KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Tiukanjoen ruoppauksen vesistötarkkailusuunnitelma

Transkriptio

1 KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI Tiukanjoen ruoppauksen vesistötarkkailusuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P36830P001

2 Tarkkailusuunnitelma Tiukanjoen ruoppauksen vesistötarkkailu i Kari Kamppi Sisällysluettelo 1 Tarkkailun tavoite Tarkkailun peruste Ruoppauksen kuvaus Veden laadun tarkkailu Näytteenottoajat Näytepisteet ja näytteenotto-ohjeet Vesinäytteistä tutkittavat määritykset Vesinäytteiden ottaja ja tutkimuslaboratorio 4 5 Veden korkeuden tarkkailu Mittausten tekijä Mittausajat Mittauspaikka ja tekninen toteutus Ympäristöhallinnon toimesta tehtävä vedenkorkeustarkkailu 4 6 Raportointi Menettely poikkeustilanteissa Tarkkailusuunnitelman muuttaminen... 5 Liitteet Liite 1. Kartta: vesinäytepisteet ja ruoppausalueet. Liite 2. Kartta: ruoppausalueet ja kaksi lähintä vesinäytepistettä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tarkkailusuunnitelma 1 (5) Tiukanjoen ruoppauksen vesistötarkkailu Tiukanjoen ruoppauksen vesistötarkkailusuunnitelma 1 Tarkkailun tavoite 2 Tarkkailun peruste Tarkkailun avulla seurataan ruoppauksen vaikutusta veden laatuun ja veden korkeuteen. Kalaston ja kalastuksen tarkkailulle on tehty erillinen suunnitelma (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy). Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston antama päätös Nro 38/2018/2 Dnro LSSAVI/60/04.09/2014 lupamääräys nro 8 edellyttää vesistön tilaan ja kalatalouteen kohdistuvien vaikutusten tarkkailua. Lupamääräys 8 kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: 3 Ruoppauksen kuvaus 8. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia vesistön tilaan ja vedenpinnan tasoihin Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Tarkkailu on aloitettava ennen töiden aloittamista. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailusuunnitelmaa. Ruoppausten vaikutuksia kala- ja nahkiaiskantoihin sekä kalastukseen on tarkkailtava kalatalousviranomaisen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaan on sisällytettävä myös suunnitelma nahkiaistoukkien esiintymistiheyden tutkimisesta hankealueella, myös alavirralla hitaammin virtaavilla alueilla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on jätettävä kalatalousviranomaiselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Tarkkailu on aloitettava ennen töiden aloittamista. Kalatalousviranomainen voi tarvittaessa tehdä muutoksia tarkkailusuunnitelmaan. Ruoppausten ja perkausten tarkoituksena on vähentää joen tulvimisesta aiheutuvia haittoja silloille, teille ja lähialueen kiinteistöille. Jokiuomaa ruopataan ja perataan seitsemässä eri kohdassa, jotka sijaitsevat osittain vierekkäin noin 800 m pituisella jokiosuudella (ks. kartat Liite 1 ja Liite 2). Ruopattava jokiosuus sijaitsee noin 2 km koilliseen Kristiinankaupungin keskustasta. Alavirran puoleisimmasta ruoppauskohteesta on matkaa mereen noin 1,4 km. Ruopattava maamassojen määrä on lupamääräyksen 1 mukaan enintään m 3. Lupamääräyksen 2 mukaan ruoppaukset on tehtävä mahdollisuuksien mukaan maan ollessa jäässä ja alivirtaama-aikana Ruoppausten tekemisen ajankohdaksi on suunniteltu helmi-maaliskuuta. Töiden kestoksi on arvioitu enintään kaksi kuukautta. Töitä tehdään samaan aikaan useissa eri työkohteissa.

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tarkkailusuunnitelma Tiukanjoen ruoppauksen vesistötarkkailu 2 (5) Veden laadun tarkkailu Näytteenottoajat Näytteenottopäivät Vesinäytteet otetaan seuraavina päivinä: Taustanäytteet: yhden kerran ennen ruoppausten aloittamista (n. 1 viikko 1 kuukausi ennen ruoppauksen aloittamista) Ruoppaustöiden aikana: yhden kerran viikossa Näytteenoton kellonaika ruoppaustöiden aikana Ruoppaustöiden aikana näytteenoton kellonaika ajoitetaan seuraavasti: Ruoppaus on käynnissä samaan aikaan kun näytteet otetaan Ennen näytteenottoa ruoppaus on ollut käynnissä kolme tuntia tai pidempään Näytteenoton kellonajan varmistaminen edellyttää, että näytteenottaja on yhteydessä ruoppausta tekevään urakoitsijaan näytteenottopäivänä. Vesinäytteet otetaan kaikista näytepisteistä ajallisesti niin lähekkäin kuin on mahdollista. 4.2 Näytepisteet ja näytteenotto-ohjeet Vesinäytteet otetaan kolmesta näytepisteestä, ks. Taulukko 1. Taulukko 1. Vesinäytepisteet ja näytteenotto-ohjeet. Näytepisteiden sijainti: katso kartat Liite 1 ja Liite 2. Näytepisteen Koordinaatit Vesisyvyys Näytepisteen kuvaus ja näytteenotto-ohje nimi ETRS-TM35FIN Tiukanjoki Pohj (1 Ilmakuvan perustaustapiste, joka sijaitsee sillan kohdalla, (1 Lerviken Itä (1 teella näytepisteen n. 220 m ylävirtaan suhteessa ylävirran eli sillan kohdalla puoleisimpaan ruoppauskohteeseen. Näyte on pieni koski, otetaan keskeltä uomaa joko sillalta tai joten vesisyvyys kahlaamalla siten, että näyte on mahdollion pienen tai piesimman edustava. Näyte otetaan kokonaisnehkön virtaaman syvyyden puolivälistä. aikana todennäköisesti pieni (ehkä cm). 1 Näytepisteen nimen, koordinaattien ja syvyyden lähdeviite: Hertta/Oiva ympäristötietojärjestelmä ( (saatavuus )

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tarkkailusuunnitelma Tiukanjoen ruoppauksen vesistötarkkailu 3 (5) Näytepisteen nimi Tiukanjoki Tiilitehtaanmäki (2 Koordinaatit ETRS-TM35FIN Pohj (2 Itä (2 Vesisyvyys Näytepisteen kuvaus ja näytteenotto-ohje Ei tiedossa. Kristiina-Lapväärtti mts (1 Pohj (1 Itä (1 Noin 4,3 m Ruoppausalueiden alapuolinen piste, sijaitsee koskialueen ylävirran puoleisessa päässä, n. 500 m alavirtaan suhteessa alavirran puoleisimpaan ruoppauskohteeseen. Näytepisteen sijoittamisen perusteena on, että ruoppausten vaikutus ehtii sekoittua joen veteen tasaisemmin koskialueella, joka sijaitsee n. 230 m näytepisteestä ylävirtaan. Tarkka näytteenottopaikka valitaan maastossa siten, että se edustaa uoman päävirtauksen aluetta. Ensi sijassa näyte otetaan keskeltä uomaa kahlaamalla tai jään päältä. Jos olosuhteet eivät mahdollista näytteenottoa keskeltä uomaa, näyte otetaan rannasta mahdollisimman hyvin päävirtausta edustavasta paikasta. Näyte otetaan kokonaissyvyyden puolivälistä. Ruoppausalueiden alapuolinen piste, sijaitsee 663-tien sillan kohdalla Pohjoislahti nimisessä merenlahdessa taajaman vieressä, n. 2,1 km alavirtaan suhteessa alavirran puoleisimpaan ruoppauskohteeseen. Näyte otetaan syvyydestä 1 m. 4.3 (1 Vesinäytteistä tutkittavat määritykset Näytteenoton yhteydessä mitataan seuraavat: Kokonaissyvyys Näkösyvyys Lämpötila Veden virtausnopeus pinnalla (mitataan vain jos näytepiste on jäätön) Aistinvaraisesti arvioidaan: o Sameus (tai sameuden puuttuminen) o Väri (tai värin puuttuminen) o Haju (tai hajun puuttuminen) Vesinäytteistä tutkitaan laboratoriossa seuraavat määritykset: Happipitoisuus Happikyllästys Sameus Kiintoaine Raudan kokonaispitoisuus happohajotusta käyttämällä Liukoisen raudan pitoisuus, esikäsittelynä suodatus 0,45 µm Kokonaisfosfori Liukoinen fosfaattifosfori, esikäsittelynä suodatus 0,45 µm Kokonaistyppi Ammoniumtyppi 2 Näytepisteelle on annettu nimi tässä tarkkailusuunnitelmassa, ja pisteen koordinaatit on määritetty Maanmittauslaitoksen avoimesta kartta-aineistosta.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tarkkailusuunnitelma Tiukanjoen ruoppauksen vesistötarkkailu 4 (5) ph Sähkönjohtokyky Kemiallinen hapenkulutus KHT(Mn) Vesinäytteiden ottaja ja tutkimuslaboratorio Näytteet ottaa riippumaton tutkimuslaitos. Näytteet tutkitaan laboratoriossa, joka on akkreditoinut tämän tarkkailusuunnitelman sisältämät vesianalyysit luonnonvesille Veden korkeuden tarkkailu Mittausten tekijä Kristiinankaupungin kaupungin edustaja mittaa veden korkeuden. 5.2 Mittausajat Veden korkeus mitataan kolme kertaa viikossa: maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina. Mittaukset aloitetaan kaksi viikkoa ennen ruoppaustöiden alkamista, ja mittaukset lopetetaan kaksi viikkoa ruoppaustöiden päättymisen jälkeen. 5.3 Mittauspaikka ja tekninen toteutus Mittaus tehdään yhdestä mittauspisteestä, joka sijaitsee joessa ylävirran puoleisimman ruoppausalueen ja vesinäytepisteen nimeltä Tiukanjoki Lerviken välisellä alueella (katso kartta Liite 2). Tämän jokiosuuden pituus on noin 200 m. Mittaus tehdään joen suvantopaikasta (ei koskimaiselta alueelta). Mittauksen tekninen toteutus päätetään mittauspaikan valinnan yhteydessä. Mittaus voidaan esimerkiksi tehdä vaaituskoneella suhteessa sopivaan kiintopisteeseen, jonka korkeus on määritetty. Mittaus tehdään aina vesipinnasta, mikä edellyttää jääpeiteaikana avannon tekemistä kairalla. Korkeudet mitataan N2000-tasossa. Korkeusmittauksen mittauspäivät ja kellonajat merkitään muistiin havaintopöytäkirjaan. 5.4 Ympäristöhallinnon toimesta tehtävä vedenkorkeustarkkailu Ympäristöhallinto seuraa jatkuvana perusseurantana joen veden korkeutta päivittäin Tiukan kohdalla noin 3 km ylävirran puoleisimmasta ruoppauskohteesta ylävirtaan ( saatavuus ). Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia hyödynnetään tämän tarkkailun tulosten yhteenvetoraporttia laadittaessa. 6 Raportointi Tarkkailun tuloksista laaditaan kolmen kuukauden sisällä ruoppauksen päättymisestä yhteenvetoraportti, jossa esitetään mm. seuraavat tiedot: - Kartta, josta ilmenee ruoppausalueiden ja näytteenottopaikkojen sijainti.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tarkkailusuunnitelma 5 (5) Tiukanjoen ruoppauksen vesistötarkkailu - Ruoppausten alkamis- ja loppumispäivä. - Vesinäytteiden osalta esitetään näytteenottopäivien virtaama suhteessa viimeisten 12 kk jakson päivittäisiin (ks. kohta 5.4 edellä) virtaamatietoihin viivadiagrammina. - Pitoisuuksien vertailu pintavesien ekologisen luokituksen raja-arvoihin (niiden vedenlaatutekijöiden osalta, joille on olemassa em. raja-arvoja). - Näytteenoton yhteydessä tehdyt aistinvaraiset havainnot. - Arvio onko veden laadussa nähtävissä ruoppauksen vaikutuksia. - Pinnankorkeusmittausten teknisen toteutuksen kuvaus. - Korkeudet ilmoitetaan N2000-tasossa. - Tämän tarkkailun pinnankorkeusmittausten tulokset kuvana, ja samassa kuvassa esitetään ympäristöhallinnon pinnankorkeusmittausten (ks. kohta 5.4 edellä) tulokset. - Arvio näkyykö vedenkorkeustuloksissa ruoppausten vaikutusta. - Veden laadun tulokset esitetään raportin liitteenä taulukoituna. Yhteenvetoraportti toimitetaan tarkkailuvelvolliselle, Etelä-Pohjanmaan elykeskukselle ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen kanssa sovitaan erikseen, mitä vesianalyysituloksia toimitetaan sähköisesti ympäristöviranomaisen Vesla-rekisteriin. 7 Menettely poikkeustilanteissa Poikkeuksellisiksi arvioitavista tilanteista, esimerkiksi koneen tai säiliön rikkoutumisesta aiheutuvasta polttoaine- tai öljypäästöstä, ilmoitetaan soveltuvin osin välittömästi kunnan ympäristöviranomaiselle, pelastuslaitokselle, kalatalousviranomaiselle ja/tai Etelä-Pohjanmaan ely-keskukselle. 8 Tarkkailusuunnitelman muuttaminen Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen hyväksymällä tavalla. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kari Kamppi limnologi, MMK

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 1. Kartta: vesinäytepisteet ja ruoppausalueet. LIITE 1 (1)

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 1 (1) Liite 2. Kartta: ruoppausalueet ja kaksi lähintä vesinäytepistettä.