Teknisen ja ympäristötoimen valtuustokauden ja kaupunkisuunnittelukeskuksen vuoden 2014 tavoitteet

Transkriptio

1 Teknisen ja ympäristötoimen valtuustokauden ja kaupunkisuunnittelukeskuksen vuoden 2014 tavoitteet 1 Kaupunkisuunnittelukeskuksen valtuustokauden tavoitteena on toteuttaa kaupunginhallituksen hyväksymää kaavoitusohjelmaa. Vuoden 2014 konkreettisimpana tavoitteena on toteuttaa kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymää työohjelmaa, jota seurataan keväällä ja syksyllä työohjelman tarkistusten yhteydessä. Seuraavassa taulukossa esitetään Espoo-tarinasta ja Tyt:n tarinasta johdetut kaupunkisuunnittelukeskuksen tavoitteet, joiden toteumaa seurataan seuranta-asioiden yhteydessä vuosikellon mukaisesti. Taulukon jälkeen on nostettu erityisiksi tavoitteiksi joitain kokonaisuuksia, joista raportoidaan joko työohjelman tarkistusten ja/tai seuranta-asioiden käsittelyn yhteydessä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Resurssit ja johtaminen Valtuustokauden tavoitteet (Espoo-tarina) Toimialan (TYT) valtuustokauden tavoite Keskuksen 2014 tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Toimialan (TYT) toimintakate ei heikkene vuoden 2013 tasosta Kaupunkisuunnittelukeskuksen toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Toimintakate Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Tuottavuus paranee vähintään 1 % Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) on tiivistänyt yhteistyötä kaavoituksesta, maankäytöstä ja asumisesta vastaavien kaupunkien organisaatioiden kanssa. Kaavoitamme yhteistyössä tonttiyksikön kanssa ohjelman (TOP 20) mukaisia kohteita. Raide-Jokerin linjauksesta Espoossa on päätetty kaupunginhallituksessa. Aloitamme Raide-Jokeri hankesuunnitelman laatimisen yhdessä Helsingin kaupungin kanssa. 3-5 hyväksyttyä kaavakohdetta (TOP 20) listalta Länsimetron liityntälinjastosuunnitelma valmistuu ja valmistellaan päätettäväksi luottamusmieselimissä / hallinnollista käsittelyä varten. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Toimialan matriisimaista toimintatapaa vahvistetaan johtamisessa ja ohjaamisessa. Johtamisen kehittämisen pilottiprojektin vuoden 2014 ohjelman kehittämistoimenpiteet on käynnistetty. Projektisuunnitelman toteutuminen.

2 Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhdellä vuoden 2012 arvoon verrattuna. Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 11 päivää / henkilötyövuosi. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. 2 Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhdellä vuoden 2012 arvoon verrattuna. Terveysperusteiset poissaolot vähenevät Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvaa mahdollisuuksien mukaan. Työhyvinvointimatriisi. Terveysperusteisiin poissaoloihin kuuluvat palkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot, kuntoutustuki, työ- ja työmatkatapaturmiin liittyvät poissaolot. Osuus työntekijöistä % suhteessa osuuteen väestöstä %. Asukkaat ja palvelut Valtuustokauden tavoitteet (Espoo-tarina) Toimialan (TYT) valtuustokauden tavoite Keskuksen 2014 tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen palvelut ovat laadukkaat ja asiakaslähtöiset. Asuin- ja palvelualueiden toiminnallisuutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta edistetään yhteistyössä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa. Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen lupaprosessi on uudistettu siten, että näiden käsittelyaika on lyhentynyt ja kerääntynyt vanhojen hakemusten jono on purettu. Matinkylän Tynnyripuiston (uimahalli, julkiset ja yksityiset palvelut) asemakaavaehdotus on hyväksytty nähtäville Kaavoituksen lupien ja suunnittelutarveratkaisujen käsittelyaika

3 3 Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Valtuustokauden tavoitteet (Espoo-tarina) Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Toimialan (TYT) valtuustokauden tavoite Keskuksen 2014 tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen asuntotuotantoa ja liikennettä koskevien velvoitteiden täyttäminen. Kaupungilla on kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet asunnon vuosituotannolle. Vuonna 2014 kaupunkisuunnittelulautakunnan kautta hyväksyttäväksi saadaan vähintään k-m2 asuinrakennusoikeutta. Kaavoituksella luodaan edellytykset yhteistyössä tonttiyksikön kanssa Espoon Asunnot Oy:lle aloittaa vuosittain keskimäärin 300 asunnon rakentaminen. Kaavoituksen määrä Kaavoituksen määrä Vuosittaisten aloitusten määrä. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Luodaan edellytykset Länsimetron jatkeen ja kaupunkiradan rakentamiselle. Länsimetron jatkeella laaditaan maankäytön kehityskuva (Kivenlahti), jatketaan osayleiskaavatyötä (Iivisniemi-Kaitaa) ja asemakaavoitusta (Espoonlahden keskus ja Finnoo). Kaupunkiradan asemien seuduille laaditaan

4 4 Varmistetaan suurten kehittämisprojektien ja metron asemanseutujen maankäytön tiivistäminen ja kaupungin investointien eteneminen. maankäyttösuunnitelmia: Keran osayleiskaavatyö jatkuu, Espoon keskuksessa Virastokeskuksen ja Espoontorin laajennuksen asemakaavaehdotukset valmistellaan ksl:n hyväksyttäväksi, Kauklahden aseman seudulle laaditaan maankäytön kehityskuva. Kehittämisprojektien (Tapiola, Matinkylä, Finnoo- Espoonlahti, Suurpelto, Espoon keskus ja Leppävaara) maankäytön suunnitelmia laaditaan työohjelman mukaisesti. Työohjelman toteuma em. osin Rakennetaan hyvinvointia yhteistyössä kuntalaisten kanssa eri konseptimallien mukaisesti. Edistetään energiansäästötavoitteita ja ympäristökriteereitä rakentamisessa, alueiden kehittämisessä ja palvelutuotannossa. Edistetään Palvelutori konseptin toteutumista Matinkylässä. Elä ja asu konseptin mukaisia asemakaavoja laaditaan Leppävaarassa ja Matinkylässä. Edistetään toimenpiteitä CO2 päästöjen vähentymiseksi. Vähennetään energiakulutusta energiatehokkuustoiminta-suunnitelman ja kuntien energiasäästösopimuksen mukaisesti. Edistetään uusituvan energian osuuden kasvua. Työohjelman toteuma em. osin CO2 päästöjen kehittyminen, energiakulutuksen määrä, uusiutuvan energian osuus. Kaupunkisuunnittelukeskuksen erityisiä seurattavia tavoitteita vuodelle 2014 eli kokonaisuuksia, joista raportoidaan lautakunnalle kevään ja syksyn seuranta-asioiden yhteydessä: 1. MAL-tavoitteiden ja EKY:n asettamien kaavoitustavoitteiden toteutuminen 2. Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyön eteneminen 3. Pientaloprojekti 4. Liikenneverkkovisiotyön eteneminen 5. Sähköisen ajanvarausjärjestelmän käyttöön otto ja sähköisen lupajärjestelmän käytön lisääntyminen Resurssit ja johtaminen Toimialan valtuustokauden tavoitteet ja vuoden 2014 tulostavoitteet edellyttävät kuntalaispalvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittämistä. Kasvun haasteita hallitsemme kustannustehokkaasti oikealla henkilöstön resursoinnilla ja osaamisella sekä monituottajamallia hyödyntämällä.

5 5 Toimialan tavoitteena on, että toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen ja tuottavuus on kasvanut tulosyksiköissä. Omistajaohjauksen kautta PKS-yhteisöjen sekä merkittävimpien konserni- ja sopimusyhteisöjen talous ja toiminta on tehokasta muodostaen toimivan kokonaisuuden. Toimitilojen käyttöä tehostetaan ja käyttökustannuksissa haetaan säästöjä. Toimialan matriisimaista johtamisen toimintatapaa vahvistetaan. Henkilöstön osalta tavoitteena on, että toimialan henkilöstö- ja osaamisrakenne tukevat palvelujen tehokasta tuottamista. Tavoitteena on, että henkilöstön työhyvinvointi pysyy vähintään vuoden 2013 tasolla. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuutta henkilöstöstä pyritään lisäämään. Asukkaat ja palvelut Toimialan palvelut ja palvelutaso on hyvällä tasolla. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Toiminnan lähtökohtana on, että asiakkaat ovat tyytyväisiä toimialan järjestämiin palveluihin ja asukkaiden tyytyväisyys on vähintään edellisen mittauksen tasolla. Joukkoliikenteen palvelutaso säilytetään hyvänä ja metron liityntäliikenteen toteutuksen suunnittelua jatketaan. Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen palvelut tuotetaan laadukkaasti ja asiakaslähtöisesti. Toimitilat palvelujen tuottamiselle tuotetaan kustannustehokkaasti. Palveluja arvioidaan yhtenäisillä mittaustavoilla. Asuin- ja palvelualueita kehitetään yhteistyössä. Espoolaisten mahdollisuuksia osallistua palveluiden ja lähiympäristönsä kehittämiseen tuetaan. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Kaupungin elinvoimaisuutta vahvistetaan eheyttämällä kaupunkirakennetta ja tehostamalla maankäytön sijoittumista hyvien joukkoliikenneyhteyksien, Kaupunkiradan, Länsimetron sekä tulevan Länsiradan vaikutuspiiriin. Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola - Suurpelto -kokonaisuuden, Olari - Matinkylän, Finnoon, Niittykummun ja Länsimetro -jatkeen alueita kehitetään. Toimialalla luodaan edellytykset asunnon vuosituotannolle ja tavoitteena on tarjota kilpailukykyisiä ja kiinnostavia yritysalueita ja tontteja. Kaupunkirakennetta vahvistetaan kestävän kehityksen periaatteiden ja palveluverkon mukaisesti. Olemme aktiivisesti mukana kestävien energiaratkaisujen kehittämisessä ja koordinoimme kaupungin ilmastotyötä. Huolehdimme ympäristönsuojelusta ja kaupunkiympäristön laadusta. Edistämme uusiutuvien energialähteiden ja rakennusmateriaalien käyttöä ja asumisen energiatehokkuutta. Toiminta Espoota kehitetään viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupunkina. Väestönkasvun edellytysten ja talouden turvaamiseksi alueella tarvitaan vuosittain uutta asuntoa. Edistämme asuntotarjontaa ja myötävaikutamme aluekeskusten ja asuntoalueiden kehitykseen. Kehitämme kaupunkirakennetta tehostamalla maankäyttöä hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutuspiiriin. Tavoitteenamme on sujuva joukkoliikenne, jota täydentää metroliikenteen käynnistyminen vuodesta 2016 lähtien. Kehitämme kaupunkirakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi metropolialueeksi yhteistyössä viranomaisten ja muiden alueen toimijoiden kanssa. Luomme edellytykset yksityiselle asuin-, liike- ja toimitilarakentamiselle.

6 Huolehdimme ympäristönsuojelusta ja kaupunkiympäristön laadusta. Olemme aktiivisesti mukana kestävien energiaratkaisujen kehittämisessä ja koordinoimme kaupungin ilmastotyötä. 6 Toiminnassa kehitämme palvelujen tuottamista yhdessä kaupunkilaisten, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Tavoitteenamme on turvallinen, esteettömästi ja laadukkaasti rakennettu ja ylläpidetty kaupunkiympäristö. Sähköisten palvelujen, toimintatapojen ja asiakaspalvelun kehittäminen on käynnissä. Kehitystyössä haemme toimintaprosessien muutoksia ja tehokkuuden lisäämistä sekä asiakaspalvelun laadun parantamista. Toimitilojen käyttöä tehostetaan ja niiden käyttökustannuksia pyritään vähentämään. Palvelujen ostoa kehitetään monituottajamallilla. Toimintaan vaikuttavat lakimuutokset Rakennepoliittisen ohjelman kautta selvitystyö kuntien velvoitteista ja tehtävistä on käynnissä. Ympäristöministeriö on tehnyt muutosehdotukset mm. maankäyttö- ja rakennuslaista sekä ympäristösuojelulaista. Valtioneuvosto teki 13. kesäkuuta 2013 periaatepäätöksen kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Laki energiatodistuksesta ja siihen liittyvät asetukset tulivat voimaan Suomessa valmistellaan parhaillaan vuonna 2012 hyväksytyn EU:n energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa vuoden 2014 kevääseen mennessä. Kuntaliitto tukee EU:n ilmasto- ja energiatavoitteita. Rakennusurakoita ja työntekijöitä koskeva tiedonantovelvollisuus tulee voimaan kesällä Taloussuunnitelmakauden riskit Palvelutason säilyttäminen ja parantaminen nähdään haasteena. Toimintakatetavoitteen toteutumista vaikeuttaa ylläpitomäärärahojen epäsuhta toiminnan kasvuun nähden. Kustannuksia nostaa yleinen kustannuskehitys sekä ylläpidettävien kiinteistöjen ja infran määrän kasvu että rakennetun ympäristön ikääntyminen. Toimintaan vaikuttavat kaavoitusprosessin ja rakentamisen toimenpiteiden päätösten oikea-aikaisuus. Riskeihin varautumalla varmistamme investointiohjelman etenemisen. Riskinä nähdään myös ilmasto-toimenpiteiden riittämättömyys, joka koskee lähinnä toimialan ulkopuolista toimintaa. Toimintamenoihin vaikuttavat myös sääolosuhteiden vaihtelut. Rakentamisessa luonnon olosuhteet sisältävät aina riskin toiminalle ja ne voivat nostaa kustannuksia. Toimialan vakinaisesta henkilöstöstä saavuttaa yksilöllisen eläkeiän 17 prosenttia vuoteen 2017 mennessä. Ikääntymiseen ja eläköitymiseen on varauduttava usein eri keinoin toiminnan ja palvelujen järjestämisen turvaamiseksi. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä teknisessä ja ympäristötoimessa (ml. Tilakeskus-liikelaitos) oli syyskuun 2013 lopussa 49,1 vuotta, suurin ikäryhmä olivat vuotiaat.