näytteenottosyvyydet / CEN-standardityö soveltuvat näytteenottimet haavinäytteet näytetietojen kirjaus, kpl-rekisteri

Transkriptio

1 KasPer-koulutus Tvärminnen eläintiet. asema Marko Järvinen Luento 2 ( ) Kasviplanktonin näytteenotto näytteenottosyvyydet / CEN-standardityö soveltuvat näytteenottimet haavinäytteet näytetietojen kirjaus, kpl-rekisteri Marko Järvinen SYKE, Vesikeskus, Sisävesiyksikkö J-kylän toimipaikka Kuva: M. Niemelä/SYKE 1

2 Järvikasviplankton näytteenotto Suomi nykykäytäntö Järven syvimmästä kohdasta Samanaikaisesti samalta paikalta vedenlaatu ja chl-a Yksi tai useampi havaintopaikka/vesimuodostuma Intergoitu näyte (0-2 m) - lajistokoostumus, biomassa, klorofylli-a Näytteenotto veneestä: 3-5 rinnakkaisnostoa veneen eri puolilta -> yhdistetään kokoomaksi puhtaassa näytevedellä huuhdotussa saavissa -> tärkeää näytteenottajien sertifiointi laajennus biologisiin näytteenottoihin? Kuva: Jouko Lehmuskallio YHA kuvapankki

3 Kasviplanktontulosten vaihtelu Wiser uncertainty: hierarkinen koejärjestely (2009) S = näyte Sub = osanäyte An = määrittäjä zmax = näytteenotto järven syvimmästä kohdasta zmean = näytteenotto keskisyvyyskohdasta zint = näytteenottosyvyys zmax ja zmean välillä -> pääasiallinen vaihtelun lähde kasviplanktonmuuttujissa osanäytteet ja analysoija, ei asemat -> usein yksi havaintopaikka riittävä 3

4 Näytteenottosyvyys Erilliset syvyydet (esim. 0,5 m, 1 m, 2 m, 5 m) Integroitu näyte, valitut syvyydet, esim. 0-2 m tai 0-4 m Sekoittuvan kerroksen syvyys (Zepi) Tuottavan (valaistun vesikerroksen) syvyys (Zeu) kuva: Kettunen, Mäkelä & Heinonen Ympäristöopas 2008

5 Käynnistynyt CEN-standardityö: Järvikasviplanktonin näytteenotto ( ) Zeu vs. Zepi näytteenotto? - eri näytteenotto syvyyksien vaikutus - Zeu > Zepi (kirkkaat järvet) - Zepi < Zeu (sameat ja humusjärvet) vaikutus Suomen seurantoihin järvikasviplanktonissa 5

6 Miten ottaa näytteet edustavasti (mm. syvän veden krolofyllimaksimi)? esityskalvo data ja kuvat: B. Nixdorf/Cotbus DE 6

7 P-Euroopan järvet: humuksen vaikutus CEN-luonnos N118, The euphotic depth is approximately 2.5- fold Secchi depth ei päde tummavetisissä humusjärvissä 30 keskisuomalaista järveä P. Eloranta 1999, Limnology of Humic Waters, Backhuys

8 Alustavaa vertailua 0-2 m vs. Zeu (2xSecchi) näytteenotto chl-a, Wiser kenttäkoe 2009 kirkasvetiset järvet, Keski-Suomi ( ) Iso-Jurvo oligotrofinen; Vuojärvi rehevä + Aphanizomenon kukinta Iso-Jurvo n = 9 n = 3 n = 10 n = 3 M. Järvinen 2013, unpubl. 8

9 Kasviplankton, näytteenottimet Veden vapaa liikkuminen noutimen läpi tärkeää putkinoutimet, Limnos-noudin, 0-2 m pleksiputki, silikoniletku... kuva: YHA kuvapankki SYKYkuva kuva: YHA kuvapankki SYKYkuva SFS (Suomen standardoimisliitto) SFS-KÄSIKIRJA Veden laatu. Osa 1: Näytteenottomenetelmät 9

10 Näytteenottimet (II) Limnos Sormunen kuvat: J. Keskitalo; Keskitalo & Salonen 1994 Manual for Integrated Monitoring, Vesi- ja ymp.hallinnon julkaisuja B 10

11 Veden vaihtuvuus noutimessa laskun aikana Limnos-tyyppinen - OK Ruttner-tyyppinen ei hyvä? kuva: YHA kuvapankki SYKYkuva Lehtikuva ( ) LänsiSaimaa

12 Integroiva noudin - yhdellä nostolla kerralla kokoomanäyte kuvat: CEN 118 luonnos

13 -> noutimien välillä ei selvää systemaattista eroa -> kokoomanäyte ja aritmeettisesti laskettu eri syvyyksistä integroitu kokooma antoivat myös samansuuruiset tulokset 13

14 Kvalitatiivinen näyte ämpäri riittää kukintanäytteen valtalajimääritystä varten kuva: Markku Viitasalo/Syke

15 Haavinäytteet µm silmäkoko kvalitatiiviset ja semikvantitatiiviset näytteet elävät näytteet (lajintunnistus) kuva: S. Knuuttila Kuva: YHA kuvapankki SYKYkuva kuva: S. Knuuttila

16 Järvien kasviplanktonmuuttujat rehevöitymispaine - klorofylli-a (kesä-syyskuu) - kokonaisbiomassa (kesä-elokuu) - haitallisten sinilevien %-osuus (heinä-elokuu) - kasviplanktonin trofiaindeksi (TPI) (kesä-elokuu) Brönmark & Hansson 1998, The limnology of lakes and ponds

17 Kuva: M. Niemelä/SYKE 17