Potilastietojen käyttö tutkimuksessa hoitojen kehittämistä vai arkaluontoisten tietojen urkkimista. Esimerkkinä potilasturvallisuus.

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Potilastietojen käyttö tutkimuksessa hoitojen kehittämistä vai arkaluontoisten tietojen urkkimista. Esimerkkinä potilasturvallisuus."

Ritva Halttunen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Potilastietojen käyttö tutkimuksessa hoitojen kehittämistä vai arkaluontoisten tietojen urkkimista. Esimerkkinä potilasturvallisuus.

2 Institute of Medicine 1999, USA To Err is Human raportti ihmistä kuolee vuosittain USA:n sairaaloissa estettävissä olevien hoitovirheiden takia Hoitovirheiden takia kuolee enemmän ihmisiä kuin rintasyöpään tai AIDSiin Hoitovirheiden takia kuolee enemmän ihmisiä kuin liikenneonnettomuuksissa Yleisimmin haittatapahtumat liittyvät infektioihin, lääkitykseen, infuusioihin, leikkauksissa tapahtuviin virheisiin, putoamisiin, palovammoihin, makuuhaavoihin, potilaan tunnistamiseen Hoitovirheet aiheuttavat vuosittain miljardin dollarin kustannuksen 2

kuin liikenneonnettomuuksissa Yleisimmin haittatapahtumat liittyvät infektioihin, lääkitykseen, infuusioihin, leikkauksissa tapahtuviin

3 Suomessa Sairaalassa hoidetuista joka kymmenes kohtaa vaaratilanteen joka sadas kokee vakavan haitan joka tuhannes kuolee tai vammautuu pysyvästi hoitovirheistä johtuvaa kuolemaa vuosittain Puolet haittatapahtumista voitaisiin estää riskejä ennakoimalla toiminnan järjestelmällisellä seurannalla vaara- ja haittatapahtumista oppimalla Haittatapahtumiin liittyvät kustannukset Suomessa jopa 1 miljardi euroa/vuosi 3

haittatapahtumista voitaisiin estää riskejä ennakoimalla toiminnan järjestelmällisellä seurannalla vaara-

4 Pitäisikö asialle tehdä jotain? Kaikki liikennekuolemat raportoidaan päivälehdissä Kaikki liikennekuolemat tutkitaan tutkijalautakunnan toimesta Työtapaturmista pidetään tilastoa ja niitä tutkitaan tavoitteena 0 tapaturmaa Miten on asia on potilasturvallisuuden suhteen? Viisas oppii virheistä Peijaksen sairaalassa v Potilasturvallisuusstrategia 2009 Potilasturvallisuusasetus 2011 THL:n Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma

toimesta Työtapaturmista pidetään tilastoa ja niitä tutkitaan tavoitteena 0 tapaturmaa Miten on asia on

5 Tilanne Suomessa Suomessa ei ole järjestelmällistä potilasturvallisuusindikaattoreiden seurantaa, esimerkiksi Sairaalakuolleisuus, 30-päivän kuolleisuus Haipro-tieto OECD patient safety indicators AHRQ patient safety indicators Mortaility review Global trigger tool Käsihygienia Influenssarokotekattavuus Johdon sitoutuminen potilasturvallisuustyöhön

patient safety indicators AHRQ patient safety indicators Mortaility review Global

6 OECD patient safety indicators 6

7 Toimenpiteen jälkeinen verenmyrkytys (sepsis) sairaalassa tehtyä toimenpidettä kohti OECD-maissa 2011 ja Suomessa Lähde: OECD:n terveydenhuollon laatuindikaattorit Suomessa THL Tilastoraportti 20/

ja Suomessa 2007 2012 Lähde: OECD:n terveydenhuollon

8 AHQR patient safety indicators 8

9 Joint Commission Accountability Measures 9

10 Kolme esimerkkiä rekisteripohjaisesta potilasturvallisuustiedosta Lääkekäyttö sydäntapahtuman jälkeen Medalz Dr Foster

11 Sydänlääkkeiden käyttö sepelvaltimotautitapahtuman jälkeen HUS:ssa sepelvaltimotaudin takia hoidetut potilaat ST-nousu AMI, n=312 Epästabiili angina pectoris tai non-st-nousu AMI, n=809 Pallolaajennus, n=152 KELA:sta tieto potilaiden sydänlääkeostoista ajalta beetasalpaaja, kolesterolilääke, ACE-estäjä ADP-estäjä 11

pectoris tai non-st-nousu AMI, n=809 Pallolaajennus, n=152 KELA:sta tieto potilaiden

12 Lääkeostot sydäninfarktipotilailla AMI 20,5 4,5 3 lääkettä 2 lääkettä 52,2 1 lääke Ei lääkeostoja 22,8 12

13 Lääkeostot angina pectoris -potilailla AP 26,3 42,0 3 lääkettä 2 lääkettä 1 lääke Ei lääkeostoja 9,6 22,0 13

14 Lääkeostot pallolaajennuspotilailla PCI 38,6 ADP-estäjä Ei ADP-estäjää 61,4 14

15 Johtopäätös sydänlääkkeiden käytöstä rekisteritiedon perusteella Suositeltujen lääkkeiden käyttö sydäntapahtumien jälkeen on selvästi suosituksia vähäisempää Esim. pallolaajennuksen jälkeen lääkkeen ottamatta jättäminen vaarantaa hoitotuloksen ja potilasturvallisuuden Lisätutkimuksissa on selvitettävä johtuuko lääkkeiden käyttämättömyys siitä että niitä ei määrätä potilaat eivät niitä osta (esim. korkean hinnan tai sivuvaikutusten takia) miten sitoutumista lääkitysohjeiden noudattamiseen voidaan parantaa 15

pallolaajennuksen jälkeen lääkkeen ottamatta jättäminen vaarantaa hoitotuloksen ja potilasturvallisuuden Lisätutkimuksissa on

16 MEDALZ-2005 Medication in persons with Alzheimer s Disease PI Geriatrisen lääkehoidon prof. Sirpa Hartikainen Tutkii: 1) lääkityksen pysyvyyttä/muutoksia AD-diagnoosin jälkeen 2) AD-diagnoosia edeltävää ja sen jälkeistä terveydentilaa 3) lääkitystä ja sen yhteyttä haittatapahtumiin 4) sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä Kansallinen kohortti, jossa mukana kaikki Suomessa kotona asuneet ADdiagnoosin saaneet ihmiset (n=28 093) Tolppanen et al, Clin Epidemiology 2013

jälkeistä terveydentilaa 3) lääkitystä ja sen yhteyttä haittatapahtumiin 4) sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä

17 MEDALZ

18 MEDALZ-2005 data availability Retrospective MEDALZ-2005 Prospective Cancer register Special reimbursement register Hospital discharge register Prescription register Discharges from social institutions Mortality register

Hospital discharge register Prescription register Discharges

19 Lääkekäytön prevalenssi 2005 Medicine group ATCcode N (%) in AD group N (%) in non-ad group Reference Anti-dementia medication N06D 24,100 (85.8) Laitinen et al Int Psychoger 2011 Antipsychotics N05A 6,194 (22.1) 1,237 (4.4) Laitinen et al Int Psychoger 2011 Antidepressants N06A 8,427 (30.0) 3,090 (11.0) Laitinen et al, submitted Antiepileptics N03A 1,417 (5.0) 955(3.4) Bell et al, J Alz Dis 2011 Opioids N02A 1,000 (3.6) 1,297 (4.6) Bell et al Pain 2011

1) 1,237 (4.4) Laitinen et al Int Psychoger 2011 Antidepressants N06A 8,427 (30.0) 3,090 (11.

20 Sepelvaltimotautitapahtumien ilmaantuvuus samanlainen molemmissa ryhmissä P interaction with sex =0.031 *Adjusted for stroke and other comorbidities, number of cardiovascular medicines, diabetes medication and antithrombotic medication at baseline

031 *Adjusted for stroke and other comorbidities, number of

21 AD-ryhmässä kuitenkin enemmän sepelvaltimotautidiagnooseja P interaction with age =0.008 *Adjusted for stroke and other comorbidities, number of cardiovascular medicines, diabetes medication and antithrombotic medication at baseline

22 mutta vähemmän revaskularisaatiotoimenpiteitä *Adjusted for stroke and other comorbidities, number of cardiovascular medicines, diabetes medication and antithrombotic medication at baseline

23 Johtopäätökset sepelvaltimotaudin suhteen Ei eroa sepelvaltimotapahtumien kokonaismäärässä (interventiot + diagnoosit) kansallisessa aineistossa AD-potilailla suurempi todennäköisyys saada sepelvaltimotautidiagnoosi, mutta pienempi todennäköisyys läpikäydä revaskularisaatiotoimenpide Vakava kognitiviinen haitta on relatiivinen vasta-aihe ohitusleikkaukselle, mutta ei pallolaajennukselle vasta-aiheet eivät siis täysin selitä löydöstä Sepelvaltimotaudin alidiagnosoinnista ei vahvaa näyttöä, mutta alihoidosta on viitteitä tarve lisätutkimuksille

24 Kuolleisuus Dr Foster Global Comparators Mittarit Hospital Standardised Mortality Ratio (HSMR) käsittää sairaalassa tapahtuvat kuolemat riskin arviointi yksittäisten diagnoosien kohdalla kehittyneempää informaatio ajankohtaisempaa mukana 56 diagnoosia (noin 85% kaikista kuolemista) Summary hospital-level mortality indicator (SHMI) käsittää myös hoidon jälkeiset kuolemat (30 pv) tulokset viiveellä Uusintahoitojaksot

25 25

26 'SHMI' for the 10 diagnosis groups with the highest number of deaths within your trust 26

27 Johtopäätökset Dr. Foster Mahdollistaa HUS:n potilasturvallisuuden vertailun jo olemassa olevan rekisteritiedon perusteella n. 50 maailman johtavan sairaalan kanssa Antaa mahdollisuuden porautua ongelmien syihin

28 Barbieri et al. Jt Comm J Qual Patient Saf 2013

30 Yhteenveto I Potilasturvallisuuden mittaaminen vaatii potilastietojen analysointia Rekistereissä on valtavasti tietoa, jota yhdistelemällä ja analysoimalla voitaisiin nopeasti tunnistaa potilasturvallisuuden ongelmia Tällä hetkellä rekisterien käyttöön saaminen ja yhdistely on kuitenkin työlästä ja usein byrokraattisten esteiden takana Tietosuojaa vaalittaessa tulisi joskus myös miettiä voiko yksilön etu aina olla tärkeämpi kuin yhteiskunnan etu? 30

31 Yhteenveto II Potilastieto niin sairauskertomuksista kuin rekistereistäkin tulee saada tutkimuskäyttöön ilman hankalia byrokraattisia esteitä Sen sijaan, että tutkijoiden tulee hattu kourassa anoa pääsyä rekisteritietoihin, rekisterien ylläpitäjien tulisi olla vastuussa siitä, että rekisterit tulevat tehokäyttöön Rekisterin ylläpitäjien pitäisi aktiivisesti rekrytoida ja rahoittaa tutkijoita ei torjua heitä 31

32 Yhteenveto III Jos tietoni rekisteröidään, minun intressissäni on, että niitä käytetään mahdollisimman paljon tutkimukseen joka: parhaassa tapauksessa parantaa minun hoitoani joka tapauksessa auttaa muita Näin Institute of Medicine on ehdottanut tutkimuksissakin kerättävän tiedon suhteen meneteltävän (Drazen JM. Sharing individual patient data from clinical trials. N Engl J Med 2015;372:201-2) Tietojen avoin jakaminen on jo nyt julkaisun edellytyksenä joissakin tieteellisissä lehdissä 32

33 Kiitos!

Samankaltaiset tiedostot

Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto. Rekisterit ja potilasturvallisuus

Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Rekisterit ja potilasturvallisuus Suomessa Sairaalassa hoidetuista Joka kymmenes kohtaa vaaratilanteen Joka sadas kokee vakavan haitan Joka tuhannes kuolee tai