Kasviplanktonlajisto ja -biomassa Uudenmaan seurantajärvillä

Transkriptio

1 Raportteja 7 Kasviplanktonlajisto ja -biomassa Uudenmaan seurantajärvillä - 5 jorma keskitalo

2 Kasviplanktonlajisto ja -biomassa Uudenmaan seurantajärvillä - 5 JORMA KESKITALO

3 RAPORTTEJA 7 Kasviplanktonlajisto ja -biomassa Uudenmaan seurantajärvillä - 5 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Kuvat: Kansikuva: KEHA-keskus Jorma Keskitalo Pediastrum boryanum -viherlevä, Sipoon Savijärvi ISBN (PDF) ISSN-L -86 ISSN -85 (verkkojulkaisu) URN:ISBN:

4 Sisältö. Johdanto.... Aineisto ja menetelmät.... Tulokset Askola... 5 Kylänpäänjärvi... 5 Valkjärvi, Vitsjön Espoo... 6 Dämman... 6 Kattilajärvi... 7 Sahajärvi... 7 Urja... 8 Velskolan Pitkäjärvi Hyvinkää... 9 Hirvijärvi... 9 Kytäjärvi... Märkiö... Suolijärvi... Sykäri.... Inkoo... Bruksträsket... Linkullasjön....5 Karkkila... Kavilanjärvi... Löyttyjärvi... Onkimaanjärvi... Pyhäjärvi... 6 Vaskijärvi Kirkkonummi... 7 Bakträsk... 7 Juusjärvi... 7 Kaljärvi... 8 Lamminjärvi... 8 Meiko... 9 Petäjärvi... Tampaja... Vitträsk....7 Lapinjärvi... Lapinjärvi....8 Lohja... Enäjärvi (Lohja)... Haapjärvi... Heinäistenjärvi...

5 Joutikas... Kairajärvi... Karisjärvi... Kivijärvi... 5 Kolmperse... 5 Kovelanjärvi... 6 Kurkjärvi... 6 Lehmijärvi... 7 Löytty... 7 Nummijärvi... 8 Patamo... 8 Pitkäjärvi (Lohja)... 9 Puujärvi... Särkijärvi (Lohja)... Tarkeelanjärvi... Tesväri... Valkerpyy....9 Loviisa... Sarvlaxträsket.... Myrskylä... Isojärvi, Storträsket... Kirkkojärvi... Kotojärvi (Myrskylä)... Siippo... 5 Sopajärvi... 5 Sulkavanjärvi (Myrskylä) Mäntsälä... 6 Keravanjärvi... 6 Sulkavanjärvi (Mäntsälä)... 7 Suojärvi Nurmijärvi... 8 Sääksjärvi (Nurmijärvi)... 8 Vaaksinjärvi... 9 Valkjärvi (Nurmijärvi) Pornainen... Kotojärvi (Pornainen)... Ruokijärvi.... Porvoo... Veckjärvi... Viksberginjärvi....5 Raasepori... Bonäsbåset... Brunkom träsk... Grabbskog Storträsket... Gålisjön... 5 Kullaanjärvi... 5 Kvarnträsket... 6 Källträsket... 6 Långträsket... 7

6 Malarijärvi... 7 Ovanmalmträsket... 8 Pitkäjärvi (Raasepori)... 8 Puontpyölinjärvi... 9 Simijärvi... 9 Tuulijärvi... 5 Vitsjön Sipoo... 5 Pilvijärvi... 5 Savijärvi Siuntio... 5 Lappträsk Vihti... 5 Averia... 5 Enäjärvi (Vihti)... 5 Iso Lehmälampi Lapoo Niemenjärvi Vihtijärvi Ylimmäinen Lähteet Liitteet... 6 Liite. Tulokset kasviplanktonnäytteistä vuosina

7 . Johdanto Tässä raportissa esitetään Helsingin yliopiston Lammin biologisella asemalla määritettyjä kasviplanktonin lajisto- ja biomassatuloksia näytteistä, jotka on otettu Uudenmaan järvistä vuosina ja 5. Kasviplanktonnäytteet kuuluvat vesienhoidon seurantaohjelmaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen (Uudenmaan ELY-keskuksen) toimialueella. Seurantaohjelman tarkoituksena on kuvata vesien ekologista tilaa, ja tuloksia käytetään niiden ekologisen tilan luokittelussa. Lammin biologisella asemalla määritettyjä näytteitä oli yhteensä ja järviä 9. Lisäksi raportissa esitetään tulokset kolmesta Suomen ympäristökeskuksessa määritetystä kasviplanktonnäytteestä (Espoon Kattilajärven ja Lohjan Puujärven näytteet vuodelta 5). Kuva. Mikroskoopista otettu kuva Tabellaria flocculosa -piilevästä. Laji on ns. indifferentti eli se ei kuvaa erityisesti karuja tai reheviä olosuhteita. Näyte on otettu Raaseporin Pitkäjärvestä.

8 . Aineisto ja menetelmät Näytteet otettiin Uudenmaan ELY-keskuksen toimesta tai toimeksiannosta kesän ja alkusyksyn aikana, yleensä heinä elokuussa, päällysvedestä m:n kokoomanäytteinä Limnos-noutimella ja ne säilöttiin Lugol-liuoksella. Vuoden näytteet mikroskopoi Eeva Einola ja vuoden 5 näytteet Jorma Keskitalo Helsingin yliopiston Lammin biologisella asemalla tammi toukokuussa 6. Kattilajärven ja Puujärven vuoden 5 näytteet ( kpl) määritettiin Suomen ympäristökeskuksen toimesta (mikroskopoija Reija Jokipii). Näytteistä määritettiin kasviplanktonin lajisto, runsaussuhteet ja biomassa laajan kvantitatiivisen menetelmän mukaisesti (sovellettu Utermöhlin, 957, menetelmä). Kaikki havaitut taksonit määritettiin sillä tarkkuudella kuin mahdollista. Tulokset laskettiin Suomen ympäristökeskuksen EnvPhyto-ohjelmalla. Määrityksissä ja tulosten laskennassa noudatettiin ympäristöhallinnon ohjeita (Järvinen ym. ) sekä CEN-prEN 5:6 European Standardin ohjeita. Näytettä laskeutettiin tarvittava määrä (esimerkiksi, 5,, 5 tai 5 ml) laskeutuskammion pohjalle, jonka halkaisija on 5 mm. Kasviplanktonmääritykset tehtiin Wild M - käänteismikroskoopilla käyttäen kolmea suurennosta: 5x, x ja 6x (faasikontrastiobjektiivit x, x, ja x; okulaari x; mikroskoopin runkokerroin,5). Näkökentän halkaisijat olivat μm (5x), 5 μm (x) ja 5 μm (6x). 6-kertaisella suurennoksella määritettiin ja laskettiin alle μm:n suuruiset solut (tai muut laskentayksiköt) satunnaisotannalla noin 5 näkökentältä siten, että vähintään laskentayksikköä tuli lasketuksi. Käytettäessä -kertaista suurennosta laskettiin μm suuremmat levät vähintään 5 näkökentältä. Käytettäessä 5-kertaista suurennosta laskettiin suurikokoiset levät (esim. Ceratium) ja suurikokoiset yhdyskunnat laskeutuskammion puolelta pohjalta tai koko pohjalta. Levien kokoluokat eri suurennoksille ovat kuitenkin suuntaa-antavia. Yleissääntönä oli, että määrityksissä käytettiin sellaista suurennosta, jolla lajit voitiin luotettavasti tunnistaa. Biotilavuuksien arvioinnissa sovellettiin EnvPhyto-laskentaohjelman tilavuustaulukkoa. Kasviplanktonbiomassa on esitetty tuoremassana veden tilavuusyksikköä kohti. Kokonaisbiomassan yksikkö on tässä raportissa g m - (= mg/l) tai mg m - (= µg/l). Laskentatulokset on tallennettu ympäristöhallinnon kasviplanktonrekisteriin. Järvien trofia- eli rehevyystason arvioinnissa on perinteisesti tukeuduttu kasviplanktonin lajikoostumukseen ja Heinosen (98) luokitteluun, joka perustuu kokonaisbiomassaan. Sen mukaan järvi on oligotrofinen eli niukkatuottoinen, jos biomassa on alle,5 g m -, ja eutrofinen eli rehevä, jos biomassa ylittää,5 g m -. Jos kokonaisbiomassa on siltä väliltä, on järvi keskituottoinen eli mesotrofinen. Järven trofiatason määrittämisessä on kuitenkin otettava huomioon myös muita tekijöitä kuin kokonaisbiomassa. eli Gonyostomum semen saattaa nostaa biomassan suureksi, vaikka järveä ei voisi pitää rehevänä tai sen vettä heikkolaatuisena (Willén 7). valtaisissa järvissä ei kokonaisbiomassaa voi siten käyttää trofiatason mittarina, vaan biomassan osalta arvioinnissa on rajoituttava muiden lajien kuin limalevän muodostamaan biomassaan. Muita tekijöitä, jotka vaikuttavat järven todelliseen rehevyystasoon ja vedenlaatuun, ovat lajikoostumus ja haitallisten sinilevien osuus. Haitallisilla sinilevillä tarkoitetaan ajoittain kukintoja muodostavia ja mahdollisesti myrkyllisiä sinileviä. Runsasravinteisuuden ja vähäravinteisuuden ilmentäjälajien tulkinnassa on tässä raportissa käytetty mm. Heinosen (98), Tikkasen (986), Tikkasen & Willénin (99), Willénin (7) ja Vuoren ym. (9) teoksia. Willén (7) on esittänyt laskentaperusteet trofia-indeksin eli TPI-arvon määrittämiseksi. Indeksi perustuu ilmentäjälajien esiintymiseen ja niiden biomassoihin. Mitä suurempi TPI on, sitä rehevämmästä järvestä on kyse ja päinvastoin: karuissa (oligotrofisissa) järvissä arvo on negatiivinen. Niukkatuottoisuuden ilmentäjiä on tällöin enemmän kuin runsastuottoisuuden ilmentäjiä. ä ei oteta huomioon laskettaessa TPI-arvoa. Liitteessä on esitetty kullekin näytteelle kasviplanktonin kokonaisbiomassa, a-klorofyllin pitoisuus, TPI-arvo sekä haitallisten sinilevien ja limalevän prosentuaaliset osuudet. Kasviplanktonnimistö perustuu kasviplanktonrekisterin nimistöön ja ryhmittelyyn. Raporttitekstissä ja pylväsdiagrammeissa on käytetty biomassaltaan yleisimmistä luokista ja Raphidophyceae-luokan limalevästä seuraavia suomenkielisiä nimiä: sinilevät (Nostocophyceae), nielulevät (Cryptophyceae), panssarisiimalevät (Dinophyceae), kultalevät (Chrysophyceae, Synurophyceae), piilevät (Diatomophyceae), limalevä

9 (Gonyostomum semen), silmälevät (Euglenophyceae), yhtymälevät (Charophyceae) ja viherlevät (Chlorophyceae). Kuva. Phacus curvicauda -silmälevä viihtyy rehevissä eli eutrofisissa oloissa. Kurkjärvi, Lohja. Kuva. Trachelomonas volvocina -silmälevä kuvaa reheviä eli eutrofisia oloja. Pyhäjärvi, Karkkila.

10 . Tulokset Tulokset on seuraavassa ryhmitelty paikkakuntakohtaisesti aakkosjärjestyksessä. Järvityypit (Vuori ym. 9), kokonaisbiomassat, a-klorofyllin pitoisuudet, TPI-arvot sekä ns. haitallisten sinilevien ja limalevän (Gonyostomum semen) prosentuaaliset osuudet on esitetty liitteessä. Luokkakohtaiset tulokset ja limalevän biomassa on esitetty pylväsdiagrammeina. Diagrammeja tulkittaessa on otettava huomioon, että niiden asteikko vaihtelee. Klorofyllitulokset on otettu ympäristöhallinnon vedenlaaturekisteristä Hertasta. Päivämäärän yhteydessä on raportissa esitetty kyseisen näytteen numero, jolla tarkemmat laji- ja ryhmäkohtaiset tulokset on tallennettu ympäristöhallinnon kasviplanktonrekisteriin.. Askola Kylänpäänjärvi 5.7. (näyte 5) Kylänpäänjärvi Kasviplanktonbiomassa oli erittäin suuri (,9 g m - ), mikä ylittää Heinosen (98) luokittelussa selvästi hypereutrofisen eli ylirehevän järven raja-arvon ( g m - ). TPI-arvo oli korkea (,5), mikä on myös osoitus ylirehevyydestä. Runsaimmin oli piileviä, joiden osuus kokonaisbiomassasta oli kolmannes. Yleisesti ottaen lajisto oli kuitenkin monipuolinen ja eri ryhmät verrattain tasaisesti edustettuina. Runsaimmat taksonit olivat Aulacoseira italica (piilevä), Cryptomonas spp. (nielulevä) ja Microcystis aeruginosa (sinilevä). Taksonilukumäärä oli melko suuri (6), joten ylirehevyys ei ole yksipuolistanut lajistoa. Sinileviä oli 9 %, joista valtaosa oli ns. haitallisia sinileviä (liite ). Kylänpäänjärvi on entuudestaan ylirehevä, sillä sen kokonaisbiomassa ylitti ympäristöhallinnon kasviplanktonrekisterin mukaan g m - myös kesällä. Luonnehdinta: ylirehevä järvi, jossa esiintyy haitallisia sinileviä. Lajikoostumus on monipuolinen. 5

11 Valkjärvi, Vitsjön.8.5 (näyte 58) Valkjärvi Askola,,,8,6,, Kasviplanktonbiomassa oli, g m -, millä perusteella järvi ei ole rehevä, mutta ei myöskään karu. TPI-arvo oli pieni (-,67), joten vähäravinteisuuden ilmentäjälajeja oli suhteellisen runsaasti. Eri kasviplanktonryhmät olivat monipuolisesti edustettuina. Runsaimmin oli kultaleviä, muun muassa Dinobryon-lajeja. Sinileviä oli vähän, 7,5 %, joista puolet haitallisia. Valkjärven kokonaisbiomassa on ollut, g m - kesällä, mutta, kesällä 8 ja 8,5 g m - kesällä. Valkjärven tila näyttää siten huonontuneen -luvun alun jälkeen ja jälleen parantuneen. Luonnehdinta: Mesotrofinen eli keskituottoinen järvi, joka on ollut vajaat kymmenen vuotta sitten eutrofinen (rehevä). Varmaa päätelmää suotuisasta kehityksestä ei voi kuitenkaan tehdä vuoden 5 yhden näytteen perusteella.. Espoo Dämman 8.7. (näyte 5) Dämman on kokonaisbiomassan (,5 g m - ) ja a-klorofyllipitoisuuden ( mg m - ) perusteella rehevä, mutta lajisto ei tue tätä päätelmää. Runsaimmat ryhmät olivat panssarisiimalevät (Glenodinium spp.) ja kultalevät (mm. Pseudopedinella spp.). Verrattain suuresta kokonaisbiomassasta huolimatta sinileviä oli hyvin vähän, eikä haitallisia sinileviä havaittu lainkaan. Sinilevien vähäisyys saattaa liittyä siihen, että Dämman on humusjärvi (tyyppi Mh), jollaisessa sinilevät eivät yleensä viihdy kovin hyvin. TPI-arvo (-,5) osoittaa myös, ettei rehevyyttä ilmentäviä lajeja juuri ole. Suurehko biomassa voi selittyä melko kookkaiden panssarisiimalevien runsaudella. Kokonaisbiomassa on ollut aikaisemmin (979, ) nyt todettua jonkin verran pienempi (noin g m - ). Dämman 5 Luonnehdinta: Kokonaisarviona biomassan ja lajiston perusteella mesotrofinen järvi.,5,5,5,5,5 6

12 Kattilajärvi 8.7. (näyte 59) (näyte 58) Vähähumuksisen Kattilajärven (tyyppi Vh; liite ) biomassa-arvot olivat pieniä (,6 g m - heinäkuussa ja, g m - elokuussa 5), samoin TPI-arvo (-,). olivat suurin ryhmä (mm. Chrysidiastrum- ja Dinobryon-suvut). Sinileviä oli niukasti. Kasviplankton on pysynyt yleispiirteiltään samankaltaisena koko -luvun. Taksonilukumäärä oli elokuussa 5 suurempi (6) kuin edellisinä vuosina (jolloin se vaihteli taksonin molemmin puolin). Lajisto näyttää siten hieman monipuolistuneen. Luonnehdinta: Melko karu vähähumuksinen järvi, eikä lajistossa ole hälyttäviä piirteitä. Sahajärvi 8.7. (näyte 557) 5,5,5,5,5,5 Sahajärvi Kokonaisbiomassa oli verrattain suuri (,6 g m - ), mutta TPI-arvo negatiivinen (-,9), mikä osoitti, että lajistossa oli vain vähän rehevyyttä ilmentäviä lajeja. Runsaimmat ryhmät olivat piilevät (mm. Urosolenia eriensis, Rhizosolenia longiseta) ja kultalevät (mm. Mallomonas- ja Chrysococcus-suvut). Sinileviä (pääasiassa Planktothrix agardhii) oli niukasti. Espoon Sahajärvestä ei ole ympäristöhallinnon kasviplanktonrekisterissä aikaisempia tuloksia. Luonnehdinta: Sahajärvi on rehevä, mutta lajistossa ei ole hälyttäviä piirteitä. 7

13 Urja (näyte 58) Biomassa oli pieni (,6 g m - ), kuten myös TPI-arvo (-,) ja a-klorofyllin pitoisuus (,9 mg m - ). Yleisimmät leväryhmät olivat yhtymälevät (Staurastrum spp.), kultalevät (mm. Pseudopedinella spp.), sinilevät (Chroococcus minutus) ja viherlevät (mm. Botryococcus braunii). Sinilevien joukossa ei ollut haitallisiksi luokiteltuja leviä. Urjasta on kasviplanktonrekisterissä yksi aikaisempi tulos, vuodelta 6, jolloin biomassa oli käytännössä sama ja lajisto samankaltainen kuin elokuussa 5. Järvi on Heinosen (98) luokittelun mukaan oligotrofisen ja mesotrofisen rajalla, mutta lajiston perusteella se on oligotrofinen., Luonnehdinta: Urja on karu (oligotrofinen) järvi, eikä lajistossa ole rehevöitymiseen viittaavia piirteitä.,7,6,5,,, Urja Velskolan Pitkäjärvi.7.5 (näyte 585),5,5,5 Velskolan Pitkäjärvi Velskolan Pitkäjärvi on biomassan (, g m - ) perusteella trofiatasoltaan mesotrofisen ja eutrofisen rajalla. TPIarvo oli kuitenkin negatiivinen (-,) ja a-klorofyllin pitoisuus biomassaan nähden suhteellisen pieni ( mg m - ). Hallitseva laji oli limalevä (Gonyostomum semen), jonka osuus kokonaisbiomassasta oli 55 %. Haitallisia sinileviä oli minimaalisen vähän (,5 %). Järvestä on kasviplanktonrekisterissä aikaisempi tulos vuodelta 8. Biomassa oli tällöin samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 5, ja limalevä oli myös silloin hallitseva laji. Luonnehdinta: valtainen mesotrofinen järvi. 8

14 . Hyvinkää Hirvijärvi.8.5 (näyte 5) Hirvijärvi sijaitsee osittain Riihimäen ja osittain Hyvinkään puolella. Kasviplanktonin kokonaisbiomassa Hirvijärvi (,6 g m - ), a-klorofyllin pitoisuus (5,5 mg m -,7 ) ja TPI (-,6) olivat pienet elokuussa 5. Haitallisia sinileviä,6 oli hieman (5,5 %). (mm. Rhodomonas,5 lacustris) ja kultalevät (mm. Uroglena spp.) olivat suurimmat leväluokat. Lajikoostumus oli tyypillinen vähä- humuksiselle (Vh) melko niukkatuottoiselle järvelle. Kasviplanktonrekisterissä on aikaisempaa laskentaa vuosilta 7, 9, ja. Kokonaisbiomassa loppukesän ja alkusyksyn näytteissä on ollut,,,, <, g m - (toukokuussa 7 kuitenkin,8 g m - ). TPI on ollut melkein joka kerta negatiivinen, ja haitallisia sinileviä on ollut niukasti, paitsi elokuussa 9, jolloin niitä oli % kokonaisbiomassasta. Lähes jokaisessa näytteessä on toistunut yleisimpänä taksonina Uroglena spp. -kultalevä tai Rhizosolenia longiseta - piilevä. Luonnehdinta: Oligotrofisen ja mesotrofisen rajalla oleva järvi, jonka tila on vakaa. Kuva. Dinobryon cylindricum -kultalevä on karujen eli oligotrofisten olojen kuvaaja. Nummijärvi, Lohja. 9

15 Kytäjärvi.7.5 (näyte 5).8.5 (näyte 5) Kytäjärvi Kytäjärvi 5,5,5,5,5,5,5,5,5 Kytäjärven kasviplanktonbiomassa oli,9 g m - heinäkuussa 5, mutta kasvoi siitä huomattavasti ja oli elokuussa,7 g m -. TPI ja a-klorofyllin pitoisuus suurenivat vastaavasti samana aikana (liite ). Myös lajimäärä runsastui (heinäkuussa taksonia, elokuussa 59). (Cryptomonas spp.) hallitsivat kumpanakin kertana. Kokonaisbiomassan kasvu aiheutui nielulevien ja kultalevien (Mallomonas caudata) voimakkaasta biomassan noususta. Sinileviä sen sijaan oli hyvin vähän kumpanakin kertana (,, %, haitallisia,, %). Aikaisempien tulosten perusteella sekä biomassa että lajisto ovat vaihdelleet -luvulla voimakkaasti Kytäjärvessä (biomassan vaihteluväli 8 g m -, haitallisia sinileviä %). Luonnehdinta: Mesotrofinen eutrofinen järvi, jonka biomassa ja lajikoostumus vaihtelevat voimakkaasti. Märkiö 6.8. (näyte 58),,,8,6,, Märkiö Biomassan (, g m - ) perusteella Märkiö on mesotrofinen järvi. TPI-arvo (-,), a-klorofyllin pitoisuus (5 mg m - ) ja haitallisten sinilevien osuus (, %) olivat kuitenkin niin pienet, että niiden perusteella Märkiön voisi luokitella jopa oligotrofiseksi. (mm. oligotrofiaa ilmentävä Chrysidiastrum catenatum) olivat suurin ryhmä, mutta myös viherleviä (mm. Pediastrum boryanum) oli silmiinpistävän runsaasti. Aikaisemmat tulokset vuosilta 8 ja ovat olleet vuoden tuloksen kanssa samaa suuruusluokkaa (kokonaisbiomassa,8, g m -, sinileviä hyvin niukasti). Luonnehdinta: Mesotrofinen järvi, jonka lajistossa on oligotrofiaan viittaavia piirteitä.

16 Suolijärvi.8.5 (näyte 58) Suolijärvi sijaitsee osittain Hyvinkään, osittain Riihimäen puolella. Kasviplanktonin kokonaisbiomassa oli pieni (,8 g m - ), ja eri kasviplanktonryhmät olivat tasaisesti edustettuina. TPI-arvo oli negatiivinen (-,8). Lajimäärä oli suuri (69 taksonia). Runsaimmat ryhmät olivat kultalevät (mm. Synura spp.), panssarisiimalevät (Ceratium,9,8,7,6 Suolijärvi hirundinella) ja nielulevät (Rhodomonas lacustris, Cryptomonas spp.) Haitallisia sinileviä (mm. Microcystis ja Anabaena-suvut) oli 5 % kokonaisbiomassasta. Suolijärven lajisto on pysynyt suunnilleen samanlaisena vuosina 6, 9, ja 5. Luonnehdista: Suolijärvi on mesotrofinen. Lajikoostumukseltaan sillä on lähellä oligotrofista järveä olevia,5,,,, piirteitä. Sykäri 6.8. (näyte 579) 5,5,5,5 Sykäri Sykäri on kokonaisbiomassan (,6 g m - ) perusteella eutrofinen, mutta lajistossa oli vain vähän rehevyyden ilmentäjiä. TPI oli lievästi negatiivinen (-,). Lajistoa hallitsivat piilevät (Aulacoseira subarctica) ja nielulevät (Cryptomonas spp.). Sinilevien osuus oli vähäinen (haitallisia sinileviä, %). Kokonaisbiomassa on ollut jonkin verran pienempi vuosina 5 ja 8 (,8,8 g m - ), mutta vuonna samaa tasoa (,7 g m - ) kuin vuonna. Lajisto on ollut kaikkina näytteenottovuosina samankaltainen ja sini-,5,5 leviä on ollut niukasti. Luonnehdinta: Sykäri näyttää olevan biomassan perusteella lievästi eutrofinen, mutta lajistossa on vain vähän rehevyyden ilmentäjiä eikä haitallisia sinileviä juuri ole.

17 . Inkoo Bruksträsket 8.7. (näyte 5).9. (näyte 5) Bruksträsket Bruksträsket 5,5,5 g m,5,5,5 8 6 Bruksträsketin kokonaisbiomassa kasvoi voimakkaasti heinäkuusta (,8 g m - ) syyskuun loppupuolelle (,5 g m - ), jolloin ylittyi niukasti hypereutrofian (ylirehevyyden) raja-arvo ( g m - ) Heinosen (98) järvirehevyysluokittelussa. Lisäksi TPI-arvo oli suuri jo heinäkuun tuloksissa (liite ). Piileviä oli kumpanakin kertana runsaasti (Tabellaria flocculosa heinäkuussa, Aulacoseira-suku syyskuussa). Järven tilan kannalta on huolestuttavaa, että vaikka Bruksträsket on pieni humusjärvi (tyyppi Ph), niin sinileviä oli syyskuussa paljon (haitallisten sinilevien osuus kokonaisbiomassasta,5 %). Runsaimmat sinilevät olivat Microcystis viridis ja Anabaena-suku, jotka molemmat luokitellaan haitallisiin sinileviin. Aikaisempien tulosten perusteella Bruksträsketin biomassa on vaihdellut:, g m - heinäkuussa 6 ja, g m - elokuussa. Bruksträsketille saattaa olla tyypillistä, että biomassa kasvaa kohti loppukesää ja alkusyksyä, mutta tulosten perusteella tästä ei ole mitään varmuutta. Merkillepantavaa on, että sinilevien osuus oli hyvin pieni vuosina 6 ja (haitallisia sinileviä alle %), mikä on tyypillistä pienille humusjärville. Luonnehdinta: Bruksträsket on eutrofinen, ajoittain hypereutrofinen järvi, jonka biomassa-arvoissa saattaa olla paljon vaihtelua.

18 Linkullasjön (näyte 55) Linkullasjön on biomassan (5,6 g m - ) perusteella rehevä, mitä tukee myös korkea TPI-arvo (,8). Järvi on sinilevien sijaan lähinnä piilevävaltainen, joskin kasviplanktonlajisto oli kokonaisuudessaan monipuolinen ja useita leväryhmiä oli runsaasti. Aulacoseira-suvun useat lajit ja Acanthoceras zachariasii olivat runsaimmat piilevät, mutta mikään piilevälajeista ei ollut selvästi hallitseva. Nieluleviä (Cryptomonas spp.) oli runsaasti, kuten myös Ceratium hirundinella -panssarisiimalevää. Järvestä on kasviplanktonrekisterissä vain yksi aikaisempi näyte (elokuu 7). Biomassa osoitti järven olleen myös tällöin rehevä (8,9 g m - ), ja lajikoostumus oli samankaltainen kuin vuonna 5: sinileviä vähän ja piileviä runsaasti. Luonnehdinta: Linkullasjön on rehevä järvi, jossa lajisto on monipuolinen. Sinilevien sijaan piilevät näyttävät olevan suurin kasviplanktonryhmä. Tulkinta perustuu kuitenkin vain kahteen näytteeseen. 6 5 Linkullasjön.5 Karkkila Kavilanjärvi.8.5 (näyte 59) Kavilanjärvi Kokonaisbiomassa oli suuri (8, g m - ) ja limalevä valtalaji (7 %). (erityisesti Euglena proxima) olivat toiseksi suurin ryhmä. TPI oli korkea (,6), mikä selittyy pääosin silmälevien runsaudella. Biomassa on ollut suuri ja limalevä valtalaji myös aikaisempina näytteenottovuosina (8, ). Sinileviä oli hyvin niukasti. Luonnehdinta: valtainen rehevä järvi, jossa ei ole kuitenkaan merkittävästi sinileviä.

19 Löyttyjärvi (näyte 555).9.5 (näyte 556) Kokonaisbiomassa oli kesäkuussa suuri (,8 g m - ), mikä johtui pääosin limalevän hallitsevasta asemasta (liite ). Muista taksoneista biomassaltaan runsaimpia olivat Rhizosolenia longiseta -piilevä ja Uroglena spp. -kultalevä. Biomassa oli syyskuussa huomattavasti kesäkuuta pienempi (,5 g m - ), mutta limalevän osuus oli kasvanut entistä hallitsevammaksi (79 %). Sinileviä oli hyvin niukasti (< %). TPI oli kumpanakin näytteenottokertana negatiivinen (liite ), mikä osoittaa, ettei Löyttyjärvi ole eutrofinen. on suurikokoinen (n.,5 mm), ja kokonaisbiomassa voi nousta suureksi, jos se on hallitseva laji. Löyttyjärvestä (toisesta näytteenottopisteestä) on aikaisempia tuloksia vuosilta 6, 8 ja, jolloin biomassa on ollut pieni, alle g m -. ä on esiintynyt myös tällöin, mutta sen osuus on ollut pienempi ( %) kuin vuonna 5. Luonnehdinta: valtainen mesotrofinen järvi. Onkimaanjärvi Onkimaanjärvi on pieni humusjärvi (tyyppi Ph). Näytteitä otettiin kesä syyskuun aikana joka kuukausi. Kokonaisbiomassa oli suurimmillaan kesäkuussa (8,8 g m - ), pieneni sen jälkeen voimakkaasti (,7 g m - heinäkuussa), mutta suureni jälleen kohti syksyä (5, g m - syyskuussa). oli täysin hallitseva laji kaikkina näytteenottokertoina (59 8 % kokonaisbiomassasta). Haitallisia sinileviä oli hyvin vähän (< %). Muista levistä huomion arvoinen on Closterium acutum var. variabile, jota esiintyi kaikissa näytteissä (enimmillään 7 % elokuussa). Laji on lievästi eutrofian ilmentäjä (Willén 7). Zwerver () arveli, että sen runsaslukuinen esiintyminen Onkimaanjärvessä saattaa olla viite rehevöitymiskehityksestä. Onkimaanjärvestä on aikaisemmin otettu kasviplanktonnäytteitä vuosina, 7, 8, ja. Kokonaisbiomassa oli,7,8 g m - vuosina 8,,7 5,5 g m - vuonna ja,6, g m - vuonna. oli kaikkina näytevuosina hallitseva laji. Vuosien 8 pienet biomassa-arvot ja vuoden suuret arvot viittaavat siihen, että järvi olisi rehevöitymässä, joskaan lajikoostumus ei anna selviä viitteitä järven tilan huononemisesta. Lisäksi on otettava huomioon, että kokonaisbiomassan vaihtelut ovat olleet suurelta osin yhden lajin (limalevän) varassa, joten kehitys riippuu paljolti sen kannanvaihteluista.

20 5.6. (näyte 5).7. (näyte 55) Onkimaanjärvi Onkimaanjärvi 5 9,5 8 7,5 6 5,5,5, (näyte 56) 5.9. (näyte 57) Onkimaanjärvi 6,5,5,5,5 5 Luonnehdinta: Onkimaanjärvi on limalevävaltainen pieni humusjärvi. ja samalla kokonaisbiomassa näyttävät runsastuneen -luvun alkuvuosista viime vuosiin, mutta tuleva kehitys järven tilasta on epävarma. 5

21 Pyhäjärvi (näyte 57) Pyhäjärvi Kokonaisbiomassa oli pienehkö (, g m - ), ja järvi piilevävaltainen. Tärkeimmät piilevät olivat Acanthoceras zachariasii ja Eunotia zasuminensis. TPI oli negatiivinen ja sinileviä minimaalisen vähän (liite ). Kokonaisbiomassa on ollut samaa suuruusluokkaa ja molemmat em. piilevät ovat olleet tyypillisiä myös vuosien 5, 7, ja lajistossa. Luonnehdinta: Piilevävaltainen mesotrofinen järvi,,,,8,6, jonka lajistossa ei ole viitteitä rehevöitymisestä., Vaskijärvi.7.5 (näyte 58) (näyte 58) Vaskijärvi Vaskijärvi,,,8,8,6,6,,,, Kokonaisbiomassa oli pienehkö (,7, g m - ). Lajisto oli hyvin monipuolinen. Runsaimmat ryhmät olivat kultalevät (mm. Uroglena spp.) ja piilevät (mm. Surirella spp.). Myös Rhodomonas lacustris -nielulevää oli suhteellisen runsaasti (syksyllä %). Näytteissä oli lukumäärältään runsaasti tunnistamattomia flagellaatteja. TPI oli negatiivinen (liite). Sinileviä oli jonkin verran, mutta ns. haitallisia sinileviä ei havaittu lainkaan. Tyypillisiä olivat kokkaaliset (ei-rihmamaiset) sinilevät, kuten Chroococcus minutus, Aphanothece minutissima ja Cyanodictyon imperfectum. Vuoden 5 tulokset näyttävät poikkeavan jossain määrin niukempiravinteiseen suuntaan edellisistä vuoden tuloksista, jolloin (heinäkuussa) biomassa oli korkeampi (, g m - ) ja rehevyyttä indikoivia lajeja melko runsaasti (Zwerver ). Vuosina 9 kokonaisbiomassa vaihteli, mutta oli useimmiten pieni, alle g m -. Sinileviä on ollut niukasti kaikkina näytteenottokertoina. Heinäkuussa 9 oli melko korkea TPIarvo (,9), mikä viittaa siihen, että rehevyyttä indikoivia lajeja esiintyy silloin tällöin merkittävästi. Luonnehdinta: Vaskijärvi on mesotrofinen järvi, jonka kasviplanktonbiomassa on pienehkö. Haitalliset sinilevät puuttuvat lähes kokonaan, mutta muita rehevyyttä ilmentäviä lajeja saattaa esiintyä ajoittain suhteellisen runsaasti. 6

22 .6 Kirkkonummi Bakträsk (näyte 5) Bakträskin kokonaisbiomassa (,8 g m - ) ei ollut suuri, mutta TPI oli korkea (,), mikä viittaa eutrofiaan. Sinileviä oli hyvin niukasti. ja silmälevät olivat suurimmat leväryhmät. Runsain piilevä oli Aulacoseira granulata ja runsain silmälevä Trachelomonas crebea; molemmat lajit viihtyvät rehevissä vesissä. On mahdollista, että näytteen säilöntä on ollut puutteellinen (runsaasti hajonneita soluja). Bakträskistä on kasviplanktonrekisterissä aikaisempia laskentatuloksia vuosilta 6, 8 ja. Järvi on kaikkien näiden tulosten mukaan rehevä (vuonna 8 jopa yli g m - ). Lajikoostumus on vaihdellut jonkin verran (8 runsaasti piileviä ja haitallisia sinileviä, viherleviä).,8,6,,,8,6,, Bakträsk Luonnehdinta: Eutrofinen järvi. Juusjärvi 9.7. (näyte 587) Kokonaisbiomassa oli pieni (,8 g m - ) ja kasviplanktonlajisto monipuolinen. Eri ryhmät olivat melko tasaisesti edustettuina. Sinileviä oli kuitenkin suhteellisen runsaasti ( %; haitallisia sinileviä 7 % kokonaisbiomassasta). Runsain sinilevä oli Chroococcus minutus. TPI-arvo oli melko suuri (,8), mikä pääosin johtui haitallisista sinilevistä (mm. Aphanizomenon gracile, Anabaena macrospora). Muita yleisiä taksoneja olivat Cryptomonas spp., Rhodomonas lacustris (nieluleviä), Uroglena spp. (kultalevä) ja Aulacoseira italica var. tenuissima (piilevä). Järvi näyttää kehittyneen suotuisaan suuntaan, sillä vuosina 6 ja 8 kokonaisbiomassa oli n. g m - ja haitalliset sinilevät dominoivat (55 68 %) tällöin. Vuoden yhden näytteen perusteella ei kehityksestä kuitenkaan voi sanoa mitään varmaa. Luonnehdinta: Juusjärvi on mesotrofinen. Haitalliset sinilevät oat hallinneet aikaisemmin, mutta niiden osuus näyttää pienentyneen tuntuvasti. Tämä päätelmä perustuu kuitenkin hyvin pieneen näyteaineistoon.,9,8,7,6,5,,,, Juusjärvi 7

23 Kaljärvi (näyte 55) Kaljärvi jossa runsaimpia leväryhmiä ovat piilevät, viherlevät ja sinilevät. Suuri kokonaisbiomassa (7,6 g m - ), erittäin korkea a- klorofyllin pitoisuus ( mg m - ), korkea TPI (,5) ja melko suuri haitallisten sinilevien osuus (5 %) osoittavat, että Kaljärvi on rehevä. (erityisesti Aulacoseira ambigua) olivat suurin ryhmä. Myös viherleviä (mm. Pediastrum duplex var. gracillimum) oli verrattain runsaasti. Runsaimmat sinilevät olivat Microcystis aeruginosa ja M. wesenbergii, jotka molemmat luokitellaan haitallisiksi (Willén 7). Kokonaisbiomassa on ollut Kaljärvessä elokuussa vielä suurempi (5 7 g m - ) kuin elokuussa 5. Vuonna oli valtalajina rihmamainen Mougeotia-viherlevä, jota oli myös vuonna 5, mutta vain, %. Rekisterissä ei ole kasviplanktonlaskentoja vuotta edeltävältä ajalta. Luonnehdinta: Eutrofinen tai hypereutrofinen järvi, Lamminjärvi.7. (näyte 589) 5,5,5,5,5 Lamminjärvi Kokonaisbiomassa oli suuri (, g m - ), samoin TPIarvo (,9). Eri ryhmät olivat tasaisesti edustettuina. Korkea TPI johtui pitkälti Trachelomonas scabra -silmälevän suuresta osuudesta (5 %). Haitallisia sinileviä (Aphizomenon yezoense) oli jonkin verran ( %). Kultalevistä runsain oli Synura spp. ja viherlevistä Golenkinia radiata. Lamminjärvestä on ympäristöhallinnon kasviplanktonrekisterissä yksi aikaisempi laskenta (6). Kokonaisbiomassa oli tällöin samaa suuruusluokkaa (, g m - ) ja lajisto pääpiirteissään samankaltainen kuin kesällä. Luonnehdinta: Eutrofinen järvi, sinilevien osuus kuitenkin pienehkö.,5 8

24 Meiko.7. (näyte 59) Vähähumuksisen Meikon (järvityyppi Vh) kokonaisbiomassa oli pieni (, g m - ), samoin a-klorofyllin pitoisuus (, mg m - ) ja TPI-arvo (-,). hallitsivat lajikoostumusta. Haitallisia sinileviä ei havaittu. Biomassaltaan runsain kultalevä oli Synura spp. Aikaisemmat tulokset vuosilta 6, 8 ja ovat samankaltaisia sekä lajistoltaan että biomassaltaan kuin vuoden tulokset (biomassa, g m - v. 6,,8 g m - v. 8,, g m - v. ). Luonnehdinta: Karu (oligotrofinen) järvi, säilynyt muuttumattomana.,5,5,,5,,5,,5,,5 Meiko Kuva 5. Staurodesmus incus -yhtymälevä viihtyy karuissa eli oligotrofisissa vesissä. Meiko, Kirkkonummi. 9

25 Petäjärvi.7. (näyte 59) Petäjärvi on kokonaisbiomassan (9, g m - ) perusteella hypereutrofinen järvi, mitä tukevat myös a-klorofyllin korkea pitoisuus (6 mg m - ), korkea TPI (,) ja haitallisten sinilevien suuri määrä (, g m - ;,7 % kokonaisbiomassasta). Haitallisia sinileviä olivat Anabaena spp., Aphanizomenon spp. ja Planktolyngbya limnetica. (mm. Aulacoseira granulata, A. italica) olivat toinen suuri kasviplanktonryhmä. Petäjärven kasviplanktonbiomassa oli vuonna 7 jonkin verran pienempi (7, g m - ) mutta vuonna samaa suuruusluokkaa (, g m - ) kuin vuonna. ovat hallinneet kaikkina vuosina biomassaa. Luonnehdinta: Petäjärvi on ylirehevä (hypereutrofinen) ja loppukesäisin sinilevien hallitsema järvi Petäjärvi Tampaja.7. (näyte 596) Tampaja,7,6,5,,,, Tampajan kokonaisbiomassa (,6 g m - ) oli pieni heinäkuussa, kuten myös a-klorofyllin pitoisuus (, mg m - ). TPI-arvo oli hivenen positiivinen (,). olivat valtaryhmä. Biomassaltaan runsaimmat kultalevät olivat Dinobryon divergens ja Mallomonas crassisquama. Näytteessä oli jonkin verran silmäleviä (erityisesti Trachelomonas scabra var. labiataa), mikä nosti TPI-arvoa. Runsain viherlevä oli Botryococcus braunii. Tampajasta on vuosilta 6 ja kaksi aikaisempaa näytettä. Biomassa oli elokuussa 6 sama (,6 g m - ) ja elokuussa hieman korkeampi (,9 g m - ) kuin vuonna. Kultaleviä oli runsaasti kumpanakin aikaisempana vuotena, mutta jonkin verran myös limalevää (7 %), jota ei ollut heinäkuussa. Luonnehdinta: Oligotrofisen ja mesotrofisen rajalla oleva järvi (ajoittain selvästi mesotrofinen), jossa kultalevät ovat valtaryhmä. Arvio perustuu kuitenkin vain kolmeen näytteeseen.

26 Vitträsk 9.7. (näyte 598) Kasviplanktonbiomassa oli hyvin pieni (, g m - ) ja Vitträsk siten Heinosen (98) luokittelussa oligotrofinen. Tätä tukevat myös a-klorofyllin pieni pitoisuus (,6 mg m - ) ja negatiivinen TPI-arvo (-,). Lajisto oli suppea ( taksonia) mutta monipuolinen. Lajikoostumukseen kuului mm. nieluleviä (Cryptomonas spp., Rhodomonas lacustris), kultaleviä (Uroglena spp., Pseudopedinella spp.) ja viherleviä (Pandorina charkowiensis, Chlamydomonas spp.) Näytteessä esiintyi myös muutama runsasravinteisuuden ilmentäjä (Anabaena spp. -sinilevä, Trachelomonas rugulosa, T. volvocinopsis -silmälevät), mutta hyvin pieninä määrinä. Vitträskin kasviplanktonbiomassa on kasviplanktonrekisterin mukaan ollut vuosina ja 6 jonkin verran suurempi (,5, g m - ) kuin vuosina 8, ja (kaikkina jälkimmäisinä vuosina, g m - ). Myös sinileviä oli huomattavasti enemmän (>5 %) vuosina ja 6 kuin myöhempinä vuosina. Luonnehdinta: Vitträsk näyttää olleen -luvun alussa mesotrofinen, mutta on nykyään oligotrofinen..7 Lapinjärvi Lapinjärvi.8. (näyte 97) 9 Lapinjärvi Kokonaisbiomassa oli suuri (9,9 g m - ). ja piilevät muodostivat valtaosan biomassasta. Haitallisia sinileviä oli yli kolmasosa (,5 g m -, 6 % kokonaisbiomassasta). Runsain sinilevä oli Aphanizomenon yezoense 8 ja runsain piilevä niin ikään haitalliseksi luokiteltu Aulacoseira granulata var. granulata. 7 Lapinjärvi on kuulunut vesi- ja ympäristöhallinnon 6 5 seurantaohjelmiin kasviplanktonrekisterin mukaan vuodesta 965 alkaen. Se oli jo tällöin hypereutrofinen ( g m - ). Järvi on ollut koko ajan eutrofinen tai hypereutrofinen, joskin loppukesän biomassamaksimit ovat vaihdelleet huomattavasti. Pienentyneitä biomassa-arvoja on laskettu 98-luvun alussa ja -luvun alussa ( 7 g m - ), mutta järven tilan pysyvää kohenemista ei näytä tapahtuneen. Kasviplanktonbiomassa oli vuoden tapaan myös vuosina ja erittäin suuri (, ja 7, g m - ), ja sinilevien esiintyminen oli massii- vista varsinkin vuonna.

27 Luonnehdinta: Lapinjärvi on hypereutrofinen (ylirehevä). muodostavat ainakin joinain vuosina leväkukintoja. Järven tila näyttää häilyvältä (biomassa ajoittain alentunut), mutta pysyvää trendiä rehevyyden pienenemiseen ei ole tapahtunut verrattuna 96-luvun puolivälin tilanteeseen..8 Lohja Enäjärvi (Lohja) 6.7. (näyte 599) Enäjärvi Lohja Lohjan (Sammatin) Enäjärvi on biomassan (,9 g m - ) perusteella rehevä, joskaan negatiivinen TPI-arvo (-,),5 ei tue tätä päätelmää. Biomassaltaan suurin leväryhmä olivat piilevät, joista runsain laji oli Asterionella formosa.,5,5 Muita yleisiä taksoneita olivat mm. Chrysidiastrum catenatum -kultalevä (oligotrofian indikaattori), Cryptomonas spp. -nielulevät, Trachelomonas volvocina silmälevä (eutrofian indikaattori) ja viherlevien runsaslajinen luokka kokonaisuudessaan. Biomassa on ollut vuosina 7 ja hieman alempi (, ja, g m - ) kuin vuonna, mutta ero ei ole välttämättä merkitsevä. Luonnehdinta: Mesotrofinen eutrofinen järvi. Haapjärvi.8. (näyte 5) Kokonaisbiomassa oli melko pieni (,9 g m - ) ja TPI-arvo negatiivinen (-,5). (mm. Chrysosphaerella longispina) olivat suurin ryhmä, mutta yleisesti ottaen eri ryhmiä esiintyi verrattain tasaisesti ja monipuolisesti. Haitallisia sinileviä ei havaittu lainkaan. ä oli hieman ( % kokonaisbiomassasta). Kasviplanktonrekisterissä on vain yksi aikaisempi tulos, elokuulta. Biomassa oli tällöin huomattavasti suurempi (,7 g m - ), ja limalevä oli hallitseva laji (79 %). Luonnehdinta: Mesotrofinen järvi, jossa on ajoittain esiintynyt runsaasti limalevää.,9,8,7,6,5,,,, Haapjärvi

28 Heinäistenjärvi.7. (näyte 56) Kokonaisbiomassan (, g m - ) perusteella Heinäistenjärvi on mesotrofinen. Runsaimmat leväryhmät olivat kultalevät (mm. Chrysococcus-suku, Mallomonas caudata, Chrysosphaerella longispina) ja viherlevät (mm. Botryococcus braunii, Oocystis-suku). A-klorofyllin pitoisuus oli pieni (,6 mg m - ) ja TPI negatiivinen (-,), mikä viittaa niukkatuottoisuuteen. Heinäistenjärvestä on aikaisempia tuloksia vuosilta ja 8. Biomassa (7,9 g m - ) ja TPI (-,5 ja -,) ovat olleet tällöin hieman pienempiä kuin vuonna, mutta ero,,8,6, Heinäistenjärvi on niin vähäinen, ettei se välttämättä kerro tuottavuu-, den kasvusta. Luonnehdinta: Mesotrofinen järvi, jossa on kuiten- kin niukkatuottoisuuteen viittaavia piirteitä. Joutikas.8.5 (näyte 55) Joutikas oli elokuun 5 tuloksen perusteella ylirehevä järvi (5, g m - ), jossa haitalliset sinilevät dominoivat (6 % kokonaisbiomassasta). Rihmamaiset Anabaena macrospora ja A. mucosa olivat runsaimmat sinilevälajit. Joutikkaan kasviplanktonia on seurattu intensiivisesti -luvun alkuvuosina, ja kasviplanktonrekisterissä on yhteensä 5 kasviplanktonlaskentaa vuodesta lähtien. Kokonaisbiomassan vaihteluväli on ollut hyvin suuri:,5 8 g m -, mutta useimmiten rehevän rajan yläpuolella (,5 g m - ;Heinonen 98). Myös lajikoostumus on vaihdellut voimakkaasti. on ilmestynyt järveen vuonna 7. Lajia on ollut ajoittain runsaasti, mutta elokuun 5 näytteessä sitä oli alle %. Luonnehdinta: Rehevä, ajoittain ylirehevä järvi, jonka biomassa ja lajikoostumus vaihtelevat voimakkaasti.

29 Kairajärvi.8.5 (näyte 56) Kairajärvi Kokonaisbiomassa (9,6 g m - ) oli lähellä hypereutrofi- sen alarajaa Heinosen (98) luokittelussa. TPI-arvo oli kuitenkin pieni (-,5) ja haitallisia sinileviä niukasti (liite). Suuri biomassa selittyy limalevän lähes täydellisellä hallinnalla (86 % kokonaisbiomassasta). Muista taksoneista on syytä mainita Chrysochromulina spp. (Prymnesiophyceae-luokka), jota esiintyi runsaslukuisesti. Chrysochromulina indikoi oligotrofiaa (Willén 7). Kairajärvestä on aikaisempia tuloksia vuosilta 7 ja. Myös niiden mukaan järvi on rehevä ja limalevän hallitsema. Luonnehdinta: valtainen järvi, joka erittäin suuresta kasviplanktonbiomassasta huolimatta on piirteiltään lähinnä mesotrofinen. Karisjärvi (näyte 57) Kokonaisbiomassa (,5 g m - ) osoittaa Karisjärven olevan rehevä, minkä vahvistavat korkea TPI-arvo ja hai- Karisjärvi 5 tallisten sinilevien melko suuri osuus (liite ). Merkillepantavaa on limalevän runsaus ( %), vaikka sen asema ei ollutkaan hallitseva. kanta on yleensä hidaskasvuinen, joten on mahdollista, että lajin biomassa on noussut vielä kohti loppukesää ja alkusyksyä,5,5 kesäkuussa otetun näytteen jälkeen. Aikaisem-,5 pia tuloksia on vuosilta 97, 7 ja. ä ei havaittu näiden vuosien näytteissä. Sekä kokonaisbiomassassa (, 8, g m - ) että lajikoostumuksessa on ollut suuria eroja vuosien välillä. Suurin biomassa on heinäkuulta 7, jolloin sinilevät olivat täysin hallitsevia (haitallisten sinilevien osuus 67 %). Luonnehdinta: Eutrofinen järvi, jonka tila näyttää,5,5 olevan epävakaa ja vaihteleva. näyttää kohonneen merkittäväksi biomassan muodostajaksi.

30 Kivijärvi.7. (näyte 5) Kivijärvi Kokonaisbiomassa (,5 g m - ), a-klorofyllin pitoisuus,6,5,,,, (,5 mg m - ) ja TPI (-,) osoittavat, että Kivijärvi on niukkatuottoinen. Lajisto oli kuitenkin monipuolinen ja melko runsas (5 taksonia). Biomassaltaan suurimmat leväryhmät olivat panssarisiimalevät (Glenodinium spp., Peridinium spp.) ja kultalevät (mm. Uroglena spp). Vuosien ja 8 tulokset olivat samanlaiset vuoden tulosten kanssa. Luonnehdinta: Oligotrofinen järvi, jonka tila on vakaa. Kolmperse.8.5 (näyte 5) Kokonaisbiomassa (,7 g m - ) ja TPI (-,) olivat pieniä, ja haitalliset sinilevät puuttuivat lähes kokonaan. (erityisesti Uroglena spp.) olivat suurin ryhmä. Järvessä oli huomattavan paljon ( %) limalevää. Kolmperseestä (eri näytteenottopisteestä) on aikaisemmin otettu näytteet vuosina ja 8. Biomassa oli tällöin jonkin verran suurempi (,6 ja, g m - ) kuin elokuussa 5. ä oli myös jonkin verran enemmän (5 ja 9 %).,8,7,6,5,, Kolmperse Luonnehdinta: mesotrofinen järvi, jossa on melko runsaasti limalevää.,, 5

31 Kovelanjärvi.7.5 (näyte 5) Kovelanjärvi on kokonaisbiomassan (8,7 g m - ) perus- Kovelanjärvi teella rehevä, ja haitalliset sinilevät dominoivat kasvi- planktonia 88-prosenttisesti heinäkuussa 5. Planktothrix agardhii oli hallitseva sinilevälaji (7 % kokonais- 9 biomassasta). Kovelanjärvestä on aikaisempia laskentatietoja vuosilta 98, 5, 7 ja 9. Järvi on ollut rehevä ja haitallisen sinilevien osuus tyypillisesti suuri myös näinä vuosina. Ennätys on vuodelta 9, jolloin järvi oli hypereutrofinen: biomassa, g m - ja haitallisten sinilevien osuus 8 %. Luonnehdinta: Rehevä, haitallisten sinilevien hallitsema järvi Kurkjärvi.8. (näyte 5) Kurkjärvi,5,5,5,5,5 Kurkjärvi on kokonaisbiomassan (, g m - ) perusteella rehevä, mitä tukee myös suurehko TPI-arvo (,). Sinileviä oli melko runsaasti (6 %), mutta niistä vain pieni osa oli haitallisia ( % kokonaisbiomassasta). (mm. Chrysosphaerella longispina, Chrysococcus- ja Dinobryon-suvut) olivat suurin ryhmä. Closterium acutum var. variabile -yhtymälevää oli verrattain runsaasti (6 %). Se on taksoni, jota esiintyy kasviplanktonnäytteissä yleisesti, mutta harvoin kuitenkaan runsaasti, ja ilmentää tällöin eutrofiaa (Willén 7). Kurkjärvessä esiintyi elokuussa limalevää (9 % kokonaisbiomassasta), jota ei nyt havaittu ollenkaan. Kasviplanktonbiomassa oli hieman pienempi (, g m - ), mikä silloinkin osoitti järven olevan jossain määrin rehevä. Luonnehdinta: Rehevä järvi, jonka lajikoostumus näyttää vaihtelevan. Arvio perustuu kuitenkin vain kahteen näytteenottokertaan. 6

32 Lehmijärvi.7.5 (näyte 55) Heinäkuun 5 kokonaisbiomassan (,7 g m - ) perusteella Lehmijärvi on mesotrofinen, mutta a-klorofyllin Lehmijärvi pitoisuus oli siihen nähden melko pieni (8, mg m - ) ja TPI negatiivinen (-,). Haitallisia sinileviä oli hieman,8,6 (,7 %). Eri leväryhmät olivat verrattain tasaisesti jakautuneet. Runsaita taksoneita olivat Asterionella for-, mosa (piilevä), Rhodomonas lacustris (nielulevä) ja, Uroglena spp. (kultalevä). Kasviplanktonrekisterissä on aikaisempia laskentatuloksia vuosilta, 7 ja. Elokuun,6,8 tulosten perusteella Lehmijärvi oli rehevä (5,9 g m -,, haitallisten sinilevien osuus 75 %, josta melkein kaikki, Anabaena cf. solitariaa). Elokuussa 7 ja heinäkuussa biomassa oli kuitenkin pieni (, ja,8 g m - ). Suhteellisen runsaita taksoneita olivat tällöin Cyclotella stelligera -piilevä (7) sekä Synura spp. ja Dinobryon divergens -kultalevät ja Rhodomonas lacustris -nielulevä (). Luonnehdinta: Lehmijärvi on nykyisin mesotrofinen, mutta näyttää olleen -luvun alussa ainakin ajoittain eutrofinen ja sinilevävaltainen järvi. Löytty (näyte 55).9.5 (näyte 55) Biomassa oli pienehkö sekä kesä- että syyskuussa 5 (,7 ja,9 g m - ). TPI-arvo oli negatiivinen (-, ja -,8), eikä haitallisia sinileviä havaittu. Kesäkuussa suurimmat ryhmät olivat piilevät (mm. Rhizosolenia longiseta, Eunotia zasuminensis, Synedra acus) sekä kultalevät (mm. Dinobryon bavaricum, Psedopedinella spp.) Syyskuussa lajisto oli monipuolinen eikä selvästi hallitsevaa leväryhmää ollut. Viherlevälajisto oli runsaslukuinen, mikä on yleensäkin tyypillistä viherlevien esiintymiselle. Yhtymälevistä Staurastrum anatinum oli silmiinpistävän runsas (6,9 % kokonaisbiomassasta). 7

33 Ympäristöhallinnon rekisterissä on aikaisempia kasviplanktonlaskentoja vuosilta, 8 ja, jolloin biomassat ovat olleet,8, g m -. ä on esiintynyt näinä vuosina pieniä määriä, mutta vuonna 5 sitä ei havaittu. Luonnehdinta: Mesotrofinen tai oligo mesotrofinen järvi, jonka lajistossa ei ole viitteitä rehevöitymisestä. Nummijärvi.7.5 (näyte 559) (näyte 56) Nummijärvi Nummijärvi,8,6,,,8,6,,5,5,5,,5 Kokonaisbiomassa oli heinäkuun 5 alussa, g m - ja elokuun lopussa,7 g m -. (erityisesti Rhizosolenia longiseta) olivat heinäkuussa suurin ryhmä. Biomassan nousun kohti elokuun loppua aiheutti limalevä, jonka osuus kokonaisbiomassasta oli tällöin 7 %. Sinileviä oli kumpanakin kertana hyvin vähän, ja negatiiviset TPI-arvot (liite ) osoittavat, ettei lajistossa ole piirteitä rehevöitymisestä, vaikka kokonaisbiomassa oli suuri elokuun lopussa. Nummijärvestä on otettu näytteet myös vuosina 5 ja (toiselta näytteenottopisteeltä). Biomassa oli elokuussa 5 samaa suuruusluokkaa (, g m - ) kuin elokuussa 5, mutta elokuussa selvästi pienempi (,7 g m - ) ja limalevän osuus oli tällöin alle %. On ilmeistä, että kasviplanktonin kokonaisbiomassa vaihtelee limalevän runsauden mukaan. Luonnehdinta: Mesotrofinen järvi, jossa limalevä hallitsee ajoittain. Patamo Kokonaisbiomassa jäi alle g m - :n sekä kesä- että syyskuussa 5 (,7 ja,9 g m - ). TPI-arvo oli hyvin pieni (-,8 ja -,), ja haitallisia sinileviä oli niukasti. (mm. Aulacoseira distans, Cyclotella spp.) olivat suurin ryhmä kesäkuussa ja kultalevät (Uroglena spp.) syyskuussa. Myös viherleviä (mm. Botryococcus braunii kumpanakin kertana) oli verrattain runsaasti. ä havaittiin pieniä määriä syyskuussa (, %). 8

34 Kasviplanktonrekisterissä on tuloksia myös vuosilta, 8, 9 ja. Biomassa on ollut kaikkina kertoina alle g m -, ja järvi on ollut yleensä kultaleväpainotteinen. Luonnehdinta: Oligo-mesotrofinen järvi, jonka kasviplanktonlajistossa ei ole viitteitä rehevöitymisestä (näyte 56).9.5 (näyte 56) Patamo Patamo,9,8,7,6,5,,,,,9,8,7,6,5,,,, Pitkäjärvi (Lohja).7.5 (näyte 56) Kokonaisbiomassa (,6 g m - ) on mesotrofian ja eutrofian rajalla. TPI-arvo on melko korkea (,5). Eri leväryhmiä oli monipuolisesti ja verrattain tasaisesti. Runsaimmin oli piileviä (mm. Cyclotella spp., Aulacoseira subarctica, A. italica, A. ambigua), nieluleviä (Cryptomonas spp., Rhodomonas lacustris) ja kultaleviä (mm. Synura spp., Dinobryon bavaricum). Sinileviä oli niukasti (haitallisia sinileviä, %). Lohjan Pitkäjärvestä on otettu näytteitä aikaisemmin vuosina 5, 7, 9, ja. Biomassa ylitti vuosina 5 joka kerta g m -, mutta oli syyskuussa vain, g m -, Tämän ja heinäkuun 5 Pitkäjärvi Lohja,5 g m,5,5 tuloksen huomioon ottaen kasviplankton näyttää hieman vähentyneen, mutta arvio muutoksesta perustuu vain kahteen näytteeseen. Luonnehdinta: Mesotrofinen eutrofinen järvi. On viitteitä siitä, että kasviplanktonbiomassa olisi hieman pienentynyt viime vuosina. 9

35 Puujärvi Puujärven kokonaisbiomassa (,,6 g m - ) ja a-klorofyllin pitoisuus (,, mg m - ) olivat pienet ja TPI negatiivinen kaikkina näytteenottokertoina (liite ). Haitallisia sinileviä Anabaena spp., Microcystis aeruginosa) oli jonkin verran 9.8. (7,6 %), mutta niiden absoluuttinen biomassa oli silloinkin pieni (, g m - ). Runsaimmat leväryhmät olivat nielulevät (Cryptomonas spp.), kultalevät (mm. oligotrofian ilmentäjä Chrysidiastrum catenatum) ja piilevät (Asterionella formosa, Tabellaria flocculosa). Kasviplanktonrekisterissä on Puujärvestä yhteensä 6 laskentaa vuosilta 997. Biomassa on ollut yleensä alle,6 g m -, eikä lajistossa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Haitallisia sinileviä oli kuitenkin elokuussa suhteellisen runsaasti ( %) ja TPI oli korkea (,5). Pieniä määriä limalevää on havaittu elokuussa ja 5. Luonnehdinta: Mesotrofinen järvi, jossa on myös niukkatuottoisuuden piirteitä. Lajisto ilmentää oligotrofiaa lukuun ottamatta haitallisten sinilevien ajoittaista esiintymistä pieninä määrinä..7. (näyte 55) 9.8. (näyte 55) Puujärvi Puujärvi,6,6,5,5,,,,,,,,.7.5 (näyte 565) (näyte 566) Puujärvi Puujärvi,7,6,6,5,5,,,,,,,,

36 Särkijärvi (Lohja).6.5 (näyte 57).9.5 (näyte 57) Särkijärvi Särkijärvi,7,6,5,,,,,7,6,5,,,, Särkijärvi on kesäkuun ja syyskuun 5 kokonaisbiomassan (,6,7 g m - ), a-klorofyllin pitoisuuden (6, 6,6 mg m - ), TPI-arvon (-,5 ja -,6) ja haitallisten sinilevien vähäisyyden (, %) perusteella oligotrofian ja mesotrofian rajalla oleva järvi. ä esiintyi jonkin verran (syyskuussa 7 % kokonaisbiomassasta). (mm. Asterionella formosa, Urosolenia eriensis) ja kultalevät (mm. Mallomonas caudata, Uroglena spp.) olivat suurimmat ryhmät. Särkijärvestä on kaksi aikaisempaa kasviplanktonlaskentaa. Kokonaisbiomassa oli,6 g m - vuosina 5 ja 8, ja tulokset olivat tällöin muutoinkin samanlaiset kuin vuonna 5. Luonnehdinta: Oligotrofinen mesotrofinen järvi. Tarkeelanjärvi (näyte 57) Kokonaisbiomassan (, g m - ) perusteella Tarkeelanjärvi on mesotrofinen. TPI oli negatiivinen (-,), mikä, Tarkeelanjärvi osoittaa, että rehevyyttä indikoivia lajeja oli hyvin vähän. Sinileviä oli niukasti. Järvessä oli jonkin verran limalevää (5, % kokonaisbiomassasta). Runsaimpia ryhmiä olivat kultalevät (mm. Uroglena spp.) ja piilevät,8 (Rhizosolenia longiseta).,6 Tarkeelanjärvestä on aikaisempia laskentatuloksia vuosilta ja 8 (eri näytteenottopisteestä). Tulokset, olivat samankaltaiset kuin vuonna 5: mm. TPI oli, negatiivinen ja sinileviä minimaalisen vähän kumpanakin vuotena, mutta vuoden 5 tavoin limalevää ha- vaittiin jonkin verran vuonna. Luonnehdinta: Mesotrofinen järvi, jonka tila lienee melko vakaa. n mahdollista runsaudenvaihtelua on kuitenkin syytä pitää silmällä.

37 Tesväri 7.8. (näyte 58) Tesväri,8,7,6,5,,,, Kasviplanktonbiomassa (,7 g m - ), TPI (-,5) ja haitallisten sinilevien minimaalinen osuus ( %) viittaavat siihen, että Tesväri on mesotrofinen, lähellä oli- gotrofiaa oleva järvi. n suhteellinen osuus oli suuri (5 %). leväryhmät olivat tasaisesti edustettuina. n jälkeen runsain yksittäinen laji oli Rhodomonas lacustris -nielulevä (7 % kokonaisbiomassasta). Ympäristöhallinnon kasviplanktonrekisterissä on kaksi aikaisempaa laskentaa. ä oli % vuonna 5 ja 8 % vuonna. Kokonaisbiomassan perusteella järvi oli mesotrofinen, mutta olisi ollut jopa karu ilman limalevää (kuten myös ). Luonnehdinta: Oligotrofinen mesotrofinen järvi, jossa esiintyy limalevää. Valkerpyy.7.5 (näyte 58) Valkerpyy on kasviplanktonbiomassan (, g m - ) perusteella mesotrofinen, mutta korkea TPI (,) ja sinilevien suuri osuus (67 %, haitallisia 5 %) viittaavat rehevöitymiseen. Runsaimmat sinilevälajit olivat rihmamaiset Anabaena lemmermannii, Anabaena flos-aquae ja Aphanizomenon yezoense, jotka ovat rehevöitymisen ilmentäjiä. Kasviplanktonbiomassa on ollut Valkerpyyssä selvästi pienempi (,5, g m - ) vuosina 5, 7 ja 9 kuin vuonna 5. Myös TPI on ollut pienempi (alimmillaan -,, korkeimmillaan,). Haitallisten sinilevien osuus on ollut %, toisin sanoen pienempi kuin vuonna 5, mutta silti huomattavan suuri suhteessa pieneen biomassaan.,5 Luonnehdinta: Mesotrofinen eutrofinen järvi, jossa on runsaasti haitallisia sinileviä. Valkerpyy saattaa olla rehevöitymässä, mutta arvio muutoksesta perustuu hyvin pieneen näyteaineistoon.,5,5 Valkerpyy

38 .9 Loviisa Sarvlaxträsket.9.5 (näyte 567) Kokonaisbiomassan (,8 g m - ) perusteella Sarvaxträsket on mesotrofinen, mutta haitallisia sinileviä ei ha- Sarvlaxträsket vaittu ja TPI oli pieni (-,), joten lajistossa ei ole rehevöitymiseen viittaavia piirteitä. (erityisesti,8,6 Rhodomonas lacustris) olivat hallitseva ryhmä. Lisäksi, oli verrattain runsaasti kultaleviä (Mallomonas caudata,, M. allorgei, M. akrokomos ja M. tonsurata, joista kaksi viimeksi mainittua ovat oligotrofian ilmentäjiä Willénin,,8 7, mukaan).,6 Sarvlaxträsketistä on aikaisempia tuloksia vuosilta, 6, 7 ja 9. Biomassa on ollut tällöin,6,, g m - ja lajisto samankaltainen kuin vuonna 5 (TPI pieni, haitallisia sinileviä minimaalisen vähän). Luonnehdinta: Kasviplanktonbiomassaltaan mesotrofinen, mutta lajikoostumuksessa karun järven piirteitä.. Myrskylä Isojärvi, Storträsket 5.7. (näyte 57),8,6,,,8,6,, Isojärvi Iso Koukjärvi Kokonaisbiomassa (,5 g m - ) edustaa mesotrofiaa, mutta lajikoostumuksen osalta tulokset ovat ristiriitaiset. Haitallisia sinileviä (Anabaena spp.) oli noin puolet (5 %) kokonaisbiomassasta, mutta TPI oli silti pieni (-,). Oligotrofiaa indikoivia taksoneita oli useita (Chrysochromulina spp., Bitrichia chodatii, Chrysococcus spp., Chrysidiastrum catenatum, Dinobryon bava- ricum, Spiniferomonas spp., Stichogloea doederlainii). Järvessä oli jonkin verran limalevää ( %). Kasviplanktonrekisterissä on aikaisempia tuloksia vuosilta 985, 8 ja. Biomassa on ollut tällöin jonkin verran pienempi (< g m - ) kuin vuonna. on ilmestynyt järveen vuonna. Haitallisia sinileviä on ollut aikaisemminkin, mutta vain pieniä määriä. Luonnehdinta: Mesotrofinen järvi. Kasviplanktonissa oli suhteellisen runsaasti sinilevää, vaikka lajikoostumus muutoin edusti puhtaan veden lajistoa. Järvessä on saattanut alkaa rehevöitymiskehitys, mutta tämän vahvistaminen edellyttäisi lisänäytteenottoa.

39 Kirkkojärvi (näyte 5) Suuri kokonaisbiomassa (7,9 g m - ), a-klorofyllin pitoisuus ( mg m - ) ja TPI (,) osoittavat Kirkkojärven ole- 9 Kirkkojärvi van rehevä. Haitallisia sinileviä oli 5 %. (mm. Acanthoceras zachariasii, Aulacoseira ambigua ja A. 8 granulata; kaksi viimeksi mainittua rehevyyden indikaattoreita) olivat suurin ryhmä. Kirkkojärveltä on vanhempia laskentatuloksia vuosilta 96, 965, ja. Kaikki tulokset osoittavat järven ylireheväksi (,, g m-), vaikka sinilevät eivät ole täysin dominoineet. Elokuun 5 kasviplanktonbiomassa on siten jonkin verran aikaisempia arvoja pienempi, mutta sen perusteella on liian aikaista sanoa, että järven tila olisi kohenemassa. Luonnehdinta: Kirkkojärvi on ollut hypereutrofinen (ylirehevä) järvi jo 96-luvulla ja on nykyään eutrofinen tai hypereutrofinen. Kotojärvi (Myrskylä).8.5 (näyte 5) Kotojärvi Myrskylä Kotojärven biomassa oli suuri (8,7 g m - ). Kirkkojärven tavoin myös muut indikaattorit osoittivat sen olevan rehevä (liite ). Haitallisten sinilevien osuus oli kuiten- 9 kin pieni (,5 %). ä oli jonkin verran (,6 %). jotka yleisesti indikoivat rehevyyttä oli- 8 vat suurin ryhmä (useita lajeja, runsain Euglena pro xima). Kasviplanktonrekisterissä on yksi aikaisempi laskenta, heinäkuulta. Biomassa on ollut silloin pienempi (,7 g m - ) kuin vuonna 5, mutta selvästi rehevyyttä osoittavan raja-arvon (,5 g m - ) yläpuolella Heinosen (98) luokittelussa. Haitalliset sinilevät puuttuivat kuitenkin vuonna ja lajisto koostui muutoinkin pääosin puhtaan veden ilmentäjistä. Tulokset antavat viitteitä siitä, että järven tila olisi huonontunut -luvulla, mutta tämä perustuu vain kahteen näytteeseen. Luonnehdinta. Eutrofinen järvi, jonka tila on saat- tanut huonontua -luvulla.

40 Siippo 6.7. (näyte 559) Siippo on heinäkuun biomassan (7,6 g m - ) perusteella hypereutrofinen, mutta lajisto ei tue näin voimakasta päätelmää. Sinilevien osuus oli 7 %, mutta yksi- Siippo kään niistä ei ollut haitalliseksi luokiteltu. Lähes kaikki sinilevät olivat pientä Cyanodictyon imperfectum -lajia, 8 joka yhdessä Cryptomonas spp. -nielulevän kanssa muodosti valtaosan kasviplanktonbiomassasta. Järven tila heittelee voimakkaasti aikaisempien tulosten (8, ) perusteella. Biomassa on ollut 6,5 g m - vuonna 8 ja, g m - vuonna, joten järvi on joka tapauksessa rehevä. ovat muodostaneet kaikkina näytteenottovuosina huomattavan osan kokonaisbiomassasta, mutta myös esimerkiksi piileviä on ollut runsaasti. Sinilevien osuus sen sijaan on ollut vähäinen vuosina 8 ja. Vuonna havaittua limalevää ei esiintynyt heinäkuussa. Luonnehdinta: Rehevä järvi, jonka tila näyttää vaihtelevan voimakkaasti Sopajärvi (näyte 568) 5,5,5,5,5 Sopajärvi Kokonaisbiomassa (,5 g m - ) osoitti Sopajärven olevan rehevä, mitä myös muut indikaattorit tukevat osittain, mutta eivät yksiselitteisesti (liite ). Haitallisten sinilevien osuus oli vain,7 %. olivat valtaryhmä. Aulacoseira ambigua muodosti yksinään lähes puolet (7 %) kasviplanktonbiomassasta. Se on rehevissä vesissä viihtyvä piilevälaji, mutta yleinen myös muualla (eutrofian indikaattoriarvo ; asteikko, Willen 7). Sopajärvestä on kasviplanktonrekisterissä yksi aikaisempi laskentatulos, vuodelta 8. Järvi oli silloinkin rehevä (biomassa 5,7 g m - ), mutta haitallisia sinileviä oli elokuusta 5 poiketen runsaasti ( %). Aulacoseira ambicua oli myös kesällä 8 biomassaltaan runsas.,5 Luonnehdinta: Rehevä piilevävaltainen järvi, jossa lienee ajoittain melko runsaasti myös sinilevää. 5

41 Sulkavanjärvi (Myrskylä) 6.7. (näyte 56) Sulkavanjärven kasviplanktonbiomassa oli 7,9 g m - heinäkuussa, ja se oli hypereutrofinen kaikilla indikaattoreilla mitaten (liite ). Sinileviä oli 69 % kokonaisbiomassasta, ja ne olivat lähes kaikki haitallisiksi luokiteltuja. Runsaimmat sinilevät olivat Anabaena spp. ja Microcystis aeruginosa. Myrskylän Sulkavanjärvestä on kasviplanktonrekisterissä kaksi aikaisempaa laskentatulosta (8, ). Biomassa oli molempina kertoina erittäin suuri (,8 g m - v. 8 ja 7,5 g m - v. ) ja sinilevien hallitsema (haitallisten sinilevien osuus 85 % ja 6 %). Luonnehdinta: Hypereutrofinen, sinilevien hallitsema järvi Sulkavanjärvi Myrskylä. Mäntsälä Keravanjärvi 6.8. (näyte 58) Keravanjärvi 6 5 Kasviplanktonbiomassa oli 5, g m - elokuussa, millä perusteella Keravanjärvi on rehevä. TPI-arvo oli kuitenkin negatiivinen (-,7), joten lajikoostumuksen perusteella Keravanjärvi ei ole yksiselitteisesti rehevä. Haitallisia sinileviä oli jonkin verran (5 %). ä oli 8 %, mikä selittää osittain korkean biomassan. ä lukuun ottamatta eri ryhmiä oli varsin tasaisesti. Aphanocapsa planctonica oli runsain sinilevä. Se on yleislaji, joka ei ilmennä rehevyyttä, mutta ei myöskään niukkatuottoisuutta. Muita verrattain runsaita taksoneja olivat Trachelomonas spp. -silmälevä (rehevyyden indikaattori) ja Chlamydocapsa planctonica -viherlevä (niukkatuottoisuuden indikaattori). Keravanjärveltä on aikaisempia laskentatuloksia syyskuulta 5, elokuulta 8 ja elokuulta. Kokonaisbiomassa on ollut näinä kertoina, 5, g m -, mikä osoittaa lievää eutrofiaa. on ollut valtalaji (yli puolet kokonaisbiomassasta) vuosina 5 ja 8, mutta näyttää sittemmin vähentyneen. Luonnehdinta: Lievästi eutrofinen ja aikaisemmin limalevävaltainen järvi. ä on edelleen, mutta sen osuus näyttää jonkin verran pienentyneen. 6

42 Sulkavanjärvi (Mäntsälä) 7.8. (näyte 56) Mäntsälän Sulkavanjärvi (näytteenottopiste Anikka ) oli kasviplanktonbiomassan (7,9 g m - ) perusteella hypereutrofinen. hallitsivat ylivoimaisesti (77 %), ja sinileviä oli erittäin niukasti (, %). Aulacoseira italica - piilevä muodosti yksinään puolet kokonaisbiomassasta. Sulkavanjärvestä (havaintopaikka Suolahti ) on vuodelta 5 yksi laskentatulos. Myös silloin saatiin hypereutrofiaa osoittava biomassa (,6 g m - ) ja Aulacoseira spp. oli runsain taksoni. Luonnehdinta: Hypereutrofinen, piilevävaltainen järvi Sulkavanjärvi Mäntsälä Suojärvi 7.8. (näyte 56),6,,,8,6,, Suojärvi Kasviplanktonbiomassa (, g m - ) osoitti yhdessä muiden indikaattorien (liite ) kanssa, että Suojärvi on keskituottoinen järvi. (erityisesti Aulacoseira islandica subs. helvetica) ja nielulevät (Cryptomonas spp.) olivat suurimmat ryhmät. Suojärven kasviplanktonbiomassa on aikaisempina näytteenottokertoina (6, ) ollut jonkin verran suurempi (, ja, g m - ). ä oli elokuussa 6 yli puolet biomassasta, heinäkuussa niukasti ( %), mutta elokuussa sitä ei havaittu lainkaan. Luonnehdinta: Mesotrofinen tai eutrofinen järvi. Se on ollut ainakin ajoittain limalevävaltainen, mutta limalevä näyttää vähentyneen tai kadonneen kokonaan. 7

43 . Nurmijärvi Sääksjärvi (Nurmijärvi).8. (näyte 569) Kaikki indikaattorit (liite ) elokuulta osoittivat, että Sääksjärvi on oligotrofinen: biomassa, g m -, a-klorofyllin pitoisuus,7 mg m -, TPI -,8, ja haitalliset sinilevät puuttuivat. (erityisesti Chrysidiastrum catenatum) olivat suurin leväluokka. Aikaisemmat kokonaisbiomassa-arvot vuosilta,, 8 ja olivat samaa suuruusluokkaa kuin (poikkeuksena vuosi :,9 g m - ). Lajisto oli vuosina monipuolinen. Niukkaravinteisissa vesissä viihtyvä C. catenatum oli yleinen. Suhteellisen paljon oli myös viherleviä ja yhtymäleviä. Lajistossa on esiintynyt jonkin verran vaihtelua. olivat runsain leväluokka vuonna. ä esiintyi vuosina ja, mutta sen jälkeen lajia ei ole havaittu.,,5,, Luonnehdinta: Sääksjärvi on oligotrofinen. Järvessä aikaisemmin esiintynyt limalevä näyttää kadonneen vuoden jälkeen.,5,5,5,,5 Sääksjärvi Kuva 6. Chrysosphaerella longispina -kultalevä on olosuhteiden kuvaajana indifferentti. Vitsjön, Raasepori. 8

44 Vaaksinjärvi (näyte 5) Vaaksinjärvi,,5,,5,,5,,5 Vaaksinjärven kasviplanktonbiomassa oli vain,7 g m -, a-klorofyllin pitoisuus,6 mg m - ja TPI negatiivinen, joten järvi on karu, vaikka haitallisia sinileviä esiintyikin näytteessä (,5 g m -, % kokonaisbiomassasta). Runsain sinilevä oli Woronichinia naege- liana, joka luokitellaan haitalliseksi (Vuori ym. 9). Muita leväryhmiä esiintyi tasaisesti ja monipuolisesti (yksittäisiä taksoneja mm. Cryptomonas spp. ja Rhodomonas lacustris -nielulevät, Gymnodinium uberri- mum -panssarisiimalevä, Uroglena spp. -kultalevä, Tabellaria flocculosa -piilevä). Ympäristöhallinnon kasviplanktonrekisterissä on Vaaksinjärvestä yksi aikaisempi näyte vuodelta. Kokonaisbiomassa oli myös silloin pieni (,6 g m - ), josta Tabellaria flocculosa muodosti kolmasosan. Luonnehdinta: Oligotrofinen järvi. Pieniä määriä todettiin haitallisia sinileviä, minkä vuoksi järven kehitystä on syytä tarkkailla. Valkjärvi (Nurmijärvi) (näyte 5) (näyte 5) Valkjärvi Nurmijärvi Valkjärvi Nurmijärvi,8,8,6,6,,,8,6,,,,8,6,,, Nurmijärven Valkjärven kokonaisbiomassa (,,7 g m - ) on mesotrofisen järven tasoa. A-klorofyllin pitoisuus oli siihen nähden melko pieni (5, 6,8 mg m - ), mutta toisaalta TPI suuri (,,), kuten myös haitallisten sinilevien osuus (noin neljännes kokonaisbiomassasta, 6 %). (Cryptomonas spp., Rhodomonas lacustris) olivat suurin ryhmä heinäkuussa ja piilevät (mm. Cyclotella spp.) elokuussa 5. Runsaimmat sinilevät olivat rihmamaiset Aphanizomenon yezoense ja A. spiroides, jotka luokitellaan haitallisiksi. Valkjärvestä on neljä aikaisempaa laskentatulosta vuosilta 9 ja. Niiden perusteella biomassa (,5,7 g m - ) ja lajikoostumus ovat vaihdelleet melko voimakkaasti sekä vuosien välillä että saman kesän 9

45 aikana. Haitallisia sinileviä on ollut runsaasti heinäkuussa 9 (Anabaena macrospora, A. mucosa) ja elokuussa (Anabaena spiroides), mutta toisaalta ne ovat lähes puuttuneet elokuussa 9. Nurmijärven Valkjärvestä on myös historiallisia Heikki Järnefeltin tutkimusten kasviplanktonlaskentoja loppukesältä ja alkusyksystä 9 ja 96 (silloinen näytteenottopaikka eteläosa, nykyinen keskiosa ). Kasviplanktonbiomassa on ollut,,9 g m -, runsaimmat lajit Ceratium hirundinella -panssarisiimalevä ja Acanthoceras zachariasii. Tulokset eivät ehkä ole vertailukelpoisia nykyisten kanssa, koska ne ovat ajalta, jolloin Utermöhlin (957) menetelmää ei ollut vielä julkaistu. Ne osoittavat kuitenkin, että Valkjärvi on ollut äärimmäisen karu. Luonnehdinta: Mesotrofinen järvi, jossa biomassa ja lajikoostumus näyttävät vaihtelevan melko voimakkaasti. Kuva 7. Aulacoseira granulata -piilevä kuvaa reheviä eli eutrofisia olosuhteita. Enäjärvi, Vihti. Kuva 8. Myös Aphanizomenon issatschenkoi -sinilevä on rehevien vesien laji. Savijärvi, Sipoo.

46 . Pornainen Kotojärvi (Pornainen).7. (näyte 5) Kotojärvi Pornainen Kokonaisbiomassa oli suuri (8,9 g m - ), kuten myös TPI- arvo (,). Sinileviä oli niukasti (haitallisia,6 %). Cera- 9 tium hirundinella (panssarisiimalevä) muodosti yksinään yli puolet kokonaisbiomassasta. Toiseksi runsain laji oli Trachelomonas planctonica -silmälevä, joka on eutrofian 8 7 ilmentäjä. Heinäkuulta 8 ja on kaksi aikaisempaa laskentatulosta. Biomassa oli näinä kertoina,,7 g m -, mikä vahvistaa järven olevan rehevä, vaikka tulokset ovat vuoden arvoa pienempiä. Aulacoseira subarctica - piilevä oli valtalaji, mutta haitallisia sinileviä ei ollut juuri lainkaan vuonna 8. Vuonna haitallisia sinileviä sen sijaan oli lähes kolmannes kokonaisbiomassasta (eri- 6 5 tyisesti Anabaena-suvun lajeja). Luonnehdinta: Eutrofinen järvi, jonka valtalajit näyttä- vät vaihtelevan eri vuosina. Ruokijärvi.7. (näyte 55) Ruokijärvi Ruokijärven kokonaisbiomassa heinäkuussa (6, 8 g m - ) oli hypereutrofisen järven tasoa. Haitallisia sinileviä oli vajaa 5 % kokonaisbiomassasta (liite ). (erityi- 6 sesti Aulacoseira italica) olivat valtaryhmä. ä havaittiin pieni määrä (, %). Kasviplanktonrekisterissä on kaksi aikaisempaa tulosta. Biomassa oli, g m - heinäkuussa 8 ja 9,5 g m - heinäkuussa. Tuloksissa on siten voimakkaasti nouseva trendi vuosina 8. Järvessä oli vuonna 8 runsaasti mm. Pediastrum privum ja Westella botryoides -viherleviä ja jonkin verran ( %) limalevää. Vuonna limalevää oli runsaasti ( % kokonaisbiomassasta). Kasviplanktonrekisteriin on tallennettu vuodelta 96 laskentatulos, joka on kuulunut Heikki Järnefeltin tutki- 8 6 musohjelmaan. Kasviplanktonbiomassa on ollut tällöin vain, g m -, joten sen mukaan Ruokijärvi on ollut aikoi- naan ultraoligotrofinen.

47 Luonnehdinta: Eutrofinen-hypereutrofinen järvi, jossa on vaihtelevia määriä limalevää. Se näyttää rehevöityneen alun perin karusta järvestä jossain vaiheessa 9-luvun puolivälin jälkeen. Rehevöityminen näyttää jatkuvan edelleen -luvulla.. Porvoo Veckjärvi.7. (näyte 565).8. (näyte 566) Veckjärvi Veckjärvi,5,5,5,5,5,5,5 Heinä elokuun kokonaisbiomassan (, ja, g m - ) perusteella Veckjärvi on lievästi eutrofinen. Tätä tukee myös korkea TPI (,7 ja,). Haitallisia sinileviä oli hieman (liite ). Lajikoostumus oli heinäkuussa tasaisesti jakautunut, mutta syyskuussa silmälevät (mm. Trachelomonas crebea) ja piilevät (mm. Acanthoceras zachariasii) erottuivat suurimpina leväluokkina. Kumpiakin oli vajaa kolmannes kokonaisbiomassasta. Silmälevien runsas esiintyminen on yleisesti merkki veden likaantumisesta ja rehevyydestä. Aikaisemmat laskentatulokset vuosilta, 7 ja ( näytettä) osoittavat, että Veckjärven trofiataso on mesotrofisen ja eutrofisen järven rajalla (kokonaisbiomassa,5, g m - ). Haitalliset sinilevät olivat runsaita heinäkuussa (5 % kokonaisbiomassasta), mutta muutoin niiden osuus on ollut melko pieni. ä ei havaittu vuonna, sittemmin sen osuus vähitellen nousi (5 % elokuussa ), mutta näyttää jälleen pienentyneen vähäiseksi (, % vuonna ). Ceratium hirundinella ja muut pansarisiimalevät sekä piilevät ovat olleet tyypillisesti runsaita vuosien tuloksissa. Luonnehdinta: Mesotrofinen eutrofinen järvi, jonka lajisto vaihtelee jossain määrin. ä oli runsaasti vuoden paikkeilla, mutta sen osuus näyttää hiipuneen.

48 Viksberginjärvi.9.5 (näyte 587) Viksberginjärvi on kokonaisbiomassan (,6 g m - ) ja TPIarvon (,6) perusteella mesotrofinen järvi. Haitallisia sinileviä oli hyvin niukasti (, %). olivat biomassaltaan runsain leväryhmä. Yksittäisistä lajeista runsaimpia olivat Dinobryon divergens -kultalevä ja Rhodomonas lacustris -nielulevä. Viksberginjärvestä on kasviplanktonrekisterissä yksi aikaisempi näyte (eri näytteenottopisteeltä). Biomassa oli heinäkuussa hieman pienempi (,9 g m - ) kuin syyskuun alussa 5. olivat tällöin runsain ryhmä. Haitallisia sinileviä oli, %. ä on ollut pieniä määriä sekä vuonna ( %) että 5 (, %). Luonnehdinta: Mesotrofinen järvi.,8,6,,,8,6,, Viksberginjärvi.5 Raasepori Bonäsbåset (näyte 59) Bonäsbåset,5,5,5,5,5 Bonäsbåsetin kasviplanktonbiomassa oli syyskuussa 5 melko suuri (, g m - ) ja TPI korkeahko (,). Järvi on näillä perusteilla rehevä. Synura spp. -kultalevä muodosti yksinään 76 % kokonaisbiomassasta. Se on erityyppisissä vesissä viihtyvä yleislaji. Bonäsbåsetista on aikaisemmilta vuosilta (6, 9) kaksi näytettä. Biomassa on ollut näinä vuosina jonkin verran pienempi (,8 ja,8 g m - ) kuin vuonna 5. Bonäsbåset oli elokuussa 6 täysin limalevän hallitsema järvi (89 %). ä tavattiin myös vuosina 9 ja 5, mutta vain pieninä määrinä. Luonnehdinta: Mesotrofinen järvi. Aikaisemmin ajoittain hallinnutta limalevää esiintyy edelleen, mutta vain pieninä määrinä.

49 Brunkom träsk (näyte 5) Kokonaisbiomassan (,7 g m - ) mukaan Brunkom träsk on mesotrofinen, mikä on varsin tyypillistä matalille humusjärville (järvityyppi Mh). TPI oli negatiivinen (-,5), haitallisia sinileviä ei ollut juuri nimeksikään. ä esiintyi hiukan (, %). (mm. Asterionella formosa, Eunotia zasuminensis) olivat biomassaltaan run- sain leväluokka. Järvestä on aikaisempia kasviplanktonnäytteitä vuosilta 5, 6 ja. Biomassa oli hieman pienempi (,, g m - ) vuosina 5 ja 6 ja suurempi vuonna kuin heinäkuussa 5. Asterionella formosa oli Brunkom träsk valtalaji elokuussa, ja piileviä oli suhteellisen runsasti myös aikaisempina näytteenottovuosina. Luonnehdinta: Mesotrofinen humusjärvi, jossa piilevät ovat runsain leväryhmä. Viitteitä rehevöitymisestä ei ole.,8,6,,,8,6,, Grabbskog Storträsket 7.8. (näyte 5).9. (näyte 55) Grabbskog Storträsket Grabbskog Storträsket,5,5,,5,,5,,5,,5,7,6,5,,,, Kokonaisbiomassa oli elokuussa hyvin pieni (, g m - ) ja saman vuoden syyskuussa selvästi suurempi mutta edelleen pieni (,6 g m - ). Sama ero näkyy myös a-klorofyllin pitoisuudessa (,7 ja, mg m - ) ja TPI:ssä (-,9 ja -,5) sekä haitallisten sinilevien osuudessa (5 ja 5 %). Elokuussa oli jonkin verran haitallista Anabaena-sinileväsukua. Woronichinia naegeliana oli syyskuussa ainoa haitallinen sinilevä, mutta sen suuri osuus kokonaisbiomassasta tekee trofiatason määrityksen hieman ristiriitaiseksi. Uroglena spp. -kultalevää oli jonkin verran kumpanakin näytteenottokertana. Syyskuun runsaimmat taksonit Anabaenan jälkeen olivat Synura spp. -kultalevä ja Willea vilhelmii -viherlevä. Aikaisemmissa näytteissä vuosilta 5, 9 ja kokonaisbiomassa on ollut,,6 g m -. Lajiryhmien biomassajakauma on ollut varsin tasainen; sinilevien suuri osuus syksyllä on poikkeus. Luonnehdinta: Oligotrofinen mesotrofinen järvi. Haitallisten sinilevien suhteellinen osuus oli suuri syksyllä, mutta yhden näytteen perusteella ei voi ennakoida, olisiko järvi rehevöitymässä.

50 Gålisjön.8.5 (näyte 5) Gålisjön on kokonaisbiomassan (,6 g m - ) perusteella rehevä. A-klorofyllin pitoisuus oli siihen nähden kuitenkin pieni (6,9 mg m - ), mutta TPI korkea (,9). Haitallisia sinileviä oli jonkin verran, mutta ei hälyttävästi ( %). (mm. Crucigenia tetrapedia, Desmodesmus armatus, Monoraphidium dybowskii) olivat suurin leväluokka. Lajisto oli erittäin runsaslukuinen: taksonimäärä (8) oli suurempi kuin yhdessäkään muussa vuosien 5 näytteessä. Aikaisempia näytteitä on vuosilta 5, 6 ja 7. Kokonaisbiomassa on ollut tällöin samaa suuruusluokkaa kuin elokuussa 5. Haitallisia sinileviä on ollut vaihtelevasti ( 65 %). Gålisjön oli sinilevien hallitsema heinäkuussa 5, mutta sen jälkeen ei ole todettu vastaavia sinilevämääriä. Gålisjön Luonnehdinta: Gålisjön on eutrofinen, erittäin runsaslajinen järvi, jossa haitallisten sinilevien osuus saattaa ajoittain olla suuri.,5,5,5,5 Kullaanjärvi 7.8. (näyte 5) Kullaanjärvi,9,8,7,6,5,,,, Kokonaisbiomassa oli,9 g m -, millä perusteella järvi on mesotrofinen. TPI oli negatiivinen (-,5), ja haitalliset sinilevät puuttuivat. (erityisesti Aulacoseira distans, A. alpigena, Rhizosolenia longiseta) muodostivat yli puolet kasviplanktonbiomassasta. (mm. Dictyosphaerium pulchellum) olivat toiseksi suurin leväluokka. Kullaanjärvestä on aikaisemmilta vuosilta (5, 7, 9,, ) yhteensä 7 laskentaa. Kasviplanktonbiomassa on ollut näinä vuosina samaa suuruusluokkaa tai ajoittain pienempi kuin elokuussa, poikkeuksena elokuu 5, jolloin biomassa oli korkeampi (,9 g m - ). Lajikoostumus on vaihdellut jonkin verran, mutta suuria muutoksia ei ole tapahtunut. Luonnehdinta: Mesotrofinen järvi, jonka tila näyttää pysyneen verrattain vakaana. 5

51 Kvarnträsket.7.5 (näyte 5) Kvarnträsket,5,5,5 (< %). Luonnehdinta: Mesotrofinen tai lievästi eutrofinen järvi. Kokonaisbiomassa (,6 g m - ) oli mesotrofian ja eutrofian rajalla. TPI-arvo oli negatiivinen (-,9), toisin sanoen lajikoostumus ei viittaa rehevöitymiseen. n osuus kokonaisbiomassasta oli %. (Rhizosolenia longiseta ym.) olivat kuitenkin biomassaltaan runsain leväryhmä (osuus 9 %). Kokonaisbiomassa on ollut vuosina 7, 9 ja samaa suuruusluokkaa tai hieman suurempi (,,7 g m - ) kuin heinäkuussa 5. Planktolyngbya limnetica -sinilevä oli heinäkuussa biomassaltaan suurin yksittäinen laji ( % kokonaisbiomassasta). Se ei kuulu haitallisiin sinileviin, joita ei muulloinkaan ole ollut merkittävästi. ä oli kaikissa näytteissä jonkin verran Källträsket (näyte 55).9.5 (näyte 56) Källträsket Källträsket 5 5,5,5,5,5,5,5,5,5,5,5 Källträsketin kokonaisbiomassa oli suuri (,9 g m - ) heinäkuussa 5, mutta pieneni syyskuuhun mennessä (,9 g m - ). Klorofyllitulosten muutos oli päinvastainen ( ja 6 mg m - ). TPI-arvojen (-, ja,) perusteella lajikoostumus muuttui rehevämpään suuntaan. oli kummallakin kerralla valtalaji (7 ja 5 % kokonaisbiomassasta). Haitallisia sinileviä oli pieniä määriä (, ja,9 %). Muista ryhmistä runsaimpia olivat piilevät heinäkuussa (mm. Asterionella formosa, Acanthoceras zachariasii) ja kultalevät syyskuussa (mm. Synura spp.) TPI-arvon suurenemiseen ovat vaikuttaneet mm. silmälevät (Euglena- ja Trachelomonas-suvut), joita oli 5 % kokonaisbiomassasta. 6

52 Källträsketistä on kasviplanktonrekisterissä yhteensä 9 laskentaa vuosilta. Kokonaisbiomassa on ollut tällöin,5, g m -. Näytteissä on melkein koko ajan esiintynyt limalevää vaihtelevia määriä, enimmillään yli 6 % elokuussa 6. Heinäkuun 5 kokonais- ja limaleväbiomassa olivat suurempia kuin kertaakaan aikaisempina kesinä. Luonnehdinta: Mesotrofinen tai lievästi eutrofinen, limalevävaltainen järvi. Långträsket.7.5 (näyte 55) Långträsket,5 Kokonaisbiomassa oli mesotrofian ja eutrofian rajalla (,5 g m - ), ja samaa tasoa osoittivat a-klorofyllin pitoisuus (8 mg m - ) ja TPI (,). (pääasiassa Cryptomonas spp.) olivat hallitseva leväluokka (8 % kokonaisbiomassasta), minkä lisäksi oli jonkin,5 verran kultaleviä (mm. Mallomonas tonsurata) ja piileviä (mm. Asterionella formosa). Biomassa on ollut aikaisemmin (7, 9, ) suunnilleen samaa tasoa tai hieman suurempi,5 (,8, g m - ). Sinilevillä ei ole ollut merkitystä biomassanmuodostajana minään näytteenottovuotena. ä oli jonkin verran ( %) heinäkuussa 9. Luonnehdinta: Mesotrofinen tai lievästi eutrofinen järvi, jonka tila näyttää vakaalta. Malarijärvi.6.5 (näyte 557) Malarijärvi,9,8,7,6,5,,,, Kasviplanktonbiomassa (,9 g m - ), a-klorofyllin pitoisuus (5, mg m - ) ja TPI (-,) olivat pieniä, eikä haitallisia sinileviä havaittu kesäkuun 5 lopussa. Oli- gotrofiaa ilmentävä Spiniferomonas-kultalevä muodosti yksinään 75 % kokonaisbiomassasta. Lajisto oli niukka, vain taksonia. Kokonaisbiomassan perusteella Malarijärvi on lievästi mesotrofinen, mutta muut indikaattorit osoittavat, että se voidaan luokitella oligotrofiseksi. Malarijärvestä on kasviplanktonrekisterissä vain yksi aikaisempi laskenta, heinäkuulta 985. Kokonaisbiomassa oli silloin, g m -, TPI-arvo -,, eikä haitallisia sinileviä esiintynyt. Sen mukaan järvi on ollut aikaisemmin ultraoligotrofinen eli äärimmäisen karu. Luonnehdinta: Oligotrofnen tai oligotrofian ja mesotrofian rajalla oleva järvi. 7

53 Ovanmalmträsket 7.8. (näyte 58) Kokonaisbiomassa oli pieni (,7 g m - ), kuten myös a-klorofyllin pitoisuus (, mg m - ) ja TPI (-,). Haitallisia sinileviä oli niukasti (, %). Myös limalevää esiintyi hieman (,6 %). Biomassaltaan suurin ryhmä oli kultalevien luokka (erityisesti puhtaissa vesissä viihtyvä Chrysidiastrum catenatum). Ovanmalmträsketistä on aikaisempia laskentoja vuosilta 5, 6 ja. Biomassa on ollut tällöin samaa luokkaa kuin elokuussa, ja kultalevien osuus on ollut suuri. ä oli kuitenkin vuonna 6 suhteellisen runsaasti, kolmasosa kokonaisbiomassasta. Luonnehdinta: Oligotrofian ja mesotrofian välillä oleva (ts. melko karu) järvi, jonka lajisto ei viittaa re-,8,7,6,5,,,, Ovanmalmträsket hevöitymiseen. Pitkäjärvi (Raasepori).8. (näyte 55) Pitkäjärvi Raasepori,8,7,6,5,,,, haitalliset sinilevät puuttuivat. Kokonaisbiomassa oli pieni (,7 g m - ), kuten myös a- klorofyllin pitoisuus (, mg m - ) ja TPI (-,5). Sinileviä oli suhteellisen runsaasti (8 %), mutta mikään niistä ei kuulunut haitallisiin sinileviin. Chroococcus minutus oli valtalaji sinilevien ryhmässä. Toinen suuri leväluokka olivat kultalevät ( %), joista runsain oli puhtaiden vesien Chrysidiastrum catenatum. Aikaisemmat näytteet Pitkäjärvestä ovat heinäkuulta 8 ja elokuulta. Biomassa oli näinä vuosina samaa luokkaa kuin elokuussa ja lajikoostumus pääosin samankaltainen. Luonnehdinta: Oligotrofian ja mesotrofian välillä oleva järvi. Sinileviä oli suhteellisen runsaasti, mutta 8

54 Puontpyölinjärvi.6.5 (näyte 56).9.5 (näyte 56) Puontpyölinjärvi Puontpyölinjärvi,5,5,5,5,5,5 Humusvetisen Puontpyölinjärven (tyyppi Ph) kokonaisbiomassa oli,,5 g m - kesäkuun lopussa ja syyskuun alussa vuonna 5, mikä on Heinosen (98) luokituksessa mesotrofian ylärajalla. TPI oli suurentunut negatiivisesta positiiviseksi kesäkuusta syyskuuhun (liite ). Uroglena spp. -kultalevä muodosti 5 % kokonaisbiomassasta kesäkuussa, mutta limalevä nousi täysin hallitsevaksi syyskuussa (8 %). Puontpyölinjärvestä on kaksi aikaisempaa näytettä (6, 9). Kokonaisbiomassa oli tällöin samaa suuruusluokkaa (, ja,7 g m - ) kuin vuonna 5. ä oli kumpanakin vuotena, mutta vähemmän kuin syyskuussa 5 (6 % elokuussa 6, % syyskuussa 9). Acanthoceras zachariasii -piilevä oli biomassaltaan runsain taksoni ( %) syyskuussa 9. Luonnehdinta: Mesotrofinen, ajoittain limalevävaltainen järvi. Simijärvi.8. (näyte 56) (näyte 569),6,5,,,, Simijärvi,5,5,,5,,5,,5,,5 Simijärvi Vähähumuksinen Simijärvi (tyyppi Vh) oli sekä elokuussa että 5 kaikilla indikaattoreilla arvioiden (liite ) niukkatuottoinen. Kokonaisbiomassa oli,5 g m - () ja, g m - (5). Runsaimmat lajit olivat 9

55 kesällä Chrysidiastrum catenatum (kultalevä) ja Staurodesmus triangularis var. limneticus (yhtymälevä). Kultaleviä oli kolmannes kokonaisbiomassasta. Lajikoostumus oli hieman tasaisemmin jakautunut kesällä 5 kuin. (mm. Dinobryon crenulatum, Uroglena spp.) olivat myös vuonna 5 suhteellisen suuri leväluokka. Puhtaiden vesien Staurodesmus incus oli runsain yhtymälevä. Simijärvestä on yhteensä aikaisempaa näytettä vuosilta 986. Biomassa on tällöin ollut samaa suuruusluokkaa tai pienempi kuin vuosina 5, poikkeuksena kesät, jolloin biomassa oli hieman suurempi (,7 g m - ). Lajisto on yleensä ollut monipuolinen ja eri ryhmät melko tasaisesti jakautuneet. Luonnehdinta: Oligotrofinen, ajoittain lievästi mesotrofinen järvi. Lajikoostumuksessa ei ole viitteitä rehevöitymisestä. Tuulijärvi.8. (näyte 56),6,,,8,6,, Tuulijärvi Kokonaisbiomassa (,6 g m - ) edustaa keskituottoisen järven tasoa. Pienen TPI-arvon (-,6) perusteella kasviplanktonin lajikoostumuksessa on enemmän niukkakuin runsastuottoisuutta ilmentäviä lajeja. Haitallisia sinileviä ei ollut juuri lainkaan. Eri leväryhmät olivat verrattain tasaisesti jakautuneet. Nieluleviä (Cryptomonas spp.) oli hieman enemmän kuin muita leväluokkia. Tuulijärvestä ei ole ympäristöhallinnon kasviplanktonrekisterissä aikaisempia laskentoja. Luonnehdinta: Mesotrofinen järvi. Arvio perustuu kuitenkin vain yhteen näytteeseen. Vitsjön.8. (näyte 567) Vitsjön Kokonaisbiomassan (,5 g m - ) perusteella vähähumuksinen Vitsjön (tyyppi Vh) oli mesotrofinen elokuussa. TPI oli hyvin pieni (-,8). Runsain laji oli Tabellaria flocculosa var. asterionelloides -piilevä. Aikaisempien laskentojen (98, 985, 8, ) perusteella järvi on muuttunut karusta järvestä keskituottoiseksi. Biomassa oli 98-luvulla vain,, g m -, mutta vuosina 8 ja selvästi suurempi,,6,8 g m -, ja on siis edelleen kasvanut tästä. Luonnehdinta: Alun perin oligotrofinen vähähumuksinen järvi, joka näyttää muuttuneen mesotrofiseen,6,,,8,6,, suuntaan 98-luvun jälkeen. 5

56 .6 Sipoo Pilvijärvi Pilvijärvi.8. (näyte 59) n 8-prosenttisesta hallinnasta johtuen kokonaisbiomassa oli suuri (, g m - ). TPI oli kuitenkin hyvin pieni (-,), eikä haitallisia sinileviä esiintynyt, joten lajikoostumus muodostui puhtaan veden lajeista ja limalevästä, joka on luokittelun ulkopuolella. n ulkopuolinen lajisto koostui pääosin nielulevistä (Cryptomonas spp.) kultalevistä (Uroglena spp.) ja yhtymälevistä (Staurodesmus triangularis var. limneticus). ä on ollut myös aikaisemmin (8, ) runsaasti: 8 % heinäkuussa 8 ja 5 % kesäkuussa. Kokonaisbiomassa oli kumpanakin kertana jonkin verran alempi kuin elokuussa. Kultaleviä oli suhteellisen runsaasti myös aikaisempina kertoina (Chrysosphaerella spp. vuonna 8, Uroglena spp. vuonna ). Luonnehdinta: Lajikoostumuksen perusteella mesotrofinen limalevävaltainen järvi.,5,5,5,5 Savijärvi.8. (näyte 558) 6 Savijärvi Kokonaisbiomassa oli Savijärvessä elokuussa ennätykselliset 56, g m -, mikä merkitsee sitä, että vesi oli sakeaa sinileväpuuroa. TPI-arvo oli suuri (,9), haitallisia sinileviä 57 % kokonaisbiomassasta. Sinilevien yhteisbiomassa oli,9 g m -, mikä lähes täysin koostui haitallisista Microcystis aeruginosa ja M. viridis -sinilevistä. Sinilevien lisäksi oli runsaasti Pediastrum boryanum -viherlevää (8 % kokonaisbiomassasta). Savijärvestä on otettu kasviplanktonnäytteitä myös neljänä aikaisempana vuotena. Biomassa oli 5 g m - heinäkuussa 6, 6 g m - heinäkuussa 7 ja g m - heinäkuussa 8. Tuloksissa näytti olevan selvä aleneva trendi, mutta kehitys ei jatkunut vuonna, vaan biomassa palasi jopa suuremmaksi kuin yhtenäkään aikaisempana näytteenottovuotena. Sinilevien osuus on ollut kaikkina kertoina yli 75 % (ennätysvuotena 6 yli 9 %). Luonnehdinta: Hypereutrofinen järvi, jossa esiintyy sakeita sinileväkukintoja. 5 5

57 .7 Siuntio Lappträsk.8.5 (näyte 58).9.5 (näyte 59) Lappträsk Lappträsk,5,,6,5,,,,,,, Lappträskin pieni kokonaisbiomassa (, ja,5 g m - ), a-klorofyllin pitoisuus (6, ja, mg m - ) ja TPI (-,9 ja -,) elo syyskuussa 5 osoittavat että järvi on oligotrofinen. Lajisto oli näin karuksi järveksi melko monipuolinen ja monilukuinen (7 ja 57 taksonia). olivat jo elokuussa biomassaltaan runsain leväluokka ja ne muodostivat syyskuussa yli puolet kokonaisbiomassasta. olivat lajistoltaan monilukuinen leväluokka. Botryococcus braunii oli ylivoimainen viherleväluokan biomassan muodostaja. Kasviplanktonrekisterissä on kolme aikaisempaa kasviplanktonlaskentaa (6, 9). Kokonaisbiomassa on ollut niissä hieman suurempi (,8, g m - ) kuin vuonna 5. (Staurastrum longipes, S. paradoxum) ja piilevät (Tabellaria flocculosa) ovat olleet aikaisemmin tärkeimmät biomassanmuodostajat. Haitalliset sinilevät ovat joka kerta puuttuneet, tai niiden osuus on ollut merkityksetön. Luonnehdinta: Oligotrofinen järvi, joka näyttää muuttuneen vielä hieman karummaksi kuin mitä se on aikaisemmin ollut. Arvio perustuu kuitenkin hyvin pieneen näytemäärään. Kuva 9. Eunotia zasuminensis -piilevä on vesistön olosuhteiden kuvaajana indifferentti. Kvarnträsket, Raasepori. 5

58 .8 Vihti Averia (näyte 599) Averia oli kokonaisbiomassan (,8 g m - ) perusteella elokuussa 5 hypereutrofinen, mitä tukee myös korkea TPI (,) ja sinilevien runsaus (7 %, haitallisia % kokonaisbiomassasta). Runsaimmat sinilevät olivat Anabaena macrospora ja Planktothrix agardhii. Myös piileviä oli paljon ( %). Piileviä oli hyvin tasaisesti ilman, että mikään niistä olisi selvästi erottunut muista. Kasviplanktonrekisterissä on aikaisempia näytteitä vuosilta 5, 7, 8, 9 ja. Näytteissä on selvä nouseva trendi vuoteen 5 saakka (,5 6,7 g m - vuosina 5 9,,6 g m - vuonna ja nyt siis lähes 5 g m - vuonna 5). olivat ennen vuotta 5 biomassaltaan suurin leväluokka. Luonnehdinta: Rehevöitynyt järvi, joka näyttää muuttuneen aikaisemmin eutrofisesta hypereutrofiseksi, ja samalla leväkukintoja muodostavat sinilevät ovat nousseet ainakin ajoittain suurimmaksi leväryhmäksi Averia Kuva. Gonyostomum semen -limalevä. Näyte on otettu Nuuksion Pitkäjärveltä Espoosta. 5

59 Enäjärvi (Vihti) (näyte 5).7.5 (näyte 5) (näyte 5) Biomassa nousi kesäkuusta (6,6 g m - ) heinäkuuhun 5 mennessä hypereutrofiseksi (9,5 g m - ) ja edelleen ennätyksellisen suureksi syyskuussa 5 (, g m - ). (Diatoma tenuis, Aulacoseira ambigua ym.) olivat vielä kesäkuussa suurin leväryhmä, mutta sinilevät olivat heinäkuussa ylivoimaisena enemmistönä ja muodostivat syyskuussa 9 % kokonaisbiomassasta (sinileväbiomassa 7,9 g m - ). Ne olivat kaikki haitallisia leväkukintoja muodostavia lajeja (valtalaji Planktothrix agardhii; muut Microcystis aeruginosa, M. flos-aquae, Anabaena macrospora, Anabaena spp., Aphanizomenon issatschenkoi, Aphanizomenon yezoense). Vihdin Enäjärvi on pahoin rehevöitynyt järvi. Sen kasviplanktontutkimukset aloitettiin 97-luvun lopussa ja niitä jatkettiin 98-luvun alussa (Seppänen ja Rusi 98). Sittemmin tutkimuksia on tehty säännöllisesti 99-luvulta lähtien. Enäjärveä on pyritty 99-luvun alkupuolelta lähtien kunnostamaan vähentämällä sekä sen ulkoista että sisäistä ravinnekuormitusta. Toimenpiteitä ovat olleet mm. hoitokalastus, syvänteiden hapetus sekä laskeutusaltaiden ja kosteikkojen rakentaminen. Enäjärvi oli mukana mm. vuosina 997 toteutetussa 5

60 HOKA-yhteistutkimuksessa (Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset) sekä vuosina toteutetussa happikato- ja kalakuolematutkimuksessa (Olin ja Ruuhijärvi, 5). Enäjärven vedenlaatua on seurattu pitkään fysikaalis-kemiallisten ja biologisten tutkimusten avulla. (mm. Horppila ym. 99, Lempinen 998, Ranta 998, Reunanen 5). Kasviplanktonnäytteitä on otettu vuosikymmenten mittaan kolmesta näytteenottopisteestä. Enäjärven rehevyystaso on kasviplanktonbiomassa-arvojen perusteella vaihdellut huomattavasti sen jälkeen, kun sitä alettiin kunnostaa. Vuosien tulokset näyttivät osoittavan, että kunnostus olisi jo tällöin vähentänyt levien määrää (Kuosa 997, Ranta 998). Biomassa nousi kuitenkin huippulukemiin (maksimi g m - ) vuosina , minkä jälkeen se pieneni -luvulla, mutta oli kuitenkin loppukesäisin edelleen korkea, tyypillisesti g m - :n tuntumassa (Keskitalo 5 ja SYKEn kasviplanktonrekisteri). Vuosina ja 5 biomassa nousi jälleen voimakkaasti (vuosimaksimit,;,;,8;, g m - ). Poikkeuksena -luvun yleisestä korkeasta tasosta on ollut vain vuosi 8, jolloin biomassa oli enimmillään 5, g m -. Luonnehdinta: Enäjärvi on ollut vuosikymmenien ajan ylirehevä ja yleensä sinilevävaltainen järvi. Sen tila on ajoittain hieman kohentunut ylirehevästä reheväksi, mutta -luvulla järvi on ollut yksiselitteisesti ylirehevä. Enäjärveä on yritetty kunnostaa, mutta sen tilaa ei ole onnistuttu parantamaan pysyvästi. Kuva. Vihdin Enäjärven kasviplanktonnäytteessä havaittu Microcystis wesenbergii -sinilevä kuvaa reheviä eli eutrofisia olosuhteita. 55

61 Iso Lehmälampi.8. (näyte 58) Elokuun kokonaisbiomassan (, g m - ) mukaan Iso Lehmälampi olisi mesotrofinen. A-klorofyllin pitoisuus, Iso Lehmälampi oli kuitenkin pieni (,8 mg m - ), samoin kuin TPI- arvo (-,). Haitalliset sinilevät puuttuivat. olivat, ylivoimaisesti suurin leväluokka. Niukkatuottoi- suutta ilmentävä Chrysococcus spp. muodosti yksinään 89 % kokonaisbiomassasta. Lajikoostumus oli hy-,8 vin niukka, vain 7 taksonia. Aikaisemmat tulokset vahvistavat, että Iso Lehmälampi on ennemminkin karu,6 kuin mesotrofinen. Biomassa on ollut, g m - (985),, g m - (8) ja, g m - (). Lajimäärät ovat olleet niukkoja, ja lajikoostumus on ollut samankaltainen kuin elokuussa. Kultalevien ohella on havaittu mm. panssarisiimaleviä ja viherleviä.,, Luonnehdinta: Lajikoostumuksen perusteella oligotrofinen järvi, jonka kokonaisbiomassa oli kuitenkin noussut aikaisemmista näytteenottovuosista. Lapoo (näyte 57) Lapoo,5,5,5,5 Syyskuun 5 kokonaisbiomassan (, g m - ) perusteella Lapoo on eutrofinen järvi. A-klorofyllin pitoisuus (5 mg m - ) oli siihen nähden pienehkö, TPI oli,. ja piilevät olivat suurimmat ryhmät, sinileviä oli hyvin niukasti. Tetraedron minimum oli runsain viherlevä, piilevälajien biomassajakauma oli hyvin tasainen (Aulacoseira islandica, Acanthoceras zachariasii ym). Kasviplanktonrekisterissä on kaksi aikaisempaa näytettä. Kokonaisbiomassa oli,5 g m - elokuussa 978 (runsain laji puhtaiden vesien Dinobryon sociale) ja,8 g m - kesäkuussa 5 (mm. Aulacoseira islandica subsp. helvetica). Luonnehdinta: Lapoo näyttää muuttuneen mesotrofisesta tai jopa oligotrofisesta järvestä eutrofiseksi. Päätelmä on kuitenkin hyvin epävarma, koska se perustuu vain kolmeen näytteeseen. 56

62 Niemenjärvi (näyte 558) Niemenjärven kokonaisbiomassa (, g m - ) oli mesotrofista tasoa syyskuussa 5. TPI oli hiukan negatii- Niemenjärvi, vinen (-,). Vajaa neljännes biomassasta koostui limalevästä. n jälkeen toiseksi suurin levä-, ryhmä olivat piilevät (Aulacoseira ambigua ym.) Haitallisia sinileviä oli pieni määrä (,5 %). Niemenjärvestä on ympäristöhallinnon kasviplanktonrekisterissä kolme muuta näytettä, joista yksi on Heikki Järnefeltin tutkimuksiin kuulunut näyte vuodelta 9 ja muut näytteet vuosilta ja 9. Tulosten mukaan Niemenjärvi on ollut 9-luvulla ultraoligotrofinen (, g m - ), ja,8,6,, Acanthoceras zachariasii -piilevä on muodostanut puolet kokonaisbiomassasta. Biomassa oli,8 g m - heinäkuussa ja, g m - heinäkuussa 9, ja molemmat arvot siten jonkin verran suurempia kuin vuonna 5. TPI oli kuitenkin selvemmin negatiivinen (-,7 ja -,9) vuosina ja 9. On huomattava, että vuosien ja 9 näytteet otettiin kesällä ja vuoden 5 näyte alkusyksyllä, mikä voi olla yksi syy eroihin. Vuosina ja 9 oli runsaasti Cryptomonas spp. -nielulevää, Dinobryon bavaricum, ja D. divergens - kultaleviä sekä Acanthoceras zachariasii ja Synedra ulna -piileviä. ä oli vuonna viidesosa kokonaisbiomassasta. Luonnehdinta: Mesotrofinen järvi, jonka lajikoostumuksessa ei ole kuitenkaan viitteitä rehevöitymisestä. ä esiintyy ajoittain jonkin verran. Vihtijärvi.7.5 (näyte 586) Kaikki indikaattorit heinäkuun 5 tuloksissa (liite ) osoittavat, että vähähumuksinen (Vh) Vihtijärvi on niukkatuottoinen. Kokonaisbiomassa oli,5 g m -. Suurimmat leväluokat olivat nielulevät ja piilevät. Vihtijärvestä on kasviplanktonrekisterissä kaksi aikaisempaa laskentaa. Vuoden 9 näyte kuuluu Heikki Järnefeltin tutkimuksiin. Kokonaisbiomassa perusteella järvi on ollut hyvin karu (, g m - ), mutta haitallisia sinileviä on esiintynyt jonkin verran (8 %). Runsain sinilevä on ollut Gomphosphaeria aponina, joka on yleislaji eikä indikoi sen enempää oligotrofiaa kuin eutrofiaakaan. Toinen suhteellisen runsas laji on ollut Cyclotella meneghiana -piilevä. Heinäkuun biomassa oli,9 g m -. Niukkatuottoisuutta ilmentävä Chlamydocapsa planctonica -viherlevä muodosti tällöin lähes kolmasosan kokonaisbiomassasta. Luonnehdinta: Oligotrofinen tai mesotrofinen järvi, jonka lajistossa ei ole rehevöitymiseen viittaavia piirteitä. 57

63 Ylimmäinen (näyte 588), Kokonaisbiomassa ja muut indikaattorit syyskuun 5 tuloksissa (liite ) osoittivat, että Ylimmäinen on lievästi mesotrofinen tai jopa oligotrofinen järvi. ä oli hieman (6 %). Suurimmat leväryhmät olivat nielulevät (Cryptomonas spp., Rhodomonas lacustris), piilevät (mm. Cyclotella spp.) ja kultalevät (mm. Synura spp., Mallomonas allorgei). Kasviplanktonrekisterissä on näytteet heinäkuulta ja 9. Kokonaisbiomassa on niiden mukaan pienentynyt voimakkaasti:,9 g m - vuonna ;, g m - vuonna 9;,6 g m - vuonna 5. TPI on ollut kuitenkin negatiivinen kaikkina kertoina, eikä haitallisilla sinilevillä ole ollut mainittavaa osuutta biomassassa. Korkeasta biomassasta huolimatta lajikoostumus ei osoittanut vuoden näytteessä, että järvi olisi ollut rehevä. Suurikokoinen Acanthoceras zachariasii -piilevä oli valtalaji vuosina ja 9. Luonnehdinta: Mesotrofinen järvi, joka näyttää muuttuvan oligotrofiseen suuntaan. Päätelmä perustuu kuitenkin vain kolmeen näytteeseen.,7,6,5,,, Ylimmäinen Kuva. Anabaena spiroides -sinilevä viihtyy rehevissä eli eutrofisissa vesissä. Viksberginjärvi, Porvoo. 58