KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

Transkriptio

1 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 186/2009 Jussi Mätye ISSN

2 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa äsitellää Kiiu-, Savero- ja Silmujoe sähöoealastus- ja oeravustustuloset vuodelta Ylemmältä sähöoealastusalalta tavattii vai iveuoliaista, alemmalta lisäsi taimeta. Taimee ysilötiheys Silmuosessa oli selvästi edellisvuotta pieempi, samoi saalii perusteella arvioitu alaohtaie biomassa (g/100m²). Sähöoealastuste perusteella taime lisäätyy edellee luotaisesti Silmuosessa. Koeravustusissa saalista saatii Saverojoe alaosasta ja Silmuosesta, jossa vaiuttaisi oleva tiheä ja hyväutoie rapuata. Vuoa 2008 Kiiusuo turvetuotatoaluee vaiutuse Kiiu-, Savero- ja Silmujoe alastoo ja rapuataa voidaa arvioida ollee lievä. TARKKAILUN PERUSTE JA TAVOITTEET Itä-Suome ympäristölupavirasto o myötäyt Raussi Eergia Oy:lle ympäristöluva (ro 40/05/2) turpee ostoo Kiiusuo turvetuotatoalueelta. Ympäristöluvassa haijaa velvoitetaa tarailemaa haee vaiutusia turvetuotatoaluee alapuolise vesistö alaatoihi. Kiiusuo tuotatoaluee uivatusvedet johdetaa Kiiujoee. Tämä tarailu osee reittiä Kiiujoi-Saverojoi-Silmujoi ja se avulla o taroitus selvittää sähöoealastus- ja oeravustusmeetelmillä puruvesistö alaatoje tilaa ja turvetuotao mahdollisia vaiutusia siihe.

3 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ TARKKAILUN PERUSTE JA TAVOITTEET 1 TUTKIMUSALUE yleisuvaus vedelaatu alatalous 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT sähöoealastuset oeravustuset 3 3 TULOKSET sähöoealastuset oeravustuset 5 4 TULOSTEN TARKASTELU sähöoealastuset oeravustuset 6 VIITTEET 7 Liite 1 (2). Kartta sähöoealastus- ja oeravustusaloje sijaiista Liite 2. Sähöoealastusaloje saalis ja lasetut tuusluvut Liite 3 (5). Koeravustuspöytäirja Liite 4 (2). Sähöoealastuspöytäirja Liite 5. Kala- ja rapuistutuset Kiiu-, Savero- ja Silmujoee vuosia

4 1 TUTKIMUSALUE 1.1 YLEISKUVAUS Kiiusuo turvetuotatoalue sijaitsee Summajoe vesistö (13) Sippolajoe osaalueella (13.005), joa valuma-alue o m 2. Kuormitus ohdistuu Kiiujoee, joa vedet virtaavat reittiä Saverojoi-Silmujoi-Summajoi piti edellee Suomelahtee. Kiiusuo vaha aluee (120 ha) turvetuotato o aloitettu vuoa 1996 ja suo lätie osa (54 ha) o otettu äyttöö vuoa Kiiusuo turvetuotatoalue muodostaa Kiiujoe valuma-alueesta tuotatoaluee alapuolella oi 22 %. Kiiusuo vuotuie tuotatomäärä o ollut sääolosuhteista riippue m 3 vuodessa. (Rauio 2005.) 1.2 VEDENLAATU Kiiusuo turvetuotatoaluee uormitusta ja se alapuolise Kiiujoe vede laatua o tarailtu vuodesta 2001 alae. Vahemma tuotatoloho lähtevä vede laatu o vaihdellut melo paljo, mutta vede humus- (COD m ) ja raviepitoisuusissa (typpi ja fosfori) o ollut havaittavissa tuotatoaude aiaa tapahtuvaa asvua. Vuoa 2002 valmistuee lätise tuotatoloho laseutusaltaasta lähtevä vede humus- ja raviepitoisuudet ovat olleet vuosia 2002 ja 2003 oreita. Vede laadu yleisluoituse riteerie perusteella Kiiujoe vede laatu o aioastaa välttävää. Myös alapuolisella joialueella Saverojoessa, Silmujoessa ja Sippolajoessa vedelaatu o välttävää. (Rauio 2005.) Vuoa 2008 Kiiujoe vesi oli tuotatoaluee alapuolella suovedelle tyypillisesti ruseaa ja humus- seä rautapitoista. Kiitoaietta oli rusaasti, vesi oli raviteiasta ja pharvoltaa lievästi hapata. (Mai 2008.) 1.3 KALATALOUS Vesistötarailu perusteella Kiiusuo turvetuotatoalue vaiuttaa Kiiujoe vede laatuu aiai välittömästi suo alapuolella. Humuspitoisuutta uvaavat vede laadu arvot lasevat alajuosu suutaa, mutta vastaavasti vede sameus ja rehevyys (fosforipitoisuus) asvavat. Vaiutusalue uuluu Summa- Veha- ja Virojoe alastusalueesee. Kalastusalue, osaasuat ja Silmu alaerho ry ovat hoitaeet aluee alaatoja istutusi. Istutuste arvellaa meee osi huaa joe huoo vedelaadu vuosi ja se vaiuttava myös alueella todettuu taimee ja harjuse luotaisee lisäätymisee. Alueella harjoitetaa otitarve- ja viristysalastusta. (Rauio 2005.) Istutusista taremmi liitteessä 5. Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 186/2009 1

5 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 SÄHKÖKOEKALASTUKSET Sähöoealastuset suoritettii Has Grassl ELT 60II GI-merisellä, aggregaattityyppisellä laitteella. Kiiujoella sähöoealastettii 4.9. ja ahdella oealalla (liite 1), Pouru silla yläpuolella (uva 1) ja Silmuosessa (uva 2). Kummaltai alueelta valittii metri pituie oeala, joa alastettii olme poistopyyi meetelmällä (Juge & Libosvarsy 1965). Saalis puittii ja lasettii lajiohtaisesti, lisäsi lohialat puittii ja mitattii ysilöohtaisesti. Kuva 1. Pouru silla yläpuolie sähöalastusoeala 2 Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 186/2009

6 Kuva 2. Silmuose sähöalastusoeala 2.2 KOERAVUSTUKSET Koeravustuset suoritettii Evo-merroilla viidellä oealalla Kiiujoella, Saverojoella ja Silmujoella (liite 1). Koealoilla 1-4 oli pyyissä yhteesä 12 mertaa ja Silmuosella (ala 6) oli 15 mertaa; yhteesä 27 mertayötä. Saaliisi saaduista ravuista mitattii seläilve pituus ja lisäsi irjattii ylös suupuoli ja mahdolliset vammat (liite 3). 3 TULOKSET 3.1 SÄHKÖKOEKALASTUKSET Kiiujoe oealalta (liite 1) saatii saaliisi vai 5 iveuoliaista. Alemmalta oealalta Silmuosesta (liite 1) tavattii iveuoliaise lisäsi taimeta. (uva 3). Taimesaalii ysilötiheys oli oi 11 pl/100 m². Biomassoia tarasteltua taime muodosti yli 90 % ooaissaaliista (uvat 3 ja 4). Koealaohtaiset tauluot eri pyytierroilla saadusta saaliista lajeittai samoi lasealliset arvot mm. ooaisbiomassoista ja ysilötiheysistä o esitetty liitteessä 2. Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 186/2009 3

7 Ysilömäärä Biomassa % Kiveuoliaie Taime Kuva 3. Alemma oeala sähöoealastussaalis lajeittai %-osuusia ooaissaaliista. 500,00 450,00 400,00 350,00 Kiveuoliaie Taime g/100 m² 300,00 250,00 200,00 150,00 100,00 50,00 0,00 Pouru silta Silmuosi Kuva 4. Sähöoealastussaalii perusteella arvioidut alaohtaiset biomassat (g/100m²) lajeittai. 4 Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 186/2009

8 3.2 KOERAVUSTUKSET Koeravustusissa ei tavattu Kiiujoesta laiaa rapuja, Saverojoesta se sijaa saatii alimmalta oealalta eljällä merralla yhteesä 11 ysilöä, eli ysiösaalis oli 2,75 pl (rapua/merta/yö). Silmuosesta saatii 15 merralla yhteesä 145 ysilöä ysiösaalis oli site 9,7 pl. Kuvassa 5 o esitetty rapusaalii oo- ja suupuolijaauma (ravu ooaispituus o oi asiertaie verrattua seläilve pituutee). Noi 40 % ravuista oli yli ymmesettisiä - aaraita oli samoi oi 40 % saaliista. Koeala- ja mertaohtaiset saaliit liitteeä oiras (=85) aaras (=60) 20 Kpl Pituusluoa, mm Kuva 5. Koeravustussaalii pituusluoajaauma suupuolittai.. 4 TULOSTEN TARKASTELU 4.1 SÄHKÖKOEKALASTUKSET Vuode 2007 tulosii (Mätye 2008) verrattua ylemmältä sähöalastusoealalta saatii vielä vaatimattomampi saalis tällä ertaa 5 iveuoliaista. Alemmalta oealalta Silmuosesta saatii saaliisi iveuoliaiste lisäsi taimeia. Taimete ysilötiheys ja laseallie biomassa g/100 m² olivat uitei vai oi puolet edellisvuodesta. Tähä Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 186/2009 5

9 saattaa uitei vaiuttaa sähöoealastuste verrattai myöhäie ajaohta ja site alhaie vede lämpötila. Saadut taimeet olivat pituudeltaa mm, jote taime lisäätyy luotaisesti Silmuosessa. Harjuse osalta o aiempia havaitoja luoopoiasista. Koealastusalat eivät ole täysi vertailuelpoisia eseää; tulosia vääristää aloje hyvii erilaie luoe. Tarailualuee lähistöllä ei ole Silmuosea vastaavaa virtapaiaa ja itse joii o lähiä ojaooluoaa, jote oealoje vertailu täytyy suorittaa varausella. Eliympäristö (esim. suojapaioje määrä, pohja ivisyys ja virtausopeus) vaiuttaa rataisevasti alastoo. Sähöalastuste rialle voitaisii harita esim. mädihaudotaoeita, joilla voitaisii selvittää turvetuotao vaiutusta aloje lisäätymisee. Mätirasioissa uoriutueet taimeepoiaset olisivat myös laadultaa selvästi lähempää luoopoiasia ui istuaat. Tämä tutimuse perusteella Kiiusuo turvetuotatoaluee vaiutuse Kiiu-, Savero- ja Silmujoe alastoo voidaa arvioida ollee vuoa 2008 lievä. 4.2 KOERAVUSTUKSET Koeravustuste aiaa sää oli pilvie ja osi sateie, miä o omiaa lisäämää rapuje atiivisuutta. Saverojoe alaosalla vaiuttaisi oleva ohtalaie rapuata (4- oealalla ysiösaalis oli 2,75 pl). Silmuose oealalla ysiösaalis oli peräti 9,7 pl. Rapuaa tiheyde arvioitiasteio (Tuloe, Järvepää & Westma 1999) muaa Silmuosessa o oeravustuste perusteella tiheä rapuata (tiheä = 4-10 ysilöä/merta). Hyvässä uossa olevassa rapuaassa o yleesä vähitää % yli ymmesettisiä ysilöitä (Tuloe, Eramo, Järvepää, Westma, Savolaie & Maoe 1998), jote Silmuose rapuataa voidaa pitää oojaauma suhtee hyvää. Alle 7 cm: rapuja ei juuriaa saada syöttimerroilla, samoi isoje oiraide määrä o usei yliedustettua iide oo ja aggressiivisemma äyttäytymise vuosi (Tuloe ym. 1998). Kiiujoessa ei tämä tutimuse perusteella esiiy laiaa rapuja ja Saverojoessai vaiuttaisi oleva melo heio rapuata alaosaa luuu ottamatta. Tästä voisi päätellä turvetuotao vaiuttava haitallisesti lähialuee rapuataa ja että se vaiutus ei ulotu eää Silmuoselle asti. Täytyy uitei huomata etteivät Kiiu- tai Saverojoe oealat vastaa Silmuosea, joa o eliympäristöä joiravulle aiva eri luoaa. Kiiusuo turvetuotatoaluee vaiutus aluee joirapuatoihi lieee uitei vähäie. 6 Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 186/2009

10 VIITTEET Juge, C.O. & Libosvarsy, J Effect of size selectivity o populatio estimates based o successive removals with electrical fishig gear. Zool. Listy 14, p Mätye, J Kiiujoe alataloudellie tarailu vuoa Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 167/ s. Mai, J Kiiusuo turvetuotatoaluee uormitus- ja vesistötarailu 4/2008 ( ). Kymijoe vesi ja ympäristö ry. Rauio, J Kiiujoe alataloudellie tarailuohjelma. Kymijoe vesi ja ympäristö ry. Saura A Sähöoealastus. Teosessa: Böhlig, P. & Rahiaie, M. (toim.), Kalataloustarailu, periaatteet ja meetelmät. RKTL, 303 s. Tuloe, J., Järvepää, T. & Westma, K Rapututimuset. Teosessa: Böhlig, P. & Rahiaie, M. (toim.), Kalataloustarailu, periaatteet ja meetelmät. RKTL, 303 s. Tuloe, J., Eramo, E., Järvepää, T., Westma, K., Savolaie R. & Maoe A Rapuvedet tuottavisi. RKTL. Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 186/2009 7

11 Liite 1/1 (2). Kartta sähöoealastus- ja oeravustusaloje sijaiista

12 Liite 1/2 (2). Kartta sähöoealastus- ja oeravustusaloje sijaiista

13 Liite 2. Sähöoealastusaloje saalis ja lasetut tuusluvut. Lasetatauluo populaatiooo arvioimisesi, 3 alastusta (Juge & Libosvarsy, 1965) Ari Saura Kalastuspaia Kiiujoi, Pouru silla yp. Päivämäärä Koeala ro 1 Koeala pita-ala 62,5 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ 95 %: BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILLA NAIS- PAINO KOEALA 100 m m m 2 luott. väli MASSA (G)/ PAINO (G) (G) (KPL) (N/100 m 2 ) 100 m 2 iveuoliai ,80 5,00 8,00 8,35 1,08 2,12 40,07 0,65 0,24 Yhteesä ,00 8,00 8,35 40,07 Lasetatauluo populaatiooo arvioimisesi, 3 alastusta (Juge & Libosvarsy, 1965) Ari Saura Kalastuspaia Silmuosi Päivämäärä Koeala ro 2 Koeala pita-ala 240 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ 95 %: BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILLA NAIS- PAINO KOEALA 100 m m m 2 luott. väli MASSA (G)/ PAINO (G) (G) (KPL) (N/100 m 2 ) 100 m 2 Kiveuoliai ,20 10,00 4,17 5,53 2,39 4,68 45,37 0,37 0,26 Taime ,88 26,00 10,83 11,14 0,47 0,93 421,89 0,70 0,10 Yhteesä ,00 15,00 16,67 467,26

14 Liite 3/1(5). Koeravustuspöytäirja KOERAVUSTUS Päivämäärä Ravustajat Jmä Koeala 1-4, Kiiujoi-Saverojoi Ravustetu aluee pituus, m Leveys, m 2,5 Kesim. syvyys, m 0,3 Pohja laatu Savi, ivi Mertatyyppi Evo Mertoja, pl 12 Vede lämpötila ºC 12,8 Säätila Pilvie Muuta Koeala, ro Merta, ro Seläilpi, mm Suupuoli ei saalista ei saalista ei saalista ei saalista Vammat ja loiset

15 Liite 3/2(5). Koeravustuspöytäirja KOERAVUSTUS Päivämäärä Ravustajat Jmä Koeala 6, Silmuosi Ravustetu aluee pituus, m 150 Leveys, m 6 Kesim. syvyys, m 0,4 Pohja laatu Kivi Mertatyyppi Evo Mertoja, pl 15 Vede lämpötila ºC 12,8 Säätila Sade Muuta Koeala, ro Merta, ro Seläilpi, mm Suupuoli Vammat ja loiset vase puuttuu

16 Liite 3/3(5). Koeravustuspöytäirja

17 Liite 3/4(5). Koeravustuspöytäirja vase puuttuu molemmat puuttuu

18 Liite 3/5(5). Koeravustuspöytäirja = oiras = aaras

19 Liite 4/1(2). Sähöoealastuspöytäirja SÄHKÖKOEKALASTUS Päivämäärä Kalastajat Jmä, Jmat Koeala Kiiujoi yl. (1) Kalastetu aluee pituus, m 25 Leveys, m 2,5 Kesim. syvyys, m 0,5 Pohja laatu Sora, savi, ivi Raeoo, mm Virtausopeus, m/s 0,3 Vede lämpötila ºC Varjoisuus, % 12,8 Säätila Puolipilvie Näösyvyys, m 0,2 50 Muuta Samea vesi Poistopyyti (1-3) Kalalaji Pituus, mm 1 iveuoliaie 2 iveuoliaie 3 Ei saalista Paio, g Kpl 3 2

20 Liite 4/2(2). Sähöoealastuspöytäirja SÄHKÖKOEKALASTUS Päivämäärä Kalastajat JMä, HH Koeala Silmuosi (2) Kalastetu aluee pituus, m 40 Leveys, m 6 Kesim. syvyys, m 0,4 Pohja laatu Kivi Raeoo, mm Virtausopeus, m/s 0,4 Vede lämpötila ºC 7,8 Säätila Pilvie Näösyvyys, m 0,6 Varjoisuus, % 40 Muuta Poistopyyti (1-3) Kalalaji Pituus, mm Paio, g Kpl 1 Taime Kiveuoliaie Taime Kiveuoliaie Taime Kiveuoliaie 20 2

21 Liite 5. Kala- ja rapuistutuset Kiiu-, Savero- ja Silmujoee vuosia Kalataloushallio istutusreisteri Tulostuspäivä Istutuset Istutusaia Laji Iä Pituus mm Kpl Rahoitus ro Istutuspaia Aluee omistaja Järvitaime 3v 65 7 Silmujoi Sippola Järvitaime 3v 65 7 Silmujoi, Järvitaime 2v Silmujoi, Järvitaime 1v Silmujoi Harjus Silmuosi Sippola Järvitaime 4v Roihasilta Silmu alaerho Järvitaime 4v Humalögäs Silmu alaerho Järvitaime 4v Silmulahti Silmu alaerho Varat: 1 = velvoitevarat 2 = alastusehoitomasu 3 = valtio alaviljelyvarat 4 = metsähallituse varat 5 = osaasutie varat 6 = alastusaluee varat 7 = muut varat Iä: mvl = istutettu mätiä mspa = istutettu mätiä, silmäpisteaste v = vastauoriutuut e = esiesäie 1 = ysiesäie 1v = ysivuotias 2 = asiesäie 2v = asivuotias je uo = istutettu ei suuypsiä aloja, iää ei tueta tarasti ai = istutettu suuypsiä aloja, iää ei tueta tarasti la = lasiaerias a = arateoitu lasiaerias