Espoon kaupunki Pöytäkirja 88

Transkriptio

1 Sivu 1 / / Tilapalveluiden selvitys investointiohjelman riittävyydestä Valmistelijat / lisätiedot: Reijo Yrjölä, puh Antti Mäntynen, puh Kimmo Martinsen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja Maija Lehtinen (johtokunta) merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena tila- ja n selvityspyyntöön investointiohjelman riittävyydestä. Käsittely Vilske puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: päättää, että tarkennettu selvitys tuodaan helmikuun kokoukseen. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Vilskeen lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös : (johtokunta) merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena tila- ja n selvityspyyntöön investointiohjelman riittävyydestä ja päättää, että tarkennettu selvitys tuodaan helmikuun kokoukseen. Selostus Tila- ja antoi kokouksessaan kaupunginhallitukselle Tilapalvelut-liikelaitoksen esityksen talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille investointien osalta ja hyväksyi asiassa seuraavan lisäysehdotuksen: Sivistystoimen arvion mukaan investointiohjelma ei riitä kaikkien tarpeellisten koulujen rakentamiseen oppilasmäärän kasvaessa. Tila- ja edellyttää, että Tilapalvelut valmistelee lokakuun loppuun mennessä selvityksen siitä, millä keinoin toimialan esittämiin tilatarpeisiin pystytään vastaamaan. Sivistystoimi on palveluverkkoja koskevassa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan käsittelyä varten valmistellussa selvityksessään todennut seuraavaa:

2 Sivu 2 / 2 Palveluverkkojen- ja suuralueiden kapasiteettitarve tarkistetaan vuosittain väestö- ja asiakasennusteiden perusteella. Syyskuussa 2016 Espoossa on 78 kunnallista suomenkielistä peruskoulua, joissa opiskelee yhteensä oppilasta. Koulujen keskikoko on noin 350 oppilasta. Kaupungin kouluverkko on kattava, mutta rakentunut pitkän aikavälin kuluessa paikallista palvelutarvetta vähitellen toteuttaen niin, että kaksi tai useampia kouluja saattaa sijaita lähekkäin toisiaan. Vanhimmat koulut on rakennettu toteuttamaan 1921 oppivelvollisuuslakia ja osa on alun perin luvuilla syntyneitä yksityisiä oppikouluja. Espoossa on 1977 lähtien toteutettu peruskoulujärjestelmää. Perusopetuksen palveluverkkoa on kehitettävä vastaamaan kaupungin väestönkasvua ja sen on uudistuttava vastaamaan pedagogisen ja muun toiminnallisen tarpeen ajanmukaistamisen tarpeisiin. Kaupungin TATUohjelma ohjaa lisäksi tilojen aikaisempaa tehokkaampaan käyttöön tiloissa tapahtuvia toimintatapojen muuttamisen kautta. Lähipalvelutarpeen kasvaessa on mahdollista siirtää tarvittaessa alueellista tai kaupunkitasoista palvelua muualle tai alakoulun ylimpien vuosiluokkien oppilaita lähiyläkouluun. Kapasiteetin riittävyydestä huolehditaan myös oppilaaksioton keinoin ohjaamalla oppilaita sinne missä on vapaata kapasiteettia. Toimipisteiden vapaata kapasiteettia otetaan tarvittaessa käyttöön päivittäistä käyttöaikaa laajentamalla tai tiivistämällä sekä hyödyntämällä opetuksessa mahdollisuuksien mukaan ruokailu-, neuvottelu-, auditorio- ja aulatiloja sekä suurten tilojen samanaikaisopetuksen järjestelyillä. Myös ryhmäkokoja säätämällä voidaan vaikuttaa kapasiteetin riittävyyteen. Oppimisympäristöjä kehitetään Espoossa yleisen pedagogisen oppimisympäristösuunnitelman mukaisesti. Jokaiselle uudis- tai peruskorjauskohteelle laaditaan kohdekohtainen pedagoginen toimintakulttuurisuunnitelma yhdessä tarveselvityksen kanssa. Näissä suunnitelmissa otetaan huomioon myös tilojen tehokkaampi ja monimuotoisempi käyttö. Tilapalvelut-liikelaitos esittää selvityksenään tila- ja lle seuraavaa: Tilapalvelut pyrkii toteuttamaan sivistystoimen tilatarpeet investointikaton mukaisesti sekä niin tehokkaasti ja taloudellisesti kuin investointiohjelman reunaehdot mahdollistavat. Tämä saattaa aiheuttaa kipeitäkin sopeuttamistoimia. Haasteeseen vastaaminen investointiohjelman puitteissa edellyttää perinteisistä ratkaisutavasta poikkeavien toimintatapojen käyttöönottoa.

3 Sivu 3 / 3 Investointiohjelman toteuttamisessa käytetään uusia kustannustehokkaita ratkaisuja ja ne vaativat kaikkien osapuolien yhteistyötä oppilaspaikkatarpeeseen vastaamiseksi investointiohjelman puitteissa. Tilapalvelut-liikelaitos varmistaa oman toiminnan kehittämisen ja johtamisen sekä hyvän toimialayhteistyön avulla tilojen riittävyyden toimialoille. Tilapalvelut tekee aktiivisesti yhteistyötä Espoon alueella olemassa olevien toimitilojen osalta muiden tilatoimijoiden ja kiinteistönomistajien kanssa sekä etsii sopivia olemassa olevia tiloja muutettavaksi koulu- ja päiväkotitiloiksi. Tavoitteena on löytää Leppävaaran ja Tapiolan suuralueille pysyviä, kustannuksiltaan edullisia ja tarpeen tullen väistöön käytettäviä tiloja. Tällaisina tiloina toimivat jo nyt Kutojantien ja Rehtorintien kiinteistöt. Vastuullisella elinkaarta jatkavien korjausten suunnittelulla ja korjausten toteuttamisella varmistetaan, että nykyiset tilat ovat käyttökelpoisia ja hätäväistöjä ei tulisi. Yhteistyössä sivistystoimen kanssa jatketaan tilojen tehokkaan ja rakennuksen tekniikan huomioivan käytön varmistamista. Tilapalvelut-liikelaitos kehittää edelleen siivouksen, kiinteistönhoidon ja ylläpidon toimintaa kohti aiempaa ennakoivampaa ja elinkaarta jatkavampaa huoltotoimintaa. Kaikissa kiinteistöissä tullaan ottamaan käyttöön PTS-suunnitelmat huoltokirjan mukaisesti ja ylläpidon prosessien jatkuvalla kehittämisellä parannetaan tilojen käyttöastetta. Uudistamalla tarveselvitys- ja hankesuunnitteluprosessiaan Tilapalvelut vastaa aikataulupaineisiin ja nopeuttaa toimintaansa niin, että hankkeet valmistuvat ohjelmoidun mukaisesti. Lisäksi hankkeiden suunnittelun vahvalla ohjaukselle hankkeet toteutetaan kustannuksiltaan edullisemmin mutta kestäviksi, tilatehokkaiksi ja muuntojoustaviksi. Elinkaarikestävyys huomioidaan erityisesti yhteistyöllä ylläpidon kanssa. Hankkeissa asetetaan selkeät hankemittarit, joita tavoitellaan ja seurataan. Tilapalvelut-liikelaitos kehittää yhteistyössä sivistystoimen kanssa kouluihin tilamalleja/tyyppiratkaisuja, jotka vastaavat uuden opetussuunnitelman mukaisiin vaatimuksiin ja mahdollistavat kustannustehokkaat sekä ripeästi etenevät tilahankkeet. Tavoitteena on, että mahdollisesti syntyvissä hätäväistötilanteissa, meillä on käytettävissä valmiiksi luotuja tyyppiratkaisuja, jotka saadaan toimiviksi päiväkodeiksi ja kouluiksi lyhyellä toimitusajalla sekä voidaan tarvittaessa lunastaa kaupungin omistukseen. Lisäksi Tilapalvelut harkitsee nykyisten vuokralla olevien väistötilojen jatkokäytön ja lunastamismahdollisuuden kohdekohtaisesti tarpeen mukaan. Hankkeissa otetaan käyttöön uusia hankintatapoja ja toteutusmalleja, jotta hankeaikatauluja voidaan nopeuttaa ja hankkeet toteuttaa kustannustehokkaammin.

4 Sivu 4 / 4 Koulutilojen riittävyys alueittain Espoonlahden oppilasalue Sivistystoimen toimittamien tietojen mukaan syksyllä 2016 Espoonlahden alueen peruskouluissa on oppilasta 16 koulussa. Väestöennusteen mukaan Espoonlahden perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 350 oppilaalla ja sen jälkeen kasvu tasaantuu. Oppilasmäärät kasvavat erityisesti Saunalahden-Tillinmäen -alueella ja ensi vuosikymmenenä Finnoon-Kaitaan -alueella. Ennuste ei ota vielä täysin huomioon Finnoon-Kaitaan uutta rakennettavaa aluetta. Uusien alueiden koulutarvetta seurataan alueiden kehittämisen rinnalla. Saunalahden koulun tiloissa nykyisin sijaitseva päiväkoti siirtyy vuonna 2017 valmistuvaan Paapuurin päiväkotiin ja koulu ottaa käyttöönsä näin vapautuvat päiväkodin tilat. Saunalahden koulu on 3-sarjainen koulu, jonka oppilaaksi oton huippuvuosi on ennusteiden mukaan v Tällöin voidaan alueen kasvuun tarvittaessa vastata siirrettävällä lisärakennuksella, ellei alueelta löydy muuta toteutusratkaisua. Mahdollisena ratkaisuna on myös lähistöllä sijaitseva Mainingin koulu. Nauriskasken koulun valmistumisaika investointiohjelmassa on v. 2023, jonka jälkeen alueen koulutilatarpeet ovat ennusteen mukaan riittävät alueelle. Keski- ja Pohjois-Espoon oppilasalueet Sivistystoimen toimittamien tietojen mukaan syksyllä 2016 Keski- ja Pohjois-Espoon alueen kouluissa on oppilasta 24 koulussa. Väestöennusteen mukaan Keski- ja Pohjois-Espoossa perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 680 oppilaalla ja vuoteen 2026 mennessä noin 150 oppilasta lisää. Kasvu kohdentuu Keski- Espoon oppilasalueelle, jossa erityisesti yläkoulutilat ovat loppumassa nopeasti. Investointiohjelman mukaan Karhusuon yläkoulu olisi valmistumassa vasta v Karhusuon koulun vaiheittaiset tyyppikouluratkaisut etenevät kuitenkin kolmessa vaiheessa seuraavan suunnitelman mukaan. Ensimmäinen eli alakouluvaihe valmistuu kesällä Vaihe 2, urheiluhalli, voidaan toteuttaa 2018 ja vaihe 3, yläkoulu, voidaan toteuttaa Vaiheet 2 ja 3 voidaan mahdollisesti toteuttaa leasingratkaisulla, jota ei näy nykyisessä investointiohjelmassa. Nykyinen Karhusuolla oleva siirtokoulurakennus (616 hm 2 ) säilyy alueella ainakin vuoteen 2020 asti ja lunastetaan kaupungin omistukseen. Yhteistyössä sivistystoimen kanssa selvitetään alueen luokkatilanne ja varmistetaan tilojen riittävyys. Myös Lagstadin koulun tilojen vapaata kapasiteettia hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan.

5 Sivu 5 / 5 Tuomarilan koulun perusparannus ja laajennus on investointiohjelmassa vuosilla Kirstin koulun peruskorjaus ja laajennus valmistuu vuonna 2018, joten osa Kirstin koulun siirtokelpoisista säilyy Tuomarilan koulun väistönä. Itäisen ja Läntisen Leppävaaran oppilasalueet Sivistystoimen toimittamien tietojen mukaan syyskuussa 2016 Leppävaaran alueen kouluissa oli oppilasta 16 koulussa. Väestöennusteen mukaan Leppävaaran alueella perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 880 oppilaalla ja vuoteen 2026 mennessä noin 250 oppilasta lisää. Leppävaaran koulukeskus (Monikko) on investointiohjelmassa vuosilla Aikataulusuunnitelmassa purkutyöt alkavat jo syksyllä Väistötilasuunnitelma on olemassa ja se tarkistetaan uudelleen, jotta varmistetaan alueen oppilaspaikkojen riittävyys. Suunnitelmissa on, että väistötiloina käytetään rakennusaikana mm. Lintumetsän siirtokelpoisia tiloja ja Lintuvaaran, Postipuun sekä Lintumetsän koulun vapaata kapasiteettia. Perkkaan koulu on nyt investointilistalla vuosina , joka on kasvuennusteen perusteella sivistystoimen näkemyksen mukaan liian myöhäinen toteutusajankohta. Tilapalvelut selvittävät alueella olevia vapaita tiloja ja muiden alueella olevien koulujen tilatarvetta ja mahdollisuutta yhteistyöhön tilojen käytössä. Tarvittaessa on mahdollista myös hyödyntää väistössä Monikon tiloihin 2020 siirtyvän korjatun Boställskolanin ja päiväkodin sekä Mäkkylän päiväkodin tiloja. Tarkoitus on myös jatkaa toimintaa Perkkaan vanhassa koulussa, kunnes uusi koulu valmistuu. Leppävaaran ja Perkkaan alue kasvaa voimakkaimmin, joten alueelle rakennettavat Monikko ja Perkkaan koulu eivät ole pitkällä aikavälillä riittäviä ratkaisuja. Alueen tilannetta tulee helpottamaan Laajalahden koulun peruskorjaukseen liitetty laajennus vuonna Tilapalvelut selvittävät alueella olevia tilaratkaisuja aktiivisesti ja varmistavat, että hankkeet valmistuvat ohjelmoinnin mukaisesti. Matinkylä-Olarin oppilasalue Sivistystoimen toimittamien tietojen mukaan syyskuussa 2016 Matinkylä- Olarin alueen kouluissa oli oppilasta 9 koulussa. Väestöennusteen mukaan Matinkylä-Olarin alueella perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 740 oppilaalla ja vuoteen 2026 mennessä noin 240 oppilasta lisää. Kasvu tapahtuu pääosin Suurpelto- Henttaan alueella. Meri-Matti (lukio ja sairaalakoulu) on investointiohjelmassa vuosilla , mutta tällä hetkellä valmistumisaikatavoite on kesä Tämä on ehdoton takaraja valmistumiselle. Tiistilän koulun laajennus on investointiohjelmassa ajoitettu vuosille

6 Sivu 6 / 6 Sivitystoimessa tutkitaan mahdollisuutta hyödyntää muiden alueella toimivien koulujen tilakapasiteettia ja Tilapalvelut selvittävät alueella olevia tilaratkaisuja aktiivisesti. Tapiolan oppilasalue Sivistystoimen toimittamien tietojen mukaan syyskuussa 2016 Tapiolan alueen kouluissa oli oppilasta 13 koulussa. Väestöennusteen mukaan Tapiolan alueella perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 490 oppilaalla ja vuoteen 2026 mennessä noin 200 oppilasta lisää. Suurinta kasvu on länsimetron läheisyydessä. Väestöennuste ei ota vielä täysin huomioon Otaniemen asuntokaavoitusta. Tilapalvelut käy läpi aktiivisesti Tapiolan ja Otaniemen alueen vapaita tiloja ja osallistuu yhteistyössä sivistystoimen kanssa koulu palveluna 2 vaiheen hankkeeseen. Aalto Yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa on aloitettu neuvottelut mahdollisten yhtenäisen peruskoulun tilojen löytämiseksi alueelta. Jousenkaaren koulu, Aarnivalkean koulu ja Toppelundin koulu ovat investointiohjelmassa peruskorjausta odottavia kouluja. Näihin kohteisiin on tehty elinkaarta jatkavia korjauksia. Pohjois-Tapiolan koulun peruskorjaus sisältyy investointiohjelmaan vuosille Haukilahden koulu, Niittykummun koulu ja Sepon koulu eivät ole tällä hetkellä peruskorjausohjelmassa ja niiden elinkaarta on jatkettu ja tarvittaessa jatketaan erillisillä elinkaarta jatkavilla korjauksilla. Haukilahden koulun korjaussuunnittelu on käynnissä ja tarkoituksena on, että koulun kapasiteettia yhtenäisenä peruskoulutilana voidaan lisätä. Lisäksi ovat olemassa seuraavat väistötilat, joita voi hyödyntää tarvittaessa yli aluerajojen. Rehtorintien koulun tilat (yht htm 2 ) vapautuvat väistötiloiksi kun Mainingin päiväkoti ja Jousenkaaren koulun väistöt siirtyvät korjattuihin kohteisiinsa. Kutojantien kiinteistössä (yht ,50 htm 2 ) on väistötilaa käytössä lukion ja yläasteen väistöihin tarvittaessa. Järvenperän siirtokelpoiset tilat (1 335 m 2 ) ovat nyt tyhjänä. Tilojen vuokrausta voidaan jatkaa edelleen. Syksyllä 2016 tiloihin väistää Karamzinin koulu osittaiseen lyhyeen korjausväistöön kevääseen 2017 asti. Uudet rakennettavat alueet Sivistystoimen toimittamien tietojen mukaan uusilla Finnoon, Keran, Otaniemen ja Pohjois-Espoon rakennettavilla alueilla tarvittavien peruskoulujen toteuttaminen edellyttää asemakaavoitusta eikä asuntorakentamisen toteutumisen aikataulua 2020-luvulla vielä varmuudella tunneta.

7 Sivu 7 / 7 Uusien alueiden osalta Tilapalvelut seuraa alueiden toteuttamistarvetta. Suomenkielisen lukiokoulutuksen palveluverkko Sivistystoimen toimittamien tietojen mukaan syyskuussa 2016 Espoossa on 11 suomenkielistä päivälukiota, joissa opiskelee yhteensä opiskelijaa. Lukioverkko on painottunut kaupungin eteläosiin. Päivälukioiden opiskelijamäärä kasvaa ennusteen mukaan noin opiskelijalla vuoteen 2026 mennessä. Sivistystoimen saaman tiedon mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää vuonna 2016 lukiokoulutuksen valtakunnallisten erityistehtävien haun. Suomenkielisessä opetuksessa valmistellaan hakua siten, että erityistä koulutustehtävää haetaan Espoonlahden lukiolle (kieli ja kulttuuri), Etelä-Tapiolan lukiolle (IB), Leppävaaran lukiolle (urheilu), Olarin lukiolle (matematiikkaluonnontiede) sekä Tapiolan lukiolle (musiikki). Lukiotilojen osalta ensivaiheessa pyritään hyödyntämään vapaana olevaa kapasiteettia Kutojantien kiinteistössä. Sivistystoimi suunnittelee lisäksi lukioverkon kehittämistä yksikkökokoja kasvattamalla. Ruotsinkielinen palveluverkko Ruotsinkielinen palveluverkko eroaa rakenteeltaan ja kooltaan suomenkielisestä varhaiskasvatus-, koulu ja lukioverkosta. Asiakaskunta saa ruotsinkielisiä palveluita (koulu, varhaiskasvatus, kulttuuripalvelut, nuorisotoiminta, taiteen perusopetus ja Arbis) maantieteellisesti laajalla alueella yhteiskäyttöisissä tiloissa. Sivistystoimen toimittamien tietojen mukaan rajallinen väestökasvu, maantieteellisesti hajautettu asiakaskunta ja yhteinen hallinto vaikuttavat ruotsinkielisen palveluverkon muotoutumiseen. Ruotsinkielinen palveluverkon kasvun ennustetaan olevan vähäistä ja investointiohjelman mukainen kapasiteetti vastaa tarvetta. Tiedoksi

8 Sivu 8 / 8