Tilastoja koulujen kansainvälisestä toiminnasta lukuvuonna

Transkriptio

1 4A/17 Tilastoja koulujen kansainvälisestä toiminnasta lukuvuonna taustaa Valtakunnalliset tilastot peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisestä toiminnasta kerättiin neljättä kertaa keväällä 17. Kyselyllä kartoitettiin oppilaiden, opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön ulkomaanjaksoja sekä kotikansainvälisyyttä eli koulujen kansainvälistä toimintaa kotimaassa. Oppilaiden ja opiskelijoiden ulkomaanjaksot on tilastoinnissa jaettu vaihtooppilastoimintaan, jossa jaksot kestävät 6 kuukaudesta kokonaiseen lukuvuoteen, sekä muihin koulutyöhön liittyviin ulkomaanjaksoihin, joilla tarkoitetaan mm. ulkomaille suuntautuneita vaihtoja, vierailuja ja leirikouluja. Oppilaiden ja opiskelijoiden sekä koulun henkilökunnan muut kuin vaihto-oppilastoimintaan liittyvät ulkomaanjaksot ovat tyypillisesti osa laajempaa kansainvälistä yhteistyöhanketta; ne kestävät keskimäärin alle 15 vuorokautta. Vaihtooppilastoiminta keskittyy lukioihin. Kyselyyn vastasi 39 % peruskouluista ja 6 % lukioista. Yhteensä vastaajia oli 13; 5 peruskoulua ja 57 lukiota. Vastausaktiivisuus on noussut edelliseen vuoteen verrattuna, sillä vuonna 16 peruskouluista vastasi 4 % ja lukioista 47 %. Kyselyyn vastanneissa kouluissa toteutettiin lukuvuonna yhteensä 49 kansainvälistä hanketta. Kaikkiaan ulkomaille lähti 955 oppilasta ja opiskelijaa sekä 64 henkilökunnan edustajaa. Kouluihin tuli ulkomailta 476 oppilasta ja opiskelijaa sekä 3541 henkilöstön edustajaa. Lukuja käsitellään otoksena eli koulujen raportoimat ulkomaanjaksot suhteutetaan kaikkien koulujen kokonaisoppilasmäärään vuosittaisen vastausprosentin mukaisesti. Oletuksena on se, että vastanneet koulut muodostavat edustavan osajoukon kaikista kouluista. Tätä voidaan pitää perusteltuna, koska tiedetään, että moni kansainvälisessä toiminnassa aktiivinen koulu jätti vastaamatta kyselyyn.

2 FAKTAA EXPRESS 4A/17 Tilastoja koulujen kansainvälisestä toiminnasta lukuvuonna Kolmasosasta peruskouluja tehdään ulkomaanjaksoja Kyselyyn vastanneista peruskouluista 33 %:ssa tehtiin ulkomaanjaksoja. Eniten ulkomaanjaksoja tekivät opettajat ja koulun muu henkilöstö. Kyselyyn vastanneista peruskouluista lähes kaksi kolmannesta eli 6 % oli lähettänyt ulkomaanjaksolle omaa henkilökuntaansa ja 41 % vastaanottanut yhteistyökoulujensa henkilöstöä ulkomailta. Vastaavasti 36 % vastanneista oli lähettänyt ja 7 % vastaanottanut ulkomaanjaksolle oppilaita. Opettajien ja muun henkilökunnan ulkomaanjaksoja raportoineista peruskouluista lähti ulkomaille keskimäärin 5 henkilöstön edustajaa. Oppilaita lähettäneistä kouluista lähti keskimäärin 1 oppilasta, mikä vastaa kutakuinkin yhden luokan oppilasmäärää. Lukiolaiset tekivät kansainvälisiin hankkeisiin liittyviä ulkomaanjaksoja enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lukuvuonna % lukioista lähetti opiskelijoitaan ja 9 % henkilöstöään ulkomaille, noin puolet vastaanotti vierailijoita ulkomailta. Reilut kaksi kolmannesta lukioista raportoi ulkomaanjaksoista Ulkomaanjaksoja tehdään lukioissa enemmän kuin peruskouluissa: kyselyyn vastanneista lukioista niitä oli 7 %:lla lukuvuonna Näistä 34 % oli lähettänyt ja 41 % vastaanottanut vaihtooppilaita. Keskimäärin yhdestä lukiosta lähti 11 ja sinne tuli 6 vaihto-oppilasta. Vaihto-oppilaiden lukumäärät ovat hieman laskeneet edelliseen lukuvuoteen verrattuna, mikä mahdollisesti johtuu siitä, että hinnat ovat nousseet vaihtooppilasjärjestötoiminnan muututtua verotettavaksi. Opiskelijoiden muita koulutyöhön liittyviä ulkomaanjaksoja tehtiin sen sijaan enemmän kuin vuotta aikaisemmin. 6 % kansainvälisiin hankkeisiin osallistuneista lukioista lähetti ja noin puolet vastaanotti opiskelijoita muulle ulkomaanjaksolle. Lähtijöitä oli keskimäärin 4 ja tulijoita 9 lukiota kohti. Lähes kaikki eli 9 % kansainvälisiin hankkeisiin osallistuneista lukioista lähetti opettajiaan ja muuta henkilöstöään ulkomaille. Lähtijöitä oli keskimäärin yhtä lukiota kohti. Yli puolet lukioista sai vastaavasti henkilökuntavieraita ulkomailta. Keskimäärin yhteen lukioon tuli vierailijaa. Suomesta Suomeen Vaihto-oppilaat Muut opiskelijoiden ulkomaanjaksot Opettajat Vaihto-oppilaat Muut opiskelijoiden ulkomaanjaksot Opettajat Lukioiden lkm Peruskouluista ulkomaanjaksoille lähtevät ennen kaikkea opettajat ja muu henkilökunta. YHÄ USEAMPI LUKIOLAINEN LÄHTEE ULKOMAILLE Lukuvuonna ulkomaanjaksolle lähti joka 9. lukiolainen eli 11 % kaikista lukioiden oppilaista. Tämä osuus on saatu, kun lähtijöiden määrä on suhteutettu kaikkien tilastointiin osallistuneiden lukioiden oppilasmäärään. Lähtijöiden osuus on hieman kasvanut edelliseen lukuvuoteen verrattuna. Peruskoululaisten ulkomaanjaksot ovat suhteessa paljon vähäisempiä, mikä on luonnollista, koska oppilaiden kokonaismäärässä ovat mukana kaikki peruskoululaiset pienistä ekaluokkalaisista lähtien. Ulkomaanjaksolla olleiden osuus oli yhden prosentin luokkaa eli maailmalle lähti joka 1. oppilas. Kotikansainvälisyydellä onkin peruskouluissa merkittävämpi rooli. Enemmistö sekä peruskouluista että lukioista ulkomaanjaksolle lähtevistä oppilaista ja opiskelijoista on tyttöjä. % lukioista, joilla on ulkomaanjaksoja Ulkomaanjaksoja keskimäärin/lukio Taulukko 1. Ulkomaanjaksot lukioissa lukuvuonna 16 17

3 3 FAKTAA EXPRESS 4A/17 Tilastoja koulujen kansainvälisestä toiminnasta lukuvuonna ,1 11,1 Peruskouluissa näkyvintä kansainvälisyyttä ovat kotikansainvälisyyden eri muodot. 1,6 1,1 Suomesta peruskoulut Suomesta lukiot Kuvio 1. Ulkomaanjaksot peruskouluissa ja lukioissa suhteutettuna tilastointiin osallistuneiden koulujen oppilasmääriin (%) Yleisin yhteistyömaa on vuodesta toiseen Saksa Yhteensä 1644 Suomesta Suomeen Saksa Ranska Italia Espanja Venäjä Ruotsi Viro Britannia Yhdysvallat Kiina Saksa on koulujen yleisin yhteistyömaa sekä kansainvälisissä hankkeissa että vaihto-oppilastoiminnassa toteutetuissa ulkomaanjaksoissa. Toiseksi on noussut Ranska ja kolmanneksi Italia. Myös Yhdysvaltoihin menee ja sieltä tulee paljon vaihto-oppilaita. Kiina mahtui niin ikään 1 suosituimman yhteistyömaan joukkoon. Suosikkilistalla olevat maat ovat pysyneet lähes samoina jo vuosien ajan. Suomalaisiin kouluihin tulee yhä enemmän aasialaisia opettajavierailijoita. Muuten ulkomaanjaksot ovat peruskouluissa ja lukioissa hyvin Eurooppakeskeisiä etenkin, kun tarkastellaan Suomesta ulkomaille suuntautuvia jaksoja. KUVIO. 1 yleisintä yhteistyömaata oppilaiden ja opiskelijoiden ulkomaanjaksoissa lukuvuonna Lähteneet oppilaat % Tulevat oppilaat Lähteneet Tulevat opettajat ja opettajat ja % muu henkilöstö % muu henkilöstö % Aasia Afrikka Eurooppa Latinalainen Amerikka ja Karibia Pohjois-Amerikka Oseania Yhteensä ,6,1 93,1,3,7, ,6,1 4,1,9 4,9, ,,5 94,, ,4, 66,5,7 4,9,3 Taulukko. Ulkomaanjaksot maanosittain lukuvuonna 16 17

4 4 FAKTAA EXPRESS 4A/17 Tilastoja koulujen kansainvälisestä toiminnasta lukuvuonna Maakunnista aktiivisimmat ovat Uusimaa ja Pohjois-Karjala Aktiivisimmin peruskoululaisiaan ja lukiolaisiaan ulkomaanjaksoille lähettävät maakunnat olivat lukuvuonna Uusimaa ja Pohjois-Karjala. Tämä selviää, kun ulkomaanjaksolla olleiden lukumäärä suhteutetaan maakunnan koko oppilasmäärään. Keski-Suomi oli ainoa maakunta, jossa ulkomaanjaksolle tulevien oppilaiden ja opiskelijoiden määrä oli suurempi kuin lähtijöiden määrä. Keski-Suomi on maakunnista ainoa, jossa ulkomaanjaksolle tulijoita on enemmän kuin lähtijöitä. Uusimaa,1 4, Pohjois-Karjala 4,7 Keski-Pohjanmaa,9 4, Pohjanmaa 1,5 4,1 Varsinais-Suomi,9 4,1 Etelä-Pohjanmaa 1,9 4, Etelä-Savo 1,5 3,9 Kainuu 3,1 Etelä-Karjala,1 3,1 Suomeen Satakunta 1, 3, Suomesta Pirkanmaa 1,,9 Keski-Suomi, 3, Kanta-Häme 1,1,3 Kymenlaakso 1,3, Pohjois-Pohjanmaa,5, Lappi 1,3 1, Päijät-Häme,7 1,7 Pohjois-Savo,,9 Ahvenanmaa - Åland, 1,, 3, 4, 5, 6, Kuvio 3. Oppilaiden ja opiskelijoiden ulkomaanjaksot suhteessa koulujen kokonaisoppilasmäärään maakunnittaisen vastausprosentin mukaan lukuvuonna 16 17, %

5 5 FAKTAA EXPRESS 4A/17 Tilastoja koulujen kansainvälisestä toiminnasta lukuvuonna Oppilas- ja opiskelijaliikkuvuutta rahoitetaan monesta lähteestä Kaksi kolmannesta eli liki 67 % oppilaiden ja opiskelijoiden ulkomaanjaksoista sai rahoitusta koulun ulkopuolelta. Yleisin rahoittaja oli Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelma, jonka avulla toteutettiin 33 % peruskoulujen ja lukioiden hankkeista. Luvut ovat pysytelleet kutakuinkin ennallaan viime lukuvuoteen verrattuna. Aiempien tilastointikertojen tapaan merkittäviä oppilaiden ulkomaanjaksojen rahoittajia olivat vanhemmat. Yleensä heidän panoksensa täydentää muuta ulkopuolista rahoitusta. Vanhempien rahoituksen merkitys korostui tällä kertaa lukiolaisten kohdalla, kun taas peruskouluissa vanhempien rahoitusosuus laski ja Erasmus+ -ohjelman osuus kasvoi. Muita ulkopuolisia rahoituslähteitä olivat erilaiset säätiöt ja seurat. Merkittävin ulkopuolinen rahoittaja oppilaiden ja opiskelijoiden ulkomaanjaksoissa on EU:n Erasmus+ -ohjelma. Rahoitus Erasmus+ Nordplus Junior Muu pohjoismainen rahoitus Opetushallitus Koulutuksen ylläpitäjä/kunta Aluehallintovirasto Vaihto-oppilasjärjestöt (esim. YFU, AFS, Rotary ry) Vanhemmat Muu rahoittaja, mikä? Ei ulkopuolista rahoitusta Yhteensä Liikkuvuushankkeiden Liikkuvuus- Liikkuvuus- lkm hankkeiden lkm hankkeiden lkm peruskouluissa % lukioissa % kaikki % ,1 1,3,3,3 3,6 5,7, 9, ,5 3,5,5 7,7 13,9 13,3 35, ,5 1, 3, 3, 4,6 1,5 11,9 3, Taulukko 3. Oppilaiden ja opiskelijoiden ulkomaanjaksojen rahoituksen jakaantuminen lukuvuonna 16 17

6 6 FAKTAA EXPRESS 4A/17 Tilastoja koulujen kansainvälisestä toiminnasta lukuvuonna Muiden maiden ja kulttuurien edustajien vierailuja 5 Kansainvälisiä teemapäiviä ja työpajoja 34 Globaalikasvatukseen ja kestävään kehitykseen liittyvää opetustarjontaa (esim. Unesco-koulutoimintaa, Maailmankoulua, kummilapsitoimintaa, taksvärkkiä, ilmastokampanjoita) 31 Tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvaa kv-yhteistyötä (esim. etwinning) 19 Kansainvälistäviä opintokokonaisuuksia 13 Muuta 1 Erasmus-koulussa toimintoon liittyviä vierailuja 1 Kansainvälisiä kielitutkintoja (esim. Delf, Sprachdiplom) 3 Kansainvälisiä TET-jaksoja Kuvio 4. Kotikansainvälisyyden muotoja kouluissa, % Kansainvälisyys on kouluissa moninaista Kotikansainvälisyyttä koskevaan kyselyosioon vastasi 67 % lukuvuoden tilastointiin osallistuneista kouluista. Vastaukset osoittavat, että ulkomaanjaksojen lisäksi kouluissa on runsaasti myös muuta kansainvälistä toimintaa. Erityisesti peruskoulussa keskeisessä asemassa on kotikansainvälisyys. Yleisin kotikansainvälistymisen muoto ovat muita maita ja kulttuureja edustavat vieraat, joita vastaanotti puolet kouluista. Kolmannes oli järjestänyt kansainvälisiä teemapäiviä ja työpajoja tai tarjonnut globaalikasvatukseen ja kestävään kehitykseen liittyvää opetusta. Muita kotikansainvälisyyden muotoja olivat esimerkiksi leirikoulut ja erilaiset luokkien tekemät vierailut. Kotikansainvälisyyteen laskettavaa toimintaa harjoittaneista kouluista neljännes eli 6 % oli osallistunut myös kansainvälisiin hankkeisiin, jotka enimmäkseen olivat Erasmus+ -hankkeita. Joka kymmenes kouluista osallistuu kansainvälisten järjestöjen, kuten Unicefin, Unescon ja Plan Internationalin toimintaan. Opetushallitus on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimiva virasto, joka vastaa koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja elinikäisen oppimisen kehittämisestä sekä kansainvälisyyden edistämisestä. ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN (painettu) ISSN 4-96x (pdf) Kuvaajat: Satu Haavisto, Mikko Lehtimäki ja Davide Pavone. OPETUSHALLITUS Hakaniemenranta 6, PL 3, 531 Helsinki, puh