JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA Heikki Holsti Kirje nro 879/HH

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH"

Transkriptio

1 JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011 Heikki Holsti 2011 Kirje nro 879/HH

2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TARKKAILUALUE SÄHKÖKOEKALASTUS AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET KALAKANNAN TIHEYS JA BIOMASSA KALOJEN PITUUSJAKAUMAT KOERAVUSTUKSET AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET RAPUJEN PITUUS- JA SUKUPUOLIJAKAUMAT YHTEENVETO LIITTEET VIITTEET... 14

4

5 1 1 JOHDANTO Tämä erillistutkimus selvittää Jujo Thermal Oy:n tapahtuneen satunnaispäästön kalataloudellisia vaikutuksia. Teollisuusprosessissa tapahtuneen häiriön seurauksena laitokselta pääsi jätevesiin vesieliöille haitallista bisfenoli A kemikaalia. Jujo Thermal Oy:n jätevedet käsitellään JVP-Euran jätevedenpuhdistamolla, josta puhdistetut jätevedet johdetaan Eurajokeen sen yläosalle. Satunnaispäästöön liittyen pidettiin palaveri, jossa selvitettiin satunnaispäästön syntyä sekä arvioitiin sen mahdollisia vaikutuksia Eurajoen kala- ja rapukantaan sekä alueella tapahtuvaan kalasukseen. Kalatalousviranomaisen vaatimuksesta nähtiin tarpeelliseksi selvittää satunnaispäästön vaikutukset erillistutkimuksilla. Eurajoen koski- ja virtapaikoissa on tehty laajamittaisia kalataloudellisia kunnostuksia 2000-luvulla. Samalla on rakennettu kalateitä. Viimeisimmän Pappilankosken kalatien valmistumisen jälkeen (2011) vaelluskaloilla on ollut vapaa nousu mereltä aina Eurakoskelle asti. Kalateiden ja kunnostusten tavoitteena on ollut palauttaa Eurajoki meritaimen- ja lohijoeksi, mikä se ennen vesirakentamista oli ollut. Kalataloudellisten kunnostusten ja kalateiden lisäksi joen kalakannan tilaa on parannettu viimevuosina tehdyillä laajamittaisilla vaelluskala- ja täplärapuistutuksilla. Satunnaispäästöjen vaikutuksia Eurajoen kalastoon oli tarkoitus selvittää sähkökalastuksilla. Sähkökalasukset kohdennettiin koskialueille, joista oli aikaisempaa sähkökalastustietoa. Myös satunnaispäästön vaikutuksia rapuun nähtiin tarpeelliseksi selvittää. Rapu on varsin vaativa vedenlaadun suhteen, minkä takia oli oletettava, että satunnaispäästöllä saattaisi olla vaikutusta myös joen rapukantaan. Eurajoen rapukannan vahvuudesta ja ravun esiintymisestä ei ole tarkempaa viimeaikaista tutkittua tietoa. Alustavien tietojen mukaan joessa kuitenkin esiintyy täplärapua. Täpläravut ovat mahdollisesti peräisin Eurajoen yläpuolella sijaitsevasta Pyhäjärvestä, jossa täplärapukanta on vahva. Eurajoen täplärapukantaa on myös vahvistettu viimeaikoina istutuksilla, joita on kohdennettu mm. Eurakosken, Pappilankosken (Ruskinkoski) sekä Paneliankosken alueille. 2 TARKKAILUALUE Satunnaispäästö tapahtui Eurajoen yläosalla Euran kaupungin alueella, joten on odotettavissa että mahdollinen vaikutusalue kattaa koko jokiuoman. Tämän takia sekä koeravustusaloja (10 alaa) ja sähkökalastusaloja (6 alaa) oli valittu koko jokiuoman pituudelta. Ylin koeravustusala sijaitsi Eurakosken yläpuolella kasvitarhalle johtavan sillan alueella (Kuva 2.1). Tässä kohdassa joen virtausnopeus oli hidas ja pohja oli pehmeää sedimenttiä. Seuraava koeravustusala oli Eurakoskella, jossa rapumertoja oli pyynnissä sekä padon ylä- että alapuolella. Yläpuolella joen pohja oli pehmeää sedimenttiä, kun taas padon alapuolella pohja oli kivikkoa (Kuva 2.2). Eurakosken sähkökalastusalana toimi padon alapuoleinen kapea kivikkoinen uoma. Pappilan koeravustusala oli puolestaan yläosaltaan pehmeää joskin vesi virtasi alueella kohtalaisesti. Pappilan koeravustusalan alaosalla virtaus kiihtyi ja muodosti pienen kosken kävelysillan kohdalla (Kuva 2.3). Köyliönjoen ja Eurajoen yhtymäkohdan alapuolella sijaitseva koeravustusala oli hitaasti virtaavaa jokiuomaa, jonka pohja oli pehmeää (Kuva 2.4). Paneliankoskella sijaitsi kaksi koeravustusalaa. Toinen koeravustusala sijaitsi kunnostetun jokiuoman yläosassa, vanhan kivisillan alueella ja toinen voimalaitoksen alapuolella (Kuva 2.5, oikea kuva). Vanhan kivisillan alueella vesi virtasi kohtalaisesti ja pohja oli ravuille soveltuvaa kivikkoa. Voimalaitoksen alapuolella virtaus oli voimakasta, mikä teki ravustuksesta hankalaa (Kuva 2.6). Paneliankosken sähkökalastusala sijaitsi kunnostetussa jokiuomassa vanhan kivisillan alapuolella (Kuva 2.5, vasen kuva). Kyyrämäen koeravustusalalla sijaitsi aikaisemmin ranta-asukkaiden mukaan koski, joka kuitenkin ihmisen toimesta oli perattu. Nyt paikalla oli pienimuotoinen pohjapato, jossa kuitenkin veden virtaus oli kohtalaisen voimakasta (Kuva 2.7). Rapumertoja oli tällä koealalla asetettu pohjapadon ylä- ja alapuolelle. Saharinkoskella sijaitsi kaksi koeravustusalaa, joista toinen oli padon yläpuolella ja toinen välittömästi padon alapuolella (Kuva 2.8). Saharinkosken sähkökalastusala sijaitsi puolestaan Saharinkosken alaosalla (Kuva 2.9). Irjanteenkoskella rapumertoja oli asetettu kosken niska-alueelle ja maantiesillan alapuolella,

6 2 jossa veden virtaus oli erittäin voimakasta (Kuva 2.10). Irjanteenkoski oli alin alue, joka koeravustettiin. Irjanteenkosken sähkökalastusala sijaitsi puolestaan koskenniskalla sijaitsevan kävelysillan yläpuolella joen vasemmalla sivulla. Suutalankosken sähkökalastuskoeala sijaitsi Eurajoen alaosalla. Koeala sijaitsi kukkatarhan välittömässä läheisyydessä. Suutalankosken sähkökalastusala sijaitsi kosken alaosalla (Kuva 2.11). Nolponkoski oli alin koskialue, joka sähkökalastettiin. Sähkökalastusala sijaitsi kosken niskalla (Kuva 2.12). Kuva 2.1. Ylin koeravustusala sijaitsi Eurakosken yläpuolella kasvitarhalle vie vieressä sillan alueella. Vasen kuva ylävirtaanpäin katsottuna ja oikea kuva alavirtaanpäin katsottuna. Alueelta ei saatu rapuja. Kuva 2.2. Eurakosken padon yläpuolella (vas. kuva) ja alapuolella (oik. kuva) koeravustettiin kummallakin 15 mertavuorokautta. Sähkökalastusalana toimi kapea uoma padon alapuolella (oik. kuva). Padon yläpuolelta ei saatu rapuja, alapuolelta saatiin 7 rapua.

7 3 Kuva 2.3. Pappilan (Pappilankoski/Ruskinkoski) koeravustusala sijaitsi kävelysillan yläpuolella. Vasen kuva ylävirtaanpäin katsottuna ja oikea kuva alavirtaanpäin katsottuna. Alueelta saatiin 4 rapua. Kuva 2.4. Koeravustusala Köyliönjoen yhtymäkohdan alapuolella. Alueelta ei saatu rapuja. Kuva 2.5. Paneliankosken kunnostetun uoman koekalastusala (vas. kuva). Merrat oli sijoitettu koskenniskalta aina vanhalle kivisille asti (oik. kuva). Alueelta saatiin yksi rapu.

8 4 Kuva 2.6. Paneliankosken voimalaitoksen alapuolen koeravustusala. Alueelta saatiin yksi rapu. Kuva 2.7. Kyyrämäen (Sinimäen) pohjapadon koeravustusala. Mertoja oli sijoitettu pohjapadon ylä- ja alapuolelle. Alueelta saatiin yhteensä 24 rapua.

9 5 Kuva 2.8. Saharinkoski Yksi koeravustusala sijaitsi padon yläpuolella (oik. kuva) ja toinen padon alapuolella. Padon yläpuolelta saatiin 2 rapua ja alapuolelta 15 rapua. Kuva 2.9. Saharinkosken alaosan sähkökalastusala. Kuva Irjanteenkoski Irjanteenkoskella sähkökalastettiin joen vasen puoli (vas. kuva). Rapumertoja oli pyynnissä kosken yläosalla molemmilla puolilla (vas. kuva) sekä maantiesillan alapuolella joen oikealla reunassa (oik. kuva). Irjanteenkoskelta saatiin yhteensä 11 rapua.

10 6 Kuva Suutalankosken sähkökalastusala vuonna Kuva Nolponkosken sähkökalastusala vuonna 2011.

11 7 3 SÄHKÖKOEKALASTUS 3.1 AINEISTO JA MENETELMÄT Sähkökalastusten tarkoituksena oli selvittää Eurajoen virta-alueiden kalaston rakennetta sekä mahdollisten lohikalojen esiintymistä. Kalakannan tilaa arvioidaan sen tiheyden (kpl/100m 2 ) ja biomassa (g/100m 2 ) perusteella. Toisaalta erityistä huomiota kiinnitetään lohikalojen esiintymiseen koealalla. Mielenkiinnon kohteena ovat edellisenä vuonna (2010) vastakuoriutuneina istutettujen lohen ja meritaimen poikaset. Myös virtavesissä lisääntyvä ja elävä kivennuoliainen sekä kivisimppu kuvaavat hyvin koskialueiden olosuhteita. Sähkökalastuksella on mahdollista saada havaintoja myös ravun esiintymisestä alueella. Satunnaispäästöön liittyen Eurajoella sähkökalastettiin kuusi koealaa. Sähkökalastettavat koskialueet olivat virtaussuunnan mukaisesti: Eurakoski, Paneliankoski, Saharinkoski, Irjanteenkoski, Suutalankoski sekä Nolponkoski (liite 1). Sähkökalastettavien koealojen pinta-alat vaihtelivat välillä m 2. Koealat kalastettiin yhden kerran. Sähkökalastukset suoritettiin Eurajoessa välisenä aikana veden lämpötilan ollessa 18,5 ºC. Sähkökalastukset tehtiin akkukäyttöisellä Hans Grassl 1G-200/2-C sähkökalastuslaitteella. 3.2 TULOKSET Kalakannan tiheys ja biomassa Eurajoella kesäkuussa tehdyissä sähkökalastuksissa tavattiin 9 kalalajia. Tämän lisäksi sähkökalastamalla saatiin myös täplärapuja saaliiksi. Yhteensä Eurajoen koealoilta saatiin saaliiksi 232 kalaa, jotka painoivat yhteensä 5316 g (Taulukko 3.1). Eurajoen koskialueiden yleisin kalalaji oli särki, jonka muodosti neljäsosan kaikista saaduista yksilöistä (58 kpl) (Taulukko 3.1). Seuraavaksi eniten saatiin kivennuoliaisia (47 kpl) ja ahventa (41 kpl). Biomassaltaan puolestaan runsain saalislaji 41 %:n saalisosuudella oli taimen. Jos tarkastellaan kalaston tiheyttä ja biomassaa koealoittain, niin Eurakosken kalatiheys ja biomassa olivat alueellisesti kaikkien suurimmat (Kuva 3.1 ja Kuva 3.2). Tämä johtuu osittain koealan pienestä koosta (75 m 2 ) ja siitä, että kalaa oli kerääntynyt padon alapuolelle paljon (padon alapuolella olevia monttuja ei kalastettu). Muiden koealojen kalatiheydet olivat hyvin lähellä toisiaan. Sataa neliötä kohden laskettuna kalayksilöitä oli koealalla noin kpl. Biomassoissa sen sijaan voidaan havaita suurempia eroja, mikä osaltaan voidaan selittää taimenen esiintymisellä. Taimenia saatiin saaliiksi 4 koealalta yhteensä 20 kpl. Selvästi eniten taimenia saatiin Saharinkoskesta (12 kpl) (Taulukko 3.1). Taimenen runsas esiintyminen Saharinkoskella nosti myös taimenen biomassan selvästi korkeammalle tasolle kuin muilla koealoilla. Irjanteenkosken koealalta saatiin saaliiksi taimenia 4 kpl ja alimmalta koealalta, eli Nolponkoskelta 3 kpl. Eurakoskesta saatiin saaliiksi 1 taimen. Hyvistä lähtökohdista huolimatta Paneliankosken sähkökalastustulos jäi varsin vaatimattomaksi. Tämän sähkökalastusalan kalatiheys ja biomassa olivat alueellisesti kaikkein pienimmät (Kuva 3.1 ja Kuva 3.2). Lisäksi tältä koealalta ei saatu yhtään taimenta saaliiksi. Virtavesissä eläviä kivennuoliaisia ja kivisimppuja saatiin lähes joka sähkökalastusalalta. Näiden lajien tiheydet ja biomassat jäivät kuitenkin varsin vaatimattomalle tasolle.

12 8 Taulukko 3.1. Eurajoen sähkökalastus saalis koealoittain vuonna Koealat sähkökalastettiin kertaalleen. Eurakoski (75 m 2 ) Paneliankoski (160 m 2 ) Saharinkoski (200 m 2 ) Irjanteenkoski (240 m 2 ) Laji Kpl Kpl/100m 2 % Massa (g) g/100m 2 % Kpl Kpl/100m 2 % Massa (g) g/100m 2 % Kpl Kpl/100m 2 % Massa (g) g/100m 2 % Kpl Kpl/100m 2 % Massa (g) g/100m 2 % Ahven 16 21,3 38, ,0 31,6 1 0,6 12, ,9 13,6 3 1,5 9, ,5 8,2 2 0,8 6, ,8 8,2 Särki 1 1,3 2, ,3 1,4 2 1,3 25, ,8 11,7 2 1,0 6, ,0 2,2 1 0,4 3, ,0 4,8 Salakka 7 3,5 21, ,0 4,9 Hauki 2 2,7 4, ,7 12,7 1 0,6 12, ,4 58,8 5 2,1 16, ,0 18,1 Kivennuoliainen 15 20,0 35, ,0 18,3 3 1,9 37, ,4 12,1 6 3,0 18,8 60,6 30,3 4,0 19 7,9 61,3 226,1 94,2 22,8 Kivisimppu 7 9,3 16, ,0 3,7 1 0,6 12,5 10 6,3 3,9 2 1,0 6,3 15 7,5 1,0 Kolmipiikki Törö Taimen 1 1,3 2, ,3 32,3 12 6,0 37, ,5 79,8 4 1,7 12, ,8 46,1 Kaikki yhteensä 42 56,0 100, ,3 100,0 8 5,0 100, ,6 100, ,0 100,0 1525,6 762,8 100, ,9 100,0 993,1 413,8 100,0 Suutalankoski (450 m 2 ) Nolponkoski (300 m 2 ) Eurajoki yhteensä (1425 m 2 ) Laji Kpl Kpl/100m 2 % Massa (g) g/100m 2 % Kpl Kpl/100m 2 % Massa (g) g/100m 2 % Kpl Kpl/100m 2 % Massa (g) g/100m 2 % Ahven 10 2,2 14, ,6 21,4 9 3,0 17, ,7 24,4 41 2,9 17, ,9 17,4 Särki 28 6,2 41, ,4 45,2 24 8,0 46, ,0 36,1 58 4,1 25, ,3 12,9 Salakka 14 3,1 20, ,1 24,0 16 5,3 30, ,3 25,4 37 2,6 15, ,4 7,9 Hauki 8 0,6 3, ,5 9,0 Kivennuoliainen 4 0,9 6,0 17 3,8 2,7 47 3,3 20,3 544,7 38,2 10,2 Kivisimppu 10 0,7 4,3 67 4,7 1,3 Kolmipiikki 10 2,2 14,9 34 7,6 5,5 10 0,7 4,3 34 2,4 0,6 Törö 1 0,2 1,5 7 1,6 1,1 1 0,1 0,4 7 0,5 0,1 Taimen 3 1,0 5, ,3 14,1 20 1,4 8, ,2 40,5 Kaikki yhteensä 67 14,9 100, ,0 100, ,3 100, ,3 100, ,3 100,0 5315,7 373,0 100,0 Kalakannan tiheys (kpl/100 m 2 ) kpl/100m Eurakoski Paneliankoski Saharinkoski Irjanteenkoski Suutalankoski Nolponkoski Eurajoki yhteensä Taimen Törö Kolmipiikki Kivisimppu Kivennuoliainen Hauki Salakka Särki Ahven Kuva 3.1. Eurajoen sähkökalastuskoealojen kalatiheydet (kpl/100m 2 ) vuonna Kalakannan biomassa (g/100 m 2 ) g/100m Eurakoski Paneliankoski Saharinkoski Irjanteenkoski Suutalankoski Nolponkoski Eurajoki yhteensä Taimen Törö Kolmipiikki Kivisimppu Kivennuoliainen Hauki Salakka Särki Ahven Kuva 3.2. Eurajoen sähkökalastuskoealojen kalaston biomassat (g/100m 2 ) vuonna 2011.

13 Eurakoski Paneliankoski Saharinkoski Irjanteenkoski Suutalankoski Nolponkoski Eurajoki Eurakoski Paneliankoski Saharinkoski Irjanteenkoski Suutalankoski Nolponkoski Eurajoki Eurakoski Paneliankoski Saharinkoski Irjanteenkoski Suutalankoski Nolponkoski Eurajoki 9 Eurajoen kivennuoliasen tiheys koealoittain vuonna 2011 Eurajoen kivisimppun tiheys koealoittain vuonna 2011 kpl/100m kpl/100m Sähkökalastusala Sähkökalastusala Eurajoen taimenen tiheys koealoittain vuonna kpl/100m Sähkökalastusala Kuva 3.3. Kivennuoliaisten, kivisimpun ja taimenen tiheydet (kpl/100m 2 ) sähkökalastusaloittain vuonna Kalojen pituusjakaumat Pituusmittaukseen valittiin lajit, jotka elintapansa puolesta edustavat virtavesissä lisäntyviä ja eläviä kaloja. Eurajoen sähkökalastuksista pituusmittaukset tehtiin kivennuoliaisesta, kivisimpusta sekä taimenesta. Näiden lajien pituusjakaumat sekä nuorten yksilöiden esiintyminen antavat tietoa lisääntymisolosuhteista Eurajoessa. Yleisesti on tiedossa, että juuri lisääntyminen sekä poikaset ovat kaikkein herkimpiä veden laadussa tapahtuville muutoksille. Koealojen vähäisestä saalismäärästä johtuen, kaikki saadut kivennuoliaiset, kivisimput ja taimenet pyrittiin mitattiin. Koska koealakohtaiset saalismäärä jäivät alhaiseksi, mittausaineistot yhdistettiin koskemaan koko Eurajokea. Kivennuolisten pituusjakauma painottui 100 mm tietämille (Kuva 3.4). Myös suurempia, pituudeltaan yli 200 mm yksilöitä saatiin saaliiksi. Pieniä yksilöitä oli vähän saaliissa. Kivisimppujen mittausaineisto koostui vain 10 yksilöstä. yksilöiden vähäisestä määrästä johtuen pituusjakaumaa ei voida pitää luotettavana. Yksilöiden pituudet vaihtelivat välillä mm (Kuva 3.5). Eurajoen sähkökalastuksissa saatiin saaliiksi yhteensä 20 taimenta. Pituuksien perusteella ( mm), nämä kaikki edustavat vaelluspoikasvaihetta. Sähkökalastuksilla ei saatu saaliiksi yhtään ensimmäisellä kasvukaudella (0+) olevaa yksilöä. Keväällä kuoriutuneet yksilöt olisivat olleet pituudeltaan kesäkuussa noin 4 6 cm. Saaliiksi saadut taimenet olivat todennäköisesti iältään 2-vuotiaita, jotka ovat peräisin istutuksista. Tämän kokoluokan kalat edustavat mereen vaeltavia yksilöitä.

14 kpl kpl kpl 10 Eurajoen kivennuoliasen pituusjakauma 2011 (n=43) Kivennuoliainen Pituus (mm) Kuva 3.4. Eurajoen kaikkien koealojen kivennuoliaisten pituusjakauma vuonna Eurajoen kivisimpun pituusjakauma 2011 (n=10) Kivisimppu Pituus (mm) Kuva 3.5. Eurajoen kaikkien koealojen kivisimppujen pituusjakauma vuonna Eurajoen taimenen pituusjakauma 2011 (n=20) Taimen Pituus (mm) Kuva 3.6. Eurajoen kaikkien koealojen taimenen pituusjakauma vuonna 2011.

15 11 4 KOERAVUSTUKSET 4.1 AINEISTO JA MENETELMÄT Koeravustukset suoritettiin Eurajoella kymmenellä koealalla. Jokaiselle koealalla ravustettiin 30 mertavuorokautta, joten kokonaispyyntiponnistukseksi muodostui 300 mertavuorokautta. Osa merroista (7 kpl) oli Saharinkoskella nostettu pyynnin aikana ylösvedestä, joten tällä koealalla pyyntiponnistus muodostui muita alhaisemmaksi. Merrat olivat kiinnitetty selkäsiimaan, siten että mertojen väli oli noin 5 metriä. Koeravustuksissa käytettiin Evo-mallisia mertoja. Koeravustusalat sijoittuivat Eurakosken yläpuolella olevan kasvitarhan sekä Irjanteenkosken väliselle jokiosuudelle. Koeravustuspaikoiksi valittiin pääasiassa nopeasti virtaavia koskialueita, koska lähtökohtaisesi nämä alueet soveltuvat ravun elinalueiksi. Osaan koskialuista oli suoritettu myös rapuistutuksia, joiden onnistumista pyrittiin selvittää. Rapuistutuksia oli tehty mm. Eurakoskelle ja Paneliankoskelle. Ylin koeravustusala kasvitarhan alue (Kuva 2.1) sekä Köyliönjoen ja Eurajoen yhtymäkohdan alapuoleinen koeala (Kuva 2.4) olivat muista koealoista poiketen pehmeäpohjaisia hitaasti virtaavia jokiosuuksia. Eurajoen koeravustukset tehtiin poikkeukselliseen aikaan Yleinen ravustuskausi alkaa Ei ole tarkkaa tietoa siitä, mitenkä normaalista varhaisempi ravustusaika vaikuttaa saaliiseen sekä rapujen koko- ja sukupuolijakaumaan. Ravustushetkellä Eurajoen veden lämpötila oli noin 18 ºC. 4.2 TULOKSET Eurajoen koeravustukset tuottivat saaliiksi yhteensä 65 täplärapua. Yksikkösaaliina tämä tarkoittaa 0,22 rapua mertavuorokautta kohden, mikä ilmentää heikkoa rapukantaa. Positiivista oli kuitenkin, että rapuja saatiin melkein kaikilta koealoilta. Vain hitaasti virtaavilta ja pehmeäpohjaisilta koealoilta, kukkatarhan koealalta sekö Köyliönjoen ja Eurajoen yhtymäkohdan alapuolen koealalta, ei saatu yhtään rapua saaliiksi. Eniten rapuja saatiin saaliiksi hieman yllättäen pienialaiselta Kyyrämäen pohjapadolta, missä ravun yksikkösaalis oli 0,8 rapua/mertayö. Seuraavaksi eniten rapuja saatiin Saharinkosken padon alapuolen koealalta (0,5 rapua/mertayö). Alkuasetelista poiketen Paneliankosken luonnonuoman koeravustusalalta saatiin saaliiksi vain yksi rapu. Alueelle kohdistuneesta istutustoiminnasta huolimatta rapukanta oli tällä alueella heikko. Paneliankoskessa sijaitsi myös toinen koeala voimalaitoksen alapuolella. Tältäkin koealalta saatiin saaliiksi vain yksi rapua. On huomioitava, että täplärapuja saatiin saaliiksi myös huomattavan kiivaasti virtaavista koskialueilta, kuten juuri Panelian voimalaitoksen alapuolelta ja Irjanteenkosken maantiesillan alapuolen koskesta. Rapujen esiintymisestä päätellen voidaan todeta, että joko rapu on levittäytynyt itse koko jokiuoman pituudelta tai sitten ravun leviämistä on edesautettu kirjaamattomilla istutuksilla. Vaikka osalle koskialueista on tehty rapuistutuksia, ei näille alueille vielä ole muodostunut vahvaa rapukantaa. Irjanteenkoskea lukuun ottamatta jokaisella koealalla havaittiin täpläravuissa rapuruttoa. Ruttoa kantavien rapujen osuus oli kuitenkin vähäinen saaliissa. Ruton esiintymisen takia täplärapujen siirtäminen tulisi kieltää ja pyydykset tulisi desinfioida käytön jälkeen. Taulukko 4.1. Eurajoen koeravustuksen tulokset koealoittain vuonna Saalis PAIKKA Mertoja Täplärapu (kpl) Yksikkösaalis (rapu/mertavuorokausi) Kukkatarha, Eurakosken yläpuoli 30 ei rapuja 0,000 Eurakoski ,233 Pappilankoski ,133 Köyliönjoen yhtymäkohdan alapuoli 30 ei rapuja 0,000 Paneliankoski, kunnostettu uoma ,033 Paneliankoski,voimalaitoksen alapuoli ,033 Kyyrämäen pohjapato ,800 Saharinkoski, padon yläpuoli ,087 Saharinkoski, padon alapuoli ,500 Irjanteenkoski ,367 Kaikki yhteensä ,222

16 Lukumäärä Rapujen pituus- ja sukupuolijakaumat Eurajoen rapukanta on pituusjakauman perustella varsin tasaisesti jakaantunut (Kuva 4.1). On selvä, että EVO-mallin merroilla ei tavoiteta kaikkein pienimpiä yksilöitä. Pienimmät saadut yksilöt olivat pituudeltaan yli 7 cm pituisia. Yli 10 cm pituisten yksilöiden osuus rapusaaliista oli 48 %, jota voidaan pitää korkeana (Taulukko 4.2). Kookkaiden yksilöiden suuri osuus ja pienten yksilöiden vähyys voidaan osittain selittää istutushistorialla. Istutuksissa on käytetty pääsääntöisesti suurikokoisia emorapuja. Yleensä vahvassa rapukannassa jota myös ravustetaan, pienten rapujen osuus on suurempi kuin suurien rapujen. Tämä tilanne ei ole vielä Eurajoessa. Kannan vahvistumisen myötä rapujen pituusjakauma tulee painottumaan tulevaisuudessa pienempi kokoisiin rapuihin. Eurajoen rapusaalis oli painottunut koiraisiin. Koiraat muodostivat 63 prosenttia saaliista. Aikainen koeravustuksen aika (kesäkuu) saattoi vaikuttaa sukupuolijakauman epätasaisuuteen. Taulukko 4.2. Rapujen kokojakaumat koealoittain Eurajoella vuonna PITUUS (mm) Kukkatarha, Eurakosken yläpuoli Eurakoski Pappilankoski Köyliönjoen yhtymäkohdan alapuoli Paneliankoski, kunnostettu uoma Paneliankoski,voimalaitoksen alapuoli Kyyrämäen pohjapato Saharinkoski, padon yläpuoli Saharinkoski, padon alapuoli Irjanteenkoski Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Yli 100 mm osuus % 42,9 100,0 100,0 100,0 54,2 100,0 26,7 27,3 47,7 12 Eurajoen rapusaaliin (n=65) kokojaukauma Pituus (mm) Kuva 4.1. Eurajoen koeravustuksen saaliin kokojakauma vuonna Taulukko 4.3. Rapujen sukupuolijakaumat koealoittain Eurajoella vuonna Sukupuoli Kukkatarha, Eurakosken yläpuoli Eurakoski Pappilankoski Köyliönjoen yhtymäkohdan alapuoli Paneliankoski, kunnostettu uoma Paneliankoski,voim a-laitoksen alapuoli Kyyrämäen pohjapato Saharinkoski, padon yläpuoli Saharinkoski, padon alapuoli Irjanteenkoski Kaikki yhteensä Koiras Naaras Kaikki yhteensä Naaraiden osuus % 57,1 0,0 0,0 100,0 45,8 0,0 20,0 45,5 36,9

17 13 5 YHTEENVETO Jujo Thermali Oy:n bifenoli A satunnaispäästön ( ) vaikutuksia selvitettiin Eurajoessa aikana tehdyillä sähkökalastuksilla ja koeravustuksilla. Tutkimukset tehtiin 37 vuorokautta päästön tapahtumisen jälkeen. Sähkökalastuksia tehtiin yhteensä 6 koskialueella ja koeravustuksia 10 koealalla. Sähkökalastusalat kalastettiin yhteen kertaan ja jokaisella koeravustusalalla ravustettiin 30 mertavuorokautta. Eurajoen ravustuksen kokonaispyyntiponnistukseksi muodostui näin ollen 300 mertavuorokautta. Eurajoen koskialueiden sähkökalastuksissa saatiin saaliiksi yhteensä 9 eri kalalajia. Lukumääräisesti eniten saatiin särkeä. Seuraavaksi eniten saatiin määrällisesti kivennuoliaista ja ahventa. Taimenia saatiin saaliiksi 4 koealalta. Vaikka kappalemääräisesti (20 kpl) taimen oli viidenneksi yleisin saalislaji, se muodosti suurimman osan Eurajoen sähkökalastusaineiston biomassasta (41 %). Taimenten esiintymistä sähkökalastussaaliissa voidaan pitää hyvänä, sillä aikaisemmissa Eurajoen velvoitetarkkailuissa ja erillistutkimuksissa taimenta on sähkökalastuksissa saatu saaliiksi satunnaisesti ja yksilömäärä ovat olleen pieniä. Kokonaisuutta ajatellen Eurajoen koskialueiden kalaston tiheyttä ja biomassaa voidaan pitää varsin pienenä. Kalatiheys vaihteli koealojen välillä 5 56 kpl/100m 2 ja biomassa puolestaan välillä g/100m 2. Sekä kalatiheyksien ja biomassojen vertailu aikaisempien vuosien tulosten kanssa on haastavaa, sillä koealojen kalatiheyksissä ja biomassoissa on voimakasta vaihtelua. Tämä johtuu osittain siitä, että sähkökalastukset on tehty Eurajoessa eri aikoina. Veden lämpötila vaikuttaa voimakkaasti lajikohtaisten saaliiden muodostumiseen. Tästä syystä tarkastelussa tulisi kiinnittää enemmän huomiota niihin kalalajeihin (kivisimppu, kivennuoliainen ja lohikalat), jotka lisääntyvät ja viettävät koko elinaikansa koskialueilla. Kalaston vähäiseen määrään saattaa vaikuttaa osaltaan Eurajoen alaosan koskialueiden kunnostukset. Kenties pohjakasvillisuus, pohjaeliöstö ja kalasto eivät ole ehtinyt saavuttaa luonnollista tilaa vielä. Eurajoen alaosan kosket kunnostettiin vuosina ja keskiosan koskien kunnostukset saivat ympäristöluvan puolestaan Saadut taimenet olivat tasakokoisia, pituuden vaihdellessa pääosin välillä cm. Pituusjakaumansa perusteella kaikki yksilöt ovat todennäköisesti istutettuja smolttivaiheen yksilöitä. Jostakin syystä nämä yksilöt olivat vaelluksen lähtemisen sijaan jääneet elämään koskialueille. Saharinkosken alaosa näyttäisi olevan pienten taimenten suosiossa, sillä tältä koealalta saatiin saaliiksi eniten taimenia (12 kpl). On huomioitava, että satunnaispäästön vaikutuksia selvittävissä sähkökalastuksissa ei saatu saaliiksi yhtään 0+ ikäistä taimenen tai lohen poikasta. Myöskään edellisenä vuonna (2010) istutettuja vastakuoriutuneita meritaimenen tai lohen poikasia ei saatu saaliiksi. Pituudeltaan nämä 1+ ikäiset yksilöt olisivat olleet vuonna 2011 noin 10 cm tietämillä. Ei voida tarkkaan sanoa, vaikuttiko satunnaispäästö pienten taimenen ja lohen poikasten puuttumiseen. Tiedossa kuitenkin on, että juuri mäti ja pienet yksilöt ovat kaikkein herkempiä ympäristötekijöissä tapahtuville äkillisille muutoksille. Poikasten puuttumista voidaan pitää näin ollen huonona merkkinä. Vuonna 2010 vastakuoriutuneita meritaimenia istutettiin Eurajokeen kpl ja lohen vastakuoriutuneita poikasia kpl. Tuloksissa tulee kuitenkin huomioida se, että vastakuoriutuneiden poikasten luonnollinen kuolevuus on luontaisestikin varsin suurta elinkiertonsa alussa, eikä Eurajoen tapauksessa ei ole tarkempaa tietoa siitä, kuinka suuri osa vastakuoriutuneista istukkaista selviää ensimmäisestä elinvuodestaan normaaleissa olosuhteissa. Voidaan kuitenkin todeta, että myöhemmin elokuussa 2011 tehdyissä Eurajoen kalataloudellisissa yhteistarkkailun sähkökalastuksissa saatiin Nolponkosken koealalta yksi 0+ ikäinen taimen saaliiksi. Tämä yksilö saattaa olla luontaisesta lisääntymisestä peräisin, mikäli Nolponkoskelle ei ole vuonna 2011 tehty vastakuoriutuneilla taimenen poikasilla istutuksia. Vuonna 2011 suoritettujen koeravustusten perusteella Eurajoessa esiintyy koko sen pituudelta täplärapua. Alin koeravustusala sijaitsi Irjanteenkoskella, mutta voidaan olettaa, että myös tämän koskialueen alapuolella tavataan täplärapua. Näyttäisi siltä, että täplärapujen esiintyminen keskittyy joen hyvin virtaaville koskialueille. Kahdelta hitaasti virtaavalta ja pehmeäpohjaiselta jokiosuudelta ei saatu yhtään täplärapua saaliiksi. Koeravustuksen yksikkösaaliin perusteella Eurajoen rapukanta on kuitenkin nykyisin heikko. Koko Eurajoen rapusaalis koostui vain 65 yksilöstä, mikä yksikkösaaliina tarkoittaa 0,2 yksilöä mertavuorokautta kohden. Eniten rapuja saatiin Kyyrämäen pohjapadon koealalta (0,8 rapua/mertayö). Rapukanta on pai-

18 14 nottunut suuriin yksilöihin, mikä voidaan osittain selittää emoravuilla tehdyillä istutushistorialla. Vaikka Paneliankoski on toiminut täplärapujen istutuspaikkana, oli tämän koealan rapusaalis vaatimaton (1 rapua). Huomioitavaa on, että lähes joka koealalta saatiin havaintoa rapurutosta. Koska Eurajoesta ei ole aikaisempaa näin laajaa koeravustusaineistoa käytettävissä satunnaispäästöä edeltävänä ajalta, ei voida kovin luotettavasti arvioida satunnaispäästön vaikutuksia rapukannan tilaan. Nyt kuitenkin voidaan todeta, että alueella esiintyy täplärapua satunnaispäästöstä huolimatta. Jujo Thermali Oy:n satunnaispäästön vaikutusten arviointia vaikeuttaa se, että kenttätyö tehtiin noin kuukausi päästön jälkeen. Virtavedessä päästön kesto on lyhytaikainen, vaikkakin vaikutukset saattavat olla pitkäaikaisia. Tutkimuksen viivästymisestä johtuen koskien kalasto oli saattanut palautua satunnaispäästöstä. Vastaisuudessa satunnaispäästöjen kalataloudellisia vaikutuksia päästöjenlähteestä riippumatta tulisi selvittää nopeammin. Tästä syystä Eurajoelle tulisi tehdä toimintamalli, jossa joella olisi vakioidut tutkimusmenetelmät ja havaintopaikat, joiden kalasto ja rapujen tila selvitettäisiin välittömästi satunnaispäästön tapahtumisen jälkeen. Erillisselvitys tehtäisiin kalatalousviranomaisen vaatimuksista. On selvää, että Eurajoen kalankanta ja rapukanan tilaa vaikuttavat myös muut tekijät kuin Jujo Thermal Oy:n satunnaispäästö. Eurajoki on monikuormitteinen vesistö ja sen tilaan vaikuttavat myös muut tekijät. Kenttätöiden yhteydessä tavattujen ranta-asukkaiden mukaan joella esiintyy usein erilähteistä peräisin olevia satunnaispäästöjä. Nämä satunnaispäästöt vaikuttavat osaltaan Eurajoen kalaston ja rapukannan tilaan ja vaikeuttavat tässä selvitetyn yksittäisen satunnaispäästön arviointia. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Tampere Toiminnanjohtaja Jukka Mattila Limnologi Heikki Holsti LIITTEET Liite 1. Tarkat tutkimusalat ja yleiskartta Eurojoesta VIITTEET

19 Liite 1. Eurajoen sähkökalastus- ja koeravustusalat sekä tarkempi havaintokartta. Kasvitarhan koeravustusala Eurakosken sähkökalastusala ja koeravustusalat

20 Pappilankosken koeravustusala Köyliöjoen alapuoleinen koeravustusala

21 Kunnostettu osa A) Kalatie Paneliankosken sähkökalastusala ja koeravustusalat B) Kyyrämäen pohjapadon koeravustusala

22 Saharinkosken sähkökalastusala ja koeravustus Irjanteenkosken sähkökalastusala ja koeravustus

23 Nolponkosken sähkökalastusala Suutalankosken sähkökalastusala

24 Saharinkosken säännöstelypato ja kalatie Tiironkoski Olkiluodon Veden vedenottopaikka Masinikoski Suutalankoski Irjanteenkoski Pappilankosken pato ja kalatie Nolponkoski Saharinkoski Lammisuo Rauman Veden vedenottopaikka Pappilankoski Juvajoki Kyytämäen pohjapato Kahalansuo Panelian säännöstelypato ja kalatie Paneliankoski Köyliönjoki Eurakoski Harolankosken pato Nousueste = KUORMITUKSEN PURKUPAIKKA = VEDENOTTOPAIKKA = KOSKIALUE = NOUSUESTE = ENTINEN NOUSUESTE, EI RAJOITA NYKYISIN KALAN LIIKKUMISTA Turajärvi kilometriä JVP- Eura Fortum Power and Heat Oy Säkylän kunta ja Lännen Tehtaat Kauttuankoski EURASSUO Kauttuankosken säännöstelypato

25

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...

Lisätiedot

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Eurajoki viemäristä lohijoeksi?

Eurajoki viemäristä lohijoeksi? Eurajoki viemäristä lohijoeksi? Teija Kirkkala 3.2.2015 1 2 Ominaispiirteitä valuma-alueen pinta-ala 1336 km 2 joen pituus 52 km järvisyys 13 % peltojen osuus Pyhäjärven alapuolella 28 % metsiä (kangasmaita)

Lisätiedot

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 RKTL:n työraportteja 15/2014 Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...

Lisätiedot

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle 0 Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle Paimionjoen Kosken Tl alueen kalat ja ravut hanke, joka on saanut tukea Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroista

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Heikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14

Heikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14 MYLLYPURON (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2014 Heikki Holsti 2014 Kirjenumero 907/14 SISÄLTÖ

Lisätiedot

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0618 11.10.2010 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0598 Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset

Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset xxx.xx.2012 Kokemäki Heikki 24.3.2015 Holsti Kokemäki Anna Väisänen, KVVY ry Nikkelipäästö Laiterikko 5.-6.7.2014 Tehtaan

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 189/2009 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa käsitellään Sorsajoen sähkö- ja katiskakoekalastusten,

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010. Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy. Apajax Oy 1

Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010. Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy. Apajax Oy 1 Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010 Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy 2011 Apajax Oy 1 Sisällys 1. Johdanto 3 2. Aineisto ja menetelmät 3 3. Tulokset 5 4. Tulosten pohdinta 7 Lähdekirjallisuus

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2007 Johdanto Varsinais-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö tilasi Kala- ja vesitutkimus

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen

Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2 2. Aineistot ja menetelmät 2 3. Muuralanpuro 4 4. Tulokset 10 5. Tulosten

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Heikki Holsti. Kirjenumero 949/15

Heikki Holsti. Kirjenumero 949/15 JAKAMAN REITIN (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2015 Heikki Holsti Kirjenumero 949/15 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Mika Oraluoma & Kimmo Sivonen Osuuskunta kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO Y 2381704-8 www.vesi-visio.net 8.12.2015

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS YLISIIRTOPYYNNIN KÄYNNISTÄMINEN Hankkeen arvioidut kustannukset 131 400 e / 2v Pyynti toteutettiin kahdella pyyntipaikalla

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

Heikki Holsti 2013. Kirjenumero 1017/13

Heikki Holsti 2013. Kirjenumero 1017/13 TAMPEREEN KAUPUNGIN TAAJAMA- ALUELLA SIJAITSEVIEN MYLLYOJAN, VUOHENOJAN, PYHÄOJAN JA VIINIKANOJAN VIRTAVESI-INVENTOINTI JA SÄHKÖKOEKALASTUKSET VUONNA 2013 Heikki Holsti 2013 Kirjenumero 1017/13 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry KALASTUKSEN VARHAISISTA VAIHEISTA

Lisätiedot

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Kymijoki Vantaanjoki Mustajoki Ari Saura, Luke Juhani Ahon kalastusperinneseura Helsinki, 26.11.2015 Suomen ammattikalastuksen saalis Suomenlahdella 2 1.12.2015

Lisätiedot

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa käsitellään koekalastustulosten avulla Summanjoen yläosan kalastoa ja istutusten onnistumista.

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Rapusyöttitesti särki ylivoimainen

Rapusyöttitesti särki ylivoimainen Rapusyöttitesti särki ylivoimainen Perimätiedon mukaan rapusyöteistä parhain on kissan liha. Sitä on kuitenkin harvoin tarjolla, ja kalalla rapuja mertoihin tavallisimmin houkutellaan, mutta lenkkimakkaraa

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella Kala- ja vesimonisteita nro 68 Ari Haikonen ja Petri Karppinen Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 211 VAKI -kalalaskurin perusteella KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala-

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Kolkunjoen kä ytto - jä hoitosuunnitelmä 2015-2025

Kolkunjoen kä ytto - jä hoitosuunnitelmä 2015-2025 Kolkunjoen kä ytto - jä hoitosuunnitelmä 2015-2025 Mika Oraluoma Kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio 25.2.2015 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Kolkunjoki... 2 Seuranta ja hoitotoimet... 3 Taimenkannan eriytyneisyyden

Lisätiedot

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Kala- ja vesimonisteita nro 112 Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Vaelluspoikaspyynti Ingarskilanjoessa vuonna 2013 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Heinäkuu 2013 Kirjoittajat:

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2011

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2011 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2011 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 221/2012 Janne Raunio & Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee

Lisätiedot

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Telemetriatutkimuksia: Tenojoki, Utsjoki, Akujoki, Näätämöjoki, Simojoki, Tuulomajoki (Venäjä), Oulujoki, Iijoki, Vantaanjoki, Kymijoki, Porvoonjoki,

Lisätiedot

1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 2009. Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009

1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 2009. Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009 TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 29 Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 29 Olli Ylönen, Perttu Louhesto Lounais-Suomen kalastusalue 1. Johdanto Maarian allas sijaitsee Turussa. Se on

Lisätiedot

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki & Taasianjoki Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Sampo Vainio

Lisätiedot

Könkköjoen kalastus vuosina 2006 ja 2007

Könkköjoen kalastus vuosina 2006 ja 2007 Könkköjoen kalastus vuosina 2006 ja 2007 Pentti Valkeajärvi, Jukka Syrjänen ja Petri Heinimaa Konneveden kalatutkimus ry Jyväskylä 2008 1. Johdanto Vuonna 2006 päättyneen Keski-Suomen järvitaimenhankkeen

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 251/2015 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Kymijoen

Lisätiedot

VUOHIJÄRVEN TÄPLÄRAPUJEN (Pacifastacus leniusculus) ESIINTYMIS- JA TAUTISELVITYS 2006. Matkalla ravustamaan. Kuva: Martti Puska 2006

VUOHIJÄRVEN TÄPLÄRAPUJEN (Pacifastacus leniusculus) ESIINTYMIS- JA TAUTISELVITYS 2006. Matkalla ravustamaan. Kuva: Martti Puska 2006 VUOHIJÄRVEN TÄPLÄRAPUJEN (Pacifastacus leniusculus) ESIINTYMIS- JA TAUTISELVITYS 2006 Matkalla ravustamaan. Kuva: Martti Puska 2006 Markku Kuisma ja Martti Puska KYMENLAAKSON KALATALOUSKESKUS RY 2006 VUOHIJÄRVEN

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/2014 Janne Raunio & Jani Kirsi ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee

Lisätiedot

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset Jouni Tulonen RKTL-Raputalousohjelma, Päätös- ja evaluointityöpaja 13.3.213 Jyväskylä, Viherlandia Rapukanta ja sen vaihtelu Monen tekijän yhteisvaikutus

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

Heinolan kalastusalue

Heinolan kalastusalue VIRTAVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 Heinolan kalastusalue Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 28.4.2015 Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskus Sisältö 1. JOHDANTO... 4 2. SUUNNITELMA-ALUE

Lisätiedot

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009 Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 199/2010 Jussi Mätye ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa äsitellää Kiiu-, Savero- ja Silmujoe sähöoealastus-

Lisätiedot

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön

Lisätiedot

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008 Markku Nieminen Sähkökalastuksen saalista, vajaa kymmensenttinen kivisimppu, purovesien yleinen asukas. Kansikuva:

Lisätiedot

TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS

TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 1. JOHDANTO Näsijärven

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella

Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Somero 13.11.2014 Lohen elinkierron vaatimukset joessa Smolttien alasvaellus Kutuvallus

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

KAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI

KAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI KAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI Tmi Manumaa 2010 Yhteistyössä mukana: Kaakkois-Suomen ELY-keskus (kalatalous) ja Urpalanjokialue Lohijoeksi ry 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lap ELY Jarmo Huhtala 6.5.2014 1 Esitelmän pääasiallinen sisältö Mikä on kalatie, miksi kalateitä tarvitaan Kalatiesuunnitteluprosessi

Lisätiedot

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää

Lisätiedot

Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat

Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat Viljo Jääskeläinen 1913, Suomen Kalatalous Jarmo Huhtala Lap ELY 1 Kemijoen vesistö Kemijoki (valuma-alue 51 127 km2) oli ennen rakentamistaan Suomen ja koko Itämeren

Lisätiedot

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön

Lisätiedot

Hallitus Puheenjohtaja Markku Lappi (5/5) Kopsuon kalastuskunta Varapuheenjohtaja Matti Leppänen (4/5) Jokioisten osakaskunta

Hallitus Puheenjohtaja Markku Lappi (5/5) Kopsuon kalastuskunta Varapuheenjohtaja Matti Leppänen (4/5) Jokioisten osakaskunta KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2015 ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue ja sen hallinnon kotipaikkana on Asikkalan

Lisätiedot

LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 176/2008 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Heinolan Laviassuon alapuolisen

Lisätiedot

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Matti Vaittinen 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUSALUE 3 3 AINEISTO

Lisätiedot

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka Tapio Keskinen,Luonnonvarakeskus Mari Nykänen, Pohjois-Savon ELY Jämsä 18.11. 2015 Taustaa MN ja TK laatineet esityksen seurantaohjelmaksi

Lisätiedot

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Tmi Olli van der Meer 25.9.2011 1. Johdanto Sähkökoekalastuksella haluttiin selvittää taimenen esiintyminen Emä- ja

Lisätiedot

VAELLUSKALOJEN MÄÄRÄN ARVIOINTI KYMIJOEN KOIVUKOSKEN KALATEISSÄ VUONNA 2013

VAELLUSKALOJEN MÄÄRÄN ARVIOINTI KYMIJOEN KOIVUKOSKEN KALATEISSÄ VUONNA 2013 VAELLUSKALOJEN MÄÄRÄN ARVIOINTI KYMIJOEN KOIVUKOSKEN KALATEISSÄ VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 215/2013 Janne Raunio & Jani Kirsi TIIVISTELMÄ Kymijoen vesi ja ympäristö

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU 16WWE1931 12.5.2014 FORTUM POWER AND HEAT OY, OULUN ENERGIA, VAPO OY ENERGIA, TURVERUUKKI OY, PETÄJÄKOS- KEN KALA OY, MONTAN LOHI OY, VAALAN KUNTA, ARTO

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Sudenkorentoselvitys 2013

Sudenkorentoselvitys 2013 Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, Ruukinpuisto 2700 Kauttua, Eura Sudenkorentoselvitys 20 Eurajokivarsi Koskeljärven pohjoisranta Erkki Jaakohuhta erkki.jaakohuhta@dnainternet.net Sari Kantinkoski sarikantinkoski@gmail.com

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ

KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ Tapio Keskinen Etelä Kallaveden kalastusalue 25.5 26 1 1. Johdanto Kuhasta on tullut 199-luvun aikana kalataloudellisesti merkittävä kalalaji Etelä-Kallavedellä.

Lisätiedot

Jokitalkkari-hanke 2012-2016

Jokitalkkari-hanke 2012-2016 Jokitalkkari-hanke 2012-2016 väliraportti vuodelta 2012 Tero Myllyvirta Sampo Vainio Juha Niemi Mikael Henriksson Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry. 2013 Esipuhe 1 ESIPUHE

Lisätiedot

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut

Lisätiedot

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit OPPILAAN MATERIAALIN VIITTEELLISET RATKAISUT Näyttelyn sijainti Arktikumissa: Pyydä ja pidä -näyttely Arktikum alakerta (portaat alas) 1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden vesistövaikutukset PAHA-hankkeen loppuseminaari Kokkola, 30.10.2014 Jukka Pakkala, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Happamien sulfaattimaiden vesistövaikutukset PAHA-hankkeen loppuseminaari Kokkola, 30.10.2014 Jukka Pakkala, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Happamien sulfaattimaiden vesistövaikutukset PAHA-hankkeen loppuseminaari Kokkola, 30.10.2014 Jukka Pakkala, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Esityksen sisältö Perhonjoen tila Perhonjoen happamuus Happamuuden

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE. Loppuraportti

LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE. Loppuraportti 1 LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE Loppuraportti 2 TIIVISTELMÄ Toimenpiteet: Lohen ja taimenen emokalapyynti ja siirrot voimaloiden yläpuolisille kunnostetuille koskialueille, joissa kutu ja poikastuotanto

Lisätiedot

SÄHKÖKOEKALASTUKSET SEKÄ KOSKI- JA VIRTAPAIKKOJEN KARTOITUS KOKEMÄENJOESSA HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISELLA JOKIOSUUDELLA

SÄHKÖKOEKALASTUKSET SEKÄ KOSKI- JA VIRTAPAIKKOJEN KARTOITUS KOKEMÄENJOESSA HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISELLA JOKIOSUUDELLA Opinnäytetyö SÄHKÖKOEKALASTUKSET SEKÄ KOSKI- JA VIRTAPAIKKOJEN KARTOITUS KOKEMÄENJOESSA HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISELLA JOKIOSUUDELLA Kimmo Puosi Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma 2008

Lisätiedot