JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA Heikki Holsti Kirje nro 879/HH

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH"

Transkriptio

1 JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011 Heikki Holsti 2011 Kirje nro 879/HH

2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TARKKAILUALUE SÄHKÖKOEKALASTUS AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET KALAKANNAN TIHEYS JA BIOMASSA KALOJEN PITUUSJAKAUMAT KOERAVUSTUKSET AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET RAPUJEN PITUUS- JA SUKUPUOLIJAKAUMAT YHTEENVETO LIITTEET VIITTEET... 14

4

5 1 1 JOHDANTO Tämä erillistutkimus selvittää Jujo Thermal Oy:n tapahtuneen satunnaispäästön kalataloudellisia vaikutuksia. Teollisuusprosessissa tapahtuneen häiriön seurauksena laitokselta pääsi jätevesiin vesieliöille haitallista bisfenoli A kemikaalia. Jujo Thermal Oy:n jätevedet käsitellään JVP-Euran jätevedenpuhdistamolla, josta puhdistetut jätevedet johdetaan Eurajokeen sen yläosalle. Satunnaispäästöön liittyen pidettiin palaveri, jossa selvitettiin satunnaispäästön syntyä sekä arvioitiin sen mahdollisia vaikutuksia Eurajoen kala- ja rapukantaan sekä alueella tapahtuvaan kalasukseen. Kalatalousviranomaisen vaatimuksesta nähtiin tarpeelliseksi selvittää satunnaispäästön vaikutukset erillistutkimuksilla. Eurajoen koski- ja virtapaikoissa on tehty laajamittaisia kalataloudellisia kunnostuksia 2000-luvulla. Samalla on rakennettu kalateitä. Viimeisimmän Pappilankosken kalatien valmistumisen jälkeen (2011) vaelluskaloilla on ollut vapaa nousu mereltä aina Eurakoskelle asti. Kalateiden ja kunnostusten tavoitteena on ollut palauttaa Eurajoki meritaimen- ja lohijoeksi, mikä se ennen vesirakentamista oli ollut. Kalataloudellisten kunnostusten ja kalateiden lisäksi joen kalakannan tilaa on parannettu viimevuosina tehdyillä laajamittaisilla vaelluskala- ja täplärapuistutuksilla. Satunnaispäästöjen vaikutuksia Eurajoen kalastoon oli tarkoitus selvittää sähkökalastuksilla. Sähkökalasukset kohdennettiin koskialueille, joista oli aikaisempaa sähkökalastustietoa. Myös satunnaispäästön vaikutuksia rapuun nähtiin tarpeelliseksi selvittää. Rapu on varsin vaativa vedenlaadun suhteen, minkä takia oli oletettava, että satunnaispäästöllä saattaisi olla vaikutusta myös joen rapukantaan. Eurajoen rapukannan vahvuudesta ja ravun esiintymisestä ei ole tarkempaa viimeaikaista tutkittua tietoa. Alustavien tietojen mukaan joessa kuitenkin esiintyy täplärapua. Täpläravut ovat mahdollisesti peräisin Eurajoen yläpuolella sijaitsevasta Pyhäjärvestä, jossa täplärapukanta on vahva. Eurajoen täplärapukantaa on myös vahvistettu viimeaikoina istutuksilla, joita on kohdennettu mm. Eurakosken, Pappilankosken (Ruskinkoski) sekä Paneliankosken alueille. 2 TARKKAILUALUE Satunnaispäästö tapahtui Eurajoen yläosalla Euran kaupungin alueella, joten on odotettavissa että mahdollinen vaikutusalue kattaa koko jokiuoman. Tämän takia sekä koeravustusaloja (10 alaa) ja sähkökalastusaloja (6 alaa) oli valittu koko jokiuoman pituudelta. Ylin koeravustusala sijaitsi Eurakosken yläpuolella kasvitarhalle johtavan sillan alueella (Kuva 2.1). Tässä kohdassa joen virtausnopeus oli hidas ja pohja oli pehmeää sedimenttiä. Seuraava koeravustusala oli Eurakoskella, jossa rapumertoja oli pyynnissä sekä padon ylä- että alapuolella. Yläpuolella joen pohja oli pehmeää sedimenttiä, kun taas padon alapuolella pohja oli kivikkoa (Kuva 2.2). Eurakosken sähkökalastusalana toimi padon alapuoleinen kapea kivikkoinen uoma. Pappilan koeravustusala oli puolestaan yläosaltaan pehmeää joskin vesi virtasi alueella kohtalaisesti. Pappilan koeravustusalan alaosalla virtaus kiihtyi ja muodosti pienen kosken kävelysillan kohdalla (Kuva 2.3). Köyliönjoen ja Eurajoen yhtymäkohdan alapuolella sijaitseva koeravustusala oli hitaasti virtaavaa jokiuomaa, jonka pohja oli pehmeää (Kuva 2.4). Paneliankoskella sijaitsi kaksi koeravustusalaa. Toinen koeravustusala sijaitsi kunnostetun jokiuoman yläosassa, vanhan kivisillan alueella ja toinen voimalaitoksen alapuolella (Kuva 2.5, oikea kuva). Vanhan kivisillan alueella vesi virtasi kohtalaisesti ja pohja oli ravuille soveltuvaa kivikkoa. Voimalaitoksen alapuolella virtaus oli voimakasta, mikä teki ravustuksesta hankalaa (Kuva 2.6). Paneliankosken sähkökalastusala sijaitsi kunnostetussa jokiuomassa vanhan kivisillan alapuolella (Kuva 2.5, vasen kuva). Kyyrämäen koeravustusalalla sijaitsi aikaisemmin ranta-asukkaiden mukaan koski, joka kuitenkin ihmisen toimesta oli perattu. Nyt paikalla oli pienimuotoinen pohjapato, jossa kuitenkin veden virtaus oli kohtalaisen voimakasta (Kuva 2.7). Rapumertoja oli tällä koealalla asetettu pohjapadon ylä- ja alapuolelle. Saharinkoskella sijaitsi kaksi koeravustusalaa, joista toinen oli padon yläpuolella ja toinen välittömästi padon alapuolella (Kuva 2.8). Saharinkosken sähkökalastusala sijaitsi puolestaan Saharinkosken alaosalla (Kuva 2.9). Irjanteenkoskella rapumertoja oli asetettu kosken niska-alueelle ja maantiesillan alapuolella,

6 2 jossa veden virtaus oli erittäin voimakasta (Kuva 2.10). Irjanteenkoski oli alin alue, joka koeravustettiin. Irjanteenkosken sähkökalastusala sijaitsi puolestaan koskenniskalla sijaitsevan kävelysillan yläpuolella joen vasemmalla sivulla. Suutalankosken sähkökalastuskoeala sijaitsi Eurajoen alaosalla. Koeala sijaitsi kukkatarhan välittömässä läheisyydessä. Suutalankosken sähkökalastusala sijaitsi kosken alaosalla (Kuva 2.11). Nolponkoski oli alin koskialue, joka sähkökalastettiin. Sähkökalastusala sijaitsi kosken niskalla (Kuva 2.12). Kuva 2.1. Ylin koeravustusala sijaitsi Eurakosken yläpuolella kasvitarhalle vie vieressä sillan alueella. Vasen kuva ylävirtaanpäin katsottuna ja oikea kuva alavirtaanpäin katsottuna. Alueelta ei saatu rapuja. Kuva 2.2. Eurakosken padon yläpuolella (vas. kuva) ja alapuolella (oik. kuva) koeravustettiin kummallakin 15 mertavuorokautta. Sähkökalastusalana toimi kapea uoma padon alapuolella (oik. kuva). Padon yläpuolelta ei saatu rapuja, alapuolelta saatiin 7 rapua.

7 3 Kuva 2.3. Pappilan (Pappilankoski/Ruskinkoski) koeravustusala sijaitsi kävelysillan yläpuolella. Vasen kuva ylävirtaanpäin katsottuna ja oikea kuva alavirtaanpäin katsottuna. Alueelta saatiin 4 rapua. Kuva 2.4. Koeravustusala Köyliönjoen yhtymäkohdan alapuolella. Alueelta ei saatu rapuja. Kuva 2.5. Paneliankosken kunnostetun uoman koekalastusala (vas. kuva). Merrat oli sijoitettu koskenniskalta aina vanhalle kivisille asti (oik. kuva). Alueelta saatiin yksi rapu.

8 4 Kuva 2.6. Paneliankosken voimalaitoksen alapuolen koeravustusala. Alueelta saatiin yksi rapu. Kuva 2.7. Kyyrämäen (Sinimäen) pohjapadon koeravustusala. Mertoja oli sijoitettu pohjapadon ylä- ja alapuolelle. Alueelta saatiin yhteensä 24 rapua.

9 5 Kuva 2.8. Saharinkoski Yksi koeravustusala sijaitsi padon yläpuolella (oik. kuva) ja toinen padon alapuolella. Padon yläpuolelta saatiin 2 rapua ja alapuolelta 15 rapua. Kuva 2.9. Saharinkosken alaosan sähkökalastusala. Kuva Irjanteenkoski Irjanteenkoskella sähkökalastettiin joen vasen puoli (vas. kuva). Rapumertoja oli pyynnissä kosken yläosalla molemmilla puolilla (vas. kuva) sekä maantiesillan alapuolella joen oikealla reunassa (oik. kuva). Irjanteenkoskelta saatiin yhteensä 11 rapua.

10 6 Kuva Suutalankosken sähkökalastusala vuonna Kuva Nolponkosken sähkökalastusala vuonna 2011.

11 7 3 SÄHKÖKOEKALASTUS 3.1 AINEISTO JA MENETELMÄT Sähkökalastusten tarkoituksena oli selvittää Eurajoen virta-alueiden kalaston rakennetta sekä mahdollisten lohikalojen esiintymistä. Kalakannan tilaa arvioidaan sen tiheyden (kpl/100m 2 ) ja biomassa (g/100m 2 ) perusteella. Toisaalta erityistä huomiota kiinnitetään lohikalojen esiintymiseen koealalla. Mielenkiinnon kohteena ovat edellisenä vuonna (2010) vastakuoriutuneina istutettujen lohen ja meritaimen poikaset. Myös virtavesissä lisääntyvä ja elävä kivennuoliainen sekä kivisimppu kuvaavat hyvin koskialueiden olosuhteita. Sähkökalastuksella on mahdollista saada havaintoja myös ravun esiintymisestä alueella. Satunnaispäästöön liittyen Eurajoella sähkökalastettiin kuusi koealaa. Sähkökalastettavat koskialueet olivat virtaussuunnan mukaisesti: Eurakoski, Paneliankoski, Saharinkoski, Irjanteenkoski, Suutalankoski sekä Nolponkoski (liite 1). Sähkökalastettavien koealojen pinta-alat vaihtelivat välillä m 2. Koealat kalastettiin yhden kerran. Sähkökalastukset suoritettiin Eurajoessa välisenä aikana veden lämpötilan ollessa 18,5 ºC. Sähkökalastukset tehtiin akkukäyttöisellä Hans Grassl 1G-200/2-C sähkökalastuslaitteella. 3.2 TULOKSET Kalakannan tiheys ja biomassa Eurajoella kesäkuussa tehdyissä sähkökalastuksissa tavattiin 9 kalalajia. Tämän lisäksi sähkökalastamalla saatiin myös täplärapuja saaliiksi. Yhteensä Eurajoen koealoilta saatiin saaliiksi 232 kalaa, jotka painoivat yhteensä 5316 g (Taulukko 3.1). Eurajoen koskialueiden yleisin kalalaji oli särki, jonka muodosti neljäsosan kaikista saaduista yksilöistä (58 kpl) (Taulukko 3.1). Seuraavaksi eniten saatiin kivennuoliaisia (47 kpl) ja ahventa (41 kpl). Biomassaltaan puolestaan runsain saalislaji 41 %:n saalisosuudella oli taimen. Jos tarkastellaan kalaston tiheyttä ja biomassaa koealoittain, niin Eurakosken kalatiheys ja biomassa olivat alueellisesti kaikkien suurimmat (Kuva 3.1 ja Kuva 3.2). Tämä johtuu osittain koealan pienestä koosta (75 m 2 ) ja siitä, että kalaa oli kerääntynyt padon alapuolelle paljon (padon alapuolella olevia monttuja ei kalastettu). Muiden koealojen kalatiheydet olivat hyvin lähellä toisiaan. Sataa neliötä kohden laskettuna kalayksilöitä oli koealalla noin kpl. Biomassoissa sen sijaan voidaan havaita suurempia eroja, mikä osaltaan voidaan selittää taimenen esiintymisellä. Taimenia saatiin saaliiksi 4 koealalta yhteensä 20 kpl. Selvästi eniten taimenia saatiin Saharinkoskesta (12 kpl) (Taulukko 3.1). Taimenen runsas esiintyminen Saharinkoskella nosti myös taimenen biomassan selvästi korkeammalle tasolle kuin muilla koealoilla. Irjanteenkosken koealalta saatiin saaliiksi taimenia 4 kpl ja alimmalta koealalta, eli Nolponkoskelta 3 kpl. Eurakoskesta saatiin saaliiksi 1 taimen. Hyvistä lähtökohdista huolimatta Paneliankosken sähkökalastustulos jäi varsin vaatimattomaksi. Tämän sähkökalastusalan kalatiheys ja biomassa olivat alueellisesti kaikkein pienimmät (Kuva 3.1 ja Kuva 3.2). Lisäksi tältä koealalta ei saatu yhtään taimenta saaliiksi. Virtavesissä eläviä kivennuoliaisia ja kivisimppuja saatiin lähes joka sähkökalastusalalta. Näiden lajien tiheydet ja biomassat jäivät kuitenkin varsin vaatimattomalle tasolle.

12 8 Taulukko 3.1. Eurajoen sähkökalastus saalis koealoittain vuonna Koealat sähkökalastettiin kertaalleen. Eurakoski (75 m 2 ) Paneliankoski (160 m 2 ) Saharinkoski (200 m 2 ) Irjanteenkoski (240 m 2 ) Laji Kpl Kpl/100m 2 % Massa (g) g/100m 2 % Kpl Kpl/100m 2 % Massa (g) g/100m 2 % Kpl Kpl/100m 2 % Massa (g) g/100m 2 % Kpl Kpl/100m 2 % Massa (g) g/100m 2 % Ahven 16 21,3 38, ,0 31,6 1 0,6 12, ,9 13,6 3 1,5 9, ,5 8,2 2 0,8 6, ,8 8,2 Särki 1 1,3 2, ,3 1,4 2 1,3 25, ,8 11,7 2 1,0 6, ,0 2,2 1 0,4 3, ,0 4,8 Salakka 7 3,5 21, ,0 4,9 Hauki 2 2,7 4, ,7 12,7 1 0,6 12, ,4 58,8 5 2,1 16, ,0 18,1 Kivennuoliainen 15 20,0 35, ,0 18,3 3 1,9 37, ,4 12,1 6 3,0 18,8 60,6 30,3 4,0 19 7,9 61,3 226,1 94,2 22,8 Kivisimppu 7 9,3 16, ,0 3,7 1 0,6 12,5 10 6,3 3,9 2 1,0 6,3 15 7,5 1,0 Kolmipiikki Törö Taimen 1 1,3 2, ,3 32,3 12 6,0 37, ,5 79,8 4 1,7 12, ,8 46,1 Kaikki yhteensä 42 56,0 100, ,3 100,0 8 5,0 100, ,6 100, ,0 100,0 1525,6 762,8 100, ,9 100,0 993,1 413,8 100,0 Suutalankoski (450 m 2 ) Nolponkoski (300 m 2 ) Eurajoki yhteensä (1425 m 2 ) Laji Kpl Kpl/100m 2 % Massa (g) g/100m 2 % Kpl Kpl/100m 2 % Massa (g) g/100m 2 % Kpl Kpl/100m 2 % Massa (g) g/100m 2 % Ahven 10 2,2 14, ,6 21,4 9 3,0 17, ,7 24,4 41 2,9 17, ,9 17,4 Särki 28 6,2 41, ,4 45,2 24 8,0 46, ,0 36,1 58 4,1 25, ,3 12,9 Salakka 14 3,1 20, ,1 24,0 16 5,3 30, ,3 25,4 37 2,6 15, ,4 7,9 Hauki 8 0,6 3, ,5 9,0 Kivennuoliainen 4 0,9 6,0 17 3,8 2,7 47 3,3 20,3 544,7 38,2 10,2 Kivisimppu 10 0,7 4,3 67 4,7 1,3 Kolmipiikki 10 2,2 14,9 34 7,6 5,5 10 0,7 4,3 34 2,4 0,6 Törö 1 0,2 1,5 7 1,6 1,1 1 0,1 0,4 7 0,5 0,1 Taimen 3 1,0 5, ,3 14,1 20 1,4 8, ,2 40,5 Kaikki yhteensä 67 14,9 100, ,0 100, ,3 100, ,3 100, ,3 100,0 5315,7 373,0 100,0 Kalakannan tiheys (kpl/100 m 2 ) kpl/100m Eurakoski Paneliankoski Saharinkoski Irjanteenkoski Suutalankoski Nolponkoski Eurajoki yhteensä Taimen Törö Kolmipiikki Kivisimppu Kivennuoliainen Hauki Salakka Särki Ahven Kuva 3.1. Eurajoen sähkökalastuskoealojen kalatiheydet (kpl/100m 2 ) vuonna Kalakannan biomassa (g/100 m 2 ) g/100m Eurakoski Paneliankoski Saharinkoski Irjanteenkoski Suutalankoski Nolponkoski Eurajoki yhteensä Taimen Törö Kolmipiikki Kivisimppu Kivennuoliainen Hauki Salakka Särki Ahven Kuva 3.2. Eurajoen sähkökalastuskoealojen kalaston biomassat (g/100m 2 ) vuonna 2011.

13 Eurakoski Paneliankoski Saharinkoski Irjanteenkoski Suutalankoski Nolponkoski Eurajoki Eurakoski Paneliankoski Saharinkoski Irjanteenkoski Suutalankoski Nolponkoski Eurajoki Eurakoski Paneliankoski Saharinkoski Irjanteenkoski Suutalankoski Nolponkoski Eurajoki 9 Eurajoen kivennuoliasen tiheys koealoittain vuonna 2011 Eurajoen kivisimppun tiheys koealoittain vuonna 2011 kpl/100m kpl/100m Sähkökalastusala Sähkökalastusala Eurajoen taimenen tiheys koealoittain vuonna kpl/100m Sähkökalastusala Kuva 3.3. Kivennuoliaisten, kivisimpun ja taimenen tiheydet (kpl/100m 2 ) sähkökalastusaloittain vuonna Kalojen pituusjakaumat Pituusmittaukseen valittiin lajit, jotka elintapansa puolesta edustavat virtavesissä lisäntyviä ja eläviä kaloja. Eurajoen sähkökalastuksista pituusmittaukset tehtiin kivennuoliaisesta, kivisimpusta sekä taimenesta. Näiden lajien pituusjakaumat sekä nuorten yksilöiden esiintyminen antavat tietoa lisääntymisolosuhteista Eurajoessa. Yleisesti on tiedossa, että juuri lisääntyminen sekä poikaset ovat kaikkein herkimpiä veden laadussa tapahtuville muutoksille. Koealojen vähäisestä saalismäärästä johtuen, kaikki saadut kivennuoliaiset, kivisimput ja taimenet pyrittiin mitattiin. Koska koealakohtaiset saalismäärä jäivät alhaiseksi, mittausaineistot yhdistettiin koskemaan koko Eurajokea. Kivennuolisten pituusjakauma painottui 100 mm tietämille (Kuva 3.4). Myös suurempia, pituudeltaan yli 200 mm yksilöitä saatiin saaliiksi. Pieniä yksilöitä oli vähän saaliissa. Kivisimppujen mittausaineisto koostui vain 10 yksilöstä. yksilöiden vähäisestä määrästä johtuen pituusjakaumaa ei voida pitää luotettavana. Yksilöiden pituudet vaihtelivat välillä mm (Kuva 3.5). Eurajoen sähkökalastuksissa saatiin saaliiksi yhteensä 20 taimenta. Pituuksien perusteella ( mm), nämä kaikki edustavat vaelluspoikasvaihetta. Sähkökalastuksilla ei saatu saaliiksi yhtään ensimmäisellä kasvukaudella (0+) olevaa yksilöä. Keväällä kuoriutuneet yksilöt olisivat olleet pituudeltaan kesäkuussa noin 4 6 cm. Saaliiksi saadut taimenet olivat todennäköisesti iältään 2-vuotiaita, jotka ovat peräisin istutuksista. Tämän kokoluokan kalat edustavat mereen vaeltavia yksilöitä.

14 kpl kpl kpl 10 Eurajoen kivennuoliasen pituusjakauma 2011 (n=43) Kivennuoliainen Pituus (mm) Kuva 3.4. Eurajoen kaikkien koealojen kivennuoliaisten pituusjakauma vuonna Eurajoen kivisimpun pituusjakauma 2011 (n=10) Kivisimppu Pituus (mm) Kuva 3.5. Eurajoen kaikkien koealojen kivisimppujen pituusjakauma vuonna Eurajoen taimenen pituusjakauma 2011 (n=20) Taimen Pituus (mm) Kuva 3.6. Eurajoen kaikkien koealojen taimenen pituusjakauma vuonna 2011.

15 11 4 KOERAVUSTUKSET 4.1 AINEISTO JA MENETELMÄT Koeravustukset suoritettiin Eurajoella kymmenellä koealalla. Jokaiselle koealalla ravustettiin 30 mertavuorokautta, joten kokonaispyyntiponnistukseksi muodostui 300 mertavuorokautta. Osa merroista (7 kpl) oli Saharinkoskella nostettu pyynnin aikana ylösvedestä, joten tällä koealalla pyyntiponnistus muodostui muita alhaisemmaksi. Merrat olivat kiinnitetty selkäsiimaan, siten että mertojen väli oli noin 5 metriä. Koeravustuksissa käytettiin Evo-mallisia mertoja. Koeravustusalat sijoittuivat Eurakosken yläpuolella olevan kasvitarhan sekä Irjanteenkosken väliselle jokiosuudelle. Koeravustuspaikoiksi valittiin pääasiassa nopeasti virtaavia koskialueita, koska lähtökohtaisesi nämä alueet soveltuvat ravun elinalueiksi. Osaan koskialuista oli suoritettu myös rapuistutuksia, joiden onnistumista pyrittiin selvittää. Rapuistutuksia oli tehty mm. Eurakoskelle ja Paneliankoskelle. Ylin koeravustusala kasvitarhan alue (Kuva 2.1) sekä Köyliönjoen ja Eurajoen yhtymäkohdan alapuoleinen koeala (Kuva 2.4) olivat muista koealoista poiketen pehmeäpohjaisia hitaasti virtaavia jokiosuuksia. Eurajoen koeravustukset tehtiin poikkeukselliseen aikaan Yleinen ravustuskausi alkaa Ei ole tarkkaa tietoa siitä, mitenkä normaalista varhaisempi ravustusaika vaikuttaa saaliiseen sekä rapujen koko- ja sukupuolijakaumaan. Ravustushetkellä Eurajoen veden lämpötila oli noin 18 ºC. 4.2 TULOKSET Eurajoen koeravustukset tuottivat saaliiksi yhteensä 65 täplärapua. Yksikkösaaliina tämä tarkoittaa 0,22 rapua mertavuorokautta kohden, mikä ilmentää heikkoa rapukantaa. Positiivista oli kuitenkin, että rapuja saatiin melkein kaikilta koealoilta. Vain hitaasti virtaavilta ja pehmeäpohjaisilta koealoilta, kukkatarhan koealalta sekö Köyliönjoen ja Eurajoen yhtymäkohdan alapuolen koealalta, ei saatu yhtään rapua saaliiksi. Eniten rapuja saatiin saaliiksi hieman yllättäen pienialaiselta Kyyrämäen pohjapadolta, missä ravun yksikkösaalis oli 0,8 rapua/mertayö. Seuraavaksi eniten rapuja saatiin Saharinkosken padon alapuolen koealalta (0,5 rapua/mertayö). Alkuasetelista poiketen Paneliankosken luonnonuoman koeravustusalalta saatiin saaliiksi vain yksi rapu. Alueelle kohdistuneesta istutustoiminnasta huolimatta rapukanta oli tällä alueella heikko. Paneliankoskessa sijaitsi myös toinen koeala voimalaitoksen alapuolella. Tältäkin koealalta saatiin saaliiksi vain yksi rapua. On huomioitava, että täplärapuja saatiin saaliiksi myös huomattavan kiivaasti virtaavista koskialueilta, kuten juuri Panelian voimalaitoksen alapuolelta ja Irjanteenkosken maantiesillan alapuolen koskesta. Rapujen esiintymisestä päätellen voidaan todeta, että joko rapu on levittäytynyt itse koko jokiuoman pituudelta tai sitten ravun leviämistä on edesautettu kirjaamattomilla istutuksilla. Vaikka osalle koskialueista on tehty rapuistutuksia, ei näille alueille vielä ole muodostunut vahvaa rapukantaa. Irjanteenkoskea lukuun ottamatta jokaisella koealalla havaittiin täpläravuissa rapuruttoa. Ruttoa kantavien rapujen osuus oli kuitenkin vähäinen saaliissa. Ruton esiintymisen takia täplärapujen siirtäminen tulisi kieltää ja pyydykset tulisi desinfioida käytön jälkeen. Taulukko 4.1. Eurajoen koeravustuksen tulokset koealoittain vuonna Saalis PAIKKA Mertoja Täplärapu (kpl) Yksikkösaalis (rapu/mertavuorokausi) Kukkatarha, Eurakosken yläpuoli 30 ei rapuja 0,000 Eurakoski ,233 Pappilankoski ,133 Köyliönjoen yhtymäkohdan alapuoli 30 ei rapuja 0,000 Paneliankoski, kunnostettu uoma ,033 Paneliankoski,voimalaitoksen alapuoli ,033 Kyyrämäen pohjapato ,800 Saharinkoski, padon yläpuoli ,087 Saharinkoski, padon alapuoli ,500 Irjanteenkoski ,367 Kaikki yhteensä ,222

16 Lukumäärä Rapujen pituus- ja sukupuolijakaumat Eurajoen rapukanta on pituusjakauman perustella varsin tasaisesti jakaantunut (Kuva 4.1). On selvä, että EVO-mallin merroilla ei tavoiteta kaikkein pienimpiä yksilöitä. Pienimmät saadut yksilöt olivat pituudeltaan yli 7 cm pituisia. Yli 10 cm pituisten yksilöiden osuus rapusaaliista oli 48 %, jota voidaan pitää korkeana (Taulukko 4.2). Kookkaiden yksilöiden suuri osuus ja pienten yksilöiden vähyys voidaan osittain selittää istutushistorialla. Istutuksissa on käytetty pääsääntöisesti suurikokoisia emorapuja. Yleensä vahvassa rapukannassa jota myös ravustetaan, pienten rapujen osuus on suurempi kuin suurien rapujen. Tämä tilanne ei ole vielä Eurajoessa. Kannan vahvistumisen myötä rapujen pituusjakauma tulee painottumaan tulevaisuudessa pienempi kokoisiin rapuihin. Eurajoen rapusaalis oli painottunut koiraisiin. Koiraat muodostivat 63 prosenttia saaliista. Aikainen koeravustuksen aika (kesäkuu) saattoi vaikuttaa sukupuolijakauman epätasaisuuteen. Taulukko 4.2. Rapujen kokojakaumat koealoittain Eurajoella vuonna PITUUS (mm) Kukkatarha, Eurakosken yläpuoli Eurakoski Pappilankoski Köyliönjoen yhtymäkohdan alapuoli Paneliankoski, kunnostettu uoma Paneliankoski,voimalaitoksen alapuoli Kyyrämäen pohjapato Saharinkoski, padon yläpuoli Saharinkoski, padon alapuoli Irjanteenkoski Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Yli 100 mm osuus % 42,9 100,0 100,0 100,0 54,2 100,0 26,7 27,3 47,7 12 Eurajoen rapusaaliin (n=65) kokojaukauma Pituus (mm) Kuva 4.1. Eurajoen koeravustuksen saaliin kokojakauma vuonna Taulukko 4.3. Rapujen sukupuolijakaumat koealoittain Eurajoella vuonna Sukupuoli Kukkatarha, Eurakosken yläpuoli Eurakoski Pappilankoski Köyliönjoen yhtymäkohdan alapuoli Paneliankoski, kunnostettu uoma Paneliankoski,voim a-laitoksen alapuoli Kyyrämäen pohjapato Saharinkoski, padon yläpuoli Saharinkoski, padon alapuoli Irjanteenkoski Kaikki yhteensä Koiras Naaras Kaikki yhteensä Naaraiden osuus % 57,1 0,0 0,0 100,0 45,8 0,0 20,0 45,5 36,9

17 13 5 YHTEENVETO Jujo Thermali Oy:n bifenoli A satunnaispäästön ( ) vaikutuksia selvitettiin Eurajoessa aikana tehdyillä sähkökalastuksilla ja koeravustuksilla. Tutkimukset tehtiin 37 vuorokautta päästön tapahtumisen jälkeen. Sähkökalastuksia tehtiin yhteensä 6 koskialueella ja koeravustuksia 10 koealalla. Sähkökalastusalat kalastettiin yhteen kertaan ja jokaisella koeravustusalalla ravustettiin 30 mertavuorokautta. Eurajoen ravustuksen kokonaispyyntiponnistukseksi muodostui näin ollen 300 mertavuorokautta. Eurajoen koskialueiden sähkökalastuksissa saatiin saaliiksi yhteensä 9 eri kalalajia. Lukumääräisesti eniten saatiin särkeä. Seuraavaksi eniten saatiin määrällisesti kivennuoliaista ja ahventa. Taimenia saatiin saaliiksi 4 koealalta. Vaikka kappalemääräisesti (20 kpl) taimen oli viidenneksi yleisin saalislaji, se muodosti suurimman osan Eurajoen sähkökalastusaineiston biomassasta (41 %). Taimenten esiintymistä sähkökalastussaaliissa voidaan pitää hyvänä, sillä aikaisemmissa Eurajoen velvoitetarkkailuissa ja erillistutkimuksissa taimenta on sähkökalastuksissa saatu saaliiksi satunnaisesti ja yksilömäärä ovat olleen pieniä. Kokonaisuutta ajatellen Eurajoen koskialueiden kalaston tiheyttä ja biomassaa voidaan pitää varsin pienenä. Kalatiheys vaihteli koealojen välillä 5 56 kpl/100m 2 ja biomassa puolestaan välillä g/100m 2. Sekä kalatiheyksien ja biomassojen vertailu aikaisempien vuosien tulosten kanssa on haastavaa, sillä koealojen kalatiheyksissä ja biomassoissa on voimakasta vaihtelua. Tämä johtuu osittain siitä, että sähkökalastukset on tehty Eurajoessa eri aikoina. Veden lämpötila vaikuttaa voimakkaasti lajikohtaisten saaliiden muodostumiseen. Tästä syystä tarkastelussa tulisi kiinnittää enemmän huomiota niihin kalalajeihin (kivisimppu, kivennuoliainen ja lohikalat), jotka lisääntyvät ja viettävät koko elinaikansa koskialueilla. Kalaston vähäiseen määrään saattaa vaikuttaa osaltaan Eurajoen alaosan koskialueiden kunnostukset. Kenties pohjakasvillisuus, pohjaeliöstö ja kalasto eivät ole ehtinyt saavuttaa luonnollista tilaa vielä. Eurajoen alaosan kosket kunnostettiin vuosina ja keskiosan koskien kunnostukset saivat ympäristöluvan puolestaan Saadut taimenet olivat tasakokoisia, pituuden vaihdellessa pääosin välillä cm. Pituusjakaumansa perusteella kaikki yksilöt ovat todennäköisesti istutettuja smolttivaiheen yksilöitä. Jostakin syystä nämä yksilöt olivat vaelluksen lähtemisen sijaan jääneet elämään koskialueille. Saharinkosken alaosa näyttäisi olevan pienten taimenten suosiossa, sillä tältä koealalta saatiin saaliiksi eniten taimenia (12 kpl). On huomioitava, että satunnaispäästön vaikutuksia selvittävissä sähkökalastuksissa ei saatu saaliiksi yhtään 0+ ikäistä taimenen tai lohen poikasta. Myöskään edellisenä vuonna (2010) istutettuja vastakuoriutuneita meritaimenen tai lohen poikasia ei saatu saaliiksi. Pituudeltaan nämä 1+ ikäiset yksilöt olisivat olleet vuonna 2011 noin 10 cm tietämillä. Ei voida tarkkaan sanoa, vaikuttiko satunnaispäästö pienten taimenen ja lohen poikasten puuttumiseen. Tiedossa kuitenkin on, että juuri mäti ja pienet yksilöt ovat kaikkein herkempiä ympäristötekijöissä tapahtuville äkillisille muutoksille. Poikasten puuttumista voidaan pitää näin ollen huonona merkkinä. Vuonna 2010 vastakuoriutuneita meritaimenia istutettiin Eurajokeen kpl ja lohen vastakuoriutuneita poikasia kpl. Tuloksissa tulee kuitenkin huomioida se, että vastakuoriutuneiden poikasten luonnollinen kuolevuus on luontaisestikin varsin suurta elinkiertonsa alussa, eikä Eurajoen tapauksessa ei ole tarkempaa tietoa siitä, kuinka suuri osa vastakuoriutuneista istukkaista selviää ensimmäisestä elinvuodestaan normaaleissa olosuhteissa. Voidaan kuitenkin todeta, että myöhemmin elokuussa 2011 tehdyissä Eurajoen kalataloudellisissa yhteistarkkailun sähkökalastuksissa saatiin Nolponkosken koealalta yksi 0+ ikäinen taimen saaliiksi. Tämä yksilö saattaa olla luontaisesta lisääntymisestä peräisin, mikäli Nolponkoskelle ei ole vuonna 2011 tehty vastakuoriutuneilla taimenen poikasilla istutuksia. Vuonna 2011 suoritettujen koeravustusten perusteella Eurajoessa esiintyy koko sen pituudelta täplärapua. Alin koeravustusala sijaitsi Irjanteenkoskella, mutta voidaan olettaa, että myös tämän koskialueen alapuolella tavataan täplärapua. Näyttäisi siltä, että täplärapujen esiintyminen keskittyy joen hyvin virtaaville koskialueille. Kahdelta hitaasti virtaavalta ja pehmeäpohjaiselta jokiosuudelta ei saatu yhtään täplärapua saaliiksi. Koeravustuksen yksikkösaaliin perusteella Eurajoen rapukanta on kuitenkin nykyisin heikko. Koko Eurajoen rapusaalis koostui vain 65 yksilöstä, mikä yksikkösaaliina tarkoittaa 0,2 yksilöä mertavuorokautta kohden. Eniten rapuja saatiin Kyyrämäen pohjapadon koealalta (0,8 rapua/mertayö). Rapukanta on pai-

18 14 nottunut suuriin yksilöihin, mikä voidaan osittain selittää emoravuilla tehdyillä istutushistorialla. Vaikka Paneliankoski on toiminut täplärapujen istutuspaikkana, oli tämän koealan rapusaalis vaatimaton (1 rapua). Huomioitavaa on, että lähes joka koealalta saatiin havaintoa rapurutosta. Koska Eurajoesta ei ole aikaisempaa näin laajaa koeravustusaineistoa käytettävissä satunnaispäästöä edeltävänä ajalta, ei voida kovin luotettavasti arvioida satunnaispäästön vaikutuksia rapukannan tilaan. Nyt kuitenkin voidaan todeta, että alueella esiintyy täplärapua satunnaispäästöstä huolimatta. Jujo Thermali Oy:n satunnaispäästön vaikutusten arviointia vaikeuttaa se, että kenttätyö tehtiin noin kuukausi päästön jälkeen. Virtavedessä päästön kesto on lyhytaikainen, vaikkakin vaikutukset saattavat olla pitkäaikaisia. Tutkimuksen viivästymisestä johtuen koskien kalasto oli saattanut palautua satunnaispäästöstä. Vastaisuudessa satunnaispäästöjen kalataloudellisia vaikutuksia päästöjenlähteestä riippumatta tulisi selvittää nopeammin. Tästä syystä Eurajoelle tulisi tehdä toimintamalli, jossa joella olisi vakioidut tutkimusmenetelmät ja havaintopaikat, joiden kalasto ja rapujen tila selvitettäisiin välittömästi satunnaispäästön tapahtumisen jälkeen. Erillisselvitys tehtäisiin kalatalousviranomaisen vaatimuksista. On selvää, että Eurajoen kalankanta ja rapukanan tilaa vaikuttavat myös muut tekijät kuin Jujo Thermal Oy:n satunnaispäästö. Eurajoki on monikuormitteinen vesistö ja sen tilaan vaikuttavat myös muut tekijät. Kenttätöiden yhteydessä tavattujen ranta-asukkaiden mukaan joella esiintyy usein erilähteistä peräisin olevia satunnaispäästöjä. Nämä satunnaispäästöt vaikuttavat osaltaan Eurajoen kalaston ja rapukannan tilaan ja vaikeuttavat tässä selvitetyn yksittäisen satunnaispäästön arviointia. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Tampere Toiminnanjohtaja Jukka Mattila Limnologi Heikki Holsti LIITTEET Liite 1. Tarkat tutkimusalat ja yleiskartta Eurojoesta VIITTEET

19 Liite 1. Eurajoen sähkökalastus- ja koeravustusalat sekä tarkempi havaintokartta. Kasvitarhan koeravustusala Eurakosken sähkökalastusala ja koeravustusalat

20 Pappilankosken koeravustusala Köyliöjoen alapuoleinen koeravustusala

21 Kunnostettu osa A) Kalatie Paneliankosken sähkökalastusala ja koeravustusalat B) Kyyrämäen pohjapadon koeravustusala

22 Saharinkosken sähkökalastusala ja koeravustus Irjanteenkosken sähkökalastusala ja koeravustus

23 Nolponkosken sähkökalastusala Suutalankosken sähkökalastusala

24 Saharinkosken säännöstelypato ja kalatie Tiironkoski Olkiluodon Veden vedenottopaikka Masinikoski Suutalankoski Irjanteenkoski Pappilankosken pato ja kalatie Nolponkoski Saharinkoski Lammisuo Rauman Veden vedenottopaikka Pappilankoski Juvajoki Kyytämäen pohjapato Kahalansuo Panelian säännöstelypato ja kalatie Paneliankoski Köyliönjoki Eurakoski Harolankosken pato Nousueste = KUORMITUKSEN PURKUPAIKKA = VEDENOTTOPAIKKA = KOSKIALUE = NOUSUESTE = ENTINEN NOUSUESTE, EI RAJOITA NYKYISIN KALAN LIIKKUMISTA Turajärvi kilometriä JVP- Eura Fortum Power and Heat Oy Säkylän kunta ja Lännen Tehtaat Kauttuankoski EURASSUO Kauttuankosken säännöstelypato

25

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset

Lisätiedot

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan

Lisätiedot

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen koealat Koekalastukset tehtiin elokuun 2013 aikana Sähkökoekalastettujen alueiden yhteenlaskettu pinta-ala oli 2431 m 2. Koealojen

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Eurajoki viemäristä lohijoeksi?

Eurajoki viemäristä lohijoeksi? Eurajoki viemäristä lohijoeksi? Teija Kirkkala 3.2.2015 1 2 Ominaispiirteitä valuma-alueen pinta-ala 1336 km 2 joen pituus 52 km järvisyys 13 % peltojen osuus Pyhäjärven alapuolella 28 % metsiä (kangasmaita)

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä 2 SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko

Lisätiedot

Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012

Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012 Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 212 xxx.xx.212 Kokemäki Heikki Holsti 21.3.213 Pori, Reposaari Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Kourajoen sähkökoekalastusten

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 26 Luonnos Helsinki marraskuu 26 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...3 2.

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Saarijärven reitin sähkökoekalastukset 2012 Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Konneveden kalatutkimus ry 2012 Tutkimusalue ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Saarijärven kalastusalueen

Lisätiedot

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 RKTL:n työraportteja 15/2014 Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014

Lisätiedot

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v. 2016 Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 12/2016 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 1. JOHDANTO... 3 2. TYÖRYHMÄ JA KÄYTETYT

Lisätiedot

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...

Lisätiedot

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10. KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle 0 Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle Paimionjoen Kosken Tl alueen kalat ja ravut hanke, joka on saanut tukea Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroista

Lisätiedot

Heikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14

Heikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14 MYLLYPURON (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2014 Heikki Holsti 2014 Kirjenumero 907/14 SISÄLTÖ

Lisätiedot

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0618 11.10.2010 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0598 Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013

Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013 Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014 ISBN 978-952-303-127-2 (Verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset

Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset xxx.xx.2012 Kokemäki Heikki 24.3.2015 Holsti Kokemäki Anna Väisänen, KVVY ry Nikkelipäästö Laiterikko 5.-6.7.2014 Tehtaan

Lisätiedot

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon

Lisätiedot

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen virtavesikunnostukset ja jätevesiylivuotojen vähentäminen -seminaari 26.4.2016 Ari Haikonen Sauli Vatanen

Lisätiedot

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 350 Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 189/2009 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa käsitellään Sorsajoen sähkö- ja katiskakoekalastusten,

Lisätiedot

Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015

Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015 Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015 Jouni Tulonen Mitä Kokemäenjoella tehty tähän mennessä? 1. Kannan hoitosuunnitelman mukainen seuranta -saalis, vaellus, Anguillicola? -toteutettu osana

Lisätiedot

Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen

Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2 2. Aineistot ja menetelmät 2 3. Muuralanpuro 4 4. Tulokset 10 5. Tulosten

Lisätiedot

Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010. Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy. Apajax Oy 1

Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010. Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy. Apajax Oy 1 Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010 Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy 2011 Apajax Oy 1 Sisällys 1. Johdanto 3 2. Aineisto ja menetelmät 3 3. Tulokset 5 4. Tulosten pohdinta 7 Lähdekirjallisuus

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 180/2009 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee

Lisätiedot

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 0 1 6 Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2016 Sisältö

Lisätiedot

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue/v-s Kalavesien hoito ry Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 V-S Kalavesien hoito ry toteutti Paimionjoki-yhdistyksen tilauksesta koekalastukset

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2007 Johdanto Varsinais-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö tilasi Kala- ja vesitutkimus

Lisätiedot

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 157/2007 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa käsitellään Summanjoen yläosan

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Mika Oraluoma & Kimmo Sivonen Osuuskunta kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO Y 2381704-8 www.vesi-visio.net 8.12.2015

Lisätiedot

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS YLISIIRTOPYYNNIN KÄYNNISTÄMINEN Hankkeen arvioidut kustannukset 131 400 e / 2v Pyynti toteutettiin kahdella pyyntipaikalla

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 181/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee Hartolan

Lisätiedot

Heikki Holsti. Kirjenumero 949/15

Heikki Holsti. Kirjenumero 949/15 JAKAMAN REITIN (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2015 Heikki Holsti Kirjenumero 949/15 SISÄLTÖ

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

PALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE

PALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE PALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE 2014-2015 Lohijokitiimi ry Kunnantie 3 94400 KEMINMAA Toiminnanohjaaja Jukka Viitala 0400/880358 jukka.viitala@hotmail.fi Kemi/Ounasjoen vaelluskalojen palauttamiseen

Lisätiedot

Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2008

Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2008 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2008 Helsinki huhtikuu 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA...3 2. MENETELMÄT...4 3. SÄHKÖKALASTUSTULOKSET...6

Lisätiedot

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004 1 th Kivinen 18.8.24 Kirje nro 544/SK Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 24 1. JOHDANTO Koekalastukset ja -ravustukset suoritettiin

Lisätiedot

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Kymijoki Vantaanjoki Mustajoki Ari Saura, Luke Juhani Ahon kalastusperinneseura Helsinki, 26.11.2015 Suomen ammattikalastuksen saalis Suomenlahdella 2 1.12.2015

Lisätiedot

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 158/2007 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa käsitellään Kiikun-, Saveron- ja Silmunjoen

Lisätiedot

Heikki Holsti 2013. Kirjenumero 1017/13

Heikki Holsti 2013. Kirjenumero 1017/13 TAMPEREEN KAUPUNGIN TAAJAMA- ALUELLA SIJAITSEVIEN MYLLYOJAN, VUOHENOJAN, PYHÄOJAN JA VIINIKANOJAN VIRTAVESI-INVENTOINTI JA SÄHKÖKOEKALASTUKSET VUONNA 2013 Heikki Holsti 2013 Kirjenumero 1017/13 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry KALASTUKSEN VARHAISISTA VAIHEISTA

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot

Lisätiedot

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009 SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 197/2010 Jussi Mäntynen ISSN 158-806 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa käsitellään Summanjoen yläosan sähkökoekalastustulokset

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2010

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2010 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2010 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 137/2011 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2013

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2013 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 223/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee Hartolan

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 196/2010 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011 Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi Minna Kalola 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialuille oli vuonna 2011

Lisätiedot

Rapusyöttitesti särki ylivoimainen

Rapusyöttitesti särki ylivoimainen Rapusyöttitesti särki ylivoimainen Perimätiedon mukaan rapusyöteistä parhain on kissan liha. Sitä on kuitenkin harvoin tarjolla, ja kalalla rapuja mertoihin tavallisimmin houkutellaan, mutta lenkkimakkaraa

Lisätiedot

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa käsitellään koekalastustulosten avulla Summanjoen yläosan kalastoa ja istutusten onnistumista.

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen

Lisätiedot

Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009

Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009 Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009 Koekalastusraportti Lounais-Suomen kalastusalue 2010 Teksti ja kuvat: Jussi Aaltonen Kannen kuva: Myllyumpaidanojan koskialuetta Lounais-Suomen kalastusalue

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 165/2012 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista

Lisätiedot

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella Kala- ja vesimonisteita nro 68 Ari Haikonen ja Petri Karppinen Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 211 VAKI -kalalaskurin perusteella KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala-

Lisätiedot

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN 1.9.2011 Jorma Piironen RKTL/Joensuu Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? Koeistutuksia v:sta 1983, säännöllisemmin

Lisätiedot

Kolkunjoen kä ytto - jä hoitosuunnitelmä 2015-2025

Kolkunjoen kä ytto - jä hoitosuunnitelmä 2015-2025 Kolkunjoen kä ytto - jä hoitosuunnitelmä 2015-2025 Mika Oraluoma Kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio 25.2.2015 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Kolkunjoki... 2 Seuranta ja hoitotoimet... 3 Taimenkannan eriytyneisyyden

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 198/2010 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa käsitellään Sorsajoen sähkö- ja katiskakoekalastusten

Lisätiedot

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

BIO-HUMUS OY LEVONSUON JA ISOSUON (PÖYTYÄ) TURVETUOTANTOALUEIDEN YLÄNEENJOEN KALATALOUDELLI- NEN TARKKAILUOHJELMA. Heikki Holsti. Kirjenumero 420/16

BIO-HUMUS OY LEVONSUON JA ISOSUON (PÖYTYÄ) TURVETUOTANTOALUEIDEN YLÄNEENJOEN KALATALOUDELLI- NEN TARKKAILUOHJELMA. Heikki Holsti. Kirjenumero 420/16 BIO-HUMUS OY LEVONSUON JA ISOSUON (PÖYTYÄ) TURVETUOTANTOALUEIDEN YLÄNEENJOEN KALATALOUDELLI- NEN TARKKAILUOHJELMA Heikki Holsti Kirjenumero 420/16 SISÄLTÖ 1. TARKKAILUN PERUSTEET... 1 2. TUTKIMUSALUE

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Kala- ja vesimonisteita nro 112 Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Vaelluspoikaspyynti Ingarskilanjoessa vuonna 2013 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Heinäkuu 2013 Kirjoittajat:

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2014 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Telemetriatutkimuksia: Tenojoki, Utsjoki, Akujoki, Näätämöjoki, Simojoki, Tuulomajoki (Venäjä), Oulujoki, Iijoki, Vantaanjoki, Kymijoki, Porvoonjoki,

Lisätiedot