VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA Heikki Holsti 2012
|
|
- Juho Siitonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12
2
3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO TUTKIMUSALUE SÄHKÖKALASTUS Aineisto ja menetelmät Tulokset Taimenen esiintyminen ja sen tila TOIMENPIDE-EHDOTUKSET VIITTEET: LIITTEET: Liite 1. Sähkökalastusalojen tarkat paikat.
4
5 Kalaosasto/HH Kirjenumero 906/12 VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry sai Näsijärven kalastusalueen toimeksiannosta suorittaa kolmen kalastusalueen yhteisen sähkökalastustutkimuksen vuonna Virtain, Ruoveden- Kuoreveden ja Näsijärven kalastusalueiden yhteistutkimuksen tavoitteena oli selvittää kunnostettujen virtavesien kalakantojen tila. Tutkimuksessa mukana olleet virtavedet oli kunnostettu vuosituhannen taitteessa. Kunnostusten tavoitteena oli parantaa virtavesissä elävien kalojen elinmahdollisuuksia. Nyt tehtyjen sähkökalastustutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kunnostutettujen virtavesien kalakannat olivat kehittyneet kunnostustoimien jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli taimen, joka ilmentää virtavesien ekologista tilaa. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään olivatko kunnostustoimet edesauttaneet taimenkantojen tilan vahvistumista sekä luontaisen lisääntymisen voimistumista. Toisaalta pyrittiin saamaan selville miten muiden virtavesissä elävien kalalajien (kivisimpun ja kivennuolisien) kannat ovat kehittyneet kunnostusten jälkeen. 2. TUTKIMUSALUE Kalastusalueet valitsivat tutkimuksessa olevat virtavedet itse. Virtavesistä pyrittiin valitsemaan kaksi sähkökalastusalaa laajemman kokonaiskuvan saamiseksi. Myllyojassa sekä Karjulanjoessa kalastettiin vain yksi sähkökalastusala. Sähkökalastusalat valittiin yhteistyössä kalastusalueiden kanssa ja ne sijoittuivat pääosin jokien kunnostetuille osuuksille. Kenttätöiden yhteydessä kalastusalueet tarjosivat talkootyön muodossa apua koealojen tarkkojen paikkojen näyttämisessä sekä muissa kenttätöihin liittyvissä töissä. Virtain kalastusalueelta sähkökalastettiin kaksi kohdetta; Koikero-oja ja Mutioja (Kuva 2.1). Koikeroojalla sähkökalastusalat olivat Louhitunkoski (Kuva 2.2) ja Teräväinen (Kuva 2.3). Tarkat sähkökalas- ( 03 ) PL 265, Tampere
6 2 tusalat on esitetty liitteessä 1. Mutiojalla sähkökalastettiin puolestaan Koivuahonkoski (Kuva 2.4) ja Koskela (Kuva 2.5). Ruoveden-Kuoreveden kalastusalueelta sähkökalastettiin kolme virtavesistöä; Myllyoja, Enojoki ja Pärjänoja (Kuva 2.1). Myllyojalla sähkökalastettiin yksi koeala, joka oli Myllyojankoski (Kuva 2.6). Myllyojankosken sähkökalastusala sijoittui kunnostettujen kohteiden yläpuolelle. Sähkökalastusalan alarajana toimi maantiesilta. Enojoella sähkökalastusalat olivat Autopurkaamonkoski (Kuva 2.7) ja Myllylän niska-alue (Kuva 2.8). Pärjänojalla sähkökalastettiin puolestaan luonnontilaiselta näyttävä Törmälän alue (Kuva 2.9) sekä kunnostettu Ahtolanvirta (Kuva 2.10). Näsijärven kalastusalueella kalastettiin yksi virtavesikohde; Karjulanjoen Karjulankoski (Kuva 2.11). Toisvesi Koikero-oja Visuselkä Tarjanne Mutioja Ajosjärvi Paloselkä Myllyjoki Ruovesi Enojoki Jäminginselkä Karjulanjoki Pärjänoja Vankavesi Kuva 2.1. Tutkimuksessa mukana olevien virtavesien sijoittuminen Näsijärven reitin vesistöalueella.
7 3 Kuva 2.2. Koikero-ojan Louhitunkosken sähkökoekalastusala vuonna Koealalta ei saatu yhtään kalaa. Kuva 2.3. Koikero-ojan Teräväisen sähkökoekalastusala vuonna Koealalta saatiin eniten taimenia (10 kpl) koko tutkimuksessa.
8 4 Kuva 2.4. Mutiojan Koivuahonkosken sähkökoekalastusala vuonna Koealalta saatiin 2 taimenta. Kuva 2.5. Mutiojan Koskelan sähkökoekalastusala vuonna Koealalta saatiin 3 taimenta. Kuva 2.6. Myllyojan Myllyojankosken sähkökoekalastusala vuonna Koealalta ei saatu taimenia.
9 5 Kuva 2.7. Enojoen Autopurkaamonkosken sähkökoekalastusala Koealalta ei saatu taimenia. Kuva 2.8. Enojoen Myllylän niskan sähkökoekalastusala Koealalta ei saatu taimenia. Kuva 2.9. Pärjänojan Törmälän sähkökoekalastusala Koeala jatkui kuvassa olevasta viivasta n. 50 metriä ylöspäin. Koealalta ei saatu yhtään kalaa. Kuva Pärjänojan Ahtolanvirran sähkökoekalastusala Koealalta saatiin 1 taimen.
10 6 Kuva Karjulanjoen Karjulankosken sähkökalastusala Koealalta ei saatu yhtään taimenta. 3. SÄHKÖKALASTUS 3.1 Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen sähkökalastukset tehtiin kahden päivän aikana ( ). Koekalastusten aikana vallitsivat hyvät sääolosuhteet ja kohdevesistöjen virtaamat olivat hyvät. Runsassateisesta kesästä, johtuen kaikissa tutkituissa virtavesissä oli hyvä vesitilanne. Koealojen veden lämpötilat vaihtelivat välillä 9,8 18,9 C. Pärjänojalla veden lämpötila oli selvästi alhaisin. Suurin osa sähkökalastusaloista sähkökalastettiin kahteen kertaan. Ensimmäisellä kalastuskerralla kalattomiksi todetut Koikero-ojan Louhitunkoski ja Pärjänojan Törmälä koekalastettiin kuitenkin yhteen kertaan. Myös Koikero-ojan hyvin taimenia antanut Teräväisen sähkökalastusala päätettiin kalastusalueen toimitsijoiden kanssa kalastaa vain yhteen kertaan. Tällä pyrittiin vähentämään taimenen poikasiin kohdistunutta häiriötä. Sähkökalastukset toteutettiin vesistössä kahden hengen voimin. Sähkökalastukset tehtiin akkukäyttöisellä Hans Grassl 1G-200/2-C sähkökalastuslaitteella. Sähkökalastuksissa ei käytetty sulkuverkkoja. Sähkökalastusten yhteydessä koealat valokuvattiin. Sähkökalastusten tulokset tallennettiin ympäristöhallinnon koekalastusrekisteriin ( Rapuruton leviämisen estämiseksi kahluuvarusteet sekä sähkökalastuslaitteet desinfiointiin joka vesistön välissä Virkon s- desinfiointiaineella. Taulukko 3.1. Sähkökalastusalojen pinta-alat, sähkökalastusaika ja veden lämpötilat. Vesistö Koealan nimi pinta-ala (m 2 ) Sähkökalastettu Veden lämpötila Koikero-oja Louhitunkoski ,0 Koikero-oja Teräväinen ,2 Mutioja Koivuahonkoski ,0 Mutioja Koskela, Mutioja ,0 Myllyoja Myllypuronkoski 112, ,9 Enonjoki Autopurkaamonkoski ,9 Enonjoki Myllylä, niska ,9 Pärjänoja Ahtolanvirta ,8 Pärjänoja Törmälä ,5 Karjulanjoki Karjulankoski ,6
11 Louhitunkoski Teräväinen Koivuahonkoski Koskela, Mutioja Myllyojankoski Autopurkaamonkoski Myllylä, niska Törmälä Ahtolanvirta Karjulankoski Koealalla keskimäärin Louhitunkoski Teräväinen Koivuahonkoski Koskela, Mutioja Myllyojankoski Autopurkaamonkoski Myllylä, niska Törmälä Ahtolanvirta Karjulankoski Koealalla keskimäärin Tulokset Sähkökalastustulosten perustella voidaan todeta, että Myllypuronkosken koealaa lukuun ottamatta sähkökalastusalojen kalatiheydet ja biomassat olivat varsin pieniä (Kuva 3.1 ja Kuva 3.2). Koealojen kalakannan tiheys vaihteli välillä kpl/100m 2 ja biomassa välillä g/100m 2. Taimenia saatiin saaliksi Koikero-ojan, Mutiojan sekä Pärjänojan sähkökalastusaloilta. kpl/100m Kalakannan tiheys (kpl/100 m 2 ) Taimen Made Kivisimppu Säyne Särki Ahven Kuva 3.1. Tutkimuksen sähkökoekalastusalojen kalatiheys (kpl/100m 2 ) vuonna g/100m2 Kalakannan tiheys (g/100 m 2 ) Taimen Made Kivisimppu Säyne Särki Ahven Kuva 3.2. Tutkimuksen sähkökoekalastusalojen kalakannan biomassa (g/100m 2 ) vuonna 2012.
12 8 Koikero-oja Tutkituista kohteista saatiin eniten taimenia saaliiksi (10 kpl) Koikero-ojasta. Kaikki saadut taimenet tulivat Teräväisen koealalta. Louhitunkosken koealalta ei saatu yhtään kalaa. Taimen lisäksi Teräväisen sähkökalastusalalta saatiin saaliiksi myös särkiä. Muita kalalajeja ei Koikero-ojassa tavattu. Taulukko 3.2. Virtain kalastusalueella sijaitsevan Koikero-ojan kahden sähkökalastusalan saalis Koikero-oja, Louhitunkoski (100 m 2, kalastuskertoja 1) Taimen 0+ Taimen Taimen yhteensä Kivisimppu Ahven Särki Säyne Made Yhteensä kpl % kpl/100m 2 g % g/100m 2 EI SAALISTA Koikero-oja, Teräväinen (150 m 2, kalastuskertoja 1) kpl % kpl/100m 2 g % g/100m 2 Taimen ,3 0,7 6 0,9 4,0 Taimen 9 56,3 6, ,3 285,3 Taimen yhteensä 10 62,5 6, ,2 289,3 Kivisimppu Ahven Särki 6 37,5 4, ,8 141,3 Säyne Made Yhteensä ,0 10, ,0 430,7 Kuva 3.3. Virtain kalastusalueella sijaitsevan Koikero-ojan Teräväisen koealalta saatiin tutkimuksen ainut 0+ taimen. Koealalta saatiin tämän pienen yksilön lisäksi yhdeksän erikokoista taimenta, mikä osoittaa että taimenen lisääntyminen on onnistunut ojassa useana vuotena peräkkäin.
13 9 Mutioja Mutiojan molemmilta sähkökalastusaloilta saatiin saaliiksi sekä taimenia että kivisimppuja. Ylemmältä sähkökalastusalalta (Koivuahonkoski) saatiin saaliiksi kaksi taimenta ja 7 kivisimppua. Alemmalta sähkökalastusalalta saatiin puolestaan saaliiksi 3 taimenta sekä 8 kivisimppua. Taulukko 3.3. Virtain kalastusalueella sijaitsevan Mutiojan kahden sähkökalastusalan saalis Mutioja, Kuivuahonkoski (100 m 2, kalastuskertoja 2) kpl % kpl/100m 2 g % g/100m 2 Taimen 0+ Taimen 2 22,2 2, ,8 364,0 Taimen yhteensä 2 22,2 2, ,8 364,0 Kivisimppu 7 77,8 7,0 12 3,2 12,0 Ahven Särki Säyne Made Yhteensä 9 100,0 9, ,0 376,0 Mutioja, Koskela (90 m 2, kalastuskertoja 2) kpl % kpl/100m 2 g % g/100m 2 Taimen 0+ Taimen 3 27,3 3, ,3 606,7 Taimen yhteensä 3 27,3 3, ,3 606,7 Kivisimppu 8 72,7 8,9 27 4,7 30,0 Ahven Särki Säyne Made Yhteensä ,0 12, ,0 636,7 Kuva 3.4. Mutiojan kahdelta koealoilta saatiin taimenia yhteensä saaliiksi 5 kpl. Kokonsa puolesta nämä yksilöt olivat 2- tai 3-vuotiaita. Kuvassa kolme taimenta, jotka saatiin Koskelan koealalta.
14 10 Myllyoja Myllyojan sähkökalastusalalta saatiin tavanomaisia järvikaloja. Saalislajistoon kuului ahven, särki, säyne ja made. Koealojen vertailussa sekä kalaston tiheys että biomassa olivat Myllyojassa kaikkein korkeimmat. Kalaston suuri määrä johtuu siitä, että Myllyoja sijoittuu kahden suuren vesistön väliin (Ajosjärvi Huutonselkä). Taulukko 3.4. Ruoveden Kuoreveden kalastusalueella sijaitsevan Myllyojan sähkökalastusalan saalis Myllyoja, Myllyojankoski (112,5 m 2, kalastuskertoja 2) kpl % kpl/100m 2 g % g/100m 2 Taimen 0+ Taimen Taimen yhteensä Kivisimppu Ahven 49 37,4 49, ,6 494,2 Särki 79 60,3 79, ,1 2376,9 Säyne 1 0,8 1,0 24 0,7 21,3 Made 2 1,5 2,0 86 2,6 76,4 Yhteensä ,0 131, ,0 2968,9
15 11 Enojoki Hyvistä lähtökohdista huolimatta Enojoen sähkökalastusaloilta ei saatu saaliiksi yhtään taimenta. Tämän virtaveden saalislajisto koostui kivisimpusta, ahvenesta, särjestä ja mateesta. Enojoen ylemmältä sähkökalastusalalta (Autopurkaamonkoski) saatiin kohtalaisen paljon kivisimppuja saaliiksi (9 kpl), mutta alaosan koealalta ei saatu yhtäkään. Alueellisessa vertailussa Enojoen sähkökalastusalojen kalatiheydet ja biomassat olivat toiseksi korkeimmat Myllyojan jälkeen (Kuva 3.1 ja Kuva 3.2). Taulukko 3.5. Ruoveden Kuoreveden kalastusalueella sijaitsevan Enonjoen kahden sähkökalastusalan saalis Enojoki, Autopurkaamonkoski (120 m 2, kalastuskertoja 2) kpl % kpl/100m 2 g % g/100m 2 Taimen 0+ Taimen Taimen yhteensä Kivisimppu 9 29,0 7,5 45 6,3 37,5 Ahven 10 32,3 8, ,4 186,7 Särki 12 38,7 10, ,3 370,0 Säyne Made Yhteensä ,0 25, ,0 594,2 Enojoki, Myllylä niska-alue (105 m 2, kalastuskertoja 1) kpl % kpl/100m 2 g % g/100m 2 Taimen 0+ Taimen Taimen yhteensä Kivisimppu Ahven 14,0 60,9 13,3 264,0 34,1 251,4 Särki 6,0 26,1 5,7 200,0 25,8 190,5 Säyne Made 3,0 13,0 2,9 310,0 40,1 295,2 Yhteensä 23,0 100,0 21,9 774,0 100,0 737,1 Kuva 3.5. Enonjoen Autopurkaamonkoskesta saatiin eniten kivisimppuja (9 kpl). Koealan hyvistä lähtökohdista huolimatta koealalta ei tavattu taimenta.
16 12 Pärjänoja Pärjänojan ylemmältä koealalta (Törmälä) ei saatu saaliiksi yhtään kalaa. Tämä oli ihme, sillä virtaalue sijaitsi suojaisessa paikassa metsän keskellä ja uoma näytti päällisin puolin soveltuvan erinomaisesti taimenen elinalueeksi (Kuva 2.9). Pärjänoja saa vetensä lähteistä ja harjualueelta, minkä takia vesi oli kylmempää kuin muissa tutkimuksessa mukana olevissa virtavesissä. Pärjänojan alaosalla (Ahtolanvirta) sijaitsevalta koealalta saatiin saaliiksi yhden taimenen lisäksi, ahven, made ja särkiä. Ahtolanvirran sähkökalastusalan kalatiheys ja biomassa jäivät alhaiseksi. Taulukko 3.6. Ruoveden Kuoreveden kalastusalueella sijaitsevan Pärjänojan kahden sähkökalastusalan saalis Pärjänoja, Törmälä (90 m 2, kalastuskertoja 1) Taimen 0+ Taimen Taimen yhteensä Kivisimppu Ahven Särki Säyne Made Yhteensä kpl % kpl/100m 2 g % g/100m 2 EI SAALISTA Pärjänoja, Ahtolanvirta (160 m 2, kalastuskertoja 2) kpl % kpl/100m 2 g % g/100m 2 Taimen 0+ Taimen 1 20,0 0, ,1 115,0 Taimen yhteensä 1 20,0 0, ,1 115,0 Kivisimppu Ahven 1 20,0 0,6 18 3,9 15,0 Särki 2 40,0 1, ,6 63,3 Säyne Made 1 20,0 0, ,3 188,3 Yhteensä 5 100,0 3, ,0 381,7 Kuva 3.6. Pärjänojan ainut taimen saatiin joen alaosalla sijaitsevasta Ahtolanvirran koealalta. Vaikka koealalla oli laajoja sora-alueita, ei sähkökalastamalla todettu taimenen lisääntymistä vuonna 2012.
17 13 Karjulanjoki Karjulanjoessa kalastettiin yksi koeala. Karhulankosken sähkökalastusalan kalatiheys ja biomassa jäivät vaatimattomalle tasolle. Saalis koostui vain 2 ahvenesta ja 8 särjestä. Muihin tutkimuksessa mukana oleviin vesistöihin verrattuna Karjulanjoen vesi oli huomattavasti humuspitoisempaa. Taulukko 3.7. Näsijärven kalastusalueella sijaitsevan Karjulanjoen sähkökalastusalan saalis Karjulanjoki, Karjulankoski (120 m 2, kalastuskertoja 2) kpl % kpl/100m 2 g % g/100m 2 Taimen 0+ Taimen Taimen yhteensä Kivisimppu Ahven 2 20,0 1, ,8 55,0 Särki 8 80,0 6, ,3 238,3 Säyne Made Yhteensä ,0 8, ,0 293,3 3.3 Taimenen esiintyminen ja sen tila Virtavesien kalataloudellista tilaa voidaan arvioida parhaiten sellaisten kalalajien avulla, jotka lisääntyvät ja viettävät koko ikänsä virtavesiympäristössä (kivisimppu ja kivennuoliainen). Toisaalta vaeltavien virtavesikutuisten kalalajien kuten taimenen poikasten esiintyminen tai esiintymättömyys ilmentää vesistön ekologista tilaa. Tavanomaisten kalalajien kuten ahvenen, särjen, salakan ja hauen, määrät koskialueilla vaihtelevat varsin paljon olosuhteiden mukaan (virtaama, koealan veden virtausnopeus, veden lämpötila ym.), siksi näiden määrät kuvaavat heikommin virtavesien olosuhteita. Sähkökalastustulosten perusteella tutkimuksessa mukana olleissa kunnostetuissa virtavesistöissä taimenkannat eivät ole vielä palautuneet hyvälle tasolle Koikero-ojaa lukuun ottamatta. Kymmenestä sähkökalastetusta koealasta neljältä saatiin saaliiksi taimenia. Tutkimuksen kokonaistaimensaalis oli 16 yksilöä, josta vain yksi oli iältään 0+ (Kuva 3.7). Toisaalta voidaan todeta, että myös kivisimppujen määrät olivat koealoilla alhaisia, mikä ilmentää, että tämänkään kannat ei vielä ole vahvalla tasolla. Koikero-oja erottui taimenkannan tilan osalta selvästi muista tutkimusvesistöistä. Teräväisen koalalta saatiin yli puolet tutkimuksen taimenista. Koealalla taimenten tiheys oli kohtalaisella tasolla (6,7 kpl/100m 2 ). Teräväisen koealalta saatiin hyvin monen kokoisia taimenia, myös 0+ ikäinen yksilö. Tulosten perusteella voidaan todeta, että taimenen lisääntyminen on onnistunut tällä alueella monena vuotena peräkkäin. Koikero-ojan Teräväisen alueen muita koealoja suurempi taimenten tiheys saattaa ainakin osittain johtua lähellä sijaitsevasta Kituskosken erityiskalastuskohteesta. Kituskosken taimenistukkaat ovat saattaneet nousta Koikero-ojaan lisääntymään. Koikero-ojan tilanteessa on tosin pantava merkille, että ylemmältä koealalta ei saatu yhtään kalaa saaliiksi. Tulosten perusteella taimen ei lisäänny tällä alueella eikä alueella esiintynyt muutakaan kalaa. Ei ole tarkkaa tietoa siitä miksi näin on.
18 Louhitunkoski Teräväinen Koivuahonkoski Koskela, Mutioja Myllypuronkoski Autopurkaamonkoski Myllylä, niska Törmälä Ahtolanvirta Karjulankoski Koealat yhteensä 14 Mutiojan taimenhavaintoja voidaan pitää myös positiivisena löytönä. Mutiojan molemmilta sähkökalastusaloilta saatiin saaliiksi taimenia. Vaikka taimenten määrä oli alhainen (5 kpl) ja saadut yksilöt edustavat vanhempia ikäluokkia voidaan todeta, että vesistö soveltuu taimenen elinalueeksi. Kenttätöiden yhteydessä havaittiin, että Mutiojan vesi oli kirkasta ja koealoilla kasvoi runsaasti vesisammalta, mitä voidaan pitää hyvänä merkkinä virtavesissä elävien kalojen kannalta. Ruoveden-Kuoreveden kalastusalueelta tutkittujen virtavesien taimenkantojen tilaa voidaan pitää heikkona. Myllyojasta ja Enojoesta ei saatu yhtään taimenta saaliiksi. Pärjänojan taimensaaliskin jäi vain yhteen yksilöön. Päällisin puolin Enonjoen Autopurkaamonkoski sekä Myllylän alue soveltuisivat erinomaisesti taimenen elinalueeksi, eikä oletettavasti veden laatukaan muodosta estettä taimenen lisääntymiselle. Pärjänojan heikko sähkökalastussaalis myös ihmetyttää varsinkin kun tiedetään, että vesistön vedenlaatu on alueella sijaitsevien lähteiden ansiosta erinomainen ja vesi pysyy muita virtavesiä viileämpänä kesäkautena. Pärjäojan ylemmältä luonnontilaiselta näyttävältä koealalta (Törmälä) ei saatu yhtään kalaa saaliiksi, vaikka alue näytti erittäin hyvältä. Toisaalta myös alaosan kunnostetun jokiuoman kalakannan tila oli heikko. Alueelta saatiin saaliiksi kuitenkin yksi vanhemman ikäluokan taimen. Silmämääräisesti arvioituna Karjulanjoki eroaa muista tutkituista virtavesistä suuremman humuspitoisuuden osalta. Karjulankosken koealan kalakanta on erittäin harva, eikä alueelta tavattu taimenta tai kivisimppua. kpl/koeala Taimenen esiintyminen (kpl/koeala) Taimen 0+ Taimen > 0+ Kuva 3.7. Ensimmäisellä kasvukaudella (0+) olevien taimenten sekä vanhempien yksilöiden (>0+) määrät (kpl) eri koealoilla.
19 Louhitunkoski Teräväinen Koivuahonkoski Koskela, Mutioja Myllypuronkoski Autopurkaamonkoski Myllylä, niska Törmälä Ahtolanvirta Karjulankoski Koealat yhteensä 15 kpl/100 m Taimenen tiheys(kpl/100 m 2 ) Taimen 0+ Taimen > 0+ Kuva 3.8. Ensimmäisellä kasvukaudella (0+) olevien taimenten sekä vanhempien yksilöiden (>0+) tiheys (kpl/100m2) eri koealoilla. 4. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Virtavesien kunnostukset eivät yksin riitä taimenkantojen palautuksessa jos kannat olivat jo ennen kunnostustoimia heikossa tilassa. Taimenkantojen tilan parantamiseksi tulisikin nyt keskittyä heikkojen kantojen tilan vahvistamiseen. Niissä vesistöissä joissa taimenta ei havaittu, tulisi toteuttaa taimenen istutuksia esimerkiksi mätirasioilla. Istutusten tuloksellisuutta ja taimenkantojen tilan muutoksia tulisi seurata sähkökoekalastuksilla. Ensimmäisenä lähtökohtana on, että Näsijärven reittiin laskevista virtavesistä löydettyjen luontaisesti lisääntyvien taimenkantojen perimä tulisi selvittää ennen istutustoimiin ryhtymistä. Taimenkantojen selvittämiseksi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys keräsikin vuonna 2012 sähkökoekalastamalla saaduista taimenista DNA-näytteet. Näytteitä ei vielä ole määritetty. Erityisen mielenkiinnon kohteena on Koikero-oja, missä on arvioitu lisääntyvän alkuperäinen taimenkanta. Toisaalta myös muiden virtavesikohteista saatujen taimenten kannan määrittäminen on tärkeää alkuperäisten kantojen suojelemiseksi. Jos vesistön taimenkanta todetaan olevan Rautalammen reitin kantaa (istutuksissa käytetty kanta Näsijärven reitillä) tai sekakantaa ei istutustoimille ole estettä.
20 16 Koikero-oja Koikero-ojassa esiintyvän taimenkannan alkuperä tulisi määrittää DNA-analyysillä. Vesistöön ei suositella istutuksia luontaisen lisääntymisen onnistumisen johdosta. Koikero-ojan osalta olisi hyvä selvittää miksi ylemmältä koealalta ei saatu kalaa. Olisi hyvä tietää poikkeaako esimerkiksi ojan yläosan veden laatu ojan alaosasta. Teräväisen alueella ei suositella suurempia kunnostustoimia. Kutusoraikoiden kuntoa voidaan kohentaa lisäsoraistuksella tai olemassa olevan soraikon pöyhimisellä. Mutioja Mutiojassa esiintynyt harva taimenkanta tulisi määrittää DNA-analyysillä. Jos kannan todetaan olevan sekakantaa, voidaan vesistön taimenkantaa vahvistaa mätirasiaistutuksilla. Luontaista lisääntymistä voidaan puolestaan tehostaa kutusoraikoiden hoitamisella. Sekä Koivuahonkoskella että Koskelan alueella kutusoraikot olivat liettyneet ja heinittyneet. Myllyoja Myllyojan kunnostettu ja soraistettu jokiuoma (sillan alapuoli) on voimakkaasti pusikoitunut. Myllyojan alaosan pusikoita voisi hoitaa harvennuksella. Alaosan kutusoraikoiden tilasta ei ole tietoa. Myllyoja on yläosaltaan avointa jokiuomaa. Tätä osaa vesistöstä voisi kivetä käsin. Tämä loisi suuremmille taimenille lisää elinaluetta. Taimenen luontaista lisääntymistä voisi tehostaa Myllyojan niskaalueelle tehtävällä kutusoraikoilla. Tällä hetkellä niska-alueella ei ole soraa. Koska Myllyojassa ei ole sähkökalastuksilla havaittu taimenta, voisi vesistöön muodostaa taimenkannan mätirasiaistutuksilla. Enojoki Enojoessa ei ole havaittu taimenia sähkökalastuksissa, minkä johdosta vesistöön voisi yrittää kotiuttaa taimenta mätirasiaistutuksilla. Sekä Autopurkaamonkoski että Myllylän alue soveltuisivat mätirasiaistutuskohteiksi hyvin. Taimen luontaista lisääntymistä voisi parantaa kutusoraikoiden hoitamisella. Autopurkamonkosken niskalla sora oli liettynyt osittain. Pärjänoja Pärjänojan taimenkanta on heikko. Ei ole tarkkaa tietoa, onko Ahtolanvirrasta sähkökalastamalla saatu suurikokoisempi taimen syntynyt alueella vai onko se istutuksista peräisin. Saadun taimenen kanta tulisi määrittää DNA-analyysillä. Jos tämä yksilö todetaan olevan Rautalammen reitin kantaa tai sekakantaa voidaan taimenkantaa vahvistaa mätirasiaistutuksilla. Törmälän koealan kalattomuus tulisi selvittää. Pärjänojan taimenkannan luontaista lisääntymistä voisi vahvistaa kutusoraikoiden tekemisellä joen yläosalle. Vaikka Törmälän alue näytti päällisin puolin soveltuvan taimenen lisääntymisalueeksi, ei alueella havaittu olevan selvää kutusoraikkoa. Alueen maaperä oli pääosin hienojakoista hiekkaa. Pärjänojan alaosan Ahtolanvirran alueella on sitä vastoin runsaasti lisääntymiseen soveltuvaa kutusoraa, mutta uoma on muutoin avointa suurempia taimenen poikasille silmälläpitäen. Kesän vanhojen ja sitä suurempien taimenten elinmahdollisuuksia voisi parantaa, jos jokiuomaa kivettäisiin suuremmilla kivillä. Soveltuvaa kiviainesta oli joen rantapenkoilla.
21 17 Karjulanjoki Suurin este Karjulanjoen kalataloudellisen kehityksen ja samalla taimenkannan tilan parantamisen tiellä on Karjulankoskessa oleva pato, joka estää kalojen vapaan liikkumisen. Padon takia sen alapuolella tehtävät taimenkannan hoitotoimet kohdistuvat vain pienelle jokiosuudelle. Karjulanjoen alaosan taimenkannan tilaa voidaan parantaa istutustoimilla. Myös Karjulankosken erityiskalastuskohteen kalastussäännöillä voidaan vaikuttaa taimenkannan tilaan. Kuva 4.1. Karjulanjoen Karjulankoskessa oleva vanha voimalaitospato. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Laatinut: Limnologi, MMM Heikki Holsti Hyväksynyt: Toiminnanjohtaja Jukka Mattila TIEDOKSI:
22 LIITE 1. Sähkökalastusalat vuonna Louhitunkoski Koikero-oja Louhitunkoski 2012.
23 Koikero-oja Teräväinen Teräväinen
24 Koskela Koivuahonkoski Mutioja Koivuahonkoski ja Koskela 2012.
25 Myllyjoki Myllykoski 2012.
26 Ahtolanvirta Törmälä Pärjänoja Törmälä ja Ahtolanvirta 2012.
27 Myllylän niska Autokorjaamonkoski Enojoki Autokorjaamonkoski ja Myllylän niska 2012.
28 Karjulanjoki Karjulankoski Karjulankoski
KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.
LisätiedotORINIEMENJOEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUKSET KOSKIEN KALAKANTOIHIN VUONNA Heikki Holsti. Kirjenumero 1117/17
ORINIEMENJOEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUKSET KOSKIEN KALAKANTOIHIN VUONNA 2017 Heikki Holsti Kirjenumero 1117/17 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3. SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 2 3.1 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotJoutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotEURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009
EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala Marraskuu 2009 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 3. TULOKSET...4 3.1. Eurakosken koeala...4
LisätiedotHeikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14
MYLLYPURON (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2014 Heikki Holsti 2014 Kirjenumero 907/14 SISÄLTÖ
LisätiedotJoutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014
Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset
LisätiedotHeikki Holsti. Kirjenumero 949/15
JAKAMAN REITIN (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2015 Heikki Holsti Kirjenumero 949/15 SISÄLTÖ
LisätiedotRaumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti
LisätiedotJUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH
JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011 Heikki Holsti 2011 Kirje nro 879/HH SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUE... 1 3 SÄHKÖKOEKALASTUS...
LisätiedotLEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki
LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...
LisätiedotKourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012
Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 212 xxx.xx.212 Kokemäki Heikki Holsti 21.3.213 Pori, Reposaari Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Kourajoen sähkökoekalastusten
LisätiedotKOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.
KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotHAAROISTENSUON TURVETUOTANTO- ALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN
HAAROISTENSUON TURVETUOTANTO- ALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN Sakari Kivinen 2019 nro 854/19 Haaroistensuon turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma vuodesta
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
LisätiedotHanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset
Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon
LisätiedotSaarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola
Saarijärven reitin sähkökoekalastukset 2012 Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Konneveden kalatutkimus ry 2012 Tutkimusalue ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Saarijärven kalastusalueen
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1620,1m 2
LisätiedotPaimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen
Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v. 2016 Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 12/2016 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 1. JOHDANTO... 3 2. TYÖRYHMÄ JA KÄYTETYT
LisätiedotPIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017
+ Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimenpiteistä kertovia esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017
LisätiedotHarjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013
Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen koealat Koekalastukset tehtiin elokuun 2013 aikana Sähkökoekalastettujen alueiden yhteenlaskettu pinta-ala oli 2431 m 2. Koealojen
LisätiedotKokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun
LisätiedotNÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008 Markku Nieminen Sähkökalastuksen saalista, vajaa kymmensenttinen kivisimppu, purovesien yleinen asukas. Kansikuva:
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä 2 SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotVihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016
KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 0 1 6 Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2016 Sisältö
LisätiedotLietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011
Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotHeikki Holsti 2013. Kirjenumero 1017/13
TAMPEREEN KAUPUNGIN TAAJAMA- ALUELLA SIJAITSEVIEN MYLLYOJAN, VUOHENOJAN, PYHÄOJAN JA VIINIKANOJAN VIRTAVESI-INVENTOINTI JA SÄHKÖKOEKALASTUKSET VUONNA 2013 Heikki Holsti 2013 Kirjenumero 1017/13 SISÄLTÖ
LisätiedotVapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018
7.5.2018 EKOenergian ympäristörahasto Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018 EKOenergian ympäristörahasto myönsi keväällä 2017 Kokemäenjoen vesistön
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2017
Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elokuussa Koealoja yhteensä 10 kappaletta
LisätiedotAjankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös kunnostustoimien esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta!
KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTIMENPITEET VUONNA 2016 TAUSTAA Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös kunnostustoimien esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta!
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN TAIMENEN KUTUHAVAINNOINTIVERKOSTO
Ilmoita taimenhavaintosi ja ole edistämässä taimenkantojen hoitotyötä! KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN TAIMENEN KUTUHAVAINNOINTIVERKOSTO Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry toteuttaa virtavesien
LisätiedotPIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2016
Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös kunnostustoimien esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2016 Vuonna 2016 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotPIRKANMAAN VIRTAVESIEN KUNNOSTUSTALKOOT VUONNA 2019
Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimenpiteistä kertovia esittelyvideoita KVVY:n Virtavesi Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN KUNNOSTUSTALKOOT VUONNA
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2016
Sähkökoekalastukset vuonna 2016 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo- ja syyskuussa Koealoja yhteensä
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotKVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina
KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina 2013-16 Numero 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Kohde Rautajoki Myllyoja Kikkelänjoki Vahokoski Hanhijoki Myllypuro Särkikoski Vilppulankoski Vilppulankoski Loppiskoski
LisätiedotHeikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
14.5.2016 Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Talkookunnostukset Kokemäenjoen vesistöalueella vuosina
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke
Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:
LisätiedotVantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 26 Luonnos Helsinki marraskuu 26 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...3 2.
Lisätiedot16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010
16WWE0618 11.10.2010 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0598 Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET...
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2017
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2017 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotPIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2018
Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimenpiteistä kertovia esittelyvideoita KVVY:n Virtavesi Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET
LisätiedotTuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 351 Ari Saura Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu
LisätiedotPaimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016
Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue/v-s Kalavesien hoito ry Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 V-S Kalavesien hoito ry toteutti Paimionjoki-yhdistyksen tilauksesta koekalastukset
LisätiedotYläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009
Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009 Koekalastusraportti Lounais-Suomen kalastusalue 2010 Teksti ja kuvat: Jussi Aaltonen Kannen kuva: Myllyumpaidanojan koskialuetta Lounais-Suomen kalastusalue
LisätiedotTAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 1. JOHDANTO Näsijärven
LisätiedotKokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
Kalastusaluepäivä, Jämsä 15.12.2016 Heikki Holsti DNA ja taimenkantojen hoito Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry EKOLOGIAN KERTAUSTA GEENIT JA PERIMÄN VAIHTELU OVAT AVAIN SELVIYTYMISELLE MUUTTUVISSA
LisätiedotEurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007
Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2007 Johdanto Varsinais-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö tilasi Kala- ja vesitutkimus
LisätiedotVantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 350 Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu
LisätiedotEKOenergian rahoitushakemus KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN VAPAAT VESIREITIT-HANKE VUOSINA 2017 JA Kirjenumero 1115/16
EKOenergian rahoitushakemus KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN VAPAAT VESIREITIT-HANKE VUOSINA 2017 JA 2018 Kirjenumero 1115/16 Kalaosasto/HH 13.1.2017 Kirjenumero 1115/16 KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN VAPAAT VESIREITIT-HANKE
LisätiedotYläneenjoen sähkökoekalastusraportti
Yläneenjoen sähkökoekalastusraportti 27.7.2018 Tero Forsman & Lauri Anttila Tero Forsman & Lauri Anttila Yläneenjoen sähkökoekalastusraportti PYHÄJÄRVI-INSTITUUTIN JULKAISUJA Sarja B nro 38 ISBN 978-952-9682-83-6
LisätiedotKolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi
Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Mika Oraluoma & Kimmo Sivonen Osuuskunta kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO Y 2381704-8 www.vesi-visio.net 8.12.2015
LisätiedotPaimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet
Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet vuonna 2005 Lounais-Suomen kalastusalue 2006 Jussi Aaltonen Lounais-Suomen kalastusalue Valkkimyllynkuja 2 20540 Turku Puh. 02-2623 444 2 Johdanto Vähäjoessa ja sen
LisätiedotMätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013
Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014 ISBN 978-952-303-127-2 (Verkkojulkaisu)
LisätiedotPappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen
Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2 2. Aineistot ja menetelmät 2 3. Muuralanpuro 4 4. Tulokset 10 5. Tulosten
LisätiedotKalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä
Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista
LisätiedotMAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA
MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...
LisätiedotHeinolan kalastusalue
VIRTAVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 Heinolan kalastusalue Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 28.4.2015 Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskus Sisältö 1. JOHDANTO... 4 2. SUUNNITELMA-ALUE
LisätiedotMätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013
RKTL:n työraportteja 15/2014 Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014
LisätiedotBIO-HUMUS OY LEVONSUON JA ISOSUON (PÖYTYÄ) TURVETUOTANTOALUEIDEN YLÄNEENJOEN KALATALOUDELLI- NEN TARKKAILUOHJELMA. Heikki Holsti. Kirjenumero 420/16
BIO-HUMUS OY LEVONSUON JA ISOSUON (PÖYTYÄ) TURVETUOTANTOALUEIDEN YLÄNEENJOEN KALATALOUDELLI- NEN TARKKAILUOHJELMA Heikki Holsti Kirjenumero 420/16 SISÄLTÖ 1. TARKKAILUN PERUSTEET... 1 2. TUTKIMUSALUE
LisätiedotKIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005
KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
LisätiedotMaastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa
Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Tmi Olli van der Meer 25.9.2011 1. Johdanto Sähkökoekalastuksella haluttiin selvittää taimenen esiintyminen Emä- ja
Lisätiedot9M Vapo Oy. Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009
9M609214 7.10.2009 Vapo Oy Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 9M609214 Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto
LisätiedotEspoon virtavesien sähkökoekalastukset
Espoon virtavesien sähkökoekalastukset Aki Janatuinen Espoon ympäristökeskus 008 Sisällysluettelo. TAUSTAA... 3. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3. TULOKSET... 3. VESISTÖKOHTAISET TULOKSET... 3.. Espoonjoen
LisätiedotTIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!
TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.
LisätiedotHARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 181/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee Hartolan
LisätiedotJUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
LisätiedotIstutussuositus. Kuha
Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,
LisätiedotMÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT
MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT Helsingin perhokalastajat ry on vuodesta 2009 alkaen kunnostanut Mätäjokea Pitäjänmäen Talissa. Tavoitteena on palauttaa äärimmäisen
LisätiedotUksjoen sähkökoekalastukset vuonna 2015
Raportti Uksjoen sähkökoekalastukset vuonna 1 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Pajaoja 3 3.1.1 Koeala 3
LisätiedotPanumaojan kunnostusraportti
Panumaojan kunnostusraportti 20-25.8.2018 12.10.2018 Toteuttajat: Kalatalousasiantuntija Heikki Tahkola, ProAgria Oulu/, puh. 040 747 7652, heikki.tahkola@proagria.fi Projektisuunnittelija Jarmo Tuukkanen,
LisätiedotKoukuttaako Loimijoki kalastajan? - tietoa kalakannoista ja virtavesistä
Koukuttaako Loimijoki kalastajan? - tietoa kalakannoista ja virtavesistä Heikki Holsti Forssa HAMK 27.4.2019 30.4.2019 KVVY koordinoi vesienhoitotyötä Loimijoen alueella Työn pohjana kuntien ja ELY-keskusten
LisätiedotKala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle
0 Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle Paimionjoen Kosken Tl alueen kalat ja ravut hanke, joka on saanut tukea Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroista
LisätiedotTeemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve
Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotAnkerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015
Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015 Jouni Tulonen Mitä Kokemäenjoella tehty tähän mennessä? 1. Kannan hoitosuunnitelman mukainen seuranta -saalis, vaellus, Anguillicola? -toteutettu osana
LisätiedotHarjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa
Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Tutkimusalue Kokemäenjoessa TEHDYT TUTKIMUKSET Nykytilan selvittäminen: - kalastustiedustelu - perhokalastajien haastattelu
LisätiedotSanginjoen ekologinen tila
Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä
LisätiedotVesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.
Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,
LisätiedotSimpelejärven verkkokoekalastukset
Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven
LisätiedotKAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI
KAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI Tmi Manumaa 2010 Yhteistyössä mukana: Kaakkois-Suomen ELY-keskus (kalatalous) ja Urpalanjokialue Lohijoeksi ry 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO
LisätiedotVirtaveden toiminta ja kunnostus
14.5.2016 Heikki Holsti Virtaveden toiminta ja kunnostus Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Virtavesien kunnostamisen vaiheet Tavoitteena vesistön ekologisentilan parantaminen = ihmistoiminnan
LisätiedotJokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2017
Raportti 1/2018 Jokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2017 Velimatti Leinonen Olli Sivonen Raportti 1/2018 Jokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2017. 9.1.2018 Laatijat: Velimatti
LisätiedotALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin
ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN 1.9.2011 Jorma Piironen RKTL/Joensuu Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? Koeistutuksia v:sta 1983, säännöllisemmin
LisätiedotTaimenistutukset ja istutuspaikkojen sähkökoekalastukset Paimionjoella Teksti ja kuvat: Ville Ojala
Taimenistutukset ja istutuspaikkojen sähkökoekalastukset Paimionjoella 2017 Teksti ja kuvat: Ville Ojala Sisällys 1. Kalaisia koskia Paimionjokeen -hanke... 1 2. Mäti-istutukset... 2 3. Poikasistutukset...
Lisätiedot9M UPM Kymmene Oyj
9M5277 2.3.26 UPM Kymmene Oyj STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS VUONNA 25 Storströmmenin kalatien käyttö ja toimivuus vuonna 25 Sisällys 1. PYYNTI... 1 2. STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS 25... 1 3. STORSTRÖMMENIN
LisätiedotTuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2008
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2008 Helsinki huhtikuu 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA...3 2. MENETELMÄT...4 3. SÄHKÖKALASTUSTULOKSET...6
LisätiedotHARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 165/2012 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma
Lisätiedot