Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012

Transkriptio

1 Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 212 xxx.xx.212 Kokemäki Heikki Holsti Pori, Reposaari Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti

2 Kourajoen sähkökoekalastusten tausta - Palojoki-Kourajoki ja Murronjoki virtavesi-inventoitiin vuonna 21 (Suomen Vesistöpalvelu 211) Tavoitteena määrittää kohdealueen koskien kunnostustarve ja edellytykset, sekä mahdolliset vaellusesteet. Arvioida erityisesti taimenen lisääntymismahdollisuuksia ja poikasten elinmahdollisuuksia koskialueilla. - Murronjoki: Ei nousuesteitä. Suositus: n. 1 km kunnostuksiin soveltuvaa aluetta. - Palojoki-Kourajoki: Muutamia osittaisia nousuesteitä. Suositus: Kourajoen alueella 4 kohdetta, jotka soveltuisivat kunnostuksiin (Pitkäkoski, Karjakoski ) - Kourajoki ja Murronjoki sähkökoekalastettiin vuonna 212 Tavoitteena oli selvittää virtavesien kalakannan rakenne, sekä taimenen mahdollinen esiintyminen alueella

3 Tutkimusalue ja menetelmät vuonna 212 Sammaljoki Kourajoki - 4 sähkökalastusalaa Pukinoja Murronjoki - 2 sähkökalastusalaa Kourajoki Holstinsuo Punkalaitumenjoki Isosuo - Sähkökoekalastukset toteutettiin , veden lämpötila C, virtaama olosuhteet olivat hyvät Matkusjoki Matkussuo SÄHKÖKALASTUSALAT 212 KOURAJOKI / PALOJOKI 1. Rauvala Rauvala Karjakoski 4. Pitkäkoski 1. Loimijoki Hanhijoki Palojoki Murronjoki / Alainenjoki Lylysuo Arkkuinsuo Kojonjoki Vehkajärv MURRONJOKI 5. Suvitie 6. Kesti Niinijoki Onkijoki

4 Ympäristöolosuhteet, Loimijoki m3/s Loimijoen, Maurialankosken (35941) virtaama Q = n. 6 m3/s Havainto virtaama keskiarvo (1971-2) Min (1971-2) Max (1971-2)

5 Kourajoki, sähkökoekalastusalat 212 Pitkäkoski Karjakoski Rauvala 2 Rauvala 1

6 Murronjoen, sähkökoekalastusalat 212 Kesti Suvitie

7 Kesti Suvitie Pitkäkoski Karjakoski Rauvala 2 Rauvala 1 Kesti Suvitie Pitkäkoski Karjakoski Rauvala 2 Rauvala 1 Sähkökoekalastus, tulokset Sähkökoekalastuksissa ei saatu havaintoja taimenista tai ravuista!!! kpl/1m 2 Kalakannan tiheys (kpl/1 m 2 ) g/1m 2 Kalakannan biomassa (g/1 m 2 ) Turpa Made Kivisimppu Hauki Särki Kivennuoliainen Turpa Made Kivisimppu Hauki Särki Kivennuoliainen

8 Sähkökoekalastus, tulokset % Kivennuoliainen (n=78), Kourajoki % Kivennuoliainen (n=41), Murronjoki < 4, Pituus (cm) < 4, Pituus (cm) % Kivisimppu (n=64), Kourajoki Säännöllistä lisääntymistä virtavesi kalalajeilla, myös pieniä yksilöitä < 4, Pituus (cm)

9 Johtopäätökset - Kourajoen ja Murronjoen sähkökoekalastetuilla koskialueilla ei esiinny taimenta. - Kivennuoliainen oli valtalaji ja sitä tavattiin kaikilla koealoilla. Kivisimppua tavattiin vain Kourajoen havaintopaikoilla. - Kivisimpun esiintymistä Kuorajoessa voidaan pitää positiivisena havaintona. Murronjoessa saattaa ajoittain esiintyä olosuhteita, jotka estävät vaateliaampien kalojen (kivisimpun) esiintymisen.

10 Pohdintaa - Virtavesi-inventoinnin ja sähkökoekalastusten tulosten perusteella Palojoen- Kourajoen ja Murronjoen kalataloudellisille kunnostuksille ei nähdä esteitä. - Haasteena kuitenkin on suuret virtaama vaihtelut ja kiintoaine. - Palojoen-Kourajoen kalataloudellisen tilan parantamisessa tulisi hyödyntää Palojoen kalataloudellisen velvoitetarkkailun tietoja. - Palojoen kalataloudellista tarkkailua toteutetaan 3-vuoden välein (29 ). Menetelmät: kalastustiedustelu, koeravustus ja rysäkoekalastus. Koeravustuksissa vuosien 29 ja 212 koeravustuksissa ei ole saatu rapuja saaliiksi alueelta. - Ennen kunnostuksia kohdevesistön soveltuvuutta taimenen elinympäristöksi voisi selvittää taimenen mätirasia istutuksilla ja istutusten jälkeisillä sähkökoekalastuksilla. - Voidaanko turvetuotannon kalatalousmaksuja (4 5 e/vuosi) käyttää taimenen mäti-istutuksiin?

11 Kiitokset!!!