Makrotaloustiede 31C Kevät 2017 Työmarkkinat

Transkriptio

1 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Työmarkkinat 1

2 Monisteen sisältö Työmarkkinoihin liittyviä käsitteitä Teorioita palkan ja tasapainotyöttömyyden määräytymisestä Kilpailulliset työmarkkinat Ammattiliitot Palkanasetanta-hinnanasetanta malli Työvoimavirtamalli 2

3 Työmarkkinoihin liittyviä käsitteitä Työikäinen väestö: vuotiaat (joskus 15-74) Työikäinen väestö = työvoima + työvoiman ulkopuolella olevat Työvoiman ulkopuolella: esim. eläkeläiset, kotiäidit, opiskelijat, laitoksissa olevat Työvoima = työlliset + työttömät 3

4 Koko väestö Alle 15 Yli 64 Työikäinen väestö Työvoimaan kuulumattomat Työvoima Työlliset Työttömät 4

5 15-64 vuotiaat työmarkkinastatuksen mukaan 5

6 EU-27 v

7 Työvoimaosuus = työvoima/työikäinen väestö (15-64); Kutsutaan myös työhön osallistumisasteeksi Lasketaan joskus myös vuotiaista Työttömyysaste = työttömät/työvoima Työllisyysaste = työllisyys/työikäinen väestö (15-64) Huoltosuhde = (työttömät + työvoiman ulkopuolella olevat (ml. <15 & >64))/ työlliset 7

8 8

9 Virallisen työttömyysasteen laskee Tilastokeskus. Työ- ja Elinkeinoministeriön työttömyysluvut poikkeavat näistä - TK: perustuu kyselyyn; TEM: Työvoimatoimistoissa kirjoilla olevat työttömät 9

10 Kausitasoittamattomat työttömyysluvut 10

11 Työttömyysaste Euroopassa,

12 Työhön osallistumisaste Euroopassa

13 Female Labour Force Participation 2009 Employment/ population ratio Oxford University Press, All rights reserved. Labour force participation rate Unemployment rate Belgium Canada Denmark Finland France Germany Ireland Japan Netherlands Norway Portugal Spain Sweden United Kingdom United States Source: OECD Employment Outlook 2007

14 Teorioita palkan ja työllisyyden määräytymisestä kilpailulliset työmarkinat: kysyntä ja tarjonta ammattiliittojen rooli: monopoliliitto, neuvottelumallit Yrityksellä markkinavoimaa palkan asetannassa: tehokkuuspalkkamalli, monopsoni (oligopsoni) ammattiliitto, epätäydellinen kilpailu hyödykemarkkinoilla: palkanasetantahinnanasetanta-malli 14

15 Työn tarjonta Johdetaan yksilöiden työn tarjonnasta Yksilöt valitsevat kulutuksen ja vapaa-ajan välillä, annettuna preferenssit ja budjettirajoite Tämä määrittää: Osallistutaanko työmarkkinoille vai ei (ns. ekstensiivinen marginaali) Paljonko tarjotaan työtunteja (ns. intensiivinen marginaali) Tarjontapäätös riippuu (reaali)palkasta 15

16 Budget Line and Choice: Optimal Choice B Consumption R Consumption Leisure 0 Work Oxford University Press, All rights reserved. slope =-w A Leisure

17 Wage Increase: Effect on Budget Line B Consumption R R Oxford University Press, All rights reserved. 0 A Leisure

18 Palkalla eri suuntaiset substituutio- ja tulovaikutukset Substituutio: palkan noustessa vähennetään vapaa-aikaa (lisätään työtä) ja kulutetaan lisää Tulovaikutus: palkan noustessa on varaa pitää enemmän vapaa-aikaa Normaalitapaus nouseva työn tarjontakäyrä Markkinoiden (aggregaatti) työn tarjonta loivempi kuin yksilöiden työn tarjonta Palkan noustessa markkinoille tulee lisää yksilöitä 18

19 Työn kysyntä Johdetaan yritysten työn kysynnästä Voiton maksimointi: työtunteja lisätään, kunnes rajatuotoksen arvo (hinta*rajatuotos) = reaalipalkka Rajatuotoksen arvo laskeva koska rajatuotos alenee ja/tai yrityksellä on markkinavoimaa (hinta alenee kun tuotantoa lisätään) Laskeva työn kysyntäkäyrä 19

20 The Production Function and the Labour Demand Curve Fig. 5.5 (f) Output (Y) A 2 A 1 (slope =w) 1 R 1 R 2 (slope =w ) 2 Labour w 1 Real wage w 2 MPL Oxford University Press, All rights reserved. L L 1 2 Labour

21 Reaalipalkka ja työpanos määräytyvät työtuntien kysynnän ja tarjonnan perusteella N=työikäiset, l=työtunnit/henkilö, L=kokonaistyötunnit Supply Real wage w A Voluntary Unemployment: N L Demand 0 Oxford University Press, All rights reserved L N Labour hours

22 Kysyntä-tarjonta-mallissa: L = työllisten työpanos Nl L = työvoiman ulkopuolella olevien potentiaalinen työpanos = vapaaehtoinen työttömyys Joten tässä ei-vapaaehtoinen työttömyys = 0 Ei-vapaaehtoista työttömyyttä voi esiintyä, jos reaalipalkka ei muutu riittävästi. Tällöin kysyntä ja tarjonta eivät aina tasapainota työmarkkinoita 22

23 Fig. 5.9 (a) Ei-vapaaehtoinen työttömyys, kun palkka yli tasapainotason Real wage Household labour supply w w B A Labour demand 0 Oxford University Press, All rights reserved Involuntary unemployment L s L Labour

24 Työtunneista työntekijämäärään: Oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että kaikki tekevät saman määrän työtunteja Tällöin työtuntien kysynnästä ja tarjonnasta saadaan suoraan työntekijämäärän kysyntä ja tarjonta Jatkossa merkintää L saatetaan vaihdellen käyttää kokonaistyötunneista tai työllisten lukumäärästä 24

25 Ammattiliitot Monopoliammattiliittomalli: ammattiliitto asettaa palkan maksimoidakseen hyötyään annettuna työn kysyntärajoite. Ammattiliitto saa hyötyä korkeasta työllisyydestä ja korkeasta reaalipalkasta Hyötyfunktio U = U(w,L) Indifferenssikäyrän kulmakerroin kertoo työllisyyden ja reaalipalkan rajakorvattavuusasteen liiton preferensseissä 25

26 Trade Unions Indifference Curves Real wage Real wage Real wage Employment Employment Employment (a) Average (b) Hard-line (c) Jobs-first kulmakerroin: dw/dl = - U L /U w Oxford University Press, All rights reserved.

27 Rajoitteena on kuitenkin työllisyyden aleneminen, kun palkka nousee Työn kysyntäkäyrä L=L D (w) budjettirajoitteena : ammattiliiton optimissa työn kysyntä sivuaa indifferenssikäyrää Työn kysynnän siirtyessä saadaan pisteet, jotka määrittävät ammattiliiton toiminnasta seuraavan työn tarjonnan (kollektiivinen työn tarjonta) Kollektiivinen työn tarjonta ylempänä kuin kilpailullinen tarjonta: voi esiintyä eivapaaehtoista työttömyyttä 27

28 The Collective Labour Supply Curve Real wage Labour Demand Collective Labour Supply 0 Oxford University Press, All rights reserved. Employment

29 Labour Market Equilibrium with a Trade Union Real wage w w B A Collective labour supply Household labour supply Labour demand 0 Oxford University Press, All rights reserved. L L Union-voluntary, individual-involuntary unemployment s L Labour

30 Muita ammattiliittomalleja: Neuvottelu palkasta, jonka jälkeen yritys määrittää työntekijämäärän (ns. right to manage) Neuvottelu sekä palkasta että työllisyydestä: tehokkaiden sopimusten malli Tuloksia ammattiliittomalleista: työttömyyskorvaus vaikuttaa positiivisesti palkkaan Korvauksen taso (korvaussuhde) ja kesto liiton neuvotteluvoima vaikuttaa positiivisesti palkkaan voidaan ajatella, että neuvotteluvoima riippuu negatiivisesti työttömyysasteesta 30

31 European Trade Unions: Membership and Coverage, Union membership (%) Union coverage (%) Country Structure UK Mostly crafts (TUC) Germany Umbrella/industrial (DGB, IG, (West Germany until 1990) Metall, Ver.di) Portugal Party, religious/ Umbrella (DGTP, UGT) Netherlands Party, religious (FNV, CNV, MHP) Greece occupational/ sectoral (GSEE, ADEDY) Spain Industrial, company level (CC.OO, UGT, ELA, CIGA) France Party, religious (CGT, CFDT, CGT-FO, CFTC, CFE-CGC) Memo: US Mostly local plant-level (AFL-CIO) n/a n/a Oxford University Press, All rights reserved. Source:

32 European Trade Unions: Membership and Coverage, Oxford University Press, All rights reserved. Union membership (%) Union coverage (%) Country Structure Sweden Umbrella (ILO, TCO, SAGO) Finland Umbrella (SAK, STTK, AKAVA) Denmark Umbrella (ILO, HK, FTF) Norway Umbrella (LO, AF, YS) Belgium Party, religious (ACV/ CSC, ABVV/ FGTB, ACLVB/ CGSLB) Mostly crafts in the ICTU, Ireland fragmented Austria Umbrella/industrial (ögb) Italy Party, religious (CGIL, CISL, UIL) Source:

33 Ei-vapaaehtoista työttömyyttä voidaan selittää myös muilla työmarkkinamalleilla Tehokkuuspalkkamalli: yritys asettaa palkan Eri variaatioita: Korkeampi palkka vaikuttaa suoraan tuottavuuteen Vähemmän ahkerasti työskentelevät irtisanotaan ja he joutuvat työttömiksi, korkeampi palkka merkitsee suurempaa kustannusta työttömyydestä Korkeampi palkka vähentää työntekijöiden vaihtuvuutta Käytännössä erilaisia tulospalkkio- ja kannustepalkkajärjestelmiä Monopsoni / oligopsoni: yrityksellä markkinavoimaa työn kysynnässä 33

34 Palkanasetanta-hinnanasetanta malli (WS-PS) Ottaa huomioon epätäydellisen kilpailun työ- ja hyödykemarkkinoilla Tarjonta: esim. edellä käsitelty kollektiivinen työn tarjonta; ajatellaan neuvotteluvoiman riippuvan työllisyystilanteesta Kysyntä: työn kysyntämalli jossa edellisen lisäksi oletetaan yrityksillä olevan hinnoitteluvoimaa tuotemarkkinoilla Tätä mallia käsitellään myöhemmin lisää 34

35 Edelliset teoriat korostavat tasapainotyöttömyyden ja (tasapaino)reaalipalkan yhteyttä Käytännössä reaalipalkka voi olla korkeampi kuin tasapainopalkka ja sopeutuu hitaasti sitä konden: työttömyys on tasapainotyöttömyyttä korkeammalla Toisaalta reaalipalkka voi alempi kuin tasapainopalkka ja sopeutuu hitaasti kohti sitä: työttömyys on tasapainotyöttömyyttä alhaisempi 35

36 Oxford University Press, All rights reserved

37 Työvoimavirrat TYÖLLISET TYÖTTÖMÄT TYÖMARKKI- NOIDEN ULKO- PUOLELLA 37

38 Työttömyyden analysointi virtojen avulla 38

39 39

40 Tarkastellaan virtoja työllisten ja työttömien välillä U = työttömät, L = työlliset, N = koko työvoima = U+L Oletetaan, että ei virtoja työmarkkinoiden ulkopuolelle tai ulkopuolelta Osuus f työttömistä työllistyy: työttömyys alenee määrällä fu (virta ulos työttömyydestä) Taustalla ajatus, että työttömät etsivät töitä ja yritykset etsivät työntekijöitä Kitka työmarkkinoilla saa aikaan sen, että esiintyy samanaikaisesti työttömyyttä ja avoimia työpaikkoja Osuus s työllisistä jättää työpaikkansa ja päätyy työttömiksi (vapaaehtoinen tai pakotettu työsuhteen päättyminen): työttömyys kasvaa määrällä sl (virta työttömyyteen) 40

41 Työttömyyden nettomuutos: U = sl - fu Työttömyys pysyy ennallaan, kun U = 0 sl = fu Koska N = L + U, tästä seuraa s(n-u) = fu ja sn = (f + s)u Tasapainotyöttömyysaste: u = U/N = s/(f + s) du/df = -s/(f + s) 2 < 0 työn löytämisasteen nousu alentaa työttömyysastetta du/ds = f/(f + s) 2 > 0 työsuhteiden päättymisasteen nousu nostaa työttömyysastetta 41

42 Työttömyyteen voidaan vaikuttaa toimenpiteillä, joilla f nousee tai s alenee Esimerkiksi irtisanomissuoja alentaa termiä s, mutta voi muodostaa kynnyksen uusien työntekijöiden palkkaamiseen ja siten alentaa myös termiä f Vastaavasti irtisanomissuojan purkaminen nostaa sekä molempia, f ja s Termiin f (työpaikkojen löytymisaste) vaikuttavat mm. Työttömyysturva (insentiivit etsiä töitä) Työnvälityksen tehokkuus 42

43 Tämä malli perustuu etsintäteoriaan Palkka epäsuorasti mukana Palkka vaikuttaa siihen, kannattaako yritysten luoda uusia työpaikkoja (f) ja siihen, kannattaako pitää olemassaolevia työntekijöitä (s) Palkka määräytyy yhdessä työttömyysasteen kanssa 43

44 44

45 Table 5.9 (a) Unemployment: Eligibility Conditions/Benefits 2007 Table 5.9 (a): Unemployment Benefits/Eligibility Oxford University Press, All rights reserved Sources: see text

46 Table 5.9 (b) Unemployment: Eligibility Conditions/Benefits 2007 Table 5.9 (b): Unemployment Benefits/Eligibility Oxford University Press, All rights reserved Sources: see text

47 Työttömyysturvan kesto (kk),

48 Irtisanomissuoja,

49 Irtisanomissuoja (employment protection legislation, EPL) ja työllisyysaste 49

50 Beveridge-käyrä Työttömyyden ja avoimien työpaikkojen yhteys Käyrän siirtyminen ylöspäin merkitsee työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien lisääntymistä: samanaikaisesti on entistä enemmän sekä työttömiä että täyttämättömiä työpaikkoja Alueelliset ja ammatilliset kohtaanto-ongelmat 50

51 Beveridge-käyrä Suomessa 51

52 52

53 53