveden fosforipitoisuuksia Hannusjärven pintaveden typpipitoisuuslopputalvella ja kesällä kok.n µg/l Kuva Hannusjärven päällysveden typpipitoisuuksia
39 33 Klorofyllipitoisuudet osoittavat ajoittain erittäin voimakasta rehevyyttä. Levähuiput osuvat vuosikymmenen puoliväliin (kuva 3.46). Klorofyllipitoisuus ylitti tuolloin ylirehevien järvien tason. Hannusjärven päällysveden klorofyllipitoisuus loppukesällä klorof. µg/l Kuva Loppukesän klorofyllipitoisuuksia Hannusjärvessä Metsälampi Metsälampi sijaitsee Bembölen lähellä vanhan Turuntien varressa. Järven pinta-ala on 4 ha ja suurin syvyys vain metrin luokkaa. Valuma-alueen pinta-ala on noin 1, km 2. Valuma-alue on rakennettua asutusaluetta järven pohjoispuolta lukuun ottamatta. Maaperä on metsää ja soistunutta lettoa. Rannoilla on runsas vesikasvillisuus Talvitulokset Metsälammen vesi oli talvella hapetonta. Vedessä oli selvä humusleima ja kohonneet ravinnepitoisuudet. Hapettomuus on omiaan lisäämään rehevyyttä sisäisen kuormituksen kautta. Yleislaatuluokka oli talvella huono Kesätulokset Metsälammen vedessä on selvä humusleima ja ravinnetaso on kesälläkin luonnontilaa korkeampi. Kesällä happitilanne on luonnollisesti kohtalaisen hyvä näin matalassa järvessä. Heinäkuussa happivajetta oli kuitenkin todettavissa (kyll. % 51). Fosforipitoisuus (4 µg/l) oli rehevässä luokassa ja klorofyllipitoisuus (3 µg/l) jopa erittäin rehevää tasoa. Kuten Hannusjärvessä myös Metsälammessa limalevä voi kohottaa klorofylliarvoja. Limalevää olikin kohtalaisen runsaasti (82 mg/m3). Heinäkuussa todettiin 4 kolibakteeria. Vesi oli kuitenkin hygieenisesti hyvää uimavettä.
Kesätulokset Pitemmän aikavälin tarkastelu VUOHILAMPI Talvitulokset Kesätulokset
SISÄLTÖ 1. TUTKIMUKSEN SUORITUS... 1 2. VUODEN 213 SÄÄOLOT... 4 3. JÄRVITULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU... 5 3.1 Kalajärvi... 5 3.1.1. Talvitulokset... 6 3.1.2. Kesätulokset... 6 3.1.3. Pitkän aikavälin
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
Lisätiedot3.10 Sorvalampi Velskolan Pitkäjärvi Espoonlahti JOKI/OJATULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU
Pantone 3 SISÄLTÖ 1. TUTKIMUKSEN SUORITUS... 1 2. VUODEN 215 SÄÄOLOT... 4 3. JÄRVITULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU... 5 3.1 Bodominjärvi... 5 3.1.1. Talvitulokset... 6 3.1.2. Kesätulokset... 7 3.1.3. Pitkän
LisätiedotKesätulokset Odilampi Talvitulokset Kesätulokset Siikajärvi Talvitulokset...
SISÄLTÖ 1. TUTKIMUKSEN SUORITUS... 1 2. VUODEN 214 SÄÄOLOT... 4 3. JÄRVITULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU... 5 3.1 Bodominjärvi... 5 3.1.1. Talvitulokset... 6 3.1.2. Kesätulokset... 8 3.1.3. Pitkän aikavälin
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 15. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 15 Espoon vesistötutkimus vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotÛÍÐÑÑÒ ÕßËÐËÒÕ. ÛÍÐÑÑÒ Ö\ÎÊ ÛÒ ÌßÔÊ ÌËÌÕ ÓËÕÍÛÌ ÊËÑÒÒß îðïì. λ ± Ñ ª ²»² ïðòðìòîðïì. Õ» ² ± íïèñïì
ÛÍÐÑÑÒ ÕßËÐËÒÕ Ç³ < *µ» µ«ûíðññò Ö\ÎÊ ÛÒ ÌßÔÊ ÌËÌÕ ÓËÕÍÛÌ ÊËÑÒÒß îðïì λ ± Ñ ª ²»² ïðòðìòîðïì Õ» ² ± íïèñïì SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1. HAVAINTOPAIKAT JA MENETELMÄT... 1 3. TALVEN 1 SÄÄOLOT.... TULOKSET
LisätiedotÛÍÐÑÑÒ ÕßËÐËÒÕ. ÛÍÐÑÑÒ Ö\ÎÊ ÛÒ ÌßÔÊ ÌËÌÕ ÓËÕÍÛÌ ÊËÑÒÒß îðïì. λ ± Ñ ª ²»² ïðòðìòîðïì. Õ» ² ± íïèñïì
ÛÍÐÑÑÒ ÕßËÐËÒÕ Ç³ < *µ» µ«ûíðññò Ö\ÎÊ ÛÒ ÌßÔÊ ÌËÌÕ ÓËÕÍÛÌ ÊËÑÒÒß îðïì λ ± Ñ ª ²»² ïðòðìòîðïì Õ» ² ± íïèñïì SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1. HAVAINTOPAIKAT JA MENETELMÄT... 1 3. TALVEN 14 SÄÄOLOT... 4. TULOKSET
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotTEERNIJÄRVEN TULOKSET JA
Vesiosasto/MP 1.1.214 Kirjenumero 83/14 NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 21 371 NOKIA TEERNIJÄRVEN TULOKSET 19.3.214 JA 13.8.214 1. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
LisätiedotRAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA
Vesistöosasto/RO 13.1.215 Kirjenumero 852/15 Jorma Järvensivu Kankaistonkatu 14 F 21 3871 Kankaanpää RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA 4.8.215 1. TUTKIMUKSEN SUORITUS Tutkimus
LisätiedotKATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014
Vesistöosasto/RO 13.5.214 Kirjenumero 417/14 Luoteis-Lopen Loma-Asukkaat ry c/o Leila Rajakangas Vanha Valtatie 1 B 4 425 KERAVA KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 214 1. JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön
LisätiedotPERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007
PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila
LisätiedotVUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien
LisätiedotKAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014
Vesiosasto/MP 9..2 Kirjenumero 798/ NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 2 7 NOKIA KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2 JA 2. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry tutki Kahtalammen
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotLUUKINJÄRVEN ILMASTUKSEN TEHOKKUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI SEKÄ SUOSITUK- SET JATKOSTA/VUOSI 2013
Vesistöosasto/RO.. Kirjenumero 97/ Espoon kaupungin ympäristökeskus PL 44 7 Espoon kaupunki LUUKINJÄRVEN ILMASTUKSEN TEHOKKUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI SEKÄ SUOSITUK- SET JATKOSTA/VUOSI. JOHDANTO
LisätiedotKETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA
KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotSISÄLTÖ. LIITTEET: Liite 1. Järvien tarkkailutulokset Liite 2. Ojien tarkkailutulokset Liite 3. Havaintopaikkakartta
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. HAVAINTOPAIKAT JA MENETELMÄT... 1 3. KESÄN 2014 SÄÄOLOISTA... 2 4. TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU... 2 4.1 Kalajärvi... 2 4.2 Bodominjärvi... 3 4.3 Espoon Pitkäjärvi... 5 4.4
LisätiedotSammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016
29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 21.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus...
LisätiedotAli-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016
30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniasten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 -P11644 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v. 2011 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 2
LisätiedotPUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012
LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta
LisätiedotEspoon vesistötutkimus 2011
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaustutkimus Espoon vesistötutkimus 2011 Talven 2011 happiraportti Katja Pellikka Sisällysluettelo 1 Havaintopaikat ja menetelmät... 3 2 Sääolot talvella 20 11...
LisätiedotKARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014
LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,
LisätiedotHaukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015
1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen
LisätiedotSISÄLTÖ. LIITTEET: Tarkkailutulokset
SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. TARKKAILUVUODEN SÄÄ- JA VESIOLOT... 1 3. TULOSTEN TARKASTELU... 3 3.1 Mommilanjärvi... 3 3.2 Ansionjärvi... 4 3.3 Koiranvuolle... 4 3.4 Kolmilammi, pohjoinen... 5 3.5 Kolmilammi,
LisätiedotVALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014
LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012
LUVY/121 5.9.213 Tuomo Klemola Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tehtaankatu 4 A9 14 Helsinki ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 tutkimukset ja vertailu vuosiin 29, 211 ja 212 Sammatin Iso Ruokjärvestä
LisätiedotLahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016
8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 300 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. SÄÄ- JA VALUMAOLOT... 1 3. TUTKITTUJEN JÄRVIEN VEDENLAATU... 3 3.1 Iso Oravajärvi... 3 3.2 Kivilahtijärvi...
LisätiedotPaskolammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKaitalammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin
LisätiedotCOOLOX-MENETELMÄN SOVELTUVUUDESTA PANNUJÄRVEN KUNNOSTUKSEEN
28.8.212 19.1.212 17.4.213 25.4.213 1.5.213 3.7.213 12.8.213 25.9.213 22.1.213 2.11.213 25.3.215 28.4.215 28.5.215 24.6.215 1.8.215 3.11.215 16.11.215 Vesistöosasto/RO 23.11.215 Kirjenumero 947/15 Vanajavesikeskus/Suvi
LisätiedotSäynäislammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin
LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet
LisätiedotALAJÄRVEN - VIRALANJÄRVEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008
1 Elina Meriluoto 24.9. Kirje no 692 HÄMEENLINNAN SEUDUN VESI OY Jätevesilaitos Paroistentie 7 136 HÄMEENLINNA ALAJÄRVEN - VIRALANJÄRVEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 1. JOHDANTO Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy
LisätiedotTalviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä
13.6.2017 Limnologi Reijo Oravainen Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry COOLOX - tuotekehitys Havaittiin, että pienissä lammissa, joissa oli
LisätiedotVedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n
Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotRuokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon
LisätiedotLOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi
LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön
LisätiedotKIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja
8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.
LisätiedotOutamonjärven veden laatu Helmikuu 2016
.3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää
LisätiedotKytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu
Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Iso Haiskari, Kiiskilammi, Kolmiperslammi, Piilolammi, Jauholammi, Urolammi ja Usminjärvi olivat vedenlaatuseurannassa elokuussa 2019. Edelliset kesäajan seurantanäytteet
LisätiedotKaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
1.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Luoteisosassa sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017
LisätiedotWiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014
Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren
LisätiedotHämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009
Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009
LisätiedotVesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena
Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi
LisätiedotKESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010
Vesistöosasto/RO 7.3.214 Kirjenumero 229/14 PIRKKALAN KUNTA Vesa Vanninen Suupantie 11 3396 PIRKKALA KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 21 1. JOHDANTO Keskisenkulman järvet ovat ketjussa olevia
LisätiedotKaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017
4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017
LisätiedotEspoon vesistötutkimukset vuonna 2017
Tutkimusraportti 1 / 1 Espoon vesistötutkimukset vuonna 17 Eurofins Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 JOHDANTO... 1 TUTKIMUSALUE JA HAVAINTOPAIKAT... 1 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 VUODEN 17 SÄÄ- JA VESIOLOT....1
LisätiedotValkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016
24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Lapoosta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Työ perustuu
LisätiedotVihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotPienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan länsiosassa sijaitsevan Pienojanlammen vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin
29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016
LisätiedotVihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016
29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKakarin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan
LisätiedotEspoon vesistötutkimukset vuonna 2016
Tutkimusraportti 3/1 Espoon vesistötutkimukset vuonna 1 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 Johdanto... 1 Tutkimusalue ja havaintopaikat... 1 3 Tutkimusmenetelmät... 3 Vuoden 1 sää- ja vesiolot....1 Sääolot....
LisätiedotEspoon vesistötutkimus 2010
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaustutkimus Espoon vesistötutkimus 21 Vuosiyhteenveto Teresa Valonen, Katja Pellikka & Marjut Räsänen Kannen kuvat: Vasemmalla ylhäällä Lippajärven kuolleita järvisimpukoita
LisätiedotVUONNA 2007 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Marika Paakkinen 02.10.2007 Kirje nro 651 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2007 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU
LisätiedotJouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan keskivaiheilla sijaitsevan Jouhtenanjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan
LisätiedotKärjenlammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotEspoon vesistötutkimus 2009
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaustutkimus Espoon vesistötutkimus 29 Vuosiyhteenveto Katja Pellikka & Vuokko Tarvainen Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Havaintopaikat ja menetelmät... 3 3
LisätiedotVUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN 1 VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Marika Paakkinen 02.03.2009 Kirje nro 145 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU
LisätiedotKatsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan
Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet
LisätiedotHARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006
HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila ja happi 2
LisätiedotAhmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014
VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotKokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut
Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut HS 11.11.2017 tiistai, 12. joulukuuta 2017 2 Kemiallisia käsittelyjä Oja Matjärvi Järvi
LisätiedotSISÄLTÖ. LIITTEET: Liite 1. Tutkimustulokset
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKITTUJEN JÄRVIEN VEDENLAATU... 1 2.1 Iso-Inha... 1 2.2 Onkemäenjärvi... 2 2.3 Pikku-Inha... 3 2.4 Pyhäjärvi, Vakkalanselkä... 3 2.5 Ruokojärvi... 4 2.6 Suonojärvi... 4 2.7
LisätiedotKAUKJÄRVEN JA MUSTIALANLAMMEN KUNNOS- TUS/TULOKSET VUOSIEN 2012 JA 2014 NÄYTTEIS- TÄ SEKÄ NIIDEN TARKASTELU
Vesistöosasto/RO 15.1.214 Kirjenumero 814/14 Tammelan kunta Kaukjärvi kirkkaammaksi-hanke Jenni Kemppi Hakkapeliitantie 2 313 TAMMELA KAUKJÄRVEN JA MUSTIALANLAMMEN KUNNOS- TUS/TULOKSET VUOSIEN 212 JA 214
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan
LisätiedotPien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä
Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Suurjärviseminaari Lahti, 8.-10.3.2010 Limnologi Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Limnologi Pena Saukkonen
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotSammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013
25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotHAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA
HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan
LisätiedotNäytteenottokerran tulokset
Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut
LisätiedotSiuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018
30.10.2018 Siuntion kunta, ympäristönsuojelu Siuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018 Siuntion kunnan ympäristönsuojeluyksikkö on laatinut Siuntion pintavesiseurantaohjelman vuosille
LisätiedotSammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017
10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Lihavan vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotSammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus
24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.
LisätiedotYhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus
Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014, Iisalmi Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys
LisätiedotKolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017
9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kolmpersjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotSyvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017
11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan Syvälammen vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotPyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet
Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 12.6.-14.6.2018 Oulu Hannu Salmi, Oulun seudun ympäristötoimi Kuivasjärvi Sivupohja, Oulu + grafiikka
LisätiedotIso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017
9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Iso Heilammen vesinäytteet otettiin 21.2.2017 ja 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotPitkäjärven (Nummi-Pusula) veden laatu elokuu 2018
1.11.2018 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Pitkäjärven (Nummi-Pusula) veden laatu elokuu 2018 Nummen Pitkäjärven pohjoisosasta on laadittu vuonna 2015 kesäajan raportti ja samassa yhteydessä Pitkäjärven
LisätiedotPuulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta
7.4.216 Juho Kotanen ja Antti Haapala Etelä-Savon ELY-keskus Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta 1. Järven ominaispiirteet Puulan Kotalahti (14.923.1.1_5) sijaitsee Mikkelin Otavan taajaman
LisätiedotHaukkalammen veden laatu Elokuu 2017
5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella sijaitsevan pienen Haukkalammen vesinäytteet otettiin 3.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotPIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007
Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi
LisätiedotMusta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017
5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 Kovelonjärven eteläpuolella sijaitsevan Musta-Kaidan vesinäytteet otettiin 2.8.2017 Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotIso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017
23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 Vihdin ja Lohjan rajalla Nummenkylässä sijaitsevan Iso Myllylammen vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotRuuhilammen veden laatu heinäkuu 2018
7.11.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruuhilammen veden laatu heinäkuu 2018 Ruuhilampi sijaitsee Karkkilan Pyhäjärven eteläpuolella. Ruuhijärven pinta-ala on 6,7 hehtaaria ja se kuuluu Löylymaanojan
Lisätiedot