UUDENKAUPUNGIN MAKEAVESIALTAAN JA SIRPPUJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN MAKEAVESIALTAAN JA SIRPPUJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET Vuosiraportti 1 Hanna Turkki Nro

2 (1) UUDENKAUPUNGIN MAKEAVESIALTAAN JA SIRPPUJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET (1) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS.... AINEISTO JA MENETELMÄT.... SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT VUONNA KUORMITUS TUTKIMUSTEN TULOKSET Uudenkaupungin makeavesiallas Talvi Kesä Syksy Sirppujoki TIIVISTELMÄ... 1 Liitteet Liite 1. Havaintopaikkakartta Liite. Vesinäytteiden tutkimustulokset, Uudenkaupungin makeavesiallas Liite. Vesinäytteiden tutkimustulokset, Sirppujoki Liite. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tuloksia, Sirppujoki Liite 5. Sirppujoen ainevirtaama-arvio Liite. Kasviplanktonnäytteen tulokset Jakelu Uudenkaupungin kaupunki/uudenkaupungin Veden johtokunta Uudenkaupungin kaupunki/ympäristö- ja lupalautakunta Laitilan kaupunki/kaupunginhallitus Laitilan kaupunki/rakennus- ja ympäristölautakunta Pyhärannan kunta/kunta@pyharanta.fi Uudenkaupungin Vesi/Vakka-Suomen Vesi/uv.kayttopaivystaja@uusikaupunki.fi Velhonveden-Ruotsinveden kalastusalue/outi.kaski-laakso@silakka.info Welhot Ry/timo.saario@iki.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/asko.sydanoja@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/tapio.saario@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi Yhteystiedot (Y 1-) Telekatu 1, TURKU puh. -7, sähköp. etunimi.sukunimi@lsvsy.fi

3 UUDENKAUPUNGIN MAKEAVESIALTAAN JA SIRPPUJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET (1) (1) 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS Uudenkaupungin makeavesialtaalla tehtävien tarkkailututkimusten tarkoituksena on tuottaa tietoa altaan veden laadusta ja siinä mahdollisesti tapahtuvista muutoksista. Tutkimus palvelee etenkin Uudenkaupungin vesihuoltoa. Laitilan kaupungin jätevesien vaikutustarkkailu Sirppujokeen loppui vuoden lopussa, sillä Laitilan kaupungin jätevesien käsittely siirrettiin helmikuussa Uudenkaupungin Häpöniemen puhdistamolle. Sirppujoen ainevirtaamatutkimus havaintopaikassa S jatkuu Uudenkaupungin Veden kustantamana. Uudenkaupungin makeavesialtaan tutkimuksia on tehty Lounais-Suomen ympäristökeskuksen.5.1 päivätyllä kirjeellään (nro Y5-1) hyväksymän ohjelman mukaisesti. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kirjeen (..1, Dnro VARELY/55/7./1) mukaisesti vuonna 1 luovuttiin kasviplanktonin perustuotantokyvyn mittauksesta, jonka tilalle otettiin kasviplanktonin lajiston ja biomassan määritys Ruotsinluodon havaintopaikalta elokuun tarkkailukerralla.. AINEISTO JA MENETELMÄT Uudenkaupungin makeavesialtaan veden laatua tutkittiin neljässä havaintopaikassa neljä kertaa (1.., 7.., 11.. ja 1.1., kartta: liite 1 ja tulokset: liite ) vuoden 1 aikana. Havaintopaikka RV on mukana tutkimuksessa Uudenkaupungin Veden tilaamana. Sirppujoen ainevirtaamia selvitettiin havaintopaikassa S neljä kertaa (1..,.., ja 1.11.) :n toimesta (liite ). Tämä havaintopaikka sisältyy lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen seurantaohjelmaan. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ottamien vesinäytteiden tutkimustulokset on esitetty liitteessä. Lounais-Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T11, joka täyttää standardin ISO/IEC 175 vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internet-sivuilta: kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. Sekä näytteenotossa että näytteiden analysoinnissa on käytetty vesi- ja ympäristöhallituksen hyväksymiä yhtenäismenetelmiä (Kettunen ym., Mäkelä ym. 1). Kasviplanktonnäytteestä määritettiin lajitasolla kasviplanktonin biomassat ja yksilömäärät laajan kvantitatiivisen menetelmän (Järvinen ym. 11) mukaisesti ja tulokset tallennettiin ympäristöhallinnon kasviplanktonrekisteriin. Sirppujoen ainevirtaamia on arvioitu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n joesta ottamien vesinäytteiden (vuonna 1 yhteensä kertaa) tutkimustulosten ja Puttakoskessa tehtävien päivittäisten virtaamamittaustietojen perusteella (liite 5). Ainevirtaama on laskettu Suomen ympäristökeskuksen menettelyohjetta soveltaen siten, että kalenterivuosi on jaettu neljään jaksoon (tammi-maaliskuu, huhtikuu, touko-syyskuu ja loka-joulukuu). Kunkin jakson ainevirtaama on laskettu jakson virtaaman ja jaksoon osuneiden pitoisuuksi-

4 (1) UUDENKAUPUNGIN MAKEAVESIALTAAN JA SIRPPUJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET (1) en keskiarvon tulona. Virtaama-arvoina on käytetty Sirppujoen koko valumaalueelle Puttakosken (F = km ) valunta-arvojen perusteella laskettuja virtaamaarvoja. Jos jaksoon ei ole sattunut yhtään pitoisuusmittausta, laskelmassa on siltä osin käytetty pitoisuuden vuosikeskiarvoa.. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT VUONNA 1 Talvi /1 eli joulu-helmikuu oli Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan lauha. Joulukuu oli maan eteläosissa poikkeuksellisen leuto ja sateinen, ja lämpöennätys rikottiin kahdesti. Tammikuun alussa ilma kylmeni, ja ajoittain satoi runsaastikin lunta. Sää jatkui talvisena tammikuun loppupuolelle saakka, ja keskilämpötilaltaan tammikuu oli neljä astetta tavanomaista kylmempi (taulukko 1). Tammi-helmikuun vaihteessa lounaassa sää lauhtui. Helmikuun puolivälin tietämillä ilma oli poikkeuksellisen lauha. Helmikuun sademäärä oli lähes kaksinkertainen kuun pitkänajan keskiarvoon nähden, ja sateet tulivat suurimmaksi osaksi vetenä. Lauhoina jaksoina lumi suli lähes kokonaan, mutta kuun loppupuolella etenkin yöpakkaset hidastivat sulamista. Keskilämpötilaltaan helmikuu oli lähes viisi astetta pitkäaikaiskeskiarvoa lämpimämpi. Maaliskuu oli pilvinen mutta vähäsateinen ja keskilämpötilaltaan yli kaksi astetta pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi. Huhtikuu oli hieman tavallista lämpimämpi ja sateisempi. Toukokuu jatkui selvästi tavanomaista lämpimämpänä mutta sademäärältään keskimääräisenä. Toukokuun loppupäivinä tuli hellejakso, joka jatkui kesäkuun alkupäivinä. Kesäkuu oli epävakainen ja hieman tavallista niukkasateisempi. Sateita tuli varsinkin kuun puolivälin paikkeilla. Lämpötilaltaan kesäkuu oli noin asteen pitkäaikaiskeskiarvoa lämpimämpi. Heinäkuussa sää oli kesäisen lämmin, vaikka alkukuusta oli epävakaista. Keskimäärin heinäkuu oli hieman tavallista lämpimämpi ja niukkasateisempi. Pääosa sateista tuli Turussa kuun puolivälissä mutta paikalliset erot olivat suuria kuurosateiden johdosta. Elokuun säätä hallitsivat matalapaineet. Elokuu oli sekä lämpötilaltaan että sademäärältään melko keskimääräinen. Turussa oli elokuussa vain yksi hellepäivä, 1.. ja Rauli-myrsky riehui 7.. Kesän eli kesäelokuun keskilämpötila oli noin asteen keskimääräistä suurempi ja sademäärä yli % keskimääräistä pienempi. Syksy eli syys-, loka- ja marraskuu oli niukkasateinen. Syyskuu oli lämmin ja kuiva, sademäärä oli vain noin kolmanneksen normaalista ja keskilämpötila kaksi astetta pitkäaikaiskeskiarvoa suurempi. Sateet tulivat pääosin kuun kolmen viimeisen päivän aikana, samalla myös tuuli yltyi voimakkaaksi. Myös lokakuu oli poikkeuksellisen vähäsateinen; sademäärä oli vain noin % ajankohdan keskimääräisestä. Lämpötilaltaan lokakuu oli melko lähellä tavanomaista. Myös marraskuu oli keskilämpötilaltaan lähellä tavanomaista mutta sademäärä oli noin 7 % pitkäaikaiskeskiarvosta. Kuun alkupuolella oli pakkasjakso mutta sää lauhtui kuun puolivälissä. Joulukuu oli lauha ja epävakainen. Sademäärä jäi silti noin kolmannekseen tavanomaisesta. Lämpötilaltaan joulukuu oli yli kaksi astetta tavallista lämpimämpi.

5 UUDENKAUPUNGIN MAKEAVESIALTAAN JA SIRPPUJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET (1) 5 (1) Koko vuoden keskilämpötila oli Turun mittausaseman mukaan asteen keskimääräistä korkeampi. Helmi-, touko- ja joulukuussa oli selvästi tavanomaista lämpimämpää, kun taas tammikuu oli poikkeuksellisen kylmä. Vuoden 1 sademäärä ( mm) oli yli % keskimääräistä (7 mm) pienempi. Eniten satoi elo- ja helmikuussa, kun taas maaliskuu ja loppuvuosi syyskuusta joulukuuhun oli poikkeuksellisen vähäsateinen. Ilmatieteen laitoksen Uudenkaupungin Nervanderinpuiston mittausaseman mukaan vuoden 1 sademäärä oli mm eli yli 1 % pienempi kuin Turun mittausasemalla. Sirppujoen virtaama oli selvästi suurimmillaan helmikuussa (taulukko, kuva 1). Kesä-lokakuussa ja joulukuussa virtaamat olivat hyvin alhaisella tasolla (kuukausikeskiarvo alle 1 m /s) ja selvästi pitkäaikaiskeskiarvoa pienempiä. Helmikuun virtaama oli puolestaan selvästi ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa suurempi. Sirppujoen keskivirtaama vuonna 1 oli, m /s eli lähes puolet pienempi kuin vuonna ja vastasi vuoden 1 pientä virtaamaa. Vuoden 1 keskivirtaama oli noin % pienempi kuin viitenä edellisenä vuonna keskimäärin (,1 m /s). Vuonna keskivirtaama oli 5, m /s, vuonna 1, m /s, vuonna 1,1 m /s, vuonna,7 m /s ja vuonna 11,7 m /s. Virtaama oli poikkeuksellisen suuri vuonna (, m /s). Vuoden 1 virtaama vastasi vuosien 5 keskimääräistä virtaamaa (, m /s). Vuosina,, 11,, ja tulovirtaama oli poikkeuksellisen suuri (5,;,7;,7;,; 5,7 ja, m /s). Vuosien 5 keskimääräistä tulovirtaamaa pienentävät alkuvuosituhannen niukkasateiset vuodet ( ja ). Vuosina 5 loppuvuoden virtaamat ovat olleet keskimäärin selvästi suurempia kuin -luvulla tai -luvun alussa. Tämä on johtunut leudonneista talvisäistä, kun sateet ovat tulleet vetenä eivätkä lumena. Vuonna 1 loppuvuoden virtaamat olivat vähäsateisuudesta johtuen pieniä. TAULUKKO 1. Turun säätietoja vuodelta 1 ja normaalijaksolta Lähde: Ilmatieteen laitos. Lämpötilat lokakuun 1 alusta lähtien Artukaisten automaattiasemalta (aiemmin Turun lentoasemalta) ja sademäärät heinäkuun alusta lähtien Artukaisista. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII yht. Lämpötila 1 -, -,,,7 1,1,7 1,1 1,, 5, -,1,,5* (ºC) , -5, -1,, 1, 1,5 17,5 1, 1, 5,, -, 5,5* Sademäärä # (mm) # *keskiarvo # sademäärien summa

6 (1) UUDENKAUPUNGIN MAKEAVESIALTAAN JA SIRPPUJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET (1) TAULUKKO. Sirppujoen virtaamat Puttakoskessa (m³/s, kuukausikeskiarvoja; Hydrologinen vuosikirja, Virtaamarekisteri). I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 1 5, 1,5,, 5, 1,1 1, 1, 1,,1,,1 1,5,7 5,,1, 1,1,, 1,,,, 1,7 17,,7,,,1,1,1,1, 1,1 1, 11, 1,, , 1,,7 1,, 1,,,,1,,1, 7, 1 7, 1,7,,1,,5,5, 1,1,,7,1 1,,,7 1,7 1,7 1,7,,,7,,, 15 1,7, 7, 7,,,,,1,1 1,,,5 1,,1,1 5,5,,5,71,17,,1,1 7, 17 1, 5,,,,,7,, 1,7,5,, 1,5 5, 1,5, 1,57 1,,1, 1,,1 1,5 1,5 1 5,7 1,55 5, 1,5,,7,,, 1,,,5,,5 1,7,,,5 1,1, 1, 7, 5, 1 1,,,, 1,,,,5 5,,7, 1,, 1,1,,,, 1,,,,1,1,,,5,57, 5,1,75,1,1,7,11,, 1,7,1, 5,,5,1 1,,5,,,, 5,1,1,,5 1,,5,, 1,,1,,5 1,5,1,1 1,1,,,1,,17 5,5 1, 1,5 7 7,5,5,1,,,,5,5 1,,,,1,5, 5,,,,,1,7, 7, 1,1,7 1,,1,7 5, 1,,,5,5, 1,7,1 1,5 1,5,1,1 1,,1 1,1,, 1,7 1,77,11, 11,,,5 1, 1, 1,5,,,7 5,5, 17,,1, 11,,,1,5 1,1,5 1,, 7, 1, 1,,1, 1,,7 1,,,,5 1,,1 7, 1,,5, 1,,,,,1,,,, 7, 7,1 7,,,, 5,5,5 1, 1,71,7 1, 1, 1,1,,7,1,7,1,,,51 1,, m /s SIRPPUJOKI Puttakoski I III V VIII X XII 1 KUVA 1. Sirppujoen Puttakosken virtaama ja näytteenottoajankohdat vuonna 1. (Valkoiset neliöt: ; valk. kolmiot: Varsinais- Suomen ELY-keskus).

7 UUDENKAUPUNGIN MAKEAVESIALTAAN JA SIRPPUJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET (1) 7 (1). KUORMITUS Sirppujokea ovat kuormittaneet mm. Laitilan biologis-kemiallisesti käsitellyt jätevedet, jotka on helmikuusta johdettu siirtoviemärillä Uudenkaupungin viemäriverkostoon ja edelleen Häpönniemen keskuspuhdistamolle. Sirppujokeen laskettiin vuoteen 1 asti myös Kalannin jätevedet, jotka on johdettu.1.1 lähtien Uudenkaupungin keskuspuhdistamolle. Sirppujoen valuma-alueen hajakuormitus on laskennallisesti peltopinta-alan perusteella keskimäärin noin 55 kg fosforia/vrk ja noin 5 kg typpeä/vrk (Rekolainen 1). Vuonna 1 tehtyjen tutkimusten perusteella Sirppujoesta virtasi makeavesialtaaseen keskimäärin noin 1, kiloa fosforia vuorokautta kohti laskettuna (5, t P/a; liite 5). Typpivirtaama oli vastaavasti noin 5 kiloa vuorokaudessa ( t N/a). Erot laskennallisiin arvoihin verrattuna johtuvat osittain siitä, että happamilla sulfaattimailla on taipumus sitoa fosforia ja toisaalta vapauttaa typpeä pääasiassa ammoniumtyppenä. Kiintoaineesta % ja ravinteistakin 5 % virtasi makeavesialtaaseen alkuvuodesta tammi-huhtikuussa. Fosforivirtaama oli yli % ja typpivirtaama yli 7 % pienempi kuin vuotta aiemmin. 5. TUTKIMUSTEN TULOKSET 5.1. Uudenkaupungin makeavesiallas Talvi Helmikuussa (1..1) veden lämpötila vaihteli välillä,,5 astetta. Vesi oli lämpimintä syvimmillä Ruotsinveden () ja Majamaan (1) havaintopaikoilla pohjan läheisissä vesikerroksissa (kuva ). Pohjan läheinen happitilanne oli hieman heikentynyt Ruotsinvedellä ja Majamaalla (pohjan läheinen happikyllästys 5 7 %). Pohjan läheinen happitilanne oli kuitenkin yli % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa ( ) parempi. Veden happamuus vaihteli välillä, 7,. Vesi oli aiempaan tapaan happaminta altaan pohjoispäässä ja ph kasvoi altaan eteläpäähän mennessä. Altaan puskurikyky alkaliniteettiarvojen perusteella oli vähintään hyvä koko altaassa. Vesi oli selvästi sameinta ja kiintoainepitoisuudet olivat suuria altaan pohjoisosassa Leppäkarin alueella koko vesimassassa mutta varsinkin pintavedessä. Pääosa typestä esiintyi liukoisessa muodossa nitraatteina. Kokonaistyppipitoisuus oli selvästi suurin Leppäkarin alueella pohjan läheisessä vesikerroksessa. Ammoniumtyppipitoisuudet olivat altaan pohjoispäässä noin kolminkertaisia Ruotsinveden pitoisuuksiin verrattuna. Kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin suuri (1 µg/l) altaan pohjoisosassa pintavesikerroksessa, jossa se oli kymmenkertainen Ruotsinveden pintapitoisuuteen verrattuna. Sirppujoen vaikutus näkyi poikkeuksellisen voimakkaana altaan pohjoisosassa, jossa ravinnepitoisuudet, sameus, kiintoaine-, rauta- ja alumiinipitoisuudet olivat selvästi kohonneita ja ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja suurempia.

8 (1) UUDENKAUPUNGIN MAKEAVESIALTAAN JA SIRPPUJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET (1) Pintaveden hygieeninen tila oli enterokokkien kaltaisten bakteerien perusteella altaan pohjoisosassa ja Majamaalla välttävä ja Ruotsinvedellä ja raakaveden ottokohdassa erinomainen. Altaan hygieeninen tila oli selvästi tavallista heikompi. Uudenkaupungin raakaveden ottokohdassa (RV) ja syvyydessä ( metriä) vesi sijoittui valtioneuvoston päätöksen nro (1.5.1) mukaisessa laatuluokituksessa ph:n, kloridi- ja sulfaattipitoisuuden sekä hygieenisen tilan osalta laatuluokkaan A1(G). Mangaani- ja rautapitoisuuden sekä väriluvun osalta laatuluokaksi tuli A(G). Luokitus kuvaa raakaveden käsittelytarvetta, kun siitä valmistetaan talousvettä. Tällöin A1-luokkaan sijoittuvan veden käsittelytarve on luokituksen mukaan vähäisin. Helmikuun alussa Ruotsinveden sameus oli noin % tavallista suurempi mutta altaan pohjoisosassa sameus ja kiintoainepitoisuus olivat yli kaksinkertaisia ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoon ( ) verrattuna. Altaan ph arvo oli melko tavanomaisella tasolla mutta altaan pohjoisosassa alkaliniteettiarvo oli noin 5 % tavanomaista pienempi. Altaan typpipitoisuudet olivat melko tavanomaisella tasolla mutta fosforipitoisuudet olivat selvästi kohonneita; Ruotsinvedellä ja Majamaalla fosforipitoisuudet olivat % pitkäaikaiskeskiarvoja suurempia ja altaan pohjoisosassa keskimääräinen fosforipitoisuus oli yli nelinkertainen ajankohdan tavanomaiseen verrattuna. Altaan pohjoisosassa myös rautapitoisuus oli 5 % tavallista suurempi. Loppuvuosi oli lauha ja sateet tulivat vetenä. Sirppujoen virtaama oli vuonna suurimmillaan joulukuussa ja selvästi tavanomaista suurempi. Tammikuun kireiden pakkasten johdosta tammikuun virtaamat jäivät alhaisiksi mutta jo tammikuun lopussa ja helmikuussa virtaama kohosi taas selvästi pitkäaikaiskeskiarvon yläpuolelle. Sirppujoen tuoma poikkeuksellisen suuri talvikauden kuormitus näkyi altaan pohjoisosassa selvästi veden laadussa. Muualla altaassa veden laatu ei ollut vielä merkittävästi heikentynyt muutoin kuin fosforipitoisuuksien osalta, jotka olivat koko altaassa selvästi tavallista suurempia. Myös enterokokkien kaltaisten bakteerien määrä altaan pohjoisosassa ja Majamaalla oli poikkeuksellisen suuri, mikä heikensi selvästi altaan hygieenistä tilaa Kesä Kesäkuussa (7..1) pintavesi (1 metri) oli noin 17 1 asteista ja lämpimän toukokuun jäljiltä noin asteen ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa ( ) lämpimämpää. Vesi oli selvästi lämpökerrostunut syvimmällä Ruotsinluodon havaintopaikalla () ja lievästi kerrostunut myös Majamaalla (1). Happitilanne oli Leppäkarin alueella () hyvä mutta Majamaalla ja Ruotsinluodon havaintopaikoilla pohjan läheisissä vesikerroksissa oli hapen vajausta (kuva ). Pohjan läheinen happitilanne oli Ruotsinluodon ja Leppäkarin alueilla melko tavanomaisella tasolla mutta Majamaalla hieman tavallista heikompi. Veden ph-arvot olivat neutraalin tuntumassa kaikilla havaintopaikoilla kaikissa syvyyksissä. ph-arvot vesipatsaan keskiarvona (, 7,) olivat ajankohdan tavanomaista suurempia. Veden puskurikyky oli kaikissa havaintopaikoissa ja kaikissa

9 UUDENKAUPUNGIN MAKEAVESIALTAAN JA SIRPPUJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET (1) (1) vesikerroksissa alkaliteettiarvon perusteella hyvä. Altaan alkaliteettiarvo oli havaintopaikkojen ja syvyyksien keskiarvona % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa parempi. Pintaveden hygieeninen tila oli enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän perusteella erinomainen koko altaassa. Tuotantokerroksen fosfori- ja klorofyllipitoisuudet olivat koko altaassa lievästi rehevällä tasolla, vesi oli kuitenkin rehevintä altaan pohjoispäässä Leppäkarin alueella. Tuotantokerroksen fosforipitoisuudet altaan keskiarvona vastasivat ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa ( ). Tuotantokerroksen typpipitoisuus oli altaan pohjoispäässä hieman (1 %) tavallista suurempi mutta muualla altaassa melko tavanomaisella tasolla. Sirppujoen virtaama oli toukokuun lopussa hetkellisesti selvästi pitkäaikaiskeskiarvoa suurempi kuun puolivälin runsaan sateen seurauksena, mikä todennäköisesti aiheutti altaan pohjoispään hieman kohonneet typpipitoisuudet. Klorofyllipitoisuus oli Ruotsinvedellä yli kaksinkertainen, Majamaalla 1 % suurempi ja Leppäkarilla samalla tasolla ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoon verrattuna. Huhti toukokuussa oli lämmintä ja sateista, joten kasviplanktonilla oli hyvät olosuhteet tuotannon kasvulle ja tuotanto alkoi tavanomaista aikaisemmin. Altaan sameusarvot vaihtelivat välillä,, FNU. Sameusarvo ja kiintoainepitoisuus olivat selvästi suurimmat Majamaalla pohjan tuntumassa. Sameusarvot olivat altaan keskiarvona 17 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa suurempia. Myös kiintoainepitoisuudet olivat tavallista suurempia altaan pohjoispäätä lukuun ottamatta. Valtioneuvoston päätöksen nro (1.5.1) mukaisen luokituksen perusteella Uudenkaupungin raakaveden ottokohdan (RV) vesi sijoittui mangaanipitoisuuden osalta laatuluokkaan A(G) ja väriluvun sekä rautapitoisuuden osalta laatuluokkaan A(G). Hygieenisen tilan, ph-arvon sekä kloridi- ja sulfaattipitoisuuden perusteella vesi sijoittui laatuluokkaan A1(G). Elokuun näytteenottokerralla (11..1) altaan pintaveden (1 metri) lämpötila oli noin 1 1 ºC, mikä oli 1 astetta ajankohdan keskimääräistä kylmempää (kuva ). Ruotsinluodon () havaintopaikalla vesi oli selvästi lämpötilakerrostunut ja harppauskerros sijaitsi 1 ja metrin välisessä vesisyvyydessä. Ruotsinluodon havaintopaikalla happitilanne oli huono useita metrejä pohjan yläpuolella ja pohjanläheiset ravinne- ja mangaanipitoisuudet olivat kohonneet. Muilla kahdella havaintopaikalla vesi ei ollut kerrostunut ja happitilanne oli hyvä koko vesipatsaassa. Makeavesialtaan ph-arvo vaihteli välillä, 7,; Ruotsinveden syvänteessä pohjan läheisissä vesikerroksissa ph-arvo oli aiempaan tapaan alhaisin. Ruotsinveden alueella veden näkösyvyys oli metrin parempi kuin Majamaalla tai altaan pohjoispäässä Leppäkarin alueella. Leppäkarin alueella pintaveden sameus ja kiintoainepitoisuudet olivat noin kaksinkertaisia Ruotsinveteen verrattuna mutta silti melko pieniä. Veden väriluku oli suurin Ruotsinluodon syvänteen pohjan läheisissä vesikerroksissa. Altaan pohjoispäässä veden sameus oli tavallisella tasolla mutta Ruotsinvedellä ja Majamaalla keskimääräinen sameus oli noin 5 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa ( ) suurempi. Alkaliteettiarvojen perusteella veden puskurikyky happamoitumista vastaan oli erinomainen koko altaassa ja ajankohdan tavanomaista

10 1 (1) UUDENKAUPUNGIN MAKEAVESIALTAAN JA SIRPPUJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET (1) parempi. Myös hygieeninen tila enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän perusteella oli koko altaassa erinomainen. Altaan kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l; eniten typpeä oli syvimmällä paikalla altaan eteläpäässä Ruotsinluodon alueella pohjan tuntumassa. Pääosa typestä oli vedessä nitraatteina ja nitriitteinä. Tuotantokerroksen fosforipitoisuudet olivat altaan pohjoisosassa ja Ruotsinvedellä karulla ja Majamaalla lievästi reheville järville ominaisella tasolla. Tuotantokerroksen fosfaattifosforin pitoisuudet olivat alle määritysrajan koko altaassa. Fosforipitoisuus oli selvästi kohonnut hapen vajauksen seurauksena Ruotsinvedellä pohjan läheisessä vesikerroksessa. Levien määrää kuvaavat a-klorofyllipitoisuudet olivat koko altaassa lievästi rehevällä tasolla. Pitoisuus oli kuitenkin selvästi pienin Ruotsinvedellä. Valtioneuvoston päätöksen nro (1.5.1) mukaista luokitusta soveltaen makeavesialtaan eteläpään vesi sijoittui raakaveden ottokohdassa (RV) ph-arvon, kloridi-, rauta-, mangaani- ja sulfaattipitoisuuksien sekä enterokokkien kaltaisten bakteerien osalta laatuluokkaan A1(G). Väriluvun osalta laatuluokaksi tuli A(G). Heinäkuu oli lämmin ja Varsinais-Suomessa niukkasateinen, ja Sirppujoen virtaama oli varsinkin heinäkuun loppupuolella selvästi pitkäaikaiskeskiarvon alapuolella. Edelleen elokuussa virtaama pysyi pääosin selvästi tavallista alempana. Sirppujoen kautta tullut typpikuormitus oli ollut tavallista pienempi, mikä näkyi altaan typpipitoisuuksissa; tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat altaan keskiarvona 1 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa ( ) pienempiä. Tuotantokerroksen fosforipitoisuus oli Majamaalla yli % ajankohdan tavallista suurempi, Ruotsinvedellä tavanomaisella tasolla ja altaan pohjoispäässä hieman ( %) tavallista pienemmällä tasolla. Lämpimän alkukesän seurauksena klorofyllipitoisuudet olivat keskimäärin % suurempia ja Majamaalla kaksinkertainen pitkäaikaiskeskiarvoon verrattuna. Ruotsinveden havaintopaikalta () tehtiin elokuussa kasviplanktonin lajiston ja biomassan määritys. Mikroskopointitarkastelun perusteella valtaryhmänä kasviplanktonissa olivat pii- (Diatomophyceae, %) ja kultalevät (Chrysophyceae 1 %, kuva ). Piilevissä valtalajina oli Aulacoseira ambiqua ja kultalevissä Dinobryon spp. lajit, mm. Dinobryon sertularia, mikä esiintyy yleisemmin vähähumuksisissa oligotrofisissa vesissä. Aulacoseira ambiqua on puolestaan rehevyyttä suosiva laji. Panssarileviä oli % kokonaisplanktonista ja valtalajina oli erityyppisissä vesissä yleisenä esiintyvä isokokoinen Ceratium hirundinella. Kasviplanktonista noin 5 % oli ryhmään muut kuuluvia tunnistamattomia pienikokoisia monadeja ja flagellaatteja. Sinilevien osuus kasviplanktonin kokonaisbiomassasta oli noin 1 %. Selvästi suurimman osuuden sinilevien biomassasta muodosti rihmamainen Planktothrix agardhii. Muut esiintyneet lajit olivat pääosin pienikokoisia ja koloniaalisia lajeja (Chroococcales, Snowella sp). Planktothrix agardhii on yleinen, erityyppisissä vesissä esiintyvä planktinen laji, joka runsaana esiintyessään voi muodostaa myrkyllisiä kukintoja. Sinilevien kokonaisbiomassa (7 mg/m ) ei kuitenkaan viitannut mas-

11 UUDENKAUPUNGIN MAKEAVESIALTAAN JA SIRPPUJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET (1) 11 (1) saesiintymään. Sinilevien kokonaismäärä oli yli kaksinkertainen vuoden määrään ( mg/m ) verrattuna ja selvästi suurempi kuin sinileväbiomassa vuosina 1 keskimäärin (myös mg/m ). Vuoden 1 sinileväbiomassa oli suurin analysoitu sinileväbiomassa vuosien 1-1 aikana. Sinilevien määrät ovat kasvaneet, sillä vuonna 1 sinilevien määrä oli 5 mg/m. Rehevyydestä hyötyviä silmäleviä (Euglenophyceae) ei esiintynyt lajistossa. Kasviplanktonin kokonaisbiomassa oli 57 mg/m (=,571 mg/l), mikä ilmentää Heinosen (1) rehevyysluokituksessa alkavaa rehevöitymistä. Kasviplanktonin kokonaisbiomassa oli suurempi kuin kahtena edellisenä vuona mutta jäi selvästi alle vuoden 1 maksimibiomassan (5 mg/m, kuva ), jolloin vallitsivat piilevät. Uudenkaupungin raakavedestä (makeavesiallas, WUKI) tehtiin heinäkuussa (.7.1) kasviplanktonin vuosittainen valtalajitarkastelu. Näytteen (näytenro 7) perusteella raakavedessä oli vain vähän leviä. Levien biomassa jäi rehevyysluokituksessa oligotrofiselle tasolle. Valtaryhminä olivat piilevät (Diatomophyceae), jotka muodostivat % valtalajien kokonaisbiomassasta sekä kultalevät (Chrysophyceae). Piilevissä valtalajina oli Tabellaria flocculosa ja kultalevissä Dinobryon spp. lajit. Tabellaria flocculosa on erittäin yleinen ja tyypillinen litoraalilevä, joka karuissa ja/tai humuspitoisissa vesistöissä esiintyy myös planktisena. Sinilevien biomassa näytteessä oli, mg/l. Sinilevissä esiintyneet lajit olivat tunnistamattomat, pienet Chroococcales-lahkon koloniat ( koloniaa/1 ml), Snowella atomus (5 7 koloniaa/1 ml), Snowella septentrionalis ( koloniaa/1 ml), Limnothrix sp. (5 rihmaa/1 ml) ja Planktothrix agardhii (5 rihmaa/1 ml). Levälajiston ja koostumuksen perusteella vesi soveltui käytettäväksi raakavetenä. Ekologiselta tilaltaan Uudenkaupungin makeavesiallas on luokiteltu tyydyttäväksi, mikä on korkein saavutettava luokka voimakkaasti muutetulle vesialueelle. Biologiselta ja fysikaalis-kemialliselta tilaltaan Uudenkaupungin makeavesiallas on kuitenkin hyvässä tilassa Syksy Syyskuu oli lämmin ja kuiva, sademäärä oli vain noin kolmanneksen normaalista. Lokakuu oli syyskuutakin niukkasateisempi ja myös pitkäaikaiskeskiarvoon verrattuna erittäin kuiva. Lämpötilaltaan lokakuu oli keskimäärin asteen tavallista kylmempi. Sirppujoen virtaama oli heinä-syyskuussa selvästi pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi. Syys lokakuun vaihteessa virtaama käväisi keskimääräisen tuntumassa syyskuun lopun muutaman sadepäivän seurauksena. Virtaamat kääntyivät kuitenkin heti taas laskuun ja olivat hyvin alhaisella tasolla koko lopun lokakuuta. Lokakuussa (1.1.1) makeavesialtaan lämpötila oli,, C. Vesi oli täyskierrossa, sillä syvyyssuuntaiset lämpötilaerot olivat erittäin pieniä (kuva 5). Vesi oli kylmintä altaan pohjoispäässä ja lämpimintä Ruotsinvedellä. Sirppujoen vaikutus oli vähäisten valumien ja virtaamien vuoksi altaan pohjoispäässä erittäin lievä ja selvästi tavallista pienempi. Vaikutus näkyi hieman muuta allasta suurempina sameusarvoina, värilukuina, COD Mn -arvoina sekä rauta-, alumiini- ja ammoniumtyp-

12 (1) UUDENKAUPUNGIN MAKEAVESIALTAAN JA SIRPPUJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET (1) pipitoisuuksina. Typpipitoisuus kasvoi altaassa pohjoisosasta eteläosaan mentäessä. Altaan vesi oli sameusarvojen ja kiintoainepitoisuuksien perusteella kirkasta ja näkösyvyydet olivat,,5 metriä. Veden ph-arvot olivat 7,1 7, koko altaassa, joten vesi oli lähes neutraalia ja happamuus oli kalojen kannalta optimaalinen. Koko altaassa kaikissa syvyyksissä happitilanne oli hyvä ja veden puskurikyky alkaliteettiarvon perusteella erinomainen. Veden hygieeninen tila enterokokkien kaltaisten bakteerien perusteella oli aiempaan tapaan erinomainen koko altaassa. Pintaveden (1 metri) lämpötila oli keskimäärin noin,5 astetta tavanomaista kylmempi. Loppukesän ja syksyn vähäsateisuudesta johtuen altaan sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet olivat selvästi (noin 5 %) ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja ( ) pienempiä. Typpi- ja fosforipitoisuudet olivat keskimäärin noin %, rautapitoisuus lähes 5 % ja alumiinipitoisuus keskimäärin noin 7 % ajankohdan tavanomaista pienempi. Altaan pohjoispäässä myös mangaanipitoisuus oli selvästi (yli %) pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi. Veden puskurikyky alkaliteettiarvojen perusteella oli keskimäärin % ajankohdan tavallista parempi. Valtioneuvoston päätöksen nro (1.5.1) mukaista luokitusta soveltaen Ruotsinveden vesi sijoittui raakavedenottokohdassa (RV) ph-arvon, enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän sekä kloridi-, rauta-, mangaani- ja sulfaattipitoisuuden osalta laatuluokkaan A1(G). Väriarvon perusteella laatuluokaksi tuli A(G).

13 UUDENKAUPUNGIN MAKEAVESIALLAS 1..1 Lämpötila ( C) 1 5 Happik. (%) 1 Sameus (FNU) ph 5 7 Sähköjoht. ms/m 1 Kok.fosf. (µg/l) 1 1 Lämpötila ( C) 1 5 Happik. (%) 1 Sameus (FNU) 5 1 ph 5 7 Sähköjoht. ms/m 1 Kok.fosf. (µg/l) 1 5 Lämpötila ( C) Happik. (%) Sameus (FNU) ph Sähköjoht. ms/m Kok.fosf. (µg/l) KUVA. Uudenkaupungin makeavesialtaan veden lämpötila, happikylläisyys, sameusarvo, ph, sähkönjohtavuus ja kokonaisfosforipitoisuus havaintopaikoissa (Velhovesi, Leppäkari), 1 (Majamaa) ja (Ruotsinvesi, Ruotsinluoto) helmikuussa 1.

14 UUUDENKAUPUNGIN MAKEAVESIALLAS 7..1 Lämpötila ( C) 5 1 Happik. (%) Sameus (FNU) 1 ph 5 7 Sähköjoht. ms/m 1 Kok.fosf. (µg/l) 1 1 Lämpötila ( C) 5 1 Happik. (%) Sameus (FNU) 1 ph 5 7 Sähköjoht. ms/m 1 Kok.fosf. (µg/l) 1 Lämpötila ( C) Happik. (%) Sameus (FNU) ph Sähköjoht. ms/m Kok.fosf. (µg/l) KUVA. Uudenkaupungin makeavesialtaan veden lämpötila, happikylläisyys, sameusarvo, ph, sähkönjohtavuus ja kokonaisfosforipitoisuus havaintopaikoissa (Velhovesi, Leppäkari), 1 (Majamaa) ja (Ruotsinvesi, Ruotsinluoto) kesäkuussa 1.

15 UUDENKAUPUNGIN MAKEAVESIALLAS Lämpötila ( C) 1 Happik. (%) Sameus (FNU) 1 ph 5 7 Sähköjoht. ms/m 1 5 Kok.fosf. (µg/l) 1 1 Lämpötila ( C) 1 Happik. (%) Sameus (FNU) 1 ph 5 7 Sähköjoht. ms/m 1 5 Kok.fosf. (µg/l) 1 Lämpötila ( C) Happik. (%) Sameus (FNU) ph Sähköjoht. ms/m Kok.fosf. (µg/l) KUVA. Uudenkaupungin makeavesialtaan veden lämpötila, happikylläisyys, sameusarvo, ph, sähkönjohtavuus ja kokonaisfosforipitoisuus havaintopaikoissa (Velhovesi, Leppäkari), 1 (Majamaa) ja (Ruotsinvesi, Ruotsinluoto) elokuussa 1.

16 UUDENKAUPUNGIN MAKEAVESIALLAS Lämpötila ( C) 5 1 Happik. (%) 1 Sameus (FNU) 5 1 ph 5 7 Sähköjoht. ms/m 1 Kok.fosf. (µg/l) 1 1 Lämpötila ( C) 5 1 Happik. (%) 1 Sameus (FNU) 5 1 ph 5 7 Sähköjoht. ms/m 1 Kok.fosf. (µg/l) 1 Lämpötila ( C) Happik. (%) Sameus (FNU) ph Sähköjoht. ms/m Kok.fosf. (µg/l) KUVA 5. Uudenkaupungin makeavesialtaan veden lämpötila, happikylläisyys, sameusarvo, ph, sähkönjohtavuus ja kokonaisfosforipitoisuus havaintopaikoissa (Velhovesi, Leppäkari), 1 (Majamaa) ja (Ruotsinvesi, Ruotsinluoto) lokakuussa 1.

17 UUDENKAUPUNGIN MAKEAVESIALTAAN JA SIRPPUJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET (1) 17 (1) Kasviplanktonin koostumus ja biomassa sinilevät nielulevät panssarilevät kultalevät piilevät viherlevät muu kasviplankton 5 mg/m³ vuosi KUVA. Kasviplanktonin biomassa ja sen koostumus havaintopaikassa vuosina Sirppujoki Sirppujoen tarkkailututkimus SIRP päättyi vuonna, kun Laitilan kaupungin jätevesien kuormitus jokeen loppui. Sirppujoen ravinnevirtaamien selvittämiseksi tutkimus jatkuu havaintopaikassa S. Havaintopaikan S tuloksia on esitetty liitteissä ja sekä kuvassa 7. Kiintoainepitoisuus oli selvästi suurin huhtikuussa. Typpipitoisuudet olivat helmikesäkuun välisenä aikana selvästi suurempia kuin elo-joulukuussa. Suurimmillaan typpipitoisuudet olivat helmikuussa ja fosforipitoisuus oli selvästi suurimmillaan huhtikuussa. Koko vuoden keskiarvona (LSVYT + ELY-KESKUS, n=) ammoniumtyppipitoisuus (1 µg/l) oli likaantuneisuusluokituksessa lievästi likaantuneella tasolla, tosin aivan tason alarajalla. Ammoniumtyppipitoisuus oli suurimmillaan ( µg/l) maaliskuussa, jolloin luokitus oli myös lievästi likaantuneella tasolla.

18 1 (1) UUDENKAUPUNGIN MAKEAVESIALTAAN JA SIRPPUJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET (1) Kiintoaine mg/l 1 tammi helmi maalis Sirppujoki huhti touko kesä heinä 1 elo syys loka marras joulu Kok.typpi µg/l tammi helmi maalis Sirppujoki huhti touko kesä heinä 1 elo syys loka marras joulu Kok.fosfori µg/l tammi helmi maalis huhti Sirppujoki touko kesä heinä 1 elo syys loka marras joulu NH -typpi µg/l tammi helmi maalis Sirppujoki huhti touko kesä heinä 1 elo syys loka marras joulu NO X -typpi µg/l tammi helmi maalis Sirppujoki huhti touko kesä heinä 1 elo syys loka marras joulu KUVA 7. Sirppujoen veden kiintoaine(.n)-, kokonaisfosfori-, kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuus sekä nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä Kalannissa havaintopaikassa vuonna 1.

19 UUDENKAUPUNGIN MAKEAVESIALTAAN JA SIRPPUJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET (1) 1. TIIVISTELMÄ Uudenkaupungin makeavesialtaan veden laatua tutkittiin vuonna 1 neljä kertaa vuoden aikana yhteensä neljässä havaintopaikassa. Myös Sirppujoesta otettiin näytteitä ainevirtaamalaskentaa varten. Vuosi 1 oli keskimäärin asteen pitkäaikaiskeskiarvoa lämpimämpi. Vuoden sademäärä oli selvästi keskimääräistä pienempi. Eniten satoi helmikuussa, kun taas maaliskuu ja loppuvuosi syyskuusta joulukuuhun oli poikkeuksellisen vähäsateinen. Sirppujoen virtaama oli selvästi suurimmillaan helmikuussa. Kesä-lokakuussa ja joulukuussa virtaamat olivat hyvin alhaisella tasolla ja selvästi pitkäaikaiskeskiarvoa pienempiä. Sirppujoen keskivirtaama oli, m /s, mikä oli noin % pienempi kuin viitenä edellisenä vuonna keskimäärin. Sirppujoesta virtasi altaaseen 5, tonnia fosforia ja tonnia typpeä vuoden aikana. Kiintoaineesta % ja ravinteistakin 5 % virtasi alkuvuodesta tammi-huhtikuussa. Sirppujoen kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat selvästi suurimmat huhtikuussa ja typpipitoisuudet helmikuussa. Koko vuoden keskiarvona joen ammoniumtyppipitoisuus oli likaantuneisuusluokituksessa lievästi likaantuneella tasolla. Lopputalven tarkkailussa happitilanne oli pitkäaikaiskeskiarvoa parempi. Sirppujoen vaikutus näkyi poikkeuksellisen voimakkaana altaan pohjoisosassa, jossa ravinnepitoisuudet, sameus, kiintoaine-, rauta- ja alumiinipitoisuudet olivat selvästi kohonneita ja ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja suurempia. Pintaveden hygieeninen tila oli altaan pohjoisosassa ja Majamaalla vain välttävä ja Ruotsinvedellä ja raakaveden ottokohdassa erinomainen. Altaan pohjoisosassa sameus ja kiintoainepitoisuus olivat yli kaksinkertaisia ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoon verrattuna. Altaan typpipitoisuudet olivat melko tavanomaisella tasolla mutta fosforipitoisuudet olivat selvästi kohonneita. Sirppujoen tuoma poikkeuksellisen suuri talvikauden kuormitus näkyi altaan pohjoisosassa selvästi veden laadussa. Muualla altaassa veden laatu ei ollut vielä merkittävästi heikentynyt muutoin kuin fosforipitoisuuksien osalta. Kesäkuun alussa vesi oli selvästi lämpökerrostunut syvimmällä Ruotsinveden alueella. Happitilanne oli altaan pohjoispäässä hyvä mutta Majamaalla ja Ruotsinvedellä hieman heikentynyt. Pintaveden hygieeninen tila oli erinomainen. Tuotantokerroksen fosfori- ja klorofyllipitoisuudet olivat koko altaassa lievästi rehevällä tasolla, vesi oli kuitenkin rehevintä altaan pohjoispäässä. Sirppujoen virtaama oli toukokuun lopussa hetkellisesti kohonnut, mikä todennäköisesti aiheutti altaan pohjoispään hieman kohonneet typpipitoisuudet. Levien määrää kuvaava klorofyllipitoisuus oli Ruotsinvedellä yli kaksinkertainen, Majamaalla 1 % suurempi ja Leppäkarilla samalla tasolla ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoon verrattuna. Huhti toukokuussa oli lämmintä ja sateista, mikä kiihdytti kasviplanktontuotantoa. Elokuun puolivälissä vesi oli edelleen selvästi lämpötilakerrostunut Ruotsinvedellä, jossa happitilanne oli huono useita metrejä pohjan yläpuolella ja pohjanläheiset ravinne- ja mangaanipitoisuudet olivat kohonneet. Muualla happitilanne oli hyvä. Hygieeninen tila oli erinomainen koko altaassa. Tuotantokerroksen fosforipitoisuudet olivat altaan pohjoisosassa ja Ruotsinvedellä karulla ja Majamaalla lievästi reheväl-

20 (1) UUDENKAUPUNGIN MAKEAVESIALTAAN JA SIRPPUJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET (1) lä tasolla. Klorofyllipitoisuudet olivat koko altaassa lievästi rehevällä tasolla ja lämpimän alkukesän seurauksena keskimäärin % tavallista suurempia. Heinäkuu oli niukkasateinen, minkä seurauksena Sirppujoen virtaama oli selvästi pitkäaikaiskeskiarvon alapuolella, mikä näkyi alentuneina typpipitoisuuksina altaassa. Ruotsinveden elokuisen kasviplanktontutkimuksen perusteella valtaryhmänä olivat pii- ja kultalevät. Piilevissä valtalajina oli Aulacoseira ambiqua ja kultalevissä Dinobryon spp. lajit. Sinilevien osuus oli noin 1 %. Selvästi suurimman osuuden sinilevien biomassasta muodosti rihmamainen Planktothrix agardhii, mikä on yleinen, erityyppisissä vesissä esiintyvä laji, joka runsaana esiintyessään voi muodostaa myrkyllisiä kukintoja. Sinilevien kokonaisbiomassa ei kuitenkaan viitannut massaesiintymään. Sinilevien kokonaismäärä oli kuitenkin yli kaksinkertainen vuoteen verrattuna ja selvästi suurempi kuin sinileväbiomassa vuosina 1 keskimäärin. Kasviplanktonin kokonaisbiomassan määrä ilmensi alkavaa rehevöitymistä. Lokakuussa vesi oli täyskierrossa ja happitilanne oli hyvä. Sirppujoen vaikutus oli vähäisten valumien ja virtaamien vuoksi altaan pohjoispäässä erittäin lievä ja selvästi tavallista pienempi. Vesi oli kirkasta ja hygieeninen tila oli erinomainen. Syksyn vähäsateisuudesta johtuen altaan sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet olivat selvästi tavallista pienempiä. Kesä- ja elokuun keskiarvona tuotantokerroksen klorofyllipitoisuudet olivat koko altaassa lievästi rehevällä tasolla. Fosforipitoisuus oli Ruotsinvedellä karulla tasolla ja Majamaalla ja altaan pohjoispäässä lievästi rehevällä tasolla. Kesän ja altaan keskiarvona tuotantokerroksen fosforipitoisuudet olivat % ja klorofyllipitoisuudet % suurempia pitkäaikaiskeskiarvoon verrattuna. Tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat hieman (5 %) tavallista pienempiä. Altaan alkaliteettiarvo koko vuoden ja havaintopaikkojen ja syvyyksien keskiarvona oli lähes % pitkäaikaiskeskiarvoa suurempi eli puskurikyky oli selvästi tavanomaista parempi. Puskurikyky happamoitumista vastaan oli vuosikeskiarvona erinomainen koko altaassa. Altaan ph arvo oli vuosikeskiarvona neutraalilla tasolla ja vastasi tavanomaista. Valtioneuvoston päätöksen nro (1.5.1) mukaisen luokituksen perusteella Uudenkaupungin raakaveden ottokohdan (RV) vesi sijoittui ph-arvon sekä kloridija sulfaattipitoisuuksien sekä enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän perusteella kaikilla tarkkailukerroilla laatuluokkaan A1(G). Rautapitoisuuden osalta vesi sijoittui laatuluokkiin A1(G) A(G) ja väriluvun perusteella laatuluokkaan A(G). Mangaanipitoisuuden osalta vesi vaihteli laatuluokissa A1(G) A(G). Luokitus kuvaa raakaveden käsittelytarvetta, kun siitä valmistetaan talousvettä. Tällöin A1- luokkaan sijoittuvan veden käsittelytarve on luokituksen mukaan vähäisin. Turussa 7. helmikuuta 17 Hanna Turkki biologi

21 UUDENKAUPUNGIN MAKEAVESIALTAAN JA SIRPPUJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET (1) 1 Lähteet: Ilmatieteen laitos 1. Heinonen, P. 1. Quantity and composition of phytoplankton in Finnish inland waters. Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 7, 1 1. Järvinen, M., Forsström, L., Huttunen, M., Hällfors, S., Jokipii, R., Niemelä, M., Palomäki, A. (toimituskunta) 11. Kasviplanktonin laskentamenetelmät (..11). Pdf-tiedosto sivuilta Kettunen, I., Mäkelä, A. & Heinonen, P.. Vesistötietoa näytteenottajille. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas. Helsinki. Edita. Mäkelä, A., Antikainen, S., Mäkinen, J., Kivinen, J. & Leppänen, T. 1: Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja B 1. 7 s. Rekolainen, S. 1: Phosphorus and nitrogen load from forest and agricultural areas in Finland. Aqua Fennica 1:5 17.

22

23

24 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Uudenkaupungin makeavesiallas (UMA) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri CODMn Kok.N NO-N NH-N Kok.P PO-P Enterokok. Klorof. Cl Fe Mn Al Alkal. Koli C Pes.luk.d SO Levä kvane Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mmol/l pmy/1 ml pmy/ml mg/l 1..1 UMA / Leppäkari T Kok.syv. 5, m; Näk.syv.,5 m; Lumi 1 cm; Jää 5 cm; Klo 1:; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. - C; Pilv. /; Tuulnop. m/s; 1,, 1 1, ,17 1,,1 7 17,, , UMA / 1 Majamaa 1 T Kok.syv. 1, m; Näk.syv. 1, m; Lumi 1 cm; Jää 7 cm; Klo 11:1; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. - C; Pilv. /; Tuulnop. m/s; 1 1,1 1,, 1,, 1 5,17 5,, 1,7 7,1 1, 11,,, 1, 1,,5, 7,7,1 1, 5, UMA / Ruotsinluoto T Kok.syv., m; Näk.syv.,1 m; Lumi cm; Jää 7 cm; Klo :; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. - C; Pilv. /; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1, 1,, <1 5,, < 5 5,1 5,,,,,1 1, 11, 5, 1,,, ,1, 1, 75,,7,,, 5, 1, 1,, , 1..1 UMA / RV Ukin raakaveden ottokohta Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :5; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. - C; Pilv. /; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. SW; 1,5 5, 1, 7,, 1 5 5, UMA / Leppäkari T Kok.syv. 5, m; Näk.syv., m; Klo 1:; Näytt.ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 1 /; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. S; 1 17,,5,, 7, 5 1 <,1 17,, 7,,5 7, 5 1 1,1-7, E 5,, UMA / 1 Majamaa 1 T Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 1, m; Klo 11:1; Näytt.ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 1 /; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. S; 1 1,, 1,,1 7, <,17 5 1,,, 7, 7,17 1, 7, 7,,, 7 11,1,5,,5 1, 7,5,7 11 1, - 7, E,,1 LIITE, sivu 1/

25 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Uudenkaupungin makeavesiallas (UMA) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri CODMn Kok.N NO-N NH-N Kok.P PO-P Enterokok. Klorof. Cl Fe Mn Al Alkal. Koli C Pes.luk.d SO Levä kvane Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mmol/l pmy/1 ml pmy/ml mg/l 7..1 UMA / Ruotsinluoto T Kok.syv., m; Näk.syv. 1, m; Klo 11:; Näytt.ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 1 /; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. SW; 1 1,, 5,1, 7, < 1,1 5 17,7,, 7,1,1 1 1,, 7,,, ,17,, 7, 5,7 1,1,1, 75,1 1, 5, ,1-7, 5 1 E 5,, UMA / RV Ukin raakaveden ottokohta Kok.syv., m; Näk.syv. 1, m; Klo :1; Näytt.ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 1 /; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. SW; 17,,,5 7, , UMA / Leppäkari T Kok.syv. 5, m; Näk.syv., m; Klo 1:; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Raimo Mattila; Ilm.lt. 1 C; Pilv. /; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 1,1,7,, 7,, , 1,,5,,7 7,, 7 1 1, - 7, 7 1 < 7,, UMA / 1 Majamaa 1 T Kok.syv. 1, m; Näk.syv., m; Klo 11:; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Raimo Mattila; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 5 /; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 1,7,5 1,1, 7,, , 5 1,7,5 1 1, 7,,5 1 1,,7,, 7,, 1,5 1,,5,, 7,,7 1,5-7, <,7, UMA / Ruotsinluoto T Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Raimo Mattila; Ilm.lt. C; Pilv. 5 /; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 1,1, 1,1 1,1 5 7, 1, 1 1 5, 5 1,1, 1 1,1 7, 1, 1 1,, 1, 1, 7, 1, ,,,,, 5,5,7,7, <1,, , - 7, 1 1 <,, Ks Kp-rek UMA / RV Ukin raakaveden ottokohta Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Raimo Mattila; Ilm.lt. 1 C; Pilv. /; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. SW; 1, 1, <1 7, 1, 17 7, 11 LIITE, sivu /

26 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Uudenkaupungin makeavesiallas (UMA) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri CODMn Kok.N NO-N NH-N Kok.P PO-P Enterokok. Klorof. Cl Fe Mn Al Alkal. Koli C Pes.luk.d SO Levä kvane Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mmol/l pmy/1 ml pmy/ml mg/l UMA / Leppäkari T Kok.syv.,5 m; Näk.syv., m; Klo 1:; Näytt.ottaja LSVYT,Mattila; Ilm.lt. C; Pilv. /; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. SE; 1, 11,5 1, <1 5 7, 1, < 77 1,,5, 11, 1,1 <1 7, 1, 71 1 < 7 1 1, UMA / 1 Majamaa 1 T Kok.syv. 1, m; Näk.syv., m; Klo 1:5; Näytt.ottaja LSVYT,Mattila; Ilm.lt. C; Pilv. /; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. SE; 1 7,1 11,, <1 5 7, 17, 1, 5, 11, 1,1 5 7, 17, 1, 11, 1 1,1 <1 5 7, 17,1 1 11,,, 11,1 1 1,5 1, 5 7, 17, 1 1, UMA / Ruotsinluoto T Kok.syv.,5 m; Näk.syv.,5 m; Klo 11:; Näytt.ottaja LSVYT,Mattila; Ilm.lt. 5 C; Pilv. /; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. SE; 1, 1,, 1, 5 7,1 1, 1 7 < 7 1, 5, 1,,7 5 7, 1,7 1, 1,,7 <1 5 7, 17 7, 17 7 <,7, 1,, 5 7, 17,7,5, 1, 1 1,1 <1 5 7, 1 7,5 1 7 <, UMA / RV Ukin raakaveden ottokohta Kok.syv. 7,5 m; Klo 11:; Näytt.ottaja LSVYT,Mattila; Ilm.lt. 5 C; Pilv. /; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. SE;,,7 <1 7, 1 7, 17,7 1 LIITE, sivu /

27 Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE, sivu 1/1 Sirppujoki, ravinnevirtaamat (SIRPRV) Pvm. Hav.paikka Ka.N Ka GF/C ph Kok.N NO-N NH-N Kok.P Näytepaikka mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 1..1 SIRPRV / Lla-Uusik mts Kok.syv. 1, m; Näk.syv., m; Lumi cm; Jää cm; Klo 1:; Näytt.ottaja LSvyt Janne Sinervo, Annette L; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 7 /; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. NW;,5 5, SIRPRV / Lla-Uusik mts Kok.syv., m; Klo 1:; Näytt.ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo; Ilm.lt. 5 C; Pilv. /;, 1, SIRPRV / Lla-Uusik mts Kok.syv., m; Klo 1:1; Näytt.ottaja LSvyt Oy Janne Sinervo; Ilm.lt. C; Pilv. /; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. S;,5 1 7, SIRPRV / Lla-Uusik mts Kok.syv.,5 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja LSVYT Oy Mattila; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 7 /; Tuulnop. m/s;,,1 7, 5

28 Vesinäytteiden tutkimustuloksia ELYn seurantatutkimus (Sirppujoki) (SIRP_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Happi Happik. Sameus Ka.N Sähk jv ph m Väri Kok.N NO-N NH-N Kok.P PO-P Fe Gran alk COD Mn jv Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mmol/l mgo/l..1 SIRP_LOS / Lla-Uusik mts Kok.syv., m; Näk.syv., m; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy (ent. SCC V;,1, 17 1, 11 1,.5.1 SIRP_LOS / Lla-Uusik mts Näk.syv.,5 m; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy (ent. SCC V;,5 1 7, 1 1, 1, 1,..1 SIRP_LOS / Lla-Uusik mts Kok.syv. m; Näk.syv.,5 m; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy (ent. SCC V; 1,,5,1, 5, , SIRP_LOS / Lla-Uusik mts Klo :; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy, Lahti; 1, 1 7, 5, 7,, 1, 1, SIRP_LOS / Lla-Uusik mts Klo 1:; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy, Lahti; 1,, 11, 7, 1 5, 1, LIITE, sivu 1/1

29 LIITE 5 Sirppujoen ainevirtaama-arvio vuodelta 1 Keskiarvot Jakso Virtaama 1) Kiintoaine ) Kok.N NO-N NH-N Kok.P PO-P m /s mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l I-III, 1 5 IV 5, , V-IX, 1 5, X-XII 1, , Koko vuosi, , Ainevirtaama Jakso Virtaama 1) Kiintoaine ) Kok.N NO-N NH-N Kok.P PO-P m t t t t t t I-III ,, IV 1,,7,,1 V-IX 5 1,5,,1 X-XII ,,,,1 Yhteensä ,, Osuudet Jakso Virtaama 1) Kiintoaine ) Kok.N NO-N NH-N Kok.P PO-P % % % % % % % I-III IV V-IX X-XII 5 1 Yhteensä ) Sirppujoen virtaama on laskettu Puttakosken arvoista koskemaan koko vesistöaluetta. ) Kiintoainepitoisuus on määritetty käyttämällä Nuclepore, suodatinta.

30 LIITE ( sivua) Näytenumero Paikka Näytteenottoaika Syvyysväli 175 Uusikaupunki, Uki allas Ruotsinluoto, KKJ/YK: Mikroskopoija Mikroskopointi pvm Tutkimuslaitos Laskeutettu tilavuus (ml) Pohjan halkaisija (mm) Autio Sanna LSVYT 5 Osalaskentamenetelmät Laskentatapa Laskettu pinta-ala (mm ) Kokonaissuurrennos Tilavuuskorjauskerroin Field, Field 5, Chamber Tulokset kokoluokittain Ryhmä Laji Trofia Tilavuus (µl) Lukumäärä (kpl/l) Biomassa (µg/l) Biomassa (%) CHROO Aphanothece minutissima AU 1, 77,1,1 CHROO Chroococcales AU 5 1 1,1,17 CHROO Chroococcales AU 77,5,1 CHROO Chroococcales AU 1 7 1,57, CHROO Chroococcales AU 1 5,7,17 CHROO Chroococcales AU,7, CHROO Chroococcales AU 7 1,7, CHROO Chroococcales AU 5 77,7, CHROO Snowella septentrionalis AU 5 77,75, CHROO Woronichinia naegeliana AU 11,5, OSCIL Planktothrix agardhii AU 1 1,1 1,75 CRYPT Cryptomonadales AU 1, 77,55,1 CRYPT Cryptomonadales AU 77 75,,1 CRYPT Cryptomonas spp. AU 11 75,77, CRYPT Cryptomonas spp. AU 17,1,5 CRYPT Rhodomonas lacustris AU 517,77,7 DINOP Dinophyceae AU 75,1, DINOP Dinophyceae AU 1 5 1,5,1 DINOP Dinophyceae AU 1 7,5 1,7 PERID Peridinium spp. AU 17,7 1,,5 GONYA Ceratium hirundinella AU 7,, PRYMN Chrysochromulina spp. MX 7,,7 PRYMN Chrysochromulina spp. MX 7 177,,77 OCHRO Bitrichia chodatii AU,7,57 OCHRO Dinobryon acuminatum MX 117, 77,5,1 OCHRO Dinobryon bavaricum MX 5 5,7, OCHRO Dinobryon borgei AU 1 77,11, OCHRO Dinobryon divergens MX,,57 OCHRO Dinobryon sertularia AU 1 5 7,, OCHRO Dinobryon sociale AU 7 5,7 1,1 OCHRO Dinobryon spp. MX 7 1,7, OCHRO Kephyrion spp. MX 5, 11 1,7,5 OCHRO Spiniferomonas spp. AU 5 77,7, OCHRO Uroglena spp. AU 5, 1,71 PEDIN Pseudopedinella spp. AU 11,1,7 SYNUR Mallomonas caudata AU 7,5 1,5 SYNUR Mallomonas spp. AU 51 5,,7 SYNUR Synura spp. AU 11 1,71,7 SYNUR Synura spp. AU 71,51,71

31 EUPOD Aulacoseira ambigua AU, 75,11,7 EUPOD Aulacoseira ambigua AU 7 15,, EUPOD Aulacoseira distans AU 15,7, EUPOD Eupodiscales cf. AU,71,5 EUPOD Eupodiscales AU 15,1, EUPOD Eupodiscales AU 17 75,,751 EUPOD Rhizosolenia longiseta AU 11,75 1,57 EUPOD Rhizosolenia spp. AU 7 77,, BACIL Bacillariales AU 15 5,,117 BACIL Bacillariales AU 1 5 1,5, BACIL Bacillariales AU 1,5 1,1 BACIL Diatoma tenuis AU 5,1, BACIL Gyrosigma spp. AU 1,,7 BACIL Synedra acus v. angustissima AU 5 5,71,5 BACIL Synedra ulna v. ulna AU 5,,11 BACIL Synedra ulna v. ulna AU 5,7,51 BACIL Synedra ulna v. ulna cf. AU 7,7, BACIL Tabellaria flocculosa AU ,7,17 BACIL Tabellaria flocculosa AU ,711,1 KLEBS Elakatothrix genevensis AU 57,7,, ZYGNE Closterium acutum v. variabile AU 77,,1 CHLOR Botryococcus spp. AU 5 5,,5 CHLOR Chlorococcales AU 77,175,1 CHLOR Monoraphidium griffithii (PROPOSED sisävesi) AU, 1,5, CHLOR Monoraphidium komarkovae AU 5,, CHLOR Monoraphidium minutum AU 77,,1 CHLOR Oocystis spp. AU, 11,,17 CHLOR Scenedesmus spp. AU ,,1 CHLOR Tetraedron minimum v. tetralobulatum AU 5,1,1 CHLOR Tetrastrum spp. AU 7 1,777 1, FLAGE Flagellates (oval) AU 1 11,5, FLAGE Flagellates (oval) AU,7, FLAGE Flagellates (oval) AU 11 5,1 1,1 FLAGE Flagellates (sphere) AU 1 1,7,1 FLAGE Flagellates (sphere) AU 7, 1,1 FLAGE Flagellates (sphere) AU 1 1,71 1,11 MONAD Monad AU 11 1,1,11 MONAD Monad AU 1 5,71,5 MONAD Monad AU 115,7, MONAD Monad AU 5, 1, MONAD Monad AU 1,,5 MONAD Monad AU 1,1,5 INCER Katablepharis ovalis HT 7 11,771, YHTEENSÄ 57 57, Tulokset lahkoittain Lahko Taksonimäärä (kpl) Lukumäärä (kpl/l) Biomassa (µg/l) Biomassa (%) Chroococcales 557,1,1 Oscillatoriales 1 1,1 1,75 Cryptomonadales 7,1,17 Dinophyceae , 1,7 Peridiniales 1 1,,5 Gonyaulacales 1,, Prymnesiales ,7,1 Ochromonadales ,1 17, Pedinellales 1,1,7 Synurales 755,1,5 Eupodiscales ,,1 Bacillariales 7 5,5 7, Klebsormidiales 1,, Zygnematales 1,,1 Chlorococcales 55,5,75 Chlorococcales (PROPOSED sisävesi) 1 1,5,