AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ
|
|
- Ahti Manninen
- 10 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FAKTAA EXPRESS /2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1 NUMERO 1/20 3/20 AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ Tuloksia aikuiskoulutuksen kansainvälisyysselvityksestä Taustaa Aikuiskoulutus on kansainvälistynyt ripeästi EU-ohjelmien ja pohjoismaisen yhteistyön vauhdittamana 2000-luvun vaihteesta lähtien. Grundtvig, Euroopan unionin vaihto- ja yhteistyöohjelma aikuiskoulutukselle, käynnistyi vuonna Se sai jatkoa seuraavalla, vuonna 200 käynnistyneellä ohjelmakaudella, jolloin siitä tuli yksi EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelman alaohjelmista. Grundtvigin lisäksi aikuiskoulutukselle on suunnattu pohjoismais-balttilainen Nordplus Aikuiskoulutus -ohjelma. CIMO teetti alkuvuodesta 20 selvityksen, jossa tarkasteltiin aikuiskoulutusta järjestävien organisaatioiden osallistumista CIMOn hallinnoimiin ohjelmiin vuosina Selvityksessä tarkasteltiin lisäksi aikuiskoulutuksen osallistumista EU:n ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci -ohjelmaan, josta mukaan poimittiin aikuiskoulutusorganisaatioiden toteuttamat liikkuvuudet ja hankkeet. Selvityshanke sisälsi sekä tilastollisen tarkastelun että laadullisen osion, jossa perehdyttiin haastattelujen avulla kansainväliseen hanketoimintaan aktiivisesti osallistuneiden organisaatioiden hyviin käytäntöihin. Selvityksen laati KM Jenni Pätäri. Kansainvälisen yhteistyön vaikuttavuus ja tuloksia: 1. Yhdessä tekemisestä on saatu valtavasti iloa. 2. Henkilöstön osaaminen on kehittynyt. 3. Henkilökunnan välinen yhteistyö on tiivistynyt. 4. Opisto on verkostoitunut ja saanut paljon uusia kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. 5. Hankkeiden myötä on syntynyt uusia kursseja ja opetusmateriaaleja sekä on kehitetty uusia opetusmenetelmiä. 6. Opiston näkyvyys ja profiili ovat vahvistuneet alueellisesti, kansallisesti sekä kansainvälisesti. (Sastamalan opisto) Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus /// Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete /// Centre for International Mobility
2 FAKTAA EXPRESS 3/20 AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ S. 2 Hankkeelle on eduksi, että se on mahdollisimman fokusoitu ja että sen tavoite sekä suunnitelma ovat mahdollisimman yksinkertaisia. Koska osallistujat puhuvat eri äidinkieltä, on yksinkertaisiakin asioita helppo ymmärtää eri tavoin. (THL) Hanketoiminnan muutos on kietoutunut nopeaan yhteiskunnalliseen ja tietotekniseen muutokseen: opistolla ja sen kansainvälisellä hanketoiminnalla on yhä korostuneempi merkitys ihmisten uudenlaisiin tarpeisiin vastaamisessa ja taitojen tukemisessa. (Sastamalan opisto) Suomalaisten aikuiskoulutusorganisaatioiden osallistuminen CIMOn ohjelmiin vuosina Ohjelma Yhteensä Grundtvig-ohjelma Liikkuvuuksia Hankkeita ja workshopeja Nordplus Aikuiskoulutus Hankkeita ja verkostoja Liikkuvuuksia Leonardo da Vinci -ohjelma Liikkuvuushankkeita Joissa partnereita yhteensä* Kehittämishankkeita kumppanuus- ja innovaation siirtohankkeet *Osa liikkuvuushankkeista on toteutettu kansallisen tai paikallisen partneriryhmän kanssa, jolloin partneriorganisaatiot on otettu mukaan selvitykseen. Leonardo-ohjelmassa aikuiskoulutusorganisaatioiksi laskettiin varsinaisten aikuiskoulutusorganisaatioiden (esim. kansanopisto, ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, yliopiston täydennyskoulutuskeskus) lisäksi järjestöt sekä yritykset. Liikkuvuustilastot eivät ole verrannollisia eri ohjelmien kesken. Grundtvig -ohjelmassa liikkuvuudet ovat yksilöllisiä, jolloin liikkujana on aina yksi henkilö. Nordplus Aikuiskoulutus -ohjelmassa liikkuvuushankkeessa voi olla 210 liikkujaa. Leonardo da Vinci -ohjelmassa puolestaan yhdessä liikkuvuushankkeessa on keskimäärin yli 30 liikkunutta henkilöä.
3 FAKTAA EXPRESS 3/20 AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ S. 3 Oppilaitoksessa ollaan erittäin tyytyväisiä hankerahoitukseen ja sen avaamiin mahdollisuuksiin. Hanketoiminta on ollut taloudellista sekä taloudellisesti merkittävää. Pohjoissuomalaisena kouluna kuitenkin korostuu hankerahoituksen niukkuus ja rahoitukselta toivottaisiin joustavuutta: esimerkiksi matkakulut vievät enemmän resursseja kuin eteläsuomalaiselta oppilaitokselta. (Oulun aikuislukio) Järjestöt ovat osallistumistilastojen kärkisijoilla kaikissa ohjelmissa Grundtvig -hankkeiden määrässä järjestöt ja kansalaisopistot jakavat johtoaseman. Kummatkin ovat osallistuneet 49 eri hankkeeseen (22 %) vuosina Grundtvig-ohjelmassa aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuudessa aktiivisinta oli kansalaisopistojen henkilökunta, jotka toteuttivat 5 liikkuvuutta (20 %). Toisena tulivat järjestöjen työntekijät. Nordplus Aikuiskoulutus -ohjelmassa järjestöt osallistuivat viidesosaan kaikista niistä hankkeista, joissa suomalaiset olivat mukana. Seuraavaksi aktiivisimpia olivat opintokeskukset ( %) sekä ammatilliset oppilaitokset (11 %). Mitkä järjestöt osallistuvat ohjelmiin? Kaikilla ohjelmaan osallistuvilla järjestöillä koulutus on yksi keskeinen toimintamuoto. Mukana on sosiaali- ja terveysalan järjestöjä ja kulttuuri-, ympäristösekä monikulttuurisuuden ja senioreiden parissa toimivia järjestöjä. Myös Leonardo da Vinci -ohjelman aikuiskoulutuksen toimijoista aktiivisimpia ovat olleet järjestöt, jotka ovat osallistuneet yhteensä 39 toimintoon (2 %); seuraavina tulevat ammatilliset oppilaitokset, 21 hanketta (15 %), sekä ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset, hanketta (11 %). Mukaan on laskettu sekä hankkeet että liikkuvuudet. Leonardoon osallistuvat järjestöt ovat työelämän järjestöjen lisäksi sosiaali- ja terveyssekä kulttuurijärjestöjä. Vastoin yleistä käsitystä ohjelmiin eivät osallistu vuodesta vuoteen samat organisaatiot. Selvityksen kohteena oleviin toimintoihin oli osallistunut yhteensä 518 eri aikuiskoulutusorganisaatiota. Näistä peräti 58 % oli osallistunut vain kerran. 24 kertaa osallistuneita oli 30 %, ja vain % osallistuvista organisaatioista oli osallistunut 5 kertaa tai sitä useammin. Hanketoiminta on 15 vuoden aikana muuttunut huomattavasti. Kansainvälinen toiminta on tullut koko ajan enemmän painopisteeseen. Kokonaisuutena se on muuttunut strategisemmaksi, systemaattisemmaksi, päämäärätietoisemmaksi sekä resursoidummaksi. Kansainvälisyys huomioidaan nykyisin näkyvästi organisaation toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa ja budjetissa, hankkeet puntaroidaan strategiaa vasten ja lopulliset päätökset hanketoiminnan käynnistämisestä tehdään johtoryhmässä. Kansainvälinen yhteistyö on nykyisin myös asiakaslähtöistä perustuen osaltaan oppilaitoksen asiakasorganisaatioissa esiin nouseviin tarpeisiin, joita nykyinen nopeasti muuttuva globaali toimintaympäristö sysää liikkeelle ennen näkemättömillä tavoilla. (TAKK)
4 FAKTAA EXPRESS 3/20 AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ S. 4 Prosessi ideasta suunnitelmaksi, suunnitelmasta hakemukseksi ja hakemuksesta toteuttamiseen on yllättävän pitkä. Kansainvälinen hanketoiminta ei ole nopean kehittämisen väline. Se perustuu pitkäjänteiseen suunnitteluun ja strategisesti määriteltyyn pitkän tähtäimen kehittämistarpeeseen. (TAKK) Aikuiskoulutusorganisaatioiden Grundtvig- ja Leonardo da Vinci -ohjelmista saama tuki Leonardo da Vinci Grundtvig Yhteensä: Leonardo da Vinci: Grundtvig; Nordplus Aikuiskoulutuksen tukisummia ei ollut suomalaisten organisaatioiden osalta saatavilla. Toiminta on kasvanut merkittävästi myös myönnetyn rahoituksen osalta. Käytettävissä ollut komission rahoitus on käytetty kokonaisuudessaan, ja täydentävää kansallista tukea Grundtvigohjelmaan on saatu opetus- ja kulttuuriministeriöltä. ISSN: ISBN (pdf) Kuvat: Ilari Mehtonen ja Merja Hannikainen
4/2002. Sonja Valjus. Virtual Mobility in Reality Selvitys tieto- ja viestintätekniikan käytöstä Leonardo da Vinciliikkuvuushankkeissa
4/2002 Sonja Valjus Virtual Mobility in Reality Selvitys tieto- ja viestintätekniikan käytöstä Leonardo da Vinciliikkuvuushankkeissa /1 /2 Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO CIMO Publications 4/2002
Asiantuntijuus ja verkostomainen yhteistyö viitekehys korkeakoulutettujen erikoistumiskoulutuksille
Asiantuntijuus ja verkostomainen yhteistyö viitekehys korkeakoulutettujen erikoistumiskoulutuksille FUTUREX Future Experts -projektin raportti Toim. Anne Rouhelo & Heli Trapp Asiantuntijuus ja verkostomainen
Etelä-Karjalan liitto. Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017
1 Etelä-Karjalan liitto Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 2 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Esipuhe...3 1 Johdanto...4 2 Etelä-Karjalan nykytila ja kehitysnäkymät...6 3
Ei vain tätä päivää varten. OK-opintokeskuksen ja sen jäsenjärjestöjen vuosien 2007-2009 koulutushankkeiden jälkikäteisarviointi
Ei vain tätä päivää varten OK-opintokeskuksen ja sen jäsenjärjestöjen vuosien 2007-2009 koulutushankkeiden jälkikäteisarviointi Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä 3 2. Johdanto, tausta ja asetelma 4 3. Toteutus,
AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO Ammatillisena peruskoulutuksena ja näyttötutkintona
AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO Ammatillisena peruskoulutuksena ja näyttötutkintona Oppaat ja käsikirjat 2012:10 Opetushallitus ja tekijät Oppaat ja käsikirjat 2012:10 ISBN 978-952-13-5196-9
Pieni opas kylien kansainvälistymiseen
Pieni opas kylien kansainvälistymiseen Mitä on kansainvälistyminen? Kansainvälistyminen on oppimista, siirtämistä, ymmärtämistä, verkostoitumista, kauppaa mutta erityisesti kansainvälistyminen on oman
Erasmus+ Ohjelmaopas. Mahdolliset kieliversioiden väliset merkitysristiriidat ratkaistaan englanninkielisen tekstin perusteella.
Erasmus+ Ohjelmaopas Mahdolliset kieliversioiden väliset merkitysristiriidat ratkaistaan englanninkielisen tekstin perusteella. Versio 3 (2015): 16/12/2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 7 A-OSA: YLEISTÄ TIETOA
CICERO Learning -selvitysraportti TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMINEN OPETUKSESSA JA OPISKELUSSA
CICERO Learning -selvitysraportti TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMINEN OPETUKSESSA JA OPISKELUSSA SISÄLLYS ESIPUHE.......................................................................................3
Varsinais-Suomen koulutusstrategia 2015+
Varsinais-Suomen koulutusstrategia 2015+ Sisältö 1. KOULUTUSSTRATEGIA YHTEINEN TAHDONILMAUS... 2 2. VISIO 2015+... 2 3. STRATEGISESTI TÄRKEIMMÄT KEHITTÄMISEN KOHTEET... 3 3.1 Ennakointi... 3 3.2 Hanketoiminta...
Hyvä medialukutaito. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Undervisnings- och kulturministeriet. Suuntaviivat 2013 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö Undervisnings- och kulturministeriet Hyvä medialukutaito Suuntaviivat 2013 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:11 Hyvä medialukutaito Suuntaviivat 2013
Itä-Suomen hankkeiden verkottuminen ja yhteistyö
Itä-Suomen hankkeiden verkottuminen ja yhteistyö Oili Kinnunen Teknologiakatsaus 199/2007 Itä-Suomen hankkeiden verkottuminen ja yhteistyö Oili Kinnunen Kuopion yliopisto Teknologiakatsaus 199/2007 Helsinki
Selvitys henkilökohtaisista koulutustileistä
Selvitys henkilökohtaisista koulutustileistä Soveltuvuus suomalaisen aikuiskoulutuksen rahoituksen uudistamiseksi. Väliraportti Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:12
Samuli Leveälahti. Koulutustarjonnan alue-ennakointiyhteistyön nykytila ja kehittämistarpeet
Samuli Leveälahti Koulutustarjonnan alue-ennakointiyhteistyön nykytila ja kehittämistarpeet Opetushallitus Moniste 4/2006 ISBN 952-13-2771-5 (nid.) ISBN 952-13-2772-3 (pdf) ISSN 1237-6590 Edita Prima Oy,
Ammattikorkeakoulutuksen työelämälähtöisyyden kehittäminen
Ammattikorkeakoulutuksen työelämälähtöisyyden kehittäminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 188/2009 Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus
Teknologiaohjelmat ja innovaatioiden kehittäminen muuttuvassa markkinaympäristössä
Teknologiaohjelmat ja innovaatioiden kehittäminen muuttuvassa markkinaympäristössä Arviointiraportti Mari Hjelt Ylva Gilbert Alina Pathan Teknologiaohjelmaraportti 7/2005 Helsinki 2005 Kilpailukykyä teknologiasta
TANSSIN TIEDOTUSKESKUKSEN STRATEGIA 2007-2012 JOHDANTO
1 TANSSIN TIEDOTUSKESKUKSEN STRATEGIA 2007-2012 JOHDANTO Tanssin Tiedotuskeskuksen strategiaprosessi aloitettiin vuoden 2006 alussa. Prosessi toteutettiin henkilökunnan ja puheenjohtajan muodostaman työryhmän
Selvitys ja kehittämisehdotukset ulkopuolisten nuorten osallisuuden vahvistamiseksi
0 Selvitys ja kehittämisehdotukset ulkopuolisten nuorten osallisuuden vahvistamiseksi 6.3.2015 Silta-Valmennusyhdistys ry 1 Sisällysluettelo Opetus- ja kulttuuriministeriölle... 2 1. TIIVISTELMÄ... 3 2.
Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliksi vuodesta 2014 alkaen
Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliksi vuodesta 2014 alkaen 1 2 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Muuttuva toimintaympäristö... 5 2.1 Osaaminen ja asiantuntemus työelämässä... 5 2.2 Alueiden kehittäminen
KOKO:n etukäteisarviointi. Loppuraportti
KOKO:n etukäteisarviointi Loppuraportti Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 57/2009 tommi ranta anssi uitto jarl matti anttila KOKO:n etukäteisarviointi Loppuraportti Työ- ja
TIETO OSALLISTAA OMAAN ELÄMÄÄN
TIETO OSALLISTAA OMAAN ELÄMÄÄN Raportti Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallisen koordinaatio- ja kehittämiskeskuksen toiminnasta sekä nuorten tieto- ja neuvontapalveluista Suomessa vuonna 2008
Maaseutu ja kansainvälinen yhteistyö
Maaseutu ja kansainvälinen yhteistyö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) kansainvälisen yhteistyön toimintastrategia 2010 2013 ja maaseutupolitiikan kansainvälisiä toimintatapoja Maaseutupolitiikan
Järjestöt ja kunta hyvinvointia edistämässä Näkökulmia järjestö-kuntayhteistyöhön
Järjestöt ja kunta hyvinvointia edistämässä kirja kuvaa ennaltaehkäisevän työn keskeisiä kehittämiskysymyksiä eri toimijoiden näkökulmista elämänkaaren vaiheet huomioiden. Kirja perustuu sosiaali- ja terveysjärjestöjen
laakeri .info www. työelämäyhteistyö sujuvaksi
laakeri www..info työelämäyhteistyö sujuvaksi Sisältö Työelämän ja ammatillisten oppilaitosten tuloksekas yhteistyö...3 Kokenut vs. uusi työpaikkaohjaaja...4 Oppia ja osaamisen arviointia työtä tekemällä...5
OSUVUUTTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYTTÄ AIKUISOPISKELUUN TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN VALTAKUNNALLISELLA KEHITTÄMISOHJELMALLA
Opetusministeriön valtakunnallinen ESR-kehittämisohjelma 2007-2013 OSUVUUTTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYTTÄ AIKUISOPISKELUUN TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN VALTAKUNNALLISELLA KEHITTÄMISOHJELMALLA TL 3:
SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUN, SEINÄJOEN AMMATILLISEN KORKEAKOULUOPETUKSEN KUNTAYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE 2004-2006
SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUN, SEINÄJOEN AMMATILLISEN KORKEAKOULUOPETUKSEN KUNTAYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE 2004-2006 Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK) ja Seinäjoen
TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ JA KOORDINOINTI
TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ JA KOORDINOINTI Tilannekuva elinikäisen ohjauksen kehittämisestä ELY-alueilla Syksy 2012 Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia LAITURI-projekti
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 -STRATEGIASTA
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 -STRATEGIASTA SISÄLLYS LUKIJALLE 3 1 MAAHANMUUTON NYKYTILA 5 1.1 Lyhyessä ajassa maahanmuuttomaaksi... 5 1.2 Maahanmuutto on monimuotoistunut...
Raili Hakala AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN VAIKUTUS OPETUSJÄRJESTELYIHIN JA OPETUSMENETELMIIN VAIN HYVIÄ AJATUKSIA VAI TODELLISTA TOIMINNAN MUUTOSTA?
Raili Hakala AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN VAIKUTUS OPETUSJÄRJESTELYIHIN JA OPETUSMENETELMIIN VAIN HYVIÄ AJATUKSIA VAI TODELLISTA TOIMINNAN MUUTOSTA? Opetushallitus ja tekijä Taitto: Tmi Eija Högman ISBN
Kimmo Kainulainen. Luovat alat ja Venäjä-yhteistyö näköaloja Itä-Suomesta
Kimmo Kainulainen Luovat alat ja Venäjä-yhteistyö näköaloja Itä-Suomesta Luovan Suomen julkaisuja 6 Luova Suomi / Luova Suomi Etelä-Savossa 2012 Kimmo Kainulainen Luovat alat ja Venäjä-yhteistyö näköaloja