Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Transkriptio

1 Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisen koulutuksen kentällä Leonardo-ohjelman infotilaisuus, Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa Kansainvälistyminen on olennainen osa ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaa. Opiskelijat suorittavat enenevässä määrin opintoja ulkomailla. Oppilaitosten opettajat ja johto kehittävät osaamistaan ja antamaansa koulutusta kansainvälisten kumppaneiden kanssa erilaisissa yhteistyöprojekteissa. Ammatillisen koulutuksen vientihankkeita on toteutettu jo pitkään, mutta vaihtelevilla käytännöillä. Ammatillisen koulutuksen eurooppalaisen yhteistyön tavoitteena on lisätä ammatillisen osaamisen vertailtavuutta Euroopassa ja näin edistää ammatillisessa koulutuksessa olevien ja ammatillisen tutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta sekä eurooppalaisten työmarkkinoiden kehittymistä. Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä (ECVET) edistää liikkuvuutta ja tutkintojen vertailtavuutta.

2 Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa 90. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden, tutkinnon suorittaneiden ja opetushenkilöstön liikkuvuutta lisätään edelleen: pitkäkestoista opiskelijaliikkuvuutta lisätään 30% ja opettajien kansainvälisiä työelämäjaksoja ja muuta liikkuvuutta 20 % sekä kansainvälinen vertaisoppiminen ja arviointi tuetaan. 91. Vaikutetaan aktiivisesti eurooppalaisen ammatillisen koulutuspolitiikan tavoitteenasetteluun ja edistetään Kööpenhaminan prosessia Suomessa. 92. Lisätään ammatilliseen koulutukseen liittyvää opetushallinnon ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien verkostojen yhteistyötä Euroopan unionin ulkopuolisten maiden kanssa. 93. Tehostetaan ulkomailla suoritettujen opintojen, työssäoppimisen ja työkokemuksen hyväksilukemista osana ammatillisen tutkinnon suorittamista. KESUn taustalla EU:n Kööpenhaminan prosessi Saanut alkunsa 2001 Bryggessä Kööpenhaminan julistus 2002 Seurantakokoukset Maastricht, Helsinki, Bordeaux ja 2010 Brygge Yleiset tavoitteet Lisätä ammatillisen koulutuksen vetovoimaa, laatua ja suorituskykyä Lisätä osaamisen vertailtavuutta Lisätä liikkuvuutta

3 Kööpenhaminan prosessi - perusajatukset Koulutusjärjestelmät ovat erilaiset On lisättävä läpinäkyvyyttä Tarvitaan yhteistä näkemystä laadusta Yhteisiä työkaluja -> Näin lisätään keskinäistä luottamusta Saavutukset Ammatillisen koulutuksen painoarvo lisääntynyt Euroopassa ja kansallisella tasolla Yhteisten työkalujen kehitys (EQF, ECVET, ) Edistänyt keskinäistä oppimista 9/26/2012 Bryggen kommunikea 2010 Tavoitteita Ammatillisen koulutuksen vetovoima Taitokisat Liikkuvuus korostuu Opintosuoritusten siirtojärjestelmän (ECVET) toimeenpanon valmistelu Tutkintojen viitekehyksen (EQF) toimeenpano Laatusuosituksen (EQAVET) toimeenpano, kansallisten viitekehysten toteutus 9/26/2012

4 Kansainvälisyys kehittämisen ja laadun välineenä Opettajien osaaminen Opettajien ulkomaan työelämäjaksot Opiskelijat mukaan kehittämistyöhön esim. kumppanuushankket Organisaation osaaminen Kehittämishankkeet esim. laadunhallinta tai opettajakoulutus EuroSkills ja WorldSkills -toiminta Hallintohenkilöstön ja johdon asiantuntijavaihdot Yhteistyökumppaneiden osaaminen Esim. ulkomaisten työssäoppijoiden vastaanotto tai asiantuntijavaihtoja yritysten edustajille Opetussuunnitelmat Työelämän tarpeet ja ammattitaidot Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tausta ja haasteet

5 Kansainvälistymisen nykytila -tutkimus 2008 julkaistu tutkimus Laatua ja vaikuttavuutta kansainvälistymisen johtamiseen Ammatillisen peruskoulutuksen kansainvälistymisen nykytila Tutkimuksen tekijä HAMK, Ammatillinen opettajakorkeakoulu; tilaajana OPH ja CIMO Tutkimuksessa kolme osaa: 1) strategia-analyysi (60 aineistokokonaisuutta, 29 strategiaa) 2) kyselytutkimus (vastaajina 81 kv-koordinaattoria) 3) case-analyysi (valittiin seitsemän hyviä käytäntöjä ilmentävää oppilaitosta) Kansainvälistymisen nykytila -tutkimus Strategia-analyysi: Koulutuksen kansainvälisyyden ja laadun parantaminen nähdään tärkeänä, kiinnitetään usein huomiota organisaation imagoon Kiinnitetään huomiota opettajien tietojen ja taitojen kehittämiseen organisaation oppimisen ja kasvun näkökulmasta Strategioissa kuvataan laajalti toiminnan kasvun aikeita Harvoin esitetään kuitenkaan keinoja näiden tavoitteiden saavuttamiseen Kyselytutkimus ja case-analyysi Kyselyn antama kuva koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten kansainvälistymisestä vaikuttaa paljon monipuolisemmalta, laajemmalta ja laadukkaammalta kuin mitä kansainvälistymisstrategioista pohjalta olisi voinut olettaa

6 Kansalliset liikkuvuustilastot 2011 Opiskelijaliikkuvuus Suomesta kokonaisuudessaan 6566 henkilöä eli12,9 % Pitkäkestoiselle, vähintään 2 viikkoa kestävälle ulkomaanjaksolle lähti 3196 opiskelijaa (6,3 % aloittaneista), lisäystä edellisvuoteen 14,3 % Lyhytkestoiselle, alle 2 viikkoa kestävälle ulkomaanjaksolle lähti 3370 opiskelijaa (6,6 % aloittaneista), lisäystä edellisvuoteen 25 % Pitkäkestoiselle (vähintään 5 vrk) ulkomaanjaksolle opettajia ja muuta henkilöstöä lähti 1917 henkilöä, laskua edellisvuoteen 1 % Lisäksi lyhytkestoiselle (alle 5 vrk) ulkomaanjaksolle opettajia ja muuta henkilöstöä lähti 2692 henkilöä. Kansalliset liikkuvuustilastot 2011 Valtaosa liikkujista on naisia Useimmat liikkujat opiskelevat ammatillista perustutkintoa ja opiskelijaliikkuvuuden tarkoituksena oli useimmiten työssä oppiminen (92 %) Opiskelijaliikkuvuuden keskimääräinen kesto oli 6 viikkoa Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuusjaksot 1,3 viikkoa. Sekä opiskelijoiden että opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus on keskittynyt Eurooppaan. Suomalaisopiskelijoiden yleisimmät kohdemaat olivat Viro, Espanja, Ruotsi, Saksa ja Britannia Suomeen tulleiden opiskelijoiden yleisimmät kotimaat olivat Saksa, Ranska, Venäjä, Viro ja Espanja Opiskelijaliikkuvuudessa järjestelyt hoidettiin useimmiten Leonardo da Vinci -ohjelman avulla (39 %) tai oppilaitoksen omalla rahoituksella (39 %)

7 Pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain, 10 yleisintä Tutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto Liiketalouden perustutkinto Matkailualan perustutkinto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Sähköalan perustutkinto Rakennusalan perustutkinto Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Autoalan perustutkinto Catering-alan perustutkinto Opiskelijoita Suomesta Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus tutkinnoittain, 10 yleisintä Tutkinto Muu tehtävä (esim. hallintohenkilöstö) Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Liiketalouden perustutkinto Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto Muu koulutus (esim. kieltenopettajat) Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Sähköalan perustutkinto Kone- ja metallialan perustutkinto Autoalan perustutkinto Muu tutkinto, mikä? Henkilökuntaa Suomesta

8 Lisätietoja ja tarkemmat tilastot opiskelijoiden_ja_oppilaitosten_henkilokunnan_ kansainvalinen_liikkuvuus Opiskelijaliikkuvuuden kehitys Suomesta Suomeen Lisätietoja ja tarkemmat tilastot opiskelijoiden_ja_oppilaitosten_henkilokunnan_ kansainvalinen_liikkuvuus

9 Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuuden kehitys Suomeen Suomesta Lisätietoja ja tarkemmat tilastot opiskelijoiden_ja_oppilaitosten_henkilokunnan_ kansainvalinen_liikkuvuus Kansainvälisen toiminnan strategiatyön malli

10 Vahvuutena kansainvälisyys -opas 2010 julkaistu opas Vahvuutena kansainvälisyys Kansainvälisen toiminnan strateginen suunnittelu ammatillisessa koulutuksessa Oppaan julkaisija Opetushallitus ja tekijöinä CIMO, Suomen liikemiesten kauppaoppilaitos, Omnia ja SkillsFinland Tarkoituksena helpottaa kansainvälisen toiminnan näkyväksi tekemistä ja linkittämistä oppilaitoksen ydintoimintaan ja kehittämiseen ena_kansainvalisyys_- _Kansainvalisen_toiminnan_strateginen_suu nnittelu_ammatillisessa_koulutuksessa.pdf Vahvuutena kansainvälisyys - strategiamalli Toimintasuunnitelma Tavoitteet Visio Toiminta-ajatus Ydinosaaminen Arvot Toimintaympäristö Vahvuutena kansainvälisyys-opas, 2010

11 Kv-strategian keskeiset sisällöt Johdanto taustoitus ja liityntä päästrategiaan Toiminta-ajatus kv-strategian näkökulma Visio johdettuna päästrategiasta Arvot - Kv-strategian rooli oppilaitoksen arvojen toteutumisessa Asiakkaat/hyödyntäjät ja kumppanit/verkostot Ydinosaaminen Kehittämisen painopisteet (4-6) Uudistaminen ja seuranta Kansainvälisen näkökulman sisällyttäminen strategiatyöhön Toimintaympäristö Toimintaympäristön muutokset, tulevaisuuden ammatit ja osaamisvaatimukset Kansalliset ja EU-tason vaatimukset Visio Millainen oppilaitos olemme 2020? Miten olisimme nykyistä laadukkaampi ja kilpailukykyisempi? Toiminta-ajatus, ydinosaaminen ja arvot Miten kansainvälisyys näkyy toiminta-ajatuksessa? Mikä on organisaatiomme kv-ydinosaaminen? Miten organisaation arvot näkyvät kv-toiminnassa?

12 Kansainvälisen näkökulman sisällyttäminen strategiatyöhön Tavoitteet Miten organisaation strategisissa tavoitteissa näkyy kansainvälisyys? Mitä tavoitteita tulisi asettaa, jotta visio toteutuu kansainvälisen toiminnan alueella? Toimintasuunnitelma Mitkä ovat ne konkreettiset toimenpiteet lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, jolla strategiset tavoitteet saavutetaan? Onko vaihtoehtoisia toimenpiteitä? Miten rahoitetaan ja resurssoidaan? Toimeenpanossa huomioitavaa Organisaatio: henkilö/t, ryhmä tai tiimi Yhdessä tekeminen, päivitys Henkilöresurssit Yhteistyöverkostot Toimintamuodot: Opiskelija- ja opettajaliikkuvuus Saapuvat opiskelijat ja opettajat Kilpailutoiminta Kehittämishankkeet Tutkintojen perusteet Kotikansainvälistyminen WAU! Toiminnan arviointi ja parantaminen Tilastointi

13 Tukimateriaalia webissä Vahvuutena kansainvälisyys oppaan tueksi julkistettu e-osio CIMOn webissä, täydentää opasta. Käytännön esimerkkejä, ohjeita ja työkaluja. Kokonaisuudet ryhmitelty laatuympyrän mukaisesti otsikoiden Suunnittele, Toteuta, Arvioi ja Paranna alle Materiaalia kansainvälisen toiminnan organisointiin, resursointiin, hallintoon, laatuun, riskeihin, hankkeisiin ja vaikuttavuuteen. Paljon sisältöä, mutta ei heti valmiina - täydentyy koko ajan, paljolti myös käyttäjien ansiosta. Kansainvälisen toiminnan resursseja CIMOn kysely 2012

14 Kansainvälisen toiminnan resursseja (1/4) Kysely osana vuosittaista liikkuvuustilastointia Ensimmäinen kerta % vastasi (125 oppilaitosta/tunnukset oli luotu 276 oppilaitokselle) Henkilöstöresurssit suhteessa strategian tavoitteisiin? Ei ollenkaan tai huonosti n. 14% Tyydyttävästi 50% Hyvin tai erittäin hyvin n. 31% Budjettiresurssit suhteessa strategian tavoitteisiin? Huonosti n. 10% Tyydyttävästi 52% Hyvin tai erittäin hyvin n. 31% Kansainvälisen toiminnan resursseja (2/4) Kokopäiväinen kv-päällikkö? n. 25% Puolipäiväinen kv-päällikkö? n. 17% Kv-tiimi? n. 43% Muita resursseja? n. 62% Opettajat tai muu henkilöstö osallistuu? Ei ollenkaan tai huonosti n. 14% Tyydyttävästi 41% Hyvin tai erittäin hyvin n. 44%

15 Kansainvälisen toiminnan resursseja (3/4) Erillistä kv-määrärahaa? n. 66% Opiskelijaliikkuvuuteen? n. 56% Opettajaliikkuvuuteen? n. 50% Kehittämishankkeisiin? n. 25% Vaihtelu? Pienentynyt n. 16% Pysynyt samana 51% Kasvanut n. 23% Kansainvälisen toiminnan resursseja (4/4) Ulkopuolista kv-rahoitusta? n. 75% Opiskelijaliikkuvuuteen? n. 66% Opettajaliikkuvuuteen? n. 56% Kehittämishankkeisiin? n. 46% Vaihtelu? Pienentynyt n. 22% Pysynyt samana 29% Kasvanut n. 38%

16 Leonardo-ohjelman mahdollisuudet Hankeideoiden konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT, ym. Hyvä hankeidea = onnistunut tavoitteiden yhteensovittaminen HANKE HAKUKIERROSTEN PAINOPISTEET LEONARDO-OHJELMAN TAVOITTEET LEONARDO-OHJELMAN KONTEKSTI: ET2020, KÖÖPENHAMINAN PROSESSI, BRYGGE

17 Millaista toimintaa Leonardo-ohjelma rahoittaa? Liikkuvuushankkeet Opiskelija- ja harjoittelijavaihdot Asiantuntijavaihdot (Liikkuvuussertifikaatti) Kehittämishankkeet Innovaatioiden siirto Innovaatioiden ja hyvien käytäntöjen kehittäminen Temaattiset verkostot Täydentävät toiminnot Kumppanuushankkeet Valmistelevat vierailut Kiitos mielenkiinnosta! mika.saarinen(a)cimo.fi