Espoo-tarina vuonna 2019 Tekninen ja ympäristötoimi. Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo

Transkriptio

1 Espoo-tarina vuonna 2019 Tekninen ja ympäristötoimi Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo

2 Riskit: Vuoden 2018 tavoitteiden toteutuminen Talouden ennuste on talousarvion mukainen Sitovien tulostavoitteiden arvioidaan toteutuvan Työmarkkinaratkaisu nostaa noin 0,5 milj. eurolla kuluja Kustannuksia nostaa yleinen kustannuskehityksen nousu Yleinen palkkasumma kasvoi joulu-helmikuussa 3,7 prosenttia vuodentakaisesta, rakentamisen toimialalla nousu + 7,8 %. Rakennuskustannukset nousivat vuoden 2018 huhtikuussa 1,7 prosenttia vuodentakaisesta ja rakennuskustannusindeksi on 102,11. Talonrakennuksen tarjoushintaindeksi on 98, jonka nousu vuodessa 5,4 %. Elinkustannusindeksi 1944, kuluttajahintojen vuosimuutos oli huhtikuussa 0,8 % Työvoiman saatavuus ja vaihtuvuus

3 Maanmyyntivoitot, sopimuskorvaukset ja maanvuokrat ( )

4 Kehys vuonna 2019 Keskusten menot vuoden 2018 käyttösuunnitelman tasolla lukuun ottamatta palkkojen sopimuskorotuksia ja toimitilavuokrien muutosta Joukkoliikenteen nettomenot kasvavat 16,1 milj. euroa Toukokuussa päätetyt linjastomuutokset sekä vyöhykemallin käyttöönotto kasvattavat HSL kuntaosuuden operointimenoja Länsimetro Oy:n hoito- ja rahoitusvastikkeet

5 Kehysjako 2019 konserniesikunnan final-kehyksen pohjalta Menot (1000 eur) tp TA Kehys Tulot (1000 eur) tp TA Kehys * Kaupunkitekniikan keskus Kaupunkitekniikan keskus Kaupunkisuunnittelukeskus Kaupunkisuunnittelukeskus Ympäristökeskus Ympäristökeskus Rakennnusvalvontakeskus Rakennnusvalvontakeskus Joukkoliikenne Joukkoliikenne Esikunta Esikunta * TYT yhteensä TYT yhteensä * Ilman kaken nettositovia yksiköitä Valmistus omaan käyttöön Ulkopuolisille tehtävät työt Ulkopuolisille tehtävät työt Kaupungin sisäiset työt Kaupungin sisäiset työt Menot yhteensä TYT Tulot yhteensä TYT Toimintakate Valmistus omaan käyttöön Tulotavoitteisiin sisältyy maankäyttösopimustuloja maanmyyntivoittoja ulkoisia maanvuokratuottoja

6 TYT:n tarina Varmistamme hyvän kaupunkiympäristön ja asumisen Luomme edellytykset kaupungin kasvulle ja palveluille. Myötävaikutamme asuinalueiden tasapainoiseen kehitykseen ympäristöä kunnioittaen. Kehitämme kaupunkikeskusten vahvuuksia ja kilpailukykyä Vahvistamme alueiden toimintaedellytyksiä.

7 TYT:n tarina Tehostamme joukkoliikennettä Joukkoliikenteen järjestelyjen vaikutus näkyy kaavoituksessa, rakentamisessa ja kaupungin palvelujen ja toimitilojen uudelleen järjestelyissä. Huolehdimme kaupunkiympäristöstä Kehitämme kaupunkirakennetta taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäväksi. Tuotamme palvelut yhteistyöllä Tuotamme palveluja yhdessä kaupunkilaisten, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Tavoitteenamme on viihtyisä, turvallinen ja esteetön Espoo, joka on laadukkaasti rakennettu ja ylläpidetty.

8 Toiminnan painopisteet Hyvä sisäilma kouluissa ja toimitiloissa - koulut kuntoon Tilakustannusten alentaminen ja tilojen käytön tehostaminen Kaupunkikeskusten ja metrovyöhykkeen kehittäminen Länsimetron II-vaiheen rakentaminen Raide-Jokerin toteutuksen varmistaminen Asuntotuotannon ja infrahankkeiden edellytysten parantaminen (MAL) Investointien toteutuminen, mm. mittava korjausrakentaminen Kehä I:n Keilaniemen kohdalla Tuottavuuden parantaminen Ilmastotoimenpiteiden ja energiatehokkuuden edistäminen

9 Investoinnit 304 M vuonna 2019 (talousarvion kehyksen mukainen) Rakennukset 88 M Kunnallistekniikka 156 M Osakkeet 52 M Maa-alueet 8 M

10 Milj. 200 Kunnallistekniikan investoinnit [M ] TP 10 TP 11 TP 12 TP 13 TP 14 TP 15 TP 16 TP 17 Kehä I parantaminen Tapiola Suurpelto Ulkopuoliset Liikenneväylät Alueellinen kunnallistekniikka Liikuntarakenteet 1,4 1,3 2,4 3,9 2,1 1,9 1,3 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 Kunnallistekninen huolto 1,1 0,1 0,1 0, ,3 0,0 0,5 0,3 0,3 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 Suunnittelu 1,4 1,8 1,6 1,7 2,2 1,8 1,4 2,0 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 MK-sopimusrakentaminen Projektirakentaminen Espoon rakennuttama TA 18 TAE 19 TAE 20 TAE 21 TAE 22 TAE 23 TAE 24 TAE 25 TAE 26 TAE 27 TAE 28 TAE 29 TAE 30

11 Tapiolan taseyksikkö Tavoitteena on turvata Tapiola - Otaniemi - Keilaniemi -alueen Espoo-strategiassa määriteltyjen kehittämistavoitteiden toteutumisedellytykset alueelta kerättävin tuloin noin kymmenessä vuodessa. Taseyksikön tärkeimmät kehittämiskohteet ovat: Tapiolan keskuksen perusteellinen uudistaminen metron rakentamisen rinnalla Kehä I:n uudistaminen välillä Kalevalantie - Länsiväylä ja siihen liittyvä maankäytön kehittäminen Otaniemen kehittäminen monipuoliseksi ja eläväksi kampuskaupunginosaksi metroon ja Raide-Jokeriin tukeutuen Keilaniemen kehittäminen monipuoliseksi ja eläväksi kaupunginosaksi metroon ja Raide-Jokeriin tukeutuen Uusien asuntojen rakentaminen alueelle Jousenpuiston asuntoalueen kehittäminen Urheilupuiston kehittäminen monipuoliseksi ja vetovoimaiseksi liikunnan ja vapaa-ajanvieton alueeksi

12 Alueelliset projektit Espoon keskuksen projektikohteet Kohteita ovat mm. Kylänraitti, Virastokeskuksen parantaminen, kaupungintalokortteli, Suvelan lähiöohjelma sekä Kulmakorven kehittäminen. Kilo Turvesuon projektikohteet Mahdollistetaan Turvesuon alueen työpaikka- ja asuntorakentaminen. Perkkaan Vermon projektikohteet Vermontie yhdistää Perkkaan - Vermon alueen Turunväylälle. Rakentaminen on aloitettu 2016 ja se toteutetaan pääosin maankäyttömaksuilla. Perkkaantien saneeraus: Raide-Jokeri sekä Perkkaantien ja radan välisten tonttien rakentaminen edellyttävät Perkkaantien saneerausta liikenteen välityskyvyn parantamiseksi sekä toimenpiteitä Monikonpuron suhteen. Hanke on alkanut Metroasemien vaatimat projektikohteet Matinkylän ja Niittykummun metroasemien vaatima kunnallistekniikka sisältää asemien ympäristöön kohdistuvat katu-, puisto ja vesihuoltotyöt. Matinkylän metroaseman ympäristön rakentaminen on edennyt loppuvaiheeseensa. Niittykummun metrokeskuksen ympäristössä on vielä rakennettavaa. Kaitaan, Soukan, Espoonlahden ja Kivenlahden metrokeskuksille on varattu kullekin kehykseen oma määrärahansa vuosille Määrärahoilla rakennetaan ja parannetaan asemaseutujen infraa, liityntäpysäköintiä sekä liityntäliikenneyhteyksiä. Finnoo-projekti Tavoitteena noin uutta asukasta ja lisäksi työpaikkaa. Kaupunki on alueen suurin maanomistaja. Alueen eteläosa eli puhdistamon alue, pienvenesatama ja merikorttelit edellyttävät monia esirakennusvaiheita. Rakentaminen on alkanut tulevan Finnoon metroaseman ympäristöstä Kaavoitus sekä kunnallistekniikan suunnittelu ovat käynnissä. Leppävaara projekti Tavoitteena Leppävaaran kehittäminen yhtenä Espoon vetovoimaisimmista kaupunkikeskuksista Täydennysrakentamista mm. Muuttolinnunmäkeen, Puustellinkallioon, Säterinkallionkulmaan Saunalahti-Kurttilan projektikohteet alue on osin aikaisemmin rakennettua, jonne on 2010-luvulla kaavoitettu runsaasti täydennysrakentamista, joka edellyttää olemassaolevan infran massiivista perusparantamista ja uudelleenrakentamista. Saunalahden alueella rakentaminen aloitetaan Makasiinirannan-Heimolantien alueelta ja Kurttilassa Mäkituvan alueelta.

13

14 Koulu ym hankkeet kpl + P-talot ja PPP Tilapalveluiden investointihankkeet Tuomarilan koulu (elinkaari) Laajalahden koulu (elinkaari) Aarnivalkean siirtokoulu Kungsgårds skola Soukankujan päiväkodin peruskorjaus, Meritorin koulun peruskorjaus, Rödskogskolan peruskorjaus 2019 (selvityksessä) Jupperin koulu Jupperin siirtokelpoinen koulu 2018 Jousenkaaren koulu Kalajärven koulu Monikko Leppävaaran koulukeskus Mikkelän koulu Pohjois-Tapiolan koulu Rehtorintien koulu ja liikuntahalli Tiistilän koulu Espoonlahden uimahalli Matinkylän uimahalli Tapiolan uimahalli PPP-hanke sisältäen 4 uudiskouluhanketta, valmistuvia Finnoon 2 parkkitaloa, 12/2019 ja 6/2021 valmiit Elinkaarta jatkavat investoinnit mm.: Haukilahden koulun peruskorjaus Karamzinin koulun peruskorjaus Rastaalan alakoulun peruskorjaus Postipuun lastensuojelupalvelut

15 Investointihankkeet Päiväkotihankkeet kpl Vermon päiväkoti Mankkaan päiväkoti Karamäen päiväkoti Haukilahden päiväkoti Esbovikens daghem Kipparin päiväkoti Lintukodon päiväkoti Matinraitin päiväkoti Suviniityn päiväkoti Metsolan päiväkoti Miilukorven päiväkoti Niittykummun päiväkoti Viherkallion päiväkoti Perkkaanpuiston siirtokelpoinen päiväkoti

16 Talonrakennushankkeet 8/2018 Meneillään 13+2 kpl, 157me + vuokrakohteet VT3 ja Kamreerintie 5 toimistomuutokset NHK-Rakennus, Malgon, Rouvari 5me Haukilahden päiväkoti ja kirjasto, Tricon 7me Kirstin koulu ja päiväkoti (elinkaari), YIT/Caverion 25me Viherlaakson koulu ja lukio (elinkaari), YIT/Caverion 35me Monikko, Leppävaaran koulukeskus , SRV 40me, Espoo-mallinen yhteistoimintaurakka Suviniityn ja Matinraitin tyyppipäiväkodit , Omera 8me Karhusuon koulu, vaihe 2-3, YIT 20me Postipuun siirtokoulu, Elementit-E 1,5me Jupperin ja Painiityn päiväkoti, siirtokelpoinen vuokrakohde, Parmaco 9me (10v.) Karamäen päiväkoti , Omera 6me Valmistuneita kpl Leppävaaran elä&asu (PJU) YIT Päivänkehrän koulu (elinkaari), YIT Espoon keskuskeittiö, YIT Nuumäen päiväkoti, Evälahti Suviniityn P-talo, YIT Furuholmin rakennukset, Mijorak Pikku-Aurora, ATL-Rakennushuolto Niipperin koulu, Elementit-E Järvenperän asukaspuisto-nuorisotila, Aarnivalkean siirtokelpoinen, Cramo Karhusuon koulu, vaihe 1, Parmaco Matinkylän urheilupuiston huoltorakennus, Elementit-E Purolan päiväkoti, PAVE Paapuurin päiväkoti, Omera Pohjois-Tapiolan päiväkoti, Omera Riilahden palvelukeskus, Temotek Kirkkojärven päiväkoti, Rakennuskultti Leppävaaran stadionin katsomon katos, Mijorak Uusikummun ja Otaniemen vuokrakohteet, Tusculum NCC, YIT

17 Purkutyöt Veräjäpellon koulurakennukset Viherlaakson lastentalo Karamäen päiväkoti Leppävaaran kuntoutuskeskus Karhusuon opettaja-asuntola Karhusuon vanha koulu Friisilän päiväkoti Jupperin koulu (suunnittelussa) Laaksolahden jäähalli (suunnittelussa) Aarnivalkean ja Jousenkaaren koulut (selvityksessä) Kaupungintalo (aikataulu riippuu valituksista)

18 Projektialueet Espoon keskus Espoonlahti Finnoo Kera Leppävaara Matinkylä Niittykumpu Otaniemi Suurpelto Tapiola

19 Otaniemi ja Keilaniemi Eky hyväksyi Keilaniemen alueen tavoitteet ja teesit Hagalundinkallion ja Maarinsolmun valmistelu jatkuu. Raide-Jokerin ympäristön kehittäminen. Kehä I:n uudistaminen Keilaniemen kohdalla. Uusia asuntoja yli asukkaalle. Asuintornin rakentaminen alkaa ensi vuonna. Aalto-kampusalueen tiedeyhteisö ja yritykset muodostavat ehjän toiminnallisen ja kaupunkikuvallisen kokonaisuuden.

20 Leppävaara Suuralueista isoin asukkaalla. Leppävaaran asema on joukkoliikenteen 3. suurin solmukohta ja liikenneyhteydet ovat erinomaiset. Alueen kaupunkirakenne monipuolinen. Raide-Jokeri kytkee Leppävaaran metron vaikutuspiiriin. Aluetta täydennysrakennetaan voimakkaasti. Asemaseutu Monikko -koulukeskus Perkkaan Hartsinanpuisto

21 Finnoo Finnoosta tulee korkeatasoinen, elinvoimainen ja luonnonläheinen merikaupunginosa asukkaalle. Tavoitteena on rakentaa ekologisesti kestävä asuinalue, jossa liikkuminen tukeutuu raideliikenteeseen. Vetovoimainen venesatama. Alue on pääosin valmis 2030-luvulla. Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava.

22 Kera Eky hyväksyi Keran alueen kehittämissuunnitelman Asukkaita on vähintään ja työpaikkoja noin vuonna Karamalmin, Kutojan ja Nihtisillan alueilla tavoitteena on säilyttää työpaikkavaltaisuus sekä alueiden omaleimaisuus. Keraa kehitetään kiertotalouden ja digitaalisten ratkaisujen alueena huomioiden kestävä kehitys. Kaupunginvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan

23 Espoo-tarinan vuoden 2019 tulostavoitteet (luonnos) Espoon palvelut järjestetään ja tuotetaan asukas- ja asiakaslähtöisesti sekä kustannusvaikuttavasti Toteutetaan monituottajamallia hyödyntäen. City as a Service -palvelut (MaaS -älyliikenne, School as a Servise). Espoo on kansainvälisesti kiinnostava yrityksille ja sijoittajille Edistetään yritysten ja työpaikkojen sijoittumista raideliikenteen kasvu- ja kehityskäytäviin.

24 Espoo-tarinan vuoden 2019 tulostavoitteet (luonnos) Koulut kuntoon: Kouluilla ja päiväkodeilla on terveet ja toimivat tilat, ja sisäilmakohteiden ja hätäväistöjen lukumäärä on nolla. Hankkeet etenevät investointiohjelman mukaisesti. Tilaohjelmassa on varmistettu riittävät ja toimivat tilat. Sisäilmakohteiden korjaaminen. Tilakustannukset laskevat ja tilojen käyttö- ja täyttöasteet paranevat. Tila- ja kustannustehokkuuden kehittäminen.

25 Espoo-tarinan vuoden 2019 tulostavoitteet (luonnos) Espoon kasvu- ja kehityskäytävät perustuvat toimiviin raideyhteyksiin. Varmistetaan suurten kehittämisprojektien ja raideliikenteen asemaseutujen maankäytön tiivistäminen ja kaupungin investointien eteneminen. Espoo kasvaa kestävästi. Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksen asuntotuotantoa ja liikennettä koskevien velvoitteiden täyttäminen.

26 Espoo-tarinan vuoden 2019 tulostavoitteet (luonnos) Tehdään Espoosta hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Edistetään energiansäätötavoitteita ja ympäristökriteereitä rakentamisessa, alueiden kehittämisessä ja palvelutuotannossa. Espoon talous on tasapainossa ja Espoon verotaso pysyy maltillisena. Konsernin lainakanta kääntyy laskuun valtuustokauden lopulla. Palvelutuotannon tuottavuus paranee.

27 Esikunnan tavoitteet 2019 Talousohjaus haastavassa budjettiympäristössä Maanmyyntitulojen ja vuokratulojen kasvattaminen Vanhojen vuokrasopimusten uusiminen Joukkoliikenne Asukkaiden osallistaminen asuinalueiden kehittämiseen ja tiivistämiseen Asuntotuotannon varmistaminen Segregaation ehkäiseminen Digitaalisten palveluiden kehittäminen ja tuottavuuden kasvun tukeminen Strategisen viestinnän ja markkinoinnin lisääminen Esimiestyön kehittäminen, poissaolojen vähentäminen ja työhyvinvoinnin lisääminen

28 Tilapalvelujen kehittäminen Asiakastyytyväisyys ja asiakkuus Asiakastyytyväisyyskyselyt, asiakastapaamiset, mielikuvan kehittäminen Toimintamallien kehittäminen Kiinteistösalkutus: PTS laadinta ja kuntoarviointien teko Hankeprosessin kehittäminen (hankekustannukset ja raportointi, alueellinen tilaverkkotarkastelu, vastaanotosta ylläpitoon- projekti) Palvelutuotannon monitoimikilpailutuksen toteuttaminen PPP-mallin kehittäminen ja käyttöönoton valmistelu Graafisen tilahallintajärjestelmän ja toiminnanohjausjärjestelmän kehittäminen Koulut kuntoon -ohjelma Sisäilmaongelmakohteiden vähentäminen ja hätäväistöt nolla (hätäväistöjen kustannukset mittarina) Koulujen ja päiväkotien konseptimalli Kaupunkien sisäilmaverkoston toiminnan kehittäminen Osallistuminen eri kehitysprojekteihin (Smart & Clean, Terveet Tilat 2028)

29 Kaupunkisuunnittelukeskuksen tavoitteita 2019 Asiakasnäkökulma: Edistetään hallinto- ja lupaprosessien sujuvuutta Kaupunkisuunnittelukeskus vastaa osaltaan Espoo tarinan tavoitteeseen kehittää City as a Service (kaupunki palveluna) mallia Kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakastyytyväisyystulokset parantuvat v Espoon MAL- ja HLJ- tavoitteiden turvaaminen Kaavoitusmäärät: MAL ( k-m2/v) ja metron jatke ( k-m2/v) Espoolle tärkeiden raide- ja maankäytön kehityskäytävien saaminen MALsuunnitelmiin

30 Kaupunkisuunnittelukeskuksen tavoitteita 2019 Elinkeinotoiminta: Otaniemi-Keilaniemen kaavoitus ja Keilaniemi ja Kera-vision toteutus Tuetaan osaamis- ja tietointensiivisten yritysten sijoittumista Espoo Innovation Gardeniin sekä Metron, Raidejokerin ja kaupunkiradan kehityskäytäviin Yrityksille nopeita kaavamuutoksia, käyttötarkoituksen muutoksia ja luvituksia Kaupunkikeskusten kehitys: Keskusta-alueiden ja muiden liikenteen solmukohtien kehittäminen Espoon väestön kasvu suunnataan erityisesti Länsimetron, Raide- Jokerin ja Kaupunkiradan vyöhykkeille Kaupunkirakenteen tasapainoinen kehitys: Täydennysrakentamisen edistäminen Pientalorakentamisen edellytysten turvaaminen

31 Kaupunkitekniikan keskus Korkea investointitaso kasvattaa kunnossapidettäviä pinta-aloja Sähköbussit Leppävaaraan, latausjärjestelmä palveluna MAAS 5G valmius, Nokia-Kera Ympäristömuotoilutiimin toiminta jatkuu Omaisuudenhallinnan järjestelmiä kehitetään Kaupunkimallin 3D-aineiston kehittäminen jatkuu Paikatietojärjestelmä siirtyy pilviaikaan Trimble CLocus&Webmap Blominmäen puhdistamon siirtotunnelien rakentaminen käynnissä Pysäköinninvalvonnan järjestelmät päivittyvät Kake kuuntelee Kake hoitaa Kake junailee Kake Kelaa Kake on kondiksessa

32 Ympäristökeskus - tulostavoitteita 2019 Covenant of Mayors 2030 sitoumukset DL : SECAP = toimenpidesuunnitelma 2030 päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi Ilmastonmuutoksen sopeutumisen strategia Hiilinieluselvitys => yhdessä koko TYTin kanssa Luonnonsuojelun toimenpiteet => yhdessä KSK:n kanssa Vesiensuojelu, mm. järvien kunnostussuunnitelma seuraavalle 10-vuotiskaudelle =>YKE tekee itse Villa Elfvikin perusnäyttelyn uudistus => VE tekee Kuva: Gräsanoja tulvii 2017

33 Rakennusvalvontakeskus Ravan palvelut ovat asiakaslähtöiset ja laadukkaat lupien keskimääräinen käsittelyaika pysyy lyhyenä katselmusaikoja saa viipymättä tehtyjen päätösten oikeusvarmuus on huippua korostetaan lupahankkeiden ennakko-ohjausta ja neuvontaa Palveluja kehitetään edelleen asiakaslähtöisesti luvista haetaan jo lähes 100 % sähköisesti otetaan käyttöön uusi sähköinen (reaaliaikainen) asiakaspalautejärjestelmä Puretaan maankäytön ja rakentamisen kuntakohtaista sääntelyä päivitetään rakennusjärjestys laaditaan uusiin säännöksiin PKS-ravojen yhteisiä tulkintakortteja