Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Kaupungin talous

Transkriptio

1 Kaupungin talous Tilinpäätös 2018 Konserniesikunta, Rahoitus ja talous yksikkö, Taloussuunnittelu

2 Sisällys Kaupungin talouden taustatekijöitä Espoo konsernitilinpäätös Tulostavoitteiden toteutuminen Talouden toimintaympäristö >

3 Kaupungin talouden taustatekijöitä Sisällysluetteloon

4 Talouden suhdannehuippu takana Suomen talouden tuotanto lisääntyi v laaja-alaisesti, mutta edellisvuotta hitaammin. BKT kasvoi VM:n ennusteen mukaan 2,5 % v. 2018, joten vuoden 2017 kasvusta (2,8%) näyttää muodostuvan tämän suhdannenousun nopein kasvuvaihe. Vahva talouskasvu ja voimistunut työvoiman kysyntä nostivat v työllisten määrän 2,7 % edellisvuotta korkeammaksi työllisyysasteen noustessa 71,7 prosenttiin. Työttömyysaste laski v yli prosenttiyksikön 7,4 prosenttiin. Espoossa työllisyystilanne parani edelleen. Talouskasvusta ja suhdannehuipusta huolimatta verotulojen kehitys oli heikkoa

5 Asukasmäärän kehitys Espoon väestö oli ennakkotietojen mukaan vuoden 2018 lopussa asukasta Väestö kasvoi vuoden 2018 aikana 4900 asukkaalla eli 1,8 prosenttia Espooseen syntyneiden lasten määrä (3050 lasta) oli hieman alempi kuin viime vuonna, ja kuolleiden määrä (1500 henkeä) kasvoi hieman viime vuodesta Muuttovoittoa saatiin henkeä, mikä on 360 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin Väestönkasvusta 68 prosenttia tuli muuttovoitosta ja 79 prosenttia vieraskielisistä

6 Työttömyyden kehitys Työttömyysasteen ja työttömien määrän laskusuunta jatkuu, joskin vauhti hidastui vuonna Vuoden 2018 lopussa työttömyysaste oli 7,9 % (vuotta aiemmin 8,6 %), Ulkomaan kansalaiset 19,3 % (19,9 %) Alle 25-vuotiaat 7,0 % (7,8 %)

7 Kaupungin henkilöstömäärän ja -kulujen kehitys 2018 Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2018 lopussa yhteensä henkilöä, mikä on 278 enemmän kuin vuotta aikaisemmin Vakinaisten määrä kasvoi vuoden aikana 206:lla ja määräaikaisten määrä 72 henkilöllä. Henkilöstömäärä kasvoi vuoden aikana lähinnä sivistystoimessa (+212) Henkilöstön terveysperusteiset poissaolot lisääntyivät. Keskimäärin poissaolopäiviä oli vuoden 2018 aikana 16,1 päivää (15,8 päivää 2017) Henkilöstötyövuosien kasvu : 1,5 % Henkilöstökustannukset kasvoivat vuoden aikana +3,6 % vuoden 2017 kertymästä. Työvoiman vuokraukseen käytettiin vuoden 2018 aikana yhteensä 30 miljoonaa euroa, mikä on + 10,2 % enemmän kuin vuonna Työvoimakustannukset eli henkilöstökustannukset ja vuokratyökustannukset kasvoivat + 3,9 % vuodesta

8 Henkilöstö- ja asukasmäärän kehitys Asukasmä Espoon asukas- ja henkilöstömäärän kehitys Henkilöstöm äärä Henkilöstömäärä Asukasluku

9 Espoon kaupungin työvoimakustannusten kehitys v ( ) Milj. euroa 700,0 600,0 26,3 23,7 25,3 500,0 28,7 27,5 30,4 400,0 300,0 594,7 611,7 615,7 633,1 619,2 641,4 200,0 100,0 0, Henkilöstömenot KIKY vaikutus, kasvu ,3 %

10 milj. Toimintatuotot v (M ) Toimintatuotot tiliryhmittäin Toimintatuotot yht. 380 milj. eur, kasvua 17,9 %. Joukkoliikenteen tulot (infrakorvaus) kasvoivat 40 M (ja menot) Maanmyyntivoittoja kertyi 32 M enemmän kuin edellisenä vuonna yhteensä 58 M Maankäytön sopimuskorvaukset -14 M Tyt ja Tapiolan maanmyynti- ja sopimuskorvaukset Maanmyyntivoitot Maankäyttösopimukset

11 Maanmyyntivoitot, sopimuskorvaukset ja maanvuokrat vuosina , euroa Maanmyyntivoitot Maankäytön sopimuskorvaukset Maanvuokrat

12 M Toimialojen nettotoimintamenojen kasvu v (milj. euroa) (ilman valmistusta omaan käyttöön) Yleishallinto Nettotoimintamenot TP2017 TP ,9% Sosiaali- ja terveystoimi 4,1% Sivistystoimi % Tekninen ja ympäristötoimi Konsernipalvelujen osuus 15,7 % Erikoissairaanhoito ja perhe/sos. palvelut Palkkaratkaisu. Kasvaneet oppilas/lapsimäärät Kasvu joukkoliikenteestä / metrosta

13 Nettotoimintamenojen kasvu Kaupungin nettotoimintamenot ylittivät alkuperäisen talousarvion 14 M. Nettomenot toteutuivat 98,8 prosenttisesti muutettuun ja 101 prosenttia alkuperäiseen talousarvioon nähden. Nettotoimintamenojen kasvu tulisi saada hidastumaan alle 2 % vuodessa Milj. euroa taloussuunnitelma 4,7 2,8 2,3 1,9 1,7 1,7 1, Muutos %

14 Toimintakulut tiliryhmittäin Milj. euroa Henkilöstökulut Palvelujen ostot Tarvikkeet Avustukset Muut kulut yht. sis. ulkoiset kulut Muiden kulujen kasvu 14,5% ja palvelujen ostojen kasvu 7,7%, jotka syntyivät pääasiassa joukkoliikenteestä (Länsimetro) Henkilöstökulut kasvoivat 3,6% vuodesta

15 Toimintakatteen alijäämän kehitys ja alijäämä /asukas suurissa kaupungeissa v. 2017/2018 Toimintakatteen muutos-% % 1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Lahti Kuopio Toimintakatteen muutos-% *Osa tilinpäätöksen ennakkotietoja Kuopio Lahti Jyväskylä Turku Oulu Vantaa Tampere Espoo Helsinki Toimintakatteen alijäämä e/as e/as 2017 e/as

16 Verotulojen rakenne ja kehitys Espoossa

17 Espoon verotulot v Kunnallisvero Kunnallisvero 1 259,8 (TA 1 244) M muutos 1,8 % TP ,8 % 0,9 % Yhteisövero 125,3 (TA 132) M muutos -9 % Kiinteistövero 117 (TA 119) M muutos 0,9 % ,5 % Yhteensä (TA 1 495) M muutos 0,8 % ,2 % Verotulot yhteensä 5289 euroa/asukas Milj. euroa Yhteisövero Kiinteistövero TP % 14% TP ,9 % 16,0 % % ,8 % % ,9 % Milj. euroa Milj. euroa

18 Verotulojen kehitys suurissa kaupungeissa Verotulot muutos-% ,0-2,0-1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Lahti Kuopio Pori Kouvola Kunnat yht Verotulot muutos-% *Osa tilinpäätöksen ennakkotietoja

19 Suurten kuntien kunnallisvero Kunnallisvero muutos-% ,0-2,0 0,0 2,0 4,0 Helsinki Tampere Oulu Jyväskylä Kuopio Kouvola Kunnallisvero muutos-% Espoo Helsinki Vantaa Kouvola Lahti Oulu Tampere Kuopio Pori Turku Jyväskylä Kunnallisvero per asukas Eur

20 Helsinki Espoo Turku Vantaa Tampere Oulu Lahti Jyväskylä Kuopio Kouvola Pori Suurten kuntien yhteisövero Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Lahti Kuopio Pori Kouvola Kunnat yht Yhteisövero muutos-% Yhteisövero muutos-% Milj. eur 700 Yhteisövero 2018 kunnittain

21 Tulos- ja rahoituslaskelma Nettotoimintamenot +2,5 % vuoteen 2017 nähden, 10 M heikompi kuin TA Verotulot +0,8 % Rahoituserät 7 M paremmat kuin TA, mutta 21 M heikompi kuin 2017 (2018 tilinpäätökseen 12,4 M alaskirjaus). Vuosikate 196 M (TA 184 M, 35 M heikompi kuin 2017) Tulos 34 M, TA 32 M. 52 M heikompi kuin Tuloslaskelma TP 2017 Varsinainen toiminta Alkup. TA 2018 TP 2018 Poikkeama Alk.TA-TP Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate = Verotulot Valtionosuudet Käyttökate = Rahoitustulot ja -menot Vuosikate = Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos = Investoinnit, netto (ml. luovutustulot) Varsinainen toiminta ja investoinnit netto = Antolainojen nettomuutos +/ TA-lainojen nettomuutos +/ Lyhytaikaisten lainojen muutos +/ Muut maksuvalmiuden muutokset +/ Vaikutus maksuvalmiuteen +/

22 Rahastot kirjanpitoarvo Rahastojen kirjanpidollinen tulos oli 19,1 milj. euroa ja talousarvioon oli budjetoitu 16,4 M. Peruspalvelujen kehittämisrahasto lopetettiin vuoden 2018 aikana ja rahastosta purettiin loput n. 13,5 milj. euroa peruspalvelujen kehittämiseen. Vahinkorahastoon kertyneet ylijäämät n. 3,0 milj. euroa purettiin rahastosta. Tuotot eivät ole vuoden aikana käytettävissä, vaan ne kertyvät rahastoon. Sieltä ne ovat jatkossa valtuuston päätöksellä käytettävissä rahastojen sääntöjen mukaisesti

23 Rahastot markkina-arvo Rahastojen tulos vuonna 2018 oli tappiollinen yhteensä -24,1 M. Tuotto PMIR osalta -3,8 %, Elinkeinorahasto -1,4 %, Investointirahasto -1,0 % ja vahinkorahasto -1,6 %. Tuotot eivät ole vuoden aikana käytettävissä, vaan ne kertyvät rahastoon. Sieltä ne ovat jatkossa valtuuston päätöksellä käytettävissä rahastojen sääntöjen mukaisesti

24 Vuosikate ja tilikauden tulos suurissa kaupungeissa Vuosikate Tilikauden tulos Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Lahti Kuopio Pori Kouvola Vuosikate, M Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Lahti Kuopio Pori Kouvola Tilikauden tulos, M *Osa tilinpäätöksen ennakkotietoja

25 Investointeja 2018 Kehä I:n tunnelointi Tapiolan ja Otaniemen välillä ja Maarinsolmun eritasoliittymä jatkuivat. Tapiolan keskuksen keskeisen osan toteuttaminen jatkui kaupungin ja LähiTapiolan kesken. Muita suurempia infrahankkeita olivat mm. Espoonväylä, Raide- Jokerin suunnittelu ja Finnoon keskustan pääkadut. Tilapalvelujen valmistuneita rakennushankkeita olivat Pikku Aurora, Tusculum, Leppävaaran urheilupuiston katsomorakennukset sekä hallinnon monitoimitiloja Espoon keskukseen ja Otaniemeen Tietokylään. Koulu- ja päiväkotihankkeista meneillään oli mm. Kirstin koulun ja päiväkodin sekä Viherlaakson koulun ja lukion peruskorjaukset sekä elinkaartajatkavia korjauksia useammassa eri kohteessa

26 Kaupungin nettoinvestoinnit ja vuosikate Nettoinvestoinnit yhteensä 271 M Investoinneista rahoitettiin tulorahoituksella 72% M Taseyksiköiden muut investoinnit Osakkeet ja osuudet Koneet ja kalusto Maa ja vesialueet ICT Rakennukset (Tilapalvelut) Infra TP 2018 vuosikate

27 Investointien tulorahoitus ja lainakannan kehitys suurissa kunnissa Investointien tulorahoitus-% -50% 0% 50% 100% 150% Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Lahti Kuopio Pori Kouvola Investointien tulorahoitus-% Lainakanta, euroa/asukas Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Lahti Kuopio Pori Kouvola Lainakanta, euroa/asukas Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Lahti Kuopio Pori Kouvola Lainakannan muutos Lainakannan muutos , M *Osa tilinpäätöksen ennakkotietoja

28 Kaupungin lainamäärän kehitys ja korkokulut Lainaa nostetiin M (TA 202 M ). Vuoden aikana käytettiin lyhytaikaista rahoitusta 20,0 M ja lainoja lyhennettiin n. 54,5 M. Kaupungin lainakanta kasvoi 45,5 M Lainakanta (ilman konsernitiliä) 731 M, kokonaislainamäärä 798 M Korkokulut 8,4 M (7,8 M v.2017) Lainojen keskikorko korkosuojaukset huomioiden on 1,28 % ja lainasalkun suojausaste vuoden lopussa oli. 75,35 % M /asukas TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TP 2018 Kaupungin lainakanta /asukas

29 Kaupungin keskeiset tunnusluvut Toimintakate heikentynyt Toimintakatteen eli nettomenojen muutos-% 2,5 % 3 % parantunut (vrt.kelp 2017) Toimintatuotot/kulut 21,7 19,4 parantunut Verotulojen kasvu-% 0,8 % 1,3 % heikentynyt Vuosikate/poistot % 121,3 159,9 hyvä +100 % Omavaraisuusaste % 72,1 71,6 hyvä +70 % Suhteellinen velkaantuneisuus %* 54,0 57,1 parantunut Lainanhoitokate** 3,2 3,6 hyvä yli 2 Nettoinvestoinnit kasvaneet Investointien tulorahoitus % 72,3 86,7 heikentynyt Lainakanta, tp /asukas parantunut Pitkäaikainen lainakanta, M kasvanut Kaupungin talouden tunnusluvut heikentyivät vuodesta 2017 *Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo kuinka suuri osuus kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. **Lainanhoitokate kertoo kunnan/konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun

30 Espoo konsernitilinpäätös Sisällysluetteloon

31 Konsernin investoinnit Kaupunkikonsernin bruttoinvestoinnit olivat 495 milj. euroa ja ne pienenivät 121 milj. euroa edellisestä vuodesta Eniten bruttoinvestointeja kaupunkikonsernin tytäryhteisöistä toteuttivat Länsimetro Oy (100 milj. ) Espoon Asunnot Oy (34 milj. ) KOy Espoon Toimitilat (18 milj. ) Kuntayhtymistä: HUS (32 milj. ) HSY (40 milj. )

32 Konsernin nettoinvestoinnit ja vuosikate Nettoinvestoinnit yhteensä 459 M Investoinneista rahoitettiin tulorahoituksella 65,4% Nettoinvestoinnit Vuosikate

33 Konsernin lainakanta (virallinen) Konsernin lainakanta 3,5 Mrd, kasvua 73 M /as, Milj. euroa Kaupungin lainakanta Konsernilainat euroa/ asukas

34 Oikaistu konsernin lainakanta Konsernin oikaistu lainakanta M /as Milj. euroa Oikaistu lainakanta Lainakanta (virallinen) Oikaistu lainakanta / asukas, eur Lainakanta / asukas eur euroa/ asukas Oikaistu lainakanta = konsernin lainakanta vähennettynä Espoon Asunnot Oy:n ja HSY:n lainoilla. EA ja HSY rahoittavat investointinsa ja toimintansa pitkällä aikavälillä pääasiassa omalla tulorahoituksellaan

35 Konsernin lainakanta 2018 eur/asukas (ennakkotiedot)

36 Konsernin keskeiset tunnusluvut Toimintakate heikentynyt Toimintatuotot/kulut 46,3 44,7 Vuosikate/poistot % 98,7 119,2 heikentynyt Tilikauden tulos -6,1 52,5 heikentynyt Omavaraisuusaste % 40,5 40,9 heikko (hyvä +70%) Suhteellinen velkaantuneisuus %* 143,5 147,3 parantunut Lainanhoitokate** 1,8 2,0 tyydyttävä 1-2 Investointien tulorahoitus% 65,4 56,2 Pitkäaikainen vieras pääoma (milj. ) Lainakanta eur/as heikentynyt * Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo kuinka suuri osuus kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. ** Lainanhoitokate kertoo kunnan/konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun

37 Taseen ulkopuoliset vastuut: Takausvastuut, maankäyttösopimukset Vuoden 2018 lopussa ei enää täytetakauksia, maksettu loppuun vuoden 2017 aikana. Myönnettyjä takauksia yhteensä 2,7 Mrd, takaukset tytäryhteisöille sisältyvät pääosin konsernin lainakantaan Milj. euroa Maankäyttösopimuksista (sopimuksilla sidottuja) aiheutuvia velvoitteita oli 186 milj. euroa 0 Espoon Asunnot Kiint.yhtiöt Muut, sis. Täytetakaukset Länsimetro Yhteensä

38 Konsernin lainat, takaukset sekä vuokra- ja leasingvastuut Kaupungin vastuut yhteensä 4,2 MRD Milj. euroa Vuokra- ja leasingvastuut Takaukset, jotka ei kuulu lainoihin Konsernilainat Kaupungin lainakanta Rahastojen arvo (PMIR ja PPKR)

39 Tulostavoitteiden toteutuminen Sisällysluetteloon

40 Espoo-tarinan vuoden 2018 tulostavoitteista 56 % toteutui. Vuodelle 2018 asetettiin yhteensä 39 tulostavoitetta, joista 22 toteutui. Kuudentoista tulostavoitteen osalta tavoitetta ei täysin saavutettu. Yhden tulostavoitteen tiedot saadaan vuoden 2019 aikana. Lisäksi on tavoitteita, jotka eivät ole valtuustoon nähden sitovia

41 Yleishallinnon tulostavoitteiden toteutuminen Yhteensä kaksitoista tulostavoitetta, joista seitsemän toteutui ja viisi ei toteutunut. Toteutui Kaupungin työllisyyspalvelut ja pääkaupunkiseudun yhteiset kasvupalvelut tukevat tehokkaasti yritysten kasvua ja työllisyyden vahvistumista. Nuorten ja maahanmuuttajien työllisyyttä edistetään aktiivisin toimenpitein. Kansainväliset toimijat sijoittuvat Espoon kasvukäytäville. Länsimetron ja kaupunkiradan kasvu- ja kehityskäytäviin sijoittuvien kaupunkikeskusten elinvoima vahvistuu, ja yritysten ja työpaikkojen määrä kasvaa. Toimintakatteen alijäämän muutos pienenee edellisestä vuodesta. Konsernin lainakanta (pl. Espoon Asunnot ja HSY) kääntyy laskuun valtuustokauden lopulla. Konsernipalvelut: Palvelutuotannon tuottavuus paranee vähintään 1,0 %

42 Yleishallinnon tulostavoitteiden toteutuminen Poikkeamat Palvelutuotannon tuottavuus paranee vähintään 1,0 %. Sitossa mm. palkankorotukset (ml. kertaerät) nostivat yksikkökustannuksia ennakoitua enemmän. Sotetissa tuottavuus heikkeni -0,5%. Tekninen ja ympäristötoimi ja konsernipalvelut raportoivat tavoitteen toteutuneen. Henkilötyön tuottavuus paranee 1,0 %. Erityisesti henkilöstömäärä kasvoi peruspalveluissa ja palvelujen turvaamiseen käytettyä vuokratyövoimaa tarvittiin edellisvuotta enemmän. Kaupungin investointien tulorahoitusaste kasvaa. TOT % (86% v. 2017). Vuosikate heikkeni 35M. Nettomenot ylittivät alkup. talousarvion ja verorahoituksen kehitys jäi heikoksi. Investoinnit toteutuivat budjetoitua alhaisempana, mutta vuosikatteen lasku heikensi tulorah-% 72% tasolle. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden 2017 arvoon verrattuna. Lukuarvo oli 64,6 (2017: 67,5). Kehitys myönteiseen suuntaan, mutta lisääntyneet poissaolot painoivat lukuarvon kielteiseen suuntaan. Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 13 päivää / henkilötyövuosi. Poissaolojen kasvu tasaantui selvästi edellisvuoden kasvuun verrattuna. Kehitys vaihteli toimialoittain. Suurimpana toimialana sivistystoimen muita toimialoja voimakkaampi kasvu vaikutti koko kaupungin poissaolojen määrän kehitykseen

43 Sivistystoimen toimialan tulostavoitteiden toteutuminen Toimialalla yhteensä kahdeksan tulostavoitetta, joista puolet toteutui ja puolet ei toteutunut. Toteutui Kansainvälisyyden edistäminen Vetovoimainen kulttuuri- ja liikuntatarjonta Ohjaamotalon kehittäminen Koulu palveluna kokeilun oppien skaalaaminen Poikkeamat Espoon oppimistulokset ovat PKS-seudun suurten kuntien parhaat -tulostavoite toteutui lukuun ottamatta PKS-arviointimittaria, jota ei otettu PKS-kaupungeissa käyttöön. Sivistystoimen yleisiä palveluverkkoperiaatteita ei ole vahvistettu, vaan ne ovat jääneet odottamaan liittämistä koko kaupungin palvelujen järjestämisen tavoitetila 2030 selvitykseen. Palvelutuotannon tuottavuus ei parantunut tavoitteen mukaisesti mm. budjetoimattomista palkankorotuksista johtuen. Englannin kielen tarjonnan kartoitus on tehty ja sivistystoimen tulosyksiköt ovat tehneet esityksen tavoitetason määrittelystä, joka odottaa kaupunkitason projektin etenemistä

44 Sosiaali- ja terveystoimen tulostavoitteiden toteutuminen Toimialalla yhteensä 12 tulostavoitetta, joista viisi toteutui, kuusi ei toteutunut, yhdestä tieto saadaan v Toteutui Terveysasemien asiakkaista 90 % on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun Pitkäaikaishoidon asumispalvelut järjestetään viiveettä, asumispalvelua tarjotaan 3 kk:n sisällä päätöksenteosta Kevyemmän tuetun asumisen osuus asumispalveluista kasvaa Vammaispalvelujen saatavuus paranee Tarve lasten ja nuorten ulkopuolisiin sijoituksiin vähenee Tieto saadaan v (THL) Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus 65 vuotta täyttäneistä vähenee. Poikkeamat (toteuma 2018) Terveysasemien palvelukyky paranee: odotusaika lääkärin vastaanotolle kiireettömässä asiassa alle 10 vrk (16 vrk) Kotona asuu vähintään 93 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä (92,8 %) Kotihoidon asiakkaiden kipu hoidetaan hyvin, tavoite 15 % (21 %) Tarve lasten ja nuorten psykiatrisiin palveluihin vähenee Palvelutuotannon tuottavuus paranee vähintään +1,0 % (-0,5 %) HUS:n tuottavuus kasvaa vähintään +1,8 % (-1,5 %)

45 Teknisen ja ympäristötoimen toimialan tulostavoitteiden toteutuminen Toimialalla yhteensä seitsemän tulostavoitetta, joista kuusi toteutui ja yksi ei toteutunut. Toteutui Palvelutuotanto kehittyy asukas- ja asiakaslähtöisesti ja kustannusvaikuttavasti. Toimitilat tukevat palvelujen toteuttamista kustannustehokkaasti. Varmistetaan suurten kehittämisprojektien ja raideliikenteen asemaseutujen maankäytön tiivistäminen ja kaupungin investointien eteneminen. Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksen asuntotuotantoa ja liikennettä koskevien velvoitteiden täyttäminen. Edistetään energiasäästötavoitteita ja ympäristökriteereitä rakentamisessa, alueiden kehittämisessä ja palvelutuotannossa. Palvelutuotannon tuottavuus paranee vähintään 1,0 %. Poikkeamat Kouluilla ja päiväkodeilla on terveet ja toimivat tilat, ja sisäilmakohteiden ja niiden hätäväistöjen lukumäärä on nolla. Sisäilmakohteiden määrä on 26 kpl. Hätäväistö 2: Pakankylän koulu ja Viherrannan päiväkoti. Vuoden aikana toiminut neljä sisäilmaryhmää (Pakankylän, Jupperin ja Pohjois-Tapiolan koulu sekä Leppävaaran lukio), joilla on estetty aikakin kolmen kohteen uhkaava väistö. Sisäilma palvelupyyntöjä oli vuonna kpl ja näiden reaktiovasteajan keskiarvo oli 8,62 pv

46 Talouden toimintaympäristö 2019 Sisällysluetteloon

47 Talousennusteet vm

48 Espoon talouden haasteet Voimakas väestönkasvu jatkuu, taloussuunnitelmakaudella asukasta / vuosi Väestönkasvun ja väestön ikääntymisen sekä vieraskielisten määrän kasvun aiheuttama palvelutarpeiden kasvu Suomen talouskasvun suhdannehuippu takana, kasvuennusteet laskee ja pitkän aikavälin kasvuodotukset edelleen matalat verotulot kasvaa hitaasti palvelutarpeen kasvuun nähden. Espoon käyttötalouden nettomenojen kasvu saatava tasaantumaan 2 % kasvuun vuodesta 2020 eteenpäin, jotta TATUvuosikatetavoite on mahdollista saavuttaa Mittavat investointitarpeet toimitiloihin ja kaupunkirakenteen kehittämiseen, 12 vuoden investointisuunnitelma 3,3 mrd kaupungin lainakanta nousee yli 1 mrd. euron tasolle ja konsernin (pl. Espoon Asunnot ja HSY) 3,5 mrd. euroon vuoteen 2023 mennessä

49 Investoinnit kaupungin kasvuun jatkuvat Kaupungin investointitaso on mitoitettu talouden tasapainotusja tuottavuusohjelman mukaisesti keskimäärin 280 miljoonaan euroon vuodessa Toimitilainvestoinnit painottuvat kouluihin ja päiväkoteihin Suunnitelmakauden alkuvuosina valmistuu useampi uusi päiväkoti Lukuisia kouluhankkeita toteutetaan Koulut Kuntoon ohjelman mukaisesti kaupungin omina investointeina, yhtiömuotoisina elinkaarihankkeina, vuokrakohteina tai uudella PPP - projektiyhtiömallilla. Kaupungin infrastruktuurin kehittämiseen investoidaan 148 milj. euroa vuonna 2019 ja yhteensä 1,1 miljardia euroa seuraavan 12 vuoden aikana Raide-Jokeri, metron asemanseudut, aluekeskusten kehittäminen., liikenneväylien ja joukkoliikenteen hankkeet Koko Espoo-konserni investoi vuonna 2019 yli 700 milj. eurolla ja kauden aikana yhteensä noin 3,4 mrd. eurolla

50 Arvioitu konsernilainojen kehitys M TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 Kaupungin ja konsernin lainat TP 2016 TP 2017 TP 2018 TA Kaupungin lainakanta Konsernilainat (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) Lainamäärä kasvaa 3,5 mrd euroon vuoteen 2023 mennessä