Gallträskin kasviplanktonselvitys

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAUNIAISTEN KAUPUNKI Gallträskin kasviplanktonselvitys kesällä 2012 Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P11644P001

2 Raportti 1 (10) Eronen Sanna Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus Näytteenotto ja menetelmät Tulokset Lajisto - biomassa Klorofylli-A TPI-indeksi... 6 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 Q:\Hki\P116\P11644_Gallträskin_tarkkailu\Työaineisto\Kasviplanktontutkimus\Kasviplankton FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (10) Gallträskin kasviplankton- selvitys kesällä Tiivistelmä Järvien ekologista tilaa voidaan arvioida erilaisin muuttujin sen perusteella, mihin pintavesityyppiin järvi kuuluu. Suomen ympäristökeskuksen (2012) luokitteluohjeen mukaan Gallträsk voidaan luokitella matalaksi humusjärveksi (Mh). Tässä raportissa esitettyjä tuloksia on verrattu ympäristöhallinnon ohjeessa esitettyihin vertailuarvoihin ja luokkarajoihin, mikä perusteella on luokitettu järven ekologista tilaa. Virallisesti ekologisen tilan luokittelun tekee kuitenkin aina ympäristöhallinto. Kasviplanktonin biomassan perusteella Gallträskin ekologinen tila oli vuonna 2012 välttävä. Suuri biomassa selittynee kuitenkin lajistossa suurelta osin esiintyneissä Dinobryon-lajeilla (suuria kultaleviä). Klorofylli a:n pitoisuuden perusteella Gallträskin tila oli erinomainen. Järven kasviplanktonlajistossa oli edellisvuoden tavoin biomassaltaan eniten Kultaleviä (Chrysophyta), joiden prosentuaalinen osuus kokonaisbiomassasta oli molemmilla näytepisteillä yli 80 %. Haitallisia sinilevälajien osuus näytteissä v oli merkityksetön (alle prosentin). Kasviplanktonaineistolle laskettu trofiaindeksit (TPI) olivat hyvin pieniä. Verrattaessa indeksejä ekologisen luokituksen vertailuarvoihin ja luokkarajoihin viittaavat indeksit erinomaiseen luokkaan. Kasviplanktonlajisto ei osoittanut rehevyyden merkkejä, sinileviä oli vähän, viherlevälajien lukumäärä ei ollut suuri ja piileviäkin oli melko vähän. Kasviplankton tutkimuksen perusteella järven ekologinen tila oli samankaltainen kuin aikaisempina vuosina ( ), mutta suuri vaihtelu on näille vedenlaatutekijöille tyypillistä, eikä pienestä havaintokertojen määrästä voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. 2 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus Gallträsk on Kauniaisten kaupungissa sijaitseva järvi, joka on muodostunut 7200 vuotta sitten eristäytymällä nykyisestä Itämerestä, jonka pinnasta se on nykyisin noin 31,4 metriä korkeammalla. Järven pinta-ala on 11,7 hehtaaria ja keskisyvyys noin 1,0 metriä. Järven syvin kohta on noin 1,7 metriä ja keskivirtaama noin 9 litraa sekunnissa. Valuma-alue on 105 hehtaarin suuruinen. Vuoden aikana järven vesi vaihtuu noin 2,5 kertaa järven tilavuuden (keskivedenkorkeudella m 3 ) verran. Järvi laskee koillispäästä alkavaa ojaa pitkin Lippajärveen ja edelleen Espoon Pitkäjärven kautta Espoonjokeen ja mereen. FCG on tarkkaillut Gallträsk-järven veden laatua, kasviplanktonkoostumusta sekä vesikasvillisuutta vuosina järven imuruoppaukseen liittyen. Ennen tätä ajanjaksoa on järvestä otettu vesinäytteitä vuosina 2002 ja 2003 liittyen järven perustilan selvittämiseen sekä kunnostuksen suunnitteluun. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman lupapäätöksen Nro 3/2009/2 (Dnro LSY-2008-Y33) määräyksen nro 15 mukaisesti Kauniaisten kaupungin on tarkkailtava imuruoppauksen yhteydessä järven ja purkuojan veden laatua. Etelä-Suomen Aluehallintoviraston päätöksen Nro 175/2010/4 (Dnro ESAVI/346/04.09/2010) mukaan imuruoppauksen jälkeisestä vedenlaadun tarkkailusta on sovittava erikseen Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja

4 Q:\Hki\P116\P11644_Gallträskin_tarkkailu\Työaineisto\Kasviplanktontutkimus\Kasviplankton FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (10) luonnonvarat vastuualueen kanssa. Vuoden 2012 alussa Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa on sovittu (H. Åkerla), että vedenlaadun tarkkailua jatketaan toistaiseksi 3 kertaa vuodessa. Päätöksessä todetaan myös, että järven planktonlajisto sekä biomassa olisi hyvä määrittää vuosittain. 3 Näytteenotto ja menetelmät Kasviplanktonnäytteet otettiin kahdesta näytepisteestä keskeltä järveä ja koillisosasta järven laskuojan, luusuan tuntumasta (liite 1). Näytteet otettiin kokoomanäytteinä limnos-noutimella. Koska järvi on matala, otettiin kokoomanäyte metristä. Näytteet suojattiin valolta ja yhdistettiin kokoomaksi muovisessa ämpärissä. Levänäytteet kestävöitiin kentällä Lugolin liuoksella (10 tippaa/näytepullo) ja toimitettiin määrittäjälle pimeässä ja viileässä. Veden kokonaissyvyys oli järven keskiosaa noin 2 metriä ja koillisosassa noin metrin. Vedenlämpötila oli näytepisteillä 19,4 ja 20,5 astetta. 4 Tulokset 4.1 Lajisto - biomassa Kasviplanktonnäytteistä määritettiin kasviplanktonlajit ja biomassat Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksessa. Kasviplanktonin koostumuksen ja määrän perusteella voidaan luonnehtia järven ekologista tilaa, sillä rehevyydeltään, veden väriltään ja altaan ominaisuuksiltaan erilaisilla järvillä on niille tyypillinen kasviplanktonyhteisö (Lepistö ym. 2003). Pintavesien ekologisen tilan luokittelussa voidaan muuttujina käyttää kasviplanktonin kokonaisbiomassaa, a-klorofyllipitoisuutta sekä haitallisten sinilevien osuutta kokonaisbiomassasta. Suomen ympäristökeskuksen (2009) luokitteluohjeen mukaan Gallträsk voidaan luokitella matalaksi humusjärveksi, minkä mukaan arvioitiin järven tilaa erilaisin muuttujin. Edellisten selvitysten (vuonna ) perusteella Gallträskin kasviplanktonin biomassat ja klorofylli-a:n pitoisuudet ovat vaihdelleet jokin verran. Yksittäisten tutkimuskertojen väliset erot kasviplanktonin biomassassa eivät vielä kerro veden laadun muuttumisesta, koska suhteellisen suuri vaihtelu on ominaista tälle vedenlaatutekijälle (kuten esim. klorofyllipitoisuudellekin). Mahdolliset muutossuunnat on mahdollista erottaa vasta melko pitkästä aikasarjasta. Tässä raportissa esitettäviä tuloksia verrataan ympäristöhallinnon julkaisuun 7/2012: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen (Aroviita ym. 2012). Virallisen tilaluokittelun tekee aina ympäristöhallinto. Gallträskin kasviplanktonbiomassa oli heinäkuussa 2012 otetuissa näytteissä 5,5 µg/l ja 5,3 µg/l (Kuva 1). Määrä on selvästi vuosina määritettyjä näytteitä suurempi, jolloin planktonbiomassa olivat 0,9-1,5 µg/l. Suuri biomassa muodostui suurelta osin Dinobyon-lajeista (suuria kultaleviä). Taksoneja eli lajiryhmiä oli järven keskiosan näytteessä 59 kappaletta ja koillisosassa 38 kappaletta.

5 mg/l Q:\Hki\P116\P11644_Gallträskin_tarkkailu\Työaineisto\Kasviplanktontutkimus\Kasviplankton FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (10) Kasviplankton biomassa Keskiosa Koillisosa Kuva 1. Kasviplanktonin biomassa. Vihreä viiva kuvaa ekologisessa luokittelussa matalien humusjärvien klorofylli-a:n korkeinta pitoisuutta luokassa hyvä tila. Mikäli Gallträskin ekologista tilaa vuonna 2012 tarkastellaan kasviplanktonbiomassan perusteella ja verrataan biomassaa ympäristöhallinnon ohjeen raja-arvoihin vastasi ekologinen tila molemmilla näytepisteillä luokkaa välttävä. Heinosen rehevyysluokituksen (1980) mukaan vuoden 2012 biomassat viittaavat eutrofiaan, eli runsasravinteisuuteen. Lajistoa tarkasteltaessa tulkinta on kuitenkin toinen. Järven kasviplanktonlajistossa oli suhteellisilta osuuksilta edellisvuoden tavoin biomassaltaan eniten Kultaleviä (Chrysophyta), joiden prosentuaalinen osuus kokonaisbiomassasta oli molemmilla näytepisteillä yli 80 % (Kuva 2.). Kultalevistä valtalajeina tavattiin suvun Dinobryon sp. lajeja sekä Dinobryon sosiale lajia, jotka ovat olirotrofiaa eli vähäravinteisuutta ilmentäviä lajeja. Toiseksi runsain ryhmä oli viherlevät (Chlorophyta) ja panssarilevät (Dinophyta). Viherlevistä runsain laji oli järven keskiosassa Pediastrum tetras ja koillisosassa Monoraphidium dybowskii. Panssarilevistä yleisin laji oli järven keskiosassa Synedra spp. ja koillisosassa Peridinium umbonatum.

6 Q:\Hki\P116\P11644_Gallträskin_tarkkailu\Työaineisto\Kasviplanktontutkimus\Kasviplankton FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (10) Kasviplanktonlajiston biomassa % -osuudet v % 90 % % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Monads, flagellates Coano, zooflagellata Clorophyta Chrysophyta Dinophyta Cryptophyta 20 % Cyanophyta 10 % 0 % 5 7 Gallträsk keskiosa 4 Gallträsk koillisosa 3 Kuva 2. Gallträskin leväryhmien suhteelliset osuudet kasviplanktonissa kesällä Klorofylli-A Haitallisia sinilevälajien osuus näytteissä v oli merkityksetön (alle prosentin). Myös vuonna 2011 sinilevien osuus oli hyvin pieni - järven keskiosassa sinileviä oli alle 0,5 % ja koillisosassa ~ 1,5 %. Elokuussa 2008 tehdyn selvityksen mukaan sinilevien osuus biomassasta näytepisteellä 1 oli 54 % ja 76 % näytepisteellä 2. Vuoden 2010 selvityksessä sinilevien osuus oli vain alle prosentin kokonaisbiomassasta, eikä esimerkiksi haitalliseksi luokiteltuja Anabaena sinileväsuvun lajeja tavattu lainkaan. Gallträskin klorofylli-a:n pitoisuus määritettiin kasvukaudella 2012 vain kerran, heinäkuussa. Järven keskiosassa klorofylli a:n pitoisuus oli 6,6 µg/l ja koillisosassa 7 µg/l (Kuva 3.). Näiden klorofylli a:n pitoisuuksien perusteella järven ekologinen tila sijoittui luokkaan erinomainen. Vuonna 2013 klorofylli a:n pitoisuudet olivat vastaavasti 12 ja 11 µg/l, mikä vastaa ekologista luokkaa erinomainen hyvä. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että tässä selvityksessä on käsitelty tuloksia hyvin suppeasta määrästä, minkä vuoksi tuloksista tehtävät päätelmät ja tulkinnat (esim. luokitus) ovat vain suuntaa-antavia. Kasviplanktonissa esiintyy merkittävää ajallista ja paikallista vaihtelua, joten vasta pidemmästä aikasarjasta voidaan tehdä pidemmälle meneviä johtopäätöksiä.

7 µg/l Q:\Hki\P116\P11644_Gallträskin_tarkkailu\Työaineisto\Kasviplanktontutkimus\Kasviplankton FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (10) Klorofylli-a:n pitoisuus Keskiosa Koillisosa Kuva 3. Klorofylli-a:n pitoisuus. Vihreä viiva kuvaa ekologisessa luokittelussa matalien humusjärvien klorofylli-a:n korkeinta pitoisuutta luokassa hyvä tila. 4.3 TPI-indeksi Kasviplanktonin TPI-indeksi eli trofiaindeksi on koostumusmuuttuja, jolla voidaan myös luokitella järvien ekologista tilaa perustuen kasviplanktonin koostumukseen. Gallträskin vuoden 2012 kasviplanktonaineistolle laskettu trofiaindeksit olivat - 1,5 sekä -2,7, mitkä olivat hyvin pieniä, mutta johdonmukaisia lajistoon nähden. Verrattaessa indeksejä ekologisen luokituksen vertailuarvoihin ja luokkarajoihin viittaavat indeksit erinomaiseen luokkaan. Kasviplanktonlajisto ei osoittanut rehevyyden merkkejä, sinileviä oli vähän, viherlevälajien lukumäärä ei ollut suuri ja piileviäkin oli melko vähän. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Laatinut: Sanna Eronen Limnologi, FM

8 Q:\Hki\P116\P11644_Gallträskin_tarkkailu\Työaineisto\Kasviplanktontutkimus\Kasviplankton FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7 (10) VIITTEET Ansa Pilke toim Ohje pintaveden tyypin määrittämiseksi. Suomen ympäristökeskus Aroviita, L. ym Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita nro 7/2012. Suomen Ympäristökeskus Lepistö ym Kasviplankton järven ekologisen tilan kuvaajana. Suomen ympäristökeskuksen julkaisuja 600. LIITTEET 1. Näytepistekartta 2. Tulokset vuonna 2012

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Näytepistekartta Liite 1 Q:\Hki\P116\P11644_Gallträskin_tarkkailu\Työaineisto\Kasviplanktontutkimus\Kasviplankton

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tulokset v Liite 2 Laji Kpl/l Biomassa (µg/l) Biomassa %-osuus Hiilisisältö (pg/l) Gallträsk keskiosa Nostocophyceae Aphanocapsa spp Aphanothece minutissima Snowella septentrionalis Anabaena spp. "straight" Cryptophyceae Cryptomonas spp Dinophyceae Gymnodinium spp Gymnodinium uberrimum Peridinium spp Prymnesiophyceae Chrysochromulina spp Chrysophyceae Chrysophyceae Chrysococcus cordiformis Chrysococcus spp Chrysolykos planctonicus Dinobryon acuminatum Dinobryon bavaricum Dinobryon divergens Dinobryon sociale Dinobryon spp Spiniferomonas spp Uroglena spp Pseudopedinella spp Synurophyceae Mallomonas spp Synura spp Diatomophyceae Urosolenia longiseta Nitzschia spp Synedra acus v. acus Synedra spp Tabellaria flocculosa Tribophyceae Ophiocytium capitatum Tetraëdriella jovetii Raphidophyceae Gonyostomum semen Euglenophyceae Euglena acus Euglena allorgei Euglena spp Phacus pleuronectes Trachelomonas volvocinopsis Prasinophyceae Monomastix spp Charophyceae Koliella longiseta f. tenuis Chlorophyceae Botryococcus spp Crucigeniella truncata Desmodesmus armatus v. armatus Desmodesmus brasiliensis Didymocystis spp Kirchneriella lunaris Monoraphidium dybowskii Monoraphidium minutum Nephrochlamys spp Oocystis spp Pediastrum duplex Pediastrum privum Pediastrum tetras Scenedesmus acuminatus Scenedesmus quadricauda Selenastrum gracile Tetraedron minimum Tetraëdron caudatum Monads and flagellates Flagellate biflagella Monad Katablepharis ovalis Yhteensä Q:\Hki\P116\P11644_Gallträskin_tarkkailu\Työaineisto\Kasviplanktontutkimus\Kasviplankton

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tulokset v Liite 2 Gallträsk koillisosa Nostocophyceae Aphanocapsa spp Aphanothece minutissima Cryptophyceae Cryptomonas spp Rhodomonas lacustris Dinophyceae Gymnodinium spp Peridinium spp Peridinium umbonatum Prymnesiophyceae Chrysochromulina spp Chrysophyceae Chrysococcus spp Dinobryon acuminatum Dinobryon bavaricum Dinobryon divergens Dinobryon sociale Dinobryon spp Pseudopedinella spp Diatomophyceae Synedra spp Prasinophyceae Monomastix spp Charophyceae Koliella longiseta f. longiseta Koliella longiseta f. tenuis Staurodesmus megacanthus Chlorophyceae Chlorococcales Ankistrodesmus spp Crucigeniella rectangularis Crucigeniella truncata Didymocystis spp Monoraphidium dybowskii Monoraphidium minutum Pediastrum tetras Scenedesmus acuminatus v. tetradesmoides Scenedesmus brasiliensis v. norvegicus Scenedesmus ellipticus Scenedesmus quadricauda Scenedesmus spp Tetraedron minimum Tetrastrum komarekii Choanoflagellidea Choanoflagellidea Monads and flagellates Monad Katablepharis ovalis Yhteensä Q:\Hki\P116\P11644_Gallträskin_tarkkailu\Työaineisto\Kasviplanktontutkimus\Kasviplankton