Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2014

Transkriptio

1 Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2014 Tuomo Ollila Maakotkat kisailevat Kittilässä. Kuva: Tuomo Ollila. Metsähallitus, Luontopalvelut Asianro 6188/2014/

2 Yleistä Tässä raportissa kerrotaan maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan ja Pohjois-Suomen merikotkien pesintätuloksesta vuonna Pesätarkastukset tehtiin normaalisti käymällä pesällä yhden kerran pesimäkauden aikana poikasten ollessa rengastusikäisiä. Osalla reviireistä tehtiin tämän lisäksi toinen tarkastuskäynti joko keväällä pesinnän alkuvaiheessa tai myöhemmin kesällä, kun poikaset olivat vanhempia. Asutulla reviirillä tarkoitetaan reviiriä, jolla on todettu rakennettu pesä tai pesintä tai vanhojen lintujen on todettu asuvan reviirillä vakituisesti. Pesinnällä tarkoitetaan, että pesään on ainakin munittu. Maakotkan tunnetuista reviireistä tarkastettiin 93 prosenttia, tunturihaukan noin 90 prosenttia, merikotkan 85 prosenttia ja muuttohaukan noin 80 prosenttia. Inarin ja Sompion Lapeissa muuttohaukkareviireistä tarkastettiin vain hieman yli 60 prosenttia. Maa- ja merikotkan pesimätulokset olivat erittäin hyviä. Muuttohaukan pesintätulos oli keskinkertainen. Tunturihaukan pesintätulos oli jo kuudentena vuonna peräkkäin erittäin huono. Tarkastuksista oli mukana 47 vapaaehtoista lintuharrastajaa ja he tekivät kaikkiaan 346 työpäivää. Yhden vapaaehtoisen tekemien työpäivien määrä vaihteli 1:n ja 46 päivän välillä. Vapaaehtoisten tekemä työmäärä on pysynyt aiempien vuosien tasolla. Metsähallitutuksen toimesta tarkastettiin helikopterilla Muonio Salla-linjan pohjoispuolella noin 500 maakotkan, merikotkan, tunturihaukan ja muuttohaukan pesää. Lisäksi Metsähallitus käytti pesien etsintään muutamia henkilötyökuukausia. Metsähallituksen aiemmin tuntemattomasta maakotkan pesästä ja merikotkan pesästä Pohjois- Suomessa maksaman 100 euron löytöpalkkion avulla tuli vuoden aikana tietoon kahdeksan uutta maakotkan pesää ja samoin kahdeksan uutta merikotkan pesää. Kuva 1. Kartta eliömaantieteellisestä jaosta. 2

3 Maakotka Kannan koko ja levinneisyys Maakotkan levinneisyys on edelleen selvästi pohjoinen, noin 80 prosenttia tunnetuista maakotkareviireistä on vanhan Lapin läänin alueella ja noin 90 prosenttia poronhoitoalueella. Rekisterissä oli lokakuun lopussa 2014 kaikkiaan 508 sellaista maakotkareviiriä, joilla on 1970-luvun alun jälkeen todettu merkkejä maakotkan asumisesta. Vuosina näistä on ollut asuttuna ainakin kerran 446 reviiriä, ja samana ajanjaksona pesintä on todettu 339:lla eri reviirillä. Pesivän maakotkakannan koko on paria. Vuoden aikana löydettiin kymmenen uutta reviiriä, joista ilahduttavasti puolet levinneisyyden eteläosista. Vanhoilta reviireiltä löytyi 33 uutta vaihtopesää. Pesimätulos 2014 Pesimätulos oli erittäin hyvä ja erityisen hyvä se oli Keski-Lapin ja vanhan Oulun läänin pohjoisosan välisellä alueella. Tärkeimmät syyt hyvään pesintätulokseen olivat varmaankin pesintäkauden suotuisat sääolot sekä parantunut ravintotilanne. Asuttuja reviirejä oli enemmän kuin koskaan aiemmin, kaikkiaan 348. Onnistuneita pesintöjä oli 179, ja niissä todettiin 213 rengastusikäistä poikasta. Rengastusikäisiä poikasia/onnistunut pesintä oli 1,19 ja poikasia/asuttu reviiri 0,61. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolta ovat 1,21 ja 0,56. Kuva 2. Maakotkan levinneisyys vuonna

4 Taulukko 1. Maakotkan pesintätulos eliömaakunnittain vuonna Eliömaantieteellinen alue Yhteensä EnL InL KiL SoL PeP Ks OP Kn KP EP PH PS PK St EH ES V U EK Reviirit Tunnettuja reviirejä Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana Tarkastettuja reviirejä Pesää rakennettu Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää Pareja (asuttu reviiri) Pesintä Pesintöja yhteensä Epäonnistuneita pesintöjä Onnistuneita pesintöjä (poikaset) Poikasia (iso+pieni) Kahden poikasen pesiä Poikasia/onnistunut pesintä 1,25 1,26 1,00 1,16 1,22 1,21 1,27 1,33 1,17 2,00 1,00 0,00 1,33 0,00 0,00 0,00 1,00 0,00 0,00 1,19 1,14 Poikasia/pari (asuttu reviiri) 0,36 0,38 0,57 0,69 0,74 0,81 0,79 0,57 0,37 0,33 0,63 0,00 1,33 0,00 0,00 0,00 1,00 0,00 0,00 0,61 0,35 Rengastettu Rengastetut Värirengastetut Prosentteina Pareja tarkastetuista Onnistuneita pesintöjä asutuista Epäonnistuneita pesintöjä asutuista Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista Tarkastettuja tunnetuista reviireistä Tarkastettuja reviirejä Pareja Onnistuneita pesintöjä Kuva 3. Maakotkan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät

5 Muuttohaukka Kannan koko ja levinneisyys Muuttohaukan levinneisyysalue käsittää Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan, yksittäisiä reviirejä on myös Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Rekisterissä oli lokakuun lopussa 2014 kaikkiaan 383 sellaista muuttohaukkareviiriä, joilta on tietoja haukkojen asumisesta luvun alun jälkeen. Niistä 294 reviiriä on ollut asuttuna ainakin kerran vuosina Pesintä on todettu samana ajanjaksona 262 reviirillä. Pesivien muuttohaukkojen määrä on paria. Vuoden aikana löytyi viisi uutta muuttohaukkareviiriä, kaikki levinneisyyden ydinalueelta. Suurin osa Suomen muuttohaukoista pesii soilla, kalliopesiä on todettu seurannan aikana 48:lla eri reviirillä tunturialueella sekä Koillismaalla. Puupesintöjä todetaan vuosittain kolmesta viiteen, ja seurannan aikana puupesintä on todettu lähes neljälläkymmenellä eri reviirillä sääksen, merikotkan ja korpin rakentamissa pesissä. Pari kertaa pesintä on todettu myös suon laidalle puuhun laitetussa pesälaatikossa. Pesintätulos 2014 Vaikka pesintätulos oli Lapin eteläosissa ja Pohjois-Pohjanmaalla hyvä, niin kokonaisuudessaan se jäi keskinkertaiseksi. Asuttuja reviirejä oli kaikkiaan 191, ja niistä 122 reviirillä pesintä onnistui. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan 279. Poikasia/onnistunut pesintä oli 2,29 ja poikasia/pari 1,46. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolla ovat 2,37 ja 1,77. Pesintätuloksen suoraa vertailua aiempiin vuosiin vaikeuttaa, että osassa aluetta reviirejä tarkastettiin aiempia vuosia vähemmän. Kuva 4. Muuttohaukan levinneisyys vuonna

6 Taulukko 2. Muuttohaukan pesintätulos eliömaakunnittain vuonna Eliömaantieteellinen alue Yhteensä EnL InL KiL SoL PeP Ks OP Kn KP EP PK Reviirit Tunnettuja reviirejä Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana Tarkastettuja reviirejä Pesäkuoppa Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää (emot reviirillä) Asuttu reviiri, tunnettu pesä Pareja Pesintä Pesintöjä yhteensä Haudonta Epäonnistuneita pesintöjä Onnistuneita pesintöjä (poikaset) Poikasia (iso + pieni) Poikasia/onnistunut pesintä 2,13 1,75 2,33 2,07 2,35 2,33 2,43 2,50 2, ,29 2,17 Poikasia/ asuttu reviiri (pesä tunnettu) 1,21 1,40 1,17 1,76 2,16 2,33 2,15 2,50 2, ,85 1,62 Poikasia/pari 0,89 0,78 0,93 1,40 1,93 2,06 1,93 0,83 2, ,46 1,36 Rengastettu Rengastetut Värirengastetut Prosentteina Pareja tarkastetuista Onnistuneita pesintöjä asutuista Epäonnistuneita pesintöjä asutuista Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista Tarkastettuja tunnetuista reviireistä Tarkastettuja reviirejä Pareja Onnistuneita pesintöjä Kuva 5. Muuttohaukan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät

7 Merikotka, Pohjois-Suomi Kannan koko ja levinneisyys Merikotkien runsastuminen Pohjois-Suomessa alkoi 1970-luvun lopulla Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden ympäristössä. Koillismaalle merikotkat ilmestyivät pesivinä 1990-luvulla ja Perämerellä ensimmäiset pesinnät todettiin 2000-luvun alkupuolella. Pohjois-Suomesta, tässä vanhat Lapin ja Oulun läänit, tunnetaan lokakuun lopussa 2014 kaikkiaan 96 sellaista merikotkareviiriä joilla on 1970-luvun alun jälkeen ollut merkkejä merikotkien asumisesta. Näistä 84 reviiriä on ollut asuttuna ainakin kerran vuosina ja pesintä on todettu samana aikana 76:lla eri reviirillä. Pohjois-Suomen pesivän merikotkakannan koko on paria. Suurin osa tunnetuista reviireistä on edelleen Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden ympäristössä sekä Kuusamon Posion alueella. Perämeren alueella tunnetaan nyt 13 reviiriä. Vuoden aikana löytyi seitsemän uutta reviiriä ja 11 uutta pesää vanhoilta reviireiltä. Pesintätulos 2014 Pohjois-Suomen merikotkien pesintätulos oli erinomainen. Asuttuja reviirejä oli kaikkiaan 73 ja onnistuneita pesintöjä yhteensä 57. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan 83, ja poikasia/onnistunut pesintä oli 1,46 ja poikasia pari 1,14. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolta ovat 1,41 ja 0,85. Kuva 6. Merikotkan levinneisyys Pohjois-Suomessa vuonna

8 Taulukko 3. Merikotkan pesintätulos eliömaakunnittain Oulun ja Lapin lääneissä vuonna Eliömaantieteelliset alueet Yhteensä EnL InL SoL KiL PeP Ks OP Kn KP Reviirit Tunnettuja reviirejä Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana Tarkastettuja reviirejä Pesää rakennettu Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää Pareja Pesintä Pesintöjä yhteensä Epäonnistuneita pesintöjä Onnistuneita pesintöjä (poikaset) Poikasia (iso + pieni) Poikasia/onnistunut pesintä 1,00 1,33 1,48 0,00 1,50 1,33 1,63 1,00 2,00 1,46 1,48 Poikasia/asuttu reviiri (pesä tunnettu) 0,33 1,00 1,05 0,00 1,50 1,14 1,63 1,00 1,00 1,14 0,68 Poikasia/pari 0,33 1,00 1,05 0,00 1,50 1,14 1,63 1,00 1,00 1,14 0,68 Rengastettu Rengastetut Värirengastetut Prosentteina Pareja tarkastetuista Onnistuneita pesintöjä asutuista Epäonnistuneita pesintöjä asutuista Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista Tarkastettuja tunnetuista reviireistä Tarkastettuja reviirejä Pareja Onnistuneita pesintöjä Kuva 7. Merikotkan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät Pohjois-Suomessa

9 Tunturihaukka Kannan koko ja levinneisyys Tunturihaukan levinneisyysalue käsittää pohjoisimman Lapin tunturialueet eikä levinneisyydessä ole tapahtunut muutoksia viimeisen sadan vuoden aikana. Rekisterissä on lokakuun lopussa 2014 kaikkiaan 44 tunturihaukkareviiriä, joista 25 on ollut asuttuna vuosina Pesintä on todettu vastaavana aikana 12 eri reviirillä. Pesivän kannan koko on paria. Lähes kaikki Suomen tunturihaukat pesivät kalliolla, puupesintä on todettu kuudella eri reviirillä joko korpin, maakotkan tai piekanan rakentamassa pesässä. Pesintätulos 2014 Tunturihaukkojen pesintätulos oli edelleen erittäin heikko. Syynä huonoon pesintätulokseen oli edelleen tunturihaukan tärkeimmän saalislajin riekon vähäinen määrä. Asuttuja reviirejä, joilla emot olivat paikalla, todettiin kaikkiaan kolmetoista, mutta ainoastaan neljällä reviirillä todettiin pesintä ja näistä kolmen pesintä onnistui. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan seitsemän ja poikasia/onnistunut pesintä oli 2,30 ja poikasia/pari oli 0,54. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolta ovat 2,82 ja 1,23. Kuva 8. Tunturihaukan levinneisyys Suomessa vuonna

10 Taulukko 4. Tunturihaukan pesintätulos kunnittain vuonna Kunnat Yhteensä Enontekiö Inari Utsjoki Muu Reviirit Tunnettuja reviirejä Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana Tarkastettuja reviirejä Emo(t) reviirillä Pareja Pesintä Pesintöjä yhteensä Epäonnistuneita pesintöjä Onnistuneita pesintöjä (poikaset) Poikasia (iso + pieni) Poikasia/onnistunut pesintä 3,00 2,00 2,30 2,00 Poikasia/ asuttu reviiri (pesä tunnettu) Poikasia/pari 0 1,00 0,80 0,00 0,54 0,33 Rengastettu Rengastetut Värirengastetut Prosentteina Pareja tarkastetuista Onnistuneita pesintöjä asutuista Epäonnistuneita pesintöjä asutuista Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista Tarkastettuja tunnetuista reviireistä Tarkastettuja reviirejä Pareja Onnistuneita pesintöjä Kuva 9. Tunturihaukan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät

11 Kiitokset kaikille pesätarkastuksiin osallistuneille vapaaehtoisille, nimeltä mainituille sekä kaikille muille tarkastus- ja suojelutyöhön osallistuneille! Maakotka: Pirkka Aalto, Jarmo Ahtinen, Antero Autio, Ari Haikola, Juha Haikola, Pekka Helo, Vesa Hyyryläinen, Mikko Hänninen, Sven Jungell, Jaakko Junikka, Olli- Pekka Karlin, Kari Ketola, Arto Komulainen, Veikko Korhonen, Raimo Koskenkorva, Pertti Koskimies, Henry Laine, Kari Oittinen, Jouni Lamminmäki, Antti Leinonen, Kai Leppimäki, Ari Lyytikäinen, Janne Moilanen, Seppo Ojala, Jyrki Mäkelä, Olli Neulaniemi, Pekka Nyman, Pekka Peltoniemi, Jani Pihlman, Tuomo Puutio, Kalevi Rutonen, Jussi Ryssy, Jyrki Savolainen, Risto Sulkava, Matti Suopajärvi, Jani Suua, Jukka-Pekka Taivalmäki, Kalevi Tunturi, Turo Tuomikoski Muuttohaukka: Pirkka Aalto, Jarmo Ahtinen, Ari-Pekka Auvinen, Esa Karkkola, Markku Hukkanen, Vesa Hyyryläinen, Olli-Pekka Karlin, Kari Ketola, Veli-Matti Korpimäki, Pertti Koskimies, Juha Lohela, Jyrki Mäkelä, Olli Näyhä, Pekka Paarman, Esko Pasanen, Pekka Peltoniemi, Markku Pernu, Kai Pynssi, Pia Rännänen, Erik Saarnio, Matti Suopajärvi, Jani Suua, Reino Tihinen, Sami Timonen, Susanna Tuomainen, Hannu Tunturi, Kalevi Tunturi Merikotka: Jarmo Ahtinen, Ari-Pekka Auvinen, Pekka Helo, Markku Hukkanen, Olli-Pekka Karlin, Jouni Lamminmäki, Jyrki Mäkelä, Kari Oittinen, Seppo Ojala, Pekka Peltoniemi, Kalevi Rutonen, Jani Suua Tunturihaukka: Pertti Koskimies 11