SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2007

Transkriptio

1 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2007 Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 68/2008 Jussi Mätye ISSN

2 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa äsitellää Sorsajoe sähöoealastus- ja oeravustustuloset seä atisaoealastuste tuloset vuodelta Sähöoealastusissa tavattii aiiaa 7 eri alalajia, joista yleisimpiä voidaa maiita iveuoliaie ja säri. Koeravustuste perusteella Sorsajoessa o paioitelle ohtalaie joirapuata; joe alaosalta tavattii myös täplärapuja. Katisaoealastuset eivät tuottaeet juuriaa tulosta, ilmeisesti pääosi ajaohdasta johtue. Vuoa 2007 Haapahaiulasuo ja Harjusuo turvetuotatoalueide vaiutuse Sorsajoe alastoo voidaa arvioida ollee lievä. TARKKAILUN PERUSTE JA TAVOITTEET Sorsajoe alataloudellie tarailu perustuu Itä-Suome ympäristölupavirasto atamaa päätösee ro /04/, jossa velvoitettii Valeala Turve Oy, Turveuija Oy ja Paavo Kooe tarailemaa Haapahaiulasuo ja Harjusuo turvetuotatoalueide vesistöuormituse vaiutusia Sorsajoe alastoo ja alastusee Kaaois-Suome työvoima- ja elieioesuse hyväsymä ohjelma muaisesti. Tarailuohjelma (Mai 2004) sisältää sähöoealastusia ja oeravustusia seä aloje elohopeapitoisuusie seurataa. Tarailuohjelma astui voimaa alae vuodesta 2005 ja sitä toteuttaa Kymijoe vesi ja ympäristö ry. Vuoa 2007, välivuode jälee, tarailuohjelmaa täydeettii TE-esuse edellyttämällä tavalla ja toteutettii ohjelma muaisesti sähöoealastuset, oeravustuset ja atisaoealastuset.

3 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ TARKKAILUN PERUSTE JA TAVOITTEET TUTKIMUSALUE. yleisuvaus.2 vedelaatu.3 alatalous 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2. sähöoealastuset 2.2 oeravustuset atisaoealastuset 3 3 TULOKSET 4 3. sähöoealastuset oeravustuset atisaoealastuset 9 4 TULOSTEN TARKASTELU 9 4. sähöoealastuset oeravustuset atisaoealastuset 0 VIITTEET Liite Kartta sähöoealastus- ja oeravustusalueide sijaiista Liite 2 Sähöoealastusaloje saalis ja lasetut tuusluvut Liite 3 (2) Sähöoealastuspöytäirja Liite 4 Koeravustuspöytäirja Liite 5 (2). Kala- ja rapuistutuset Sorsajoee vuosia

4 TUTKIMUSALUE. YLEISKUVAUS Haapahaiulasuo ja Harjusuo turvetuotatoalueet lasevat Sorsajoe vesistö (4.9) yläosaa. Sorsajoe valuma-aluee pita-ala o 7,24 m² ja järvisyys 0 %. Ylemmä tuotatoalueista eli Haapahaiulasuo uivatusvedet lasevat viide oja autta Sorsajoee, Harjusuo uivatusvedet puolestaa lasevat ahde puru-uoma autta Sorsajoee hiema alempaa. Vaiutusalueesi voidaa lasea oo turvetuotao alapuolie Sorsajoi. (Mai 2004.).2 VEDENLAATU Sorsajoe vesi o väriltää ruseaa, humuspitoista ja rusasraviteista, myös rautaa ja iitoaietta o ajoittai rusaasti. Vuoa 2005 evää tarailuerroilla ei ollut havaittavissa turvetuotao vaiutusta Sorsajoe vedelaatuu. Kesä-, elo- ja syysuu tarailuerroilla oli havaittavissa lievää turvetuotao vaiutusta yläpuolisee pisteesee verrattua mm. ohoeia iitoaie-, rauta- ja raviepitoisuusia. Kooaisuudessaa turvetuotao vaiutus äyi vai lievää tuotatoaude aiaa. Vuosia Sorsajoessa o ollut havaittavissa vai lievää turvetuotao vaiutusta. (Ritari 2006.).3 KALATALOUS Puruvesistö uuluu Kymijoe alastusalueesee. Sorsajoee o istutettu aiai harjusta ja joirapua. Taremmi istutusista liitteessä 3. Alueella harjoitetaa hiema otitarve- ja viristysalastusta seä ravustusta (Mai 2004). 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2. SÄHKÖKOEKALASTUKSET Sähöoealastuset suoritettii Has Grassl ELT 60II GI-merisellä, aggregaattityyppisellä laitteella. Sorsajoella sähöoealastettii väliseä aiaa olmella oealalla (liite ); Karjalaulmalla (uva ), Tuomiosella (uva 2) ja Iisoosella (uva 3) Kultai alueelta valittii metri pituie oeala, joa alastettii olme poistopyyi meetelmällä (Juge & Libosvarsy 965). Saalis puittii ja lasettii lajiohtaisesti. Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 68/2008

5 Kuva. Karjalaulma sähöalastusoeala 2 Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 68/2008

6 Kuva 2. Tuomiose sähöalastusoeala 2.2 KOERAVUSTUKSET Sorsajoella oeravustettii uudella oealalla (liite ) väliseä aiaa yhteesä 58 mertayötä. Pyytivälieeä äytettii Evo-mertaa. Saaliisi saaduista ravuista irjattii ylös seläilve pituus, suupuoli ja mahdolliset vammat. Koeravustuspöytäirja o liitteessä KATISKAKOEKALASTUKSET Katisaoealastuset tehtii väliseä aiaa yhteesä viidellä oealalla (liite ) site, että ullai alalla oli pyyissä asi tiheäsilmäistä atisaa yö yli. Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 68/2008 3

7 Kuva 3. Iisoose sähöalastusoeala 3 TULOKSET 3. SÄHKÖKOEKALASTUKSET Ylimmältä oealalta (Karjalaulma) (liite ) tavattii vai asi alalajia; haui ja iveuoliaie - ysilö umpaai (uva 4). Tuomiosesta (liite ) tavattii 5 alalajia; ahve, haui, iveuoliaie, made ja säri. Kappalemääräisesti yleisimpää voidaa maiita iveuoliaie, joa osuus ooaisysilömäärästä oli yli 70 % (uva 5). Biomassoia tarasteltua yleisi laji oli made yli 40 %: osuudella (uvat 5 ja 7). 4 Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 68/2008

8 Ysilömäärä Biomassa % haui iveuoliaie Kuva 4. Karjalaulma() sähöoealastussaalis lajeittai %-osuusia ooaissaaliista. % Ysilömäärä Biomassa ahve haui iveuoliaie made Kuva 5. Tuomiose(2) sähöoealastussaalis lajeittai %-osuusia ooaissaaliista. Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 68/2008 5

9 Ysilömäärä Biomassa 80 % ahve iisi iveuoliaie made seipi Kuva 6. Iisoose (3) sähöoealastussaalis %-osuusia ooaissaaliista. Alimmalta oealalta, Iisooselta, tavattii 6 alalajia; ahve, iisi, iveuoliaie, made, seipi ja säri; appalemääräisesti yleisimpiä iveuoliaie ja säri. Biomassoia tarasteltua alimma oeala merittävimmät lajit olivat iveuoliaie, made ja säri muodostae yhteesä yli 95 % ooaissaaliista (uvat 6 ja 7) g/00 m² säri seipi made iveuoliaie iisi haui ahve 0 Karjalaulma () Tuomiosi (2) Iisoosi (3) Kuva 7. Sähöoealastussaalii perusteella arvioidut alaohtaiset biomassat (g/00m²) lajeittai. 6 Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 68/2008

10 Koealaohtaiset arviot ooaisbiomassoista vaihtelivat reilusta 200:sta grammasta lii 000:ee grammaa aaria ohde - asvae alavirtaa päi (uva 7). Koealaohtaiset tauluot eri pyytierroilla saadusta saaliista lajeittai - samoi lasealliset arvot mm. ooaisbiomassoista ja ysilötiheysistä o esitetty liitteessä KOERAVUSTUKSET Koeravustusissa saatii saalista olmelta oealalta; ahdelta ylimmältä (-2) joirapuja ja Isooselta (5) täplärapuja (uva 0 ja liite 4). Ylimmällä oealalla (liite ) oli pyyissä mertaa joilla saatii yhteesä 4 joirapua (liite 4); ysiösaaliisi muodostui site.,3 pl (rapua/merta/yö) (uva 0). Koealalta 2 (liite ) saatii 0:llä merralla 0 joirapua, eli pl/mertayö (uva 0). Kuvassa 8 o esitetty joirapuje oo- ja suupuolijaauma. Urosista suuri osa oli 9-0 cm pitiä (seläilpi mm) ja aaraat olivat puolestaa pääosi 9- settisiä (seläilpi mm). oiras (=9) aaras (=5) pl Seläilpi, mm Kuva 8. Joirapusaalii oo- ja suupuolijaauma. Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 68/2008 7

11 Iisooselta (5) (liite) saatii saaliisi ymmeellä merralla 5 täplärapua, jote ysiösaalis oli,5 pl (uva 0). Täplärapuje oo- ja suupuolijaauma o esitetty uvassa 9. Täpläravut olivat ooltaa 6-9 cm, jouossa oli aioastaa ysi. 4 cm: aaras. Koealoilta 3, 4 ja 6 ei saatu laiaa saalista. oiras (=8) aaras (=7) pl Seläilpi, mm Kuva 9. Täplärapusaalii oo- ja suupuolijaauma.,6 joirapu täplärapu Ysiösaalis, pl/mertayö,4,2 0,8 0,6 0,4 0, Kuva 0.Koeravustussaalii oealaohtaie ysiösaalis. 8 Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 68/2008

12 3.3 KATISKAKOEKALASTUKSET Katisaoealastusissa saatii saaliisi aioastaa asi pietä (yht. 3 g) ahveta alimmalta oealalta Iisooselta (5). 4 TULOSTEN TARKASTELU 4. SÄHKÖKOEKALASTUKSET Vuode 2005 tulosii (Vatae 2006) verrattua ylimmältä oealalta tavattii samat lajit ja ysilötiheydet olivat tälläi ertaa pieiä. Lajimäärä ja ysilötiheys asvoivat alavirtaa päi; alimmalla oealalla Iisoosella laseallie biomassa (Juge & Libosvarsy 965) aaria ohti oli jo lähes viisiertaie ja lajimäärä puolestaa asiertaie edellisee tarailuertaa verrattua (uva 7). Tuomiose sähöalastusoeala valittii muaa tarailuu vuoa 2007 ja se sijoittuu edellä maiittuje välii ii maatieteellisesti ui saaliii perusteella. Pohjalla ivie välissä elävie lajie, ute tässä tapausessa matee, iveuoliaise ja iise pyydystettävyys o selvästi vapaa vede lajeja heiompi (Saura 999), jote iide osuus alastosta o todeäöisesti vieläi suurempi. Koealastusalat eivät ole täysi vertailuelpoisia eseää; tulosia vääristää aloje erilaie luoe. Lähempää tarailualuetta ei ole vastaavaa osialuetta ui Iisoosi tai Tuomiosi ja joii muuttuu eemmä ojamaisesi jote vertailu täytyy suorittaa varausella. Eliympäristö (esim. suojapaioje määrä, pohja ivisyys ja virtausopeus) vaiuttaa rataisevasti alastoo. Vuoa 2007 Haapahaiulasuo ja Harjusuo turvetuotatoalueide vaiutuse Sorsajoe alastoo voidaa arvioida ollee lievä. 4.2 KOERAVUSTUKSET Koeravustuste perusteella Sorsajoessa o paioittai joirapua ja alaosalla myös täplärapua. Edellisee tarailuertaa verrattua ahde ylimmä oeala rapusaalis oli selvästi heiompi, mutta asia selittyee sillä, että ummallai oealalla oli merejä ravustusesta ja oealalla 2 oli oeravustustei aiaa mertoja pyyissä. Joirapusaaliista puuttuivat eritote isot oiraat (uva 8), miä o seleä meri ravustusesta. Näillä ahdella oealalla ysiösaalis oli -,3 pl, joa o rapuaa tiheyde arvioitiasteio (Tuloe, Järvepää & Westma 999) muaa ohtalaise (-4 rapua/merta/yö) alarajoilla. Täytyy uitei huomata, että tehoaalla ravustusella saadaa tämätyyppisistä paioista varsi opeasti pyydystettyä mittaravut pois. Kooja suupuolijaauma (uva 8) perusteella äillä ylimmillä oealoilla em. seiat huomioide o uitei elivoimaie rapuata saaliista yli 40 % oli yli ymmesettisiä ysilöitä, Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 68/2008 9

13 u hyvässä uossa olevassa rapuaassa vastaava osuus o yleesä vähitää 0-20 % (Tuloe ym. 998). Evo-merta pyydystää uitei jopa 5-6 cm: rapuja (Tuloe, Järvepää & Westma 999), mutta joirapusaaliista puuttuivat alle 8 cm: ysilöt ooaa. Tämä voi johtua moestai seiasta, mm. siitä etteivät pieet ysilöt usaltaudu eää mertaa jos siellä o isompia rapuja, mutta myösi rapuje lisäätymishäiriöistä. Iisoose täplärapusaalis oostui lähes pelästää 6-9 cm: ysilöistä, aioaa poieusea 4 cm: aarasrapu. Todeäöistä o, että täplärapuja o siirretty omatoimisesti esim. Kymijoesta, tosi luotaiei leviämie o mahdollista. Rapuje aalta Sorsajoe vedelaadussa haitallisita lieee rauta ja iitoaie, joide pitoisuudet ovat ajajasolla (Ritari 2006) olleet ajoittai melo oreat. Aiuiste rapuje raudasietoyy riippuu ph-arvosta site, että happamammassa ympäristössä suurempi osa raudasta esiityy liueeessa muodossa ja voi saostua rapuje iduste emäsisille pioille vaieuttae äi hegitystä (Tuloe ym. 998). Sorsajoe vede ph-arvo ajajasolla (Ritari 2006) o uitei pysyyt melo eutraalia vaihdelle välillä 6,3-7,5. Myös vede rusas iitoaiepitoisuus haittaa rapuja tuimalla iide idusia, mutta äytäössä o uitei todettu rapuje sietävä ohtuullisesti muutama päivä rusaitai iitoaiepitoisuusia - ute tulva-aiaise savisametuma - uha olosuhteet muute eivät liiaa huooe. Mädille ja pieille poiasille rauta ja iitoaie ovat pieissäi pitoisuusissa tuhoisia. (Tuloe, Eramo, Järvepää, Westma, Savolaie & Maoe 998.) Sorsajoe vedelaadussa o vuosia ollut havaittavissa vai lievää turvetuotao vaiutusta. Vuoa 2005 tarailualuee yläpuolella vesi oli väriltää ruseaa, humuspitoista ja rusasraviteista. Kiitoaietta ja rautaa oli evää tarailuerralla erittäi rusaasti. (Ritari 2006.) Myös oeravustuste perusteella turvetuotao vaiutus Sorsajoe rapuatoihi vuoa 2007 lieee ollut vähäie. 4.3 KATISKAKOEKALASTUKSET Tarailuohjelma muutosesitysessä edellytettii selvittämää Sorsajoe suvato-osie alastoa tarailualuee ylä- ja alapuolelta tiheäsilmäiste atisoide avulla. Saaliisi saatii aioastaa asi ahveta alimmalta oealalta Iisooselta. Syitä heioo saaliisee saattaa olla useita, ajaohda lisäsi aiai se etteivät alat viihdy joe yläosissa se ojamaisuude vuosi. Jatossa atisaoealastuset tulisi suorittaa eväällä, jolloi saalisvarmuus olisi parhaimmillaa ja samalla mahdollisesti saataisii hauia elohopeamääritysiä varte. 0 Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 68/2008

14 VIITTEET Juge, C.O. & Libosvarsy, J Effect of size selectivity o populatio estimates based o successive removals with electrical fishig gear. Zool. Listy 4, p Mai, J Sorsajoe alataloudellie tarailuohjelma. Kymijoe vesi ja ympäristö ry. Ritari, J Haapahaiulasuo turvetuotatoaluee uormitus- ja vesistötarailu vuosiyhteeveto Kymijoe vesi ja ympäristö ry. Saura, A Sähöoealastus. Teosessa: Böhlig, P. & Rahiaie, M. (toim.), Kalataloustarailu, periaatteet ja meetelmät. RKTL, 303 s. Tuloe, J., Järvepää, T. & Westma, K Rapututimuset. Teosessa: Böhlig, P. & Rahiaie, M. (toim.), Kalataloustarailu, periaatteet ja meetelmät. RKTL, 303 s. Tuloe, J., Eramo, E., Järvepää, T., Westma, K., Savolaie R. & Maoe A Rapuvedet tuottavisi. RKTL. Vatae, H Sorsajoe alataloudellie tarailu vuoa Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 47/ s. Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 68/2008

15 Liite. Kartta sähöoealastus-, oeravustus- ja atisaoealastusaloje sijaiista

16 Liite 2/ (2). Sähöalastusoealoje saalis ja lasetut tuusluvut. Lasetatauluo populaatiooo arvioimisesi, 3 alastusta (Juge & Libosvarsy, 965) Ari Saura Kalastuspaia Sorsajoi, Karjalaulma Päivämäärä Koeala ro Koeala pita-ala 40 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ 95 %: BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILLA NAIS- PAINO KOEALA 00 m 2 00 m 2 00 m 2 luott. väli MASSA (G)/ PAINO (G) (G) (KPL) (N/00 m 2 ) 00 m 2 haui 88 88,00,00 2,50 2,50 0,00 0,00 220,00,00 0,00 iveuoliai 8 8,00,00 2,50 2,50 0,00 0,00 20,00,00 0,00 Yhteesä ,00 5,00 5,00 240,00 Lasetatauluo populaatiooo arvioimisesi, 3 alastusta (Juge & Libosvarsy, 965) Ari Saura Kalastuspaia Sorsajoi, Tuomiosi Päivämäärä Koeala ro 2 Koeala pita-ala 60 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ 95 %: BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILLA NAIS- PAINO KOEALA 00 m 2 00 m 2 00 m 2 luott. väli MASSA (G)/ PAINO (G) (G) (KPL) (N/00 m 2 ) 00 m 2 ahve 65 65,00,00,67,67 0,00 0,00 08,33,00 0,00 haui ,00 2,00 3,33 3,33 0,00 0,00 6,67,00 0,00 iveuoliai ,50 28,00 46,67 48,0 2,09 4,0 20,25 0,69 0,0 made ,00 3,00 5,00 5,00 0,00 0,00 260,00,00 0,00 säri 3 3,00,00,67,67 0,00 0,00 5,00,00 0,00 Yhteesä ,00 58,33 59,77 60,25

17 Liite 2/2 (2). Sähöalastusoealoje saalis ja lasetut tuusluvut. Lasetatauluo populaatiooo arvioimisesi, 3 alastusta (Juge & Libosvarsy, 965) Ari Saura Kalastuspaia Sorsajoi, Iisoosi Päivämäärä Koeala ro 3 Koeala pita-ala 90 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ 95 %: BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILLA NAIS- PAINO KOEALA 00 m 2 00 m 2 00 m 2 luott. väli MASSA (G)/ PAINO (G) (G) (KPL) (N/00 m 2 ) 00 m 2 ahve 6 6,00,00,, 0,00 0,00 6,67,00 0,00 iisi 6 6,00,00,, 0,00 0,00 6,67,00 0,00 iveuoliai ,84 25,00 27,78 35,76 8,7 7,08 73,0 0,39 0,6 made ,00 2,00 2,22 2,42 0,82,6 4,47 0,57 0,44 seipi 6 6,00,00,, 0,00 0,00 7,78,00 0,00 säri ,4 7,00 7,78 7,79 0,5 0,29 367,47 0,87 0,3 Yhteesä ,00 4, 49,3 983,6

18 Liite 3/(2). Sähöoealastuspöytäirja SÄHKÖKOEKALASTUS Päivämäärä Kalastajat Jmä, HH, JR Koeala Sorsajoi, Karjalaulma () Kalastetu aluee pituus, m 20 Leveys, m 2 Kesim. syvyys, m 0,4 Pohja laatu Hiea, savi, ivi Raeoo, mm Virtausopeus, m/s 0,5 Vede lämpötila ºC 4,5 Säätila pilvie Näösyvyys, m 0,3 Varjoisuus, % 30 Muuta Poistopyyti (-3) Kalalaji Pituus, mm Paio, g Kpl Haui 88 Kiveuoliaie 8 2 Ei saalista 3 Ei saalista SÄHKÖKOEKALASTUS Päivämäärä Kalastajat Jmä, HH Koeala Sorsajoi, Tuomiosi (2) Kalastetu aluee pituus, m 20 Leveys, m 3 Kesim. syvyys, m 0,25 Pohja laatu Kivi, allio Raeoo, mm Virtausopeus, m/s 0,7 Vede lämpötila ºC 4,5 Säätila Puolipilvie Näösyvyys, m 0,2 Varjoisuus, % 60 Muuta Poistopyyti (-3) Kalalaji Pituus, mm Paio, g Kpl Haui 70 2 Made 56 3 Kiveuoliaie 52 8 Ahve 65 Säri 3 2 Kiveuoliaie Ei saalista

19 Liite 3/2(2). Sähöoealastuspöytäirja SÄHKÖKOEKALASTUS Päivämäärä Kalastajat Jmä, HH, JK Koeala Sorsajoi, Iisoosi (3) Kalastetu aluee pituus, m 30 Leveys, m 3 Kesim. syvyys, m 0,3 Pohja laatu Kivi Raeoo, mm Virtausopeus, m/s 0,6 Vede lämpötila ºC 6,8 Säätila Pilvie Näösyvyys, m 0,4 Varjoisuus, % 70 Muuta Poistopyyti (-3) Kalalaji Pituus, mm Paio, g Kpl Made Säri Ahve Kiveuoliaie Made Seipi 24 6 Säri Kiisi 6 6 Kiveuoliaie Kiveuoliaie 23 4

20 Liite 4. Koeravustuspöytäirja KOERAVUSTUS Päivämäärä Ravustajat JMä, HH, JR Koeala Sorsajoi -6 Ravustetu aluee pituus, m yht m Leveys, m 2,5 Kesim. syvyys, m 0,3-0,5 Pohja laatu savi/ivi Mertatyyppi Evo Mertoja, pl 58 Vede lämpötila ºC 4,8 Säätila Pilvie / sade Muuta Koeala, ro Merta, ro Seläilpi, mm Suupuoli Ei saalista Ei saalista Ei saalista Ei saalista Ei saalista Ei saalista Ei saalista Ei saalista Muuta oiea reg. molemmat reg. vase reg. oiea puuttuu täplärapu

21 Liite 5. Kala- ja rapuistutuset Sorsajoee vuosia Kalataloushallio istutusreisteri Tulostuspäivä: Istutuset Istutusaia Kalalaji Iä Pituus Istuaita pl Varat Istutuspaia Aluee omistaja Istutusvesi: Sorsajoi Rapu ai Viiala osaasuta Rapu ai Viiala osaasuta Rapu ai Viiala osaasuta Rapu ai Viiala osaasuta Harjus Viiala osaasuta Harjus Istutusia yhteesä: 6 pl Varat: = velvoitevarat Iä: mvl = istutettu mätiä, vastalyps. uo = istutettu ei suuypsiä aloja, 2 = alastusehoitomasu mspa = istutettu mätiä, iää ei tueta tarasti 3 = valtio alaviljelyvarat silmäpisteaste ai = istutettu suuypsiä aloja, 4 = metsähallituse varat v = vastauoriutuut iää ei tueta tarasti 5 = alastusutie varat e = esiesäie poiae la = lasiaerias 6 = alastusaluee varat = ysiesäie a = arateoitu lasiaerias 7 = muut varat v = ysivuotias 2 = asiesäie 2v = asivuotias je...