LAHTI AQUA OY, LAHTI ENERGIA OY VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014

Transkriptio

1 Vastaanottaja Lahti Aqua Oy Lahti Energia Oy Asiakirjatyyppi Velvoitetarkkailuraportti Päivämäärä Toukokuu, 2015 Viite LAHTI AQUA OY, LAHTI ENERGIA OY VESIJÄRVEN TILA

2 LAHTI AQUA OY, LAHTI ENERGIA OY VESIJÄRVEN TILA Päivämäärä Laatija Tarkastanut Hyväksyjä Kuvaus Paula Jäntti Sanna Sopanen Outi Salonen Raportti Viite

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. TARKKAILUOHJELMA JA TARKKAILUN TOTEUTUMINEN Muut Vesijärven vedenlaatuun vaikuttavat toimet Automaattiasemien aineisto vuonna KYMIJÄRVEN VOIMALAITOStEN TOIMINTATIEDOT 6 4. LAHTI AQUA OY:N HUUHTELU- JA LAIMENNUSVEDEN OTTO 7 5. SÄÄ 8 6. ENONSELÄN VEDENLAATU Happitilanne Yleinen vedenlaatu Ravinnepitoisuudet Enonselällä Fosfori Typpi Kokonaisravinnesuhde ja rehevyys Enonselän levätuotanto ja rehevyys Enonselän Lankiluodon kasviplankton vuonna Siikasalmi KOMONSELÄN VEDENLAATU Komonselän levätuotanto ja rehevyys Kasviplankton Komonselän Pirttiniemessä vuonna KAJAANSELÄN VEDENLAATU Vaaniansalmi Kajaanselän syvänteen vedenlaatu Ravinteisuus ja kokonaisravinnesuhde Kajaanselän levätuotanto ja rehevyys Kasviplankton Kajaanselällä vuonna YHTEENVETO KIRJALLISUUS 21 LIITTEET Liite 1. Vesijärven velvoitetarkkailun analyysitulokset 2014 Liite 2. Kasviplanktonin lajisto ja biomassat vuonna Enonselkä, Lankiluoto (10) 2.2 Komonselkä, Pirttiniemi (5) 2.3 Kajaanselkä (34) Liite 3. Vesijärven hapettimien ja automaattiasemien sijainti Liite 4. Automaattiasemien klorofyllipitoisuudet. Liite 5. Tilavuuspainotetun fosforin pitoisuus Enonselällä ja Kajaanselällä Liite 6. Tilavuuspainotetun typen pitoisuus Enonselällä ja Kajaanselällä Liite 7. Kokonaisravinnesuhde N/P Enon-, Komon- ja Kajaanselällä v Liite 8. Klorofyllia-a Enon-, Komon- ja Kajaanselän havaintopaikoilla v Liite 9. Klorofyllipitoisuuksien vuosikeskiarvot Enon-, Komon- ja Kajaanselän havaintopaikoilla ja Enonselän maksimiarvot vuosina Liite 10. Kasviplanktonin biomassa v Liite 11. Kasviplanktonin biomassa vuosina Liite 12. Tulosten tulkinnasta: Termit, luokitukset ja lyhenteet

4 JAKELU Lahti Aqua Oy / Martti Lipponen (alkuperäinen + pdf) Lahti Aqua Oy / Jouni Lillman, jouni.lillman@lahtiaqua.fi (1 kopio + pdf) Lahti Energia Oy / Eeva Lillman, eeva.lillman@lahtienergia.fi (1 kopio + pdf) Lahden seudun ympäristöpalvelut / Ismo Malin, ismo.malin@lahti.fi (pdf) Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus / kirjaamo.hame@ely-keskus.fi (pdf) Suomen ympäristökeskus YT-yksikkö / syke.kirjaamo@ymparisto.fi (pdf)

5 1. JOHDANTO Vesijärven velvoitetarkkailusta vastaavat päivätyn ohjelman mukaisesti Lahti Aqua Oy ja Lahti Energia Oy. Lahti Aqua Oy:llä on velvoite tarkkailla laimennusveden ottamisen vaikutusta ja Lahti Energia Oy:llä Kymijärven voimalaitoksen jäähdytysvesien vaikutusta Vesijärvessä. Lahti Aqua Oy:llä on jätevesien johtamislupa Porvoonjokeen (KHO , taltionro 632, drnot 3690, 3712, 3747 ja 3769/1/12), joka edellyttää myös laimennusveden johtamista Porvoonjokeen siten että Porvoonjoen taustavirtaama Ali-Juhakkalassa on aina vähintään 1 m 3 /s ilman Lahti Aqua Oy:n jätevesivirtaamaa. Lahti Aqua Oy:n laimennusveden oton tarkkailu perustuu Korkeimman hallinto-oikeuden antamalla päätöksellä n:o 4198 vahvistamaan Itä- Suomen vesioikeuden päätökseen n:o 13/Va II/86 ( ). Luvan saajan on tarkkailtava veden ottamisen vaikutusta Vesijärvessä ja Vääksynjoessa. Lahti Energia Oy Kymijärven voimalaitoksen jäähdytys- ja jätevesien tarkkailu perustuu Itä- Suomen vesioikeuden antamaan päätökseen n:o 36/II/89. Itä-Suomen vesioikeuden antaman uuden päätöksen n:o 15/99/1 vaatimuksia ryhdyttiin toteuttamaan vuonna Päätöksessä on velvoite lisäseurannasta, mikäli lämpötilan nousu lauhduttimissa ylittää vuorokausikeskiarvona 12 C tai nousunopeus tuntikeskiarvona 8 C. Lisäseuranta käsittää purkuvesistön lämpötilan mittaukset ja biologisen seurannan (Lahden Tutkimuslaboratorio 2004). Vuonna 2014 seurantaa ei toteutettu, koska lämpötilan nousuja ei ollut. Vuonna 2009 laaditussa tarkkailuohjelmassa klorofyllinäytteiden määrää on vähennetty rantaalueiden havaintopaikoilta, ja korvaavana aineistona käytetään Vesijärvisäätiön, Lahden seudun ympäristöpalveluiden ja Helsingin yliopiston ekologian laitoksen Lahden yksikön ylläpitämien automaattiasemien aineistoja. Aineiston kokoamisesta ja laadunvarmistuksesta on aiemmin vastannut Helsingin yliopiston Lahden yksikkö. Vuosien 2013 ja 2014 osalta aineistoa ei ole kalibroitu, joten sitä ei sellaisenaan voida käyttää tämän tarkkailuraportin osana. Tarkkailuohjelmassa edellytetään automaattiasemien aineistojen esittämistä velvoitetarkkailun yhteenvetoon taulukoina ja graafeina siltä osin kuin aineistoa on vuosittain käytössä. Vuosiyhteenveto laaditaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Tarkkailuohjelman mukaisesti joka kolmas vuosi laaditaan pitemmän aikavälin laaja yhteenveto. Ensimmäinen laaja yhteenveto käsitti vuodet Seuraava laaja yhteenveto tulee olemaan vuosilta ja se laaditaan huhtikuussa

6 2. TARKKAILUOHJELMA JA TARKKAILUN TOTEUTUMINEN Vuonna 2014 näytteet on otettu Lahti Aqua Oy:n ja Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitoksen maaliskuussa 2009 uusitun vesistötarkkailuohjelman mukaisesti (Ramboll Analytics Oy 2009). Tarkkailu keskittyy Vesijärven Enonselälle, joka on Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan alueella. Vesijärvi kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen (14. ) ja pintavesimuodostumana se edustaa suuria vähähumuksisia järviä. Valuma-alueeltaan se on pienempi kuin Kajaanselkä, jossa on yksi havaintopaikka (taulukko 1). Kolmas tarkkailussa mukana oleva selkävesi, Komonselkä, on alueista pienin ja siellä sijaitseva tarkkailupiste on Pirttiniemen kohdalla. Yhteensä havaintopaikkoja on 10 kpl (taulukko 2, kuva 1). Kemiallisten analyysien lisäksi (taulukko 3) Lankiluodon, Pirttiniemen ja Kajaanselän ns. runkopisteiltä on otettu kasviplanktonnäytteet kaksi kertaa näkösyvyyden kokoomana (2*ns) (liite 2). Vesijärven hapetus on kuvattu kappaleessa 2.1, automaattisten mittauslauttojen toiminta kappaleessa 2.2. Hapetinten ja mittauslauttojen sijainti on esitetty liitteessä 3. Hapetuksen vaikutuksesta Vesi-Eko on laatinut erillisen raportin (2015). Automaattiasemien klorofyllin ja sinilevien laadunvarmistusta ei vuoden 2014 aineiston osalta ole käytettävissä. Mittaustuloksia on lyhyesti kommentoitu kappaleessa 2.2. ja aineisto on esitetty liitteessä 4. Tarkistamattomanakin ne antavat käsityksen levätuotannon suuruudesta ja ajallisesta vaihtelusta. Vesinäytteet on otettu Limnos -noutimella metrin syvyydeltä, puolivälistä vesisyvyyttä ja metri pohjan yläpuolelta. Lisäksi syvänteiden kohdalla happinäytteitä on otettu kymmenestä metristä ja sitä syvemmältä viiden metrin välein. Näytteenoton yhteydessä on havainnoitu näkösyvyys sekä veden haju ja ulkonäkö. Raportissa käytetyt termit, lyhenteet ja veden laadun luokitukset on koottu liitteeseen 12. Kasviplanktonin biomassan laskennassa on vuodesta 2007 alkaen käytetty Suomen ympäristökeskuksen julkaisemia biovolyymeja. Kasviplanktonaineisto on tallennettu Suomen Ympäristökeskuksen Hertta tietokantaan. Määrityksestä ja tallennuksesta on vastannut Tmi Satu Zwerwer. Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitoksen jäähdytysvesiä purettiin Joutjokeen ja edelleen Vesijärveen jossain määrin koko vuoden. Lämpötilaylityksiä ei ilmennyt, joten erillistä lämpötilaseurantaa ei vuonna 2014 tehty. Taulukko 1. Vesijärven ja sen osa-alueiden hydrologiset tiedot. Enonselkä Komonselkä Paimelan- lahti- Vähäselkä Laitialanselkä Kajaanselkä Vesijärvi *) Valuma-alue (km 2 ) Pinta-ala (km 2 ) ,5 21, ,5 Keskivirtaama (m 3 /s) 1,0 0,8 2,0 1,1 3,9 3,9 Keskitilavuus (10 6 m 3 ) Keskiviipymä (a) 5,6 0,7 0,8 3,5 2,4 5,4 Suurin syvyys (m) 33 14,5 10,5 18, Keskisyvyys (m) 6,8 2,8 4,0 5,6 6,8 6,1 Kokonaisrantaviiva (km) Saarten rantaviivaa (km) 58,5 Saarten pinta-ala (ha) 414,4 Saarten lukumäärä (kpl) 125 *) Vesijärven tiedot tarkistettu järvikortista

7 Taulukko 2. Näytteenottoajankohdat havaintopaikoittain vuonna Lyhenteet viittaavat taulukon 3 analyysivalikoimaan: L=laaja, S=suppea, P=perusseuranta. Hapettimet ovat olleet toiminnassa etupäässä talvella ja kesällä, vaihtelevina jaksoina eri vuosina. Havaintopaikka Tammi Maalis Touko Kesä Heinä Elo Loka Näytekertoja v ENONSELKÄ Lankiluoto 10 L L L S L S L S L S L L 12 Satama 33 P P P P 4 Kiikkula 8 P P P P 4 Isosaari 6 P P P P 4 Siikasalmi 23 P P P P 4 Kaksossaaret 43 P S S S S P 6 Kahvisaari 40 P S S S S P 6 KOMONSELKÄ Pirttiniemi 5 L L L L L L L L 8 Vaaniansalmi 20 P P P P 4 KAJAANSELKÄ Kajaanselkä 34 L L L L L L L L 8 Taulukko 3. Vesijärvitarkkailun analyysivalikoima Muuttuja Perusanalyysivalikoima, P Runkopisteet, laaja analyysivalikoima, L Suppea analyysivalikoima, S happi x x sameus x x ph x x johtokyky x x kokonaisfosfori x x x fosfaattifosfori x nitraattityppi x nitriittityppi x kokonaistyppi x x ammoniumtyppi x rauta x x mangaani x x kloridi x x CODMn x x kiintoaine # 1) # 2) klorofylli-a 1 + kasvipl x # 1) kiintoaine: Kahvisaari ja Kaksossaarilta maalis- ja elokuussa # 2) kiintoaine: Lankiluodosta maalis- ja elokuu 1) Runkopisteiltä klorofylli ja kasviplankton avovesikautena. 2.1 Muut Vesijärven vedenlaatuun vaikuttavat toimet Vesijärven Enonselän tilaan vaikuttaa myös hapetus, joka aloitettiin joulukuussa Hapetuksesta vastaavat Vesijärvisäätiö ja Lahden seudun ympäristöpalvelut. Hankkeen alkuvaiheessa ensimmäinen hapetin toimi Myllysaaren syvänteessä. Sittemmin Mixox MD 1100-laitteita on asennettu syväteisiin vielä 8 kpl (liite 3). Tarkastelujakson talvihapetus oli käynnissä laitteilla 1-8. Kesällä hapettimet 1-4, 6 ja 7 käynnistettiin 4. kesäkuuta ja hapetin nro 5 kesäkuun 30.päivä. Hapetin 8 käynnistettiin elokuun alussa. Hapetus lopetettiin 23. tai 25. syyskuuta. Yksityiskohtaiset käyttötiedot on esitetty hapetuksesta laaditussa raportissa (Vesi-Eko 2014). 3

8 Vesi-Ekon raportin mukaan Enonselän syvänteestä ja Lankiluodosta mitattiin lyhyen aikaa elokuun 2014 puolivälissä alle 2 mg/l happipitoisuuksia. Enonselän syvänteestä täyttä hapettomuutta ei todettu, mutta Lankiluodossa käytiin elokuun puolivälissä hyvin heikossa happitilanteessa, kun pitoisuus meni alle 1 mg/l. Lankiluodossa pohjanläheisen veden ravinnepitoisuuksien nousun syyksi raportissa esitetään aineiden konsentroitumista alusveteen. Alusveden lämpötila nousi hapetuksen seurauksena. Vuoden 2009 jälkeen syystäyskierron on todettu aikaistuneen noin kuukaudella (Vesi-Eko 2014). 2.2 Automaattiasemien aineisto vuonna 2014 Vesijärvellä oli toiminnassa viisi automaattista mittausasemaa vuonna Paimelanlahden ja Lankiluodon automaattiasemilla mitataan a-klorofylliä, sinilevien määrää, happipitoisuutta ja lämpötilaa. Vähäselän asemalla mitataan myös sameutta ja johtokykyä em. paramertien lisäksi. Enonselän ja Myllysaaren automaattiasemat mittaavat a-klorofylliä, happipitoisuutta ja lämpötilaa. Automaattiasemat olivat vuonna 2014 toiminnassa touko-marraskuussa (liite 4). Automaattiaseman mittaustulokseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm valo, sameus ja levälajisto sekä itse mittalaitteista johtuvat tekijät. Nämä tekijät voivat eri vesialueilla ja ajankohtina vaikuttaa eri tavoin. Liitteen 4 klorofylli- tai sinileväaineistoa ei ole kalibroitu vastaamaan laboratoriossa standardimenetelmällä tehtyjä mittauksia. Automaattiasemien tuloksia ei tarkastella velvoitetarkkailun aineiston yhteydessä, koska aineisto on kalibroimaton. Automaattiasemien mittaamat klorofylli- ja sinilevä pitoisuudet on sellaisenaan esitetty kuvaajina liitteessä 4. 4

9 Kuva 1. Vesijärven vesistötarkkailun havaintopaikat 5

10 3. KYMIJÄRVEN VOIMALAITOSTEN TOIMINTATIEDOT Vuonna 2014 Kymijärvi I voimalaitos tuotti sähköenergiaa 110 kv:n verkkoon 437 GWh ja kaukolämpöenergiaa 687 GWh. Sähköenergiasta 95 GWh eli 22 % oli lauhde-energiaa. Höyrykattila oli käynnissä ja , yhteensä 5585 h. Kaasutin oli käynnissä 4387 h. Kymijärvi II-voimalaitoksen tuotanto 110 kv:n verkkoon oli 241 GWh ja kaukolämpöenergian tuotanto 514 GWh. Voimalaitoksen kattila oli käynnissä 7846 h. Suunniteltuja huoltoseisokkeja oli kaksi, keväällä ja syksyllä Lisäksi voimalaitoksella oli useita lyhyitä huoltoseisokkeja. Viivästysaltaista Joutjokeen johdetun veden öljypitoisuus määritettiin normaalitoiminnan aikana neljä kertaa vuonna Näytteiden öljypitoisuudet (C 10 -C 40 ) olivat alle määritysrajojen. Lisäksi alkuvuodesta otettiin kaksi ylimääräistä näytettä, jotka liittyivät kallioöljysäiliön käyttöönottoon. Näytteiden PAH -pitoisuudet olivat alle määritysrajojen. Öljypitoisuudet (C 10 -C 40 ) olivat toisessa näytteessä 0,1 mg/l ja toisessa näytteessä alle määritysrajan (<0,04 mg/l). Vesilaitoksella syntyvän, raakaveden kemiallisen esikäsittelyn jätevesi, käsitellään johtamalla vesi dekantointisäiliöön epäpuhtauksien saostamiseksi. Dekantointisäiliön kirkaste johdetaan Joutjoen kautta Vesijärveen ja saostunut osuus johdetaan Lahti Aquan viemäriverkostoon. Vuonna 2014 Vesijärveen johdetun veden määrä oli m 3 ja viemäriverkostoon johdettu määrä m 3. Vesijärvestä otettiin yhteensä 75 milj m 3 jäähdytysvettä vuonna Vesi johdettiin lauhduttimesta Joutjoen kautta takaisin Vesijärveen. Koko vuoden ajalta lämpökuorma oli 878 TJ. Mikäli lämpökuorma olisi siirretty kerralla vesistöön, olisi se nostanut Enonselän lämpötilaa 1,2 C ja koko Vesijärven lämpötilaa 0,32 C (taulukko 4). Lämpötilan nousu lauhduttimessa ei ylittänyt 12 astetta vuorokausikeskiarvona eikä nousunopeus ylittänyt 8 astetta tuntikeskiarvona vuonna Siksi erillistä tehostettua, lämpötilan ja klorofyllipitoisuuden seurantaa ei tarvinnut toteuttaa. Taulukko 4. Kymijärven voimalaitoksilta vesistöön johdettu jäähdytysvesikuorma ja sen arvioitu vaikutus Vesijärvessä, mikäli lämpökuorma olisi siirretty kerralla vesistöön. Vuosi Jäähdytysvesimäärä, milj. m3 Vesistöön johdettu energia, TJ Enonselän lämpötilan nousu, C Koko Vesijärven lämpötilan nousu, C , ,8 0, , ,2 0, , ,9 1, , ,4 0, , ,7 0, , ,8 0, , ,5 0, , ,9 0, , ,4 0, , ,5 0, , ,7 0, ,4 910,8 1,2 0, , ,8 0, , ,2 0,3 6

11 4. LAHTI AQUA OY:N HUUHTELU- JA LAIMENNUSVEDEN OTTO Lahti Aqua Oy otti Vesijärvestä Porvoojokeen laimennusvettä ja Kariniemen purkutunnelin huuhteluvettä yhteensä m 3 vuonna 2014 ( m 3 v. 2013, kuva 2). Johdetun veden määrä oli 0,5 % Vesijärven tilavuudesta ja vastasi 2,8 senttimetrin vesikerrosta järvessä. Huuhteluveden osuus oli 5 % otetusta vesimäärästä. Tunneli huuhdeltiin noin kerran kuukaudessa maalis-lokakuun aikana. Laimennusvettä otettiin kesä-lokakuussa, kun Patomäen luontainen virtaama oli vielä yli 1 m 3 /s. Laimennennusvettä johdettiin eniten heinä-elokuussa ja lokakuussa Nikulan tasausaltaan saneerauksen päätyttyä. Syyskuussa laimennusvettä ei saneerauksen takia voitu Porvoonjokeen johtaa. Patomäen virtausmittari oli huollossa , joten ko. ajanjaksolta virtaamatiedot puuttuvat. Tunnelin huuhteluveden tai laimennusveden otto ei vaikuta suoraan vedenkorkeuksiin, koska Vesijärveä säännöstellään Vääksynjoessa. Vääksyssä keskivesipinta oli 81,33 m (NN) vuonna 2014 (kuva 3). Vesi oli koko vuoden melko tavanomaisella korkeudella. Kevään ja syksyn tulvahuiput jäivät edellisvuotta alhaisemmiksi. Tammi- ja maaliskuussa 2014 vesipinta oli edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa korkeammalla. Loka-joulukuussa vesipinta oli edellisvuosia matalammalla, 81,20 m merenpinnan yläpuolella m3/a Laimennus- ja huuhteluveden määrä m3/a Kuva 2. Vesijärvestä otettu laimennus- ja huuhteluvesi vuosina

12 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu NN (m) VESIJÄRVEN TILA 81,70 Vesipinnan korkeus Vääksyssä 81,60 81,50 81,40 81,30 81,20 81,10 81, Kuva 3. Vesijärven keskivedenpinnan korkeus Vääksyssä 5. SÄÄ Joulukuussa 2013 Vesijärven Enonselkä jäätyi kertaalleen, mutta leudon sään ja voimakkaiden tuulten takia jäät rikkoontuivat ja sulivat vileä ennen joulua. Lopullisesti Enonselkä jäätyi tammikuuta Jäät sulivat , joten jääpeitteistä aikaa oli 88 vrk (n. 3 kk). Syksyllä 2014 Enonselkä jäätyi joulukuun 23. päivä. Tammikuun keskilämpötila -8,9 o C oli vertailujaksoa matalampi, kuukauden sademäärä jäi normaalia pienemmäksi (taulukko 1). Helmi- ja maaliskuu olivat lämpimiä ja vähäsateisia. Helmikuu oli jopa 6 o C vertailujaksoa lämpimämpi. Koko talvi oli vähäluminen. Huhtikuu oli hieman tavanomaista lämpimämpi ja sademäärä oli vuoden alhaisin, 13 mm. Touko- ja kesäkuu olivat sateisia ja kesäkuu oli kolea. Heinäkuu oli vuoden lämpimin kuukausi, kun keskilämpötila oli 19,2 o C. Sateita tuli vähän ja hellejakso kesti 38 vrk. Elokuun keskilämpötila 16,1 o C, ja sademäärä 74 mm, olivat keskimääräiset. Syys- marraskuun sademäärät olivat alhaiset ja lämpötilat vertailujakson tasolla. Joulukuu oli melko sateinen eikä kireitä pakkasia ollut Lahden Launeen säähavaintoasemalla vuoden 2014 kokonaissademäärä oli 522 mm ja vuoden keskilämpötila 5,7 o C. Sademäärä oli 104 mm pienempi kuin pitkänajan ( ) keskiarvo 626 mm, ja keskilämpötila oli 0,8 o C korkeampi kuin vertailujaksolla (taulukko 5). 8

13 Taulukko 5. Kuukauden keskilämpötila ja kuukausisadanta Lahdessa vuosina sekä vastaavat pitkän aikavälin keskiarvot vv (lähde: Ilmatieteenlaitos). Kuukausi Lämpötila C Laune Laune Laune ENONSELÄN VEDENLAATU Laune 2013 Sadanta mm Laune 2014 Laune Tammi -6,5-8,9-5, Helmi -3,1-0,7-6, Maalis -7,6 0,7-2, Huhti 2,3 4,7 4, Touko 13,3 10,3 10, Kesä 17,1 12,8 14, Heinä 16,9 19,2 18, Elo 15,5 16,1 15, Syys 10,7 10,5 10, Loka 5,2 4,5 4, Marras 2,2 1,3 0, Joulu 0,2-2,4-3, ,5 5,7 4, Enonselän hapettimet vaikuttavat veden laatuun selvästi Lankiluodon, Kiikkulan ja Satama 33:n (Myllysaari) pisteillä. Enonsaaren luoteiskulman hapettimen vaikutus ilmenee vaihtelevasti Isosaaren näytepisteen veden laadussa. 6.1 Happitilanne Tammi-maaliskuussa 2014 happitilanne Enonselällä oli hyvä. Tyydyttävällä tasolla (60-80 %) olevia hapen kyllästysasteita todettiin vain Isosaaressa ja Lankiluodossa maaliskuussa. Toukokuussa näytteet otettiin kevään täyskierron loppupuolella: selkävesien lämpötila oli jo noin 8 C ja vesipatsas hapen suhteen täyskyllästynyt. Toisin kuin aiempina vuosina, kasviplanktontuotannosta aiheutuvaa hapen ylikyllästystä ei todettu. Lankiluodossa happea oli kesäkuussa m syvyydessä noin 60 % täyskyllästyneisyydestä. Heinäkuun lopulla m syvyydessä kyllästysaste oli 51 %, sen alapuolella noin 40 %. Heikoimmillaan happitilanne oli elokuun loppupuolella. Tuolloin m syvyydessä happea oli 1,4-1,8 mg/l, mikä vastasi huonoa, alle 20 %, happikyllästystä. Isosaaressa happitilanne oli kesällä hyvä. Kiikkulan syvänteessä lievää hapen vajausta todettiin elokuussa, kun kyllästysaste oli 40 %. Satama 33:n happitilanne oli koko kesän vähintään tyydyttävä. Siikasalmessa happitilanne oli hyvä kaikilla näytekerroilla. Syystäyskierron alkuvaiheessa lokakuun 13. päivä, vesi oli asteista. Happipitoisuus oli noin 10 mg/l ja kyllästysaste noin 90 %. 6.2 Yleinen vedenlaatu Enonselän pintaveden happamuus oli keskimäärin ph 7,5 7,8 (taulukko 7). Emäksisintä vesi oli toukokuun lopussa, ph 7,7-7,9 ja heinäkuussa, jolloin ph-arvot olivat välillä 7,8-8,2. Syvyyssuuntaiset erot happamuudessa olivat suurimmillaan kesällä. Syystäyskierron aikaan veden ph oli 7,6. Alkaliteetin vaihtelut Enonselällä olivat tyypillisesti hyvin pieniä ja seurasivat happamuuden muutoksia. Tyypillisesti alkaliteetti oli 0,60 mmo/l pinnassa. Toukokuussa Siikasalmessa alkaliteetin ero pinnan ja pohjan välillä oli 0,09 mmol/: pohjasta mitattu 0,66 mmol/l, on kauden korkeimpia arvoja. Korkein alkaliteettiarvo, 0,68 mmol/l, todettiin lokakuussa Satama 33 pohjanläheisestä vesikerroksesta. Myös Lankiluodossa todettiin usein alkaliteetin olevan kohonnut pohjan läheisyydessä. 9

14 Enonselän väriluku oli pinnassa noin 20 mgpt/l ja kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) 5,1 mg/l, mikä kuvaa vähähumuksista vesistöä. Arvot olivat vuotta 2013 matalampia. Myös sameus oli edellisvuotta vähäisempää. Alusveden sameus ja väriluku olivat korkeimmillaan kesän kerrostuneisuuskausina. Elokuun lopussa näkösyvyys oli laajalla alueella vain 1,7-1,8 m, todennäköisesti leväsamennuksesta johtuen. Muutos oli nopea, sillä heinä-elokuun vaihteessa jopa 3,5 m näkösyvyyksiä mitattiin useilta pisteiltä. Kiintoainepitoisuudet Kaksos- ja Kahvisaaressa olivat maaliskuussa alle 2,2 mg/l. Elokuussa todennäköisesti leväkukinta nosti kiintoaineen pitoisuutta. Kahvi- ja Kaksossaarten alueella kiintoaineista oli 3,5 5,4 mg/l ja Lankiluodossa 4,5-7,7 mg/l. Päällysvedessä mangaanin pitoisuus oli yleisesti noin 30 ja raudan 140. Syvänteiden hapettomassa alusvedessä mangaanin pitoisuus nousi tasolle Rautaa todettiin eniten, 900, Kiikkulan syvänteessä elokuussa. Muutoin alusveden rautapitoisuus oli enimmillään tasolla Isosaaren syvänteen sedimentistä ei vuoden 2014 aikana todettu merkittävää raudan tai mangaanin vapautumista. Sähkönjohtavuuden arvot olivat varsin tasaisesti ms/m koko Enonselän vesialueella (taulukko 6). Vertikaalinen vaihtelu on vuosina ollut erittäin pientä. Suurimmat kloridipitoisuudet, 9 11 mg/l, mitattiin maaliskuussa. Kohonneita pitoisuuksia oli Kahvi- ja Kaksossaarten alueella, mutta myös Siikasalmi - Isosaari alueella. Korkeimmat arvot mitattiin Kiikkulasta ja Lankiluodosta. Kesän ja syksyn aikana kloridipitoisuudet olivat melko tasaisesti 7,5 mg/l tasolla. Taulukko 6. Vesijärven Enonselän havaintopaikkojen veden laatu 1 m näytteissä v Väriluku mgpt/l Sähkönjohta-vuus ms/m Alkaliteetti mmol/l Kloridi mg/l Mangaani mg/l Rauta mg/l paikka Sameus NTU ph CODM n mg/l Kahvisaari 2,0 20 7,7 11 0,60 5,2 8, Kaksossaaret 2,2 20 7,8 11 0,61 5,3 8, Satama 2,6 19 7,6 11 0,61 5,1 7, Kiikkula 2,9 19 7,6 11 0,60 4,9 8, Lankiluoto 2,5 18 7,7 11 0,60 5,1 7, Isosaari 2,9 19 7,6 11 0,60 5,2 7, Siikasalmi 3,4 19 7,5 11 0,59 5,1 7, Ravinnepitoisuudet Enonselällä Fosfori Päällysveen fosforipitoisuudet vaihtelivat Enonselän näytepisteillä välillä vuosikeskiarvoina (taulukko 8). Fosfaattifosforin keskimääräinen pitoisuus, 13, oli edellisvuosien tasoa. Keskimäärin vajaa puolet fosforista oli fosfaattimuotoista. Kahvi- ja Kaksossaarten näytepisteillä korkeimmat µgp/l todettiin maalis- ja elokuussa. Toukokuussa fosforia oli vähän, 20. Satama 33:n näytepisteellä fosforia oli alle 30 alkuvuodesta, syksyllä sen yli. Sisäisestä kuormituksesta johtuvaa fosforin vapautumista ei todettu. Kiikkulan syvänteessä sisäinen kuormitus jäi hapetuksen ansiosta vähäiseksi: elokuussa pohjan läheisessä vedessä oli enimmillään 75 fosforia. Vuosina 2010 ja 2011 syvänteen fosforipitoisuudet olivat huomattavan korkeita. Lankiluodossa alusveden fosforipitoisuus nousi kesäkuussa 48. Elokuussa pitoisuus oli 69, joten sisäinen kuormitus jäi varsin vähäiseksi vuonna Alusveteen vajoaa fosforia myös yläpuolelta päällysvedestä, joten kaikki alusveden fosfori ei välttämättä johdu sisäisestä kuormituksesta. Isosaaren syvänteessä fosforipitoisuus pohjassa oli 42 mg/l maalis- ja elokuussa. Myös tällä alueella sisäinen kuormitus oli aiempaa vähäisempää. Enonselän tilavuuspainotetun kokonaisfosforin pitoisuus oli maaliskuussa 29 ja elokuussa 38 vuonna Fosforin talviaikainen nouseva trendi tasaantui. Kesäaikainen tilavuuspainotettu fosforipitoisuus on vuodesta 2010 alkaen vaihdellut välillä (liite 5). 10

15 6.3.2 Typpi Enonselän 1 m näytteiden vuosikeskiarvojen perusteella kokonaistypen pitoisuusvaihtelut olivat vähäisiä. Typpeä oli Enonselällä pintavedessä noin 470 (taulukko 7). Keskimääräiset pitoisuudet olivat vuotta 2013 pienempiä. Kaksos- ja Kahvisaaren alueen rantavesissä kokonaistyppeä oli eniten, noin 680, maaliskuussa. Alhaisimmat pitoisuudet, , mitattiin elokuussa. Satama 33:n ja Kiikkulan syvänteissä typpeä oli maaliskuussa Syksyä kohti pitoisuudet laskivat, ja lokakuussa pitoisuus oli 380. Lankiluodon syvänteessä typpeä oli eniten, 670, maaliskuussa, jolloin myös haitallista nitriittityppeä todettiin hieman, 3. Typpeä oli vähemmän kuin vuonna Valtaosin typpi oli nitraattimuotoista, ja eniten, noin 300, sitä oli tammi-maaliskuussa. Ammoniumtypen pitoisuudet nousivat kesällä, ja enimmillään sitä todettiin Nitraattitypen osuus oli talvella enimmillään noin 45 % kokonaistypen määrästä. Kesällä sen osuus laski huomattavasti. Ammoniumtypen osuus kokonaistypestä oli suurin, noin 30 %, kesäkuussa. Enonselän korkein typpipitoisuus, 1100, mitattiin Isosaaren syvänteestä maaliskuussa. Isosaaressa typpeä oli vähiten elokuussa. Tilanne oli sama kuin vuosina 2012 ja Lokakuussa typen pitoisuus oli laskenut tasolle 400. Kokonaistypen pitoisuudet olivat Enonselän näytepisteillä tavanomaisia. Päällysvedessä ei todettu poikkeavan korkeita pitoisuuksia ja alusvedessä sisäisen kuormituksen aiheuttaa pitoisuusnousu oli vähäistä vuonna 2014 Kokonaistypen tilavuuspainotettu pitoisuus Enonselällä oli maaliskuussa 617 ja elokuussa 427. Talviaikaisen tilavuuspainotetun kokonaistypen pitoisuus on vuosina noussut noin 100. Kesäaikainen pitoisuus sen sijaan on vaihdellut tasolla (liite 6). Taulukko 7. Vesijärven Enonselän Lankiluodon (10) ravinnepitoisuudet keskimäärin 1 m näytteissä v Fosfaattifosfori Nitraattityppi Nitriittityppi Paikka Kok.typpi Ammoniumtyppi Kok.fosfori Kahvisaari Kaksossaaret Satama Kiikkula Lankiluoto <2, Isosaari Siikasalmi Kokonaisravinnesuhde ja rehevyys Tuotantokauden aikainen (avovesikausi) typpipitoisuus Lankiluodossa oli 431 ja fosforipitoisuus 26. Fosforipitoisuus on keskirehevän - rehevän vesistön tasolla. Typpi-fosfori suhde, 16, oli matalampi kuin 2000 luvun lukemat yleensä. Suhdeluvun pieneneminen johtui alhaisemmasta typpipitoisuudesta. N/P suhdeluvun perusteella alue on yhteisrajoitteinen tai vain lievästi fosforirajoitteinen. Yhteisrajoitteisessa tilassa levätuotantoa rajoittava ravinne voi olla joko typpi tai fosfori (taulukko 9). Lankiluodossa todettiin keskikesällä voimakasta fosforirajoitteisuutta, joka syksyllä kääntyi yhteisrajoitteisuudeksi. Lankiluodossa N/P ravinnesuhteen vaihtelu oli voimakasta kasvukauden aikana (liite 7). 6.4 Enonselän levätuotanto ja rehevyys Enonselän Lankiluodon näytepisteellä a-klorofyllin pitoisuus oli korkeimmillaan, 8,4-8,7 elolokakuussa. Alhaisimmat klorofyllipitoisuudet (1,9 ) mitattiin kesäkuun alussa. Kesän aikana mitatut klorofyllipitoisuudet olivat melko vakaasti 5-6 (liite 8). Avovesikauden keskiarvo oli 6,2 klorofylli-a:ta, mikä on matalin 2000-luvulla mitattu arvo. Kasviplanktonin biomassa oli yhtä pieni kuin vuonna 2007 (taulukko 8). 11

16 Taulukko 8. Kasvukauden (avovesikauden) aikaiset tuotantotasoa kuvaavat keskiarvot Enonselän Lankiluodossa (10) vuosina Vuodesta 2007 alkaen kasviplanktonin laskenta perustuu SYKE:n antamiin biovolyymeihin. Vuosi Kok.N, Kok.P, N/P Klorofylli-a, Kasviplanktonin biomassa 1 m 1 m 2*näkösyvyys, kokoomanäyte Lankiluoto 10, Enonselkä , , , , , ,2 9, , , , Enonselän Lankiluodon kasviplankton vuonna 2014 Lankiluodon kasviplanktonin biomassa oli avovesikaudella keskimäärin 1000, mikä kuvaa karua/keskirehevää vesistöä (liite 2.1). Kuuden mittauskerran yhteenlaskettu kokonaisbiomassa oli 5779, josta sinilevien osuus oli 4 %. Haitallisia sinileviä oli 17 % koko vuoden sinilevien biomassasta. Taksoneita oli vähiten kesäkuun lopussa, 40 kpl ja eniten, 84 kpl elokuussa. Elokuussa myös planktontrofiaindeksi, TPI, oli korkein 2,5, ja voimakkainta levätuotantoa kuvaava. Kesäkuussa indeksin arvo osoitti alhaista trofian tasoa (taulukko 9). Taulukko 9. Kasviplanktonin tunnuslukuja Enonselän Lankiluodossa 2014 Pvm, 2014 Kokonaisbiomassa () Taksoni lkm Haitallisten sinilevien %- osuus TPI ,07 0, ,52-1, ,56-1, ,58 1, ,5 2, ,01 1,78 Piilevien osuus toukokuun leväbiomassasta (390 ) oli 73 % (kuva 4, liite 2.1), mikä on tyypillistä kevätkukinnalle. Piilevät olivat Asterionella formosa lajia. Panssarisiimaleviä oli 9 % ja nieluleviä 6 % biomassasta. Gymnodinium helveticum oli biomassaltaan suurin panssarisiimalevälaji. Yleisimmät nielulevät olivat Rhodomonas-lajeja. Kesäkuussa nielulevien osuus kasviplanktonissa kasvoi hieman ja piilevien romahti täysin. Kesäkuun alussa kasviplanktonin biomassa oli 390 ja kuun lopussa 560. Nieluleviä oli noin 60 % kokonaisbiomassasta. Yleisimpiä lajeja olivat Rhodomonas lajit, erityisesti Rhodomonas lacustris v. nannoplanctica. Kesäkuussa Enonselällä esiintyi eniten karuille vesille tyypillisiä lajeja (TPI indeksi -1,4). Toksisia sinileviä Woronichinia naegeliana ja Anabaena lemmermannii oli juhannuksen jälkeen n. 2,5 % biomassasta. Heinäkuun lopussa kasviplanktonin biomassa oli 709. mistä 44 % oli kultaleviä. Nielu- ja panssarisiimaleviä oli kumpiakin %. Mallomonas caudata kultalevän biomassaosuus oli suurin (40 %). Rhodomonas lacustris v. nannoplanctica nielulevien ja Dinophyceae panssarisiimalevien osuus biomassasta oli noin 5 %. Haitallisia sinilevälajeja, Microcystis aeruginosa, Woronichinia naegeliana ja Planktothrix agardhii, todettiin vähän. 1 korkea vuosikeskiarvo johtuu poikkeavan korkeasta pitoisuudesta: 78 a-chl, mitattu Lankiluodosta elokuussa

17 Elokuussa trofiaindeksi oli korkein, ja kasviplanktonissa esiintyi rehevien vesien lajeja. Sinileviä oli 27 % kasviplanktonin biomassasta (739 ). Haitallisiksi luokiteltuja lajeja olivat seuraavat: Microcystis viridis Microcystis wesenbergii Woronichinia naegeliana Planktothrix agardhii Anabaena lemmermannii Niiden osuus sinilevien kokonaisbiomassasta oli kuitenkin hyvin pieni, noin 1 %. Valtaosa sinilevien biomassasta muodostui eri Anabaena lajeista. Muut elokuussa todetut levät kuuluivat valtaosin nielu- ja panssarisiimaleviin. Rhodomonas lacustris v. nannoplanctica nielulevää oli 7 % ja Ceratium hirundinella panssarisiimalevää 13 % kasviplanktonin biomassasta. Lokakuussa sinileviä oli enää 2 % kokonaisbiomassasta (885 ). Haitallisia todettuja lajeja olivat Planktothrix agardii sekä useat Woronichinia lajit. Biomassaltaan suurin ryhmä lokakuussa oli piilevät (76 %). Valtalajeina esiintyivät: Aulacoseira ambigua Aulacoseira islandica Melosira varians Keltaviherlevät Muut Viherlevä Tarttumalevä 2000 Sinilevä Silmälevä 1500 Piilevä Picoplankton 1000 Panssarisiimalevä Nielulevä 500 Monadit ja flagellaatit Kultalevä Kuva 4. Kasviplanktonin biomassaosuudet Enonselän Lankiluodossa Siikasalmi Siikasalmen vesi oli vuoden neljän havainnon keskiarvon perusteella hyvin samanlaista kuin Enonselän. Sähkönjohtavuus oli tasaisesti 11 ms/m ja ph vaihteli arvoissa 7,3 7,6. Vaihtelu oli vähäisempää kuin vuonna Kloridin pitoisuus ja COD:n arvot olivat korkeimmat maaliskuussa, kun lumien sulaminen toi valumavesiä Enonselälle. Pohjan läheisyydessä kloridia oli 9,5 mg/l, kun taas COD oli korkeampi pinnassa, 5,4 mg/l. Kokonaistypen pitoisuudet vaihtelivat syksyn noin 350 -pitoisuuksista maaliskuun liki 700 -pitoisuuksiin. 1 m näytteiden typen vuosikeskiarvo oli 465, ja fosforin 28. Typen keskiarvopitoisuus oli hieman pienempi kuin vuonna 2013, mutta fosforipitoisuus oli samaa tasoa. Fosforipitoisuuden perusteella Siikasalmi oli rehevyystasoltaan eutrofinen, rehevä. Hapen vajausta tai sisäistä kuormitusta ei vuonna 2014 todettu. Raudan ja mangaanin pitoisuudet olivat suurimmat elokuussa. Vesipatsas oli tasalämpöinen, mikä enteili täyskierron alkua alueella. 7. KOMONSELÄN VEDENLAATU Yleisten veden laatuparametrien mukaan Komonselän Pirttiniemen vesi on lievästi sameaa ja humuksen ja raudan rusehtavaksi värjäämää. Veden happamuus, ph 7,6, ja johtokyky, 11 ms/m, ovat Vesijärvelle ominaisia. Hieman Enonselkää alhaisempi kloridipitoisuus kertoo vähäisemmästä hulevesivaikutuksesta (taulukko 10). Kloridia oli eniten, 9 mg/l, maaliskuussa. 13

18 Taulukko 10. Komonselän Pirttiniemen (5) yleinen vedenlaatu keskimäärin 1 m näytteissä vuonna Paikka Sameus NTU Väriluku mgpt/l ph Sähkönjohtavuus ms/m Alkaliteetti mmol/l CODMn mg/l Kloridi mg/l Mangaani mg/l Pirttiniemi 3,2 19 7,6 11 0,59 5,0 7, Komonselän Pirttiniemessä vesipatsas kerrostui maaliskuussa lämpötilan suhteen ja kohtalaista happitilanteen heikkenemistä oli todettavissa. Alusvedessä hapen kyllästysaste oli 51 %. Sisäisen kuormituksen merkit olivat näytteenottohetkellä vähäiset. Talvella kokonaistypen pitoisuus oli Alusveden typestä 40 % oli nitraattimuotoista. Kokonaisfosforia oli talvella noin 22, josta alusvedessä % oli epäorgaanisena fosfaattifosforina (liite 1). Toukokuussa vesipatsas oli tasalaatuinen, ja erot pinnan ja pohjan välillä olivat vähäisiä. Lievästi emäksiset ph-arvot (7,6) viittaavat kohtalaiseen levätuotantoon. Hapen ylikyllästystä vesipatsaassa ei todettu. Kesäkuun alussa vesipatsas oli kerrostunut. Alusveden hapenkyllästysaste oli tyydyttävä, 70 %. Sisäisen kuormituksen seurauksena fosforia, rautaa ja mangaania vapautui sedimentistä. Alusvesi oli sameaa ja ph-arvo pintaa matalampi. Juhannuksen jälkeen alusveden happitilanne oli parempi kuin kuun alussa ja sisäinen kuormitus vähäisempää. Heinäkuun lopussa happitilanne pohjassa oli huono, kun kyllästysaste oli 8 %. Alusvesi oli voimakkaasti raudan ja mangaanin samentama, ph alentunut. Pohjan läheisestä vesikerroksesta todettiin vuoden korkein alkaliteettiarvo, 0,67 mmol/l. Fosforista puolet oli yhteyttäville leville käyttökelpoisena fosfaattifosforina. Nitraatti- ja nitriittityppi oli sitoutunut vedestä tuottaviin leviin. Ammoniumtyppeä oli noin 20. Elokuun lopussa vesipatsas oli kiertänyt: lämpötila ja happipitoisuus olivat samat pinnassa ja pohjassa. Sameus oli vielä voimakasta. Lokakuussa sameus oli vähentynyt, kun raudan ja mangaanin pitoisuudet olivat laskeneet. Ravinnepitoisuudet olivat samaa tasoa kuin elokuussa. Rauta mg/l 7.1 Komonselän levätuotanto ja rehevyys Avovesiajan keskimääräinen fosforipitoisuus oli 21, joten Pirttiniemi ja Komonselkä oli luokiteltavissa keskireheväksi (mesotrofia). Kokonaisravinnesuhde (N/P) oli avovesikaudella 18, mikä kuvaa yhteisrajoitteisuutta. Yhteisrajoitteisuus tarkoittaa että tuottavilla levillä voi olla pulaa joko fosforista tai typestä. Fosforirajoitteisuus oli voimakkainta touko- ja heinäkuussa (taulukko 11, liite 7). Komonselän Pirttiniemessä levätuotannon maksimi, 10, oli heinäkuun lopussa. Toukokuussa sekä elo-lokakuussa klorofylli-a:n pitoisuus oli noin 7. Kesäkuun alussa mitattu tuotannon minimi 1,9, on tarkkailun pienimpiä arvoja (liite 8). Kesäkuun 2013 alussa klorofylli-a:n pitoisuus oli 2,8. Kasviplanktonin biomassa oli hieman pienempi kuin vuosina yleensä (taulukko 11). 14

19 Taulukko 11. Kasvukauden (avovesikauden) aikaiset tuotantotasoa kuvaavat keskiarvot Komonselän Pirttiniemessä Vuodesta 2007 alkaen kasviplanktonin laskenta perustuu SYKE:n antamiin biovolyymeihin. Vuosi Kok.N, Kok.P, N/P Klorofylli-a, Kasviplanktonin biomassa 1 m 1 m 2*näkösyvyys, kokoomanäyte Pirttiniemi (5), Komonselkä , , , , , , , , , , , , , Kasviplankton Komonselän Pirttiniemessä vuonna 2014 Komonselän Pirttiniemen kasviplanktonbiomassa oli keskimäärin 1 330, mikä kuvaa keskirehevää vesistöä (taulukko 11, liite 2.2). Kuuden näytekerran mukainen yhteenlaskettu Kokonaisbiomassa oli 7 988, josta sinilevien osuus oli 3 %. Haitallisia sinileviä oli 19 % koko vuoden sinilevien biomassasta. Taksoneita oli vähiten lokakuussa, 54 kpl ja eniten, 84 kpl, elokuussa. Elokuussa todettiin eniten haitallisia sinileviä ja TPI-trofiaindeksi osoitti lajiston koostuvan rehevien vesien lajeista (taulukko 12). Taulukko 12. Kasviplanktonin tunnuslukuja Komonselän Pirttiniemessä 2014 Pvm, 2014 Kokonaisbiomassa () Taksoni lkm Haitallisten sinilevien %- osuus TPI ,31-0, ,23-0, ,22 0, ,59 0, ,84 1, ,26 1,22 Toukokuussa leväbiomassa oli (kuva 5, liite 2.2). Runsaimpana esiintyviä piileviä oli 47 % kokonaisbiomassasta. Asterionella formosa lajia oli 41 % piilevistä. Kultalevien osuus oli 29 % biomassasta ja panssarisiimalevien 9 %. Uroglena spp. kultalevää oli 19 % ja Gymnodinium helveticum panssarisiimalevän osuus oli 6 %. Leväbiomassa oli kesäkuun alussa 550 ja kuun lopussa 757. Pii-, nielu- ja kultalevät pysyivät vallitsevina ryhminä ja viherleviä oli runsaasti. Lajikirjo oli runsas, eikä yksittäisiä, suurina massoina esiintyviä valtalajeja ollut. Kesäkuun alussa piilevien biomassasta enemmistön muodostivat Stephanodiscus alpinus- ja Tabellaria fenestrata-lajit, kumpikin 6-7 % osuudella. Kuun lopussa Aulacoseira granulata v. granulata. -piilevää oli 6 % planktonbiomassasta. Kultalevistä Uroglena spp. biomassaosuus oli 15 % alkukuusta. Kuun lopulla kultalevien osuus oli laskenut 9 %:iin kokonaisbiomassasta. Lajistossa esiintyi Uroglena - lajien lisäksi mm Mallomonas ja Pseudopedinella lajeja. Nielulevistä alkukuussa esiintyi Rhodomonas lacustris v. nannoplanctica lajia 12 % biomassaosuudella. Kuun loppua kohti sen osuus väheni, ja juhannuksen jälkeen Cryptomonadales ja Cryptomonas spp. vallitsivat lajistoa. Niiden biomassaosuus oli 45 %. Heinäkuussa kasviplanktonin biomassa oli Planktonista 73 % oli kultaleviä, ja niistä 67 % oli Mallomonas caudata lajia. Viherlevien määrä kasviplanktonissa väheni kesäkuuhun verrattuna. Haitallisia sinileviä todettiin heinäkuussa vähän. 15

20 Elokuussa Pirttiniemen leväbiomassa oli 821. Kultaleviä oli enää 8 % biomassasta, ja ne olivat enimmäkseen Mallomonas- ja Pseudopedinella -lajeja. Panssarisiimaleviä, sinileviä ja viherleviä oli kaikkia noin % kasviplanktonin biomassasta. Haitalliset sinilevät kuuluivat Aphanocapsa -, Microcystis- ja Woronichinia sukuihin. Nielulevät olivat enimmäkseen Rhodomonas lacustris v. nannoplanctica lajiaja panssarisiimalevät Ceratium hirundinella lajia. Piilevistä yleisimpänä esiintyivät eri Aulacoseira lajit. Lokakuussa kasviplanktonin biomassa oli korkea, Piilevää oli 89 % biomassasta ja niistä yleisin laji oli Aulacoseira islandica (21 %). Muita Aulacoseira- lajeja oli yhteensä yli 30 %. Haitallisia sinileviä oli vähän, mm Woronichinia karelica, Planktothrix agardhii, Anabaena spp. "twisted" ja Aphanizomenon spp Keltaviherlevät Muut 2000 Viherlevä Tarttumalevä 1500 Sinilevä Silmälevä Piilevä 1000 Picoplankton Panssarisiimalevä 500 Nielulevä Monadit ja flagellaatit Kultalevä Kuva 5. Kasviplanktonin biomassaosuudet Komonselän Pirttiniemessä KAJAANSELÄN VEDENLAATU 8.1 Vaaniansalmi Vaaniansalmen vesi oli hyvälaatuista kaikilla neljällä näytekerralla. Vesi oli kirkasta ja väritöntä ja sähkönjohtavuus tasaisesti 10 ms/m. Ravinne-, rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat pieniä ja alkaliteetin muutokset vähäisiä. ph-arvot vaihtelivat välillä 7,4-7,6. Happitilanne oli hyvä pohjan läheisyydessä myös talvi- ja kesäkerrostuneisuuskauden aikaan. Avovesiaikana fosforin pitoisuudet olivat 11 17, mikä kuvaa keskirehevää vesistöä. Vastaavasti typpeä oli Elokuun typpi ja fosforipitoisuuden perusteella kokonaisravinnesuhde N/P oli 20, mikä osoitti Vaaniansalmen fosforirajoitteiseksi. 8.2 Kajaanselän syvänteen vedenlaatu Kajaanselän syvänteen (34) ja Vaaniansalmen vesi on hyvin samanlaista (taulukko 13). Vaaniansalmi on matala ja altis tuulten aiheuttamille vedenlaadun muutoksille. Kajaanselällä 40 m syvänteessä vaikuttavat enemmän kerrostumisilmiöt ja ajoittain on todettavissa myös pohjavesivaikutusta. Talvella 2014 päällysvesi oli melko kirkasta, sameus alle 1,3 NTU ja väriluku 15 mg Pt/l. Humusta (COD) oli vähän, noin 4,6 mg/l ja alkaliteetti hyvä, noin 0,55 mmo/l. Syvänteen alusveden hapen kyllästysaste oli tammikuussa hyvä, mutta maaliskuussa pohjan happitilanne oli heikentynyt (44 %). Alusvesi oli raudan ja mangaanin samentama ja värjäämä. Typpeä oli pohjassa 750 ja hapen vajauksen myötä nitraattityppi pelkistyi ammoniumtypeksi. Pohjan fosforista (34 ) 67 % oli fosfaattimuotoista. Kloridipitoisuudet olivat maaliskuussa korkeimmat: välivedessä 8,4 mg/l. Toukokuussa kevättäyskierron aikaan vesipatsas oli tasalaatuinen. Lievää sameutta ja veden väriä oli todettavissa, mutta humuspitoisuus (COD) oli pieni 4,5 mg/l, ja ravinteita melko vähän. Raudan ja mangaanin pitoisuudet olivat laskeneet talvesta. 16

21 Kajaanselän syvänne oli kesäkuun alussa lämpötilakerrostunut. Harppauskerros oli m syvyydessä. Alusvedessä hapen kyllästysaste oli 60 %. Elokuuhun mennessä alusveden hapesta oli jäljellä enää alle 10 %, pohjan läheisyydessä vain 4 %. Alusveden heikko happitilanne aiheutti raudan ja mangaanin vapautumista sedimentistä. Suurin todettu rautapitoisuus kesällä oli 490 ja mangaanin Kokonaisfosforin pitoisuudet pohjassa olivat selvästi pintaa korkeampia: pohjassa fosforia oli ja pinnassa Alusveden fosforista % oli yhteyttäville leville käyttökelpoista fosfaattifosforia. Päällysvedessä typpeä oli kesällä noin 350, mutta alusvedessä pitoisuus vaihteli arvoissa Ammoniumtyppä oli vähän päällysvedessä. Nitriitin pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Lokakuussa vesipatsas oli vielä lämmin, yli kymmenasteinen, mutta täyskierto oli jo tapahtunut ja alusvesi oli hapettunut. Vähäisiä jäänteitä kesän hapettomasta jaksosta oli vielä nähtävissä fosfori-, fosfaatti-, rauta ja mangaanipitoisuuksissa. Taulukko 13. Kajaanselän vedenlaatu keskimäärin 1 m syvyydessä Vaaniansalmen ja Kajaanselän syvänteen havaintopaikoilla v Paikka Sameus NTU Väriluku mgpt/l ph Sähkönjohtavuus ms/m Alkaliteetti mmol/l CODMn mg/l Kloridi mg/l Mangaani mg/l Kajaanselkä 2,0 16 7,5 10 0,55 4,4 6, Vaaniansalmi 1,8 15 7,5 10 0,56 4,4 6, Rauta mg/l 8.3 Ravinteisuus ja kokonaisravinnesuhde Kajaanselän 1 m fosforipitoisuus oli keskimäärin 15 ja typpipitoisuus 358 vuosikeskiarvona. Pitoisuudet eivät ratkaisevasti poikenneet aiemmista avovesikauden keskiarvoista (taulukko 14). Keskimääräinen fosforipitoisuus kuvaa keskirehevää vesistöä. Avovesikaudella päällysveden (1 m) kokonaistypen ja fosforin ns. minimiravinnesuhde oli Kajaanselällä keskimäärin 24 (taulukko 13). Vesialue oli ns. fosforirajoitteinen, jolloin fosfori on tuotantoa rajoittava ravinne. Suurimmillaan N/P suhdeluku, 29-30, oli toukokuussa ja heinäkuun lopussa. Lähinnä yhteisrajoitteista tilaa N/P suhdeluku oli kesäkuun alussa (liite 8). Kajaanselällä tilavuuspainotetun kokonaisfosforin pitoisuus oli maaliskuussa 11 ja elokuussa 15. Vastaavasti kokonaistypen tilavuuspainotettu pitoisuus oli talvella 464 ja kesällä 371. Fosforin tilavuuspainotetut arvot olivat edellisvuosien tasolla. Typen maaliskuinen tilavuuspainotettu pitoisuus oli hieman aiempaa korkeampi (liitteet 6 ja 7). Taulukko 14. Kasvukauden (avovesikauden) aikaiset tuotantotasoa kuvaavat keskiarvot Vesijärven Kajaanselällä Vuodesta 2007 alkaen kasviplanktonin laskenta perustuu SYKE:n antamiin biovolyymeihin. Vuosi Kok.N, Kok.P, N/P Klorofylli-a, Kasviplanktonin biomassa Kajaanselkä 1 m 1 m 2*näkösyvyys kokoomanäyte , , , , , , , , , , , , ,

22 8.4 Kajaanselän levätuotanto ja rehevyys Tuottavien levien määrää kuvaavan klorofylli-a:n maksimipitoisuus, 8,0, todettiin toukokuussa Lievää klorofylli-a:n pitoisuuden kasvua todettiin kesäkuun lopussa ja lokakuussa (liite 9). Klorofylli-a:n keskiarvo oli 6,3. Klorofyllipitoisuuden perusteella Kajaanselkä oli keskirehevä vesistö (mesotrofinen) Kasviplankton Kajaanselällä vuonna 2014 Kajaanselän kasviplanktonbiomassa oli keskimäärin 835, mikä on karua vesistöä kuvaava biomassa-arvo (liite 2.3). Kuuden näytekerran yhteenlaskettu Kokonaisbiomassa oli 5008, josta sinilevien osuus oli 2 %. Haitallisia sinileviä oli 17 % koko vuoden sinilevien biomassasta. Taksoneita oli vähiten toukokuussa, 54 kpl, mutta kokonaisuutena taksoneiden lukumäärä oli tasainen. TPI -trofiaindeksi oli karua vesistöä kuvaava (taulukko 15). Taulukko 15. Kasviplanktonin tunnuslukuja Kajaanselällä 2014 Pvm, 2014 Kokonaisbiomassa () Taksoni lkm Haitallisten sinilevien %- osuus TPI ,11-1, ,74 0, ,5-0, ,16-0, ,29-0, ,77 0,86 Kajaanselällä oli touko- ja lokakuussa eniten piilevää (kuva 6, liite 2.3). Alkukesästä kultaleviä esiintyi runsaasti ja nielulevät olivat yleisimpiä keskikesällä. Toukokuussa leväbiomassa oli 2166, mistä piileviä oli 67 %. Yleisin piilevälaji oli Asterionella formosa, jota oli yli 60 % biomassasta. Kultalevien biomassaosuus oli 17 % ja Uroglena spp. oli yleisin 9 % biomassaosuudella. Nielulevien biomassaosuus oli 5 %. Kesäkuun alussa kultalevät yleistyivät suhteessa piileviin, joita kuitenkin oli vielä 10 % biomassasta. Kokonaisbiomassa oli 875. Cyclotella spp. ja Stephanodiscus parvus cf. piilevä olivat yleisimmät lajit. Kultaleviä oli 53 % leväbiomassasta ja valtalaji oli Uroglena spp. Nielulevien 14 % biomassaosuudesta valtaosa kuului Rhodomonas lacustris v. nannoplanctica -lajiin. Kesäkuun lopussa kultalevien biomassa oli enää 7 %, mutta nielulevien osuus oli noussut 47 %:iin. Nielulevät olivat Cryptomonadales lajeja. Piilevien biomassaosuuden muutos oli vähäinen. Kokonaisbiomassa oli 418 juhannuksen jälkeen. Anabaena lemmermannii oli yleisin haitallinen sinilevä 11 % biomassaosuudella. Heinäkuun kokonaisbiomassa oli 490. Nieluleviä oli liki 30 % biomassasta. Sekä kulta- että piilevien osuus oli noin 20 %. Nielulevät olivat Cryptomonadales lajeja. Kultalevistä 16 % oli Mallomonas caudata lajia. Piilevälajeja oli useita, joista runsaimpina esiintyivät Tabellaria fenestrata, Asterionella formosaja Cyclotella spp.. Elokuussa nieluleviä oli 62 % Kajaanselän 349 leväbiomassasta. Valtalaji oli Rhodomonas lacustris v. nannoplanctica, jota oli 41 % nielulevien biomassasta. Viherlevien biomassaosuus oli kauden korkein, 16 % ja niiden lajikirjo oli hyvin runsas. Kultalevien määrä oli vähentynyt heinäkuusta ja Mallomonas akrokomos laji oli yleisin. Piileviä oli erittäin vähän. Sinileviä oli 5 % biomassasta. Todettuja haitallisia lajeja olivat: Planktothrix agardhii Anabaena lemmermannii Lokakuussa piilevät olivat runsastuneet räjähdysmäisesti elokuuhun verrattuna. Niiden osuus biomassasta oli 69 %. Lajikirjo oli runsas, mutta yleisin laji oli Aulacoseira ambigua. Nielulevien 11 % biomassan muodostivat Cryptomonas spp. ja Rhodomonas lacustris v. nannoplanctica lajit. Sinilevälajit olivat samoja kuin elokuussa, mutta niiden biomassa jäi 1,6 %:iin. Kokonaisbiomassa oli

23 2500 Keltaviherlevät Muut 2000 Viherlevä Tarttumalevä 1500 Sinilevä Silmälevä Piilevä 1000 Picoplankton Panssarisiimalevä Nielulevä Monadit ja flagellaatit Kultalevä Kuva 6. Kasviplanktonin biomassaosuudet Kajaanselällä YHTEENVETO Jääpeitteinen aika Enonselällä on ollut viimevuosina vain noin kolme kuukautta, jolloin tuulen vettä sekoittava ja hapettava vaikutusaika on vastaavasti pitempi. Säävuoden 2014 aikana poikkeuksellisia ilmiöitä olivat huhtikuun kuivuus ja heinä-elokuussa vallinnut 38 vrk hellejakso. Vesijärvestä juoksutettu Kariniemen purkutunnelin huuhteluvesimäärä ja Porvoonjokeen johdetun laimennusveden määrä oli vuonna 2014 aiempaa suurempi, ollen 90 luvun tasoa. Vuonna 2014 vettä johdettiin Porvoonjokeen 3,1 milj. m 3, mikä oli 0,5 % Vesijärven tilavuudesta ja vastasi 2,8 senttimetrin vesikerrosta järvessä. Syyskuussa tarvittavaa laimennusvesimäärää Porvoonjokeen ei voitu juoksuttaa Nikulan tasusaltaan saneerauksen takia. Kymijärven voimalaitos otti Vesijärvestä 75 milj. m 3 jäähdytysvettä. Jos koko lämpöenergia (878 TJ) olisi johdettu kerralla Enonselälle, sen lämpötila olisi noussut 1,2 C. Tehostettua lämpötilatai klorofylliseurantaa ei vuonna 2014 toteutettu, koska lämpötilaylityksiä ei ollut. Enonselälle kohdistuu tarkastelualueista voimakkaimpana Lahden kaupungin vaikutus, mikä ilmenee mm. kohonneina kloridipitoisuuksina ylivirtaamakausina ja ranta-alueiden samentumisena kesäsateiden jälkeen. Enonselän vesi on yleisesti vähähumuksista ja melko kirkasta. CODpitoisuus on tyypillisesti kohonnut huuhtoumajaksoina. Vuoden 2014 tarkkailutulosten perusteella Enonselän tila oli aiempaa parempi. Voimakasta leväsamennusta tai lievästi emäksisiä pharvoja, jotka viittaisivat voimakkaaseen levätuotantoon, ei todettu. Enonselkää on hapetettu joulukuusta 2007 alkaen, mistä johtuen sisäinen kuormitus on vähentynyt huomattavasti. Vuonna 2014 syvänteiden happitilanne oli vähintään tyydyttävä. Kuten vuosina 2012 ja 2013 sisäinen kuormitus ilmeni Isosaaren syvänteessä voimakkaimmin typen pitoisuusnousuna. Fosforin pitoisuusnousu alusvedessä oli lievää. Päällysveden fosforipitoisuus oli keskimäärin 26 ja klorofyllipitoisuus 5-6, joten Enonselkä on luokiteltavissa keskireheväksi - reheväksi vesistöksi. Kasviplanktonin keskimääräinen biomassa, noin 1000, on jo liki karun vesistön tasoa. Pii-, nielu- ja panssarisiimalevät dominoivat kasviplanktonissa. Toukokuussa todettu piilevämaksimi edusti voimakasta alkukesän leväkukintaa. Touko-kesäkuussa kasviplankton romahti, kun kasvuun tarvittavia ravinteita ei ollut saatavilla. Enonselän Lankiluodon kasviplanktonin biomassa ei loppukesällä saavuttanut uutta tuotannon huippua. Kasvu lisääntyi hitaasti syksyä kohti, kun piilevien saivat kilpailuetua ravinteiden suhteen. Kasviplanktonia oli aiempaa vähemmän eivätkä sinilevät yleistyneet missään vaiheessa. Piilevien (Aulacoseira islandica) runsastuminen lokakuussa 2014 oli erityisesti Enonselälle poikkeava ja uusi ilmiö. Viime vuosina sinilevä, Planktothrix agardhii, on tyypillisesti yleistynyt syksyllä. Kokonaisravinnesuhde oli heinäkuussa fosforirajoitteinen, mutta syyskesällä yhteisrajoitteinen. Yhteisrajoitteisessa tilassa tuottavilla levillä on vajausta joko typestä tai fosforista. 19

24 Pirttiniemi Komonselällä on keskirehevä ja lievästi humuksinen vesialue. Lähivaluma-alueelta tulevat huuhtoumat ovat ajoittain näkyneet Pirttiniemen vedenlaatutuloksissa kohonneina ravinneja COD-pitoisuuksina. Alusveden happitilanne oli maaliskuussa 2014 heikentynyt, mutta ei kuitenkaan siinä määrin tai pitkäaikaisesti, että sisäinen kuormitus ehtinyt vaikuttaa vedenlaatuun. Happitilanne oli huonoin heinäkuussa. Sisäinen kuormitus oli tuolloin voimakkainta, ja samanaikaisesti levätuotanto nosti veden ph:n lievästi emäksiseksi. Heinäkuussa alusvesi oli raudan ja mangaanin samentama ja fosforipitoisuus pohjanläheisessä vesikerroksessa kaksinkertainen (36 ) pintaan verrattuna. Kerrostuneisuus jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä elokuussa alusveden hapettomuutta ei enää todettu. Vesipatsas oli tasalämpöinen ja syvyyssuuntaiset laatuerot pienentyneet. Avovesiajan keskimääräinen fosforipitoisuus oli 21 ja klorofyllipitoisuus 6,7. Kasviplanktonin keskimääräinen biomassa oli noin Näiden tunnuslukujen perusteella Komonselkä on luokiteltavissa keskireheväksi vesistöksi. Fosforirajoitteisuus oli voimakkainta touko- ja heinäkuussa, mutta muutoin vesialue on yhteisrajoitteinen. Enonselän Lankiluodosta Komonselän Pirttiniemeen siirryttäessä typpipitoisuus aleni 13 % ja fosforipitoisuus 19 % vuonna Komonselän Pirttiniemen kasviplankton oli alkukesästä piilevävaltainen. Juhannuksen jälkeen nielulevät olivat yleisempiä ja heinäkuun lopulla kultalevät. Elokuussa, jolloin planktontrofiaindeksi osoitti rehevintä vesistöä, lajisto oli monipuolisin. Sinileviä oli runsaasti, mutta nielu- ja piilevät olivat niitä yleisempiä. Piileväsukkessio, lajimäärien ja biomassan vaihtelu, olivat Komonselällä normaalit: keväällä oli piilevämaksimi, mitä seurasi kasviplanktonin väheneminen keskikesää kohti, kun ravinteet vedestä tulivat käytetyksi. Syksyä kohti, kun ravinteita jälleen vapautui levien käyttöön, lajisto runsastui ja biomassa kasvoi. Piilevät olivat lokakuussa vallitseva kasviplanktonryhmä ja Aulacoseira islandica yleisin laji. Kajaanselällä happikato ja sisäinen kuormitus ovat muita alueita lievempiä ja vesi on kirkasta ja vähähumuksista. Maaliskuussa 2014 alusveden happitilanne oli heikentynyt, mutta sisäinen kuormitus oli vielä lievää. Elokuussa hapettomuus ja sisäinen kuormitus olivat selvästi voimakkaampia. Loppukesällä alusvesi oli hapettomuuden seurauksena samea, kun ravinteita ja metalleja vapautui pohjasedimentistä. Päällysveteen verrattuna alusvesi oli myös happamampi humuksesta ja ammoniumista johtuen. Kajaanselän tuotantotaso vaihtelee karun ja keskirehevän rajalla: vuonna 2014 klorofylli-a pitoisuus oli keskimäärin 6,3, fosforipitoisuus 15 ja kasviplanktonin biomassa 835. Kajaanselkä on selvästi fosforirajoitteinen vesistöalue. Komonselältä Kajaanselälle siirryttäessä fosforipitoisuus aleni 29 % ja typpipitoisuus 4 % vuonna Kajaanselällä piileväkukinta oli toukokuussa voimakasta. Ravinteiden vähetessä myös levien kasvu heikkeni ja juhannuksen jälkeen todettiin ns kasviplankonin minimi. Kultalevien runsain esiintymä oli kesäkuun alussa ja pienempi biomassan nousu todettiin heinäkuun lopussa. Nieluleviä esiintyi eniten juhannuksen jälkeen ja elokuussa. Selvää loppukesän kasviplanktonmaksimia ei Kajaanselällä ilmennyt, ja todennäköisesti piilevät runsastuivat vielä lokakuun tutkimuskerran jälkeenkin. Aulacoseira ambigua oli lokakuussa yleisin piilevälaji Kajaanselällä. Lahdessa 18. päivänä toukokuuta 2015 RAMBOLL FINLAND OY Ramboll Analytics Outi Salonen yksikön päällikkö Paula Jäntti limnologi 20

25 10. KIRJALLISUUS Ambiotica 2012: Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön vuoden 2011 tulokset. Tutkimusraportti 55/2012. Ambiotica 2013: Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön vuoden 2012 tulokset. Tutkimusraportti 46/2013. Malinen, T., Vinni, M, Ruuhijärvi, J, ja Ala-Opas P.2013: Vesijärven Enonselän ravintoverkkotutkimuksen kalatutkimukset vuosina Helsingin yliopisto ja Riista- ja kalataloden tutkimuslaitos. -Moniste 26 s Ketola M. & Vakkilainen K. 2012: Vesijärven automaattiasemien vertailunäytteenotto ja kalibrointiaineisto.- Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos. julkaisematon aineisto-. Lahden Tutkimuslaboratorio 2004: Muutosehdotus Vesijärven tarkkailuohjelmaan Lahti Energia Oy. Moniste 2 s. + liitteet. Nykänen M., Vakkilainen K. ja Kairesalo T.2010: Vesijärven automaattiasemien vertailunäytteenotto. Kalibrointiraportti mittauskaudelta JVP-hanke, raportti Vesijärvisäätiölle Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos. -Moniste 21 s. Ramboll Analytics Oy 2009: Lahti Aqua Oy, Lahti Energia Oy - Vesijärven velvoitetarkkailuohjelma. -Moniste 5 s.+liite. Vesi-Eko Oy (2012): Vesijärven Mixox-hapetus vuonna Lahden kaupunki, Lahden seudun ympäristöpalvelut. Moniste 13 s. Vesi-Eko Oy (2013): Vesijärven Mixox-hapetus vuonna Lahden kaupunki, Lahden seudun ympäristöpalvelut. Moniste 13 s. Vesi-Eko Oy (2014): Vesijärven Mixox-hapetus vuonna Lahden kaupunki, Lahden seudun ympäristöpalvelut. Moniste 13 s. Vesi-Eko Oy (2014): Vesijärven Mixox-hapetus vuonna Lahden kaupunki, Lahden seudun ympäristöpalvelut. Moniste 16 s. +liitteet. 21

26 LIITE 1. VESIJÄRVEN VELVOITETARKKAILUN TULOKSET

27 Vesijärven velvoitetarkkailu 2014: Lahti Aqua Oy ja Lahti Energia Oy Näyt. Näkö Maks.s Ulkonäkö ila us Haju Lämpöt Same Näyt Pvm ottos. syv. yv. enro V V0 Nimi m m m C NTU Värilu ph Sähkö Alkalit Happipi Hapen Kiinto CODMn Kloridi Typpi Nitraatt Nitriittit Ammon Fosfori Fosfaat Klorof Mangaa Rauta ku njoht. eetti toisuus kylläst aine (Cl) (N), ityppi yppi iumtyp (P), tifosfori ylli-a ni (Mn) (Fe) mg (O2) ys% kokona (NO3- (NO2- pi (NH4- kokona (PO4- Pt/l ms/m mmo/l mg/l % mg/l mg/l mg/l is- N) N) N) is- P), Kajaanselkä k,v h 1 1,1 15 7,5 10 0,53 13,6 96 4,4 6, k,v h 1 13, k,v h 1 13, k,v h 1 1,3 15 7,5 10 0,55 13,5 95 4,6 6, k,v h 1 13, k,v h 1 13, k,v h 1 13, k,v h 1 1,2 15 7,5 10 0,54 13,6 96 4,7 6, k,v h 0,8 0, ,4 10 0, ,4 7, <2 <4 10 <2 6,6 < k,v h 1 12, k,v h 1,1 13, k,v h 1,2 1,7 20 7,2 10 0,57 11,8 83 4,6 8, < k,v h 1,3 9, k,v h 1,4 8, k,v h 1,4 7, k,v l 1,5 3, ,69 6,1 44 4,6 8, k,v h 7,3 8 otettu ,5 40 k,v h 7,3 2,8 15 7,5 10 0,55 12, ,4 6, <2 5,3 13 <2, k,v h 7,2 3,3 15 7,5 10 0,54 12, ,5 6, <2 5,1 17 2, k,v h 13,4 4,3 otettu ,5 40 k,v h 13,3 2,8 15 7,6 10 0,55 10, ,9 6,3 360 <4 <2 <4,0 20 <2, k,v h 12,1 10, k,v h 11,8 10, k,v h 10,9 2,7 15 7,4 10 0,56 10,1 91 4,7 6, < , v h 10, v h 10, v l 10,1 9, v l 9,4 5,1 20 7,4 10 0,57 9,4 82 5,3 6, < k h 14 6,3 otettu ,5 40 k,v h 14 2,6 20 7,6 10 0,56 9,7 94 3,9 6,3 370 <4 < , lo h 14 9, k,v h 13,5 8, k h 11,4 6,2 25 7,2 10 0,57 6,8 62 3,9 6, < k h 11,3 6, k h 11,3 6, k h 11,3 6, k h 11, ,2 10 0,59 6,5 59 4,4 6, < ,5 k, v lle 21 3,7 otettu ,8 40 k, v lle 22,4 1,1 15 7,7 10 0,55 9, ,6 6,4 360 <4 < <2,0 6,3 < k, v h 14,5 6, k, v h 14 5, k, v h 12,4 4, ,55 3,4 32 4,3 6, < k, v h 11,9 2, k, v h 11, k v h 11,7 1, k, v h 11, ,6 1,3 12 4,6 6, <2 <4, k,v h 18,2 4,7 otettu k,v h 18,3 2,3 15 7,5 10 0,56 8,3 88 4,3 4,7 320 <4 <2 <4,0 13 <2, k,v h 17,1 6, k,v h 13,2 1, ls,ke h 12, ,9 10 0,57 0, , <2 9, ls,ke h 12,7 0, ls,ke h 12,6 0, ls,ke h 12,6 0, ls,lrv l 12,5 4,9 20 6,8 10 0,55 0, , < k h 10,5 5 otettu ,5 40 k h 10,6 2,3 15 7,5 10 0,58 10,2 92 4,1 6, < , ls h 10,4 4,8 15 7,4 10 0,58 9,6 86 4,3 6, < Kasvi plankt on 23

28 Näyt enro Pvm 2014 Näyt. Näkösy Maks.s ottosy v. yv. v. Haju Ulkonäkö Lämpötila Same us 14VV0Nimi m m m C NTU Vaaniansalmi Värilu ph Sähkö Happipi Hapen Alkalit Kiinto toisuus kylläst CODMn Kloridi Typpi Nitraatt Nitriittit Ammon Fosfori Fosfaat Klorof Mangaa Rauta (N), ityppi yppi iumtyp (P), tifosfori ku njoht. eetti aine (Cl) ylli-a ni (Mn) (Fe) mg (O2) ys% kokona (NO3- (NO2- pi (NH4- kokona (PO4- Pt/l ms/m mmo/l mg/l % mg/l mg/l mg/l ,2 5 k,v h 0,7 0, ,5 10 0,57 14,2 99 4, , k,v h 1 1,1 15 7,5 10 0,56 14, ,5 8, k,v h 7, ,5 10 0,54 12, ,6 6, k,v h 7,2 2,3 15 7,5 10 0, ,7 6, ,5 5 k,v lle 18,2 1,9 15 7,4 10 0,56 8,5 90 4,6 6, k,v lle 18,2 1,9 15 7,4 10 0,55 8,3 88 4,3 5, ,5 5 k lle 10,5 2,2 15 7,5 10 0,58 10, , k lle 10,4 2,2 15 7,6 10 0,57 10,3 92 4,2 6, Pirttiniemi k,v h 1,1 2,7 20 7,5 11 0,55 13, , , k,v h 1,1 2,8 20 7,5 11 0,56 13,3 94 5,4 6, , ,2 9 k,v h 1,3 1,9 20 7,6 11 0,6 14, <5, k,v h 2,7 2, ,62 6,9 51 4,7 8, v h 8,2 6,8 otettu v h 8,2 4,1 20 7,6 11 0,58 11,6 98 5,2 7,1 400 <4 <2 <4,0 18 2, v h 8,2 4,9 20 7,6 11 0,57 11, ,1 390 <4 <2 <4,0 19 <2, ke l 14,8 1,9 otettu ,9 9 ke l 14,9 3,6 20 7,6 10 0,57 10, , <4 <2 <4,0 18 <2, ke h 11,8 5,6 20 7,2 11 0,59 7,6 70 5,4 7, < k, le h 14,5 7,6 otettu ,8 k, le h 14,5 3,6 20 7,6 11 0,58 9,6 94 5,4 6,9 400 <4 <2 6,4 26 3, k, le h 14,5 4,7 20 7,6 10 0,58 9, ,9 380 <4 <2 5,4 22 2, k, ke lle 21,8 10 otettu k, ke lle 23,3 1,4 20 7,7 11 0,64 9, , <4 < ,9 < k, ke h 15,5 5,4 25 7,1 12 0,67 0,8 8 5,1 6, < ke lle 18,8 7,5 otettu ke lle 18, ,5 10 0,57 8,3 89 4, <4 < , ke lle 18,6 7,1 20 7,5 10 0,56 8,2 88 4, <4 <2 8,1 24 8, ,5 ls lle 9,6 6,3 otettu ,3 9 ls lle 9,7 3,2 15 7,6 11 0,59 10,6 93 4,6 6,9 330 <4 <2 <4,0 22 4, ls lle 9, ,6 11 0,59 10,5 92 4, <4 <2 <4,0 19 2, Siikasalmi ,2 7 k,v h 1,1 2,7 20 7,4 11 0,6 13,7 97 5, , k,v h 1,2 1,8 20 7,3 11 0,63 12,8 91 5,2 9, ,9 v l 8,2 3,9 20 7,6 11 0,57 11, ,1 7, v l 8 3,9 20 7,7 11 0,66 11, ,2 7, ,8 7 ls lle 18,7 4,2 20 7,5 11 0,6 8,5 91 5,2 7, ls lle 18,6 5,3 20 7,5 11 0,59 8,4 90 4,9 7, ls lle 10,1 2,8 15 7,6 11 0,6 10,7 95 4,6 7, ls lle 9,9 5,4 15 7,6 11 0,6 10,5 93 4,6 7, Isosaari ,8 18 k,v h 1,1 1,4 20 7,4 11 0,59 13,3 94 5,2 8, , k,v h 1,2 3,4 30 7,2 12 0,61 11,8 83 5,8 8, k,v h 1,7 9, k,v h 2,1 5, ,65 8,4 61 6,3 9, v l 7,9 2,5 20 7,7 11 0,61 12, ,5 7, v l 7,9 3,8 20 7,7 11 0, ,5 7, ,8 18 ls lle 18,6 4,7 20 7,5 11 0,6 7,8 83 5,2 6, ls lle 18,6 4,8 20 7,4 11 0,6 7,8 83 4,8 7, ls l 18,5 7, ls l 18,5 9,6 20 7,4 11 0,62 7,6 81 5,1 6, k lle 10,4 2,9 15 7,6 11 0,61 10,3 92 4,8 7, ls lle 10,4 4,7 15 7,6 11 0,61 10,3 92 4,6 7, Kasvi plankt on 24

29 Näyt. Näkösy Maks.s ottosy v. yv. v. Ulkonäkö Lämpötila Same us Näyt enro 14V Pvm 2014 Haju V0 Nimi m m m C NTU Lankiluoto Värilu ph Sähkö Happipi Hapen Alkalit Kiinto toisuus kylläst CODMn Kloridi Typpi Nitraatt Nitriittit Ammon Fosfori Fosfaat Klorof Mangaa Rauta (N), ityppi yppi iumtyp (P), tifosfori ku njoht. eetti aine (Cl) ylli-a ni (Mn) (Fe) mg (O2) ys% kokona (NO3- (NO2- pi (NH4- kokona (PO4- Pt/l ms/m mmo/l mg/l % mg/l mg/l mg/l ,2 30 k,v h 1,3 2,1 20 7,5 11 0,57 13,2 94 5,1 7, < k,v h 1,3 13, k,v h 1,3 2,2 20 7,5 11 0,57 13,5 96 5,2 7, k,v h 1,3 13, k,v h 1,3 13, k,v h 1,3 2,3 20 7,5 11 0,57 13,3 94 5,5 7, ,6 30 k,v h 1 1,5 15 7,4 11 0,58 13,4 94 <2,0 5,1 8, <2 < , k,v h 1,4 12, k,v h 1,5 2,1 20 7,3 12 0,61 12,6 90 <2, < k,v h 1,6 12, k,v h 1,8 11, k,v h 1, ,2 12 0,63 10,6 76 2,2 4,9 8, < v l 7,9 6,2 otettu ,9 30 v l 7,9 2,5 20 7,7 11 0,59 12, ,3 7, <2 9,2 23 2, v l 7,9 3,5 25 7,7 11 0,59 11, ,5 7, < , ,9 30 ke l 11,3 7, ke lle 14,6 1,9 otettu ,9 30 ke lle 14,5 3,1 20 7,6 11 0,59 9, , < , ke sle 12,6 9, ke lle 11,5 4,8 25 7,4 11 0,6 8,8 81 5,4 7, < ke l 9,7 7, ke l 9,3 7, ke l 9,3 4,6 25 7,2 11 0,65 6,4 56 5,7 7, < ke lle 18,1 7, o, le h 14,6 6,3 otettu o, le h 14,5 3,3 15 7,6 11 0,6 9,2 90 5,2 7, o, le h 14,5 9, o, le h 14,5 3,7 20 7,5 11 0,6 9,2 90 5,3 7, , s, le h 13, s, le h 12,1 3, s, le h 13 7,6 30 7,2 11 0,63 5,3 50 5,1 7, < ,2 30 ke lle 18,6 8, k, ke lle 21,2 5,8 otettu ,5 30 k, ke lle 23 0, ,7 11 0,6 9, ,2 7,4 430 <4 < ,5 5,6 < k, ke lle 15,7 5, k, ke h 15,5 2,8 25 7,2 11 0,61 5, , <2 <4, k, ke h 15,3 4, ls h 15,1 4, ls h 15 4,8 30 7,2 12 0,63 3,9 39 5,1 7, < ,5 30 k,v lle 23,1 7, ke lle 18,4 8,7 otettu ,7 ke lle 18,5 3,6 20 7,5 11 0,62 7,7 82 4,5 5,1 7, < ke lle 18,3 7, ke lle 17,9 4,6 25 7,2 11 0,61 3,2 34 5,1 4,6 7, ls h 17,8 1, ls h 17,8 1, ls l 17, ,2 11 0,62 1,4 15 7,7 4,9 7, ,5 ls lle 10,5 8,4 otettu ,2 30 k lle 10,5 3,3 15 7,6 11 0,61 10,3 92 4,8 7, < ls lle 10,4 3,6 15 7,6 11 0,61 10,2 91 4,8 7, < Kasvi plankt on 25

30 Näyt. Näkösy Maks.s ottosy v. yv. v. Ulkonäkö Lämpötila Same us Näyt enro 14V Pvm 2014 Haju V0 Nimi m m m C NTU Kiikkula Värilu ph Sähkö Happipi Hapen Alkalit Kiinto toisuus kylläst CODMn Kloridi Typpi Nitraatt Nitriittit Ammon Fosfori Fosfaat Klorof Mangaa Rauta (N), ityppi yppi iumtyp (P), tifosfori ku njoht. eetti aine (Cl) ylli-a ni (Mn) (Fe) mg (O2) ys% kokona (NO3- (NO2- pi (NH4- kokona (PO4- Pt/l ms/m mmo/l mg/l % mg/l mg/l mg/l ,6 22 k,v h 1 1,1 20 7,5 11 0, ,2 9, < k,v h 1,4 1,9 20 7,3 12 0,62 12,2 87 5,2 8, k,v h 1,4 12, k,v h 1,5 2,2 20 7,2 12 0,6 11,9 85 5, v l 7, ,7 11 0,6 11,8 99 4,8 7, v l 7,9 5,1 25 7,6 11 0,6 11,7 99 5,5 7, ,7 22 ke lle 18,4 3,5 20 7,4 11 0, ,9 6, ke lle 18 5,8 25 7,2 11 0, , ls h 17, ls l 17, ,2 11 0,62 3,7 39 5,5 6, ,1 22 ls lle 10,4 3,8 15 7,6 11 0,61 10,4 93 4,8 7, ls l 10,4 4,3 15 7,6 11 0,61 9,9 89 4,6 7, Satama ,4 14,3 k,v h 1 1,6 20 7,5 11 0, ,2 8, < k,v h 1,4 2,2 20 7,2 12 0,6 11,5 82 5,2 9, ,5 k,v h 1, ,2 12 0,62 11,2 80 5,1 8, v l 8,1 2,6 20 7,7 11 0,6 11, ,4 7, ,5 v l 8 4,9 25 7,7 11 0,6 11, ,5 7, ,9 14,5 ke 18,3 3,5 20 7,4 11 0,61 6,7 71 4,8 7, ke 17,9 3,4 20 7,5 11 0,61 6,4 67 4,9 7, ,5 ke 17,8 3,5 20 7,4 11 0,61 6,4 67 4,7 7, ,9 14,5 ls lle 10,4 2,7 15 7,6 11 0,61 10,5 94 4,8 7, ,5 ls l 10,4 3,4 15 7,6 11 0,68 11,1 99 4,9 7, Kaksossaaret ,5 5 k,v h 1,1 1,3 20 7,6 11 0,61 13,8 97 <2,0 5,4 9, k,v h 1,3 1,3 20 7,5 11 0,6 13,7 97 <2,0 5,3 9, ,8 11,5 ke l 11,5 7, ke lle 18,4 7, ,9 5 ke lle 19 8, ,5 5 k,v lle 23,1 7, ,9 5 ke 18,3 3,1 20 7,5 11 0,6 7,6 81 3,6 5,1 7, ke 18,3 3,2 20 7,5 11 0,6 7,6 81 3,8 4,9 7, Kahvisaari k,v h 1,1 1,1 20 7,5 11 0,6 13,9 98 <2,0 5,3 9, k,v h 2,3 2,6 20 7,5 12 0,6 14,4 105 <2,0 5,2 9, ,7 11,7 ke l 11,7 7, ke lle 18,4 7, ,8 4 ke lle 17,6 7, ,5 4 k,v lle 21,9 7, ke 18,3 2,9 20 7,6 11 0,6 8,2 87 3,5 5,1 7, ke 18,1 3,4 20 7,6 11 0,6 8,1 86 5,4 5 7, Kasvi plankt on 26

31 LIITE 2.1 KASVIPLANKTON JA BIOMASSAOSUUDET 2014, LANKILUOTO Taksonit Kpl/l Biomassa () Biomassa %-osuus ,14 100,00 Kultalevä ,37 2,81 Monadit ja flagellaatit ,66 3,82 Muut ,44 0,57 Nielulevä ,38 6,72 Panssarisiimalevä ,61 9,23 Picoplankton ,34 0,45 Piilevä ,80 73,31 Sinilevä ,12 0,15 Tarttumalevä ,67 1,87 Viherlevä ,76 1, ,91 100,00 Kultalevä ,37 6,25 Monadit ja flagellaatit ,39 8,31 Muut ,44 1,14 Nielulevä ,34 64,20 Panssarisiimalevä ,24 2,63 Picoplankton ,38 5,99 Piilevä ,95 1,78 Sinilevä ,55 1,68 Tarttumalevä ,27 2,38 Viherlevä ,00 5, ,84 100,00 Kultalevä ,73 20,49 Monadit ja flagellaatit ,81 4,61 Muut ,40 0,43 Nielulevä ,09 55,21 Panssarisiimalevä 197 2,91 0,52 Picoplankton ,58 1,71 Piilevä ,43 1,33 Silmälevä ,11 0,56 Sinilevä ,89 2,84 Tarttumalevä ,20 0,04 Viherlevä ,69 12, ,42 100,00 Kultalevä ,15 44,28 Monadit ja flagellaatit ,19 5,52 Muut ,75 0,95 Nielulevä ,70 14,48 Panssarisiimalevä ,26 13,15 Picoplankton ,45 1,61 Piilevä ,52 3,74 Silmälevä ,75 2,92 Sinilevä ,19 2,14 Tarttumalevä ,88 0,41 Viherlevä ,57 10, ,89 100,00 Kultalevä ,19 5,84 Monadit ja flagellaatit ,29 3,96 Muut ,01 2,03 Nielulevä ,24 12,62 Panssarisiimalevä ,07 16,52 Picoplankton ,21 2,87 Piilevä ,94 9,47 Silmälevä ,20 0,97 Sinilevä ,96 27,20 Tarttumalevä ,82 0,38 Viherlevä ,96 18, ,92 100,00 Keltaviherlevät ,26 0,03 Kultalevä ,55 3,00 Monadit ja flagellaatit ,35 1,85 Muut 490 0,50 0,06 Nielulevä ,54 9,89 Panssarisiimalevä 490 7,24 0,82 Picoplankton ,17 0,92 Piilevä ,73 76,47 Silmälevä ,42 0,39 Sinilevä ,56 2,44 Tarttumalevä ,00 0,45 Viherlevä ,62 3,69 Kaikki yhteensä ,13 600,00 Keskiarvo 999,52 27

32 LIITE 2.2 KASVIPLANKTON JA BIOMASSAOSUUDET 2014, PIRTTINIEMI Taksoni Kpl/l Biomassa () Biomassa %-osuus ,95 100,00 Kultalevä ,67 28,89 Monadit ja flagellaatit ,15 3,12 Nielulevä ,11 4,12 Panssarisiimalevä ,55 9,33 Picoplankton ,96 0,68 Piilevä ,14 47,66 Sinilevä ,81 0,49 Tarttumalevä ,81 2,88 Viherlevä ,66 0,98 Muut ,74 1,52 Keltaviherlevät ,35 0, ,73 100,00 Kultalevä ,02 24,01 Monadit ja flagellaatit ,51 8,28 Nielulevä ,42 17,36 Panssarisiimalevä ,30 2,06 Picoplankton ,44 4,81 Piilevä ,99 21,28 Sinilevä ,54 4,10 Tarttumalevä ,93 3,44 Viherlevä ,78 10,88 Muut ,80 3, ,36 100,00 Kultalevä ,64 9,33 Monadit ja flagellaatit ,38 3,88 Nielulevä ,72 45,91 Panssarisiimalevä ,85 2,09 Picoplankton ,84 1,56 Piilevä ,29 15,35 Sinilevä ,05 7,93 Tarttumalevä ,96 0,52 Viherlevä ,44 13,00 Muut ,19 0, ,26 100,00 Kultalevä ,39 73,60 Monadit ja flagellaatit ,37 2,06 Nielulevä ,80 7,49 Panssarisiimalevä ,60 1,91 Picoplankton ,45 2,06 Piilevä ,72 3,25 Silmälevä ,21 0,33 Sinilevä ,49 2,22 Tarttumalevä ,75 1,00 Viherlevä ,67 5,28 Muut ,35 0,39 Keltaviherlevät ,46 0, ,42 100,00 Kultalevä ,92 8,39 Monadit ja flagellaatit ,37 4,79 Nielulevä ,33 21,35 Panssarisiimalevä ,73 11,78 Picoplankton ,27 3,81 Piilevä ,12 19,74 Silmälevä ,74 1,43 Sinilevä ,90 12,89 Tarttumalevä ,09 0,50 Viherlevä ,54 13,09 Muut ,51 1,77 Keltaviherlevät ,90 0, ,82 100,00 Kultalevä ,78 0,21 Monadit ja flagellaatit ,51 1,43 Nielulevä ,82 4,88 Picoplankton ,45 1,43 Piilevä ,86 89,20 Silmälevä ,27 0,30 Sinilevä ,71 0,77 Tarttumalevä ,79 0,44 Viherlevä ,63 1,33 Kaikki yhteensä ,54 600,00 Keskiarvo 1331,26 28

33 LIITE 2.3 KASVIPLANKTON JA BIOMASSAOSUUDET 2014, KAJAANSELKÄ Taksoni Kpl/l Biomassa () Biomassa %-osuus ,33 100,00 Kultalevä ,94 16,75 Monadit ja flagellaatit ,18 2,69 Nielulevä ,83 5,07 Panssarisiimalevä ,77 1,61 Picoplankton ,68 0,68 Piilevä ,37 67,23 Sinilevä ,29 0,20 Tarttumalevä ,33 0,94 Viherlevä ,44 2,79 Muut ,49 2, ,22 100,00 Kultalevä ,80 53,22 Monadit ja flagellaatit ,51 4,63 Nielulevä ,70 14,48 Panssarisiimalevä ,08 1,38 Picoplankton ,75 1,57 Piilevä ,89 9,81 Silmälevä ,70 0,19 Sinilevä ,37 2,90 Tarttumalevä ,10 0,81 Viherlevä ,84 7,52 Muut ,47 3, ,24 100,00 Kultalevä ,04 7,18 Monadit ja flagellaatit ,41 3,21 Nielulevä ,55 47,71 Panssarisiimalevä 591 8,73 2,09 Picoplankton ,32 3,19 Piilevä ,29 12,50 Silmälevä ,31 0,31 Sinilevä ,67 12,83 Tarttumalevä ,31 2,94 Viherlevä ,79 6,64 Muut ,83 1, ,54 100,00 Kultalevä ,15 21,43 Monadit ja flagellaatit ,13 5,53 Nielulevä ,71 29,50 Panssarisiimalevä ,40 8,24 Picoplankton ,65 6,25 Piilevä ,23 19,21 Sinilevä ,43 1,92 Tarttumalevä ,43 1,92 Viherlevä ,87 3,24 Muut ,52 2, ,15 100,00 Kultalevä ,36 8,98 Monadit ja flagellaatit ,42 5,27 Nielulevä ,80 52,36 Picoplankton ,23 3,50 Piilevä ,04 2,59 Silmälevä ,26 1,22 Sinilevä ,86 4,26 Tarttumalevä ,37 0,68 Viherlevä ,96 15,74 Muut ,51 5,30 Keltaviherlevät 99 0,34 0, ,64 100,00 Kultalevä ,11 7,78 Monadit ja flagellaatit ,14 2,28 Nielulevä ,24 10,48 Panssarisiimalevä 196 2,90 0,41 Picoplankton ,93 2,39 Piilevä ,53 69,22 Sinilevä ,95 1,55 Tarttumalevä ,02 0,71 Viherlevä ,36 3,72 Muut ,46 1,48 Kaikki yhteensä ,12 600,00 Keskiarvo 834,69 29

34 LIITE 3 VESIJÄRVEN HAPETTIMIEN JA AUTOMAATTIASEMIEN SIJAINTI 30

35 VESIJÄRVEN TILA LIITE 4. AUTOMAATTIASEMIEN MITTAUSTULOKSET 2014 Enonselän syvänteen (Enonselkä) ja Myllysaaren (velvoitetarkkailun piste Satama 33) automaattiasemien mittauksista esitetään kuvaajina a-klorofyllin pitoisuus. Lankiluodon, Paimelanlahden ja Vähäselän automaattiasemien mittausaineistosta kuvaajissa on klorofyllin ja sinilevien pitoisuus. Sinileväpitoisuus on yksikössä mg/l. Kuvien asteikot vaihtelevat. Enonselkä 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 25,0 Lankiluoto A-klorofylli [ug/l] Sinilevät [mg/l] µg/ 4,0 3,5 20,0 3,0 15,0 2,5 2,0 10,0 1,5 5,0 1,0 0,5 0,0 0,0 31

36 VESIJÄRVEN TILA 25,0 Myllysaari 20,0 15,0 10,0 5,0 0, ,0 Paimelanlahti A-klorofylli [ug/l] Sinilevät [mg/l] mg/l 1,4 25,0 1,2 20,0 1,0 15,0 0,8 0,6 10,0 0,4 5,0 0,2 0, ,0 µg Vähäselkä A-klorofylli [ug/l] Sinilevät [mg/l] mg/l 60,0 3,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Laadunvarmennettu aineisto / Lahden seudun ympäristöpalvelut

37 LIITE 5. TILAVUUSPAINOTETUN FOSFORIN PITOISUUS ENON- JA KAJAANSELÄLLÄ 33

38 LIITE 6. TILAVUUSPAINOTETUN TYPEN PITOISUUS ENON- JA KAJAANSELÄLLÄ 34

39 LIITE 7. KOKONAISRAVINNESUHDE N/P ENON-, KOMON- JA KAJAANSELÄLLÄ V

40 LIITE 8. KLOROFYLLI-A PITOISUUDET ENON-, KOMON- JA KAJAANSELÄN HAVAINTOPAIKOILLA V