IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ
|
|
- Heidi Karjalainen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAUNIAISTEN KAUPUNKI IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ Vuosiyhteenveto 2014 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P11644P001
2 Vuosiyhteenveto (28) Kari Kamppi Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä Tarkkailun peruste Tarkkailuohjelma Vesikasvitutkimus Gallträskin ja vesistöalueen perustiedot Ruoppaustiedot Näytteenotto ja tutkimuslaboratorio Tulokset vuonna VIITTEET... 7 LIITTEET... 7 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki
3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vuosiyhteenveto (7) Kauniaisten kaupunki Gallträskin veden laadun tarkkailu KAUNIAISTEN KAUPUNKI GALLTRÄSK-JÄRVI IMURUOPPAUKSEEN LIITTYVÄ VEDEN LAADUN JÄLKITARKKAILU VUOSIYHTEENVETO Tiivistelmä Gallträskiä imuruopattiin vuosina ja Tarkkailun perusteella imuruoppauksen vaikutukset järven veden laatuun olivat varsin pieniä, eikä veden laatu ole suuremmin muuttunut ruoppauksen lopettamisen jälkeen. Poikkeuksena on klorofyllipitoisuus, joka oli korkeampi ruoppausvuosina. Tulokset 2014 Vuonna 2014 veden laatu oli pitkälti edellisvuosien kaltainen. Happitilanne oli hyvä, paitsi heinäkuussa puropisteellä tyydyttävä-välttävä (4,1 mg/l). Metallipitoisuudet olivat pääosin pieniä tai järvivesille tavallisia. Kasviplanktonin ekologista tilaa kuvaava TPI-indeksi ja haitallisten sinilevien %-osuus olivat erinomaisella tasolla. Kasviplanktonin biomassa ja klorofyllin ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat erinomaista tai hyvää tasoa ja kokonaistyppi hyvää tai tyydyttävää tasoa. Tulokset Tarkkailun peruste Pitkäaikaisessa tarkastelussa havaitaan, että sähkönjohtokyky on vähän laskenut tarkkailun alun (2003) tasosta. Muutossuunta ei liity ruoppauksiin vaan mahdollisesti hydrologiaan ja valuma-alueeseen. Talven happitilanne on ollut heikompi kuin tarkkailun ensimmäisinä vuosina Syynä voivat olla sääolot. Kokonaisfosforissa ja kokonaistypessä on ollut joitakin lyhyempiaikaisia (suuruusluokkaa 1 v) nousevia sekä laskevia suuntauksia, mutta ei pitkäaikaista kehityssuuntaa. Kasviplanktonin määrää kuvaavassa klorofyllipitoisuuksissa havaittiin vahvaa nousua vuonna Viime vuosina klorofyllipitoisuudet ovat laskeneet ja pitoisuudet olivat lähellä seurantajakson alkuvuosia ( ). Voimakas klorofyllipitoisuuksien nousu ajoittui ensimmäisten ruoppausvuosien jälkeiseen aikaan, joten ruoppauksen vaikutus on klorofyllin kohdalla mahdollinen. Klorofylliin vaikuttavat myös sääolot, ja vaihtelua voi esiintyä myös ilman selkeää ihmisperäistä vaikutusta. Kasviplanktonin biomassassa on ollut melko suurta vaihtelua vuosien välillä. Kahtena viimeisimpänä vuonna ( ) biomassa on ollut pieni. Ruoppausvuosina sameus ja kiintoainepitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin vuosina ennen ja jälkeen ruoppausta, mutta vaikutus on ollut varsin pieni. Metalleissa ei näy pitkäaikaisia kehityssuuntia. Tarkkailun peruste saakka Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamalla lupapäätöksellä Nro 3/2009/2 (Dnro LSY-2008-Y33) on myönnetty lupa järven ruoppaukseen ja ruoppausmassojen kuivattamiseen geotuubeissa. Päätöstä on muutettu Etelä-Suomen aluehallin-
4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vuosiyhteenveto (7) Kauniaisten kaupunki Gallträskin veden laadun tarkkailu 3 Tarkkailuohjelma 4 Vesikasvitutkimus toviraston päivätyllä päätöksellä Nro 175/2010/4 (Dnro ESA- VI/346/04.09/2010). Tarkkailun osalta on voimassa päivätyn muutospäätöksen määräys nro 15, jonka mukaisesti Kauniaisten kaupungin on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia järvessä ja purkuojassa tarkkaillaan hakemuksen liitteenä toimitetun suunnitelman mukaisesti ja lupamääräyksessä täydennetyllä tavalla. Tarkkailuohjelmaan sisältyy jälkitarkkailu, joka sisältää kasvillisuusinventoinnit ja kasviplanktontutkimukset, jotka toistetaan viimeksi kolmen vuoden kuluttua ruoppausten jälkeisestä kesästä eli vuonna Vuoden 2012 alussa Uudenmaan ely-keskuksen (Heidi Åkerla) kanssa on sovittu, että myös vedenlaadun tarkkailua jatketaan toistaiseksi 3 kertaa vuodessa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päivätyn muutospäätöksen asettama tarkkailuvelvollisuus loppui vuoden 2014 lopussa. Tarkkailun peruste alkaen Tarkkailu on vapaaehtoista vuoden 2015 alusta alkaen. Tarkkailuohjelma saakka Tarkkailuohjelma on esitetty ympäristölupahakemuksen kuuluneen päivätyn dokumentin Suunnitelmaselostus vesilupahakemukseen kohdassa 8.4., ja ohjelmaa on täydennetty edellä kohdassa 2 mainitun päivätyn Etelä-Suomen aluehallintoviraston luvan muutospäätöksen lupamääräyksessä nro 15. Tarkkailuohjelma alkaen Vapaaehtoista tarkkailua tehdään FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n laatiman tarkkailuohjelman mukaan. Vesikasvitutkimus tehtiin vuonna Vesikasvitutkimuksen tulokset esitetään erillisessä raportissa. 5 Gallträskin ja vesistöalueen perustiedot Gallträsk on Kauniaisten kaupungissa sijaitseva järvi, joka on muodostunut noin 7200 vuotta sitten eristäytymällä nykyisestä Itämerestä, jonka pinnasta se on nykyisin noin 31,4 metriä korkeammalla. Järven pinta-ala on 11,7 hehtaaria (0,117 km 2 ) ja keskisyvyys noin 1,0 metriä. Järven syvin kohta on noin 1,7 metriä ja keskivirtaama noin 9 litraa sekunnissa. Valuma-alue on 105 hehtaarin (1,05 km 2 ) suuruinen. Vuoden aikana järven vesi vaihtuu noin 2,5 kertaa järven tilavuuden (keskivedenkorkeudella m 3 ) verran. Järvi laskee koillispäästä alkavaa ojaa pitkin Lippajärveen ja edelleen Espoon Pitkäjärven kautta Espoonjokeen. Espoonjoki laskee Suomenlahteen Espoonlahden pohjukassa. Suomen vesistöalueluokituksessa Espoonjoen vesistöalueen numero on (Ekholm 1993). FCG on tarkkaillut Gallträskin veden laatua vuodesta 2006 alkaen järven imuruoppaukseen liittyen. Ennen tätä ajanjaksoa on järvestä otettu vesinäytteitä vuosina 2002 ja 2003 liittyen järven perustilan selvittämiseen sekä kunnostuksen suunnitteluun.
5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vuosiyhteenveto (7) Kauniaisten kaupunki Gallträskin veden laadun tarkkailu 6 Ruoppaustiedot Järven keskiosaa imuruopattiin aikavälillä (Taulukko 1). Ruoppausalue oli järven keskiosassa. Ruoppausmassojen kuivauksessa käytetyt geotuubit sijaisivat järven koillisosassa lähellä rantaa. Taulukko 1. Gallträskin imuruoppausten ajankohdat ja ruopatun lietteen määrä. Vuosi Tarkka ajankohta m ei ruoppausta ja Yhteensä n Näytteenotto ja tutkimuslaboratoriot Näytteet otti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Näytteenottoalueita on kaksi: ruoppausalue (V101) ja luusua 1 (V102). Ruoppausalueella kokonaissyvyys vaihteli 1,5-2 m ja luusuan lähettyvillä kokonaissyvyys oli 1 metri. Lisäksi näytteitä on otettu järven koillispuoleisesta purkuojasta (V103). Näytteenottopisteiden sijainti on esitetty liitekartassa. Vesinäytteet tutki Karkkilassa sijaitseva Novalab Oy. Novalab on FINAS akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T071, joka täyttää standardin ISO/IEC vaatimukset. Laboratorion pätevyysalueen kuvaus on esitetty FINAS akkreditointipalvelujen www-sivuilla ( > akkreditoidut toimielimet > testauslaboratoriot > hakusana: T071 > hae > scope/etusivu). Kasviplanktonin määritykset teki NabLabs Oy (aik. Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica). 8 Tarkkailun tulokset Vuosi 2014 Vesinäytteiden tulokset vuodelta 2014 löytyvät taulukoituina liitteestä. Aistinvaraisesti vesi oli kirkasta tai vähän sameaa, lievästi-kohtalaisesti kellertävää tai ruskeaa ja hajutonta, poikkeuksena purkuojan vesi, joka oli helmikuussa kohtalaisen sameaa. Helmikuussa jään paksuus oli järvessä 20 cm ja oja oli jäätön. Avovesiaikana näkösyvyys oli järven keskiosassa (piste 4) 1,0-1,6 m. Puron virtaamahavainnot: helmikuussa virtasi (ei tarkempaa arviota virtaamasta), heinäkuussa ei virtausta, lokakuussa oli virtausta jonka suuruudeksi arvioitiin 2 m leveän pohjapadon veden korkeuden (1 cm) avulla 4 l/s. Happitilanne oli järvessä hyvä (6,2-9,1 mg/l) ja talvella selvästi kahta edellisvuotta parempi. Heinäkuussa puropisteellä happea oli tyydyttävästi tai välttävästi (4,1 mg/l). Avovesiaikana ph oli vähän kohonnut (7,2-7,5) todennäköisesti levätuotantoon liittyen. Kemiallinen hapenkulutus ja väriluku olivat kohtalaisesti humuspitoisten järvien tasoa. Sameus oli kiintoainepitoisuus olivat melko pieniä. 1 Luusua tarkoittaa järvessä kohtaa, josta lasku-uoma alkaa.
6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vuosiyhteenveto (7) Kauniaisten kaupunki Gallträskin veden laadun tarkkailu Kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuudet olivat järvipisteillä lievästi rehevän järven tasoa. Metallipitoisuudet olivat pieniä tai järvivesille tavallisia seuraavin poikkeuksin: Kuparipitoisuudet (n. 3 µg/l) olivat helmikuussa hieman luonnonvesien perustasoa korkeammalla. Gallträskille havaitut kuparipitoisuudet olivat kuitenkin tavallisia. Sinkkipitoisuudet µg/l olivat helmikuussa jonkin verran luonnonvesien perustasoa sekä Gallträskin perustasoa korkeampia. Järven ekologinen ja kemiallinen tila v Kasviplanktonin biomassa ja klorofylli-a:n ja kokonaisfosforin ja kokonaistypen pitoisuudet olivat kasvukaudella edellisvuosien vaihteluvälin sisällä. Kasviplanktonin ekologista tilaa kuvaava TPI-indeksi ja haitallisten sinilevien %-osuus olivat erinomaisella tasolla. Kasviplanktonin biomassa ja klorofyllin ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat erinomaista tai hyvää tasoa ja kokonaistyppi hyvää tai tyydyttävää tasoa. Tarkkailun tulosten suuruusluokan havainnollistamiseksi mitattuja pitoisuuksia on taulukossa (Taulukko 2) esitetty rinnakkain luokittelurajojen kanssa. Tässä vuosiyhteenvetoraportissa ei virallisesti luokitella Gallträskin ekologista tai fysikaalis-kemiallista tilaa (virallinen luokittaminen kuuluu ympäristöhallinnon tehtäviin).
7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vuosiyhteenveto (7) Kauniaisten kaupunki Gallträskin veden laadun tarkkailu Taulukko 2. Gallträskissä kasvukaudella havaittujen pitoisuuksien vertailu vesistöjen ekologisen ja fysikaalis-kemiallisen luokituksen raja-arvoihin. Luokitusten lähdeviite: Aroviita ym Vuosi Näy Kasviplanktonin Kasviplanktonin Haitallisten sini- Klorofylli-a Kokonaisfosfori Kokonaistyppi te- TPI-indeksi biomassa levien osuus keskiarvo 0-2 m 0-2 m pis- te biomassasta kesäsyyskuu keskiarvo kesäsyyskuu keskiarvo kesäsyyskuu Indeksrajatkara- Luokka- mg/l Luok- % Luokkarajatrajatrajat* µg/l Luokka- µg/l Luokka- µg/l Luokkarajatjat* ,3-1,6 1,3 0, ,3.. 0,9.. -1,5 1, ** 5,3 5, ** 0,9.. 1, ** 1,4.. 1, ** ,9 Erinom. <+0,5 Hyvä +0,5.. +1,1 Tyyd. +1,1.. +2,0 Välttävä +2,0.. +2,5 Erinom. <1,3 Hyvä 1,3-2,5 Tyyd. 2,5-5 Välttävä 5-10 Huono >10 0,4 0,0 10 9, ,1.. 11, ,5 ** ** ** ** Erinom. <5 Hyvä 5-20 Tyyd Välttävä Huono >70 Erinom. <12 Hyvä Tyyd Vältt Huono >60 Erinom. <25 Hyvä Tyyd Välttävä Huono >100 Erinom. <600 Hyvä Tyyd Välttävä Huono >1800 Huono >+2,5 *) Vedenlaatumuuttujien luokkarajoina on tässä epävirallisesti käytetty järvityypin Mh (matala humusjärvi) rajoja. Järvityyppi on oletus, koska Gallträskille ei ole olemassa ympäristöhallinnon tekemää virallista järvityypin määrittelyä. **) Kasviplanktonin TPI-indeksin ja haitallisten sinilevien %-osuuden määritys alkoi vuonna ) Vuosien tulokset on esitetty keskiarvona tai vaihteluvälinä pisteiltä 3 ja 4. Pitkäaikainen ( ) veden laadun kehitys Sähkönjohtokyky on vähän laskenut tarkkailun alun (2003) tasosta. Muutossuunta ei liity ruoppauksiin vaan mahdollisesti hydrologiaan ja valuma-alueeseen. Talven happitilanne on ollut heikompi kuin Syynä voivat olla sääolot. Kokonaisfosforissa ja kokonaistypessä on ollut joitakin lyhyempiaikaisia (suuruusluokkaa 1 v) nousevia sekä laskevia suuntauksia, mutta ei pitkäaikaista kehityssuuntaa. Klorofyllipitoisuuksissa havaittiin vahvaa nousua vuonna Vuosina klorofyllin perustaso oli 5-10 µg/l ja v noin µg/l. Myöhemmin pitoisuudet ovat laskeneet ja olivat noin 5-15 µg/l. Voimakas pitoisuuksien nousu ajoittui ensimmäisten ruoppausvuosien jälkeiseen aikaan, joten ruoppauksen vaikutus
8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vuosiyhteenveto (7) Kauniaisten kaupunki Gallträskin veden laadun tarkkailu on klorofyllin kohdalla mahdollinen. Klorofylliin vaikuttavat myös sääolot, ja vaihtelua voi esiintyä myös ilman selkeää ihmisperäistä vaikutusta. Kasviplanktonin biomassassa on ollut melko suurta vaihtelua vuosien välillä. Kahtena viimeisimpänä vuonna ( ) biomassa on ollut pieni. Ruoppausvuosina sameus ja kiintoainepitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin vuosina ennen ja jälkeen ruoppausta, mutta vaikutus on ollut varsin pieni. Metalleissa ei näy pitkäaikaisia kehityssuuntia. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Laatinut: Kari Kamppi limnologi, MMK VIITTEET Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S-M., Kauppila, P., Antton Keto, Minna Kuoppala, Kati Manni, Jaakko Mannio, Sari Mitikka, Mikko Olin, Jens Perus, Ansa Pilke, Martti Rask, Juha Riihimäki, Ari Ruuskanen, Katri Siimes, Tapio Sutela, Teppo Vehanen ja Kari-Matti Vuori. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. 146 s. - Ympäristöhallinnon ohjeita nro 7/2012. Ekholm, M Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisija, sarja A, nro 126. LIITTEET Liite 1. Näytepistekartta Liite 2. Vesianalyysitulokset 2014 Liite 3. Kasviplanktontulokset 2014: lajisto ja biomassat Liite 4. Kasviplanktontulokset 2014: yhteenveto luokittain Liite 5. Kasviplanktontulokset 2014: indeksit ja lajien (taksonien) lukumäärät Liite 6. Pitkäaikaisia tuloksia kuvina Liite 7. Novalab Oy:n analyysimenetelmät Liite 8. Sää ja hydrologiset olot
9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 1 (1) Liite 1. Näytepistekartta
10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 1 (2) Liite 2. Vesianalyysitulokset
11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2 (2) Liite 2. Vesianalyysitulokset
12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 1 (3) Liite 3. Kasviplanktontulokset 2014: lajisto ja biomassat Gallträsk keskiosa Biomassa (µg/l) Biomassa %- osuus Hiilisisältö (µg/l) Laji Kpl/l Nostocophyceae Aphanocapsa spp Chroococcus turgidus Snowella septentrionalis Cryptophyceae Cryptomonas spp Rhodomonas lacustris Dinophyceae Gymnodinium spp Peridinium umbonatum Prymnesiophyceae Chrysochromulina spp Chrysophyceae Chrysophyceae Chrysococcus cordiformis Chrysococcus ornatus Chrysococcus spp Dinobryon acuminatum Dinobryon bavaricum Kephyrion ovale Kephyrion skujae Spiniferomonas spp Pseudopedinella spp Diatomophyceae Synedra spp Tabellaria flocculosa Tribophyceae Goniochloris smithii Euglenophyceae Euglena subehrenbergii Phacus curvicauda Trachelomonas spp Charophyceae Cosmarium bioculatum Staurastrum spp Teilingia granulata Chlorophyceae Botryococcus spp Crucigeniella pulchra Crucigeniella truncata Desmodesmus armatus v. armatus Desmodesmus maximus Didymocystis spp Kirchneriella lunaris Monoraphidium contortum Monoraphidium convolutum Monoraphidium minutum Nephrochlamys spp Oocystis spp Pediastrum duplex Pediastrum privum Scenedesmus acuminatus v. tetradesmoides
13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2 (3) Liite 3. Kasviplanktontulokset 2014: lajisto ja biomassat Gallträsk keskiosa Laji Kpl/l Biomassa (µg/l) Biomassa %- osuus Hiilisisältö (µg/l) Scenedesmus disciformis Selenastrum gracile Tetrachlorella alternans Tetraëdron caudatum Westella botryoides Willea vilhelmii Choricystis spp Monads and flagellates Flagellate biflagella Monad Katablepharis ovalis Gallträsk koillisosa Laji Kpl/l Biomassa (µg/l) Biomassa %- osuus Hiilisisältö (µg/l) Nostocophyceae Aphanocapsa spp Aphanothece minutissima Aphanothece spp Chroococcus microscopicus Chroococcus turgidus Microcystis spp Snowella septentrionalis Woronichinia naegeliana Cryptophyceae Cryptomonas spp Rhodomonas lacustris Dinophyceae Gymnodinium spp Peridinium spp Peridinium umbonatum Prymnesiophyceae Chrysochromulina spp Chrysophyceae Chrysophyceae Chrysococcus cordiformis Chrysococcus spp Dinobryon bavaricum Dinobryon crenulatum Dinobryon spp Kephyrion skujae Pseudopedinella spp Synurophyceae Mallomonas spp Diatomophyceae Asterionella formosa
14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 3 (3) Liite 3. Kasviplanktontulokset 2014: lajisto ja biomassat Gallträsk koillisosa Laji Kpl/l Biomassa (µg/l) Biomassa %- osuus Hiilisisältö (µg/l) Entomoneis spp Synedra spp Tabellaria flocculosa Tribophyceae Centritractus belonophorus Goniochloris smithii Ophiocytium capitatum Tetraëdriella jovetii Raphidophyceae Gonyostomum latum Euglenophyceae Euglena spp Phacus caudatus Phacus curvicauda Prasinophyceae Monomastix spp Charophyceae Staurastrum spp Teilingia granulata Chlorophyceae Botryococcus spp Coelastrum astroideum Coelastrum sphaericum Crucigeniella truncata Desmodesmus armatus v. armatus Desmodesmus maximus Desmodesmus subspicatus Didymocystis spp Franceia droescheri Kirchneriella lunaris Monoraphidium dybowskii Monoraphidium minutum Oocystis spp Pediastrum duplex Pediastrum duplex v. gracillimum Quadrigula pfitzeri Raphidocelis spp Selenastrum gracile Tetrachlorella alternans Tetraëdron caudatum Tetrastrum komarekii Willea vilhelmii Choricystis spp Monads and flagellates Flagellate biflagella Monad
15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 1 (1) Liite 4. Kasviplanktontulokset 2014: yhteenveto luokittain Gallträsk keskiosa Luokka Kpl/l Biomassa (µg/l) Biomassa %-osuus Hiilisisältö (µg/l) Nostocophyceae Cryptophyceae Dinophyceae Prymnesiophyceae Chrysophyceae Diatomophyceae Tribophyceae Euglenophyceae Charophyceae Chlorophyceae Monads and flagellates Others Yhteensä Gallträsk koillisosa Luokka Kpl/l Biomassa (µg/l) Biomassa %-osuus Hiilisisältö (µg/l) Nostocophyceae Cryptophyceae Dinophyceae Prymnesiophyceae Chrysophyceae Synurophyceae Diatomophyceae Tribophyceae Raphidophyceae Euglenophyceae Prasinophyceae Charophyceae Chlorophyceae Monads and flagellates Yhteensä
16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 1 (1) Liite 5. Kasviplanktontulokset 2014: indeksit ja lajien (taksonien) lukumäärät Pvm Kokonais- Taksonit Haitallisten TPI-indeksi biomassa (lajit) sinilevien osuus µg/l lkm % Gallträsk keskiosa Gallträsk koillisosa
17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 1 (8) Liite 6. Pitkäaikaisia tuloksia kuvina
18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2 (8) Liite 6. Pitkäaikaisia tuloksia kuvina
19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 3 (8) Liite 6. Pitkäaikaisia tuloksia kuvina
20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 4 (8) Liite 6. Pitkäaikaisia tuloksia kuvina
21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 5 (8) Liite 6. Pitkäaikaisia tuloksia kuvina
22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 6 (8) Liite 6. Pitkäaikaisia tuloksia kuvina
23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 7 (8) Liite 6. Pitkäaikaisia tuloksia kuvina
24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 8 (8) Liite 6. Pitkäaikaisia tuloksia kuvina
25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 1 (3) Liite 7. Novalab Oy:n analyysimenetelmät
26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2 (3) Liite 7. Novalab Oy:n analyysimenetelmät
27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 3 (3) Liite 7. Novalab Oy:n analyysimenetelmät
28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 1 (2) Liite 8. Sää ja hydrologiset olot Hydrologiset olot v Pintavedet, Etelä-Suomi Sääolojen erityispiirteitä v pintavesille: Pitkän lauhan jakson jälkeen alkaneet kovat pakkaset tammikuussa 2014 jäädyttivät järvet ja aiheuttivat paikoin tulvaongelmia. Helteinen ja kuiva heinäkuu Joulukuussa 2013 alkanut lauha jakso jatkui tammikuulle 2014 sulattaen lumia ja nostaen vedenkorkeuksia ja kasvattaen virtauksia. Äkillinen tammikuun toisella viikolla alkanut kova pakkasjakso jäädytti järvien pinnat ja aiheutti laajalti hyydeongelmia. Helmikuun puolessa välissä alkanut lumien sulaminen nosti virtaamia ja vesipintoja. Jään paksuus ei enää kasvanut helmikuussa maan etelä- ja keskiosassa ja järvien jäät alkoivat heikkenemään jo helmikuun lopulla. Jäät lähtivät järvistä Etelä-Suomessa huhtikuun alkupuolella. Huhtikuusta lähtien pinnankorkeudet olivat laskussa ja virtaamat olivat ajankohtaan nähden pieniä. Toukokuun keskivaiheessa alkaneet sateet nostivat vedenkorkeuksia lähelle ajankohdan keskiarvoja maan etelä- ja keskiosassa. Heinäkuu ja elokuun alkupuolisko oli kuiva ja helteinen, mikä vaikutti myös virtaamiin ja vedenpinnan korkeuksiin. Syyskuu oli vähäsateinen, joka piti vedenkorkeudet pääasiassa laskussa. Lokakuusta lähtien vedenkorkeudet olivat Uudellamaalla lievässä nousussa, ollen vuoden lopussa hyvin lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa. Pohjavedet, Etelä-Suomi Pohjaveden pinnankorkeudet olivat tammikuussa 2014 noin cm keskimääräisen yläpuolella. Tammikuun alun leudot säät nostivat vielä pohjaveden pintoja, mutta kuun loppupuolella ne kääntyivät pakkasten myötä ajankohdalle tyypilliseen laskuun. Helmikuussa pohjaveden pinnankorkeudet olivat keskimääräisen tuntumassa. Aikaisen kevään vuoksi maaliskuussa pohjaveden pinnat olivat paikoin vuodenaikaan nähden korkealla, pinnan korkeudet olivat cm yli ajankohdan keskiarvon. Huhtikuussa pohjavedenkorkeudet olivat lähellä ajankohdan keskiarvoa. Johtuen vähälumisesta talvesta ja aikaisesta keväästä maan etelä- ja keskiosissa pohjaveden pinnat olivat toukokuussa cm ja kesäkuussa noin 0-15 cm keskiarvoa alempana. Heinäkuussa pohjavesien pinnat olivat monin paikoin 5-30 cm alle keskiarvon. Poikkeuksena alueet, joissa oli satanut paljon alkukesästä. Näissä pohjaveden pinnat olivat 0-15 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Kuivan kesän myötä pohjaveden pinnat laskivat elokuussa keskimääräisen alapuolelle. Pohjaveden pintojen lasku jatkui monin paikoin lokakuuhun saakka, jolloin pinnat lähtivät taas nousuun loppuvuotta kohti.
29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2 (2) Liite 8. Sää ja hydrologiset olot Lämpötila, C, Helsinki-Vantaan lentoasema Tammikuu -7,4-5,9-5,0-5,4-12,4-4,1-0,4-2,5-4,9-1,2-5,0 Helmikuu -0,4-2,8-8,1-11,3-9,1-5,0 0,2-9,6-9,2-5,7-5,7 Maaliskuu 1,5-6,6-0,3-1,8-2,7-1,8-0,6 2,9-6,6-6,3-1,9 Huhtikuu 5,7 2,7 3,8 6,0 4,7 4,5 6,3 5,3 3,8 4,4 4,1 Toukokuu 10,9 13,5 11,3 10,8 11,9 11,6 11,1 11,0 10,7 10,3 10,4 Kesäkuu 13,6 18,1 13,9 17,4 15,1 14,2 14,5 15,8 16,3 14,2 14,6 Heinäkuu 20,4 18,2 18,0 20,9 22,4 17,2 17,3 17,4 19,1 19,2 17,7 Elokuu 17,4 17,3 15,5 16,9 17,7 16,3 14,8 17,4 18,4 16,2 15,8 Syyskuu 12,3 11,9 11,7 12,9 11,5 12,9 9,8 11,0 13,7 12,4 10,7 Lokakuu 5,8 6,6 5,7 7,6 6,0 3,3 8,3 6,4 7,5 7,0 5,6 Marraskuu 2,2 3,5 3,2 4,2-1,7 2,5 2,5 0,0 1,5 3,5 0,4 Joulukuu -1,3 1,3-6,7 2,1-8,9-5,3 0,4 1,5 3,0-3,7-3,2 Vuoden keskiarvo 6,7 6,5 5,3 6,7 4,5 5,5 7,0 6,4 6,1 5,9 5,3 Sademäärä, mm, Helsinki-Vantaan lentoasema Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Vuoden sadesumma Tietojen lähdeviite: Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsaus-lehti (
Gallträskin kasviplanktonselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAUNIAISTEN KAUPUNKI Gallträskin kasviplanktonselvitys kesällä 2012 Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P11644P001 Raportti 1 (10) Eronen Sanna Sisällysluettelo
LisätiedotGallträskin kasviplanktonselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAUNIAISTEN KAUPUNKI Gallträskin kasviplanktonselvitys kesällä 2013 Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P11644P001 Raportti 1 (12) Eronen Sanna Sisällysluettelo
LisätiedotIMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ
KAUNIAISTEN KAUPUNKI IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ Vuosiyhteenveto 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.3.2016 P11644P001 Vuosiyhteenveto 2015 1 (16) Kari Kamppi
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 21.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus...
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniasten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 -P11644 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v. 2011 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 2
LisätiedotIMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAUNIAISTEN KAUPUNKI IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ Vuosiyhteenveto 212 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P11644P1 Vuosiyhteenveto
LisätiedotIMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAUNIAISTEN KAUPUNKI IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ Vuosiyhteenveto 2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P11644P001 Vuosiyhteenveto
LisätiedotImuruoppaukseen liittyvä vedenlaadun tarkkailu 2010
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSK-JÄRVI Imuruoppaukseen liittyvä vedenlaadun tarkkailu 21 24.2.211 FCG Finnish Consulting Group Oy Imuruoppaukseen liittyvä vedenlaadun tarkkailu
LisätiedotIMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN JA KASVI- PLANKTONIN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ
KAUNIAISTEN KAUPUNKI IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN JA KASVI- PLANKTONIN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ Vuosiyhteenveto 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 13.3.2017 P11644P001 Vuosiyhteenveto 2016
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotIMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN JA KASVI- PLANKTONIN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ
KAUNIAISTEN KAUPUNKI IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN JA KASVI- PLANKTONIN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ Vuosiyhteenveto 2017 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19.3.2018 P11644P001 Vuosiyhteenveto 2017
LisätiedotGallträsk-järven vedenlaadun, kasviplanktonin ja vesikasvillisuuden tarkkailu vuodesta 2015 alkaen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAUNIAISTEN KAUPUNKI Gallträsk-järven vedenlaadun, kasviplanktonin ja vesikasvillisuuden tarkkailu vuodesta 2015 alkaen Tarkkailuohjelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotAli-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016
30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotLinkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018
Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti
LisätiedotKIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja
8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.
LisätiedotEhdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi
Ehdotus Menkijärven kunnostuksen velvoitetarkkailuohjelmaksi Martti Mäkitalo Menkijärvi 9.2.2019 JOHDANTO Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 1.2.2016 Menkijärven jakokunnalle luvan Menkijärven
LisätiedotSäynäislammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKIRKKONUMMEN KUNTA. Kaljärven tarkkailu. Vuosiyhteenveto
KIRKKONUMMEN KUNTA Kaljärven tarkkailu Vuosiyhteenveto 2014-2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17426P005 Vuosiyhteenveto 2014-2015 1 (17) Eronen Sanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 2 2 TARKKAILUN
LisätiedotPaskolammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan
LisätiedotKasviplankton Hirvijärvessä vuonna 2007 Yhteenveto Heli Vahtera
YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI KOTIKAUPUNKI CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND HOME TOWN YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI KOTIKAUPUNKI KASVIPLANKTON HIRVIJÄRVESSÄ VUONNA 2007 Ympäristöyksikkö Eteläinen asemakatu 2, 2.kerros
LisätiedotKIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja
6.3.2018 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2018 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 1.3.2018. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Tiukanjoen ruoppauksen vesistötarkkailusuunnitelma
KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI Tiukanjoen ruoppauksen vesistötarkkailusuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19.11.2018 P36830P001 Tarkkailusuunnitelma Tiukanjoen ruoppauksen vesistötarkkailu i Kari
LisätiedotOutamonjärven veden laatu Helmikuu 2016
.3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää
LisätiedotPUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012
LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta
LisätiedotVESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV
VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn
LisätiedotTahkolahden vedenlaadun koontiraportti
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Anniina Le Tortorec Tuomas Pelkonen 10. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkolahti on osa
LisätiedotKaitalammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012
LUVY/121 5.9.213 Tuomo Klemola Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tehtaankatu 4 A9 14 Helsinki ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 tutkimukset ja vertailu vuosiin 29, 211 ja 212 Sammatin Iso Ruokjärvestä
LisätiedotENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY TEBOIL AB ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI Pohjaveden laadun tarkkailu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.6.2013 1160-P20618 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotVIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen
LisätiedotVihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Lapoosta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Työ perustuu
LisätiedotTURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU
TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU
LisätiedotRuokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotVIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 Raportti nro 639-17-7035 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen
LisätiedotVesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013
Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016
Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus
LisätiedotS U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KIRKKONUMMEN KUNTA. Kaljärven tarkkailu. Vuosiyhteenveto 2013
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KIRKKONUMMEN KUNTA Kaljärven tarkkailu Vuosiyhteenveto 213 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17426P5 Vuosiyhteenveto 213 1 (15) Eronen Sanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ...
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotSammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016
29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotNo 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017
No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun
LisätiedotKaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017
4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017
LisätiedotDeliverable: Report on phytoplankton composition in L. Petäjärvi
CLEEN MMEA WP1.1 Main task: Data sources Sub-task: In-situ data Sub-sub-task: Plankton Leader: Marko Järvinen, Finnish Environment Institute (SYKE) Deliverable: Report on phytoplankton composition in L.
LisätiedotPyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet
Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 12.6.-14.6.2018 Oulu Hannu Salmi, Oulun seudun ympäristötoimi Kuivasjärvi Sivupohja, Oulu + grafiikka
LisätiedotISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin
LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet
LisätiedotKARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014
LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,
LisätiedotVedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n
Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotVihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotTuusulanjärven kasviplankton vuosina (Lammin biologisen aseman määritykset)
1 Tuusulanjärven kasviplankton vuosina 2010 2011 (Lammin biologisen aseman määritykset) Jorma Keskitalo Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema 12.3.2012 Johdanto Keski-Uudellamaalla sijaitseva Tuusulanjärvi
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,
Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä Antti Räike, SYKE, 9.5.2014 Rannikon MaaMet-seurantapaikat Pääosin suljettuja merenlahtia, joissa vedenvaihtuvuus rajatumpaa Kuormitus rannikolla on cocktail.
LisätiedotJouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan keskivaiheilla sijaitsevan Jouhtenanjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan
LisätiedotLIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia
LIITE 4 Pintavesitarkkailutuloksia Tutkimustodistus Nro VEJV898/2011 4.7.2011 1(2) YMPÄRISTÖLABORATORIO Toivonen Yhtiöt Oy Ruskon jätteenkäsittelykeskuksen pintavesitarkkailu Näytteenottopäivä: 11.5.2011
LisätiedotKARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013
LUVY/142 10.9.2013 Minna Sulander Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013 Työ liittyy Karkkilan kaupungin ympäristönsuojelun toimialan toimeksiannosta tehtävään
LisätiedotNo 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta Matti Vaittinen limnologi
No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS 2016 Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta 2017 Matti Vaittinen limnologi SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotVihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016
29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKitkajärvien seuranta ja tilan arviointi
Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotAhmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotTyövoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat
Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma
KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.6.2018 P35903P001 Tarkkailusuunnitelma Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen
LisätiedotPINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:
LisätiedotVIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-6058 Sybimar Oy tilasi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ltä vesistötarkkailututkimuksen
LisätiedotVANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU
19.7.216 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 7.7.216 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Maijanojasta ja Orhinojasta otettiin
LisätiedotÄhtärinjärven tila ja kuormitus
Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen
LisätiedotPienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan länsiosassa sijaitsevan Pienojanlammen vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotLAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS
LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2015 Anne Lehmijoki Sari Koivunen 7.11.2016 Nro 31-16-7242 2 (6) LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2015) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.7.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotKaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
1.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Luoteisosassa sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017
LisätiedotKETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA
KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.10.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013
Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven
LisätiedotKyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta
Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57
LisätiedotValkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016
24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotSELVITYS YLÄNEEN SULJETUN KAATOPAIKAN JÄLKITARKKAILUSTA, TARKKAILUN MUUTOSEHDOTUS. Raportti nro
SELVITYS YLÄNEEN SULJETUN KAATOPAIKAN JÄLKITARKKAILUSTA, TARKKAILUN MUUTOSEHDOTUS Raportti nro 16-17-376 Varsinais-Suomen ELY-keskus on lähettänyt Pöytyän kunnalle 28.12.2016 päivätyn kehotuksen (Dnro
LisätiedotPintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Länsi-Uusimaa Lohja 4.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 14.9.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotIso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017
9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Iso Heilammen vesinäytteet otettiin 21.2.2017 ja 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017
9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kolmpersjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotSammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017
10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Lihavan vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKärjenlammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotIIJOEN LOHIYHTYMÄ AY, KOILLIS-SUOMEN LOHI OY Iijoen yläosan Kuusamon alueen kalanviljelylaitosten kuormitus- ja vesistötarkkailu v.
TARKKAILU 2011 16WWE1553 28.5.2012 IIJOEN LOHIYHTYMÄ AY, KOILLIS-SUOMEN LOHI OY Iijoen yläosan Kuusamon alueen kalanviljelylaitosten kuormitus- ja vesistötarkkailu v. 2011 Iijoen Lohiyhtymä Ay, Koillis-Suomen
LisätiedotKytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu
Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Iso Haiskari, Kiiskilammi, Kolmiperslammi, Piilolammi, Jauholammi, Urolammi ja Usminjärvi olivat vedenlaatuseurannassa elokuussa 2019. Edelliset kesäajan seurantanäytteet
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin
29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016
LisätiedotKiteenjärven, Ätäskön, Sopensuon jätteenkäsittelypaikan
KITEEN KAUPUNKI KITEEN VESIKUNTA VAPO OY Kiteenjärven, Ätäskön, Sopensuon jätteenkäsittelypaikan ja Kirkkosuon turvetuotantoalueen vesistötarkkailu Yhteenveto 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14.9.2016
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014
VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 23.5.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotVEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )
VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l
Lisätiedot